Luottamus Euroopan avoimiin ja demokraattisiin oikeusjärjestelmiin

Euroopan komission tiedonannossa luodaan uusi EU:n toimintakehys oikeusvaltioperiaatteen vahvistamiseksi, jotta varmistetaan tuloksellinen ja yhdenmukainen oikeusvaltioperiaatteen suojelu kaikissa EU-maissa.

SÄÄDÖS

Euroopan komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle - Uusi EU:n toimintakehys oikeusvaltioperiaatteen vahvistamiseksi (COM(2014) 158 final, 11.3.2014).

TIIVISTELMÄ

TOIMINTAKEHYKSEN TARKOITUS

Toimintakehyksen tarkoituksena on käsitellä oikeusvaltioperiaatteeseen kohdistuvia järjestelmätason uhkia kaikissa 28 EU-maassa. Se toimii varhaisvaroitusjärjestelmänä, jonka avulla komissio voi aloittaa vuoropuhelun kyseisen maan kanssa oikeusvaltioperiaatteeseen kohdistuvien järjestelmätason uhkien ehkäisemiseksi.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Toimintakehys täydentää EU:n oikeusvaltioperiaatteen jo olemassa olevia suojelukeinoja. Näitä ovat muun muassa rikkomusmenettelyt (koskevat vain EU-lainsäädännön tietyn säännöksen rikkomista) EU-maita vastaan, ja viimeisenä keinona Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU-sopimuksen) 7 artiklassa määrätyt ehkäisy- ja seuraamusmekanismit.

Miten uusi oikeusvaltiotoimintakehys toimii?

Toimintakehyksen tarkoituksena on antaa komissiolle mahdollisuus löytää asianomaisen EU-maan kanssa ratkaisu, jolla estetään oikeusvaltioperiaatteeseen kohdistuvan järjestelmätason uhkan syntyminen EU-maassa. Kehystä sovelletaan kaikissa EU-maissa samalla tavalla ja sen toimintasäännöt ovat niissä kaikissa samat.

Kansallisten oikeusvaltiotakeiden pitäisi periaatteessa olla riittävä keino puuttua mahdollisiin ongelmiin. Nämä takeet perustuvat kunkin maan

—	poliittiseen, institutionaaliseen ja/tai oikeusjärjestykseen,

—	perustuslailliseen rakenteeseen,

—	vallanjakoon (lainsäätäjän, toimeenpanijan ja tuomioistuinten välillä),

—	tuomioistuinten riippumattomuuteen tai puolueettomuuteen tai sen tuomioistuinvalvontajärjestelmään (esim. silloin kun tuomioistuin voi päättää toimen voimassaolosta).

Toimintakehys käynnistetään, kun näyttää siltä, että kansallisilla oikeusvaltiotakeilla ei pystytä tuloksellisesti puuttumaan uhkiin.

Kolmivaiheinen prosessi

Jos EU-maassa on selviä merkkejä oikeusvaltioon kohdistuvasta järjestelmätason uhkasta, komissio käynnistää asianmukaisen maan kanssa jäsennellyn näkemystenvaihdon. Prosessi sisältää seuraavat toimet:

—	Komission toteuttama arviointi: komissio voi laatia ”oikeusvaltiolausunnon”, johon EU-maalla on mahdollisuus vastata.

—	Komission suositus: komissio voi antaa ”oikeusvaltiosuosituksen” (keinoja, joilla ongelma voitaisiin ratkaista nopeasti ja käytännöllisesti).

—	Komission suosituksen jatkotoimet: Jos EU-maa ei reagoi suositukseen tyydyttävästi, komissio arvioi mahdollisuutta käynnistää jompikumpi SEU-sopimuksen 7 artiklassa määrätyistä mekanismeista, joilla voidaan keskeyttää maan EU-perussopimusten mukaiset oikeudet, kuten äänioikeus neuvostossa.

Komissio tiedottaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle edistymisestä menettelyn kaikissa vaiheissa. Komissio voi myös pyytää ulkopuolista asiantuntija-apua esimerkiksi EU:n perusoikeusvirastolta tai Euroopan oikeudellisilta asiantuntijoilta.

TAUSTAA

EU ja oikeusvaltioperiaate

Oikeusvaltioperiaate on EU:n yhteisestä perustuslaillisesta perinteestä kumpuava perusperiaate. Se on kirjattu Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen sekä EU:n perusoikeuskirjaan. Sen ansiosta kaikki EU:n kansalaiset ja kansalliset viranomaiset voivat luottaa EU-maiden oikeusjärjestelmiin.

Lisätietoja löytyy Euroopan komission Effective Justice -verkkosivustolta.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Euroopan unionista tehden sopimuksen ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen konsolidoidut toisinnot (2012/C 326/01) (EUVL C 326, 26.10.2012, s. 1-390).

Euroopan unionin perusoikeuskirja (2012/C 326/02) (EUVL C 326, 26.10.2012, s. 391-407).

Viimeisin päivitys 12.12.2014

翻译：