20.7.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 246/1

(1)

Euroopan unionin satelliittinavigointipolitiikan toteuttamisessa käytetään tällä hetkellä EGNOS- ja GALILEO-ohjelmia.

(2)

GALILEO on ensimmäinen eurooppalainen avaruusohjelma, jota rahoittaa ja hallinnoi Euroopan unioni yhdessä Euroopan avaruusjärjestön (ESA) kanssa. Sen odotetaan myötävaikuttavan useiden eri sovellusten kehittämiseen aloilla, jotka ovat suoraan tai epäsuorasti yhteydessä yhteisön politiikkoihin, kuten liikenne (liikkuvien esineiden paikantaminen ja nopeusmittaus), vakuutukset, tiemaksut, lainvalvonta (epäiltyjen seuranta, rikollisuuden torjunta), tulliviranomaisten toiminta (kenttätarkastukset jne.), maatalous (lannoitteiden ja torjunta-aineiden annostelu maaperän mukaan jne.) ja kalastus (alusten liikkumisen seuranta).

(3)

EGNOS on Euroopan yhteisön, ESA:n ja Eurocontrolin kolmenvälinen ohjelma, jonka tarkoituksena on vahvistaa amerikkalaisia GPS- ja venäläisiä GLONASS-signaaleja luotettavuuden vuoksi laajalla maantieteellisellä alueella. Ohjelma on riippumaton GALILEOsta ja sitä täydentävä.

(4)

Kölnissä (3 ja 4 päivänä kesäkuuta 1999), Feirassa (19 ja 20 päivänä kesäkuuta 2000), Nizzassa (7–11 päivänä joulukuuta 2000), Tukholmassa (23 ja 24 päivänä maaliskuuta 2001), Laekenissa (14 ja 15 päivänä joulukuuta 2001), Barcelonassa (15 ja 16 päivänä maaliskuuta 2002) ja Brysselissä (20 ja 21 päivänä maaliskuuta 2003) kokoontuneiden Eurooppa-neuvostojen päätelmissä korostettiin GALILEOn strategista luonnetta.

(5)

Eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien strategisen luonteen vuoksi ja koska olennaisten julkisten etujen puolustamisesta ja edustamisesta on huolehdittava, on ehdottoman tärkeää valvoa järjestelmän seuraavia vaiheita ja ohjelmille myönnetyn yhteisön rahoituksen käyttöä neuvoston asiaa koskevien poliittisten suuntaviivojen ja budjettivallan käyttäjien rahoituspäätösten mukaisesti; näin ollen olisi perustettava maailmanlaajuisen satelliittinavigointijärjestelmän (GNSS) Euroopan valvontaviranomainen (jäljempänä ”viranomainen”).

(6)

Neuvosto on useaan otteeseen ja erityisesti 5 päivänä huhtikuuta 2001 ja 26 päivänä maaliskuuta 2002 antamissaan päätelmissä korostanut, että yksityisen sektorin merkittävä osallistuminen on oleellinen tekijä GALILEOn onnistumisen kannalta sen rakennus- ja käyttöönottovaiheessa sekä käyttövaiheessa.

(7)

Viranomaisen olisi tätä varten tehtävä toimilupaa koskeva sopimus sen yritysryhmittymän kanssa, joka valitaan GALILEOn kehittämisvaiheen lopuksi, ja ryhdyttävä toimiin varmistaakseen, että yritysryhmittymä noudattaa toimilupasopimuksen velvoitteita, erityisesti sellaisia, jotka koskevat julkista palvelua.

(8)

Viranomaisen tulisi olla toimiluvan haltijalle ainoa yhteystaho taajuusasioissa.

(9)

Vastaavasti jäsenvaltioiden, jotka ovat jättäneet Kansainväliseen televiestintäliittoon ilmoituksia järjestelmän käyttöön tarvittavien taajuuksien käytöstä, olisi myös annettava viranomaiselle oikeus antaa kyseisten taajuuksien käyttöoikeus toimiluvan haltijalle toimiluvan voimassaoloajaksi, jotta tämä voi tarjota eritelmissä vaaditut palvelut.

(10)

Viranomaisen olisi vastattava sille ohjelmia varten erityisesti osoitettujen varojen hoidosta ja valvonnasta.

(11)

Viranomaisen olisi avustettava komissiota satelliittinavigointiin liittyvissä asioissa, varsinkin jos tarvitaan lainsäädäntö- tai sääntelytoimia.

(12)

Viranomaisen tulisi hyödyntää käynnissä olevaa, erityisesti ESA:n tekemää tutkimus- ja kehitystoimintaa sekä teknologian arviointitoimintaa. Euroopan avaruusstrategiasta 16 päivänä marraskuuta 2000 annetun neuvoston päätöslauselman (2) huomioon ottaen ESA:n kanssa tehtävässä yhteistyössä olisi tarvittaessa hyödynnettävä mahdollisimman paljon Euroopan yhteisön ja ESA:n välisen puitesopimuksen antamia mahdollisuuksia.

(13)

Viranomaisen olisi suojeltava ja hyödynnettävä jo tehtyjä yhteisön investointeja avaruusteknologiaan ja -infrastruktuuriin.

(14)

Kun GALILEO-yhteisyritys lakkautetaan, sen olisi yhtiöjärjestyksensä asiaa koskevien sääntöjen mukaisesti siirrettävä kaikki hankkimansa omaisuus viranomaiselle. Kaikki toimiluvan haltijan rakennus- ja käyttöönottovaiheen aikana kehittämä omaisuus olisi annettava viranomaisen haltuun, ellei etukäteen ole muuta sovittu, koska ohjelman määrittely-, kehitys- ja validointivaiheet on rahoitettu lähes kokonaan julkisista varoista, ja kaikki näin kehitetyt osat olisi annettava toimiluvan haltijan käyttöön.

(15)

Viranomaisen oikeudellisen aseman olisi mahdollistettava se, että viranomainen toimii tehtäviään hoitaessaan oikeushenkilönä.

(16)

Viranomaisen tehtävien tehokkaan hoidon varmistamiseksi jäsenvaltioiden ja komission tulisi olla edustettuina hallintoneuvostossa, jolle on annettu tarvittavat valtuudet hyväksyä talousarvio, tarkastaa sen toteutusta, antaa asianmukaiset varainhoitoa koskevat säännökset, vahvistaa avoimet työmenetelmät viranomaisen päätöksentekoa varten, hyväksyä sen työohjelma ja nimittää toiminnanjohtaja.

(17)

Viranomaisen moitteeton toiminta edellyttää, että sen toiminnanjohtajan nimittäminen perustuu seuraaviin seikkoihin: kyvykkyys, todistuksin osoitetut hallinnolliset ja johtamistaidot, tehtävään soveltuva pätevyys ja kokemus, kyky suoriutua tehtävistä täysin itsenäisesti ja joustavuus viranomaisen sisäisen toiminnan järjestämisessä. Toiminnanjohtajan kuuluu valmistella ja toteuttaa kaikki tarvittavat toimet viranomaisen työohjelman moitteettoman toteuttamisen varmistamiseksi, laatia vuosittain hallintoneuvostolle ehdotus yleiskertomukseksi, laadittava ehdotus viranomaisen tuloja ja menoja koskevaksi ennakkoarvioksi ja toteuttaa talousarvio.

(18)

Toimenhaltijoiden nimittämismenettelyjen olisi oltava avoimia.

(19)

Hallintoneuvostolla olisi oltava mahdollisuus perustaa tieteellinen ja tekninen komitea avustamaan viranomaista teknisissä kysymyksissä ja järjestelmän uudenaikaistamisen osalta.

(20)

Olisi perustettava järjestelmän suoja- ja turvallisuuskomitea avustamaan viranomaista kaikissa järjestelmän suojaamiseen ja turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä.

(21)

Viranomaisen täyden riippumattomuuden ja itsenäisyyden takaamiseksi katsotaan tarpeelliseksi myöntää sille oma talousarvio, jonka tulot muodostuvat pääosin yhteisön maksamasta osuudesta. Euroopan unionin yleisestä talousarviosta maksettavien mahdollisten tukien osalta sovelletaan yhteisön talousarviomenettelyä. Lisäksi tilintarkastustuomioistuimen olisi suoritettava tilien tarkastus.

(22)

Viranomaisen olisi toimialansa, tavoitteidensa sekä tehtäviensä toteuttamisen puitteissa noudatettava erityisesti yhteisön toimielimiin sovellettavia säännöksiä ja määräyksiä.

(23)

Viranomaisen olisi sovellettava asiaankuuluvaa yhteisön lainsäädäntöä, joka koskee yleisön oikeutta tutustua asiakirjoihin ja yksilöiden suojelua henkilötietojen käsittelyssä; viranomaisen olisi myös noudatettava neuvostoon ja komission yksiköihin sovellettavia turvallisuusperiaatteita.

(24)

Kolmansien maiden olisi oltava mahdollista osallistua viranomaisen toimintaan sillä ehdolla, että ne ovat tehneet tästä etukäteen sopimuksen yhteisön kanssa, erityisesti jos kyseiset maat ovat osallistuneet ohjelman aiempiin vaiheisiin ESA:n GALILEOSAT-ohjelmassa.

(25)

Eurooppalaista GNSS:ää olisi pidettävä turvallisuuden ja luotettavuuden kannalta arkaluonteisena infrastruktuurina.

(26)

Olisi toteutettava toimenpiteitä järjestelmän turvallisuuden ja luotettavuuden varmistamiseksi (vahingon tuottamistarkoituksessa tehtyjä tai muista syistä johtuvia) hyökkäyksiä vastaan ja jotta voidaan estää sen käyttö tarkoituksiin, jotka voisivat vaikuttaa Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuuteen.

(27)

Tapauksissa, joissa jäsenvaltio katsoo kansallisen turvallisuutensa olevan uhattuna, olisi sovellettava Euroopan unionin turvallisuuteen vaikuttavista eurooppalaisen satelliittinavigointijärjestelmän toiminnan näkökohdista 12 päivänä heinäkuuta 2004 hyväksytyssä neuvoston yhteisessä toiminnassa 2004/552/YUTP (3) vahvistettua menettelyä.

(28)

Perustamissopimuksessa ei ole sen 308 artiklassa määrätyn toimivallan lisäksi muita määräyksiä tämän asetuksen antamiseksi tarvittavista valtuuksista,

a)

Se on toimiluvan myöntävä viranomainen yksityiseen toimiluvan haltijaan nähden, jonka tehtävänä on GALILEOn rakennus- ja käyttöönottovaiheen ja käyttövaiheen toteuttaminen ja hallinto (jäljempänä ”toimiluvan haltija”). Tätä varten viranomainen solmii toimiluvan haltijan kanssa toimilupasopimuksen. Se valvoo, että toimiluvan haltija noudattaa sopimusta ja siihen liitettyjä eritelmiä sekä toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet palvelun jatkuvuuden varmistamiseksi, jos toimiluvan haltija ei noudata sitoumuksiaan. Viranomainen antaa toimiluvan haltijalle oikeuden käyttää 3 artiklan 1 kohdassa mainittua aineellista ja aineetonta omaisuutta toimiluvan voimassaolon ajan.

b)

Se hoitaa eurooppalaisiin GNSS-ohjelmiin erityisesti osoitettuja varoja ja seuraa yleistä varainhoitoa antaakseen neuvoja julkisen sektorin osallistumisesta.

c)

Sille annetaan GALILEO-yhteisyritykseltä periytyvä velvollisuus hoitaa EGNOSin toiminnasta vastaavan taloudellisen toimijan kanssa tehtyä sopimusta ja esittää viitekehys EGNOSia koskeville tuleville toimintapoliittisille vaihtoehdoille ottaen asianmukaisesti huomioon niiden osapuolten kannat, jotka osallistuivat EGNOSin rakennus- ja käyttöönottovaiheen rahoitukseen.

d)

Se koordinoi jäsenvaltioiden toimia järjestelmän käyttöön tarvittavien taajuusoikeuksien alalla, sillä on oikeus käyttää kaikkia näitä taajuuksia järjestelmän sijaintipaikassa, ja se neuvottelee suoraan toimiluvan haltijan kanssa taajuuksien käyttöön liittyvissä asioissa.

e)

Auttaakseen komissiota valmistelemaan ehdotuksia Euroopan parlamentille ja neuvostolle eurooppalaisten GNSS-ohjelmien toteuttamisesta ja hyväksymään täytäntöönpanosääntöjä se laatii näitä koskevia ehdotuksia.

f)

Se vastaa järjestelmän uudenaikaistamisesta ja uusien sukupolvien kehittämisestä.

g)

Se voi toteuttaa komission sille antamia eurooppalaisiin GNSS-ohjelmiin liittyviä talousarvion toteuttamistehtäviä Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (4) 54 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti.

h)

Se varmistaa, että järjestelmän osat on varmennettu asianmukaisesti. Se valtuuttaa asianmukaiset hyväksytyt varmentamiselimet antamaan asiaankuuluvat todistukset ja seuraamaan asiaan liittyvien standardien ja teknisten eritelmien noudattamista.

i)

Se valvoo ja tarkastaa, että toimiluvan haltija noudattaa yhteisen toiminnan 2004/552/YUTP mukaisesti annettuja ohjeita.

j)

Rajoittamatta 22 artiklan soveltamista, se huolehtii kaikista järjestelmän suojaamiseen ja turvallisuuteen liittyvistä näkökohdista. Erityisesti se:

a)

nimittää 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti toiminnanjohtajan;

b)

hyväksyy ennen kunkin vuoden marraskuun 30 päivää ja komission lausunnon saatuaan viranomaisen seuraavan vuoden työohjelman ja toimittaa sen jäsenvaltioille, Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle. Työohjelma hyväksytään rajoittamatta yhteisön vuotuista talousarviomenettelyä;

c)

hoitaa 11 ja 12 artiklan mukaisesti viranomaisen talousarvioon liittyvät tehtävänsä;

d)

vastaa kaikista 2 artiklan j alakohdassa esitettyihin tehtäviin liittyvistä päätöksistä, jotka tehdään aina järjestelmän suoja- ja turvallisuuskomitean kuulemisen jälkeen tai tämän tekemien ehdotusten pohjalta;

e)

käyttää toiminnanjohtajan suhteen kurinpidollista toimivaltaa;

f)

vahvistaa 19 artiklan mukaisesti tarvittavat säännökset, jotka koskevat oikeutta tutustua viranomaisen asiakirjoihin;

g)

vahvistaa viranomaisen toimintaa ja näkymiä koskevan vuosikertomuksen ja toimittaa sen viimeistään 15 päivänä kesäkuuta jäsenvaltioille, Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä tilintarkastustuomioistuimelle. Viranomainen toimittaa budjettivallan käyttäjälle kaikki tarvittavat tiedot arviointimenettelyjen tuloksista;

h)

vahvistaa työjärjestyksensä.

a)

edustaa viranomaista ja vastaa sen hallinnosta;

b)

valmistelee hallintoneuvoston työskentelyä. Hän osallistuu hallintoneuvoston työskentelyyn ilman äänioikeutta;

c)

huolehtii viranomaisen vuosittaisen työohjelman täytäntöönpanosta hallintoneuvoston valvonnassa;

d)

toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet, mukaan luettuina sisäisten hallinnollisten ohjeiden antaminen ja tiedonantojen julkaiseminen viranomaisen tämän asetuksen mukaisen toiminnan varmistamiseksi;

e)

laatii arvion viranomaisen tuloista ja menoista 11 artiklan mukaisesti ja huolehtii talousarvion toteuttamisesta 12 artiklan mukaisesti;

f)

valmistelee vuosittain luonnoksen yleiskertomukseksi ja toimittaa sen hallintoneuvostolle;

g)

määrittelee viranomaisen organisaatiorakenteen ja toimittaa sen hallintoneuvoston hyväksyttäväksi. Toiminnanjohtaja luo asianmukaiset pysyvät järjestelyt turvallisuuteen liittyvien päätösten täytäntöönpanolle ja turvallisuuteen liittyvien välttämättömien operatiivisen tason yhteyksien järjestämiselle;

h)

käyttää henkilöstön suhteen 16 artiklassa säädettyä toimivaltaa;

i)

voi hallintoneuvoston suostumuksella päättää tarpeellisista toimenpiteistä paikallistoimistojen perustamiseksi jäsenvaltioihin 4 artiklan mukaisesti.

a)

antaa lausuntoja teknisistä kysymyksistä tai ehdotuksista, jotka merkitsevät huomattavia muutoksia eurooppalaisen GNSS-järjestelmän suunnittelussa;

b)

antaa suosituksia järjestelmän uudenaikaistamisesta;

c)

suorittaa muita satelliittinavigointialan asiantuntemuksen kehittämisen edellyttämiä tehtäviä.

20.7.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 246/10

(1)

Neuvosto otti asetuksella (EY) N:o 2320/97 (2) käyttöön lopulliset polkumyyntitullit tiettyjen Unkarista, Puolasta, Venäjältä, Tšekistä, Romaniasta ja Slovakiasta peräisin olevien, raudasta tai seostamattomasta teräksestä valmistettujen saumattomien putkien tuonnissa. Unkarilaisten, puolalaisten, tšekkiläisten, romanialaisten ja slovakialaisten vientiä harjoittavien tuottajien tarjoamia sitoumuksia hyväksyttiin päätöksellä 97/790/EY (3) ja venäläisten vientiä harjoittavien tuottajien tarjoamia sitoumuksia päätöksellä 2000/70/EY (4).

(2)

Euroopan unioniin liittyi kymmenen uutta jäsenvaltiota 1 päivänä toukokuuta 2004. Kyseisestä päivämäärästä lukien 15 jäsenvaltion yhteisössä voimassa olleet polkumyyntitoimenpiteet laajenivat ilman eri toimenpiteitä koskemaan myös uusiin jäsenvaltioihin kolmansista maista tulevaa tuontia. Uusia jäsenvaltioita koskeneet toimenpiteet raukesivat samalla ilman eri toimenpiteitä.

(3)

Tällä hetkellä voimassa olevat toimenpiteet koskevat Venäjältä peräisin olevaa tuontia (26,8 prosentin polkumyyntitulli ja kolme hintasitoumusta) ja Romaniasta peräisin olevaa tuontia (9,8–38,2 prosentin polkumyyntitullit ja neljä hintasitoumusta).

(4)

Komissio julkaisi 23 päivänä marraskuuta 2002 ilmoituksen (5), jolla pantiin vireille tiettyjen Puolasta, Venäjältä, Tšekistä, Romaniasta ja Slovakiasta peräisin olevien, raudasta tai seostamattomasta teräksestä valmistettujen saumattomien putkien tuontiin sovellettavien polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu ja välivaiheen tarkastelu.

(5)

Tarkastelua koskevan pyynnön esitti Euroopan unionin saumattomien teräsputkien valmistajien etuja valvova Defence Committee of the Seamless Steel Tube Industry of the European Union edustaen tuottajia, joiden tuotanto muodostaa pääosan tiettyjen raudasta tai seostamattomasta teräksestä valmistettujen saumattomien putkien koko tuotannosta yhteisössä.

(6)

Pyyntöä panna vireille toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu perustellaan väitteellä siitä, että polkumyynti ja yhteisön tuotannonalalle aiheutunut vahinko todennäköisesti jatkuu tai toistuu. Välivaiheen tarkastelua koskeva pyyntö perustuu siihen, että toimenpiteet eivät ole muodoltaan ja tasoltaan sopivia torjumaan vahinkoa aiheuttavaa polkumyyntiä.

(7)

Nämä tarkastelut ovat edelleen käynnissä Venäjän ja Romanian osalta.

(8)

Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu ja välivaiheen tarkastelu (perusasetuksen 11 artiklan 2 ja 3 kohta) kohdistuvat samoihin tuoteryhmiin (”tarkasteltavana oleva tuote”) kuin asetuksessa (EY) N:o 2320/97 tarkoitetut tuoteryhmät. Näitä ovat

Tarkasteltavana oleva tuote luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 7304 10 10, ex 7304 10 30, 7304 31 99, 7304 39 91 ja 7304 39 93. Nämä CN-koodit ovat ainoastaan ohjeellisia.

(9)

Useille yhteisön tuottajille määrättiin komission päätöksessä 2003/382/EY (6), jäljempänä ”kilpailupäätös”, sakot, koska ne olivat kahdessa tapauksessa osallistuneet EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan 1 kohdan rikkomiseen.

(10)

Kilpailupäätöksen tekemisen jälkeen katsottiin aluksi, että päätöksellä ei todennäköisesti olisi lainkaan yhteyttä asetukseen (EY) N:o 2320/97 tai että kyseinen yhteys olisi luonteeltaan sellainen, ettei asetuksen päätelmiä olisi tarvetta tarkastella uudelleen. Kilpailupäätöksen julkaisemisen jälkeen yksi asianomaisista osapuolista kuitenkin otti esille kyseisen kilpailua rajoittavan toiminnan mahdollisen vaikutuksen voimassa oleviin polkumyyntitoimenpiteisiin ja toimitti lisätietoja asetuksessa (EY) N:o 2320/97 esitettyihin vahinkoa ja syy-yhteyttä koskeviin päätelmiin liittyvistä seikoista. Tässä asetuksessa on tarkoitus selvittää, onko kilpailupäätöksellä mitään seurauksia voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden kannalta.

(11)

Kilpailupäätöksen soveltamisalaan kuuluvat saumattomat hiiliteräsputket ja etenkin ne, jotka on tarkoitettu öljy- ja kaasuteollisuuden käyttöön. Ne jaetaan kahteen pääluokkaan eli projektikohtaisesti valmistettaviin, öljyn ja kaasun lyhyiden ja keskipitkien etäisyyksien siirtoon putkijohdoissa käytettäviin putkiin (”line pipes”) ja porausputkiin, joista käytetään yleisesti nimitystä OCTG (”Oil Country Tubular Goods” eli öljynporauksessa käytettävät putket ja putkien osat). Putkijohdoissa käytettävät putket luokitellaan CN-koodiin ex 7304 10 ja OCTG-putket CN-koodiin 7304 21.

(12)

Polkumyyntitutkimuksessa tarkasteltiin myös muita tuotteita kuin kilpailupäätöksessä tarkoitetut. Suoritettu vertailu osoitti kuitenkin, että CN-koodeihin ex 7304 10 10 ja ex 7304 10 30 kuuluvat tuoteryhmät eli öljy- tai kaasuputkijohdoissa käytettävät putket, joiden ulkoläpimitta on enintään 406,4 mm, näyttävät kuuluvan sekä polkumyyntitutkimuksen alaan että kilpailusääntöjen rikkomisen vaikutuspiiriin, vaikkakin tässä on kyse vain rajallisesta osasta asianomaisen tuotteen markkinoita yhteisössä.

(13)

Polkumyyntitutkimuksessa toimi yhteistyössä kymmenen yhteisön tuottajaa, joiden tuotanto muodosti yli 90 prosenttia tarkasteltavana olevan tuotteen koko tuotannosta yhteisössä. Kolme näistä kymmenestä yrityksestä syyllistyi myös EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan 1 kohdan rikkomiseen.

(14)

Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän syyskuuta 1995 ja 31 päivän elokuuta 1996 välisen ajanjakson, jäljempänä ”tutkimusajanjakso”, ja vahingon määrittämisen kannalta merkittävien kehityssuuntausten tarkastelu puolestaan tammikuun 1992 ja tutkimusajanjakson päättymisen eli 31 päivän elokuuta 1996 välisen ajan, jäljempänä ”tarkastelujakso”.

(15)

Kilpailusääntöjen rikkomisia on tutkimusajanjakson ja tarkastelujakson aikana tapahtunut kaksi:

(16)

Johdanto-osan 15 kappaleen b alakohdassa tarkoitettu määräysten rikkominen ei vaikuta suoraan polkumyyntitutkimukseen, koska kyseessä oleva tuote luokitellaan CN-koodiin 7304 21 eikä se näin ollen kuulu polkumyyntitutkimuksessa tarkasteltavina olleisiin tuotteisiin.

(17)

Johdanto-osan 15 kappaleen a alakohdassa tarkoitetun määräysten rikkomisen osalta voidaan todeta, että polkumyyntimenettelyn tutkimusajanjakso ja EU:n ja Japanin tuottajien muodostaman kartellin toiminta menivät ajallisesti päällekkäin 1 päivän syyskuuta 1995 ja 31 päivän joulukuuta 1995 välisenä aikana. Tarkastelujakson osalta tämä päällekkäisyys ulottuu vuoden 1992 tammikuusta 31 päivään joulukuuta 1995.

(18)

Kuten edellä todettiin, polkumyyntimenettely ja kilpailua rajoittava toiminta olivat ajallisesti osittain päällekkäisiä. Kilpailunrajoitusten kohteena olleet tuotteet olivat osittain samoja kuin ne, joita tarkasteltiin polkumyyntitutkimuksessa (ks. johdanto-osan 12 kappale). Polkumyyntimenettelyn tutkimusajanjakso ja tarkastelujakso menivät osittain päällekkäin sen ajanjakson kanssa, jona kilpailusääntöjen rikkomisen todettiin tapahtuneen (ks. johdanto-osan 17 kappale). Lisäksi osa kilpailua rajoittavaan toimintaan osallistuneista yhteisön tuottajista kuului myös polkumyyntimenettelyssä määriteltyyn yhteisön tuotannonalaan (ks. johdanto-osan 13 kappale).

(19)

Koska näissä kahdessa menettelyssä tarkastellut tuotteet, yritykset ja ajanjakso olivat vain osittain samat, kyseessä olevan kilpailua rajoittavan toiminnan todettiin vaikuttaneen vähäisessä määrin siihen polkumyyntitutkimukseen, jonka perusteella lopulliset tullit otettiin käyttöön vuonna 1997. Lisäksi voidaan todeta, että jos EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan 1 kohtaa rikkoneita yrityksiä koskevat tiedot jätetään pois laskuista, tulokset näyttävät silti vastaavan niitä, jotka laskettiin kymmentä yhteistyössä toiminutta yhteisön tuottajaa (mukaan lukien siis ne, jotka osallistuivat edellä mainittuun kilpailua rajoittavaan toimintaan) koskevien tietojen perusteella: vahinkoa aiheuttavaa polkumyyntiä on edelleen havaittavissa. Näin ollen on erittäin epätodennäköistä, että yhteisön tuottajien kilpailua rajoittavalla toiminnalla olisi ollut merkittävä vaikutus polkumyyntitutkimuksen alkuperäisiin päätelmiin. Varmuudella ei voida kuitenkaan päätellä, että yleiset markkinaolosuhteet olisivat olleet samanlaiset, jos mainittua kilpailua rajoittavaa toimintaa ei olisi esiintynyt.

(20)

Edellä esitetyn perusteella katsotaan aiheelliseksi lopettaa asetuksella (EY) N:o 2320/97 käyttöön otettujen toimenpiteiden soveltaminen. Näin varmistetaan moitteettoman hallinnon ja hyvän hallintotavan periaatteiden noudattaminen. Lisäksi olisi huomattava, että käynnissä olevat välivaiheen tarkastelu ja toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu tarjonnevat piakkoin käyttöön uusia päätelmiä, jotka perustuvat tietoihin, joihin kilpailua rajoittava toiminta ei ole vaikuttanut, ja joiden avulla voidaan arvioida mahdollisten tulevien toimenpiteiden tarvetta. Tullien kantamisesta olisi luovuttava siihen saakka, kun meneillään olevat tarkastelut on saatu päätökseen. Edellä esitetystä seuraa myös, että voimassa olevia sitoumuksia ei enää sovelleta odotettaessa tarkastelujen tulosten saamista.

(21)

Asianomaisille osapuolille on ilmoitettu, että asetuksella (EY) N:o 2320/97 käyttöön otettuja toimenpiteiden soveltaminen on tarkoitus lopettaa. Lisäksi asetettiin määräaika, jonka kuluessa osapuolet voivat esittää huomautuksia tämän ilmoituksen johdosta.

(22)

Osapuolten suulliset ja kirjalliset huomautukset tutkittiin ja otettiin tarvittaessa huomioon,

20.7.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 246/14

(1)

Neuvosto otti asetuksella (EY) N:o 1601/1999 (2) käyttöön lopullisen tasoitustullin CN-koodiin ex 7223 00 19 kuuluvan, Intiasta peräisin olevan läpimitaltaan alle 1 mm:n ruostumattoman teräslangan, jäljempänä ”tarkasteltavana oleva tuote”, tuonnissa. Toimenpiteen lajiksi valittiin yksittäisiin viejiin sovellettava 0–42,9 prosentin ja yhteistyöstä kieltäytyneisiin viejiin sovellettava 44,4 prosentin arvotulli.

(2)

Lopullisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen komissio vastaanotti yhdeltä intialaiselta tuottajalta, VSL Wires Ltd:ltä, jäljempänä ”pyynnön esittäjä”, pyynnön asetusta (EY) N:o 1601/1999 koskevan nopeutetun tarkastelun vireille panemisesta perusasetuksen 20 artiklan mukaisesti. Pyynnön esittäjä väitti, ettei se ollut etuyhteydessä muihin intialaisiin tarkasteltavana olevan tuotteen viejiin. Yritys korosti myös, ettei se ollut vienyt tarkasteltavana olevaa tuotetta yhteisöön alkuperäisenä tutkimusajanjaksona (eli 1 päivän huhtikuuta 1997 ja 31 päivän maaliskuuta 1998 välisenä aikana) vaan vasta myöhemmin. Edellä olevan perusteella se pyysi, että sille määritettäisiin yksilöllinen tulli.

(3)

Komissio tutki pyynnön esittäjän esittämän näytön ja katsoi sen riittäväksi perusteeksi panna vireille perusasetuksen 20 artiklan säännösten mukainen tarkastelu. Kuultuaan neuvoa-antavaa komiteaa ja annettuaan yhteisön tuotannonalalle tilaisuuden esittää huomautuksia komissio pani Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistulla ilmoituksella (3) vireille asetusta (EY) N:o 1601/1999 koskevan nopeutetun tarkastelun asianomaisen yrityksen osalta ja aloitti asiaa koskevat tutkimukset.

(4)

Tämän tarkastelun kohteena oleva tuote on sama kuin asetuksessa (EY) N:o 1601/1999 tarkasteltava tuote eli läpimitaltaan alle 1 mm:n ruostumaton teräslanka, jossa on vähintään 2,5 painoprosenttia nikkeliä; tämä tuote on muu kuin lanka, jossa on vähintään 28 mutta enintään 31 painoprosenttia nikkeliä ja vähintään 20 mutta enintään 22 painoprosenttia kromia.

(5)

Tukia koskeva tutkimus kattoi 1 päivän huhtikuuta 2002 ja 31 päivän maaliskuuta 2003 välisen ajanjakson, jäljempänä ”tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso”.

(6)

Komissio ilmoitti virallisesti menettelyn aloittamisesta pyynnön esittäjälle ja Intian viranomaisille. Lisäksi se antoi muille tahoille, joita asia suoranaisesti koski, tilaisuuden esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää tulla kuulluiksi. Komissiolle ei kuitenkaan esitetty näkökantoja eikä kuulemispyyntöjä.

(7)

Komissio lähetti pyynnön esittäjälle kyselylomakkeen, jonka se palautti asianmukaisesti täytettynä asetetussa määräajassa. Komissio hankki ja tarkasti tutkimuksessa tarvitsemansa tiedot ja teki tarkastuskäynnin pyynnön esittäjän toimitiloihin.

(8)

Koska pyynnön esittäjä ei vaatinut vahinkoa koskevien päätelmien tarkastelua, tarkastelu rajoitettiin koskemaan tukien myöntämistä.

(9)

Komissio tutki samat tukijärjestelmät kuin alkuperäisessä tutkimuksessa. Komissio selvitti myös, oliko pyynnön esittäjä käyttänyt hyväkseen tukijärjestelmiä, joiden oli alkuperäisessä valituksessa väitetty antavan etuja viejille, mutta joita alkuperäisessä tutkimuksessa ei ollut havaittu käytetyn. Lisäksi selvitettiin, oliko pyynnön esittäjä hyödyntänyt alkuperäisen tutkimusajanjakson jälkeen käyttöön otettuja tukijärjestelmiä tai saanut tapauskohtaisia tukia kyseisen ajankohdan jälkeen.

(10)

Pyynnön esittäjä pystyi tyydyttävällä tavalla osoittamaan, ettei se ollut etuyhteydessä suoraan tai välillisesti sellaisiin intialaisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin, joihin sovelletaan tarkasteltavana olevan tuotteen osalta voimassa olevia tasoitustoimenpiteitä.

(11)

Tutkimus osoitti todeksi sen, ettei pyynnön esittäjä ollut vienyt tarkasteltavana olevaa tuotetta alkuperäisenä tutkimusajanjaksona eli 1 päivän huhtikuuta 1997 ja 31 päivän maaliskuuta 1998 välisenä aikana.

(12)

Tutkimuksessa todettiin, että pyynnön esittäjä oli myynyt tuotetta yhteisöön vain kerran, ja kyseinen myynti tapahtui elokuussa 2001 eli alkuperäisen tutkimusajanjakson jälkeen mutta selvästi ennen tarkastelua koskevaa tutkimusajanjaksoa.

(13)

Palauttamassaan kyselylomakkeessa pyynnön esittäjä mainitsi vain yhden sopimuksen, joka oli tehty tarkastelua koskevana tutkimusajanjaksona, mutta tarkastuskäynnin yhteydessä kävi ilmi, että kyseinen kauppa ei ollut toteutunut. Näin ollen pyynnön esittäjällä ei ollut peruuttamatonta sopimusvelvoitetta tuotteen viemiseksi yhteisöön.

(14)

On kuitenkin huomattava, että tarkastelua koskevana tutkimusajanjaksona yrityksen vienti muihin maihin oli huomattavaa, ja tällä perusteella voitiin laskea vientiä koskevien tukijärjestelmien mukaiset edut, koska ne ovat samat viennin kohdemaasta riippumatta.

Näin ollen komissio päätti tarkistaa kaikki nopeutetussa tarkastelussa tarvitsemansa tiedot ja laskea niiden perusteella mahdollisen tasoitustullin käyttöönoton oikeuttavan tuen määrän niin, että se suhteutetaan pyynnön esittäjän vastaavaan kokonaisliikevaihtoon tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana.

(15)

Pyynnön esittäjän komission kyselylomakkeessa antamien tietojen perusteella tutkittiin seuraavat järjestelmät:

(16)

Pyynnön esittäjän todettiin saaneen tämän järjestelmän mukaisia etuja tarkastelua koskevana tutkimusajanjaksona. Yritys käytti viennin jälkeistä DEPBS-järjestelmää. Järjestelmä on kuvattu vienti- ja tuontipolitiikkaa koskevan asiakirjan 4.3 kohdassa (tiedonanto nro 1/2002–07, 31. maaliskuuta 2002, Intian kauppa- ja teollisuusministeriö). Kyseisessä järjestelmässä tukikelpoiset viejät voivat pyytää hyvityksiä, jotka lasketaan tiettynä prosenttimääränä vietyjen lopputuotteiden arvosta. Intian viranomaiset ovat vahvistaneet tällaiset DEPBS-prosenttimäärät useimmille tuotteille, myös tarkasteltavana olevalle tuotteelle, tuotantopanoksia ja myyntiä koskevien vakionormien (Standard Input/Output norms, SION) perusteella. Lisenssi, josta ilmenee hyvityksen määrä, annetaan ilman eri toimenpiteitä.

Viennin jälkeinen DEPBS mahdollistaa kyseisten hyvitysten käytön kaikkien muiden (esimerkiksi raaka-aineiden tai tuotantohyödykkeiden) kuin tuontirajoitusten tai -kiellon alaisten tavaroiden myöhemmin tapahtuvaan tuontiin. Kyseiset tuontitavarat voidaan myydä kotimarkkinoilla (jolloin niihin sovelletaan liikevaihtoveroa) tai ne voidaan käyttää muulla tavoin.

DEPBS-hyvitykset ovat vapaasti siirrettävissä. DEPBS-lisenssi on voimassa 12 kuukauden ajan sen antopäivästä.

(17)

DEPBS:n periaatteet eivät ole muuttuneet alkuperäisen tutkimuksen jälkeen. Järjestelmä on sidoksissa vientitulokseen, mistä syystä alkuperäisessä tutkimuksessa katsottiin, että kyse on perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdan a alakohdan mukaisesta erityisestä tuesta, joka mahdollistaa tasoitustullin käyttöönoton.

(18)

Pyynnön esittäjän todettiin siirtäneen kaikki DEPBS-hyvityksensä siihen etuyhteydessä olevalle Viraj Alloys Ltd:lle. Samoin toimivat kolme muuta pyynnön esittäjään etuyhteydessä olevaa intialaista yritystä eli Viraj Forgings Ltd, Viraj Impoexpo Ltd ja Viraj Profiles Ltd. Tutkimus osoitti, että Viraj Alloys Ltd toimitti raaka-ainetta kaikille edellä mainituille yrityksille ja käytti sille siirretyt DEPBS-hyvitykset tullittomaan tuontiin.

Niin ikään todettiin, että tarkasteltavana olevaa tuotetta vietiin useiden keskenään etuyhteydessä olevien yritysten kautta. Kun otetaan huomioon, että pyynnön esittäneen yrityksen omistajat käyttävät määräysvaltaa kaikissa näissä keskenään etuyhteydessä olevissa yrityksissä laajojen omistusjärjestelyjen avulla ja että etuyhteydessä olevat yritykset ovat mukana tarkasteltavana olevan tuotteen valmistus- ja jakeluprosessin tietyissä vaiheissa, katsottiin aiheelliseksi käsitellä näitä yrityksiä yhtenä edunsaajana.

Näin ollen DEPBS:n mukaisen tuen määrä laskettiin pyynnön esittäjälle ja siihen etuyhteydessä oleville yrityksille lisensseillä myönnettyjen hyvitysten yhteenlasketun määrän perusteella. Koska tukea ei myönnetty suhteessa vietyihin määriin, tuen määrä on jaettu pyynnön esittäjän ja siihen etuyhteydessä olevien yritysten yhteenlasketulle viennin liikevaihdolle perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

VSL Wires Limited käytti tätä järjestelmää tarkastelua koskevana tutkimusajanjaksona ja sai tukea 12,7 prosenttia.

(19)

Pyynnön esittäjän havaittiin saaneen tämän järjestelmän ja erityisesti Intian tuloverolain 80HHC §:n mukaisia etuja. Intian vuoden 1961 tuloverolaissa (Income Tax Act 1961) säädetään yritysten haettavissa olevien verovapautusten perusteista. Yritys voi hakea kyseisen lain 10A §:n (sovelletaan yrityksiin, jotka ovat sijoittautuneet erityisille vapaakauppavyöhykkeille (Free Trade Zones)), 10B §:n (sovelletaan yrityksiin, jotka ovat vientiin suuntautuvia yksiköitä (Export Oriented Units)) ja 80HHC §:n (sovelletaan tavaroita vieviin yrityksiin) mukaisia vapautuksia. Jotta yritys saisi ITES:n mukaisia etuja, sen on tehtävä asiaa koskeva hakemus veroviranomaisille veroilmoituksen palauttamisen yhteydessä. Verovuosi alkaa 1 päivänä huhtikuuta ja päättyy 31 päivänä maaliskuuta, ja veroilmoitus on jätettävä seuraavan vuoden 30 päivään marraskuuta mennessä. Tässä tapauksessa tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso ajoittui 1 päivänä huhtikuuta 2002 alkaneeseen ja 31 päivänä maaliskuuta 2003 päättyneeseen vero- ja varainhoitovuoteen.

(20)

ITES:n ominaispiirteet eivät ole muuttuneet alkuperäisen tutkimuksen jälkeen. Alkuperäisessä tutkimuksessa tultiin siihen tulokseen, että ITES on tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavaa tukea, koska Intian valtio antaa yritykselle taloudellista tukea luopumalla tulosta, jonka se saisi kantamalla välittömän veron vientitulosta, ellei yritys olisi hakenut vapautusta tuloverosta. Samalla kuitenkin todettiin, että 80HHC §:n mukaista ITES-järjestelmää ollaan poistamassa ja että sen vähittäinen alasajo on alkanut varainhoitovuonna 2000–2001 ja päättyy varainhoitovuonna 2004–2005, jolloin vientituloja ei enää voida vapauttaa tuloverosta. Tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana vain 50 prosenttia vientituloista vapautettiin tuloverosta.

(21)

Tuki on perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdan a alakohdan mukaisesti oikeudellisesti vientituloksesta riippuvaa tukea, koska sillä vapautetaan ainoastaan viennistä saadut myyntitulot verosta, ja sen vuoksi se katsotaan erityiseksi tueksi.

(22)

Pyynnön esittäjän saama etu on laskettu ottaen huomioon tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana normaalisti kannettavan veron määrien erotus, kun yritykselle myönnetään verovapautuksia ja kun niitä ei myönnetä. Kyseisenä ajanjaksona sovellettu tuloveroprosentti, johon sisältyy yhtiövero ja lisäverot, oli 36,75. Jotta katettaisiin kaikki pyynnön esittäjän saamat edut, ja koska pyynnön esittäjään etuyhteydessä olevat kolme yritystä ovat nekin vieneet tarkasteltavana olevaa tuotetta tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana (ks. edellä oleva 18 kappale), tuen määrää määriteltäessä otettiin huomioon verovapautukset, jotka myönnettiin 80HHC §:n mukaisesti pyynnön esittäjälle, Viraj Forgings Ltd:lle, sekä Viraj Impoexpo Ltd:lle ja Viraj Profiles Ltd:lle. Koska tukea ei myönnetty viennin määrän perusteella, tuen määrä on jaettu pyynnön esittäjän ja siihen etuyhteydessä olevien yritysten yhteenlasketulle viennin liikevaihdolle perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Tällä perusteella tultiin siihen tulokseen, että VSL Wires Limited sai tämän järjestelmän mukaista tukea 1,4 prosenttia.

(23)

Todettiin, ettei pyynnön esittäjä ei ollut käyttänyt tätä järjestelmää.

(24)

Todettiin, ettei pyynnön esittäjä ollut sijoittautunut vientiteollisuuden vapaa-alueelle eikä ollut vientiin suuntautunut yksikkö, joten se ei ollut käyttänyt kyseistä järjestelmää.

(25)

Todettiin, ettei pyynnön esittäjä ollut hyödyntänyt alkuperäisen tutkimusajanjakson jälkeen käyttöön otettuja uusia tukijärjestelmiä eikä ollut saanut tapauskohtaisia tukia kyseisen ajankohdan jälkeen.

(26)

Kun otetaan huomioon edellä kuvatut eri tukijärjestelmiä koskevan tutkimuksen tulokset, tasoitustullien käyttöönoton mahdollistavien tukien määrä on pyynnön esittäjän osalta seuraava:

(27)

Tutkimuksen tulosten perusteella katsotaan, että VSL Wires Limitedin valmistaman ja viemän läpimitaltaan alle 1 mm:n ruostumattoman teräslangan tuonnissa yhteisöön olisi otettava käyttöön tasoitustulli, joka vastaa tasoltaan kyseisen yrityksen tarkastelua koskevana tutkimusajanjaksona saamien tukien määrää.

(28)

Tämän vuoksi asetus (EY) N:o 1601/1999 olisi muutettava vastaavasti.

(29)

Komissio ilmoitti pyynnön esittäjälle ja Intian viranomaisille niistä tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella se aikoi ehdottaa neuvoston asetuksen (EY) N:o 1601/1999 muuttamista. Niille annettiin myös kohtuullisesti aikaa esittää huomautuksia.

(30)

Ilmoitukseen antamassaan vastauksessa pyynnön esittäjä väitti, että viennin jälkeinen DEPBS on korvaavien tuotantopanosten palautusjärjestely, jota komissio oli arvioinut väärin tuen laajuuden ja tasoitustoimenpiteen käyttöönoton mahdollistavan edun määrän osalta. Sen mukaan komission arvio tämän järjestelmän mukaisista eduista ei pitänyt paikkaansa, koska ainoastaan liiallisten tullien palauttamista voitiin pitää tukena. Se katsoi myös, ettei komissio ollut tutkinut järjestelmän toimintaa käytännössä.

Komissio on useaan otteeseen todennut (ks. esimerkiksi neuvoston asetus (EY) N:o 1338/2002 (4), ja erityisesti johdanto-osan 14–20 kappale), että viennin jälkeinen DEPBS ei ole tullinpalautusjärjestelmä eikä korvaavien tuotantopanosten palautusjärjestely, koska se ei ole perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan ii alakohtaan liittyvien liitteiden I–III säännösten mukainen. Järjestelmään ei sisälly velvoitetta tuoda maahan ainoastaan sellaisia tavaroita, jotka käytetään vientitavaroiden tuotannossa (perusasetuksen liite II), mikä varmistaisi liitteessä I olevan i kohdan edellytysten täyttymisen. Käytössä ei myöskään ole järjestelmää, jolla tarkastettaisiin, että tuontitavarat tosiasiallisesti käytetään tuotantoprosessissa. Kyseessä ei myöskään ole korvaavien tuotantopanosten palautusjärjestelmä, koska tuontitavaroiden ei tarvitse laadultaan eikä ominaispiirteiltään vastata vientituotteiden valmistukseen käytettyjä kotimarkkinoilta hankittuja tuotantopanoksia (perusasetuksen liite III). Vientiä harjoittavat tuottajat voivat saada DEPBS:n edut huolimatta siitä, tuovatko ne maahan lainkaan tuotantopanoksia.

Pyynnön esittäjän osalta tutkimus osoitti, että yksi siihen etuyhteydessä olevista yrityksistä toi maahan raaka-aineita tullittomasti käyttämällä kaikkien etuyhteydessä olevien yritysten sille siirtämiä DEPBS-hyvityksiä, joita ne olivat saaneet eri tuotteiden viennistä. Kunkin yrityksen hyvitysten ja raaka-aineen tuonnista vastanneen etuyhteydessä olevan yrityksen tosiasiallisesti tuomien tavaroiden välillä ei kuitenkaan todettu olevan yhteyttä. Intian viranomaiset eivät myöskään mitenkään valvoneet, mitä tuontitavaroita mikäkin yritys käytti ja minkä tuotteen valmistukseen niitä käytettiin. Koska edellä olevaa tukien määritelmän poikkeusta ei siis sovelleta, tasoitustullin käyttöönoton mahdollistava etu on tämän järjestelmän mukaisesti myönnettyjen hyvitysten kokonaismäärä. Näistä syistä väitettä ei voida pitää oikeana.

Pyynnön esittäjä väitti niin ikään, että komission yksiköt eivät olleet vähentäneet kustannuksista tuontitulleja, jolloin tukilaskelmat johtivat virheellisiin tuloksiin ja liian suuriin tuen määriin. Tässä yhteydessä on syytä huomauttaa, että pyynnön esittäjältä pyydettiin etukäteen edellä olevassa 18 kappaleessa kuvatun tilanteen perusteella luetteloa kaikista tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana tapahtunutta vientiä koskevista DEPBS-hyvityksistä. Siltä pyydettiin myös vastaavia tietoja siihen etuyhteydessä olevien yritysten samana aikana tapahtuneen viennin osalta sekä tietoja mahdollisista käsittelymaksuista tai muista hyvitysten saantiin liittyvistä kustannuksista. Pyynnön esittäjä ei kuitenkaan toimittanut tällaisia tietoja eikä antanut niitä myöskään tarkastuskäynnin aikana. Koska kustannuksia koskevia tietoja ei ollut käytettävissä, edellä 18 kappaleessa vahvistettua tuen määrää ei näin ollen voitu niiden perusteella muuttaa.

(31)

Tämä tarkastelu ei muuta sitä päivämäärää, jona neuvoston asetuksen (EY) N:o 1601/1999 voimassaolon on perusasetuksen 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti määrä päättyä,

20.7.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 246/19

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 3223/94 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten mukaisesti komission vahvistamista kolmansien maiden tuonnin kiinteiden arvojen perusteista liitteissä määriteltävien tuotteiden ja ajanjaksojen osalta.

(2)

Edellä mainittujen perusteiden mukaisesti tuonnin kiinteät arvot on vahvistettava tämän asetuksen liitteessä esitetylle tasolle,

20.7.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 246/21

(1)

Kaseiinin ja kaseinaattien valmistukseen käytettävän rasvattoman maidon tuen myöntämisestä 10 päivänä lokakuuta 1990 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2921/90 (2) 2 artiklan 1 kohdassa vahvistetaan kaseiinin ja kaseinaattien valmistukseen käytettävän rasvattoman maidon tuen määrä. Yhteisön markkinoilla ja maailmanmarkkinoilla tapahtunut kaseiinin ja kaseinaattien markkinahinnan kehitys huomioon ottaen on syytä alentaa tuen määrää.

(2)

Asetus (ETY) N:o 2921/90 olisi sen vuoksi muutettava.

(3)

Maidon ja maitotuotteiden hallintokomitea ei ole antanut lausuntoa puheenjohtajansa asettamassa määräajassa,

20.7.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 246/22

(1)

Edellä mainitun asetuksen (EY) N:o 603/95 3 artiklan 2 ja 3 kohdassa vahvistetaan jalostusyrityksille markkinointivuoden 2003/2004 aikana tuotetuista dehydratoiduista ja aurinkokuivatuista rehuista maksettavan tuen määrät saman asetuksen 4 artiklan 1 ja 3 kohdassa olevien taattujen enimmäismäärien rajoissa.

(2)

Tiedonannot, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet komissiolle kuivarehualan yhteisestä markkinajärjestelystä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 603/95 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 6 päivänä huhtikuuta 1995 annetun komission asetuksen (EY) N:o 785/95 (2) 15 artiklan a alakohdan toisen luetelmakohdan mukaisesti, osoittavat, että dehydratoitujen rehujen taatut enimmäismäärät ovat ylittyneet ja että aurinkokuivattujen rehujen taatut enimmäismäärät eivät ole ylittyneet.

(3)

Sen vuoksi olisi vahvistettava, että asetuksessa (EY) N:o 603/95 säädettyä tuen määrää on dehydratoitujen rehujen osalta vähennettävä kyseisen asetuksen 5 artiklan mukaisesti ja että aurinkokuivattujen rehujen osalta tuki on maksettava tuensaajille kokonaisuudessaan.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat kuivattujen rehujen hallintokomitean lausunnon mukaiset,

a)

dehydratoitujen rehujen tukea vähennetään siten, että se on 66,45 euroa tonnilta kaikissa jäsenvaltioissa;

b)

aurinkokuivattujen rehujen tuki maksetaan kokonaisuudessaan.

20.7.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 246/23

(1)

Sokerimarkkinoiden tilanteen yhteisössä ja maailmanmarkkinoilla huomioon ottaen vaikuttaa suotavalta avata mahdollisimman pikaisesti markkinointivuodeksi 2004/2005 valkoisen sokerin vientiä koskeva pysyvä tarjouskilpailu, joka maailmanmarkkinahintojen mahdolliset heilahtelut huomioon ottaen antaa mahdollisuuden vientimaksujen ja/tai vientitukien vahvistamiseen.

(2)

Olisi sovellettava asetuksen (EY) N:o 1260/2001 28 artiklassa vahvistettuja sokerin vientitukien vahvistamiseen käytettävää tarjouskilpailumenettelyä koskevia yleisiä sääntöjä.

(3)

Toimenpiteen erityisluonteen takia näyttää olevan tarpeen antaa asianmukaiset säännökset pysyvän tarjouskilpailun yhteydessä annettavista vientitodistuksista ja siten poiketa erityisistä yksityiskohtaisista säännöistä tuonti- ja vientitodistusjärjestelmän soveltamisesta sokerialalla 27 päivänä kesäkuuta 1995 annetusta komission asetuksesta (EY) N:o 1464/95 (2). Maataloustuotteiden tuonti-, vienti- ja ennakkovahvistustodistusmenettelyn soveltamista koskevista yhteisistä yksityiskohtaisista säännöistä 9 päivänä kesäkuuta 2000 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1291/2000 (3) säännöksiä samoin kuin maataloustuotteiden vientimaksujen soveltamista koskevista yhteisistä yksityiskohtaisista säännöistä 19 päivänä tammikuuta 1989 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 120/89 (4) säännöksiä olisi kuitenkin sovellettava edelleen.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat sokerin hallintokomitean lausunnon mukaiset,

a)

alkaa 23 päivänä heinäkuuta 2004;

b)

päättyy torstaina 29 päivänä heinäkuuta 2004 kello 10.00 Brysselin aikaa.

a)

alkaa ensimmäisenä työpäivänä sen jälkeen, kun edellistä osittaista tarjouskilpailua koskeva määräaika on päättynyt;

b)

päättyy seuraavina päivinä kello 10.00 Brysselin aikaa:

a)

jättämällä kirjallisen tarjouksensa vastaanottotodistusta vastaan jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle;

b)

lähettämällä tarjouksen mainitulle viranomaiselle kirjattuna kirjeenä tai teleksillä;

c)

lähettämällä tarjouksen mainitulle viranomaiselle teleksillä, faksilla tai sähköpostitse, jos kyseinen viranomainen hyväksyy kyseiset viestintämuodot.

a)

Tarjouksessa on mainittava:

b)

Vietävä määrä koskee vähintään 250:tä tonnia valkoista sokeria.

c)

Ennen tarjousten tekemiselle asetetun määräajan päättymistä esitetään todiste siitä, että tarjouksen tekijä on asettanut tarjouksessa ilmoitetun vakuuden.

d)

Tarjoukseen sisältyy tarjouksen tekijän ilmoitus, jossa tämä sitoutuu tarjouskilpailun voittaessaan hakemaan 12 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetussa määräajassa vientitodistuksen tai vientitodistukset vietäville valkoisen sokerin määrille.

e)

Tarjoukseen sisältyy tarjouksentekijän ilmoitus, jossa tämä sitoutuu tarjouskilpailun voittaessaan

a)

päätös on tehtävä vientimaksun vähimmäismäärästä tai tarvittaessa vientituen enimmäismäärästä kyseisten tarjousten tekemiselle asetetun määräajan päättymispäivänä;

b)

tarjouskilpailun ratkaisun on koskettava koko sitä tavaramäärää, josta tarjous on tehty, tai tiettyä osaa siitä.

a)

tarjouksentekijöiden osalta sen määrän osalta, jota koskeva tarjouskilpailu on jätetty ratkaisematta;

b)

niiden tarjouskilpailun voittajien osalta, jotka eivät ole hakeneet kyseistä vientitodistusta 12 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetussa määräajassa, 10 euron määrältä 100:aa kilogrammaa valkoista sokeria kohden;

c)

tarjouskilpailun voittajien osalta siltä määrältä, jonka osalta nämä ovat täyttäneet asetuksen (EY) N:o 1291/2000 31 artiklan b alakohdassa ja 32 artiklan 1 kohdan b alakohdan i alakohdassa tarkoitetun, 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta todistuksesta johtuvan vientivelvoitteen asetuksen (EY) N:o 1291/2000 35 artiklassa säädetyin edellytyksin.

a)

kyseistä osittaista tarjouskilpailua varten vahvistetun vientituen enimmäismäärän ja seuraavaa osittaista tarjouskilpailua varten vahvistetun vientituen enimmäismäärän välistä erotusta silloin, kun kyseisistä määristä jälkimmäinen on edellistä suurempi;

b)

kyseistä osittaista tarjouskilpailua varten vahvistetun vientimaksun vähimmäismäärän ja seuraavaa osittaista tarjouskilpailua varten vahvistetun vientimaksun vähimmäismäärän välistä erotusta silloin, kun kyseisistä määristä jälkimmäinen on edellistä pienempi.

a)

joko vientimaksun vähimmäismäärä;

b)

tai vientituen enimmäismäärä.

a)

joko tarjouksista otetaan huomioon osa jokaisessa tarjouksessa olevasta kokonaismäärästä;

b)

tai kunkin tarjouskilpailun osalta erikseen vahvistettavaan enimmäistonnimäärään asti;

c)

tai arpomalla.

a)

tarjouskilpailua koskeva viite;

b)

vietävä valkoisen sokerin määrä;

c)

perittävän vientimaksun tai tarvittaessa myönnettävän vientituen määrä euroina 100 kilogrammalta valkoista sokeria b kohdassa tarkoitetulta määrältä.

a)

seuraavalla viikolla pidettävän osittaisen tarjouskilpailun alkamispäivää edeltävänä viimeisenä työpäivänä;

b)

seuraavan viikon viimeisenä työpäivänä, jollei kyseisellä viikolla järjestetä osittaista tarjouskilpailua.

a)

todistuksessa ilmoitettu vientimaksu, josta on vähennetty asetuksen (EY) N:o 1260/2001 33 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettu mainitun todistuksen viimeisenä voimassaolopäivänä voimassa oleva maksu;

b)

todistuksessa ilmoitetun vientimaksun ja asetuksen (EY) N:o 1260/2001 28 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun mainitun todistuksen viimeisenä voimassaolopäivänä voimassa olevan tuen summa;

c)

asetuksen (EY) N:o 1260/2001 28 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu todistuksen viimeisenä voimassaolopäivänä voimassa oleva vientituki, josta on vähennetty mainitussa todistuksessa ilmoitettu tuki.

20.7.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 246/28

20.7.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 246/30

(1)

Eurooppalaisen satelliittinavigointiohjelman hallintorakenteista 12 päivänä heinäkuuta 2004 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 1321/2004 (1) on perustettu yhteisön virasto, maailmanlaajuisen satelliittinavigointijärjestelmän (GNSS) eurooppalainen valvontaviranomainen.

(2)

Kyseisessä asetuksessa säädetään, että valvontaviranomainen huolehtii muun muassa kaikista satelliittinavigointijärjestelmän suojaamiseen ja turvallisuuteen liittyvistä näkökohdista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuuteen liittyviä näkökohtia.

(3)

Siinä säädetään myös, että valvontaviranomainen myöntää toimiluvan yksityiselle toimiluvan haltijalle, jonka tehtävänä on järjestelmän käytön toteuttaminen ja hallinto ja joka on valvontaviranomaisen kanssa tehdyn toimilupasopimuksen nojalla velvoitettu noudattamaan kaikkia neuvoston tämän yhteisen toiminnan mukaisesti antamia ohjeita.

(4)

Neuvoston olisi päätettävä tarpeellisten toimenpiteiden toteuttamisesta tilanteissa, joissa järjestelmän toiminta saattaa vaikuttaa Euroopan unionin tai sen jäsenvaltioiden turvallisuuteen.

(5)

Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkeana edustajana toimivalla neuvoston pääsihteerillä olisi tämän yhteisen toiminnan toteuttamiseksi oltava valtuudet toteuttaa tarpeelliset toimenpiteet kiireellisissä tapauksissa, ja hänen olisi voitava varmistaa järjestelmän toiminnan jatkuva valvonta,

20.7.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 246/32

(1)

Neuvosto hyväksyi 7 päivänä heinäkuuta 2003 Irakia koskevan yhteisen kannan 2003/495/YUTP (1) Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1483 (2003) täytäntöönpanemiseksi.

(2)

Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvosto hyväksyi 8 päivänä kesäkuuta 2004 päätöslauselman 1546 (2004), jossa todettiin, että oli muodostettu Irakin täysivaltainen väliaikainen hallitus, joka ottaa 30 päivään kesäkuuta 2004 mennessä täyden vastuun ja valtuudet Irakin hallitsemiseksi, 30 päivään kesäkuuta 2004 mennessä Irakin miehitys päättyy, liittouman väliaikaishallinto lakkautetaan ja Irakille palautetaan täysi suvereniteetti; päätöslauselmassa korostettiin kuitenkin olevan tärkeätä, että kaikki valtiot noudattavat YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaan 661 (1990) ja sitä seuranneisiin asiaankuuluviin päätöslauselmiin, myös Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmaan 1483 (2003), perustuvia kieltoja, jotka koskevat muiden kuin sellaisten aseiden ja niihin liittyvien tarvikkeiden myyntiä tai toimittamista Irakille, joita Irakin hallitus tai Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1511 (2003) nojalla perustetut monikansalliset joukot tarvitsevat, ja lisäksi muistutettiin jäsenvaltioilla Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1483 (2003) nojalla edelleen olevista tiettyjen varojen, rahoitusvarojen ja taloudellisten varojen jäädyttämistä ja siirtämistä koskevista velvollisuuksista sekä jäsenvaltioita edelleen koskevista kielloista tai velvollisuuksista, jotka liittyvät Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselman 687 (1991) 8 ja 12 kohdassa mainittuihin asioihin tai Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselman 707 (1991) 3 kohdan f alakohdassa kuvattuihin toimintoihin.

(3)

Liittouman väliaikaishallinto lakkautettiin 28 päivänä kesäkuuta 2004 ja Irakille palautettiin täysi suvereniteetti.

(4)

Tiettyjen toimenpiteiden täytäntöönpano edellyttää yhteisön toimia.

(5)

Neuvoston yhteistä kantaa 2003/495/YUTP olisi näin ollen muutettava,