29.6.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 188/1

I

A.

B.

C.

D.

E.

F.

G.

H.

H.1

H.2

II

A.

B.

C.

D.

E.

F.

G.

H.

I.

J.

K.

L.

III

A.

A.1

A.2

A.3

A.4

A.5

B.

B.1

B.2

B.3

B.4

C.

C.1

C.2

D.

D.1

D.2

D.3

D.4

D.5

D.6

D.7

E.

E.1

E.2

E.3

E.4.

F.

LIITE I –

LIITE II –

LIITE III –

1.

Tässä selvityksessä analysoidaan Euroopan parlamentin talousarvio- ja varainhallintoa varainhoitovuonna 2012. Siinä tarkastellaan varojen käyttöä sekä toimintaan varainhoitovuoden aikana merkittävästi vaikuttaneita tapahtumia (osat I ja II) sekä tehdään yhteenveto siitä, miten vuodeksi 2012 asetetut tavoitteet on saavutettu (osa III).

2.

Selvitys on tehty unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25 päivänä lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (1) (jäljempänä ’varainhoitoasetus’) 142 artiklan ja unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 soveltamissäännöistä 29 päivänä lokakuuta 2012 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 (2) 227 artiklan mukaisesti. Analyysi perustuu tilinpitäjän hyväksymiin alustaviin tilinpäätöksiin.

3.

Parlamentin lopulliset määrärahat olivat 1 717 868 121 euroa, ja ne vastasivat 19,62:ta prosenttia rahoituskehyksen otsakkeen 5 enimmäismäärästä (3). Taulukossa 1 esitetään Euroopan parlamentin talousarvion toteutus varainhoitovuonna 2012.

Taulukko 1

Määrärahojen käyttö

4.

Tileihin kirjattujen tulojen kokonaismäärä 31. joulukuuta 2012 oli 175 541 860 euroa (2011: 173 293 432 euroa), josta käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen määrä oli 22 274 843 euroa (2011: 23 815 077 euroa).

5.

Lopullisessa talousarviossa vahvistetut parlamentin määrärahat vuodeksi 2012 olivat yhteensä 1 717 868 121 euroa. Kasvua vuoden 2011 talousarviosta oli siis 1,9 prosenttia (1 685 829 393 euroa).

6.

Maksusitoumukset olivat yhteensä 1 693 038 015 euroa eli 99 prosenttia lopullisista määrärahoista (2011: 93 prosenttia). Maksut olivat yhteensä 1 387 580 140 euroa eli 82 prosenttia tehdyistä sitoumuksista (2011: 86 prosenttia).

7.

Ilman eri toimenpiteitä tehdyt siirrot varainhoitovuodelle 2013 olivat 305 457 875 euroa eli 18 prosenttia sidotuista määrärahoista (2011: 14 prosenttia). Varainhoitovuodelle 2013 ei siirretty erikseen määrärahoja.

8.

Ilman eri toimenpiteitä tehdyt siirrot vuodelle 2012 olivat yhteensä 222 900 384 euroa (2011: 231 028 630 euroa). Siirtoja vastaavat maksut olivat yhteensä 197 991 076 euroa eli 89 prosenttia siirroista (2011: 90 prosenttia). Määrärahoista siis peruuntui 24 909 308 euroa, mikä on 6 prosenttia enemmän kuin vuonna 2011 (23 590 299 euroa). Peruutukset koskivat lähinnä seuraavia momentteja: momentit 200”Kiinteistöt”, 202”Kiinteistöihin liittyvät kulut”, 140”Muu henkilöstö ja ulkopuoliset toimihenkilöt” ja 324”Tuotanto ja levitys”; näitä neljää momenttia koskevat peruutukset muodostavat 79 prosenttia kaikista peruuntuneista määristä.

9.

Peruuntuneet määrät ja peruutusten pääasialliset syyt esitetään taulukossa 2.

Taulukko 2

Vuodelta 2011 vuodelle 2012 ilman eri toimenpiteitä siirrettyjen määrärahojen peruutusten pääasialliset syyt

10.

Vuonna 2012 tehdyt varainhoitoasetuksen (6) 9 artiklan 2 a kohdan mukaiset erikseen esitettävät siirrot olivat yhteensä 21 700 000 euroa. Siirrot koskivat alamomentteja 2003”Kiinteän omaisuuden hankinta” (15 000 000 euroa), 2001”Pitkäaikaisista vuokrasopimuksista aiheutuvat maksut” (6 200 000 euroa) ja 2005”Kiinteistöjen rakennuttaminen” (500 000 euroa).

11.

Ilman eri toimenpiteitä vuodelle 2012 siirrettyjä määrärahoja käytettiin maksuihin, joiden kokonaismäärä oli 15 649 030 euroa (72 prosenttia). Maksut koskivat pääosin kiinteän omaisuuden hankintaa (TREBEL-rakennusta koskeva ensimmäinen, 15 000 000 euron maksuerä esisopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä). Kiinteistöjen rakennuttamiseen liittyen maksettiin 456 180 euron määrä, ja pitkäaikaisiin vuokrasopimuksiin liittyen maksettiin 192 850 euron määrä.

12.

Sofian Eurooppa-talon hankintaa ja kunnostusta varten erikseen siirretyistä määrärahoista (9 240 000 euroa alamomentilta 2003) ei ollut voitu suorittaa maksuja vuonna 2011 työn huonoon läljelle jääneet määrätaatuun ja kunnostustöiden vaatimustenvastaisuuteen liittyvien ongelmien vuoksi. Sofialaisessa tuomioistuimessa on aloitettu todisteiden säilyttämistä koskeva menettely. Kiinteistön kunnostustyöt on tarkoitus saada päätökseen vuoden 2013 ensimmäisellä puoliskolla. Voimassa olevan sopimuksen mukaan maksu suoritetaan kokonaisuudessaan vasta kunnostustöiden päätyttyä ja vastaanoton jälkeen.

13.

Vuonna 2012 käytettävissä olleet käyttötarkoitukseensa sidotut tulot olivat yhteensä 22 274 843 euroa (2011: 23 815 077 euroa). Sitoumukset olivat yhteensä 18 028 503 euroa, ja sitoumusaste oli 81 prosenttia eli edellisvuosia selvästi korkeampi (2011: 52 prosenttia, 2010: 13 prosenttia). Maksut olivat yhteensä 11 216 674 euroa eli 62 prosenttia tehdyistä sitoumuksista (2011: 82 prosenttia).

14.

Seuraavassa kuvassa tarkastellaan käyttötarkoitukseen sidotuista tuloista vuoden 2011 aikana saatujen määrärahojen alkuperää:

Kuva 1

Käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista peräisin olevat määrärahat vuonna 2012 luvuittain

15.

Vuodelle 2012 siirretyt käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista peräisin olevat määrärahat olivat yhteensä 107 592 247 euroa (2011: 110 017 852 euroa). Valtaosa (90 prosenttia) vuodelle 2012 siirretyistä käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista saaduista määrärahoista oli peräisin luvusta 20. Tämä johtui pääosin Belgian valtion 27. tammikuuta 2010 tekemästä 85 897 000 euron maksusta, joka koski D4- ja D5-rakennusten tontin ja Brysselin Luxemburg-rautatieaseman kattamiseen liittyvien kustannusten korvaamista.

16.

Siirrettyihin käyttötarkoitukseensa sidottuihin tuloihin liittyvät toteutuneet sitoumukset olivat yhteensä 105 482 187 euroa (2011: 20 580 678 euroa). Suoritetut maksut olivat vuonna 2012 yhteensä 10 prosenttia toteutuneista sitoumuksista, mikä merkitsee selvää vähennystä edellisvuodesta (2011: 74 prosenttia). Valtaosa vuonna 2012 tehdyistä sitoumuksista koski TREBEL-kiinteistön hankintaa puhemiehistön 30. marraskuuta 2011 tekemän päätöksen mukaisesti, mistä seuraa maksuja vuodesta 2013 alkaen (vrt. jäljempänä oleva 19 kohta).

17.

Varainhoitovuodelle 2013 siirrettiin 106 795 839 euron summa, josta 10 051 047 euroa on peräisin käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista saaduista määrärahoista (määrärahoja peruuntui 1 007 122 euroa) ja 96 744 792 euroa edelliseltä varainhoitovuodelta siirretyistä käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista saaduista määrärahoista (määrärahoja peruuntui 111 496 euroa). Belgian valtion tammikuussa 2010 maksama 85 897 000 euron summa (vrt. 15 kohta) on varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu ulkoinen käyttötarkoitukseensa sidottu tulo. Sisäisistä käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista peräisin olevia määrärahoja on yhteensä 20 898 839 euroa.

18.

Määrärahoja peruuntui 24 830 106 euroa (2011: 93 651 335 euroa) eli 1,4 prosenttia lopullisista määrärahoista (2011: 5,6 prosenttia). Peruutusten pääasialliset syyt esitetään seuraavassa taulukossa:

Taulukko 3

Tavanomaisten määrärahojen peruutusten pääasialliset syyt vuonna 2012

19.

Varainhoitovuoden aikana hyväksyttiin kymmenen varainhoitoasetuksen 24 ja 43 artiklan (7) mukaista C-siirtoa (mukaan lukien ns. keräilysiirto). Ne olivat yhteensä 80 462 015 euroa eli 4,7 prosenttia lopullisista määrärahoista (2011: yhdeksän siirtoa eli 3,7 prosenttia lopullisista määrärahoista). Puhemies hyväksyi kahdeksan tavanomaisia määrärahoja koskevaa P-siirtoa varainhoitoasetuksen 22 artiklan 1 kohdan nojalla (8). Ne olivat yhteensä 10 379 775 euroa eli 0,6 prosenttia lopullisista määrärahoista (2011: yhdeksän siirtoa eli 0,7 prosenttia lopullisista määrärahoista). Lisäksi puhemies hyväksyi käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista saatuja määrärahoja koskevan 88 924 943 euron siirron, joka koski TREBEL-hanketta. Tämä poikkeuksellinen siirto on pikemminkin tekninen mukautus, jolla ei muuteta käyttötarkoitusta (9), sillä TREBEL-rakennuksen hankinnassa ei käytetä pitkäaikaista vuokrasopimusta, vaan se hankitaan suoraan parlamentin omistukseen.

20.

Vuonna 2012 hyväksyttiin siis kahdeksantoista tavanomaisia määrärahoja koskevaa C- ja P-siirtoa, jotka olivat yhteensä 90 841 790 euroa eli 5,3 prosenttia lopullisista määrärahoista (2011: kahdeksantoista siirtoa, yhteensä 73 903 546 euroa eli 4,4 prosenttia lopullisista määrärahoista), ja lisäksi tehtiin käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista saatuja määrärahoja koskeva 88 924 943 euron tekninen P-siirto.

Taulukko 4

Siirrot ja niiden oikeusperustat

Taulukko 5

C-siirrot vastaanottavan budjettikohdan mukaan jaoteltuina

Taulukko 6

C-siirrot menoluokan ja tarkoituksen mukaan jaoteltuina

21.

Tässä osassa tarkastellaan luvun 10 0 ”Alustavat määrärahat” ja luvun 10 1 ”Varaus ennakoimattomia menoja varten” määrärahojen käyttöä. Näihin osastoon 10 ”Muut menot” sisältyviin lukuihin viitataan tässä selvityksessä myöhemmin ”alustavina määrärahoina”. Osasto 10 ”Muut menot” muodosti siirtojen tärkeimmän lähteen, jos keräilysiirtoa ei lasketa mukaan: 73 prosenttia muulloin kuin keräilysiirron yhteydessä siirretyistä määrärahoista oli peräisin tästä osastosta (25 902 015 euroa yhteensä 35 462 015 eurosta).

22.

Kyseisestä määrästä 10 192 015 euroa oli tarkoitettu jäsenille, 9 985 000 euroa tietotekniikkaan, 3 200 000 euroa monikielisyyteen ja 2 000 000 euroa kiinteistöpolitiikkaan. Tiedot alustavista määrärahoista tehtyjen siirtojen kohteista esitetään seuraavassa taulukossa.

Taulukko 7

Alustavien määrärahojen siirtojen kohteet

23.

Tässä osassa tarkastellaan siirtoja muista lähteistä kuin osastosta 10 ”Muut menot”. Muista osastoista siirrettiin yhteensä 54 560 000 euroa, joista 45 000 000 euroa siirrettiin keräilysiirron yhteydessä. Kiinteistöpolitiikkaan liittyvien menojen osuus näistä siirroista oli suurin eli 86 prosenttia, ja seuraavina olivat tietotekniikkamenot (11 prosenttia) ja jäseniin liittyvät menot (3 prosenttia). Taulukoissa 8.a ja 8.b esitetään yhteenveto näistä siirroista.

Taulukko 8.a

Muista lähteistä kuin alustavista määrärahoista tehtyjen C-siirtojen alkuperä (ilman keräilysiirtoa)

Taulukko 8.b

Siirto C10 (”keräilysiirto”)

24.

Siirtoa ehdotti parlamentin talousarviota käsitellyt puhemiehistön ja budjettivaliokunnan työryhmä, ja sen avulla saatiin määrärahat TREBEL-rakennukseen ja uuden KAD-rakennuksen rakentamiseen liittyvien ennakoiden maksamiseen, mikä mahdollistaa arviolta 10,4 miljoonan euron säästöt rahoituskuluissa rakentamisen ja lainan takaisinmaksun aikana.

25.

P-siirroista esitetään yhteenveto taulukossa 9.

Taulukko 9

P-siirtojen kohteet

26.

Tässä osassa käsitellään määrärahojen käyttöä talousarvioluvuittain, niiden osuutta talousarvion kokonaismenoista ja niiden kehitystä edelliseen varainhoitovuoteen verrattuna. Neljä lukua kattaa yksinään 70 prosenttia kaikista maksusitoumuksista. Kyseessä ovat luku 10”Toimielimen jäsenet”, luku 12”Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt”, luku 20”Kiinteistöt ja niiden liitännäiskulut” ja luku 42”Parlamentin jäsenten avustajiin liittyvät menot”.

27.

Taulukossa 10 esitellään luvuittain, kuinka vuoden 2012 sitoumukset ovat kehittyneet verrattuna varainhoitovuoteen 2011. Kuvissa 2 ja 3 esitellään osuudet ja kehitys vuodesta 2011 vuoteen 2012.

Taulukko 10

Määrärahasitoumusten kehittyminen vuosina 2012 ja 2011

28.

Jäseniin liittyvät menot vuonna 2012 olivat 204 267 112 euroa eli 12 prosenttia varainhoitovuoden kaikista sitoumuksista. Ne kasvoivat 8,9 miljoonaa euroa eli 5 prosenttia vuodesta 2011. Samalla kun sitoumusten määrä nousi, lopulliset määrärahat laskivat 5 prosenttia edellisestä vuodesta. Määrärahoja ei siis peruuntunut juuri lainkaan, kun vuonna 2011 peruuntumisaste oli 9 prosenttia.

29.

Alamomenttien 1000”Edustajanpalkkiot” ja 1006”Yleinen kulukorvaus” (josta katetaan jäsenten parlamentaarisesta toiminnasta aiheutuvat kulut) sitoumukset olivat 108 108 469 euroa ja muodostivat 53 prosenttia luvun kaikista sitoumuksista. Ne nousivat 3 prosenttia vuoden 2011 sitoumuksiin nähden. Kuukausikorvaus (bruttopalkkio) oli 7 957 euroa jäsentä kohti ja yleinen kulukorvaus 4 299 euroa.

30.

Alamomenttien 1004”Tavanomaiset matkakulut” ja 1005”Muut matkakulut” sitoumukset olivat 78 882 170 euroa eli 39 prosenttia luvun 10 kaikista sitoumuksista. Luvun sitoumusten määrän nousu johtuu puolittain näiden kahden alamomentin kasvusta (lisäystä 4 541 265 euroa). Alamomentissa 1005, joka kattaa matkoihin työskentelypaikkakunnalle ja takaisin sekä muihin virkamatkoihin liittyvät matka- ja oleskelukulut, kasvua oli 48 prosenttia vuodesta 2011. Merkittävä osa jäsenten varainhoitovuoteen 2011 liittyvistä korvauspyynnöistä tehtiin itse asiassa vuonna 2012 noudattaen sääntöjä, joiden mukaan tiettyä vuotta koskevia korvauspyyntöjä voidaan esittää seuraavan vuoden lokakuun 31. päivään asti.

31.

Vuonna 2012 (10) jäsenet (11) tekivät 18 314 täysistuntomatkaa Strasbourgiin ja Brysseliin, 35 314 valiokuntamatkaa Brysseliin ja 2 653 matkaa poliittisten ryhmien kokouksiin Brysseliin (12). Matkoja parlamentin tavanomaisten työskentelypaikkakuntien ulkopuolelle valiokuntakokouksiin tehtiin 1 290 ja poliittisten ryhmien kokouksiin 1 946. Lisäksi parlamentin valtuuskuntakokouksiin tehtiin 1 706 matkaa.

32.

Alamomentin 1010”Tapaturma- ja sairausvakuutukset ja muut sosiaaliturvamaksut” sitoumukset olivat 2 399 615 euroa eli 1 prosentti luvun kaikista sitoumuksista. Ne kasvoivat 92 prosenttia vuodesta 2011 johtuen sairauskulujen korvausjärjestelmää käyttäneiden jäsenten määrän kasvusta. Nousu on ollut jatkuvaa järjestelmän vuonna 2009 tapahtuneen käyttöönoton jälkeen ja se jatkunee vielä, koska järjestelmä ei vielä ole täydessä käytössä.

33.

Virkamiehiin ja väliaikaisiin toimihenkilöihin liittyvät menot olivat vuonna 2012 560 700 762 euroa, eli ne olivat suurin menoluokka, jonka osuus oli 33 prosenttia varainhoitovuoden 2012 kaikista sitoumuksista. Menot kasvoivat 20,25 miljoonaa euroa eli 4 prosenttia edellisestä varainhoitovuodesta. Luvun muutokset johtuvat pääasiassa alamomentin 1200”Palkat ja palkanlisät” (jonka osuus määrärahoista on 99 prosenttia) määrärahojen kasvusta.

34.

Alamomentilla 1200”Palkat ja palkanlisät” toteutuneiden sitoumusten määrä oli 555 375 070 euroa. Alamomentilla 1200 oli vuonna 2012 liikaa määrärahoja ja siitä siirrettiin keräilysiirrossa eniten määrärahoja: 13 miljoonaa euroa eli 3 prosenttia alkuperäisistä määrärahoista ja 29 prosenttia siirretystä määrästä (vrt. taulukko 8.b). Ylijäämä selittyy pääosin sillä, että vuoden 2012 talousarvion laskennassa oli otettu huomioon palkkojen vuotuinen mukautus vuosina 2011 ja 2012, jota ei vieläkään ole toteutettu.

35.

Vuonna 2012 pääsihteeristöön palkattiin 324 virkamiestä ja väliaikaista toimihenkilöä, poliittisiin ryhmiin palkattiin 58 väliaikaista toimihenkilöä ja 399 henkilöä palkattiin jäsenten valtuutetuiksi avustajiksi. Euroopan parlamentissa työskenteli 31. joulukuuta 2012 yhteensä 5 941 virkamiestä ja väliaikaista toimihenkilöä (joista 5 187 pääsihteeristössä ja 754 poliittisissa ryhmissä) sekä 1 705 valtuutettua avustajaa.

36.

Sukupuolijakaumasta voidaan todeta, että 31. joulukuuta 2012 yksikönpäälliköistä 26 prosenttia oli naisia, johtajista naisia oli 33 prosenttia ja pääjohtajista 33 prosenttia. Seuraavassa kuvassa esitetään sukupuolijakauma tehtäväryhmittäin.

Kuva 4

Euroopan parlamentin pääsihteeristön henkilöstön sukupuolijakauma

37.

Muuhun henkilöstöön ja ulkoisiin palveluihin liittyvät menot vuonna 2012 olivat 102 483 098 euroa eli 6 prosenttia sitoumuksista. Luvussa on kolme suurta menoalaa: alamomentti 1402”Konferenssitulkit” muodosti 45 prosenttia sitoumuksista, alamomentti 1400”Muu henkilöstö” (13) 34 prosenttia ja alamomentti 1420”Ulkoiset palvelut” (14) 6 prosenttia.

38.

Luvun sitoumukset vähenivät noin 16,3 miljoonaa euroa vuodesta 2011, eli laskua oli 14 prosenttia. Kehitys johtuu pääasiassa sitoumusten vähentymisestä alamomenteilla 1420”Ulkoiset palvelut” (laskua 42 prosenttia) ja 1402”Konferenssitulkit” (laskua 19 prosenttia) johtuen toimielimen vuonna 2012 toteuttamista rakenteellisista säästötoimista. Luvun määrärahoja myös vähennettiin noin 8 miljoonalla eurolla varainhoitovuoden aikana (7 prosenttia alkuperäisestä määrästä). Nämä määrärahat muodostivat 18 prosenttia keräilysiirrossa siirretystä määrästä (vrt. taulukko 8.b).

39.

Alamomentilla 1402”Konferenssitulkit” sitoumukset nousivat 46 000 000 euroon ja niillä katettiin toimielinten välisen yhteistyön puitteissa erityisesti niiden ylimääräisten konferenssitulkkien palkkiot, sosiaalimaksut, matkakulut ja päivärahat, joiden avulla parlamentti hoitaa tulkkauksen parlamentin järjestämissä kokouksissa. Sitoumukset vähenivät 10 964 283 miljoonaa euroa vuodesta 2011, eli laskua oli 19 prosenttia. Säästöt johtuivat siitä, että puhemiehistön joulukuussa 2011 päättämät monikielisyyttä koskevat rakenteelliset säästötoimenpiteet otettiin kokonaisuudessaan käyttöön 1. huhtikuuta 2012.

40.

Parlamentin tulkeilla ja ylimääräisillä konferenssitulkeilla oli 97 791 tulkkauspäivää vuonna 2012 (2011: 109 707 tulkkauspäivää (15)) parlamentissa sekä muissa toimielimissä (16) tapauksissa, joissa tulkkauksesta huolehti parlamentti (laskua 11 prosenttia vuodesta 2011). Parlamentin tulkeilla oli 51 109 tulkkauspäivää (3 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2011) ja ylimääräisillä konferenssitulkeilla 46 682 päivää (laskua 18 prosenttia vuodesta 2011).

41.

Alamomentin 1420”Ulkoiset palvelut” sitoumukset olivat 14 587 633 euroa; tässä oli laskua 10 399 823 euroa eli 42 prosenttia vuodesta 2011. Muutoksesta valtaosa johtuu sanatarkkojen istuntoselostusten kääntämiseen liittyvien kulujen jyrkästä laskusta: ne olivat vuonna 2012 alle kymmenesosa vuoden 2011 määrästä. Tämä johtuu puhemiehistön syyskuussa 2011 tekemästä päätöksestä, jonka mukaan sanatarkkoja istuntoselostuksia ja kirjallisia kysymyksiä ei enää järjestelmällisesti käännetä 11 viralliselle kielelle mutta jokaisella jäsenellä on mahdollisuus pyytää yksittäisten otteiden ja/tai kysymysten kääntämistä valitsemalleen kielelle.

42.

Alamomentin 1400”Muu henkilöstö” sitoumukset olivat 34 790 888 euroa, missä on 14 prosenttia nousua vuodesta 2011. Alamomentilta katetaan muun henkilöstön, erityisesti sopimussuhteisten ja paikallisten toimihenkilöiden ja erityisneuvonantajien palkat, lisät ja korvaukset mukaan lukien, toimihenkilöiden sosiaaliturvaan kuuluvat työnantajamaksut ja näiden toimihenkilöiden palkkaukseen sovellettavien korjauskerrointen vaikutus sekä väliaikaisen ulkopuolisen henkilöstön käytöstä aiheutuvat menot. Henkilöstöstä oli sopimussuhteessa 675 henkilöä 31. joulukuuta 2012. Sopimussuhteisen henkilöstön jakautuminen tehtäväryhmien mukaisesti (17) ja sukupuolijakauma esitetään kuvassa 5.

Kuva 5

Sopimussuhteinen henkilöstö tehtäväryhmittäin ja sukupuolittain vuonna 2012

43.

Luvun 16 menot vuonna 2012 olivat 16 699 823 euroa eli 1 prosentti varainhoitovuoden kaikista sitoumuksista. Ne kasvoivat 2 210 199 miljoonaa euroa eli 15 prosenttia vuodesta 2011.

44.

Luvun sitoumuksista 35 prosenttia koski alamomenttia 1654”Lasten päiväkoti ja muut lastentarhat”, 25 prosenttia alamomenttia 1612”Ammatillinen täydennyskoulutus” ja 24 prosenttia alamomenttia 1652”Ravintoloiden ja ruokaloiden juoksevat toimintakulut”.

45.

Parlamentin Brysselissä toimivan päiväkodin ja lapsiparkin ulkopuolinen hallinto ja liitännäiskulut on alamomentin 1654 suurin alakohta. Luvun sitoumukset olivat yhteensä 5 840 796 euroa, missä oli nousua 9 prosenttia vuodesta 2011, ja ne kattoivat parlamentin maksettavaksi kuuluvan osuuden kuluista, jotka liittyvät lasten päiväkotiin ja ulkopuolisiin lastentarhoihin, joiden kanssa on tehty sopimus (18).

46.

Alamomentin 1612”Ammatillinen täydennyskoulutus” sidotut määrärahat olivat 4 177 428 euroa, missä oli nousua 7 prosenttia vuodesta 2011, ja ne kattoivat henkilöstön pätevyyden lisäämiseksi ja toimielimen toiminnan ja tehokkuuden parantamiseksi järjestettävään koulutukseen liittyvät menot. Vuonna 2012 kielikursseille osallistui 5 089 henkilöä, atk-kursseille osallistui 1 538 henkilöä ja taloushallinnon kursseille osallistui 1 126 henkilöä. Noin 6 963 henkilöä osallistui sisäisesti järjestettyyn yleiseen koulutukseen ja 320 henkilöä ulkopuoliseen koulutukseen (19).

47.

Alamomentin 1652”Ravintoloiden ja ruokaloiden juoksevat toimintakulut” sitoumukset olivat 3 960 000 euroa, missä on 52 prosenttia nousua vuodesta 2011. Tilanne selittyy sillä, että käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista saadut määrärahat käytettiin aiempia vuosia nopeammin johtuen velotettujen hintojen ja kustannuskehityksen (palkat ja raaka-aineet) välisestä kasvavasta erosta, jonka vuoksi talousarviosta maksettavat toiminnasta aiheutuvat tappiot kasvoivat. Hintoja tarkistettiin 1. tammikuuta 2013 alkaen. Vuonna 2012 baareissa, ravintoloissa ja ruokaloissa kävi noin 3 103 000 asiakasta ja henkilöstön kaupassa 153 000 asiakasta.

48.

Luvun 20 sitoumukset olivat vuonna 2012 248 864 928 euroa eli 15 prosenttia varainhoitovuoden sitoumuksista. Sitoumusten määrä nousi 53 335 037 eurolla eli 27 prosentilla vuoden 2011 tasosta. Luvun määrärahoja lisättiin lähes 42 miljoonalla eurolla varainhoitovuoden aikana (20 prosenttia määrärahojen alkuperäisestä määrästä) pääasiassa keräilysiirron yhteydessä (vrt. taulukko 8.b).

49.

Sitoumusten määrän muutos johtuu pääosin alamomentista 2001”Pitkäaikaisista vuokrasopimuksista aiheutuvat maksut” (sitoumukset nousivat noin 30 miljoonaa euroa, mikä aiheutti 56 prosenttia muutoksesta), mutta myös alamomenteista 2007”Tilojen kunnostus” (nousua 48 prosenttia, 21 prosenttia muutoksesta) ja 2003”Kiinteän omaisuuden hankinta” (nousua 22 prosenttia, 14 prosenttia muutoksesta).

50.

Seuraavassa kuvassa esitetään luvun 20 määrärahojen jakautuminen menoluokittain.

Kuva 6

Luvun 20 sitoumusten jakautuminen kohdittain

51.

Alamomentin 2022”Kiinteistöjen huolto, kunnossapito, hoito ja siivous” sitoumukset olivat 48 638 644 euroa (20 prosenttia luvusta) ja kattoivat tilojen, hissien, lämmitys- ja ilmastointijärjestelmien sekä palo-ovien huollosta sekä maalaus- ja korjaustöistä jne. aiheutuvat kulut. Sitoumukset kasvoivat 11 prosenttia vuodesta 2011 (+ 4 823 612 euroa). Muutos johtuu rakennusten vanhenemisen vuoksi laaditun uuden, tehostetun huoltopolitiikan käyttöönotosta. Alamomentin määrärahoja lisättiin 2 miljoonalla eurolla varainhoitovuoden aikana (lisäystä 4 prosenttia alkuperäisistä määrärahoista).

52.

Alamomenttiin 2003”Kiinteän omaisuuden hankinta”, jossa alun perin oli p.m.-merkintä, otettiin määrärahoja 38 753 000 euroa siirroilla P8 ja C10 (vrt. taulukot 8.b ja 9; siirrossa P8 alamomentista 2000”Vuokrat” alamomentin määrärahat vähenivät 11 prosentilla alkuperäisestä määrästä). Koko määrä sidottiin (TREBEL-rakennus ja Sofian Eurooppa-talo), ja sen osuus luvun sitoumuksista oli 16 prosenttia.

53.

Alamomentin 2001”Pitkäaikaisista vuokrasopimuksista aiheutuvat maksut” sitoumukset (14 prosenttia luvusta) olivat 33 910 000 euroa eli melkein 8-kertaiset vuoden 2011 tasoon verrattuina. Alamomentin määrärahoja lisättiin 8 000 000 eurolla varainhoitovuoden aikana, eli lisäystä alkuperäisistä määrärahoista oli 31 prosenttia; lisämäärärahat otettiin kohtaan pääasiassa keräilysiirron yhteydessä (vrt. taulukot 8.a ja 8.b). Koko määrä sidottiin, ja pääasiallisena kohteena oli KAD-rakennuksen laajennushanke Luxemburgissa.

54.

Alamomentin 2007”Tilojen kunnostus” (14 prosenttia luvusta) sitoumukset olivat 34 811 824 euroa, missä on 48 prosenttia nousua vuodesta 2011 (alkuperäisiin määrärahoihin nähden nousua oli 51 prosenttia). Brysselin tilojen kunnostus muodosti alamomentista suurimman osan (65 prosenttia sitoumuksista) ja selittää valtaosan määrärahojen ja sitoumusten kasvusta. Vuonna 2012 aloitettiin ja toteutettiin merkittävä määrä Brysselin kiinteistöihin ja hankkeisiin liittyviä töitä. Suurimmat urakat koskivat Eastman-rakennuksen / Euroopan historian talon kunnostushanketta, johon sidottiin lähes 12,8 miljoonaa euroa vuonna 2012. (Budjettivaliokunta hyväksyi 15. marraskuuta 2012 pitämässään kokouksessa 2 000 000 euron määrän ottamisen varauksesta Euroopan historian taloa varten, vrt. taulukko 7.) Myös käytössä olevissa rakennuksissa toteutettiin erilaisia töitä ja hankkeita.

55.

Alamomentin 2026”Kiinteistöjen turvallisuus ja valvonta” sitoumukset (14 prosenttia luvusta) olivat yhteensä 35 023 714 euroa, missä oli laskua 3 prosenttia vuodesta 2011. Määrärahat kattoivat ensisijaisesti parlamentin kolmessa toimipaikassa käyttämien rakennusten ja tiedotustoimistojen vartioinnista ja valvonnasta aiheutuvat kulut.

56.

Luvun sitoumukset olivat vuonna 2012 142 804 433 euroa eli 8 prosenttia varainhoitovuoden sitoumuksista. Määrärahoja sidottiin 25 513 660 euroa enemmän kuin vuonna 2011, eli kasvua oli 22 prosenttia. Luvun määrärahoja lisättiin varainhoitovuoden aikana 14 915 000 miljoonalla eurolla (mikä on 11 prosenttia alkuperäisistä määrärahoista) pääosin kahdella siirrolla (C5 varauksesta, hyväksytty 12. lokakuuta 2012, ja C9, hyväksytty 5. joulukuuta 2012, vrt. taulukot 7 ja 8.a), joilla rahoitettiin WiFi-verkon laajentaminen Euroopan parlamentin tiloissa ja verkkoinfrastruktuurin ja yksittäisten laitteiden osittainen uusiminen.

57.

Alamomentit 2100”Tietotekniikan ja uuden tekniikan laitteet ja ohjelmistot” ja 2102”Tietotekniikkaan ja uuteen tekniikkaan liittyvät ulkoiset palvelut” muodostivat 81 prosenttia luvun menoista ja selittivät 88 prosenttia sitoumusten muutoksesta vuodesta 2011 vuoteen 2012.

58.

Seuraavassa kuvassa esitetään luvun 21 menojen jakautuminen.

Kuva 7

Luvun 21 menojen jakautuminen

59.

Alamomentin 2100”Tietotekniikan ja uuden tekniikan laitteet ja ohjelmistot” sitoumukset olivat 44 585 309 euroa eli 31 prosenttia luvusta 2 1. Ne nousivat 38 prosenttia vuodesta 2011. Määrärahoja lisättiin 7 528 700 eurolla varainhoitovuoden aikana (20 prosenttia alkuperäisistä määrärahoista). Määräraha kattoi menot, jotka liittyvät toimielimen laitteistojen ja ohjelmistojen hankintaan, vuokraukseen, huoltoon ja ylläpitoon, sekä niihin liittyvät työt. On kyse erityisesti atk-keskuksen järjestelmiin ja televiestintäjärjestelmiin, osastojen ja poliittisten ryhmien atk-palveluihin sekä koneäänestykseen tarvittavista laitteistoista ja ohjelmistoista.

60.

Alamomentin 2102”Tietotekniikkaan ja uuteen tekniikkaan liittyvät ulkoiset palvelut” sitoumukset olivat 70 511 060 euroa eli 50 prosenttia luvusta 21. Ne nousivat 17 prosenttia vuodesta 2011 (myönnettyjen määrärahojen nousua seuraten). Määrärahoja lisättiin 8 286 300 eurolla varainhoitovuoden aikana (13 prosenttia alkuperäisistä määrärahoista). Määräraha kattoi pääasiassa menot atk-palvelukeskuksilta ja atk-konsulteilta saadusta ulkopuolisesta avusta atk-keskuksen ja verkon käytössä, sovellusten tuottamisessa ja ylläpidossa, käyttäjätuessa (jäsenet ja poliittiset ryhmät mukaan lukien), selvitysten toteuttamisessa sekä teknisten asiakirjojen laatimisessa ja julkaisussa.

61.

Luvun sitoumusten määrä oli 9 476 760 euroa, ja sen osuus vuoden 2012 sitoumuksista oli 1 prosentti. Sitoumukset vähenivät hieman eli 2 prosenttia vuodesta 2011.

62.

Luvun sitoumukset jakautuvat seuraavasti: 47 prosenttia sitoumuksista kohdistui momenttiin 235”Televiestintä”, 21 prosenttia momenttiin 230”Paperi- ja toimistotarvikkeet ja erilaiset kulutustavarat” ja 15 prosenttia momenttiin 232”Juridiset kulut ja vahingonkorvaukset”. Loput 17 prosenttia jakautuvat momenttien 231”Rahoituskulut”, 236”Postitus- ja toimitusmaksut”, 237”Muutot”, 238”Muut hallinnosta johtuvat menot” ja 239”Euroopan parlamentin hiilidioksidipäästöjen kompensointi” kesken.

63.

Lukuun ottamatta alamomenttia 2320”Juridiset kulut ja vahingonkorvaukset”, johon otettiin määrärahoja varauksesta (siirto C3, vrt. taulukko 7), kaikista luvun alamomenteista otettiin määrärahoja siirtoihin C9 ja C10 (vrt. taulukot 8.a ja 8.b). Siirtojen myötä alkuperäiset määrärahat vähenivät yhteensä 29 prosentilla, mikä on osoitus pyrkimyksistä saada kuriin hallinnosta johtuvat juoksevat menot.

64.

Momentin 239”Euroopan parlamentin hiilidioksidipäästöjen kompensointi” määrärahoja, jotka olivat alun perin 950 000 euroa, vähennettiin 91 prosentilla keräilysiirrossa tarjouskilpailussa tapahtuneiden viivästysten sekä hiilidioksiditonnin hinnan merkittävän laskun vuoksi.

65.

Luvun sitoumusten määrä oli 32 624 325 euroa eli suunnilleen sama kuin vuonna 2011, ja sen osuus vuoden 2012 sitoumuksista oli 2 prosenttia. Luvun sitoumukset jakautuvat seuraavasti: 79 prosenttia sitoumuksista kohdistui momenttiin 300”Kulut henkilöstön virkamatkoista ja matkoista kolmen työskentelypaikkakunnan välillä”, 18 prosenttia momenttiin 304”Kokouksista aiheutuvat sekalaiset kulut” ja 3 prosenttia momenttiin 302”Vastaanotto- ja edustuskulut”.

66.

Vuoden 2012 alkuperäiset määrärahat olivat 4 prosenttia pienemmät kuin vuonna 2011, ja niitä vähennettiin 10 prosentilla keräilysiirrossa (3 666 387 euron siirto). Säästöistä 3 000 000 euroa saavutettiin momentissa 300 tuloksena kaikkien pääosastojen pyrkimyksistä pitää kuljetuskustannukset paremmin kurissa.

67.

Vuonna 2012 järjestettiin 33 616 virkamatkaa (2011: 34 827 virkamatkaa). Virkamatkapäiviä oli yhteensä 99 377 (2011: 104 436 päivää). Useimmat virkamatkoista olivat matkoja parlamentin kolmen työskentelypaikkakunnan välillä (Bryssel: 5 652 virkamatkaa, Strasbourg: 19 846 virkamatkaa ja Luxemburg: 2 433 virkamatkaa).

68.

Luvun sitoumusten määrä oli 105 967 314 euroa eli 15 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2011, ja niiden osuus vuoden 2012 menoista oli 6 prosenttia. Lopulliset määrärahat nousivat 5 prosenttia edellisestä varainhoitovuodesta, ja luvun käyttöaste parani ja oli nyt 97 prosenttia. Luvun sitoumuksista noin 26 prosenttia liittyi alamomenttiin 3244”Vierailijaryhmiin liittyvät järjestelyt, Euroscola-ohjelma ja kolmansien maiden mielipiteenmuokkaajia koskevat kutsut”, 21 prosenttia alamomenttiin 3242”Julkaisu- ja tiedotusmenot sekä menot osallistumisesta julkisiin tapahtumiin” ja 13 prosenttia alamomenttiin 3248”Audiovisuaalisesta tiedottamisesta aiheutuvat menot”.

69.

Seuraavassa kuvassa esitetään sitoumusten jakautuminen.

Kuva 8

Luvun 32 sitoumusten jakautuminen

70.

Alamomentin 3244”Vierailijaryhmiin liittyvät järjestelyt, Euroscola-ohjelma ja kolmansien maiden mielipiteenmuokkaajia koskevat kutsut” sitoumukset olivat 27 985 491 euroa, missä on pientä nousua vuodesta 2011 (+3 prosenttia). Määrärahat kattoivat avustukset vierailijaryhmille sekä liitännäiset infrastruktuurikulut, Euroscola-ohjelman hallinnointikulut ja kolmansien maiden mielipiteenmuokkaajille tarkoitettujen harjoittelujaksojen rahoituksen.

71.

Alamomentin 3242”Julkaisu- ja tiedotusmenot sekä menot osallistumisesta julkisiin tapahtumiin” sitoumukset olivat 22 124 435 euroa. Määrärahat kattoivat etenkin julkaisuja, erityisesti sähköisiä julkaisuja, tiedotus- ja suhdetoimintaa ja julkisiin tapahtumiin, messuille ja näyttelyihin osallistumista jäsenvaltioissa ja ehdokasmaissa koskevat menot sekä lainsäädäntötyön seurantatietokannan (OEIL) päivittämiseen liittyvät menot. Sitoumukset kasvoivat 25 prosenttia vuodesta 2011. Kehitys johtui talousarvion tiiviimmästä seurannasta ja optimointistrategiasta, jotka johtivat käyttöasteen selvään paranemiseen (2012: 98 prosenttia, 2011: 90 prosenttia).

72.

Alamomentin 3248”Audiovisuaalisesta tiedottamisesta aiheutuvat menot” sitoumukset olivat yhteensä 13 369 011 euroa. Tästä katettiin muun muassa seuraaviin liittyvät menot:

Sitoumukset kasvoivat 20 prosenttia vuodesta 2011.

73.

Audiovisuaalisen tiedon tuottamisesta voidaan todeta, että internetissä lähetettiin 1 293 tilaisuutta, muun muassa 890 valiokuntien puolen päivän mittaista kokousta. Europe by Satellite -palvelun tuotanto kattoi 905 Euroopan parlamentista tehtyä uutisjuttua, joista 879 lähetettiin uudelleen 148 kanavalla, 57 taustakoostetta (”info clip”) lainsäädäntöön liittyvistä aiheista, 69 täysistuntopäivää, 269 suoraa lähetystä, 295 Eurovisionille (sen jäsenille lähetettäväksi) tuotettua juttua ajankohtaisista aiheista ja 19 Eurovisionin Euroopan parlamentin tiloista Brysselistä ja Strasbourgista edelleenlähettämää tapahtumaa.

74.

On myös todettava, että alamomentin 3243”Parlamentarium eli Euroopan parlamentin vierailukeskus” sitoumukset (3 462 168 euroa) kasvoivat 40 prosenttia edellisestä varanhoitovuodesta (myönnettyjen määrärahojen kasvua seuraten). Parlamentariumissa oli 250 000 vierailijaa vuonna 2012 eli 4,5 kertaa enemmän kuin vuonna 2011, ja se kuului Brysselin viiden suosituimman nähtävyyden joukkoon.

75.

Luvun sitoumusten kokonaismäärä oli 87 917 639 euroa eli 6 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2011, ja sen osuus vuoden 2012 sitoumuksista oli 5 prosenttia. Momentin 400”Poliittisten ryhmien ja sitoutumattomien jäsenten hallinnosta, poliittisesta toiminnasta ja tiedotuksesta johtuvat menot” osuus luvun 40 määrärahoista oli 65 prosenttia (2011: 66 prosenttia). Momentin sitoumukset olivat yhteensä 57 062 367 euroa. Ne oli tarkoitettu kattamaan poliittisten ryhmien ja sitoutumattomien jäsenten

76.

Momentin 402”Rahoitus eurooppalaisille poliittisille puolueille” osuus luvun 40 määrärahoista oli 21 prosenttia (2011: 21 prosenttia). Momentin 403”Rahoitus eurooppalaisille poliittisille säätiöille” osuus luvun 40 määrärahoista oli 14 prosenttia (2011: 13 prosenttia).

Kuva 9

Luvun 40 sitoumusten jakautuminen

77.

Vuonna 2012 luvun sitoumusten määrä oli 180 871 822 euroa eli 6 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2011 ja sen osuus sitoumuksista oli 11 prosenttia. Luvun lopulliset määrärahat laskivat 2 prosenttia edellisestä varainhoitovuodesta, minkä ansiosta käyttöaste parani.

78.

Myönnettyjä määrärahoja vähennettiin 6 miljoonalla eurolla (3 prosenttia alkuperäisistä määrärahoista) varainhoitovuoden aikana (vrt. taulukko 8.b). Parlamentin jäsenten avustamiseen osoitettuja määrärahoja vähennettiin 6,8 miljoonalla eurolla ja valuuttakurssierojen kattamiseen osoitettuja määrärahoja puolestaan lisättiin 0,8 miljoonalla eurolla.

79.

Seuraavassa kuvassa esitetään luvun sitoumusten jakautuminen.

Kuva 10

Luvun 42 sitoumusten jakautuminen

80.

Paikallisiin avustajiin liittyvät sitoumukset olivat 80 720 519 euroa eli 2 prosenttia suuremmat kuin vuonna 2011.

81.

Henkilöstösääntöjen piiriin kuuluviin valtuutettuihin avustajiin liittyvät sitoumukset olivat 99 033 150 euroa eli 8 prosenttia suuremmat kuin vuonna 2011. Tämä kattaa kyseisten toimihenkilöiden palkat ja virkamatkakulut sekä ulkopuolisiin kursseihin liittyvät menot. Korvauksia maksettiin kuukaudessa keskimäärin 7,5 miljoonaa euroa (vuonna 2011 keskimäärin 6,9 miljoonaa euroa).

82.

Joulukuun 31. päivänä 2012 parlamentissa työskenteli 1 705 jäsenten valtuutettua avustajaa ja 2 498 paikallisella avustajalla oli työsopimus jäsenten kanssa (näistä 146:lla jäsenryhmien kautta). Keskimäärin kullakin jäsenellä oli palveluksessaan 2,26 valtuutettua avustajaa ja 3,31 paikallista avustajaa (20). Kunkin jäsenen palveluksessa olevien paikallisten avustajien määrä vaihtelee huomattavasti; vuonna 2012 vaihteluväli oli nollasta 47:ään. Vaikka 14 jäsentä ei ollut palkannut lainkaan paikallisia avustajia, 63 jäsentä oli palkannut yli 10 työntekijää jäsenvaltiossaan vuoden 2012 aikana. Noin 29 jäsentä oli palkannut ainoastaan paikallisia avustajia vuoden 2012 aikana.

83.

Parlamentin jäsenten avustamiseen liittyviä menoja koskevat vuoden 2012 maksut suoritettiin käyttäen koko vuoden ajalle vahvistettua kiinteää euron ja muiden valuuttojen vaihtokurssia (joulukuun 2011 vaihtokurssi). Euron arvon merkittävä heikentyminen vuonna 2012 suhteessa muihin EU-valuuttoihin johti ennakoitua suurempiin valuuttakurssieroihin paikallisten avustajien palkkoja ja palkkioita maksettaessa.

84.

Tähän osastoon kuuluvien lukujen määrärahat ovat ainoastaan alustavia määrärahoja, ja niitä voidaan sitoa vain siirtämällä toiminnalliseen budjettikohtaan. Näitä siirtoja (25 902 015 euroa) tarkastellaan selvityksen osassa I. Osaston alkuperäiset määrärahat olivat 29 542 652 euroa (2011: 40 749 026 euroa) eli 1,7 prosenttia koko vuoden 2012 talousarviosta.

85.

Osastossa oli varainhoitovuoden lopussa jäänyt käyttämättä 3 640 638 euroa (1 926 466 euroa luvussa 10 0 ”Alustavat määrärahat”, 1 664 172 euroa luvussa 10 1 ”Varaus ennakoimattomia menoja varten” ja 50 000 euroa luvussa 10 8 ”EMAS-varaus”).

86.

Varainhoitovuotta 2012 leimasivat ennen kaikkea uudet rakenteelliset parannukset, joiden tarkoituksena oli antaa toimielimelle kaikki tarvittavat keinot, jotta se voi hoitaa täysipainoisesti tehtävänsä lainsäädäntöprosessissa ja hyödyntää kokonaisuudessaan sille Lissabonin sopimuksessa annettua laajennettua toimivaltaa.

87.

Parlamentti myös integroi täysimääräisesti Lissabonin sopimuksessa määrätyt 18 ylimääräistä jäsentä, jatkoi Kroatian liittymisen edellyttämiä valmisteluja, teki tiedotus- ja viestintäpolitiikkaan merkittäviä muutoksia vuoden 2014 vaaleja silmällä pitäen sekä jatkoi monivuotisten ohjelmien toteuttamista keskeisten hallinnonalojensa järkeistämiseksi ja uudistamiseksi.

88.

Jäljempänä esitetyt tavoitteet ja vuonna 2012 saavutetut tulokset perustuvat puhemiehistön vuonna 2012 asettamiin painopisteisiin ja tekemiin päätöksiin, parlamentin budjettipäätöslauselmissaan hyväksymiin suuntaviivoihin sekä hallinnollisen työohjelman 2012–2014 tavoitteisiin ja tuloksiin.

89.

Puhemiehistö hyväksyi 16. tammikuuta 2012 kirjaston uuden toimintamallin (21) toteuttamissuunnitelman ja tarkasteli 7. marraskuuta 2012 asiassa saavutettua edistystä. Uuden toimintamallin keskiössä on lisäarvo, jota se voi tuottaa jäsenille. Tämä tavoite kattaa kolme pääosiota, jotka liittyvät toisiinsa:

90.

Vuonna 2012 toteutettiin kirjaston tieto- ja tutkimuspalveluihin liittyviä toimia, jotta jäsenille voitaisiin tarjota nopeasti ja helposti päivitettyä tietoa tapauskohtaisesti valittujen otteiden ja yhteenvetojen muodossa melkein mistä tahansa parlamentin kannalta kiinnostavasta aiheesta. Mobiililaitteita varten otettiin käyttöön kirjaston verkkosivustolle ja luetteloon lisättyä aineistoa koskeva uusi sähköinen ilmoitusjärjestelmä. Järjestelmässä voi tilata ilmoituksia ennalta määritellyistä keskeisistä aiheista tai määritellä personoituja ilmoituksia muun muassa uutistoimistojen aineistosta. ”Hotline-menettely” puolestaan kehitettiin, jotta jäsenten pyyntöihin voidaan antaa nopeampia ja henkilökohtaisempia vastauksia. Lisäksi ennen kutakin istuntojaksoa tuotetaan istuntokatsauksia, jotka käännetään mahdollisuuksien mukaan espanjaksi, saksaksi, englanniksi, ranskaksi, italiaksi ja puolaksi.

91.

Lisäksi kirjastopalveluja on kehitetty seuraavasti, jotta jäsenet saavuttaisivat paremmin kansalaiset:

92.

Vuonna 2012 myös kehitettiin jäsenten avustajien tukea, joka nyt kattaa seuraavat:

93.

Valiokunta-aloitteiset lainsäädäntömietinnöt ovat parlamentin asialistan laadinnan kannalta arvokas väline. Parlamentti voi SEUT:n 225 artiklan nojalla (tunnetaan myös nimellä ”parlamentin oikeus tehdä lainsäädäntöaloitteita”) pyytää komissiota antamaan säädösehdotuksen mistä tahansa aiheesta, josta sen mukaan tarvitaan unionin toimia.

94.

Tätä varten uusi vaikutustenarviointien osasto on vuodesta 2012 avustanut valiokuntia, jotka laativat lainsäädäntöön liittyviä valiokunta-aloitteisia mietintöjä, tarjoamalla yksityiskohtaisia Euroopan tason lisäarvon arviointeja ja Euroopan yhdentymisen toteutumattomuuden kustannuksia koskevia selvityksiä.

95.

Vaikutustenarviointeihin liittyen osasto käy järjestelmällisesti läpi komission työohjelmaan sisältyviä etenemissuunnitelmia ja selvittää, mistä säädösehdotuksista komission odotetaan laativan vaikutustenarvioinnin, sekä toteuttaa alustavan arvioinnin niiden saapuessa parlamenttiin tarkistaakseen, että tietyt kriteerit täyttyvät, ja todetakseen tekstien selkeät vahvuudet ja heikkoudet.

96.

Euroopan tason lisäarvoon liittyen se analysoi unionin tulevien toimien mahdollista hyötyä ja tarjoaa Euroopan parlamentin valiokunnille seuraavia palveluita hyödyntäen jälleen tarvittaessa ulkopuolista asiantuntemusta:

97.

Lissabonin sopimuksen käyttöönotto edellytti mukautuksia myös ulkopolitiikassa. Kaikki kauppasopimukset edellyttävät nyt Euroopan parlamentin hyväksyntää ja yhteisen kauppapolitiikan täytäntöönpanotoimenpiteisiin sovelletaan tavallista lainsäätämisjärjestystä. Tähän liittyen kansainvälisen kaupan valiokunta hyväksyi 40 lainsäädäntömietintöä, joista voidaan nostaa esiin väärentämisenvastainen kauppasopimus (ACTA), yleinen tullietuusjärjestelmä (GSP), kahdenväliset investointisopimukset, Omnibus I ja Omnibus II (joilla saatetaan unionin kaupan alan lainsäädäntö vastaamaan Lissabonin sopimusta).

98.

Täysistuntoihin liittyviä toimintoja koskevista sovelluksista parlamentin kysymysten ja kirjallisten kannanottojen hallintasovellukset uusittiin täysin ja kysymysten ja kannanottojen käsiteltäväksi ottamista koskevien edellytysten tutkimista koskevia sisäisiä menettelyjä tarkistettiin ja lisäksi sanatarkkojen istuntoselostusten (CRE) hallintasovellus uusittiin täysin.

99.

Lainsäädäntötekstien laadintapalvelua parannettiin kehittämällä lainsäädäntötekstien laadinnan apuväline ja ottamalla käyttöön välineet niitä tapauksia varten, joissa tavallisen lainsäätämisjärjestyksen mukaisessa menettelyssä päästään sopimukseen ensimmäisessä käsittelyssä.

100.

Puhemiehistö päätti 19. marraskuuta 2012 kuulemisia koskeviin Euroopan parlamentin sääntöihin tehtävistä muutoksista, joiden avulla varmistetaan, että parlamentti voi hoitaa menestyksekkäisiin Euroopan kansalaisaloitteisiin (22) liittyvät tehtävänsä.

101.

Puhemiehistö hyväksyi kokouksessaan 2. heinäkuuta 2012 vuoden 2014 vaaleihin liittyvää toimielimen tiedotus- ja viestintäkampanjaa koskevat poliittiset suuntaviivat. Kampanjalla on kolme keskeistä teemaa: Euroopan parlamentin politiikka, Euroopan parlamentin toimet ja Euroopan parlamentin arvot. Kampanjalla halutaan antaa kansalaisille tietoa seuraavista seikoista:

102.

Parlamentti keskittyi koko vuoden 2012 ajan vuoden 2014 vaaleja koskevan tiedotuskampanjansa valmisteluihin. Sen lisäksi, että tiedotustoimia lisättiin kautta linjan – enemmän seminaareja toimittajille sekä Brysselissä että jäsenvaltioissa, enemmän alueellisia keskustelufoorumeita jäsenvaltioissa – eräitä merkittäviä hankkeita saatettiin päätökseen tai tarkistettiin ja uusia hankkeita käynnistettiin jäljempänä esitetyn kuvauksen mukaisesti.

103.

Mediaseurannan tehostamiseksi on jo ryhdytty toimiin: vuoden 2012 neljän viimeisen kuukauden aikana toteutettiin pilottihanke, jossa seurattiin täysistuntojen käsittelyä tiedotusvälineissä määrän ja ensimmäistä kertaa myös laadun kannalta.

104.

Myös vierailijoita koskevan integroidun strategian kehittämisessä on edistytty uuden verkkopohjaisen varausjärjestelmän (VISEP) käyttöönoton ja vierailijoille jaettavan uuden tietopaketin (Visitor Kit) myötä. Vierailijaryhmiä koskevia työmenetelmiä puolestaan on mukautettu asiaa koskeviin tarkistettuihin sääntöihin, jotka puhemiehistö hyväksyi vuoden 2011 lopulla. Parliamentariumin ensimmäinen toimintavuosi päättyi lokakuussa 2012, jolloin siellä oli käynyt 253 000 vierailijaa. Se kuului siis Brysselin viiden suosituimman nähtävyyden joukkoon.

105.

Parlamentin näkyvyyden parantamiseksi vuoden 2014 vaalien lähestyessä silloista vuotuista avustusohjelmaa uudistettiin ja sen sijaan käynnistettiin puitekumppaneille tarkoitettu monivuotinen avustusohjelma, jonka tarkoituksena on lisätä tietoisuutta Euroopan parlamentista, pääasiassa sen roolista ja poliittisesta luonteesta, sekä levittää tietoa sen toiminnasta. Avustuksia myönnettiin televisio-, radio- ja verkkohankkeita sekä erityistapahtumia varten organisaatioille, joilla on riittävät taloudelliset ja toiminnalliset valmiudet.

106.

Lisäksi Europarl-verkkosivuston uusiminen saatettiin päätökseen vuonna 2012. Sen yhteydessä vierailijoiden käyttöön asetettiin uusia palveluja, kuten Newshub, uusi foorumi, johon on integroitu jäsenten sosiaaliset verkostot ja jonka avulla voi näin saada kuvan toimielimessä käytävästä keskustelusta.

107.

Vuoden aikana toiminta keskittyi jäsenten, kansalaisten ja sidosryhmien välisen poliittisen keskustelun mahdollistavien viestintäfoorumien luomiseen, jotta voidaan tavoittaa erityisesti alueet, joiden kansalaisille Euroopan parlamentissa keskusteltavalla lainsäädäntökysymyksellä on erityistä merkitystä. Vuonna 2012 toteutettiin 30 alueellista keskustelufoorumia ja kaksi rajatylittävää foorumia.

108.

Vuonna 2012 Euroopan parlamentin tiedotustoimistot laajensivat edelleen laajapohjaista verkostoa jäsenvaltioissa olevien sidosryhmien kanssa sekä nuorisokohderyhmän kanssa. Niiden toiminnan ansioista saatiin aikaan vahva verkosto etenkin kyseisten maiden koulujen kanssa.

109.

Tähän mennessä yhteyksiä on luotu yli 55 000 kouluun, joissa on yhteensä yli 21 000 000 oppilasta. Myös sidosryhmien ja etenkin lainsäädäntöön liittyvien sidosryhmien määrä kasvaa jatkuvasti. Nämä verkostot (”Friends of Europe”) kasvavat jatkuvasti, ja niitä olisi kehitettävä edelleen parlamentin ja sen jäsenten etuoikeutettuina ja erityisinä yhteydenpitokanavina.

110.

Kaikilla tiedotustoimistoilla on vuodesta 2012 lähtien ollut Facebook-profiilit. Jotkut tiedotustoimistot käyttävät muita sosiaalisen median välineitä, kuten Flickriä ja YouTubea, ja järjestävät bloginpitäjille suunnattua erityistoimintaa. Sosiaalinen media on osoittautunut erinomaiseksi keskustelun laajentamisvälineeksi ja verkostoitumisen edistäjäksi, joka tarjoaa kansalaisille suoran yhteyden jäseniin ja parlamentin työhön. Esimerkiksi kesällä 2012 järjestetty yhden tiedotustoimiston järjestämä yksi ainoa tapahtuma saavutti 140 000 Twitter-tiliä ja sai 928 000 näyttökertaa. ”Sosiaalisen median kirjeenvaihtajia” varten on luotu verkosto, joka kattaa kaikki tiedotustoimistot.

111.

Euroopan parlamentilla ja komissiolla on parhaillaan käynnissä sosiaalista mediaa koskeva pilottihanke ”Share Europe Online” niissä 17 jäsenvaltiossa, jotka ovat perustaneet eurooppalaisen julkisen tilan. Hankkeessa muun muassa tehdään yksityiskohtainen sosiaalisen median kartoitus 27 jäsenvaltiossa. Sen toteuttamiseen osallistuvat toimitusvastaavat (”Editorial Community Managers”), joiden tehtävänä on tarjota sosiaalisessa mediassa toimimiseen liittyvää koulutusta, apua ja neuvoa komission edustustojen ja Euroopan parlamentin tiedotustoimistojen henkilöstölle. He myös seuraavat jatkuvasti, miten laajaa kirjoa erilaisia aiheita käsitellään sosiaalisessa mediassa, ja raportoivat seurannan tuloksista.

112.

Puhemiehistö hyväksyi kokouksessaan 12. joulukuuta 2012 seuraavat Europarl TV:n tulevaisuutta koskevat ehdotukset:

113.

Lisäksi yhteistyö tärkeimpien televisioyhtiöiden kanssa kaikkialla Euroopassa lisääntyi merkittävästi vuoden kuluessa, minkä ansiosta parlamentin näkyvyys parani. Tämä vaikuttaa erityisen hyödylliseltä viestintäkanavalta ennen vuoden 2014 vaaleja toteutettavalle tiedotus- ja viestintäkampanjalle.

114.

Vuonna 2012 edistystä tapahtui eri aloilla, jotka koskivat tulevaa pysyvää näyttelyä, etenkin sen narratiivin kehittämistä, kokoelmapolitiikan määrittelyä ja toteuttamista, kokoelman suunnittelua koskevaa tarjouskilpailua ja vierailijaystävällisyyttä koskevien periaatteiden kehittämistä. Tähän liittyen puhemiehistö hyväksyi pysyvää näyttelyä koskevat yleislinjat kokouksessaan 22. lokakuuta 2012.

115.

Päätös Nobelin rauhanpalkinnon myöntämisestä Euroopan unionille lokakuussa 2012 oli itsessään historiallinen hetki ja muistuttaa Euroopan unionia sen älyllisistä juurista ja perustamistarkoituksesta. Siksi Euroopan historian talossa tälle palkinnolle omistetaan yksi kokonainen huone, jossa palkinto ja palkintotodistus ovat näytteillä.

116.

Euroopan historian talon sijoituspaikan Eastman-rakennuksen kunnostus puolestaan eteni siten, että ympäristölupa saatiin toukokuussa 2012 ja rakennuslupa 16. marraskuuta 2012. Rakennuksen kunnostussopimus allekirjoitettiin syyskuussa 2012. Kunnostustyöt ovat nyt alkaneet, ja ne on tarkoitus saada päätökseen huhtikuun 2014 loppuun mennessä.

117.

Eurooppa-neuvosto päätti kokouksissaan joulukuussa 2008 ja kesäkuussa 2009, että siinä tapauksessa, että Lissabonin sopimus tulee voimaan kesäkuussa 2009 pidettävien Euroopan parlamentin vaalien jälkeen, hyväksyttäisiin mahdollisimman pian siirtymätoimenpiteitä, jotta jäsenten kokonaismäärä voidaan nostaa 736 jäsenestä 754:ään vaalikauden 2009–2014 loppuun asti. Koska tämä siirtymätoimenpide tuli voimaan vasta 1. joulukuuta 2011, se alkoi vaikuttaa täydellä voimallaan varsinkin talousarvioon vasta vuonna 2012. Kun 18 uutta jäsentä saapuivat, heillä oli heti kaikki oikeudet.

118.

Eurooppa-neuvosto allekirjoitti 9. joulukuuta 2011 sopimuksen Kroatian liittymisestä Euroopan unioniin. Sopimuksen on tarkoitus tulla voimaan 1. heinäkuuta 2013. Parlamentti jatkoi laajentumisen vuoksi uuden jäsenvaltion edellyttämiä valmisteluja ja muun muassa otti palvelukseensa ja koulutti kroatialaisia sopimussuhteisia toimihenkilöitä (23). Etusijalle asetettiin kielipalvelut, joissa aiemmista laajentumisista saatujen kokemusten mukaan rekrytoinnissa esiintyy eniten kilpailua. Uuteen kroaatin käännösyksikköön oli vuoden 2012 lopussa rekrytoitu 38 sopimussuhteista toimihenkilöä (27 kääntäjää ja 11 hallintoavustajaa), eli sen henkilöstö oli täysilukuinen. Kroatialaisia tulkkeja oli kymmenen (lisäksi neljä tulkkia aloittaa vuonna 2013), ja tulkkaukseen liittyviin yleisiin palveluihin palkattiin yhdeksän kroatialaista hallintoavustajaa.

119.

Parlamenttiin tuli 1. huhtikuuta 2012 12 kansallisen parlamentin nimeämää kroatialaistarkkailijaa tutustumaan parlamentin menettelyihin ja toimintatapoihin. Heistä tulee täysivaltaisia jäseniä 1. heinäkuuta 2013. Sivutoimipisteen avaamista Kroatiaan käsitellään jäljempänä kiinteistöpolitiikkaa käsittelevässä osiossa.

120.

Puhemiehistön 24. maaliskuuta 2010 hyväksymän keskipitkän aikavälin kiinteistöstrategian täytäntöönpanoon liittyen hyväksyttiin tai toteutettiin useita hankkeita, joita käsitellään jäljempänä tarkemmin.

121.

Trèves I -rakennuksen rakennustyöt päättyivät huhtikuussa 2012 ja muuttaminen uusiin tiloihin vapautti tilaa Paul-Henri Spaak (PHS)- ja Atrium-rakennuksista. Suurimpaan osaan näissä rakennuksissa vapautuneista tiloista siirrettiin PHS-rakennuksen A-vyöhykkeen työpisteitä, jotka asetettiin väliaikaiseen käyttökieltoon istuntosalin kattorakenteissa todettujen ongelmien vuoksi.

122.

Rakennuksia käsittelevä komitea päätti toisen päiväkodin sijoituspaikan löytämiseksi toteutetun kiinteistömarkkinatutkimuksen jälkeen 2. lokakuuta 2012 ehdottaa menettelyn päättämistä, sillä sen mukaan yksikään tarjouksista ei ollut hyväksyttävissä pyydetyn liian korkean hinnan vuoksi. Ratkaisua toiselle päiväkodille etsitään edelleen, ja komitealle on esitetty kolme vaihtoehtoa.

123.

Kun Montoyer 70 -rakennuksen omistajan kanssa oli päästy sopimukseen osto-option sisältävästä pitkäaikaisesta vuokrasopimuksesta ja puhemiehistö oli antanut suostumuksensa 14. marraskuuta 2011 ja budjettivaliokunta 12. joulukuuta 2011, Montoyer 70 -rakennuksen vuokrasopimus ja osto-option toteuttamista koskeva pyyntö allekirjoitettiin 15. joulukuuta 2011. Parlamentista tuli rakennuksen omistaja, kun notaarin vahvistama asiakirja allekirjoitettiin 1. elokuuta 2012.

124.

Monivuotisten näkymien ja tilojen jakamista koskevien sääntöjen mukaisesti laadittiin käyttösuunnitelma, jonka perusteella rakennuksissa olevat tilat jaetaan keskipitkällä aikavälillä. Tilojen käyttösuhde Brysselissä on 93,6 prosenttia, mikä merkitsee 6,4 prosentin vajausta, joka jakautuu tasaisesti pääsihteeristön ja poliittisten ryhmien kesken.

125.

Konrad Adenauer -hankkeessa kaikki vuoden 2011 urakkatarjouskilpailun erät todettiin tuloksettomiksi. Tilanteen ratkaisemiseksi ja hankkeen jatkon mahdollistamiseksi vuoden 2012 alussa allekirjoitettiin vahvistettu kumppanuussopimus, joka täydentää Luxemburgin viranomaisten ja Euroopan parlamentin välistä puitesopimusta. Kumppanuuden osana toteutetun työn puitteissa pääurakoitsijan kanssa tehtiin sopimus hankkeen teknisiä säästöjä koskevasta selvityksestä ja uudesta tarjouskilpailusta, joka koskee työmaan itäosan runkotöitä ja jossa nämä säästötoimet on otettu huomioon. Tarjouskilpailu käynnistettiin uudelleen julkaisemalla sitä koskeva ilmoitus Euroopan unionin virallisessa lehdessä26. syyskuuta 2012. Se on tarkoitus ratkaista keväällä 2013, ja työt voitaneen aloittaa kesällä.

126.

Selvitysvaihetta ja pengerrystöiden valvontaa koskevasta pääurakoitsijan toiminnasta tehtiin yksityiskohtainen analyysi, jossa päädyttiin siihen, että yhteistyö pääurakoitsijan kanssa olisi parasta lopettaa. Tämän jälkeen päätettiin käynnistää rakennustöiden valvonnasta uusi tarjouskilpailu, jotta voidaan valita uudet toimijat sekä parantaa organisointia ja palveluita.

127.

Kroatian on määrä liittyä EU:n jäseneksi 1. heinäkuuta 2013. Puhemiehistön 12. maaliskuuta 2012 tekemän päätöksen mukaisesti Zagrebissa käynnistettiin kiinteistömarkkinatutkimus yhdessä komission kanssa, jotta saataisiin ajoissa käyttöön Eurooppa-talolle asetettuja vaatimuksia vastaava kiinteistö. Tutkimuksessa päädyttiin Ban Centar -rakennukseen, ja puhemiehistö antoi kokouksessaan 19. marraskuuta 2012 luvan 10 vuoden vuokrasopimuksen (5+5 vuotta) allekirjoittamiseen. Kiinteistön kokonaispinta-ala on 1 721,42 neliömetriä, mistä 671 m2 on varattu parlamentille. Työt on tarkoitus saada päätökseen toukokuun 2013 loppuun mennessä, siten että tiedotustoimisto voidaan avata ennen Kroatian liittymistä 1. heinäkuuta.

128.

Sofian tiedotustoimiston uuden rakennuksen hankintaa koskeva 9 miljoonan euron esisopimus allekirjoitettiin 7. heinäkuuta 2011. Rakennuksen vakauteen ja osittain paloturvallisuuteen vaikuttavien rakennusvirheiden vuoksi rakennusta ei voitu vastaanottaa vuonna 2011. Myyjä, jota uhkasi oikeusprosessi työn huonon laadun vuoksi, suostui uusien rakennelaskelmien tulosten perusteella toukokuussa 2012 tekemään omalla kustannuksellaan tarvittavat vahvistustyöt. Nämä rakennetyöt suoritettiin joulukuun 2012 alussa. Kiinteistön varsinaiset kunnostustyöt oli tarkoitus saada päätökseen maaliskuun 2013 loppuun mennessä.

129.

Osana uuden huoltopolitiikan asteittaista käyttöönottoa tulevien huoltosopimusten menettelyjä ja teknisiä lausekkeita täydennettiin ja yhdenmukaistettiin ulkopuolisen tarkastuksen jälkeen. Lisäksi huoltotoimintaa koskeva tarkastus mahdollisti muun muassa seuraavien menettelyjen käynnistämisen:

130.

Rakennusten vanhenemisen edellyttämät kunnostustyöt koskevat pääosin teknisten laitteiden ja ikkunalasien laajamittaista vaihtamista sekä pintojen korvaamista tai kunnostamista. Rakennuksista, kuljetuksista ja vihreästä parlamentista vastaavalle työryhmälle annettiin maaliskuussa 2012 tehtäväksi arvioida tilannetta ja esittää puhemiehille suosituksia vuoden 2013 alussa.

131.

Kun istuntosalin kattorakenteissa oli havaittu halkeamia syyskuussa 2012 tehdyssä infrastruktuurien ennaltaehkäisevää valvontaa ja kunnossapitoa koskevan uuden politiikan mukaisessa tarkastuksessa, Paul-Henri Spaak (PHS) -rakennuksen A-vyöhyke päätettiin väliaikaisesti sulkea. Todettujen ongelmien vuoksi toteutettiin välittömästi rakennuksen suojaamistoimia ja aloitettiin laadullinen seuranta kiinteistön turvallisuuden varmistamiseksi. Samalla konsulttiyrityksille annettiin tehtäväksi laatia selvityksiä kattorakenteiden ongelmien syntymissyistä sekä aiheellisista korjaustöistä. Valitun vaihtoehdon vuoksi istuntosali samoin kuin tyhjennetyt A-vyöhykkeen toimistot ovat poissa käytöstä marraskuun 2013 istuntoon saakka.

132.

Puhemiehistö totesi 28. maaliskuuta 2012, että on tarpeen edistää kunnianhimoista ympäristöpolitiikkaa, jolla pyritään antamaan EMAS-toimille (24)”uutta pontta, varsinkin kun otetaan huomioon, että suurimmat vähennykset saadaan aikaan kiinteistöjen, kiinteän omaisuuden ja henkilökuljetusten energiankulutuksessa”. Tämän kunnianhimoisen ympäristöpolitiikan täytäntöönpanemiseksi on toteutettu erilaisia toimia ja uusia on tarkoitus kehittää lähitulevaisuudessa.

133.

Kunnianhimoisen ympäristöpolitiikkansa ansioista parlamentista on tullut esimerkki ilmastonmuutoksen torjunnassa, kun se on ottanut käyttöön täydellisen strategian hiilijalanjälkensä pienentämiseksi ja neutralisoimiseksi. Euroopan parlamentti on asettanut tavoitteeksi hiilidioksidipäästöjensä vähentämisen 30 prosentilla vuoteen 2020 mennessä (tästä 23 prosenttia saavutettiin jo vuonna 2012). Siitä on tullut hiilidioksidipäästöjen hallinnassa johtava toimija, joka noudattaa hiilijalanjälkensä hallinnassa kaikkein sitovimpia standardeja (ISO 14064:2006 ja Bilan Carbone®) ja neutraloi rakennusten, henkilöstön matkojen ja virka-autojen taustapäästöt käyttäen mahdollisimman laadukkaita hyvityksiä (Gold Standard), jotka mahdollistavat täydellisen jäljitettävyyden ja merkittävän panoksen kestävään kehitykseen.

134.

Lisäksi Euroopan parlamentista on tullut yksi kaikkein edistyksellisimmistä toimielimistä ympäristösääntöjen noudattamisessa ja seurannassa. Asiaan liittyen 9. heinäkuuta 2012 allekirjoitettiin tarjouskilpailu ”Environmental Consultancy in carbon emissions” ja 3. elokuuta 2012 tarjouskilpailu ”Verification of the carbon footprint”. Tarjouskilpailut mahdollistivat Euroopan parlamentin hiilijalanjäljen tarkastamisen ISO 14064:2006 -standardin ja Bilan Carbone® -järjestelmän mukaisesti.

135.

Hiilidioksidipäästöjen kompensoinnista allekirjoitettiin 4. joulukuuta 2012 tarjouskilpailun tulosten perusteella sopimus parlamentin hiilijalanjäljen muodostavien päästöjen osittaisesta kompensoinnista mahdollisimman laadukkailla hyvityksillä (Gold Standard) erittäin edulliseen hintaan.

136.

Ympäristöpolitiikasta on tullut väline, jolla hallitaan ja parannetaan jatkuvasti infrastruktuurin ja logistiikan hallinnan päivittäisiä toimintoja. Erityisesti ympäristönäkökulma on sisällytetty järjestelmällisesti uusiin hankkeisiin energiaselvitysten ja -katselmusten kautta. Tästä voidaan mainita seuraavat esimerkit:

137.

Digitointi on edennyt nopeasti: yhä suurempi osa asiakirjoista on muunnettu xml-muotoon etenkin lainsäädäntötarkistussovellusta varten, eCommittee-järjestelmä on otettu käyttöön kaikissa valiokunnissa ja metatiedot (Eurovoc-avainsanat) on määritelty useille sisällöille Knowledge Manangement -ohjelmaa varten. Lisäksi klassisia cross media -painatusjärjestelmiä ei ole unohdettu, vaan niitä on uudistettu ja monipuolistettu.

138.

Infrastruktuurin hallinnan osalta verkko- ja palvelinoperaatioiden parempi integrointi on parantanut kriittisten tapahtumien (suorituskyky, turvallisuus) hallintaa. Edistystä on tapahtunut turvallisuuden alalla (ensisijaisen palomuurin ja valvomojen kehittäminen), samoin kuin arkkitehtuurin ja hankkeiden teknologioiden validoinnissa. Jäsenten ja poliittisten ryhmien puhelimet ovat siirtyneet käyttämään VoIP-tekniikkaa. Myöhemmin VoIP-tekniikkaan siirtyy koko parlamentti. On toteutettu kaapelien laajamittainen uudistamisohjelma sekä GSM- ja WiFi-verkon laajentaminen.

139.

eMeeting-sovellus on osa Paperless-ohjelmaa, joka tarjoaa valiokuntien kokousasiakirjoja käyttäjäystävällisessä sähköisessä muodossa ja mahdollistaa näin asiakirjoihin tutustumisen, merkintöjen tekemisen ja asiakirjojen jakamisen kaikkina aikoina, kaikkialla ja kaikilla laitteilla. eMeeting käynnistettiin vuonna 2012 testiversiona kolmessa valiokunnassa (JURI, DEVE, BUDG), ja se on tarkoitus ottaa käyttöön kaikissa valiokunnissa ja kaikilla laitteilla vuonna 2013.

140.

Kaikki valiokunnat ovat helmikuusta 2012 lähtien käyttäneet eCommittee-sovellusta, joka on jäsenille, valiokuntien sihteeristöille, poliittisten ryhmien henkilöstölle ja muille valiokuntien työtä seuraaville tarkoitettu työtila. Jokaisella valiokunnalla on oma sivustonsa, mikä lisää avoimuutta ja työn tehokkuutta.

141.

Vuonna 2012 käynnistettiin videoneuvotteluja koskeva pilottihanke, joka on osoittanut, että Euroopan parlamentissa on mahdollista toteuttaa videoneuvotteluja, jotka äänen ja kuvan laadun ja niiden synkronisoinnin puolesta soveltuvat käytettäväksi yhdessä tulkkauksen kanssa. Kehitetty infrastruktuuri, joka on asennettu kolmeen kokoushuoneeseen, on avointa teknologiaa ja tarjoaa mahdollisimman suuren yhteentoimivuuden. Vuonna 2013 on mahdollista järjestää laajamittaisempia monipistevideoneuvotteluja, joissa ei rajoiteta puhuttavien kielten määrää eri etäpisteissä. Tulkkauskielten määrä rajataan edelleen kolmeen.

142.

Ei kuitenkaan pidä unohtaa, että videoneuvotteluilla on useita rajoitteita. Suurin rajoite on se, että tulkattaviin kokouksiin soveltuvien luotettavasti toimivien videoneuvottelujen edellyttämä laatu voidaan taata vain, jos kumppaneilla, joiden kanssa videoneuvottelu järjestetään, on käytössään laitteet, jotka täyttävät samat tekniset vaatimukset, ja jos eri osapuolten välillä on riittävän nopea yhteys. Nykyisin melko harvoilla kansallisilla parlamenteilla on tämäntyyppisiä laitteita, vaikkakin tällaiset laitteet ja tarvittavat yhteydet voidaan vuokrata tapauskohtaisesti.

143.

Parlamentti on parhaillaan kehittämässä omaa tiedonhallintajärjestelmäänsä. Tiedonhallintajärjestelmällä pyritään järkeistämään ja yksinkertaistamaan parlamentin työhön liittyvän tiedon saantia ja käyttöä: yksi ainoa portaali useisiin lähteisiin, kontekstihaku ja yhteisen tilan hallinta ovat tämän ohjelman tukipilareita. Konsepti määriteltiin kokonaisuudessaan vuonna 2012 ja sen toteutuksessa on jo otettu ensimmäiset askelet ottamalla käyttöön tiedonhallintaportaali.

144.

Puhemiehistön kokouksessaan 6. heinäkuuta 2011 hyväksymän yleistä turvallisuutta koskevan suunnitelman mukaisesti vuonna 2012 toteutettiin seuraavat toimet:

145.

Puhemiehistö hyväksyi kokouksessaan 11. kesäkuuta 2012 turvallisuuspalvelujen siirtämistä oman henkilöstön hoidettavaksi koskevan prosessin neljännen vaiheen noudattaen vuosina 2010 ja 2011 tehtyjä päätöksiä erilaisten olennaisten turvallisuuspalvelujen, kuten turvallisuusjohtamisen, akkreditoinnin ja strategisen valvonnan, siirtämisestä oman henkilöstön hoidettavaksi. Neljäs vaihe alkaa Brysselissä vuoden 2013 alussa ja päättyy noin kahden vuoden kuluttua. Strasbourgissa tämä prosessi on tarkoitus käynnistää suunnilleen kesäkuussa 2014, ja siellä se kestää noin vuoden, kesäkuuhun 2015 asti. Tällöin Brysselin ja Strasbourgin työskentelypaikkakuntien välillä saadaan aikaan synergiaetuja erityisesti siten, että Strasbourgiin voidaan istuntojaksojen ajaksi siirtää sopimussuhteisia toimihenkilöitä Brysselistä. Ulkopuolinen turvallisuushenkilöstö korvataan asteittain ottamalla palvelukseen sopimussuhteisia toimihenkilöitä (80 vuonna 2013 ja 180 vuonna 2014). Tämä ei vaikuta talousarvioon, sillä samalla vähennetään vastaavasti kyseisten palvelujen tarjoamista koskevan budjettikohdan määrärahoja.

146.

Vuosiksi 2012–2014 on hyväksytty uusi hallinnollinen työohjelma, joka sisältää puhemiehen vahvistamat tärkeimmät poliittiset suuntaviivat, jotka puolestaan on jaettu toteutettaviin konkreettisiin toimintoihin ja hankkeisiin. Tämän ohjelman toisessa osassa esitetään toiminnot ja hankkeet, jotka kunkin pääosaston on toteutettava. Kaikki pääosastot esittävät säännöllisesti selvityksiä keskeisten hankkeidensa etenemisestä.

147.

Parlamentin talousarviota käsittelevä puhemiehistön ja budjettivaliokunnan yhteinen työryhmä perustettiin esittämään suosituksia, joilla tehostetaan budjettivarojen käyttöä haittaamatta kuitenkaan parlamentin toimintaa. Työryhmä esitti ehdotuksia, joilla vähennettäisiin 5 prosentilla jäsenten ja virkamiesten matkakuluja, ja puhemiehistö hyväksyi ne kokouksessaan 10. syyskuuta 2012. Työryhmä ehdotti myös ns. keräilysiirtoa (ks. taulukko 8.b) ja alkoi analysoida Euroopan parlamenttia ja viiden jäsenvaltion kansallisia parlamentteja sekä Yhdysvaltojen kongressia koskevien vertailevien tutkimusten tuloksia. Puhemiehistölle on tarkoitus esittää suosituksia vuoden 2013 kuluessa.

148.

Resurssiosastojen perustaminen yhdeksään yhdestätoista pääosastosta tehosti henkilöresurssien hallintaa eri tasoilla ja helpotti pääosastojen ja henkilöstöasioiden pääosaston välistä kommunikointia.

149.

Helmikuussa 2012 otettiin tuotantoon uusi sovellus e-CV (sähköinen ansioluettelo), joka auttaa etenkin parlamentin henkilöresursseista vastaavia tahoja löytämään sopivan pätevyyden omaavia henkilöitä tiettyihin toimiin tai tehtäviin.

150.

Tiettyjen strategisten alojen siirtämistä oman henkilöstön hoidettavaksi, jotta voidaan tehostaa hallinnointia ja vähentää parlamentin riippuvuutta ulkopuolisista palveluntarjoajista keskeisten tehtävien hoidossa, jatkettiin. Puhemiehistö päätti 11. kesäkuuta 2012 perustaa tätä varten sopimussuhteisten toimihenkilöiden toimia (80 vuonna 2013 ja 180 vuonna 2014), jotta voidaan jatkaa turvallisuuspalvelujen siirtämistä oman henkilöstön hoidettavaksi, ja 2. heinäkuuta se päätti perustaa 60 vakinaista virkaa kahden vuoden aikana (2013 ja 2014) tiettyjen tieto- ja viestintäteknologiaan liittyvien palvelujen siirtämiseksi oman henkilöstön hoidettavaksi. Tämä tehtävien siirtäminen oman henkilöstön hoidettavaksi ei vaikuta talousarvioon, sillä samalla vähennetään kyseisten palvelujen tarjoamista koskevien budjettikohtien määrärahoja.

151.

Puhemiehistö hyväksyi kokouksessaan 2. heinäkuuta 2012 asiakirja- ja tallennehallintaa koskevan uuden mallin. Malli perustuu asiakirjojen elinkaaren eri vaiheiden yksilöintiin sekä koko elinkaaren asianmukaiseen hallintaan. Tämä on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan tehostaa arkistointijärjestelmää. Lisäksi se parantaa jäljitettävyyttä ja mahdollistaa parlamentin asiakirjojen nopean löytämisen. Tämä myös helpottaa asiakirjojen saattamista yleisön tutustuttavaksi koskevien sääntöjen noudattamista parlamentissa.

152.

Vuonna 2012 perustettiin yhteensä 147 uutta tointa seuraavia viittä pääasiallista tarvetta varten:

153.

Henkilöstötaulukkoon ja parlamentin hallintoon tehdyt tärkeimmät muutokset esitetään seuraavana olevassa taulukossa.

Taulukko 11

Yhteenveto pääsihteeristön uudelleenjärjestelyistä vuonna 2012