3.10.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 238/1

(1)

Ympäristönsuojelu on yksi Eurooppa-neuvoston kestävän kehityksen pääperiaatteista antamissa julkilausumissa mainituista keskeisistä tavoitteista. Ympäristönsuojelu on yksi yhteisön yhteisrahoituksen painopistealueista, ja se tulisi rahoittaa ensisijaisesti yhteisön horisontaalisista rahoitusvälineistä, kuten Euroopan aluekehitysrahastosta, Euroopan sosiaalirahastosta, koheesiorahastosta, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta, kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmasta, Euroopan kalatalousrahastosta ja seitsemännestä tutkimuksen puiteohjelmasta.

(2)

Nämä yhteisön rahoitusvälineet eivät kuitenkaan kata kaikkia ympäristöalan painopistealueita. Sen vuoksi tarvitaan ympäristöalan rahoitusvälinettä (Life+) erityisen tuen antamiseksi yhteisön ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön täytäntöönpanoa ja erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston 22 päivänä heinäkuuta 2002 tekemällä päätöksellä N:o 1600/2002/EY (4) vahvistetun kuudennen ympäristöä koskevan yhteisön toimintaohjelman tavoitteita varten.

(3)

Tuki olisi annettava Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (5) mukaisten avustussopimusten ja julkisia hankintoja koskevien sopimusten perusteella.

(4)

Life+ -välineen nojalla rahoitettavien toimenpiteiden ja hankkeiden olisi täytettävä tukikelpoisuusvaatimukset, jotta yhteisön varojen paras mahdollinen käyttö voitaisiin varmistaa. Erityisesti sellaisten toimenpiteiden ja hankkeiden, jotka rahoitetaan siirretyn hallinnoinnin alaisesta talousarvion osasta, olisi täytettävä ylimääräiset tukikelpoisuusvaatimukset eurooppalaisen lisäarvon varmistamiseksi ja toistuvien toimien, kuten päivittäisten toimien rahoittamisen välttämiseksi.

(5)

Luonnon ja biologisen monimuotoisuuden alalla yhteisön politiikan ja lainsäädännön täytäntöönpano tarjoaa jo sellaisenaan puitteet eurooppalaiselle lisäarvolle. Parhaisiin käytäntöihin tai demonstrointiin liittyviin toimenpiteisiin ja hankkeisiin, myös Natura 2000 -suojelualueiden hoitoon sekä nimeämiseen liittyviin toimenpiteisiin ja hankkeisiin luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21 päivänä toukokuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY (6) ja luonnonvaraisten lintujen suojelusta 2 päivänä huhtikuuta 1979 annetun neuvoston direktiivin 79/409/ETY (7) mukaisesti, olisi voitava saada yhteisön rahoitusta Life+ -välineestä, paitsi jos niihin voidaan saada rahoitusta yhteisön muista rahoitusvälineistä.

(6)

Yhteisön ympäristötavoitteisiin liittyviin innovatiivisiin toimenpiteisiin ja hankkeisiin tai demonstrointitoimenpiteisiin ja -hankkeisiin, mukaan luettuina parhaiden käytäntöjen, osaamisen tai teknologian kehittäminen tai levittäminen, sekä valistuskampanjoihin ja metsäpalojen ehkäisytoimiin osallistuvien henkilöiden erikoiskoulutukseen liittyviin toimenpiteisiin ja hankkeisiin olisi voitava saada yhteisön rahoitusta Life+ -välineestä, paitsi jos niihin voidaan saada rahoitusta yhteisön muista rahoitusvälineistä.

(7)

Toimenpiteisiin ja hankkeisiin, joilla kehitetään ja toteutetaan yhteisön tavoitteita, jotka liittyvät laajapohjaiseen, yhdenmukaistettuun ja kokonaisvaltaiseen metsien ja ympäristövuorovaikutusten pitkän aikavälin seurantaan, olisi voitava saada yhteisön rahoitusta Life+ -välineestä, paitsi jos niihin voidaan saada rahoitusta yhteisön muista rahoitusvälineistä.

(8)

Haasteisiin, jotka tuloksekkaan politiikan valmistelu ja toteutus asettavat kuudennen ympäristöä koskevan toimintaohjelman yhteydessä, voidaan vastata ainoastaan seuraavin toimenpitein: tuetaan parhaita käytäntöjä tai demonstrointiin liittyviä toimenpiteitä ja hankkeita yhteisön ympäristöpolitiikan kehittämiseksi ja toteuttamiseksi; tuetaan innovatiivisten toimintatapojen, teknologioiden, menetelmien ja välineiden demonstrointia; lujitetaan tietämysperustaa; rakennetaan toteutuskapasiteettia; edistetään hyvää hallintoa, tuetaan verkostoitumista, toisilta oppimista ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa sekä tehostetaan tiedon levittämistä, tietoisuuden lisäämistä ja viestintää. Tämän asetuksen nojalla annettavan rahoitustuen olisi sen vuoksi edistettävä ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön kehittämistä, täytäntöönpanoa, seurantaa ja arviointia sekä sitä koskevaa tiedottamista ja tiedon levittämistä koko yhteisössä.

(9)

Life+:n tulisi koostua kolmesta osa-alueesta: luonnon ja biologisen monimuotoisuuden Life+ -tuesta, ympäristöpolitiikan ja -hallinnon Life+ -tuesta sekä tiedotuksen ja viestinnän Life+ -tuesta. Life+ -välineestä rahoitettavilla toimenpiteillä ja hankkeilla olisi voitava edistää useamman kuin yhden osa-alueen erityistavoitteita, niihin olisi voitava osallistua useamman kuin yhden jäsenvaltion ja niillä olisi voitava myös myötävaikuttaa strategisten lähestymistapojen kehittelyyn ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi.

(10)

Jotta komissio voisi hoitaa tehtävänsä politiikan kehittämisessä ja toteuttamisessa, sen olisi käytettävä varoja Life+ -välineestä tutkimusten ja arviointien loppuun saattamiseen, sellaisten palvelujen toteuttamiseen, joita ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön täytäntöönpano ja huomioon ottaminen muissa politiikoissa edellyttää, kokousten, seminaarien ja työpajojen pitämiseen asiantuntijoiden ja sidosryhmien kanssa, verkkojen kehittämiseen ja ylläpitämiseen sekä tietokonejärjestelmien kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Lisäksi komission olisi käytettävä Life+ -välineen talousarvion keskitetysti hallinnoitua osaa tiedotus-, julkaisu- ja levitystoimien toteuttamiseen, mukaan luettuina tapahtumat, näyttelyt ja vastaavat tietoisuuden lisäämiseen tähtäävät toimenpiteet, audiovisuaalisen aineiston valmistelu- ja tuotantokustannusten kattamiseen sekä tekniseen ja hallinnolliseen apuun ohjelmien ja hankkeiden kartoituksessa, valmistelussa, hallinnoinnissa, seurannassa, auditoinnissa ja valvonnassa.

(11)

Valtioista riippumattomat järjestöt edistävät yhteisön ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön kehittämistä ja täytäntöönpanoa. Tästä syystä on asianmukaista, että Life+ -välineen keskitetysti hallinnoidusta talousarvion osasta tuetaan joidenkin asianmukaiset kriteerit täyttävien ympäristöalan valtioista riippumattomien järjestöjen toimia myöntämällä niille kilpailun perusteella ja avoimesti vuosittaisia toiminta-avustuksia. Tällaisten järjestöjen olisi oltava riippumattomia ja voittoa tavoittelemattomia, ja niiden pitäisi harjoittaa toimintaa vähintään kolmessa Euroopan maassa joko yksinään tai yhdistyksen muodossa.

(12)

Nykyisistä ja aiemmista välineistä saadut kokemukset ovat osoittaneet, että suunnitelmat ja ohjelmat on tarpeen laatia monivuotisiksi ja että ympäristön suojeluun tähtääviä toimia on keskitettävä asettamalla etusijalle ne toiminnan alueet, joille koituu todellista hyötyä yhteisön yhteisrahoituksesta, ja kohdentamalla toimet niille.

(13)

Jäsenvaltioiden olisi valmisteltava kansalliset vuosittaiset työohjelmat, jotka eroavat sekä suunnitelmista ja ohjelmista, joita valmistellaan eri aloja varten ja joissa vahvistetaan puitteet hankkeiden tulevalle hyväksymiselle, että suunnitelmista ja ohjelmista, jotka edellyttävät direktiivin 92/43/ETY mukaista arviointia, eikä mainittuja työohjelmia tulisi pitää suunnitelmina tai ohjelmina, joihin sovelletaan tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista 27 päivänä kesäkuuta 2001 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2001/42/EY (8).

(14)

Ympäristönsuojelua koskevat vaatimukset olisi sisällytettävä yhteisön politiikan ja toiminnan sekä sen rahoitusvälineiden määrittelyyn ja toteuttamiseen. Life+ -välineen olisi tästä syystä täydennettävä muita yhteisön rahoitusvälineitä, ja komission ja jäsenvaltioiden olisi varmistettava täydentävyys yhteisön, kansallisella, alue- ja paikallistasolla.

(15)

Ehdokasmaiden sekä vakautus- ja assosiaatioprosessiin osallistuvien Länsi-Balkanin maiden olisi Luxemburgin (joulukuu 1997) ja Thessalonikin (kesäkuu 2003) Eurooppa-neuvostojen päätelmien mukaisesti voitava osallistua yhteisön ohjelmiin kyseisten maiden kanssa tehdyissä, asiaa koskevissa kahdenvälisissä sopimuksissa vahvistetuin ehdoin.

(16)

On tarpeen yhdistää joitakin nykyisiä ympäristöalan välineitä sekä yksinkertaistaa ohjelmasuunnittelua ja hallinnointia luomalla yksi pelkistetty ympäristöalan rahoitusväline.

(17)

On myös tarpeen huolehtia siitä, että siirtyminen uuden välineen käyttöön tapahtuu sujuvasti, ja jatkaa nykyisistä ohjelmista rahoitettavien toimien seurantaa, tarkastuksia ja laadun arviointia ohjelmien voimassaolon päättymisen jälkeen.

(18)

Tässä asetuksessa vahvistetaan ohjelman koko keston ajaksi rahoituspuitteet, joita budjettivallan käyttäjä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (9) 37 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(19)

Life+ -välineen yleisenä tavoitteena on edistää yhteisön ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön täytäntöönpanoa, päivittämistä ja kehittämistä ja erityisesti tukea kuudennen ympäristöä koskevan toimintaohjelman toteutusta. Jäsenvaltiot voivat saada Euroopan tason lisäarvoa siitä, että ne työskentelevät yhdessä yhteisön välineiden avulla kansallisten ja paikallisten tulosten parantamiseksi, yhteisön tavoitteiden saavuttamiseksi tai yhteisön laajuisen tietojenvaihdon aikaansaamiseksi. Koska jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa tämän Life+ -välineen tavoitetta, vaan se voidaan näin ollen saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.

(20)

Toimenpiteet, jotka komissiolla on valtuudet toteuttaa sille tällä päätöksellä siirretyn täytäntöönpanovallan nojalla, ovat pääasiallisesti menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (10) 2 artiklan a alakohdassa tarkoitettuja budjettivaikutuksiltaan huomattavien ohjelmien toteuttamiseen liittyviä hallintotoimenpiteitä. Tietyt täytäntöönpanoa koskevat toimenpiteet olisi siksi hyväksyttävä kyseisen päätöksen 4 artiklassa tarkoitetun hallintomenettelyn mukaisesti. Tässä asetuksessa säädetään kuitenkin yleisistä puitteista, ja sitä sovelletaan seitsemän vuotta. Yhteisön ja jäsenvaltioiden päätavoitteissa tapahtuu todennäköisesti huomattavia muutoksia kyseisenä aikana. Tämän asetuksen nojalla monia keskeisiä päätöksiä myös siirretään monivuotisten strategiaohjelmien ja vuotuisten kansallisten työohjelmien puitteisiin. Kyseiset asiat ovat yksittäisten jäsenvaltioiden kannalta erityisen tärkeitä ja hyvin merkittäviä niiden kansallisten ympäristöpolitiikkojen kannalta. Tämän vuoksi on tarkoituksenmukaisempaa, että tietyt muut menettelyt hyväksytään päätöksen 1999/468/EY 5 artiklassa säädetyn sääntelymenettelyn mukaisesti, jotta jäsenvaltioilla olisi mahdollisuus saattaa ehdotetut toimenpiteet neuvoston harkittaviksi. Sääntelymenettely soveltuu myös niihin tämän asetuksen liitteisiin tehtävien muutosten hyväksymiseen, joissa täsmennetään olennaiset säädökset, erityisesti rahoituskelpoiset toimenpiteet, ja määritellään muut täytäntöönpanosäännöt kuin tässä asetuksessa suoraan mainitut tekniset toimenpiteet,

1)

’kuudennella ympäristöä koskevalla toimintaohjelmalla’ päätöksellä N:o 1600/2002/EY vahvistettua kuudetta ympäristöä koskevaa yhteisön toimintaohjelmaa;

2)

’varainhoitoasetuksella’ asetusta (EY, Euratom) N:o 1605/2002;

3)

’kansallisilla toimistoilla’ kansallisia julkisoikeudellisia yhteisöjä tai julkisen palvelun tehtäviä suorittavia yksityisoikeudellisia yhteisöjä, joille on annettu talousarvion toteutukseen liittyviä tehtäviä 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

a)

niiden on oltava yhteisön edun mukaisia siten, että ne edistävät merkittävästi 1 artiklan 2 kohdassa asetetun Life+ -välineen yleisen tavoitteen saavuttamista ja

b)

niiden on oltava teknisesti ja taloudellisesti johdonmukaisia, toteuttamiskelpoisia ja kustannustehokkaita.

a)

parhaisiin käytäntöihin liittyviä toimenpiteitä ja hankkeita tai demonstrointitoimenpiteitä ja -hankkeita, joilla pannaan täytäntöön direktiivi 79/409/ETY tai direktiivi 92/43/ETY;

b)

innovatiivisia toimenpiteitä ja hankkeita tai demonstrointitoimenpiteitä ja-hankkeita, jotka liittyvät yhteisön ympäristötavoitteisiin, mukaan luettuina parhaiden käytäntöjen, osaamisen tai teknologian kehittäminen tai levittäminen;

c)

valistuskampanjoita ja metsäpalojen ehkäisytoimiin osallistuvien henkilöiden erikoiskoulutus;

d)

toimenpiteitä ja hankkeita, joilla kehitetään ja toteutetaan yhteisön tavoitteita, jotka liittyvät laajapohjaiseen, yhdenmukaistettuun ja kokonaisvaltaiseen metsien ja ympäristövuorovaikutusten pitkän aikavälin seurantaan.

—

luonnon ja biologisen monimuotoisuuden Life+ -tuesta,

—

ympäristöpolitiikan ja -hallinnon Life+ -tuesta,

—

tiedotuksen ja viestinnän Life+ -tuesta.

a)

edistetään luontoa ja biologista monimuotoisuutta koskevan yhteisön politiikan ja lainsäädännön, erityisesti direktiivin 79/409/ETY ja direktiivin 92/43/ETY täytäntöönpanoa, myös paikallis- ja aluetasolla, ja tuetaan Natura 2000 -verkoston edelleen kehittämistä ja täytäntöönpanoa, rannikko- ja merialueiden luontotyypit ja lajit mukaan luettuina;

b)

lujitetaan tietämysperustaa, jota tarvitaan kehitettäessä, seurattaessa ja arvioitaessa luontoa ja biologista monimuotoisuutta koskevaa yhteisön politiikkaa ja lainsäädäntöä;

c)

tuetaan luonnon ja biologisen monimuotoisuuden ja niihin vaikuttavien osatekijöiden, paineiden ja reaktioiden seurannassa ja arvioinnissa käytettävien toimintatapojen ja välineiden suunnittelua ja toteutusta, erityisesti jotta saavutettaisiin tavoitteena oleva biologisen monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttäminen vuoteen 2010 mennessä;

d)

tuetaan ympäristöhallinnon kehittämistä lisäämällä sidosryhmien, mukaan luettuina valtioista riippumattomat järjestöt, kuulemista luontoa ja biologista monimuotoisuutta koskevaan politiikkaan ja lainsäädäntöön liittyvissä kysymyksissä sekä niiden osallistumista politiikan ja lainsäädännön täytäntöönpanoon.

a)

edistetään innovatiivisten toimintatapojen, teknologioiden, menetelmien ja välineiden kehittämistä ja demonstrointia;

b)

lujitetaan tietämysperustaa, jota tarvitaan kehitettäessä, seurattaessa ja arvioitaessa ympäristöpolitiikkaa ja -lainsäädäntöä;

c)

tuetaan ympäristön tilan ja siihen vaikuttavien osatekijöiden, paineiden ja reaktioiden seurannassa ja arvioinnissa käytettävien toimintatapojen suunnittelua ja toteutusta;

d)

edistetään yhteisön ympäristöpolitiikan toteutusta erityisesti paikallis- ja aluetasolla;

e)

tuetaan ympäristöhallinnon kehittämistä lisäämällä sidosryhmien, mukaan luettuina valtioista riippumattomat järjestöt, kuulemista politiikkaan liittyvissä kysymyksissä sekä niiden osallistumista politiikan toteutukseen.

a)

levitetään tietoa ja lisätään tietoisuutta ympäristökysymyksistä, metsäpalojen ehkäisy mukaan luettuna;

b)

tuetaan liitännäistoimia, kuten tiedottamista, viestintätoimia ja -kampanjoita, konferensseja ja koulutusta, metsäpalojen ehkäisyyn liittyvä koulutus mukaan luettuna.

a)

avustussopimukset;

b)

julkisia hankintoja koskevat sopimukset.

a)

kansallisille toimistoille myönnettävä yhteisön rahoitus saa olla enintään 2 prosenttia yhteisön maksuosuudesta kyseisen jäsenvaltion asianomaista vuotta koskevaan vuotuiseen kansalliseen työohjelmaan. Kyseisen henkilöstön on suoritettava sellaisia ylimääräisiä tehtäviä, joita kansalliset hallinnot eivät ole aiemmin suorittaneet yhteisön ohjelmien täytäntöönpanon yhteydessä;

b)

virkamiesten palkkakustannuksia voidaan rahoittaa vain siltä osin kuin ne liittyvät sellaisten hankkeen täytäntöönpanoa koskevien toimien kustannuksiin, joita asianomainen viranomainen ei olisi toteuttanut, ellei kyseiseen hankkeeseen olisi ryhdytty. Kyseisen henkilöstön on oltava varta vasten hankkeeseen siirrettyä ja sen on merkittävä lisäkustannusta olemassa olevaan pysyvään henkilöstöön nähden.

a)

väestö:

b)

luonto ja biologinen monimuotoisuus:

a)

kartoitettava painopistealueet ottaen huomioon todetut pitkän aikavälin tarpeet;

b)

esiteltävä kansalliset erityistavoitteet;

c)

kuvattava rahoitettavat toimenpiteet ja se, miten ne täyttävät 3 artiklassa asetetut tukikelpoisuusvaatimukset;

d)

esitettävä kustannusarviot, ja

e)

kuvattava ehdotettu seurantajärjestelmä.

a)

Euroopan vapaakauppaliittoon (EFTA) kuuluvat valtiot, joista on tullut Euroopan ympäristökeskuksen jäseniä Euroopan ympäristökeskuksen sekä ympäristöä koskevan Euroopan tieto- ja seurantaverkoston perustamisesta annetun asetuksen (ETY) N:o 1210/90 muuttamisesta 29 päivänä huhtikuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 933/1999 mukaisesti (11);

b)

Euroopan unionin jäsenehdokasvaltiot;

c)

vakautus- ja assosiaatioprosessiin osallistuvat Länsi-Balkanin maat.

a)

hyväksytään 6 artiklan 1 kohdan mukaiset monivuotiset strategiset ohjelmat ja tarvittaessa muutetaan niitä;

b)

hyväksytään vuotuiset kansalliset työohjelmat jäsenvaltioiden 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti toimittamien ehdotusten pohjalta ja tarvittaessa muutetaan niitä;

c)

lisätään toimenpiteitä liitteeseen I tai muutetaan liitettä II; ja

d)

säädetään muista tarvittavista säännöistä tämän asetuksen täytäntöön panemiseksi.

a)

päätetään siirtää talousarvion toteuttaminen kansalliselle toimistolle tai kansallisille toimistoille 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti ja vahvistetaan se, että toimisto tai toimistot täyttävät liitteessä II asetetut valintaperusteet;

b)

määritetään 6 artiklan 3 kohdassa säädettyjä tarkoituksia varten vuotuisten kansallisten työohjelmien sekä 6 artiklan 7 kohdassa tarkoitettujen raporttien muoto, sisältö ja toimitusajat;

c)

määritetään 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen kertomusten muoto, sisältö ja vastaanottajat, ja

d)

vahvistetaan indikaattorit, joiden avulla tuetaan Life+ -välineestä rahoitettujen toimenpiteiden seurantaa.

(a)

ympäristöalan rahoitusvälineestä (LIFE) 17 päivänä heinäkuuta 2000 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1655/2000 (15);

(b)

kaupunkien kestävää kehitystä edistävästä yhteisön yhteistyöjärjestelmästä 27 päivänä kesäkuuta 2001 tehty Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1411/2001/EY (16);

(c)

yhteisön toimintaohjelmasta sellaisten valtioista riippumattomien järjestöjen tukemiseksi, jotka toimivat ensisijaisesti ympäristönsuojelun alalla 1 päivänä maaliskuuta 2002 tehty Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 466/2002/EY (17);

(d)

metsien ja ympäristövuorovaikutusten seurannasta yhteisössä (Forest Focus) 17 päivänä marraskuuta 2003 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 2152/2003 (18).

3.10.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 238/18

1)2)3)4)5)6)7)8)9)10)11)12)13)14)15)16)17)18)19)20)21)22)23)24)25)26)27)28)29)30)31)

On olennaisen tärkeää kannustaa kulttuuriyhteistyötä ja kulttuurivaihtoa Euroopan kulttuurien ja kielten monimuotoisuuden kunnioittamiseksi ja edistämiseksi sekä parantaa Euroopan kansalaisten tietoisuutta Euroopan muista kulttuureista ja samanaikaisesti lisätä tietoisuutta heidän yhteisestä eurooppalaisesta kulttuuriperinnöstään. Kulttuureja ja kieliä koskevan yhteistyön ja monimuotoisuuden edistäminen auttaakin osaltaan tekemään Euroopan kansalaisuudesta konkreettista todellisuutta kannustamalla Euroopan kansalaisia osallistumaan suoraan yhdentymisprosessiin.Aktiivisella kulttuuripolitiikalla, jolla pyritään säilyttämään Euroopan kulttuurien monimuotoisuus ja edistämään sen yhteisiä kulttuurisia osatekijöitä ja yhteistä kulttuuriperintöä, voidaan parantaa Euroopan unionin näkyvyyttä sen ulkopuolella.Kansalaisten täysi tuki Euroopan yhdentymiselle ja heidän täysipainoinen osallistumisensa siihen edellyttää, että kansalaisten yhteisiä kulttuuriarvoja ja kulttuurisia juuria korostetaan entistä enemmän olennaisena osana heidän identiteettiään ja kuulumistaan yhteiskuntaan, joka perustuu vapauteen, oikeudenmukaisuuteen, demokratiaan, ihmisarvon ja koskemattomuuden kunnioittamiseen, suvaitsevaisuuteen ja solidaarisuuteen, Euroopan unionin perusoikeuskirjaa täysin noudattaen.On olennaisen tärkeää, että kulttuuriala edistää osaltaan Euroopan laajempaa poliittista kehitystä ja osallistuu siihen aktiivisesti. Kulttuuriala on itsessään tärkeä työllistäjä, ja lisäksi on olemassa selvä yhteys kulttuuri-investointien ja talouskehityksen välillä, mistä syystä on tärkeää vahvistaa kulttuuripolitiikkaa alueellisesti, kansallisesti ja Euroopan tasolla. Tämän vuoksi olisi lujitettava kulttuuriteollisuuden asemaa osana Lissabonin strategian mukaista kehitystä, sillä tällä teollisuudenalalla on yhä suurempi vaikutus Euroopan talouteen.On myös tarpeen edistää aktiivista kansalaisuutta ja vahvistaa kaikenlaisen syrjinnän torjumista, rasismi ja muukalaisviha mukaan luettuina. Kulttuurin saavutettavuuden parantaminen voi toimia keinona torjua sosiaalista syrjäytymistä.Perustamissopimuksen 3 artiklassa määrätään, että toteuttaessaan kyseisessä artiklassa tarkoitettua toimintaa yhteisö pyrkii poistamaan eriarvoisuutta miesten ja naisten välillä sekä edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa.Kulttuuriohjelmat Kaleidoskooppi, Ariane, Rafael ja Kulttuuri 2000, jotka perustettiin päätöksillä N:o 719/96/EY (3), N:o 2085/97/EY (4), N:o 2228/97/EY (5) ja N:o 508/2000/EY (6), ovat olleet myönteisiä vaiheita kulttuuria tukevien yhteisön toimien täytäntöönpanossa. Näin on saatu huomattavaa kokemusta, erityisesti näiden kulttuuriohjelmien arvioinnin avulla. Yhteisön kulttuuritoimintaa olisi järkeistettävä ja vahvistettava näiden arviointien tulosten, kaikkien asianomaisten osapuolten kuulemisen ja unionin toimielinten viimeaikaisen työn pohjalta. On siis syytä perustaa ohjelma tätä tarkoitusta varten.Unionin toimielimet ovat monissa yhteyksissä ilmaisseet kantansa aiheista, jotka liittyvät yhteisön kulttuuritoimintaan sekä kulttuuriyhteistyön haasteisiin: erityisesti neuvosto 25 päivänä kesäkuuta 2002 antamassaan päätöslauselmassa kulttuurialan eurooppalaista yhteistyötä koskevasta uudesta työsuunnitelmasta (7) ja 19 päivänä joulukuuta 2002 antamassaan päätöslauselmassa kulttuurialan eurooppalaista yhteistyötä koskevan työsuunnitelman täytäntöönpanosta (8), Euroopan parlamentti 5 päivänä syyskuuta 2001 antamassaan päätöslauselmassa kulttuuriyhteistyöstä Euroopan unionissa (9), 28 päivänä helmikuuta 2002 antamassaan päätöslauselmassa Kulttuuri 2000 -ohjelman toteuttamisesta (10), 22 päivänä lokakuuta 2002 antamassaan päätöslauselmassa teatterin ja esittävien taiteiden merkityksestä ja dynamiikasta laajentuneessa Euroopan unionissa (11) ja 4 päivänä syyskuuta 2003 antamassaan päätöslauselmassa kulttuuriteollisuudesta (12) sekä alueiden komitea 9 päivänä lokakuuta 2003 antamassaan lausunnossa, joka koski Kulttuuri 2000 -ohjelman jatkamista.Neuvosto on painottanut edellä mainituissa päätöslauselmissaan, että yhteisössä on omaksuttava johdonmukaisempi lähestymistapa kulttuuriin ja että eurooppalainen lisäarvo on eurooppalaisen kulttuuriyhteistyön määrittävä tekijä ja yhteisön kulttuuritoiminnan yleinen edellytys.Jotta Euroopan kansojen yhteisestä kulttuurialueesta tulisi todellisuutta, on tärkeää edistää kulttuurialan toimijoiden sekä taideteosten, kulttuuriesineiden ja taide- ja kulttuurituotteiden kansalliset rajat ylittävää liikkuvuutta ja kannustaa vuoropuhelua ja kulttuurivaihtoa.Neuvosto kulttuurialan työsuunnitelmasta (2005—2006) 16 päivänä marraskuuta 2004 antamissaan päätelmissä, Euroopan parlamentti kulttuuriteollisuudesta 4 päivänä syyskuuta 2003 antamassaan päätöslauselmassa sekä Euroopan talous- ja sosiaalikomitea Euroopan kulttuuriteollisuudesta 28 päivänä tammikuuta 2004 antamassaan lausunnossa ovat todenneet, että muun kuin audiovisuaalisen kulttuuriteollisuuden taloudellinen ja sosiaalinen erityislaatu on otettava aiempaa paremmin huomioon. Uudessa ohjelmassa olisi lisäksi otettava huomioon vuosina 2002–2004 tehdyt kulttuurialan yhteistyötä koskevat valmistelutoimet.Tässä yhteydessä on syytä edistää yhteistyön lisäämistä kulttuurialan toimijoiden välillä kannustamalla näitä muodostamaan monivuotisia yhteistyöhankkeita, joiden avulla voidaan kehittää yhteisiä toimia, antaa tukea todellista eurooppalaista lisäarvoa tuottaville kohdennetuille toimille, tukea kulttuuritapahtumia, joilla on symbolinen merkitys, tukea eurooppalaisia kulttuuriyhteistyötä tekeviä organisaatioita, kannustaa tutkimusta, joka koskee Euroopan tasolla kiinnostavia aiheita, sekä kannustaa tiedon keruuta ja levitystä ja toimia, joiden tarkoituksena on maksimoida hankkeiden vaikutus eurooppalaisen kulttuuriyhteistyön ja eurooppalaisen kulttuuripolitiikan kehittämisen alalla.Euroopan kulttuuripääkaupunki -tapahtumaa koskevasta yhteisön toiminnasta vuosina 2005—2019 25 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen 1419/1999/EY (13) soveltamiseksi olisi myönnettävä merkittävästi rahoitusta tälle eurooppalaisten keskuudessa hyvin näkyvälle tapahtumalle, joka osaltaan vahvistaa tunnetta kuulumisesta yhteiseen eurooppalaiseen kulttuurialueeseen. Tässä tapahtumassa päähuomio on kiinnitettävä rajatylittävään eurooppalaiseen kulttuuriyhteistyöhön.Olisi annettava tukea sellaisten organisaatioiden toimintaan, jotka toimivat kulttuuriyhteistyön alalla Euroopan laajuisesti ja ovat siten eurooppalaisen kulttuurin lähettiläitä. Tätä tukea olisi annettava niiden kokemusten pohjalta, jotka Euroopan unioni on saanut yhteisön toimintaohjelmasta kulttuurialalla Euroopan laajuisesti toimivien organisaatioiden tukemiseksi 21 päivänä huhtikuuta 2004 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 792/2004/EY (14) soveltamisesta.Ohjelman on sananvapauden periaatetta noudattaen edistettävä Euroopan unionin pyrkimyksiä kestävän kehityksen edistämiseksi ja kaikenlaisen syrjinnän torjumiseksi.Euroopan unionin jäsenehdokasvaltioiden ja ETA-sopimuksen tehneiden EFTA-maiden olisi voitava osallistua yhteisön ohjelmiin näiden maiden kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti.Thessalonikissa 19 ja 20 päivänä kesäkuuta 2003 kokoontunut Eurooppa-neuvosto hyväksyi asiakirjan ”Länsi-Balkania koskeva Thessalonikin toimintasuunnitelma: kohti yhdentyvää Eurooppaa”, jonka mukaan vakautus- ja assosiaatioprosessiin kuuluvien maiden olisi voitava osallistua yhteisön ohjelmiin yhteisön ja näiden maiden välillä tehtävien puitesopimusten pohjalta. Näiden maiden olisi voitava halutessaan ja budjettinäkökohtien ja poliittisten painopistealueiden salliessa osallistua ohjelmaan tai hyötyä rajoitetummasta yhteistyön muodosta lisämäärärahojen ja asianomaisten osapuolten välillä sovittavien erityisten menettelyjen pohjalta.Ohjelman yhteydessä olisi myös voitava tehdä yhteistyötä muiden sellaisten kolmansien maiden kanssa, jotka ovat allekirjoittaneet yhteisön kanssa kulttuuriosuuden sisältäviä sopimuksia, ja tätä varten on määriteltävä noudatettavat menettelyt.Yhteisön toiminnan lisäarvon kasvattamiseksi on tarpeen varmistaa tämän päätöksen ja muiden asiaan liittyvien yhteisön politiikan alojen, toimien ja välineiden mukaisesti toteutettavien toimien johdonmukaisuus ja keskinäinen täydentävyys perustamissopimuksen 151 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä yhteisön kulttuuri- ja koulutusalan toimien välisiin liittymäkohtiin ja toimiin, joilla edistetään parhaiden käytäntöjen vaihtoa ja tiiviimpää yhteistyötä Euroopan tasolla.Yhteisön tuen osalta olisi otettava huomioon kulttuurialan erityisluonne Euroopassa ja erityisesti huolehdittava siitä, että hallinnollisia ja rahoitukseen liittyviä menettelyjä yksinkertaistetaan mahdollisimman paljon ja että ne mukautetaan asetettuihin tavoitteisiin sekä kulttuurialan käytäntöihin ja kehitykseen.Komission, jäsenvaltioiden ja kulttuurin yhteyspisteiden olisi pyrittävä edistämään pienten toimijoiden osallistumista monivuotisiin yhteistyöhankkeisiin sekä sellaisen toiminnan järjestämistä, jonka tarkoituksena on saattaa yhteen mahdollisia hankekumppaneita.Ohjelmalla olisi koottava yhteen eri puolilta Eurooppaa peräisin olevien kulttuuritoimijoiden erityiset ominaisuudet ja asiantuntemus. Jos jonkin jäsenvaltion tai osallistuvan maan kulttuuritoimijoiden osallistumistaso on alhainen, komission ja jäsenvaltioiden olisi toteutettava tarvittaessa toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi.Komission ja jäsenvaltioiden yhteistyöllä olisi varmistettava tämän ohjelman jatkuva seuranta ja arviointi, jotta siihen voitaisiin tehdä tarkistuksia erityisesti toimenpiteiden täytäntöönpanon tärkeysjärjestyksen suhteen. Arviointiin olisi sisällyttävä ulkopuolisten, riippumattomien elinten suorittama arviointi.Ohjelman seuranta- ja arviointimenettelyissä olisi käytettävä erityisiä, mitattavissa ja saavutettavissa olevia, asianmukaisia ja aikataulusidonnaisia tavoitteita ja indikaattoreita.Olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet väärinkäytösten ja petosten estämiseksi ja kadonneiden tai väärin maksettujen tai käytettyjen varojen perimiseksi takaisin.On suotavaa perustaa kulttuuriyhteistyötä varten yhtenäinen rahoitus- ja ohjelmointiväline, nimeltään Kulttuuri-ohjelma, 1 päivänä tammikuuta 2007 alkavaksi ja 31 päivänä joulukuuta 2013 päättyväksi kaudeksi.Tässä päätöksessä vahvistetaan ohjelman koko keston ajaksi rahoituspuitteet, joita budjettivallan käyttäjä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (15) 37 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.Tämän päätöksen täytäntöön panemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (16) mukaisesti.Tämän päätöksen täytäntöön panemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (17) (jäljempänä ’varainhoitoasetus’) ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä 23 päivänä joulukuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 (18) mukaisesti.Yhteisön toiminta täydentää kulttuuriyhteistyön alalla toteutettavia kansallisen ja alueellisen tason toimia. Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa tämän päätöksen tavoitetta eli yhteiseen kulttuuriperintöömme perustuvan Euroopan kulttuurialueen edistämistä (kulttuurialan toimijoiden rajatylittävä liikkuvuus Euroopassa, taideteosten, kulttuuriesineiden ja kulttuuri- ja taidetuotteiden rajatylittävä levitys sekä kulttuurien välinen vuoropuhelu) niiden kansalliset rajat ylittävän luonteen vuoksi, vaan se voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi toteuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteenmukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen.On syytä antaa siirtymäsäännöksiä, jotta varmistetaan ongelmaton siirtyminen toisaalta päätöksillä N:o 508/2000/EY ja N:o 792/2004/EY perustettujen ohjelmien ja toisaalta tällä päätöksellä perustetun ohjelman välillä,

a)

edistää kulttuurialan toimijoiden kansalliset rajat ylittävää liikkuvuutta;

b)

kannustaa teosten ja taide- ja kulttuurituotteiden kansalliset rajat ylittävää levittämistä;

c)

edistää kulttuurien välistä vuoropuhelua.

a)

kulttuuritoimien tukeminen

b)

kulttuurialalla Euroopan laajuisesti toimivien organisaatioiden tukeminen

c)

analysoinnin, tiedon keruun ja levityksen tukeminen sekä sellaisten toimien tukeminen, joilla maksimoidaan hankkeiden vaikutus eurooppalaisen kulttuuriyhteistyön ja eurooppalaisen kulttuuripolitiikan kehittämisen alalla.

a)

Euroopan talousalueeseen kuuluvat Efta-maat ETA-sopimuksen määräysten mukaisesti;

b)

ehdokasmaat, joita varten on laadittu unioniin liittymistä valmisteleva strategia, kunkin maan osalta puitesopimuksessa vahvistettujen yhteisön ohjelmiin osallistumista koskevien yleisten periaatteiden sekä yleisten edellytysten ja menettelyjen mukaisesti;

c)

Länsi-Balkanin maat niiden menettelyjen mukaisesti, jotka määritellään näiden maiden kanssa niiden osallistumista yhteisön ohjelmiin koskevien puitesopimusten perusteella.

a)

vuotuinen työsuunnitelma, mukaan luettuna painopisteet, valintaperusteet ja -menettelyt;

b)

vuotuinen talousarvio ja varojen jakautuminen ohjelman eri toimien välillä;

c)

ohjelman seuranta- ja arviointitoimenpiteet;

d)

yhteisön antama rahoitustuki, joka liittyy 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti ehdotettuun toimenpiteeseen, jossa yhteisön rahoitusosuus on yli 200 000 euroa: sen määrä, kesto, jakautuminen ja edunsaajat.

a)

Yhteyspisteellä on oltava riittävä henkilöstö, jolla on alan kansainvälisessä yhteistyöympäristössä tehtävään työhön soveltuva ammatti- ja kielitaito.

b)

Yhteyspisteellä on oltava soveltuvat tilat ja laitteet, erityisesti viestinnän ja tietotekniikan osalta.

c)

Yhteyspisteen on toimittava hallinnollisessa ympäristössä, joka mahdollistaa tehtävien asianmukaisen hoitamisen ja eturistiriitojen välttämisen.

a)

edistämällä sananvapauden perusperiaatetta;

b)

kannustamalla ottamaan huomioon kestävän kehityksen edistämisen merkitys;

c)

pyrkimällä edistämään keskinäistä ymmärtämystä ja suvaitsevaisuutta Euroopan unionissa;

d)

edistämällä kaikenlaisen sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän poistamista.

a)

väliarvioinnin saaduista tuloksista ja ohjelman täytäntöönpanon laadullisista ja määrällisistä näkökohdista viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2010;

b)

tiedonannon ohjelman jatkamisesta viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2011;

c)

jälkiarvioinnin viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2015.

3.10.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 238/31

(1)

Lissabonissa 23 ja 24 päivänä maaliskuuta 2000 kokoontuneessa Eurooppa-neuvostossa otettiin työllisyyden ja sosiaalisen osallisuuden edistäminen kiinteäksi osaksi unionin kokonaisstrategiaa, jotta saavutettaisiin ensi vuosikymmenen strateginen tavoite tulla maailman kilpailukykyisimmäksi ja dynaamisimmaksi tietoon perustuvaksi taloudeksi, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua ja luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Siinä asetettiin unionille kunnianhimoisia tavoitteita ja päämääriä, jotta luotaisiin uudelleen täystyöllisyyden edellytykset, parannettaisiin työn laatua ja tuottavuutta sekä edistettäisiin sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja luotaisiin osallisuutta edistävät työmarkkinat. Lisäksi strategiaa tarkistettiin Brysselissä 22 ja 23 päivänä maaliskuuta 2005 kokoontuneessa Eurooppa-neuvostossa.

(2)

Komission vakaana aikomuksena on vahvistaa ja järkeistää yhteisön rahoitusvälineitä, ja tämän mukaisesti tällä päätöksellä perustetaan yksi yhtenäinen ohjelma, jolla taataan syrjinnän torjumista koskevan yhteisön toimintaohjelman perustamisesta (vuosiksi 2001—2006) 27 päivänä marraskuuta 2000 tehdyn neuvoston päätöksen 2000/750/EY (4), naisten ja miesten tasa-arvoon liittyvää yhteisön strategiaa koskevan toimintaohjelman perustamisesta (2001—2005) 20 päivänä joulukuuta 2000 tehdyn neuvoston päätöksen 2001/51/EY (5) sekä yhteisön toimintaohjelman perustamisesta sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa koskevan jäsenvaltioiden yhteistyön edistämiseksi 7 päivänä joulukuuta 2001 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 50/2002/EY (6), työllisyyden alalla toteutettavista yhteisön edistämistoimista 10 päivänä kesäkuuta 2002 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1145/2002/EY (7) sekä yhteisön toimintaohjelman perustamisesta miesten ja naisten tasa-arvon alalla toimivien eurooppalaisten järjestöjen toiminnan edistämiseksi 29 päivänä huhtikuuta 2004 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 848/2004/EY (8) perusteella käynnistettyjen toimien samoin kuin työoloja koskevien yhteisön tasolla toteutettujen toimien jatkuvuus ja kehittäminen.

(3)

Luxemburgissa 20 ja 21 päivänä marraskuuta 1997 kokoontunut ylimääräinen työllisyyttä käsitellyt Eurooppa-neuvosto käynnisti Euroopan työllisyysstrategian, jonka mukaisesti jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikkaa koordinoidaan yhteisesti sovittujen työllisyyden suuntaviivojen ja työllisyyspolitiikkaa koskevien suositusten perusteella. Euroopan työllisyysstrategia on nyt tärkein Euroopan tason väline pantaessa täytäntöön Lissabonin strategiaan sisältyviä työllisyys- ja työmarkkinatavoitteita.

(4)

Lissabonissa kokoontunut Eurooppa-neuvosto katsoi, että liian monet unionin asukkaat elävät köyhyysrajan alapuolella ja sosiaalisesti syrjäytyneinä ja että on riittäviä tavoitteita asettamalla toteutettava toimenpiteitä, jotka ratkaisevasti edistävät köyhyyden poistamista. Nizzassa 7, 8 ja 9 päivänä joulukuuta 2000 kokoontunut Eurooppa-neuvosto sopi näistä tavoitteista. Lisäksi kyseinen Eurooppa-neuvosto sopi, että sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen tähtäävän politiikan olisi perustuttava avoimeen koordinointimenetelmään, jossa yhdistetään toisiinsa kansalliset toimintasuunnitelmat ja komission yhteistyöaloite.

(5)

Väestörakenteen muutos asettaa suuria pitkän aikavälin haasteita sosiaalisen suojelun järjestelmien kyvylle tarjota riittäviä eläkkeitä, korkealaatuista terveydenhuoltoa ja kaikkien saatavilla olevaa pitkäaikaishoitoa, jotka voidaan rahoittaa pitkällä aikavälillä. On tärkeää edistää politiikkaa, jolla voidaan saavuttaa sekä riittävä sosiaalinen suojelu että sosiaalisen suojelun järjestelmien kestävyys. Lissabonissa kokoontunut Eurooppa-neuvosto päätti, että tällä alalla tehtävän yhteistyön olisi perustuttava avoimeen koordinointimenetelmään.

(6)

Tässä yhteydessä olisi kiinnitettävä huomiota maahanmuuttajien erityistilanteeseen ja myös siihen, että on tärkeätä ryhtyä toimenpiteisiin, joilla pimeän työn tekemisestä siirrytään lailliseen työhön.

(7)

Työolojen vähimmäisstandardien turvaaminen ja jatkuva parantaminen unionissa ovat yhteisön sosiaalipolitiikan keskeisiä tekijöitä ja yhden Euroopan unionin tärkeän kokonaistavoitteen mukaisia. Yhteisöllä on merkittävä tehtävä sellaisten jäsenvaltioiden toimien tukemisessa ja täydentämisessä, jotka liittyvät työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen, työoloihin, mukaan luettuna tarve työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen, työntekijöiden suojeluun työsopimuksen päättyessä, työntekijöille tiedottamiseen ja työntekijöiden osallistumiseen ja kuulemiseen sekä työntekijöiden ja työnantajien edustamiseen ja etujen kollektiiviseen puolustamiseen.

(8)

Syrjinnän torjuminen on yksi Euroopan unionin perusperiaatteista. Perustamissopimuksen 13 artiklassa säädetään toimenpiteiden toteuttamisesta sukupuoleen, rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän torjumiseksi. Syrjintäkielto sisältyy myös Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 artiklaan. Eri syrjintämuotojen erityispiirteet olisi otettava huomioon ja luotava asianmukaisia rinnakkaisia toimenpiteitä yhteen tai useampaan seikkaan perustuvan syrjinnän ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Siksi vammaisten erityistarpeet olisi otettava huomioon pohdittaessa ohjelman saavutettavuutta ja tuloksia, jotta vammaiset voivat täysimittaisesti ja tasavertaisesti osallistua ohjelmasta rahoitettaviin toimiin ja päästä osallisiksi toimien tuloksista ja arvioinnista sekä esimerkiksi saada korvauksia heille vammaisuudesta aiheutuneista lisäkustannuksista. Kokemukset, joita vuosien aikana on saatu tietynlaisen, esimerkiksi sukupuoleen perustuvan, syrjinnän torjunnasta, voivat olla hyödyksi myös muihin syihin perustuvan syrjinnän torjunnassa.

(9)

Neuvosto on antanut perustamissopimuksen 13 artiklan perusteella seuraavat direktiivit: rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta 29 päivänä kesäkuuta 2000 annettu direktiivi 2000/43/EY (9), jossa kielletään rotuun tai etniseen alkuperään perustuva syrjintä esimerkiksi työssä, ammatillisessa ja yleissivistävässä koulutuksessa, tavaroiden ja palveluiden saatavuudessa sekä sosiaalisessa suojelussa, yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27 päivänä marraskuuta 2000 annettu direktiivi 2000/78/EY (10), jossa kielletään uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään ja sukupuoliseen suuntautuneisuuteen perustuva syrjintä työssä ja ammatissa; sekä miesten ja naisten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan alalla 13 päivänä joulukuuta 2004 annettu direktiivi 2004/113/EY (11).

(10)

Miesten ja naisten yhdenvertainen kohtelu on yksi yhteisön lainsäädännön perusperiaatteista perustamissopimuksen 2 ja 3 artiklan mukaisesti. Tämän periaatteen perusteella annetut direktiivit ja muut säädökset kohentavat merkittävästi naisten asemaa unionissa. Yhteisön tasolla toteutetuista toimista saadut kokemukset ovat osoittaneet, että tasa-arvon edistäminen yhteisön politiikoissa ja syrjinnän torjuminen käytännössä edellyttävät eri keinojen — lainsäädännön, rahoitusvälineiden ja valtavirtaistamispolitiikan — yhdistelmää, jossa eri osat vahvistavat toisiaan. Miesten ja naisten tasa-arvon periaatteen mukaisesti tasa-arvon valtavirtaistamista olisi edistettävä ohjelman kaikilla osa-alueilla ja kaikissa toimissa.

(11)

Monet eri tasoilla toimivat valtioista riippumattomat järjestöt voivat merkittävällä tavalla osallistua Euroopan tason toimintaan sellaisten keskeisten verkostojen kautta, jotka myötävaikuttavat ohjelman yleisiin tavoitteisiin liittyvien politiikkalinjausten muuttamiseen.

(12)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa tämän päätöksen tavoitteita Euroopan tasolla vaaditun tiedonvaihdon ja hyvien toimintatapojen yhteisönlaajuisen levittämisen vuoksi, vaan ne voidaan yhteisön toimien moniulotteisuuden vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen.

(13)

Tässä päätöksessä vahvistetaan ohjelman koko keston ajaksi rahoituspuitteet, joita budjettivallan käyttäjä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (12) 37 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(14)

Tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (13) mukaisesti.

(15)

Koska ohjelma on jaettu viiteen osa-alueeseen, jäsenvaltiot voivat mahdollistaa sen, että niiden kansalliset edustajat vuorottelevat sen mukaan, mitä aiheita komissiota avustavassa komiteassa käsitellään,

(a)

parannetaan tietoa ja tietämystä jäsenvaltioissa ja muissa ohjelmaan osallistuvissa maissa vallitsevasta tilanteesta harjoitetun politiikan analyysien, arviointien ja tiiviin seurannan avulla;

(b)

tuetaan tapauksen mukaan sukupuolen ja ikäryhmän perusteella jaoteltujen tilastollisten menetelmien ja työvälineiden ja yhteisten indikaattorien kehittämistä ohjelmaan kuuluvilla aloilla;

(c)

tuetaan ja seurataan asiaankuuluvan yhteisön lainsäädännön ja yhteisön poliittisten tavoitteiden täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa ja arvioidaan niiden tehoa ja vaikutuksia;

(d)

edistetään verkottumista, vastavuoroista oppimista sekä hyvien toimintatapojen ja innovatiivisten menettelytapojen kartoittamista ja levittämistä Euroopan tasolla;

(e)

vahvistetaan sidosryhmien ja kansalaisten tietoisuutta yhteisön politiikoista ja tavoitteista kullakin ohjelman viidellä osa-alueella;

(f)

parannetaan tarpeen mukaan keskeisten Euroopan tason verkostojen valmiuksia edistää, tukea ja edelleen kehittää yhteisön politiikkoja ja tavoitteita.

1)

työllisyys;

2)

sosiaalinen suojelu ja sosiaalinen osallisuus;

3)

työolot;

4)

syrjinnän torjuminen ja monimuotoisuus;

5)

sukupuolten tasa-arvo.

(a)

parannetaan tietämystä työllisyystilanteesta ja työllisyysnäkymistä etenkin analyysien ja tutkimusten avulla sekä laatimalla tilastoja ja kehittämällä yhteisiä indikaattoreita Euroopan työllisyysstrategian puitteissa;

(b)

seurataan ja arvioidaan työllisyyden suuntaviivojen ja työllisyyspolitiikkaa koskevien suositusten täytäntöönpanoa ja vaikutuksia varsinkin yhteisen työllisyysraportin avulla ja analysoidaan Euroopan työllisyysstrategian sekä yleisen talous- ja sosiaalipolitiikan ja muiden politiikanalojen vuorovaikutusta;

(c)

järjestetään politiikkaa, hyviä toimintatapoja ja innovatiivisia menettelytapoja koskevaa tiedonvaihtoa ja edistetään vastavuoroista oppimista Euroopan työllisyysstrategian yhteydessä;

(d)

lisätään tietoisuutta, levitetään tietoa ja edistetään keskustelua työllisyyteen liittyvistä haasteista, poliittisista kysymyksistä ja kansallisten uudistusohjelmien täytäntöönpanosta muun muassa työmarkkinaosapuolten, alue- ja paikallistason toimijoiden ja muiden sidosryhmien keskuudessa.

(a)

parannetaan tietämystä sosiaaliseen syrjäytymiseen ja köyhyyteen liittyvistä kysymyksistä sekä sosiaalisen suojelun ja sosiaalisen osallisuuden alalla harjoitettavasta politiikasta erityisesti analyysien ja tutkimusten avulla sekä laatimalla tilastoja ja kehittämällä yhteisiä indikaattoreita sosiaalista suojelua ja sosiaalista osallisuutta koskevan avoimen koordinointimenetelmän puitteissa;

(b)

seurataan ja arvioidaan avoimen koordinointimenetelmän täytäntöönpanoa sosiaalisen suojelun ja osallisuuden alalla sekä sen vaikutuksia jäsenvaltioissa ja yhteisön tasolla ja analysoidaan tämän koordinointimenetelmän ja muiden politiikanalojen vuorovaikutusta;

(c)

järjestetään politiikkaa, hyviä toimintatapoja ja innovatiivisia menettelytapoja koskevaa tiedonvaihtoa ja edistetään vastavuoroista oppimista sosiaalista suojelua ja osallisuutta koskevan strategian yhteydessä;

(d)

lisätään tietoisuutta, levitetään tietoa ja edistetään keskustelua keskeisistä haasteista ja poliittisista kysymyksistä, jotka ovat tulleet esille sosiaalisen suojelun ja osallisuuden alalla yhteisön koordinointiprosessin yhteydessä, muun muassa työmarkkinaosapuolten, alue- ja paikallistason toimijoiden, valtioista riippumattomien järjestöjen ja muiden sidosryhmien keskuudessa;

(e)

kehitetään keskeisten Euroopan tason verkostojen valmiuksia tukea ja edelleen kehittää sosiaaliseen suojeluun ja osallisuuteen liittyviä yhteisön poliittisia tavoitteita ja strategioita.

(a)

parannetaan tietämystä työoloihin liittyvästä tilanteesta erityisesti analyysien ja tutkimusten avulla sekä tarpeen mukaan laatimalla tilastoja ja kehittämällä indikaattoreita sekä arvioidaan nykyisen lainsäädännön, politiikan ja käytäntöjen tehoa ja vaikutusta;

(b)

tuetaan yhteisön työlainsäädännön täytäntöönpanoa tehokkaan seurannan avulla sekä järjestämällä koulutusta alalla työskenteleville, laatimalla oppaita ja verkottamalla asiantuntijatahoja työmarkkinaosapuolet mukaan luettuna;

(c)

käynnistetään ennaltaehkäiseviä toimia ja kannustetaan ennaltaehkäisevän kulttuurin luomista työterveyden ja -turvallisuuden alalla;

(d)

lisätään tietoisuutta, levitetään tietoa ja edistetään keskustelua työoloihin liittyvistä keskeisistä haasteista ja poliittisista kysymyksistä muun muassa työmarkkinaosapuolten ja muiden sidosryhmien keskuudessa.

(a)

parannetaan tietämystä syrjintään liittyvästä tilanteesta erityisesti analyysien ja tutkimusten avulla sekä tarpeen mukaan laatimalla tilastoja ja kehittämällä indikaattoreita sekä arvioidaan nykyisen lainsäädännön, politiikan ja käytäntöjen tehoa ja vaikutusta;

(b)

tuetaan yhteisön syrjinnänvastaisen lainsäädännön täytäntöönpanoa tehokkaan seurannan avulla sekä järjestämällä koulutusta alalla työskenteleville ja verkottamalla syrjinnän torjunnan alalla toimivia asiantuntijatahoja;

(c)

lisätään tietoisuutta, levitetään tietoa ja edistetään keskustelua syrjintään ja syrjinnän torjunnan valtavirtaistamiseen kaikessa yhteisön politiikassa liittyvistä keskeisistä haasteista ja poliittisista kysymyksistä muun muassa työmarkkinaosapuolten, valtioista riippumattomien järjestöjen ja muiden sidosryhmien keskuudessa;

(d)

kehitetään keskeisten Euroopan tason verkostojen valmiuksia edistää ja edelleen kehittää yhteisön poliittisia tavoitteita ja strategioita syrjinnän torjumiseksi.

(a)

parannetaan tietämystä tasa-arvokysymyksiin ja sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamiseen liittyvästä tilanteesta erityisesti analyysien ja tutkimusten avulla sekä laatimalla tilastoja ja tarvittaessa kehittämällä indikaattoreita sekä arvioidaan nykyisen lainsäädännön, politiikan ja käytäntöjen tehoa ja vaikutusta;

(b)

tuetaan yhteisön tasa-arvolainsäädännön täytäntöönpanoa tehokkaan seurannan avulla sekä järjestämällä koulutusta alalla työskenteleville ja verkottamalla tasa-arvon alalla toimivia asiantuntijatahoja;

(c)

lisätään tietoisuutta, levitetään tietoa ja edistetään keskustelua sukupuolten tasa-arvoon ja sen valtavirtaistamiseen liittyvistä keskeisistä haasteista ja poliittisista kysymyksistä työmarkkinaosapuolten, valtioista riippumattomien järjestöjen ja muiden sidosryhmien keskuudessa;

(d)

kehitetään keskeisten Euroopan tason verkostojen valmiuksia tukea ja edelleen kehittää sukupuolten tasa-arvoon liittyviä yhteisön poliittisia tavoitteita ja strategioita.

(a)

Analyyttiset toimet

(b)

Vastavuoroista oppimista, tietämyksen lisäämistä ja levittämistä koskevat toimet

(c)

Tuki keskeisille toimijoille:

(a)

jäsenvaltiot;

(b)

julkiset työvoimapalvelut ja työvoimatoimistot;

(c)

paikallis- ja alueviranomaiset;

(d)

yhteisön lainsäädännön mukaiset asiantuntijaelimet;

(e)

työmarkkinaosapuolet;

(f)

valtioista riippumattomat järjestöt, varsinkin Euroopan tasolla järjestäytyneet;

(g)

korkeakoulut ja tutkimuslaitokset;

(h)

arvioinnin asiantuntijat;

(i)

kansalliset tilastotoimistot;

(j)

tiedotusvälineet.

(a)

tarjouspyynnön perusteella tehty palvelusopimus; kansallisten tilastotoimistojen kanssa tehtävässä yhteistyössä sovelletaan Eurostatin menettelyjä;

(b)

ehdotuspyynnön perusteella myönnettävä osittainen tuki; tällöin yhteisön osarahoitus ei voi yleisesti ottaen olla yli 80 prosenttia tuensaajan kokonaismenoista; tämän enimmäismäärän ylittävää rahoitustukea voidaan myöntää vain poikkeustilanteissa ja perusteellisen tarkastelun jälkeen.

(a)

ohjelman täytäntöönpanoa koskevat yleiset suuntaviivat;

(b)

eri osa-alueisiin jaettu ohjelman täytäntöönpanoa koskeva vuotuinen työohjelma;

(c)

yhteisön myöntämä rahoitustuki;

(d)

vuosittainen talousarvio, jollei 17 artiklasta muuta johdu;

(e)

yhteisön tukemien toimien valintamenettelyt sekä komission ehdottama luettelo tällaista tukea saavista toimista;

(f)

ohjelman arviointiperusteet, muun muassa perusteet, jotka liittyvät kustannustehokkuuteen ja tulosten levittämistä ja siirtämistä koskeviin järjestelyihin.

—

ETA/EFTA-valtiot ETA-sopimuksessa vahvistetuin edellytyksin;

—

Euroopan unioniin assosioituneet liittymisneuvotteluja käyvät maat ja ehdokasmaat sekä vakaus- ja assosiaatioprosessiin osallistuvat Länsi-Balkanin maat.