14.1.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 10/15


Euroopan yhteisöjen komission 17.11.2005 Saksan liittotasavaltaa vastaan nostama kanne

(Asia C-404/05)

(2006/C 10/30)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Euroopan yhteisöjen komissio on nostanut 17.11.2005 Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa kanteen Saksan liittotasavaltaa vastaan. Kantajan asiamiehinä ovat Enrico Traversa ja Gerald Braun, prosessiosoite Luxemburgissa.

Kantaja vaatii, että yhteisöjen tuomioistuin

1)

toteaa, että Saksan liittotasavalta ei ole noudattanut EY 49 artiklan mukaisia velvoitteitaan, koska se vaatii, että ekologisen maanviljelyn alalla toimivilla yksityisillä valvontalaitoksilla, jotka ovat sijoittautuneet toiseen jäsenvaltioon ja jotka on hyväksytty toisessa jäsenvaltiossa, on oltava Saksassa kotipaikka tai muu pysyvä toimipaikka, jotta ne voivat harjoittaa siellä toimintaansa

2)

velvoittaa vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut:

Saksan viranomaiset vaativat jokaiselta toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneelta ja siellä hyväksytyltä ekologisen maanviljelyn alalla toimivalta valvontalaitokselta, että sillä on toimipaikka tai kotipaikka Saksassa, jotta se voi harjoittaa siellä toimintaa. Tämä vaatimus on vastoin palvelujen tarjoamisen vapautta, koska sillä tehdään mahdottomaksi sellaisten yritysten palvelujen tarjoaminen Saksassa, joilla on kotipaikka muissa jäsenvaltioissa.

Palvelujen tarjoamisen vapaudella tarkoitetaan 49 artiklassa nimittäin oikeutta tarjota yhdestä jäsenvaltiosta käsin yksittäisiä palveluja toisessa jäsenvaltiossa ilman, että sinne perustetaan pysyvää toimipaikkaa. Palvelujen tarjoamisen vapauden takaaminen ei edellytä — yhteisöjen tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan — ainoastaan kaikenlaisen kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän poistamista, vaan myös kaikkien rajoitusten poistamista, joilla saatetaan estää tai tehdä vähemmän houkutteleviksi toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneen ja siellä vastaavanlaisia palveluja lainmukaisesti tarjoavan henkilön toiminta. Sellaisen kansallisen säännöksen tai hallinnollisen käytännön soveltaminen, joka rajoittaa palveluntarjoajan mahdollisuutta käyttää hyväkseen palvelujen tarjoamisen vapautta ilman objektiivista perustelua, on tämän vuoksi vastoin EY 49 artiklaa.

Liittotasavallan hallituksen mainitsemat perusteet — väitetty valvontalaitosten julkisen vallan käyttö ja yleinen etu — eivät voi oikeuttaa tätä palvelujen vapaan liikkuvuuden rajoitusta. Vetoaminen julkisen vallan käyttöön — kyseessä olevan palvelujen tarjoamisen vapauden rajoittamisen oikeuttamisperusteena — on vain silloin lainmukainen ja hyväksyttävä, kun on kyse toiminnasta, joka liittyy välittömästi ja nimenomaisesti julkisen vallan käyttöön. Vaikka osavaltioiden valvontalaitoksilla on myös viranomaistehtäviä ja niillä on myös mahdollisuus toimeenpanna asetuksessa säädetyt rangaistukset pakkotoimin, tämä tosiasia on yhteisöoikeudellisesti merkityksetön eikä muuta sitä, että yhteisön oikeudessa säädeltyä valvontalaitoksen toimintaa voi Saksassa palvelujen tarjoamisen vapauden puitteissa harjoittaa jokainen valvontalaitos, joka on hyväksytty toisessa jäsenvaltiossa tältä oikeudelliselta pohjalta.

Yleistä etua ei vaaranneta sillä, että valvontalaitoksella ei ole kotipaikkaa Saksassa, koska yhteisön oikeuden arviointiperusteiden mukaan tapahtuva tehokas valvonta toteutuu siinä vaiheessa, kun hyväksymisvaltion viranomaiset hyväksyvät ja tarkastavat mainitun valvontalaitoksen. Kyseessä olevaan asiaan liittyy lisäksi yhteisön koordinointi- ja harmonisointisäännöksiä, jotka takaavat sen, että liittotasavallan hallituksen ajama intressi toteutuu samojen standardien mukaan myös muissa jäsenvaltioissa.


  翻译: