15.2.2005

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 44/1

---

TYÖJÄRJESTYS

16. painos

Heinäkuu 2004

Huomautus:

Työjärjestyksen tulkinnat on painettu kursiivilla (201 artiklan mukaisesti).

SISÄLLYS

OSA I

EUROOPAN PARLAMENTIN JÄSENET, ELIMET JA POLIITTISET RYHMÄT

LUKU 1

EUROOPAN PARLAMENTIN JÄSENET

1 artikla

Euroopan parlamentti

2 artikla

Edustajantoimen riippumattomuus

3 artikla

Valtakirjojen tarkastus

4 artikla

Jäsenten toimikausi

5 artikla

Erioikeudet ja vapaudet

6 artikla

Koskemattomuuden pidättäminen

7 artikla

Koskemattomuutta koskevat menettelyt

8 artikla

Kulut ja korvaukset

9 artikla

Menettelysäännöt

10 artikla

Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäiset tutkimukset

LUKU 2

PARLAMENTIN TOIMIHENKILÖT

11 artikla

Ikäpuhemies

12 artikla

Ehdokkaaksi asettaminen ja yleiset määräykset

13 artikla

Puhemiehen vaali — avauspuhe

14 artikla

Varapuhemiesten vaali

15 artikla

Kvestorien vaali

16 artikla

Toimihenkilöiden toimikausi

17 artikla

Vapautuvat toimet

18 artikla

Toimikauden ennenaikainen päättäminen

LUKU 3

PARLAMENTIN ELIMET JA NIIDEN TEHTÄVÄT

19 artikla

Puhemiehen tehtävät

20 artikla

Varapuhemiesten tehtävät

21 artikla

Puhemiehistön kokoonpano

22 artikla

Puhemiehistön tehtävät

23 artikla

Puheenjohtajakokouksen kokoonpano

24 artikla

Puheenjohtajakokouksen tehtävät

25 artikla

Kvestorien tehtävät

26 artikla

Valiokuntien puheenjohtajakokous

27 artikla

Valtuuskuntien puheenjohtajakokous

28 artikla

Puhemiehistön ja puheenjohtajakokouksen päätösten julkisuus

LUKU 4

POLIITTISET RYHMÄT

29 artikla

Poliittisten ryhmien muodostaminen

30 artikla

Poliittisten ryhmien toiminta ja oikeudellinen asema

31 artikla

Sitoutumattomat jäsenet

32 artikla

Paikkojen jako istuntosalissa

OSA II

LAINSÄÄDÄNTÖ, TALOUSARVIO JA MUUT MENETTELYT

LUKU 1

LAINSÄÄDÄNTÖMENETTELYT — YLEISET MÄÄRÄYKSET

33 artikla

Komission lainsäädäntö- ja työohjelma

34 artikla

Perusoikeuksien kunnioittaminen, toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaate, oikeusvaltioperiaate ja rahoitusvaikutukset

35 artikla

Oikeusperustan tarkistaminen

36 artikla

Rahoituksen yhteensopivuuden tarkistaminen

37 artikla

Parlamentin oikeus saada tietoja ja tutustua asiakirjoihin

38 artikla

Parlamentin edustus neuvoston kokouksissa

39 artikla

EY:n perustamissopimuksen 192 artiklan mukaiset aloitteet

40 artikla

Lainsäädäntöasiakirjojen käsittely

41 artikla

Kuuleminen jäsenvaltioiden tekemistä aloitteista

LUKU 2

MENETTELYT VALIOKUNNISSA

42 artikla

Lainsäädäntömietinnöt

43 artikla

Yksinkertaistettu menettely

44 artikla

Muut kuin lainsäädäntömietinnöt

45 artikla

Valiokunta-aloitteiset mietinnöt

46 artikla

Valiokuntien lausunnot

47 artikla

Valiokuntien tehostettu yhteistyö

48 artikla

Mietinnön laatiminen

LUKU 3

ENSIMMÄINEN KÄSITTELY

Valiokuntavaihe

49 artikla

Komission ehdotuksen muuttaminen

50 artikla

Komission ja neuvoston kanta tarkistuksiin

Täysistuntovaihe

51 artikla

Ensimmäisen käsittelyn päättäminen

52 artikla

Komission ehdotuksen hylkääminen

53 artikla

Tarkistusten hyväksyminen komission ehdotukseen

Seurantamenettely

54 artikla

Parlamentin lausunnon seuranta

55 artikla

Asian antaminen uudelleen parlamentin käsiteltäväksi

56 artikla

Vuoden 1975 yhteisen julistuksen mukainen neuvottelumenettely

LUKU 4

TOINEN KÄSITTELY

Valiokuntavaihe

57 artikla

Neuvoston yhteisen kannan ilmoittaminen

58 artikla

Määräaikojen pidentäminen

59 artikla

Asiasta vastaavaan valiokuntaan lähettäminen ja käsittely

Täysistuntovaihe

60 artikla

Toisen käsittelyn päättäminen

61 artikla

Neuvoston yhteisen kannan hylkääminen

62 artikla

Tarkistukset neuvoston yhteiseen kantaana

LUKU 5

KOLMAS KÄSITTELY

Sovittelu

63 artikla

Sovittelukomitean koollekutsuminen

64 artikla

Sovittelukomiteavaltuuskunta

Täysistuntovaihe

65 artikla

Yhteinen teksti

LUKU 6

LAINSÄÄDÄNTÖMENETTELYN PÄÄTTÄMINEN

66 artikla

Hyväksyminen ensimmäisessä käsittelyssä

67 artikla

Hyväksyminen toisessa käsittelyssä

68 artikla

Hyväksyttyjen säädösten allekirjoittaminen

LUKU 7

TALOUSARVIOMENETTELYT

69 artikla

Yleinen talousarvio

70 artikla

Talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntäminen komissiolle

71 artikla

Muut vastuuvapausmenettelyt

72 artikla

Parlamentin harjoittama talousarvion toteuttamisen valvonta

LUKU 8

SISÄISET TALOUSARVIOMENETTELYT

73 artikla

Parlamentin ennakkoarvio tuloista ja menoista

74 artikla

Maksusitoumukset ja maksujen suorittaminen

LUKU 9

HYVÄKSYNTÄMENETTELY

75 artikla

Hyväksyntämenettely

LUKU 10

TIIVIIMPI YHTEISTYÖ

76 artikla

Parlamentissa sovellettavat menettelyt

LUKU 11

MUUT MENETTELYT

77 artikla

EY:n perustamissopimuksen 122 artiklan mukainen lausuntomenettely

78 artikla

Työmarkkinaosapuolten kanssa käytävään vuoropuheluun liittyvät menettelyt

79 artikla

Vapaaehtoisten sopimusten tarkastelua koskeva menettely

80 artikla

Kodifiointi

81 artikla

Täytäntöönpanomääräykset

LUKU 12

PERUSTAMIS- JA LIITTYMISSOPIMUKSET SEKÄ KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET

82 artikla

Liittymissopimukset

83 artikla

Kansainväliset sopimukset

84 artikla

EY:n perustamissopimuksen 300 artiklaan perustuvat menettelyt sovellettaessa kansainvälisiä sopimuksia väliaikaisesti tai keskeytettäessä niiden soveltaminen tai määritettäessä yhteisön kanta kansainvälisellä sopimuksella perustetussa elimessä

LUKU 13

UNIONIN ULKOINEN EDUSTUS JA YHTEINEN ULKO- JA TURVALLISUUSPOLITIIKKA

85 artikla

Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan nimittäminen

86 artikla

Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toteuttamiseen liittyvien erityisedustajien nimittäminen

87 artikla

Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja muiden erityisedustajien lausumat

88 artikla

Kansainvälinen edustus

89 artikla

Parlamentin kuuleminen ja tietojen antaminen sille yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevissa asioissa

90 artikla

Yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevat suositukset

91 artikla

Ihmisoikeuksien loukkaukset

LUKU 14

POLIISIYHTEISTYÖ JA OIKEUDELLINEN YHTEISTYÖ RIKOSASIOISSA

92 artikla

Tietojen antaminen parlamentille poliisiyhteistyöstä ja oikeudellisesta yhteistyöstä rikosasioissa

93 artikla

Euroopan parlamentin kuuleminen poliisiyhteistyötä ja oikeudellista yhteistyötä rikosasioissa koskevissa asioissa

94 artikla

Suositukset poliisiyhteistyöstä ja oikeudellisesta yhteistyöstä rikosasioissa

LUKU 15

JÄSENVALTION RIKKOESSA PERUSTAVANLAATUISIA PERIAATTEITA

95 artikla

Rikkomisen toteaminen

OSA III

AVOIMUUS JA SEURATTAVUUS

96 artikla

Parlamentin toiminnan avoimuus

97 artikla

Asiakirjojen julkisuus

OSA IV

SUHTEET MUIHIN TOIMIELIMIIN JA ELIMIIN

LUKU 1

NIMITYKSET

98 artikla

Komission puheenjohtajan valitseminen

99 artikla

Komission valitseminen

100 artikla

Epäluottamuslause-esitys komissiolle

101 artikla

Tilintarkastustuomioistuimen jäsenten nimittäminen

102 artikla

Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsenten nimittäminen

LUKU 2

JULKILAUSUMAT

103 artikla

Komission, neuvoston ja Eurooppa-neuvoston julkilausumat

104 artikla

Selonteko komission päätöksistä

105 artikla

Tilintarkastustuomioistuimen julkilausumat

106 artikla

Euroopan keskuspankin julkilausumat

107 artikla

Suositus talouspolitiikan laajoiksi suuntaviivoiksi

LUKU 3

NEUVOSTOLLE, KOMISSIOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE OSOITETUT KYSYMYKSET

108 artikla

Suulliset kysymykset, joista keskustellaan

109 artikla

Kyselytunti

110 artikla

Kirjalliset kysymykset

111 artikla

Kirjalliset kysymykset Euroopan keskuspankille

LUKU 4

MUIDEN TOIMIELINTEN KERTOMUKSET

112 artikla

Muiden toimielinten vuosikertomukset ja muut kertomukset

LUKU 5

PÄÄTÖSLAUSELMAT JA SUOSITUKSET

113 artikla

Päätöslauselmaesitykset

114 artikla

Suositukset neuvostolle

115 artikla

Keskustelut ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkauksia koskevista tapauksista

116 artikla

Kirjalliset kannanotot

117 artikla

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean kuuleminen

118 artikla

Alueiden komitean kuuleminen

119 artikla

Lausuntopyynnöt erillisvirastoille

LUKU 6

TOIMIELINTEN VÄLISET SOPIMUKSET

120 artikla

Toimielinten väliset sopimukset

LUKU 7

ASIOIDEN KÄSITTELY YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIMESSA

121 artikla

Kanteen nostaminen yhteisöjen tuomioistuimessa

122 artikla

Seuraukset neuvoston laiminlyödessä ratkaisun tekemisen yhteisen kannan vahvistamisen jälkeen yhteistoimintamenettelyssä

OSA V

SUHTEET KANSALLISIIN PARLAMENTTEIHIN

123 artikla

Tietojen vaihto, yhteydet ja vastavuoroiset palvelut

124 artikla

Yhteisöasioita käsittelevien elinten konferenssi (COSAC)

125 artikla

Parlamenttien konferenssi

OSA VI

ISTUNNOT

LUKU 1

PARLAMENTIN ISTUNNOT

126 artikla

Parlamentin vaalikausi, istuntokausi, istuntojakso ja istunto

127 artikla

Parlamentin koollekutsuminen

128 artikla

Kokoontumispaikat

129 artikla

Jäsenten osallistuminen istuntoihin

LUKU 2

PARLAMENTIN KÄSITTELYJÄRJESTYS

130 artikla

Esityslistaluonnos

131 artikla

Menettely täysistunnossa ilman tarkistuksia ja keskustelu

132 artikla

Esityslistan hyväksyminen ja muuttaminen

133 artikla

Ylimääräinen keskustelu

134 artikla

Kiireellisyys

135 artikla

Yhteiskeskustelu

136 artikla

Määräajat

LUKU 3

YLEISIÄ SÄÄNTÖJÄ ISTUNTOJEN KULUSTA

137 artikla

Istuntosaliin pääsy

138 artikla

Kielet

139 artikla

Siirtymäkauden sääntö

140 artikla

Asiakirjojen jakelu

141 artikla

Puheenvuorojen myöntäminen ja niiden sisältö

142 artikla

Puheajan jakaminen

143 artikla

Puhujalista

144 artikla

Minuutin puheenvuorot

145 artikla

Henkilökohtaiset lausumat

146 artikla

Järjestyksenpito istuntosalissa

147 artikla

Jäsenten poistaminen istuntosalista

148 artikla

Häiriöt

LUKU 4

PÄÄTÖSVALTAISUUS JA ÄÄNESTÄMINEN

149 artikla

Päätösvaltaisuus

150 artikla

Tarkistusten jättäminen ja esittely

151 artikla

Tarkistusten ottaminen käsiteltäväksi

152 artikla

Äänestysmenettely

153 artikla

Tasan menevät äänestykset

154 artikla

Äänestysperiaatteet

155 artikla

Tarkistuksia koskeva äänestysjärjestys

156 artikla

Täysistuntotarkistusten käsittely valiokunnassa

157 artikla

Kohta kohdalta -äänestys

158 artikla

Äänestysoikeus

159 artikla

Äänestäminen

160 artikla

Äänestys nimenhuudon mukaan

161 artikla

Koneäänestys

162 artikla

Salainen äänestys

163 artikla

Äänestysselitykset

164 artikla

Äänestystä koskevat epäselvyydet

LUKU 5

MENETTELYÄ KOSKEVAT PUHEENVUOROT

165 artikla

Menettelyä koskevat esitykset

166 artikla

Työjärjestyspuheenvuorot

167 artikla

Esitys siitä, että asiaa ei oteta käsiteltäväksi

168 artikla

Valiokuntakäsittelyyn palauttaminen

169 artikla

Keskustelun päättäminen

170 artikla

Keskustelun ja äänestyksen lykkääminen

171 artikla

Istunnon keskeyttäminen tai päättäminen

LUKU 6

ISTUNTOASIAKIRJOJEN JULKISTAMINEN

172 artikla

Pöytäkirjat (1)

173 artikla

Sanatarkat istuntoselostukset

OSA VII

VALIOKUNNAT JA VALTUUSKUNNAT

LUKU 1

VALIOKUNNAT — ASETTAMINEN JA TEHTÄVÄT

174 artikla

Pysyvien valiokuntien asettaminen

175 artikla

Väliaikaisten valiokuntien asettaminen

176 artikla

Tutkintavaliokunnat

177 artikla

Valiokuntien kokoonpano

178 artikla

Varajäsenet

179 artikla

Valiokuntien tehtävät

180 artikla

Valtakirjojen tarkastuksesta vastaava valiokunta

181 artikla

Alivaliokunnat

182 artikla

Valiokuntien puheenjohtajistot

LUKU 2

VALIOKUNNAT — TOIMINTA

183 artikla

Valiokunnan kokoukset

184 artikla

Valiokunnan kokouspöytäkirjat

185 artikla

Äänestys valiokunnassa

186 artikla

Valiokunnassa sovellettavat täysistuntoja koskevat määräykset

187 artikla

Kyselytunti valiokunnassa

LUKU 3

PARLAMENTTIEN VÄLISISTÄ SUHTEISTA VASTAAVAT VALTUUSKUNNAT

188 artikla

Parlamenttien välisistä suhteista vastaavien valtuuskuntien asettaminen ja niiden tehtävät

189 artikla

Yhteistyö Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen kanssa

190 artikla

Parlamentaariset sekavaliokunnat

OSA VIII

VETOOMUKSET

191 artikla

Oikeus esittää vetoomus

192 artikla

Vetoomusten käsittely

193 artikla

Tiedonanto vetoomuksista

OSA IX

OIKEUSASIAMIES

194 artikla

Oikeusasiamiehen nimittäminen

195 artikla

Oikeusasiamiehen toiminta

196 artikla

Oikeusasiamiehen erottaminen

OSA X

PARLAMENTIN PÄÄSIHTEERISTÖ

197 artikla

Pääsihteeristö

OSA XI

EUROOPAN TASON POLIITTISIA PUOLUEITA KOSKEVA TOIMIVALTA

198 artikla

Puhemiehen toimivalta

199 artikla

Puhemiehistön toimivalta

200 artikla

Asiasta vastaavan valiokunnan ja parlamentin täysistunnon toimivalta

OSA XII

TYÖJÄRJESTYKSEN SOVELTAMINEN JA MUUTTAMINEN

201 artikla

Työjärjestyksen soveltaminen

202 artikla

Työjärjestyksen muuttaminen

OSA XIII

MUITA MÄÄRÄYKSIÄ

203 artikla

Keskeneräiset asiat

204 artikla

Liitteiden ryhmittely

LIITE I

9 artiklan 1 kohdan soveltamista koskevat määräykset avoimuudesta ja jäsenten taloudellisista eduista

LIITE II

109 artiklassa tarkoitetun kyselytunnin järjestäminen

LIITE III

Ohjeita ja yleisperiaatteita, joita on noudatettava valittaessa aiheita 115 artiklan mukaisten, ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkauksia koskevista tapauksista käytävien keskustelujen esityslistalle

LIITE IV

Euroopan unionin yleisen talousarvion ja lisätalousarvioiden käsittelyssä noudatettava menettely

LIITE V

Vastuuvapauden myöntämispäätösten käsittely ja hyväksymismenettely

LIITE VI

Pysyvien valiokuntien toimivalta

LIITE VII

Luottamukselliset ja arkaluonteiset tiedot ja asiakirjat

LIITE VIII

Euroopan parlamentin tutkintaoikeuden käyttämistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt

LIITE IX

9 artiklan 2 kohdan soveltamista koskevat määräykset edunvalvonnasta Euroopan parlamentissa

LIITE X

Oikeusasiamiehen tehtävien hoitaminen

LIITE XI

Petosten, lahjonnan ja yhteisöjen etua vahingoittavan muun laittoman toiminnan torjunta

LIITE XII

Komissiolle siirretyn täytäntöönpanovallan käyttäminen

LIITE XIII

Puitesopimus Euroopan parlamentin ja komission välisistä suhteista

LIITE XIV

Komission lainsäädäntö- ja työohjelma

LIITE XV

Luettelo asiakirjoista, jotka ovat suoraan saatavilla asiakirjarekisterin kautta

LIITE XVI

Asetus (EY) N:o 1049/2001 asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi

OSA I

EUROOPAN PARLAMENTIN JÄSENET, ELIMET JA POLIITTISET RYHMÄT

LUKU 1

EUROOPAN PARLAMENTIN JÄSENET

1 artikla

Euroopan parlamentti

1.   Euroopan parlamentti on edustajakokous, jonka jäsenet valitaan perustamissopimusten, jäsenten valitsemisesta Euroopan parlamenttiin yleisillä, välittömillä vaaleilla 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen ja perustamissopimuksista johdetun kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

2.   Euroopan parlamenttiin valituista henkilöistä käytetään nimitystä

”Diputados al Parlamento Europeo” espanjan kielellä,

”Poslanci Evropského parlamentu” tšekin kielellä,

”Medlemmer af Europa-Parlamentet” tanskan kielellä,

”Mitglieder des Europäischen Parlaments” saksan kielellä,

”Euroopa Parlamendi liikmed” viron kielellä,

”Βoυλευτές τoυ Ευρωπαϊκoύ Κoιvoβoυλίoυ” kreikan kielellä,

”Members of the European Parliament” englannin kielellä,

”Députés au Parlement européen” ranskan kielellä,

”Deputati al Parlamento europeo” italian kielellä,

”Eiropas Parlamenta deputāti” latvian kielellä,

”Europos Parlamento nariai” liettuan kielellä,

”Európai Parlamenti Képviselők” unkarin kielellä,

”Membru tal-Parlament Ewropew” maltan kielellä,

”Leden van het Europees Parlement” hollannin kielellä,

”Posłowie do Parlamentu Europejskiego” puolan kielellä,

”Deputados ao Parlamento Europeu” portugalin kielellä,

”Poslanci Európskeho parlamentu” slovakin kielellä,

”Poslanci Evropskega parlamenta” sloveenin kielellä

”Euroopan parlamentin jäsenet” suomen kielellä,

”Ledamöter av Europaparlamentet” ruotsin kielellä.

2 artikla

Edustajantoimen riippumattomuus

Euroopan parlamentin jäsenet ovat edustajantoimessaan itsenäiset. Heitä eivät sido mitkään ohjeet, eivätkä he saa ottaa vastaan sitovia toimintaohjeita.

3 artikla

Valtakirjojen tarkastus

1.   Parlamentti tarkastaa viipymättä asiasta vastaavan valiokunnan mietinnön perusteella valtakirjat ja tekee ratkaisunsa kunkin vastavalitun jäsenen valtuutuksien pätevyydestä sekä mahdollisista 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen määräysten mukaisesti esitetyistä muistutuksista, ei kuitenkaan sellaisista muistutuksista, jotka perustuvat kansallisiin vaalilakeihin.

2.   Asiasta vastaavan valiokunnan mietintö perustuu kunkin jäsenvaltion antamaan viralliseen ilmoitukseen vaalien kokonaistuloksista, jossa täsmennetään valituksi tulleet ehdokkaat ja heidän mahdolliset varajäsenensä vaalien tulokseen perustuvassa järjestyksessä.

Jäsenen valtakirja voidaan julistaa päteväksi vasta sen jälkeen, kun jäsen on tehnyt 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen 7 artiklasta sekä tämän työjärjestyksen liitteestä I johtuvat kirjalliset ilmoitukset.

Parlamentti voi asiasta vastaavan valiokunnan mietinnön perusteella koska tahansa ilmaista kantansa jäsenen valtuutuksien pätevyyteen liittyvään mahdolliseen muistutukseen.

3.   Jos jäsenen nimitys tapahtuu samalta listalta valitun jäsenen toimesta luopumisen vuoksi, valtakirjojen tarkastuksesta vastaava valiokunta varmistaa, että edustajantoimesta luopuminen on tapahtunut 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen sekä tämän työjärjestyksen 4 artiklan 3 kohdan hengen ja kirjaimen mukaisesti.

4.   Asiasta vastaavan valiokunnan on varmistettava, että jäsenvaltioiden tai unionin viranomaiset toimittavat viipymättä parlamentille kaikki Euroopan parlamentin jäsenen tehtävien hoitoon tai varajäsenten sijoittumisjärjestykseen vaikuttavat tiedot sekä, jos kysymyksessä on nimitys, sen voimaantulopäivän.

Kun jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset käynnistävät menettelyn, joka saattaa johtaa siihen, että jäsen menettää edustajantoimensa, puhemies pyytää näitä tiedottamaan säännöllisesti menettelyn etenemisestä. Hän välittää tiedot asiasta vastaavalle valiokunnalle, jonka ehdotuksesta parlamentti voi tehdä päätöksensä.

5.   Niin kauan kuin jäsenen valtakirjaa ei ole tarkastettu tai sitä koskevaa muistutusta ratkaistu, jäsen osallistuu parlamentin ja sen elinten istuntoihin täysin valtuuksin.

6.   Kunkin vaalikauden alussa puhemies pyytää jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia antamaan parlamentille kaikki tiedot, jotka ovat tarpeen tämän artiklan soveltamiseksi.

4 artikla

Jäsenten toimikausi

1.   Jäsenen toimikausi alkaa ja päättyy 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen mukaisesti. Toimikausi päättyy myös kuolemantapauksessa tai toimesta luopumisen seurauksena.

2.   Jäsen pysyy toimessaan ensimmäisen vaalien jälkeisen istunnon avaamiseen asti.

3.   Edustajantoimestaan luopuva jäsen ilmoittaa puhemiehelle luopumisestaan sekä ajankohdasta, jona se tulee voimaan; luopumisesta voi ilmoittaa aikaisintaan kolme kuukautta ennen sen voimaantuloa. Ilmoitus tehdään pääsihteerin tai tämän edustajan läsnä ollessa laadittavana pöytäkirjana, jonka pääsihteeri tai hänen edustajansa allekirjoittaa yhdessä toimesta luopuvan jäsenen kanssa. Pöytäkirja toimitetaan välittömästi asiasta vastaavalle valiokunnalle, joka ottaa asian asiakirjan vastaanottoa seuraavan kokouksensa esityslistalle.

Jos asiasta vastaava valiokunta katsoo, että edustajantoimesta luopuminen ei ole 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen hengen tai kirjaimen mukainen, se antaa siitä tiedon parlamentille, jotta parlamentti päättää, onko edustajantoimen katsottava vapautuneen.

Muutoin edustajantoimen katsotaan vapautuneen edustajantoimesta luopuvan jäsenen luopumispöytäkirjassa ilmoittamana ajankohtana. Asiasta ei äänestetä parlamentissa.

Tiettyjä poikkeuksellisia olosuhteita varten on otettu käyttöön yksinkertaistettu menettely, erityisesti silloin jos edustajantoimesta luopumisen ja asiasta vastaavan valiokunnan ensimmäisen kokouksen välillä on yksi tai useampi istuntojakso ja poliittinen ryhmä, johon toimestaan luopuva jäsen kuuluu, ei voi saada toimestaan luopuvan jäsenen tilalle uutta jäsentä näille istuntojaksoille, koska edustajantoimen ei ole todettu vapautuneen. Tämän menettelyn mukaisesti asiasta vastaavan valiokunnan esittelijällä, jolle nämä tapaukset on uskottu, on oikeus käsitellä välittömästi asianmukaisesti tehdyt ilmoitukset edustajantoimesta luopumisesta ja, mikäli ilmoituksen käsittelyn viivästymisellä on vahingollisia seurauksia, lähettää asia valiokunnan puheenjohtajalle ja pyytää häntä 3 kohdan mukaisesti:

—	joko antamaan valiokunnan puolesta puhemiehelle tiedon, että edustajantoimen voidaan katsoa vapautuneen,

—	tai kutsumaan koolle valiokunnan ylimääräisen kokouksen, jossa tarkastellaan esittelijän ilmoittamia erityisiä vaikeuksia.

4.   Kansallisesta lainsäädännöstä johtuvista tehtävien yhteensopimattomuuksista on ilmoitettava parlamentille, joka merkitsee ilmoituksen tietoonsa.

Jos jäsenvaltioiden tai unionin toimivaltaiset viranomaiset taikka asianomainen jäsen ilmoittavat puhemiehelle nimityksestä sellaiseen virkaan, joka on yhteensopimaton Euroopan parlamentin jäsenen tehtävien kanssa, puhemies antaa asiasta tiedon parlamentille, joka toteaa edustajantoimen vapautuneen.

5.   Jäsenvaltioiden ja unionin viranomaiset ilmoittavat parlamentin puhemiehelle ennakolta tehtävistä, jotka ne aikovat antaa jäsenelle. Puhemies pyytää asiasta vastaavaa valiokuntaa tutkimaan, onko suunniteltu tehtävä sopusoinnussa 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen hengen ja kirjaimen kanssa. Puhemies saattaa valiokunnan johtopäätökset täysistunnon, jäsenen ja asianomaisten viranomaisten tietoon.

6.   Toimikauden päättymisajankohdaksi ja edustajantoimen vapautumisajankohdaksi katsotaan

—	edustajantoimesta luopumisen yhteydessä: se päivä, jona parlamentti toteaa toimen vapautuneen luopumispöytäkirjan mukaisesti;

—

kun jäsen on nimitetty virkaan, joka on joko kansallisten vaalilakien tai 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen 7 artiklan perusteella yhteensopimaton Euroopan parlamentin jäsenen tehtävien kanssa: jäsenvaltioiden, unionin toimivaltaisten viranomaisten tai asianomaisen jäsenen ilmoittama päivä.

7.   Todettuaan edustajantoimen vapautuneen parlamentti antaa siitä tiedon asianomaiselle jäsenvaltiolle.

8.   Kaikki valtakirjan tarkastamisen jälkeen esitetyt muistutukset jäsenen kelpoisuudesta lähetetään asiasta vastaavaan valiokuntaan, joka antaa asiasta parlamentille mietinnön viipymättä ja viimeistään seuraavan istuntojakson alussa.

9.   Parlamentti varaa itselleen oikeuden julistaa pätemättömäksi jo tarkastetun valtakirjan tai kieltäytyä toteamasta edustajantoimen vapautuneen, jos toimen vastaanottamiseen tai toimesta luopumiseen liittyy aineellinen tai tahdonmuodostuksen virhe.

5 artikla

Erioikeudet ja vapaudet

1.   Jäsenet nauttivat erioikeuksia ja vapauksia Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista 8 päivänä huhtikuuta 1965 tehdyn pöytäkirjan mukaisesti.

2.   Saatuaan tiedon parlamentin jäsenen valinnasta parlamentin puhemies myöntää hänelle kulkuluvan, joka oikeuttaa vapaaseen liikkumiseen jäsenvaltioiden alueella.

3.   Jäsenillä on oikeus tutkia kaikkia parlamentin tai jonkin valiokunnan hallussa olevia asiakirjoja, lukuun ottamatta henkilökohtaisia asiakirjoja tai tilejä, joita saavat tutkia ainoastaan asianomaiset jäsenet. Tästä periaatteesta tehtävistä poikkeuksista sellaisten asiakirjojen käsittelemiseksi, jotka voidaan olla saattamatta yleisön saataville Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun 30 päivänä toukokuuta 2001 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 (2) nojalla, määrätään tämän työjärjestyksen liitteessä VII.

6 artikla

Koskemattomuuden pidättäminen

1.   Erioikeuksia ja vapauksia koskevaa toimivaltaa käyttäessään parlamentti pyrkii ensisijaisesti säilyttämään täysivaltaisuutensa demokraattisena lainsäädäntöelimenä ja varmistamaan jäsentensä riippumattomuuden heidän hoitaessaan tehtäviänsä.

2.   Jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen puhemiehelle osoittamasta, jäsenen parlamentaarisen koskemattomuuden pidättämistä koskevasta pyynnöstä ilmoitetaan täysistunnossa, ja pyyntö lähetetään käsiteltäväksi asiasta vastaavaan valiokuntaan.

3.   Jäsenen tai entisen jäsenen puhemiehelle osoittamasta, koskemattomuuden ja erioikeuksien puolustamista koskevasta pyynnöstä ilmoitetaan täysistunnossa, ja pyyntö lähetetään käsiteltäväksi asiasta vastaavaan valiokuntaan.

Toinen jäsen voi toimia jäsenen tai entisen jäsenen edustajana. Toinen jäsen ei voi esittää pyyntöä ilman asianomaisen jäsenen suostumusta.

4.   Jos jäsen on pidätetty tai jos hänen liikkumisvapauttaan on rajoitettu siten, että hänen erioikeuksiaan ja vapauksiaan on ilmeisesti loukattu, puhemies voi asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajaa ja esittelijää kuultuaan käynnistää kiireellisenä asiana aloitteen kyseisen jäsenen erioikeuksien ja vapauksien vahvistamiseksi. Puhemies ilmoittaa aloitteesta valiokunnalle ja täysistunnolle.

7 artikla

Koskemattomuutta koskevat menettelyt

1.   Asiasta vastaava valiokunta käsittelee koskemattomuuden pidättämistä sekä koskemattomuuden ja erioikeuksien puolustamista koskevat pyynnöt viipymättä niiden saapumisjärjestyksessä.

2.   Valiokunta antaa päätösehdotuksen, jossa on vain suositus koskemattomuuden pidättämistä koskevan pyynnön tai koskemattomuuden ja erioikeuksien puolustamista koskevan pyynnön hyväksymisestä tai hylkäämisestä.

3.   Valiokunta voi pyytää asianomaiselta viranomaiselta ne lisätiedot tai selvitykset, jotka valiokunta katsoo tarpeellisiksi voidakseen muodostaa mielipiteensä koskemattomuuden pidättämisestä tai puolustamisesta. Jäsenelle annetaan tilaisuus tulla kuulluksi. Hänellä on oikeus esittää kaikki tässä yhteydessä aiheellisiksi katsomansa asiakirjat tai muut kirjalliset todisteet. Toinen jäsen voi toimia hänen edustajanaan.

4.   Jos pyynnössä esitetään koskemattomuuden pidättämistä useiden syytöskohtien perusteella, jokaisesta kohdasta voidaan tehdä erillinen päätös. Valiokunnan mietinnössä voidaan poikkeuksellisesti ehdottaa, että koskemattomuuden pidättäminen koskisi ainoastaan syytteen käsittelyä ja että ennen lopullista tuomiota jäsentä ei saisi pidättää tai vangita eikä hän saisi joutua sellaisten toimenpiteiden kohteeksi, jotka estäisivät häntä hoitamasta edustajantoimeensa kuuluvia tehtäviä.

5.   Jos jäsentä pyydetään toimimaan todistajana tai asiantuntijana, ei ole tarvetta pyytää koskemattomuuden pidättämistä, edellyttäen että

—	jäsen ei ole velvoitettu saapumaan päivämääränä tai aikana, joka estää tai vaikeuttaa hänen parlamentin jäsenen tehtäviensä hoitamista, tai että hän voi antaa lausuman kirjallisesti tai muussa muodossa tavalla, joka ei vaikeuta hänen parlamentin jäsenen velvollisuuksiensa hoitamista,

—	jäsen ei ole velvollinen ilmoittamaan edustajantoimessaan saamiaan luottamuksellisia tietoja, joiden ilmoittaminen ei hänen mukaansa ole tarkoituksenmukaista.

6.   Erioikeuden tai vapauden puolustamista koskevissa tapauksissa valiokunta toteaa, muodostavatko olosuhteet hallinnollisen tai muun esteen parlamentin kokouspaikkaan matkustavien tai sieltä palaavien jäsenten vapaalle liikkumiselle, mielipiteen ilmaisemiselle tai äänestyskäyttäytymiselle heidän hoitaessaan edustajantoimeensa kuuluvia tehtäviä tai kuuluvatko kyseiset olosuhteet erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan 10 artiklassa tarkoitettuihin asioihin, jotka eivät kuulu kansallisen oikeuden alaan, ja tekee ehdotuksen, jossa kehotetaan asianomaista viranomaista tekemään tarvittavat johtopäätökset.

7.   Valiokunta voi antaa perustellun lausunnon kyseisen viranomaisen toimivallasta asiassa ja pyynnön käsiteltäväksi ottamisesta, mutta se ei missään tapauksessa ilmaise kantaansa jäsenen syyllisyyteen eikä siihen, oikeuttavatko jäsenen syyksi väitetyt lausumat tai toimet syytteeseen asettamisen, vaikka valiokunta pyyntöä käsitellessään saisi yksityiskohtaista tietoa tapaukseen liittyvistä tosiasioista.

8.   Valiokunnan mietintö otetaan sen käsiteltäväksi jättämistä seuraavan täysistunnon esityslistan alkuun. Päätösehdotusta tai päätösehdotuksia koskevia tarkistuksia ei oteta käsiteltäväksi.

Keskustelu rajoittuu koskemattomuuden pidättämistä tai säilyttämistä taikka erioikeuden tai vapauden puolustamista koskevia ehdotuksia puoltaviin ja niitä vastaan esitettyihin perusteisiin.

Jäsen, jonka erioikeudet tai vapaudet ovat käsiteltävänä, ei osallistu keskusteluun, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 145 artiklan määräysten soveltamista.

Mietintöön sisältyvästä päätösehdotuksesta tai päätösehdotuksista äänestetään ensimmäisenä keskustelun jälkeisenä äänestysajankohtana.

Parlamentin käsiteltyä asiaa jokaisesta mietintöön sisältyvästä ehdotuksesta äänestetään erikseen. Vastakkainen päätös katsotaan hyväksytyksi, jos yksikin ehdotus hylätään.

9.   Puhemies antaa parlamentin päätöksen viipymättä tiedoksi kyseiselle jäsenelle ja kyseisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle ja pyytää, että puhemiehelle ilmoitetaan kaikista asianomaisen käsittelyn vaiheista ja niitä seuraavista oikeusviranomaisten päätöksistä. Saatuaan nämä tiedot puhemies välittää ne parlamentille sopivaksi katsomallaan tavalla, tarvittaessa kuultuaan ensin asiasta vastaavaa valiokuntaa.

10.   Puhemiehen käyttäessä 6 artiklan 4 kohdan mukaisia valtuuksiaan asiasta vastaava valiokunta merkitsee puhemiehen aloitteen tiedoksi seuraavassa kokouksessaan. Jos valiokunta pitää sitä tarpeellisena, se voi laatia mietinnön parlamentin käsiteltäväksi.

11.   Valiokunta käsittelee asiaa ja mahdollisesti saamiaan asiakirjoja äärimmäisen luottamuksellisina.

12.   Valiokunta voi jäsenvaltioita kuultuaan laatia viitteellisen luettelon niistä jäsenvaltioiden viranomaisista, jotka ovat toimivaltaisia esittämään pyynnön jäsenen parlamentaarisen koskemattomuuden pidättämisestä.

13.   Kaikki toimivaltaisen viranomaisen esittämät jäsenten erioikeuksien ja vapauksien laajuutta koskevat tiedustelut käsitellään edellä mainittujen sääntöjen mukaisesti.

8 artikla

Kulut ja korvaukset

Puhemiehistö antaa Euroopan parlamentin jäsenten kuluja ja korvauksia koskevat säännöt.

9 artikla

Menettelysäännöt

1.   Parlamentti voi määrätä jäsenilleen menettelysäännöt. Säännöistä päätetään 202 artiklan 2 kohdan mukaisesti ja ne otetaan tämän työjärjestyksen liitteeksi (3).

Säännöillä ei voi estää tai rajoittaa jäsentä edustajantoimen hoitamisessa tai siihen liittyvässä poliittisessa tai muussa toiminnassa.

2.   Kvestorit antavat enintään vuoden ajan voimassa olevia nimellä varustettuja kulkulupia henkilöille, joiden on toistuvasti päästävä parlamentin tiloihin toimittamaan jäsenille näiden edustajantoimeen liittyviä tietoja oman etunsa mukaisesti tai muiden puolesta.

Vastineeksi näiden henkilöiden on:

—	noudatettava työjärjestyksen liitteenä olevia menettelysääntöjä (4), ja

—	ilmoittauduttava kvestorien ylläpitämään luetteloon.

Luettelo on pyynnöstä yleisön nähtävillä parlamentin toimipaikoissa ja kvestorien määräämällä tavalla jäsenvaltioissa sijaitsevissa tiedotustoimistoissa.

Tämän kohdan soveltamista koskevat määräykset ovat tämän työjärjestyksen liitteessä (5).

3.   Entisiin jäseniin sovellettavat menettelysäännöt, erioikeudet ja vapaudet vahvistetaan puhemiehistön päätöksellä. Entisiä jäseniä kohdellaan tasavertaisesti.

10 artikla

Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäiset tutkimukset

Työjärjestyksen liitteenä olevan (6) parlamentin päätöksen mukaisesti parlamentissa sovelletaan Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa hyväksyttyä yhteistä järjestelyä, joka sisältää tarvittavat täytäntöönpanotoimenpiteet viraston tutkimusten moitteettoman toteuttamisen helpottamiseksi.

LUKU 2

PARLAMENTIN TOIMIHENKILÖT

11 artikla

Ikäpuhemies

1.   Kun parlamentti kokoontuu 127 artiklan 2 kohdan mukaiseen tai muuhun puhemiehen ja puhemiehistön valitsemiseksi pidettävään istuntoon, iältään vanhin läsnä oleva jäsen hoitaa puhemiehen tehtäviä, kunnes puhemies on valittu.

2.   Vanhimman jäsenen toimiessa puhemiehenä käsitellään vain asioita, jotka koskevat puhemiehen valintaa tai valtakirjojen tarkastusta.

Jos valtakirjojen tarkastusta koskeva asia otetaan esille ikäpuhemiehen toimiessa puhemiehenä, tämä lähettää sen valtakirjojen tarkastuksesta vastaavaan valiokuntaan.

12 artikla

Ehdokkaaksi asettaminen ja yleiset määräykset

1.   Puhemies, varapuhemiehet ja kvestorit valitaan salaisessa äänestyksessä 162 artiklan määräysten mukaisesti. Ehdokkaaksi asettaminen edellyttää, että kyseinen henkilö on antanut suostumuksensa. Ehdokkaita voivat nimetä ainoastaan poliittiset ryhmät tai vähintään 37 jäsentä. Jos ehdokkaita kuitenkin on yhtä monta tai vähemmän kuin täytettäviä paikkoja, ehdokkaiden valinta voidaan vahvistaa suosionosoituksin.

2.   Puhemiehen, varapuhemiesten ja kvestorien vaaleissa on pidettävä huolta jäsenvaltioiden ja poliittisten kantojen tasapuolisesta edustuksesta.

13 artikla

Puhemiehen vaali — avauspuhe

1.   Ensin valitaan puhemies. Ehdokasasettelut on ennen jokaista äänestyskierrosta annettava ikäpuhemiehelle, joka ilmoittaa niistä parlamentille. Jos kolmen äänestyskierroksen jälkeen yksikään ehdokas ei ole saanut ehdotonta enemmistöä annetuista äänistä, neljännellä äänestyskierroksella voivat olla ehdokkaina ainoastaan ne kaksi jäsentä, jotka saivat eniten ääniä kolmannella äänestyskierroksella. Äänten mennessä tasan iältään vanhempi ehdokas julistetaan valituksi.

2.   Kun puhemies on valittu, ikäpuhemies luovuttaa hänelle puhemiehen paikan. Ainoastaan valittu puhemies voi pitää avauspuheen.

14 artikla

Varapuhemiesten vaali

1.   Seuraavaksi valitaan varapuhemiehet yhdellä äänestyslipulla. Ensimmäisellä äänestyskierroksella tulevat valituiksi neljäntoista täytettävän paikan rajoissa ja äänten lukumäärän mukaisessa järjestyksessä ne ehdokkaat, jotka saavat ehdottoman enemmistön annetuista äänistä. Jos valittuja ehdokkaita on vähemmän kuin täytettäviä paikkoja, toimitetaan toinen äänestyskierros samoin ehdoin jäljelle jäävien paikkojen täyttämiseksi. Jos tarvitaan kolmas äänestyskierros, jäljelle jääneiden paikkojen täyttämiseksi riittää suhteellinen enemmistö. Äänten mennessä tasan iältään vanhimmat ehdokkaat julistetaan valituiksi.

Vaikka tässä artiklassa, toisin kuin 13 artiklan 1 kohdassa, ei erikseen mainita uusien ehdokkaiden nimeämisen mahdollisuutta äänestyskierrosten välillä varapuhemiehiä valittaessa, se on kuitenkin sallittua, koska parlamentin on täysivaltaisena elimenä voitava ottaa huomioon kaikki mahdolliset ehdokkaat, etenkin siitä syystä, että tämän mahdollisuuden puuttuminen saattaisi muodostaa esteen vaalin joustavalle toimittamiselle.

2.   Jollei 17 artiklan 1 kohdan määräyksistä muuta johdu, varapuhemiesten arvojärjestys määräytyy heidän valitsemisjärjestyksensä mukaan ja äänten mennessä tasan iän perusteella.

Jos varapuhemiehiä ei valita salaisessa äänestyksessä, arvojärjestys vastaa sitä järjestystä, jossa puhemies julistaa heidän nimensä.

15 artikla

Kvestorien vaali

Varapuhemiesten vaalin jälkeen parlamentti valitsee viisi kvestoria.

Kvestorit valitaan samaa menettelyä noudattaen kuin varapuhemiehet.

16 artikla

Toimihenkilöiden toimikausi

1.   Puhemiehen, varapuhemiesten ja kvestorien toimikausi on kaksi ja puoli vuotta.

Jos jäsen vaihtaa poliittista ryhmää, hän säilyttää mahdollisen paikkansa puhemiehistössä tai kvestorikollegiossa kaksi ja puoli vuotta kestävän toimikautensa loppuun saakka.

2.   Jos paikka vapautuu ennen toimikauden päättymistä, tilalle valittu jäsen hoitaa tehtävää vain edeltäjänsä toimikaudesta jäljellä olevan ajan.

17 artikla

Vapautuvat toimet

1.   Jos puhemiehen, varapuhemiehen tai kvestorin tilalle on valittava uusi jäsen, vaali suoritetaan edellä esitettyjen määräysten mukaisesti.

Vastavalittu varapuhemies ottaa edeltäjänsä paikan arvojärjestyksessä.

2.   Jos puhemiehen paikka vapautuu, ensimmäinen varapuhemies toimii puhemiehenä, kunnes uusi puhemies on valittu.

18 artikla

Toimikauden ennenaikainen päättäminen

Puheenjohtajakokous voi annettujen äänten kolmen viidesosan enemmistöllä siten, että edustettuna on vähintään kolme poliittista ryhmää, ehdottaa parlamentille puhemiehen, varapuhemiehen, kvestorin, valiokunnan puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan, parlamenttien välisistä suhteista vastaavan valtuuskunnan puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan tai muun parlamentin jäsenten keskuudesta valitun toimihenkilön toimikauden päättämistä, jos se katsoo, että kyseinen jäsen on syyllistynyt vakavaan virkavirheeseen. Ehdotus hyväksytään täysistunnossa kahdella kolmasosalla annetuista äänistä ja parlamentin jäsenten enemmistöllä.

LUKU 3

PARLAMENTIN ELIMET JA NIIDEN TEHTÄVÄT

19 artikla

Puhemiehen tehtävät

1.   Puhemies ohjaa kaikkia parlamentin ja sen elinten toimintoja tässä työjärjestyksessä määrätyin ehdoin. Hänellä on ehdoton toimivalta parlamenttikäsittelyn johtamiseksi ja sen asianmukaisen kulun varmistamiseksi.

Puhemiehen toimivaltaan kuuluu myös mahdollisuus toimittaa äänestys eri järjestyksessä kuin äänestyksen kohteena olevassa asiakirjassa on esitetty. Samoin kuin 155 artiklan 7 kohdassa on vahvistettu, puhemies voi pyytää parlamentin suostumuksen tähän etukäteen.

2.   Puhemies avaa, keskeyttää ja päättää istunnot. Hän päättää tarkistusten käsiteltäväksi ottamisesta, neuvostolle ja komissiolle osoitetuista kysymyksistä sekä mietintöjen yhdenmukaisuudesta työjärjestyksen kanssa. Hän valvoo, että työjärjestystä noudatetaan, ylläpitää järjestystä, myöntää puheenvuorot, julistaa keskustelut päättyneiksi, äänestyttää asioista ja julistaa äänestystulokset. Hän lähettää valiokuntiin niiden toimialaan kuuluvat ilmoitukset.

3.   Puhemies saa käyttää keskustelussa puheenvuoron vain tehdäkseen yhteenvedon tai palauttaakseen keskustelun käsiteltävään asiaan. Jos puhemies haluaa osallistua keskusteluun, hän poistuu puhemiehen paikalta, ja hän saa palata sinne vasta asiaa koskevan keskustelun päätyttyä.

4.   Puhemies tai hänen valtuuttamansa henkilö edustaa parlamenttia kansainvälisissä yhteyksissä, juhlatilaisuuksissa ja hallinnollisissa, oikeudellisissa tai taloudellisissa asioissa.

20 artikla

Varapuhemiesten tehtävät

1.   Jos puhemies on poissa tai estynyt tai jos hän haluaa ottaa osaa keskusteluun 19 artiklan 3 kohdan mukaisesti, yksi varapuhemiehistä asettuu puhemiehen paikalle 14 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

2.   Varapuhemiehet hoitavat myös heille 22 artiklassa, 24 artiklan 3 kohdassa ja 64 artiklan 3 kohdassa annettuja tehtäviä.

3.   Puhemies voi siirtää varapuhemiehille tehtäviä, kuten parlamentin edustamisen tietyissä juhlatilaisuuksissa tai toimituksissa. Puhemies voi nimittää varapuhemiehen hoitamaan puhemiehelle 109 artiklan 3 kohdassa ja 110 artiklan 2 kohdassa määrättyjä vastuualueita.

21 artikla

Puhemiehistön kokoonpano

1.   Parlamentin puhemies ja neljätoista varapuhemiestä muodostavat puhemiehistön.

2.   Kvestorit ovat puhemiehistön neuvoa-antavia jäseniä.

3.   Puhemiehistön äänten mennessä tasan puhemiehen ääni ratkaisee.

22 artikla

Puhemiehistön tehtävät

1.   Puhemiehistö huolehtii sille työjärjestyksessä määrätyistä tehtävistä.

2.   Puhemiehistö ratkaisee parlamentin jäseniä, parlamentin sisäistä organisaatiota, sihteeristöä ja elimiä koskevat taloudelliset, organisatoriset ja hallinnolliset kysymykset.

3.   Puhemiehistö ratkaisee istuntojen toimittamista koskevat asiat.

4.   Puhemiehistö antaa 31 artiklassa tarkoitetut, sitoutumattomia jäseniä koskevat määräykset.

5.   Puhemiehistö päättää pääsihteeristön hallintokaaviosta ja antaa virkamiesten ja muun henkilöstön hallinnollista ja taloudellista asemaa koskevia määräyksiä.

6.   Puhemiehistö laatii parlamentin alustavan ennakkoarvion tuloista ja menoista.

7.   Puhemiehistö antaa 25 artiklan mukaiset ohjeet kvestoreille.

8.   Puhemiehistö on toimivaltainen hyväksymään valiokuntien kokoukset tavanomaisten toimipaikkojen ulkopuolella, kuulemiset sekä esittelijöiden tutkimus- ja tiedonhankintamatkat.

Kun tällaiset kokoukset hyväksytään, vahvistetaan myös niiden kielijärjestelyt, jotka käsittävät ne viralliset kielet, joita kyseisen valiokunnan jäsenet ja varajäsenet käyttävät ja ovat pyytäneet.

Tämä koskee myös valtuuskuntia, paitsi jos valtuuskunnan jäsenet ja varajäsenet ovat sopineet toisin.

9.   Puhemiehistö nimittää pääsihteerin 197 artiklan mukaisesti.

10.   Puhemiehistö vahvistaa Euroopan tason poliittisia puolueita ja niiden rahoitusta koskevista säännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2004/2003 (7) soveltamissäännöt ja huolehtii asetuksen täytäntöönpanon yhteydessä sille työjärjestyksessä määrätyistä tehtävistä.

11.   Puhemies ja/tai puhemiehistö voi uskoa yhdelle tai useammalle puhemiehistön jäsenelle puhemiehen ja/tai puhemiehistön toimivaltaan kuuluvia yleisiä tai erityisiä tehtäviä. Samalla määrätään näiden tehtävien toteuttamistavasta.

12.   Uutta parlamenttia valittaessa toimikautensa päättävä puhemiehistö pysyy tehtävässään uuden parlamentin ensimmäiseen istuntoon asti.

23 artikla

Puheenjohtajakokouksen kokoonpano

1.   Puheenjohtajakokous muodostuu parlamentin puhemiehestä ja poliittisten ryhmien puheenjohtajista. Poliittisen ryhmän puheenjohtaja voi nimetä edustajakseen poliittisen ryhmän jäsenen.

2.   Sitoutumattomat jäsenet valtuuttavat joukostaan kaksi jäsentä osallistumaan puheenjohtajakokoukseen ilman äänioikeutta.

3.   Puheenjohtajakokous pyrkii yksimielisyyteen sen käsiteltäväksi annetuissa asioissa.

Jos yksimielisyyteen ei päästä, asiasta äänestetään siten, että äänet painotetaan ryhmän jäsenten lukumäärän mukaisesti.

24 artikla

Puheenjohtajakokouksen tehtävät

1.   Puheenjohtajakokous huolehtii sille työjärjestyksessä määrätyistä tehtävistä.

2.   Puheenjohtajakokous päättää parlamentin työn järjestämisestä ja lainsäädäntötyön suunnitteluun liittyvistä asioista.

3.   Puheenjohtajakokouksella on toimivalta asioissa, jotka liittyvät suhteisiin Euroopan unionin muihin toimielimiin ja laitoksiin sekä jäsenvaltioiden kansallisiin parlamentteihin. Puhemiehistö nimeää kaksi varapuhemiestä huolehtimaan kansallisiin parlamentteihin ylläpidettävien suhteiden käytännön toteutuksesta. He tekevät puheenjohtajakokoukselle säännöllisesti selkoa tätä koskevasta toiminnastaan.

4.   Puheenjohtajakokouksella on toimivalta asioissa, jotka liittyvät suhteisiin kolmansiin maihin sekä unionin ulkopuolisiin laitoksiin ja järjestöihin.

5.   Puheenjohtajakokous laatii parlamentin istuntojaksojen esityslistaluonnoksen.

6.   Puheenjohtajakokouksella on toimivalta asioissa, jotka koskevat valiokuntien, tutkintavaliokuntien, parlamentaaristen sekavaliokuntien, pysyvien valtuuskuntien ja tilapäisten valtuuskuntien kokoonpanoa ja toimivaltaa.

7.   Puheenjohtajakokous päättää istuntosalin paikkajaosta 32 artiklan mukaisesti.

8.   Puheenjohtajakokouksella on toimivalta antaa lupa valiokunta-aloitteisten mietintöjen laatimiseen.

9.   Puheenjohtajakokous tekee puhemiehistölle ehdotuksia poliittisia ryhmiä koskevissa hallinto- ja talousarviokysymyksissä.

25 artikla

Kvestorien tehtävät

Kvestorien tehtäviin kuuluvat jäseniä välittömästi koskevat hallinnolliset ja taloudelliset kysymykset puhemiehistön määräämien ohjeiden mukaisesti.

26 artikla

Valiokuntien puheenjohtajakokous

1.   Valiokuntien puheenjohtajakokous muodostuu kaikkien pysyvien tai väliaikaisten valiokuntien puheenjohtajista ja se valitsee itse puheenjohtajansa.

2.   Valiokuntien puheenjohtajakokous voi antaa parlamentin puheenjohtajakokoukselle valiokuntatyötä sekä istuntojakson esityslistaluonnoksen laatimista koskevia suosituksia.

3.   Puhemiehistö ja puheenjohtajakokous voivat uskoa valiokuntien puheenjohtajakokoukselle tiettyjä tehtäviä.

27 artikla

Valtuuskuntien puheenjohtajakokous

1.   Valtuuskuntien puheenjohtajakokous muodostuu parlamenttien välisistä suhteista vastaavien pysyvien valtuuskuntien puheenjohtajista ja se valitsee itse puheenjohtajansa.

2.   Valtuuskuntien puheenjohtajakokous voi antaa parlamentin puheenjohtajakokoukselle valtuuskuntien työskentelyä koskevia suosituksia.

3.   Puhemiehistö ja puheenjohtajakokous voivat uskoa valtuuskuntien puheenjohtajakokoukselle tiettyjä tehtäviä.

28 artikla

Puhemiehistön ja puheenjohtajakokouksen päätösten julkisuus

1.   Puhemiehistön ja puheenjohtajakokouksen pöytäkirjat käännetään virallisille kielille, painetaan, jaetaan kaikille parlamentin jäsenille, ja ne ovat julkisesti saatavilla, jollei puhemiehistö tai puheenjohtajakokous poikkeuksellisesti toisin päätä tiettyjen pöytäkirjan kohtien osalta sellaisista luottamuksellisuussyistä, jotka mainitaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 1—4 kohdassa.

2.   Jäsenet saavat esittää puhemiehistön, puheenjohtajakokouksen ja kvestorien toimintaan liittyviä kysymyksiä. Kysymykset esitetään puhemiehelle kirjallisina ja ne julkaistaan yhdessä niihin annettujen vastausten kanssa parlamentin tiedotteessa (Bulletin) kolmenkymmenen päivän kuluessa niiden käsiteltäväksi jättämisestä.

LUKU 4

POLIITTISET RYHMÄT

29 artikla

Poliittisten ryhmien muodostaminen

1.   Jäsenet voivat ryhmittyä poliittisten kantojensa mukaisiin ryhmiin.

Parlamentin ei yleensä tarvitse arvioida ryhmän jäsenten poliittisten kantojen yhtenevyyttä. Jäsenten muodostaessa ryhmän tämän artiklan mukaisesti heidän katsotaan tunnustavan poliittisen samanhenkisyytensä. Vain jos asianomaiset jäsenet kiistävät poliittisten kantojensa yhtenevyyden, parlamentin on määritettävä, onko ryhmä muodostettu työjärjestyksen määräysten mukaisesti.

2.   Poliittisessa ryhmässä on oltava vähintään viidesosasta jäsenvaltioita valittuja jäseniä. Poliittisen ryhmän muodostamiseen tarvitaan vähintään 19 jäsentä.

3.   Jäsen voi kuulua vain yhteen poliittiseen ryhmään.

4.   Poliittisen ryhmän muodostamisesta ilmoitetaan puhemiehelle. Ilmoituksessa täsmennetään ryhmän nimi, sen jäsenten nimet ja sen työvaliokunnan kokoonpano.

5.   Ilmoitus poliittisen ryhmän muodostamisesta julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

30 artikla

Poliittisten ryhmien toiminta ja oikeudellinen asema

1.   Poliittiset ryhmät ovat osa Euroopan unionin toimintaa ja huolehtivat työjärjestyksessä niille määrätyistä tehtävistä. Poliittisten ryhmien käytössä on pääsihteeristön hallintokaavion mukainen sihteeristö, hallinnolliset palvelut ja määrärahat, jotka on otettu Euroopan parlamentin talousarvioon tätä tarkoitusta varten.

2.   Puhemiehistö antaa määräykset näiden palvelujen ja määrärahojen käyttöön asettamisesta, toteuttamisesta ja valvonnasta sekä tähän liittyvän talousarvion toteuttamista koskevan päätösvallan siirtämisestä.

3.   Määräyksissä määritetään poliittisen ryhmän purkautumisen hallinnolliset ja taloudelliset seuraukset.

31 artikla

Sitoutumattomat jäsenet

1.   Poliittisiin ryhmiin kuulumattomien jäsenten käytössä on sihteeristö. Puhemiehistö antaa siitä tarkemmat määräykset pääsihteerin ehdotuksesta.

2.   Puhemiehistö määrää lisäksi näiden jäsenten aseman ja parlamentaariset oikeudet.

3.   Puhemiehistö antaa lisäksi määräykset sitoutumattomien jäsenten sihteeristöä ja hallinnollisia palveluja koskevien menojen kattamiseksi Euroopan parlamentin talousarvioon otettujen määrärahojen käyttöön asettamisesta, toteuttamisesta ja valvonnasta.

32 artikla

Paikkojen jako istuntosalissa

Puheenjohtajakokous päättää istuntosalin paikkojen jaosta poliittisille ryhmille, sitoutumattomille jäsenille ja Euroopan unionin toimielimille.

OSA II

LAINSÄÄDÄNTÖ, TALOUSARVIO JA MUUT MENETTELYT

LUKU 1

LAINSÄÄDÄNTÖMENETTELYT — YLEISET MÄÄRÄYKSET

33 artikla

Komission lainsäädäntö- ja työohjelma

1.   Parlamentti sopii komission ja neuvoston kanssa Euroopan unionin lainsäädäntöohjelman laatimisesta.

Parlamentti ja komissio toimivat yhteistyössä laadittaessa komission lainsäädäntö- ja työohjelmaa tämän työjärjestyksen liitteenä (8) olevan, molempien toimielinten hyväksymän aikataulun ja niiden välillä sovittujen järjestelyjen mukaisesti.

2.   Kiireellisissä ja ennalta arvaamattomissa tapauksissa toimielin voi oma-aloitteisesti ja perustamissopimuksissa määrättyjen menettelyjen mukaisesti ehdottaa lainsäädäntötoimenpiteen lisäämistä lainsäädäntöohjelmaan.

3.   Puhemies välittää parlamentin hyväksymän päätöslauselman muille lainsäädäntömenettelyyn osallistuville Euroopan unionin toimielimille sekä jäsenvaltioiden parlamenteille.

Puhemies pyytää neuvostoa esittämään kantansa komission vuotuiseen lainsäädäntöohjelmaan ja parlamentin päätöslauselmaan.

4.   Jos toimielin ei kykene noudattamaan annettua aikataulua, sen tulee ilmoittaa viivästymisen syyt toisille toimielimille ja ehdottaa uutta aikataulua.

34 artikla

Perusoikeuksien kunnioittaminen, toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaate, oikeusvaltioperiaate ja rahoitusvaikutukset

Lainsäädäntöehdotusta käsitellessään parlamentti kiinnittää erityistä huomiota perusoikeuksien kunnioittamiseen ja etenkin säädöksen yhdenmukaisuuteen Euroopan unionin perusoikeuskirjan kanssa ja toissijaisuus-, suhteellisuus- sekä oikeusvaltioperiaatteeseen. Jos ehdotuksella on rahoitusvaikutuksia, parlamentti tarkistaa varojen riittävyyden.

35 artikla

Oikeusperustan tarkistaminen

1.   Asiasta vastaava valiokunta tarkistaa ensin, että kaikilla komission ehdotuksilla ja muilla lainsäädäntöön liittyvillä asiakirjoilla on oikeusperusta.

2.   Jos asiasta vastaava valiokunta asettaa oikeusperustan pätevyyden tai asianmukaisuuden kyseenalaiseksi, — tämä koskee myös EY:n perustamissopimuksen 5 artiklan mukaista tutkimusta — se pyytää oikeudellisista asioista vastaavalta valiokunnalta lausunnon asiasta.

3.   Oikeudellisista asioista vastaava valiokunta voi myös oma-aloitteisesti ottaa esille kysymyksiä, jotka koskevat komission antamien ehdotusten oikeusperustaa. Tällöin se ilmoittaa siitä asiasta vastaavalle valiokunnalle aiheellisella tavalla.

4.   Jos oikeudellisista asioista vastaava valiokunta päättää asettaa oikeusperustan pätevyyden tai asianmukaisuuden kyseenalaiseksi, se ilmoittaa johtopäätöksistään parlamentille. Parlamentti äänestää niistä ennen kuin ehdotuksen asiasisällöstä äänestetään.

5.   Sellaisia oikeusperustan muuttamiseksi esitettyjä tarkistuksia ei voida käsitellä, jotka on jätetty täysistunnossa käsiteltäväksi, ilman että asiasta vastaava valiokunta tai oikeudellisista asioista vastaava valiokunta on asettanut oikeusperustan pätevyyden tai asianmukaisuuden kyseenalaiseksi.

6.   Jos komissio ei suostu muuttamaan ehdotustaan parlamentin hyväksymän oikeusperustan mukaiseksi, esittelijä tai oikeudellisista asioista vastaavan valiokunnan puheenjohtaja tai asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja voi ehdottaa, että äänestys ehdotuksen asiasisällöstä siirretään myöhempään istuntoon.

36 artikla

Rahoituksen yhteensopivuuden tarkistaminen

1.   Asiasta vastaava valiokunta tarkistaa, että kaikki komission ehdotukset tai muut lainsäädäntöön liittyvät asiakirjat ovat rahoituksensa osalta yhteensopivia rahoitusnäkymien kanssa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 40 artiklan soveltamista.

2.   Jos asiasta vastaava valiokunta muuttaa käsiteltävänä olevan säädöksen rahoitusmäärää, se pyytää talousarvioasioista vastaavalta valiokunnalta lausunnon asiasta.

3.   Talousarvioasioista vastaava valiokunta voi myös oma-aloitteisesti ottaa esille kysymyksiä, jotka koskevat komission antamien ehdotusten rahoituksen yhteensopivuutta. Tällöin se ilmoittaa asiasta aiheellisella tavalla asiasta vastaavalle valiokunnalle.

4.   Jos talousarvioasioista vastaava valiokunta päättää asettaa ehdotuksen rahoituksen yhteensopivuuden kyseenalaiseksi, se ilmoittaa johtopäätöksistään parlamentille, joka äänestää niistä.

5.   Parlamentti voi hyväksyä yhteensopimattomaksi julistetun säädöksen, jollei budjettivallan käyttäjän päätöksistä muuta johdu.

37 artikla

Parlamentin oikeus saada tietoja ja tutustua asiakirjoihin

1.   Parlamentti ja sen valiokunnat edellyttävät, että niille toimitetaan lainsäädäntömenettelyn kuluessa kaikki komission ehdotuksiin liittyvät asiakirjat samoin ehdoin kuin neuvostolle ja sen työryhmille.

2.   Komission ehdotusta käsitellessään asiasta vastaava valiokunta pyytää komissiota ja neuvostoa antamaan sille tietoja kyseisen ehdotuksen etenemisestä neuvostossa ja sen työryhmissä ja erityisesti mahdollisista kompromisseista, jotka muuttaisivat merkittävästi komission alkuperäistä ehdotusta, tai komission aikomuksesta peruuttaa ehdotuksensa.

38 artikla

Parlamentin edustus neuvoston kokouksissa

Kun neuvosto pyytää parlamenttia osallistumaan neuvoston kokouksiin, joissa neuvosto toimii lainsäätäjänä, puhemies pyytää asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajaa tai esittelijää tai asiasta vastaavan valiokunnan nimeämää muuta jäsentä edustamaan parlamenttia.

39 artikla

EY:n perustamissopimuksen 192 artiklan mukaiset aloitteet

1.   Parlamentti voi pyytää komissiota EY:n perustamissopimuksen 192 artiklan toisen kohdan mukaisesti tekemään sille aiheellisen ehdotuksen uuden säädöksen antamisesta tai voimassa olevan säädöksen muuttamisesta hyväksymällä päätöslauselman, jonka perustana on asiasta vastaavan valiokunnan valiokunta-aloitteinen mietintö. Parlamentti hyväksyy päätöslauselman jäsentensä enemmistöllä. Parlamentti voi samalla asettaa määräajan ehdotuksen esittämiselle.

2.   Ennen 45 artiklan mukaisen menettelyn aloittamista asiasta vastaavan valiokunnan on varmistettava, ettei tällaista ehdotusta ole valmisteltavana, toisin sanoen

a)	että vuotuinen lainsäädäntöohjelma ei sisällä tällaista ehdotusta,

b)	että tällaisen ehdotuksen valmistelua ei ole aloitettu tai että se on viivästynyt kohtuuttomasti,

c)	että komissio ei ole vastannut myöntävästi aikaisempiin joko asiasta vastaavan valiokunnan esittämiin pyyntöihin tai pyyntöihin, jotka sisältyvät parlamentin annettujen äänten enemmistöllä hyväksymiin päätöslauselmiin.

3.   Parlamentin päätöslauselmassa ilmaistaan asianmukainen oikeusperusta. Lisäksi päätöslauselma sisältää yksityiskohtaiset suositukset pyydetyn ehdotuksen sisällön suhteen, jonka on kunnioitettava perusoikeuksia ja noudatettava toissijaisuusperiaatetta.

4.   Jos ehdotuksella on rahoitusvaikutuksia, parlamentti ilmoittaa, kuinka tarvittavat varat voidaan järjestää.

5.   Asiasta vastaava valiokunta seuraa kaikkien parlamentin nimenomaisesta pyynnöstä laadittujen lainsäädäntöehdotusten valmistelun etenemistä.

40 artikla

Lainsäädäntöasiakirjojen käsittely

1.   Puhemies lähettää komission ehdotukset ja muut lainsäädännön alaan liittyvät asiakirjat asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi.

Epäselvissä tapauksissa puhemies voi soveltaa 179 artiklan 2 kohtaa ennen asiasta vastaavaan valiokuntaan lähettämistä koskevan ilmoituksen antamista parlamentille.

Jos ehdotus sisältyy vuotuiseen lainsäädäntöohjelmaan, asiasta vastaava valiokunta voi päättää nimittää esittelijän seuraamaan ehdotuksen valmistelua.

Puhemies lähettää neuvoston esittämät kuulemispyynnöt tai komission esittämät kyseistä ehdotusta koskevat lausuntopyynnöt asiasta vastaavaan valiokuntaan.

Ensimmäistä käsittelyä koskevia 34—37, 49—56 ja 66 artiklan määräyksiä sovelletaan kaikkiin lainsäädäntöehdotuksiin riippumatta siitä, vaativatko ne yhden, kaksi vai kolme käsittelyä.

2.   Neuvoston yhteinen kanta lähetetään ensimmäisessä käsittelyssä asiasta vastaavaksi nimitettyyn valiokuntaan.

Yhteiseen kantaan sovelletaan toista käsittelyä koskevia 57—62 ja 67 artiklan määräyksiä.

3.   Toista käsittelyä seuraavan parlamentin ja neuvoston välisen sovittelumenettelyn aikana asiaa ei voida palauttaa valiokuntakäsittelyyn.

Sovittelumenettelyyn sovelletaan kolmatta käsittelyä koskevia 63, 64 ja 65 artiklan määräyksiä.

4.   Toisessa ja kolmannessa käsittelyssä ei sovelleta 42, 43 ja 46 artiklaa, 51 artiklan 1 ja 3 kohtaa eikä 52, 53 ja 168 artiklaa.

5.   Jos toiseen ja kolmanteen käsittelyyn liittyvä työjärjestyksen määräys on ristiriidassa minkä tahansa muun työjärjestyksen määräyksen kanssa, on toiseen ja kolmanteen käsittelyyn liittyvä määräys etusijalla.

41 artikla

Kuuleminen jäsenvaltioiden tekemistä aloitteista

1.   Jäsenvaltioiden tekemiä, EY:n perustamissopimuksen 67 artiklan 1 kohdan tai Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklan 2 kohdan sekä 42 artiklan mukaisia aloitteita käsitellään työjärjestyksen tämän artiklan sekä 34—37, 40 ja 51 artiklan mukaisesti.

2.   Asiasta vastaava valiokunta voi kutsua aloitteen tehneen jäsenvaltion edustajan esittelemään aloitteen valiokunnalle. Edustajan lisäksi paikalla voi olla myös neuvoston puheenjohtaja.

3.   Ennen kuin asiasta vastaava valiokunta äänestää asiasta, se tiedustelee komissiolta, onko komissio valmistellut kantansa aloitteeseen. Jos näin on, valiokunta pyytää komissiota esittelemään sille kantansa.

4.   Jos parlamentille annetaan samanaikaisesti tai lyhyen ajan kuluessa kaksi tai useampia (komission ja/tai jäsenvaltioiden) ehdotuksia, joiden lainsäädännölliset tavoitteet ovat samat, parlamentti käsittelee niitä yhdessä ainoassa mietinnössä. Asiasta vastaava valiokunta ilmoittaa mietinnössä, mihin tekstiin se ehdottaa tarkistuksia, ja viittaa kaikkiin muihin teksteihin lainsäädäntöpäätöslauselmassa.

5.   Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 39 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu määräaika alkaa, kun täysistunnossa ilmoitetaan, että parlamentille on toimitettu virallisilla kielillä laadittu aloite sekä perustelut, joissa vahvistetaan aloitteen yhdenmukaisuus EY:n perustamissopimukseen liitetyn, toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden soveltamisesta annetun pöytäkirjan kanssa.

LUKU 2

MENETTELYT VALIOKUNNISSA

42 artikla

Lainsäädäntömietinnöt

1.   Sen valiokunnan puheenjohtaja, johon komission ehdotus on lähetetty, antaa valiokunnalle ehdotuksen noudatettavasta menettelystä.

2.   Kun noudatettavasta menettelystä on päätetty, ja jollei sovelleta 43 artiklan määräyksiä, valiokunta nimittää komission ehdotusta varten esittelijän jäsentensä tai pysyvien varajäsentensä keskuudesta, jollei se 33 artiklassa tarkoitetun vuotuisen lainsäädäntöohjelman perusteella ole jo niin tehnyt.

3.   Valiokunnan mietintö sisältää:

a)	mahdolliset tarkistukset ehdotukseen ja näihin mahdollisesti liitetyt lyhyet perustelut. Mietinnön esittelijä vastaa perusteluista, eikä niistä äänestetä;

b)	51 artiklan 2 kohdan mukaisen luonnoksen lainsäädäntöpäätöslauselmaksi;

c)	tarvittaessa perustelut, joihin sisältyy rahoitusselvitys, jossa todetaan mietinnön mahdollisten rahoitusvaikutusten laajuus ja niiden yhteensopivuus rahoitusnäkymien kanssa.

43 artikla

Yksinkertaistettu menettely

1.   Kun lainsäädäntöehdotuksesta on keskusteltu ensimmäisen kerran, puheenjohtaja voi ehdottaa, että se hyväksytään ilman tarkistuksia. Jollei vähintään yksi kymmenesosa valiokunnan jäsenistä esitä vastalausetta, valiokunnan puheenjohtaja esittää parlamentille mietinnön, jossa ehdotus hyväksytään. Tällöin sovelletaan 131 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan sekä 2 ja 4 kohdan määräyksiä.

2.   Puheenjohtaja voi vaihtoehtoisesti ehdottaa, että hän tai esittelijä laatii tarkistuksia, jotka ilmentävät valiokunnassa käytyä keskustelua. Jos valiokunta hyväksyy ehdotuksen, kyseiset tarkistukset lähetetään valiokunnan jäsenille. Jollei vähintään yksi kymmenesosa valiokunnan jäsenistä esitä vastalausettaan asetetussa määräajassa, jonka on oltava vähintään kaksikymmentäyksi päivää mietintöluonnoksen lähettämispäivämäärästä, valiokunnan katsotaan hyväksyneen mietinnön. Tällöin luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi ja tarkistukset esitetään parlamentille ilman keskustelua 131 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan sekä 2 ja 4 kohdan määräysten mukaisesti.

3.   Jos vähintään yksi kymmenesosa valiokunnan jäsenistä esittää vastalauseen, tarkistuksista äänestetään valiokunnan seuraavassa kokouksessa.

4.   Edellä 1 kohdan 1 ja 2 virkettä, 2 kohdan 1—3 virkettä ja 3 kohtaa sovelletaan 46 artiklassa tarkoitettuihin valiokuntien lausuntoihin soveltuvin osin.

44 artikla

Muut kuin lainsäädäntömietinnöt

1.   Jos valiokunta laatii mietinnön, joka ei liity lainsäädäntöön, se nimittää jäsentensä tai pysyvien varajäsentensä keskuudesta esittelijän.

2.   Esittelijä on vastuussa valiokunnan mietinnön valmistelusta ja sen esittelemisestä parlamentille valiokunnan puolesta.

3.   Valiokunnan mietintö sisältää:

a)	päätöslauselmaesityksen,

b)	perustelut, joihin sisältyy rahoitusselvitys, jossa todetaan mietinnön mahdollisten rahoitusvaikutusten laajuus ja niiden yhteensopivuus rahoitusnäkymien kanssa,

c)	113 artiklan 4 kohdan mukaisten päätöslauselmaesitysten tekstit.

45 artikla

Valiokunta-aloitteiset mietinnöt

1.   Valiokunta voi ainoastaan puheenjohtajakokouksen luvalla laatia mietinnön ja antaa täysistunnolle päätöslauselmaesityksen toimivaltaansa kuuluvasta aiheesta, josta sille ei ole lähetetty kuulemis- tai lausuntopyyntöä 179 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Luvan epääminen on aina perusteltava.

2.   Tämän artiklan määräyksiä noudatetaan soveltuvin osin tapauksissa, joissa parlamentilla on perustamissopimusten mukaisesti aloiteoikeus.

Tällöin puheenjohtajakokous tekee päätöksen kahden kuukauden kuluessa.

46 artikla

Valiokuntien lausunnot

1.   Jos valiokunta, johon asia alun perin lähetettiin, haluaa kuulla toisen valiokunnan kannan, tai jos toinen valiokunta haluaa tuoda esille kantansa sen valiokunnan mietinnössä, johon asia alun perin lähetettiin, valiokunnat voivat pyytää puhemieheltä, että yksi valiokunta nimitetään 179 artiklan 3 kohdan mukaisesti asiasta vastaavaksi valiokunnaksi ja että toiselta valiokunnalta pyydetään lausunto.

2.   Kun kyseessä on 40 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu lainsäädännöllinen asiakirja, lausunto koostuu valiokunnalle lähetettyyn ehdotukseen tehtävistä muutosehdotuksista, joihin voidaan tarvittaessa liittää lyhyet perustelut. Lausunnon valmistelija vastaa perusteluista, eikä niistä äänestetä. Valiokunta voi tarvittaessa esittää lyhyen kirjallisen perustelun koko lausunnolle.

Kun kyseessä on muu kuin lainsäädännöllinen teksti, lausunto koostuu ehdotuksista asiasta vastaavan valiokunnan päätöslauselmaesityksen osiksi.

Asiasta vastaava valiokunta äänestää näistä muutosehdotuksista ja ehdotuksista.

Lausunnossa käsitellään yksinomaan kysymyksiä, jotka kuuluvat lausunnon antavan valiokunnan vastuualueeseen.

3.   Asiasta vastaava valiokunta asettaa määräajan, jonka kuluessa sen valiokunnan, jolta on pyydetty lausunto, on annettava lausuntonsa, jotta se tulee otetuksi huomioon asiasta vastaavassa valiokunnassa. Asiasta vastaava valiokunta tiedottaa viipymättä ilmoitettuun aikatauluun tulevista muutoksista valiokunnalle tai valiokunnille, jolta tai joilta on pyydetty lausunto. Asiasta vastaava valiokunta ei saa esittää lopullisia johtopäätöksiään ennen määräajan päättymistä.

4.   Hyväksytyt lausunnot liitetään asiasta vastaavan valiokunnan mietintöön.

5.   Ainoastaan asiasta vastaava valiokunta voi jättää tarkistuksia täysistunnon käsiteltäväksi.

6.   Lausunnon antavan valiokunnan puheenjohtaja ja valmistelija kutsutaan osallistumaan neuvoa-antavana osapuolena yhteisten asioiden käsittelyyn asiasta vastaavan valiokunnan kokouksissa.

47 artikla

Valiokuntien tehostettu yhteistyö

Kun jokin asia puheenjohtajakokouksen mukaan kuuluu lähes tasavertaisesti kahden valiokunnan toimivaltaan tai kun asian eri näkökohdat kuuluvat kahden eri valiokunnan toimivaltaan, sovelletaan 46 artiklaa sekä seuraavia lisämääräyksiä:

—	kyseiset valiokunnat sopivat aikataulusta yhdessä;

—	esittelijä ja valmistelija pyrkivät pääsemään sopimukseen valiokunnalleen esitettävistä teksteistä ja tarkistuksia koskevasta kannastaan;

—

asiasta vastaava valiokunta hyväksyy lausunnon antavan valiokunnan tarkistukset ilman äänestystä, kun ne koskevat asioita, joiden asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja katsoo lausunnon antavan valiokunnan puheenjohtajaa kuultuaan työjärjestyksen liitteen VI mukaisesti kuuluvan lausunnon antavan valiokunnan toimivaltaan, edellyttäen että ne eivät ole ristiriidassa mietinnön muiden osien kanssa.

Tässä artiklassa ei millään tavoin rajoiteta sen soveltamisalaa. Käsiteltäväksi hyväksytään pyynnöt, jotka koskevat valiokuntien tehostetun yhteistyön soveltamista 45 artiklan 1 kohdan ja 112 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisiin mietintöihin, jotka eivät liity lainsäädäntöön.

48 artikla

Mietinnön laatiminen

1.   Esittelijä vastaa perustelujen laatimisesta, eikä niistä äänestetä. Perustelujen on kuitenkin oltava yhtäpitäviä hyväksytyn päätöslauselmaesityksen ja valiokunnan siihen mahdollisesti ehdottamien tarkistusten kanssa. Ellei näin ole, valiokunnan puheenjohtaja voi poistaa perustelut.

2.   Mietinnössä ilmoitetaan siitä kokonaisuudessaan toimitetun äänestyksen tulos. Jos äänestyksen yhteydessä vähintään kolmannes läsnä olevista jäsenistä sitä pyytää, ilmoitetaan mietinnössä myös se, kuinka kukin jäsen äänesti.

3.   Jos valiokunta ei ole yksimielinen, mietinnössä annetaan yhteenveto myös vähemmistöön jääneistä mielipiteistä. Sellaisista vähemmistöön jääneistä mielipiteistä, jotka on tuotu julki äänestettäessä tekstistä kokonaisuudessaan, voidaan mielipiteen esittäjien pyynnöstä laatia enintään 200 sanan pituinen kirjallinen selitys, joka liitetään perusteluihin.

Näiden määräysten soveltamisesta mahdollisesti aiheutuvat erimielisyydet ratkaisee puheenjohtaja.

4.   Valiokunta voi puheenjohtajistonsa ehdotuksesta asettaa määräajan, jonka kuluessa esittelijän on annettava mietintöluonnoksensa. Määräaikaa voidaan pidentää tai voidaan nimittää uusi esittelijä.

5.   Määräajan päätyttyä valiokunta voi kehottaa puheenjohtajaansa pyytämään valiokunnan käsiteltäväksi annetun asian ottamista parlamentin jonkin seuraavan istunnon esityslistalle. Siinä tapauksessa asiasta voidaan keskustella valiokunnan suullisen selvityksen perusteella.

LUKU 3

ENSIMMÄINEN KÄSITTELY

Valiokuntavaihe

49 artikla

Komission ehdotuksen muuttaminen

1.   Jos komissio ilmoittaa asiasta parlamentille tai asiasta vastaava valiokunta muuten saa tietoonsa, että komissio aikoo muuttaa ehdotustaan, asiasta vastaava valiokunta lykkää asian käsittelyä, kunnes se on saanut komissiolta uuden ehdotuksen tai komission tekemät muutokset.

2.   Jos neuvosto muuttaa merkittävästi komission ehdotusta, sovelletaan 55 artiklan määräyksiä.

50 artikla

Komission ja neuvoston kanta tarkistuksiin

1.   Ennen kuin asiasta vastaava valiokunta toimittaa lopullisen äänestyksen komission ehdotuksesta, se pyytää komissiota ilmoittamaan kantansa kaikkiin valiokunnan hyväksymiin ehdotusta koskeviin tarkistuksiin ja neuvostoa esittämään näkemyksensä.

2.   Jos komissio ei pysty ilmoittamaan kantaansa tai jos komissio ilmoittaa, että se ei ole valmis hyväksymään kaikkia valiokunnan hyväksymiä tarkistuksia, valiokunta voi lykätä lopullista äänestystä.

3.   Tarvittaessa komission kanta sisällytetään mietintöön.

Täysistuntovaihe

51 artikla

Ensimmäisen käsittelyn päättäminen

1.   Parlamentti käsittelee lainsäädäntöehdotusta asiasta vastaavan valiokunnan 42 artiklan mukaisesti laatiman mietinnön pohjalta.

2.   Parlamentti äänestää ensin tarkistuksista ehdotukseen, joka on asiasta vastaavan valiokunnan mietinnön pohjana, sen jälkeen mahdollisesti muutetusta ehdotuksesta, sen jälkeen tarkistuksista luonnokseen lainsäädäntöpäätöslauselmaksi ja sen jälkeen luonnoksesta lainsäädäntöpäätöslauselmaksi kokonaisuudessaan, joka sisältää ainoastaan lausuman siitä, hyväksyykö vai hylkääkö parlamentti komission ehdotuksen vai esittääkö parlamentti siihen tarkistuksia, sekä menettelyä koskevat pyynnöt.

Kuulemismenettely päättyy, jos luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi hyväksytään. Jos parlamentti ei hyväksy lainsäädäntöpäätöslauselmaa, ehdotus palautetaan asiasta vastaavaan valiokuntaan.

Kaikkien lainsäädäntömenettelyn puitteissa käsiteltäväksi jätettyjen mietintöjen on oltava 35, 40 ja 42 artiklan määräysten mukaisia. Jos valiokunta jättää käsiteltäväksi päätöslauselmaesityksen, joka ei liity lainsäädäntöön, sen on tapahduttava 45 tai 179 artiklassa tarkoitetun erityisen, asioiden lähettämistä valiokuntaan koskevan menettelyn mukaisesti.

3.   Puhemies toimittaa neuvostolle ja komissiolle parlamentin lausuntona ehdotuksen sellaisena kuin parlamentti on sen hyväksynyt sekä siihen liittyvän päätöslauselman.

52 artikla

Komission ehdotuksen hylkääminen

1.   Jos komission ehdotus ei saa puolelleen enemmistöä annetuista äänistä, puhemies pyytää, ennen kuin parlamentti äänestää luonnoksesta lainsäädäntöpäätöslauselmaksi, komissiota peruuttamaan ehdotuksensa.

2.   Jos komissio peruuttaa ehdotuksensa, puhemies toteaa ehdotusta koskevan kuulemismenettelyn käyneen aiheettomaksi ja ilmoittaa tästä neuvostolle.

3.   Jos komissio ei peruuta ehdotustaan, parlamentti palauttaa asian asiasta vastaavaan valiokuntaan äänestämättä luonnoksesta lainsäädäntöpäätöslauselmaksi.

Tässä tapauksessa asiasta vastaava valiokunta antaa parlamentille suullisen tai kirjallisen selvityksen asiasta parlamentin asettamassa määräajassa, joka saa olla enintään kaksi kuukautta.

4.   Jos asiasta vastaava valiokunta ei pysty noudattamaan määräaikaa, se pyytää asian palauttamista valiokuntaan 168 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Parlamentti voi tarvittaessa asettaa uuden määräajan 168 artiklan 5 kohdan mukaisesti. Jos valiokunnan pyyntöä ei hyväksytä, parlamentti äänestää luonnoksesta lainsäädäntöpäätöslauselmaksi.

53 artikla

Tarkistusten hyväksyminen komission ehdotukseen

1.   Kun komission ehdotus hyväksytään kokonaisuudessaan siihen tehdyin tarkistuksin, äänestystä luonnoksesta lainsäädäntöpäätöslauselmaksi lykätään, kunnes komissio on ilmaissut kantansa jokaiseen parlamentin tarkistukseen.

Jos komissiolla ei ole mahdollisuutta ilmaista kantaansa parlamentin äänestettyä sen ehdotuksesta, komissio ilmoittaa puhemiehelle tai asiasta vastaavalle valiokunnalle ajankohdan, jolloin se voi ilmaista kantansa. Ehdotus otetaan komission ilmoittamaa ajankohtaa seuraavan istuntojakson esityslistaluonnokseen.

2.   Jos komissio ilmoittaa, ettei se aio hyväksyä kaikkia parlamentin tarkistuksia, asiasta vastaavan valiokunnan esittelijä tai hänen ollessaan estynyt kyseisen valiokunnan puheenjohtaja tekee parlamentille virallisen ehdotuksen siitä, äänestetäänkö luonnoksesta lainsäädäntöpäätöslauselmaksi. Ennen tämän ehdotuksen antamista esittelijä tai asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja voi pyytää puhemiestä keskeyttämään asian käsittelyn.

Jos parlamentti päättää lykätä äänestystä, asia katsotaan palautetuksi asiasta vastaavaan valiokuntaan uudelleenkäsittelyä varten.

Tässä tapauksessa asiasta vastaava valiokunta antaa parlamentille suullisen tai kirjallisen selvityksen asiasta parlamentin asettamassa määräajassa, joka saa olla enintään kaksi kuukautta.

Jos asiasta vastaava valiokunta ei pysty noudattamaan määräaikaa, sovelletaan 52 artiklan 4 kohdan mukaista menettelyä.

Tässä vaiheessa otetaan käsiteltäväksi ainoastaan asiasta vastaavan valiokunnan esittämät ja komission kanssa sovitteluratkaisuun pyrkivät tarkistukset.

3.   Tämän artiklan 2 kohdan soveltaminen ei sulje pois muiden jäsenten 168 artiklan mukaisesti käsiteltäväksi jättämää pyyntöä asian palauttamisesta valiokuntakäsittelyyn.

Jos asia palautetaan valiokuntaan 2 kohdan mukaisesti, asiasta vastaavan valiokunnan on kyseisten määräysten mukaan ensisijaisesti annettava asiasta selvitys asetetussa määräajassa ja tarvittaessa jätettävä käsiteltäväksi komission kanssa sovitteluratkaisuun pyrkiviä tarkistuksia. Sen ei kuitenkaan tarvitse käsitellä uudestaan kaikkia parlamentin hyväksymiä säännöksiä.

Valiokuntakäsittelyyn palauttamisen lykkäävän vaikutuksen vuoksi valiokunnalla on suurempi toimintavapaus ja se voi sovitteluratkaisun saavuttamiseksi ehdottaa täysistunnon hyväksymien säännösten käsittelemistä uudelleen.

Koska tällöin otetaan käsiteltäväksi vain sovitteluratkaisuun pyrkivät valiokunnan tarkistukset, parlamentin suvereeniuden säilyttämiseksi on 2 kohdan mukaisessa selvityksessä selvästi ilmaistava, mitkä jo hyväksytyistä säännöksistä raukeavat, jos ehdotetut tarkistukset hyväksytään.

Seurantamenettely

54 artikla

Parlamentin lausunnon seuranta

1.   Parlamentin hyväksyttyä komission ehdotusta koskevan lausunnon asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja ja esittelijä valvovat ehdotuksen käsittelyä menettelyn eri vaiheissa, kunnes neuvosto hyväksyy ehdotuksen, erityisesti varmistaakseen, että neuvosto tai komissio noudattavat parlamentille antamiaan sitoumuksia parlamentin hyväksymien tarkistusten suhteen.

2.   Asiasta vastaava valiokunta voi kutsua komission sekä neuvoston keskustelemaan asiasta valiokunnan kanssa.

3.   Jos asiasta vastaava valiokunta katsoo tarpeelliseksi, se voi missä tahansa seurantamenettelyn vaiheessa jättää käsiteltäväksi tämän artiklan mukaisen päätöslauselmaesityksen, jossa parlamentille suositellaan, että se

—	vetoaa komissioon, jotta tämä peruuttaisi ehdotuksensa, tai

—	pyytää komissiota tai neuvostoa antamaan asian uudelleen parlamentin käsiteltäväksi 55 artiklan mukaisesti tai pyytää komissiota esittämään uuden ehdotuksen, tai

—	päättää muista aiheellisiksi katsomistaan toimista.

Tämä päätöslauselmaesitys otetaan valiokunnan päätöstä seuraavan istuntojakson esityslistaluonnokseen.

55 artikla

Asian antaminen uudelleen parlamentin käsiteltäväksi

1.   Asiasta vastaavan valiokunnan pyynnöstä puhemies pyytää komissiota antamaan ehdotuksensa uudelleen parlamentin käsiteltäväksi,

—	jos komissio peruuttaa alkuperäisen ehdotuksensa korvatakseen sen toisella ehdotuksella parlamentin esitettyä kantansa, jollei tätä tehdä parlamentin tarkistusten sisällyttämiseksi ehdotukseen, tai

—	jos komissio muuttaa tai aikoo muuttaa huomattavasti alkuperäistä ehdotusta, jollei tätä tehdä parlamentin tarkistusten sisällyttämiseksi ehdotukseen, tai

—	jos ehdotuksessa käsitellyn ongelman luonne on muuttunut merkittävästi ajan myötä tai olosuhteiden muututtua, tai

—	jos parlamentin vahvistettua kantansa on pidetty uudet vaalit ja jos puheenjohtajakokous pitää sitä suotavana.

2.   Parlamentti pyytää asiasta vastaavan valiokunnan pyynnöstä neuvostoa lähettämään komission EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan mukaisesti antaman ehdotuksen uudelleen parlamentin käsiteltäväksi, jos neuvosto aikoo muuttaa ehdotuksen oikeusperustaa siten, ettei EY:n perustamissopimuksen 251 artiklassa tarkoitettua menettelyä enää sovellettaisi.

3.   Asiasta vastaavan valiokunnan pyynnöstä puhemies kehottaa neuvostoa kuulemaan parlamenttia uudelleen 1 kohdassa esitetyissä olosuhteissa ja samoin ehdoin ja myös silloin, jos neuvosto muuttaa tai aikoo muuttaa huomattavasti alkuperäistä ehdotusta, josta parlamentti on antanut lausunnon, jollei tätä tehdä parlamentin tarkistusten sisällyttämiseksi ehdotukseen.

4.   Puhemies pyytää myös, että säädösehdotus annetaan uudelleen parlamentin käsiteltäväksi tämän artiklan määräysten perusteella, jos parlamentti poliittisen ryhmän tai vähintään 37 jäsenen ehdotuksesta niin päättää.

56 artikla

Vuoden 1975 yhteisen julistuksen mukainen neuvottelumenettely

1.   Jos neuvosto aikoo poiketa parlamentin lausunnosta tietyissä tärkeissä yhteisön lainsäädäntöä koskevissa päätöksissä, parlamentti voi lausuntonsa antaessaan aloittaa neuvoston kanssa neuvottelumenettelyn, johon komissio osallistuu aktiivisesti.

2.   Parlamentti aloittaa neuvottelumenettelyn omasta tai neuvoston aloitteesta.

3.   Neuvottelukomiteavaltuuskunnan kokoonpanoon ja menettelytapoihin sekä tuloksista parlamentille tiedottamiseen sovelletaan 64 artiklan määräyksiä.

4.   Asiasta vastaava valiokunta laatii neuvottelun tuloksista mietinnön, josta parlamentti keskustelee ja äänestää.

LUKU 4

TOINEN KÄSITTELY

Valiokuntavaihe

57 artikla

Neuvoston yhteisen kannan ilmoittaminen

1.   EY:n perustamissopimuksen 251 ja 252 artiklassa tarkoitetusta neuvoston yhteisestä kannasta ilmoitetaan siten, että puhemies antaa sen tiedoksi täysistunnossa. Puhemies antaa ilmoituksen saatuaan Euroopan unionin virallisille kielille asianmukaisesti käännetyt asiakirjat, joissa ilmaistaan yhteinen kanta, kaikki lausumat, jotka on merkitty neuvoston sen istunnon pöytäkirjaan, jossa yhteinen kanta vahvistettiin, perusteet, jotka ovat johtaneet neuvoston yhteisen kannan vahvistamiseen, sekä komission kanta. Puhemies antaa ilmoituksen kyseisten asiakirjojen vastaanottoa seuraavan istuntojakson aikana.

Ennen ilmoituksen antamista puhemies varmistaa yhdessä asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajan ja/tai esittelijän kanssa, että hänen vastaanottamansa asiakirja todella on yhteinen kanta ja että kyseeseen ei tule yksikään 55 artiklassa tarkoitetuista tapauksista. Muussa tapauksessa puhemies yrittää yhdessä asiasta vastaavan valiokunnan sekä mahdollisuuksien mukaan yhteisymmärryksessä neuvoston kanssa saavuttaa asianmukaiset ratkaisut.

2.   Luettelo näistä ilmoituksista sekä asiasta vastaavan valiokunnan nimi julkaistaan istunnon pöytäkirjassa.

58 artikla

Määräaikojen pidentäminen

1.   Puhemies pidentää määräaikoja EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 7 kohdan mukaisesti toiseen käsittelyyn varattujen määräaikojen osalta asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajan tai esittelijän pyynnöstä tai sovitteluun varattujen määräaikojen osalta parlamentin sovittelukomiteavaltuuskunnan pyynnöstä.

Puhemies pyytää neuvoston suostumusta määräaikojen pidentämiselle EY:n perustamissopimuksen 252 artiklan g alakohdan tai Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 39 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

2.   Puhemies ilmoittaa parlamentille parlamentin tai neuvoston aloitteesta tehdyistä, EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 7 kohdan mukaisista määräaikojen pidennyksistä.

3.   Puhemies voi asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajaa kuultuaan suostua neuvoston pyyntöön määräajan pidentämisestä EY:n perustamissopimuksen 252 artiklan g alakohdan mukaisesti.

59 artikla

Asiasta vastaavaan valiokuntaan lähettäminen ja käsittely

1.   Sinä päivänä, kun yhteinen kanta on ilmoitettu parlamentille 57 artiklan 1 kohdan mukaisesti, se katsotaan ilman eri toimenpiteitä lähetetyksi asiasta vastaavaan valiokuntaan sekä valiokuntiin, joilta on pyydetty siitä lausunto ensimmäisessä käsittelyssä.

2.   Neuvoston yhteinen kanta otetaan ensimmäisenä kohtana sen ilmoittamista seuraavan asiasta vastaavan valiokunnan kokouksen esityslistalle. Neuvosto voidaan kutsua esittelemään yhteinen kanta.

3.   Jollei toisin päätetä, toisen käsittelyn esittelijä on sama kuin ensimmäisen käsittelyn esittelijä.

4.   Parlamentin toista käsittelyä koskevia, 62 artiklan 2, 3 ja 5 kohdassa tarkoitettuja määräyksiä sovelletaan myös asiasta vastaavan valiokunnan käsittelyyn. Ainoastaan kyseisen valiokunnan jäsenet tai pysyvät varajäsenet saavat jättää käsiteltäväksi hylkäysehdotuksia tai tarkistuksia. Valiokunta tekee päätöksensä annettujen äänten enemmistöllä.

5.   Ennen äänestystä valiokunta voi pyytää puheenjohtajaa ja esittelijää keskustelemaan valiokunnassa esitetyistä tarkistuksista neuvoston puheenjohtajan tai hänen edustajansa kanssa ja asiasta vastaavan komission jäsenen läsnä ollessa. Esittelijä voi jättää käsiteltäväksi kompromissitarkistuksia keskustelun päätteeksi.

6.   Asiasta vastaava valiokunta antaa suosituksen toiseen käsittelyyn, jossa se esittää neuvoston vahvistaman yhteisen kannan hyväksymistä, tarkistamista tai hylkäämistä. Suositus sisältää päätösehdotusta koskevat lyhyet perustelut.

Täysistuntovaihe

60 artikla

Toisen käsittelyn päättäminen

1.   Neuvoston yhteinen kanta sekä asiasta vastaavan valiokunnan mahdollinen suositus toiseen käsittelyyn otetaan ilman eri toimenpiteitä sen istuntojakson esityslistaluonnokseen, jonka keskiviikko on ennen ja lähimpänä kolmen kuukauden tai, jos määräaikaa on jatkettu 58 artiklan mukaisesti, neljän kuukauden ajanjakson päättymistä, jollei asiaa ole jo käsitelty aikaisemman istuntojakson aikana.

Koska parlamentin valiokuntien antamat suositukset toiseen käsittelyyn vastaavat perusteluja, joissa valiokunta selvittää kantaansa neuvoston yhteiseen kantaan, niistä ei äänestetä.

2.   Toinen käsittely julistetaan päättyneeksi, kun parlamentti hyväksyy tai hylkää yhteisen kannan tai tarkistaa sitä EY:n perustamissopimuksen 251 ja 252 artiklan määräysten mukaisesti ja asetetussa määräajassa.

61 artikla

Neuvoston yhteisen kannan hylkääminen

1.   Asiasta vastaava valiokunta, poliittinen ryhmä tai vähintään 37 jäsentä voi puhemiehen asettamassa määräajassa jättää kirjallisena käsiteltäväksi ehdotuksen neuvoston yhteisen kannan hylkäämiseksi. Ehdotuksen hyväksymiseen tarvitaan parlamentin jäsenten enemmistö. Ehdotuksesta yhteisen kannan hylkäämiseksi äänestetään ennen mahdollisia tarkistuksia.

2.   Vaikka parlamentti ei tässä äänestyksessä hyväksy ehdotusta yhteisen kannan hylkäämiseksi, se voi esittelijän suosituksesta tarkistuksista äänestettyään ja kuultuaan komission kannan 62 artiklan 5 kohdan mukaisesti käsitellä uutta hylkäysehdotusta.

3.   Jos neuvoston yhteinen kanta hylätään, puhemies ilmoittaa täysistunnossa, että lainsäädäntömenettely on päättynyt.

4.   Poiketen siitä, mitä 3 kohdassa määrätään, puhemies pyytää komissiota peruuttamaan ehdotuksensa, jos parlamentin hylkäämä yhteinen kanta kuuluu EY:n perustamissopimuksen 252 artiklan määräysten soveltamisalaan. Jos komissio peruuttaa ehdotuksensa, puhemies ilmoittaa täysistunnossa, että lainsäädäntömenettely on päättynyt.

62 artikla

Tarkistukset neuvoston yhteiseen kantaan

1.   Asiasta vastaava valiokunta, poliittinen ryhmä tai vähintään 37 jäsentä voi jättää täysistunnon käsiteltäväksi tarkistuksia neuvoston yhteiseen kantaan.

2.   Tarkistus yhteiseen kantaan otetaan käsiteltäväksi ainoastaan, jos se on 150 ja 151 artiklan määräysten mukainen ja jos sillä

a)	pyritään joko kokonaan tai osittain palauttamaan parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä hyväksymä kanta, tai

b)	pyritään yhteisymmärrykseen neuvoston ja parlamentin välillä, tai

c)	pyritään tarkistamaan yhteisen kannan osaa, joka ei sisälly ensimmäisessä käsittelyssä esitettyyn ehdotukseen tai joka eroaa sisällöltään ja joka ei huomattavasti muuta ehdotusta 55 artiklassa tarkoitetussa merkityksessä, tai

d)	pyritään ottamaan huomioon ensimmäisen käsittelyn jälkeen ilmennyt uusi oikeudellinen seikka tai tilanne.

Puhemiehen päätös siitä, otetaanko tarkistus käsiteltäväksi, on lopullinen.

3.   Jos uudet vaalit on pidetty ensimmäisen käsittelyn jälkeen eikä 55 artiklaan ole vedottu, puhemies voi olla soveltamatta 2 kohdassa määrättyjä, käsiteltäväksi ottamista koskevia rajoituksia.

4.   Tarkistus hyväksytään ainoastaan parlamentin jäsenten enemmistöllä.

5.   Ennen tarkistuksista toimitettavaa äänestystä puhemies voi pyytää komissiota ilmaisemaan kantansa ja neuvostoa esittämään näkemyksensä.

LUKU 5

KOLMAS KÄSITTELY

Sovittelu

63 artikla

Sovittelukomitean koollekutsuminen

Jos neuvosto ilmoittaa parlamentille, että se ei voi hyväksyä kaikkia parlamentin ehdottamia tarkistuksia yhteiseen kantaan, puhemies sopii neuvoston kanssa sovittelukomitean ensimmäisen kokouksen ajankohdasta ja paikasta. Sovittelukomitealle asetettu EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 5 kohdan mukainen kuuden viikon tai pidennettynä kahdeksan viikon määräaika alkaa komitean ensimmäisestä kokoontumisajankohdasta.

64 artikla

Sovittelukomiteavaltuuskunta

1.   Parlamentin valtuuskunnan jäsenten määrä sovittelukomiteassa on yhtä suuri kuin neuvoston valtuuskunnan jäsenten määrä.

2.   Valtuuskunnan poliittinen kokoonpano vastaa parlamentin jakoa poliittisiin ryhmiin. Puheenjohtajakokous määrää jäsenten tarkan lukumäärän kustakin poliittisesta ryhmästä.

3.   Poliittiset ryhmät nimittävät valtuuskunnan jäsenet jokaiseen sovittelutapaukseen erikseen mielellään niistä valiokunnista, joita asia koskee, lukuun ottamatta kolmea jäsentä, jotka nimitetään valtuuskuntien vakituisiksi jäseniksi kahdentoista kuukauden ajaksi. Poliittiset ryhmät nimittävät varapuhemiesten keskuudesta nämä kolme vakituista jäsentä, jotka edustavat vähintään kahta eri poliittista ryhmää. Asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja ja esittelijä ovat kaikissa tapauksissa valtuuskunnan jäseniä.

4.   Valtuuskunnissa edustettuina olevat poliittiset ryhmät nimittävät varajäseniä.

5.   Poliittiset ryhmät ja sitoutumattomat jäsenet, jotka eivät ole edustettuina valtuuskunnassa, voivat lähettää yhden edustajan valtuuskunnan sisäisiin valmisteleviin kokouksiin.

6.   Puhemies tai yksi kolmesta pysyvästä jäsenestä johtaa valtuuskuntaa.

7.   Valtuuskunta tekee päätöksensä jäsentensä enemmistöllä. Valtuuskunnan kokoukset eivät ole julkisia.

Puheenjohtajakokous vahvistaa menettelyä koskevia lisäohjeita sovittelukomiteavaltuuskunnan työlle.

8.   Valtuuskunta saattaa parlamentin tietoon sovittelun tulokset.

Täysistuntovaihe

65 artikla

Yhteinen teksti

1.   Jos sovittelukomiteassa päästään sopimukseen yhteisestä tekstistä, asia otetaan sen täysistunnon esityslistalle, joka pidetään kuuden, tai jos määräaikaa on jatkettu, kahdeksan viikon kuluessa siitä päivästä, jolloin sovittelukomitea hyväksyi yhteisen tekstin.

2.   Sovittelukomiteavaltuuskunnan puheenjohtaja tai valtuuskunnan muu nimetty jäsen antaa lausuman yhteisestä tekstistä, johon on liitetty mietintö.

3.   Yhteiseen tekstiin ei voida esittää tarkistuksia.

4.   Yhteisestä tekstistä kokonaisuudessaan äänestetään vain kerran. Yhteinen teksti hyväksytään annettujen äänten enemmistöllä.

5.   Kun yhteisestä tekstistä ei päästä sovittelukomiteavaltuuskunnassa sopimukseen, sovittelukomiteavaltuuskunnan puheenjohtaja tai muu nimetty jäsen antaa lausuman. Tämän lausuman jälkeen käydään keskustelu.

LUKU 6

LAINSÄÄDÄNTÖMENETTELYN PÄÄTTÄMINEN

66 artikla

Hyväksyminen ensimmäisessä käsittelyssä

1.   Jos neuvosto on ilmoittanut parlamentille EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan mukaisesti hyväksyneensä sen tarkistukset muuttamatta muuten komission ehdotusta tai jos kumpikaan toimielin ei ole muuttanut komission ehdotusta, puhemies ilmoittaa täysistunnossa, että ehdotus on lopullisesti hyväksytty.

2.   Ennen ilmoituksen antamista puhemies tarkistaa, että neuvoston ehdotukseen mahdollisesti tekemät tekniset mukautukset eivät vaikuta sen asiasisältöön. Epävarmoissa tapauksissa hän kuulee asiasta vastaavaa valiokuntaa. Jos käy ilmi, että tehdyt muutokset koskevat asiasisältöä, puhemies ilmoittaa neuvostolle, että parlamentti vie asian toiseen käsittelyyn heti, kun työjärjestyksen 57 artiklassa esitetyt ehdot on täytetty.

3.   Annettuaan edellä 1 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen, puhemies allekirjoittaa ehdotetun säädöksen yhdessä neuvoston puheenjohtajan kanssa ja huolehtii yhdessä tämän kanssa sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä 68 artiklan mukaisesti.

67 artikla

Hyväksyminen toisessa käsittelyssä

Jos 61 ja 62 artiklan mukaista ehdotusta yhteisen kannan hylkäämiseksi tai yhteistä kantaa koskevia tarkistuksia ei ole hyväksytty tarkistusten tai hylkäysehdotusten käsiteltäväksi jättämiselle ja niistä äänestämiselle asetetussa määräajassa, puhemies ilmoittaa täysistunnossa, että ehdotettu säädös on lopullisesti hyväksytty. Hän allekirjoittaa ehdotuksen yhdessä neuvoston puheenjohtajan kanssa ja huolehtii yhdessä tämän kanssa sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä 68 artiklan mukaisesti.

68 artikla

Hyväksyttyjen säädösten allekirjoittaminen

1.   Puhemies ja pääsihteeri allekirjoittavat parlamentin ja neuvoston yhteisesti antamat säädökset tarkistettuaan, että kaikki menettelyt on suoritettu asianmukaisesti.

2.   Parlamentin ja neuvoston EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan mukaista menettelyä noudattaen yhteisesti antamissa säädöksissä on kyseisen säädöksen luonne sekä järjestysnumero, sen antamispäivämäärä ja aihe.

3.   Parlamentin ja neuvoston yhteisesti antamissa säädöksissä on:

a)	ilmaisu ”Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto, jotka”;

b)	ilmoitus niistä säännöksistä, joiden perusteella säädös on annettu, ja näiden edellä sanat ”ottavat huomioon”;

c)	viittaus saatuihin ehdotuksiin ja lausuntoihin sekä käytyihin neuvotteluihin;

d)	säädöksen perustelut, jotka aloitetaan sanoilla ”sekä katsovat seuraavaa”;

e)	ilmaisu kuten ”ovat antaneet tämän asetuksen”, ”ovat antaneet tämän direktiivin”, ”ovat tehneet tämän päätöksen” tai ”ovat päättäneet seuraavaa”, jonka jälkeen seuraavat säädöksen säännökset.

4.   Säädökset jakautuvat artikloihin, jotka voidaan ryhmitellä luvuiksi ja jaksoiksi.

5.   Säädöksen viimeisessä artiklassa vahvistetaan voimaantulopäivä, jos se on aikaisempi tai myöhempi kuin julkaisemista seuraava 20. päivä.

6.   Säädöksen viimeistä artiklaa seuraa:

—	perustamissopimuksen asiaa koskevia määräyksiä vastaava asianmukainen ilmaisu sen soveltamisesta;

—	ilmaisu ”Tehty...”, jonka jälkeen seuraa säädöksen antamisen päivämäärä;

—	ilmaisut ”Euroopan parlamentin puolesta Puhemies”, ”Neuvoston puolesta Puheenjohtaja”, joita seuraavat parlamentin puhemiehen nimi ja neuvoston sen puheenjohtajan nimi, joka toimi puheenjohtajana, kun säädös annettiin.

7.   Parlamentin ja neuvoston pääsihteerit huolehtivat edellä tarkoitettujen säädösten julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

LUKU 7

TALOUSARVIOMENETTELYT

69 artikla

Yleinen talousarvio

Euroopan yhteisöjen perustamissopimusten varainhoitoa koskevien määräysten mukaiset Euroopan unionin yleisen talousarvion ja lisätalousarvioiden käsittelyssä noudatettavat menettelyt hyväksytään parlamentin päätöslauselmalla, ja ne ovat tämän työjärjestyksen liitteenä (9).

70 artikla

Talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntäminen komissiolle

Määräykset menettelyistä, joita noudatetaan tehtäessä päätöstä talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä komissiolle Euroopan yhteisöjen perustamissopimusten varainhoitoa koskevien määräysten ja varainhoitoasetuksen mukaisesti, ovat tämän työjärjestyksen liitteenä (10). Liite hyväksytään 202 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

71 artikla

Muut vastuuvapausmenettelyt

Määräyksiä menettelystä, jolla komissiolle myönnetään talousarvion toteuttamista koskeva vastuuvapaus, sovelletaan vastaavasti myös:

—	menettelyyn, jolla Euroopan parlamentin puhemiehelle myönnetään Euroopan parlamentin talousarvion toteuttamista koskeva vastuuvapaus;

—

menettelyyn, jolla Euroopan unionin muiden toimielinten ja elinten, kuten neuvoston (täytäntöönpanoon liittyvien toimien osalta), yhteisöjen tuomioistuimen, tilintarkastustuomioistuimen, Euroopan talous- ja sosiaalikomitean ja alueiden komitean, talousarvion toteuttamisesta vastaaville henkilöille myönnetään vastuuvapaus;

—	menettelyyn, jolla komissiolle myönnetään Euroopan kehitysrahaston talousarvion toteuttamista koskeva vastuuvapaus;

—	menettelyyn, jolla oikeudellisesti itsenäisten, yhteisön tehtäviä toteuttavien laitosten talousarvion toteuttamisesta vastaaville elimille myönnetään vastuuvapaus, jos niiden toimintaa koskevat määräykset edellyttävät Euroopan parlamentin myöntämää vastuuvapautta.

72 artikla

Parlamentin harjoittama talousarvion toteuttamisen valvonta

1.   Parlamentti valvoo kuluvan vuoden talousarvion toteuttamista. Parlamentti antaa tehtävän talousarviosta ja sen valvonnasta vastaaville valiokunnille ja muille valiokunnille, joita asia koskee.

2.   Joka vuosi ennen seuraavan varainhoitovuoden talousarvioesityksen ensimmäistä käsittelyä parlamentti käsittelee kuluvan vuoden talousarvion toteuttamiseen liittyviä ongelmia, tarvittaessa asiasta vastaavan valiokunnan päätöslauselmaesityksen pohjalta.

LUKU 8

SISÄISET TALOUSARVIOMENETTELYT

73 artikla

Parlamentin ennakkoarvio tuloista ja menoista

1.   Puhemiehistö laatii alustavan ennakkoarvioesityksen tuloista ja menoista pääsihteerin valmisteleman raportin perusteella.

2.   Puhemies lähettää alustavan ennakkoarvioesityksen asiasta vastaavaan valiokuntaan, joka laatii ennakkoarvioesityksen tuloista ja menoista ja antaa parlamentille mietinnön asiasta.

3.   Puhemies asettaa määräajan tarkistusten jättämiselle ennakkoarvioesitykseen tuloista ja menoista.

Asiasta vastaava valiokunta ilmaisee kantansa tarkistuksiin.

4.   Parlamentti vahvistaa ennakkoarvion tuloista ja menoista.

5.   Puhemies lähettää ennakkoarvion tuloista ja menoista komissiolle ja neuvostolle.

6.   Edellä mainittuja määräyksiä sovelletaan myös lisäennakkoarvioihin tuloista ja menoista.

7.   Täytäntöönpanomääräykset, joita noudatetaan laadittaessa parlamentin ennakkoarviota tuloista ja menoista, hyväksytään annettujen äänten enemmistöllä ja otetaan työjärjestyksen liitteeksi (11).

74 artikla

Maksusitoumukset ja maksujen suorittaminen

1.   Puhemies päättää maksuihin sitoutumisesta ja maksujen suorittamisesta tai antaa tähän luvan sisäisten varainhoitosääntöjen rajoissa, jotka puhemiehistö on antanut asiasta vastaavaa valiokuntaa kuultuaan.

2.   Puhemies lähettää tilinpäätösesityksen asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi.

3.   Parlamentti hyväksyy tilinpäätöksensä ja päättää vastuuvapauden myöntämisestä asiasta vastaavan valiokunnan mietinnön perusteella.

LUKU 9

HYVÄKSYNTÄMENETTELY

75 artikla

Hyväksyntämenettely

1.   Jos parlamenttia pyydetään antamaan puoltava lausuntonsa ehdotetusta säädöksestä, se tekee päätöksen asiasta vastaavan valiokunnan suosituksen pohjalta, jossa ehdotetaan joko säädöksen hyväksymistä tai hylkäämistä.

Parlamentti ilmaisee kantansa kyseisestä säädöksestä, joka EY:n perustamissopimuksen tai Euroopan unionista tehdyn sopimuksen mukaan edellyttää parlamentin puoltavaa lausuntoa, yhdessä äänestyksessä. Tarkistuksia ei voida jättää käsiteltäväksi. Puoltavan lausunnon antamiseen vaaditaan EY:n perustamissopimuksen tai Euroopan unionista tehdyn sopimuksen siinä artiklassa määrätty enemmistö, joka on ehdotetun säädöksen oikeusperusta.

2.   Liittymissopimuksiin sovelletaan 82 artiklaa ja kansainvälisiin sopimuksiin 83 artiklaa ja sen toteamiseen, että jäsenvaltio on vakavasti ja jatkuvasti rikkonut yhteisiä periaatteita, sovelletaan 95 artiklaa. Tiiviimpää yhteistyötä koskevan menettelyn ollessa kyseessä alalla, jota EY:n perustamissopimuksen 251 artiklassa määrätty menettely koskee, sovelletaan työjärjestyksen 76 artiklaa.

3.   Kun lainsäädäntöehdotus edellyttää parlamentin puoltavaa lausuntoa, asiasta vastaava valiokunta voi menettelyn saattamiseksi myönteiseen tulokseen esittää parlamentille väliaikaisen mietinnön komission ehdotuksesta ja siihen sisältyvän päätöslauselmaesityksen, jossa tehdään suosituksia ehdotuksen muuttamisesta tai täytäntöönpanosta.

Jos parlamentti hyväksyy vähintään yhden suosituksen, puhemies pyytää keskustelujen jatkamista neuvoston kanssa.

Asiasta vastaava valiokunta antaa lopullisen suosituksensa parlamentin puoltavasta lausunnosta neuvoston kanssa käydyssä keskustelussa saavutetun lopputuloksen perusteella.

LUKU 10

TIIVIIMPI YHTEISTYÖ

76 artikla

Parlamentissa sovellettavat menettelyt

1.   Puhemies lähettää asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi jäsenvaltioiden pyynnöt tai komission ehdotukset, joiden tarkoituksena on toteuttaa tiiviimpää yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä, sekä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 40 a artiklan 2 kohdan mukaiset parlamentin kuulemispyynnöt. Tällöin sovelletaan tarvittaessa työjärjestyksen 35, 36, 37, 40, 49—56 sekä 75 artiklan määräyksiä.

2.   Asiasta vastaava valiokunta tarkistaa ehdotuksen yhdenmukaisuuden EY:n perustamissopimuksen 11 artiklan ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 27 a, 27 b, 40, 43, 44 ja 44 a artiklan kanssa.

3.   Käsitellessään tiiviimmän yhteistyön piirissä tehtyjä säädösehdotuksia parlamentti noudattaa samoja menettelyjä kuin tiiviimpään yhteistyöhön kuulumattomien ehdotusten käsittelyssä.

LUKU 11

MUUT MENETTELYT

77 artikla

EY:n perustamissopimuksen 122 artiklan mukainen lausuntomenettely

1.   Kun parlamentilta pyydetään EY:n perustamissopimuksen 122 artiklan 2 kohdan mukaisesti lausuntoa neuvoston laatimista suosituksista, jotka neuvosto on esittänyt täysistunnossa, parlamentti keskustelee niistä lähtökohtanaan asiasta vastaavan valiokunnan suullisesti tai kirjallisesti tekemä ehdotus, jossa esitetään joko kuulemispyynnön kohteena olevien suositusten hyväksymistä tai hylkäämistä.

2.   Sen jälkeen parlamentti äänestää suosituksista yhtenä ryhmänä ilman tarkistuksia.

78 artikla

Työmarkkinaosapuolten kanssa käytävään vuoropuheluun liittyvät menettelyt

1.   Puhemies lähettää kaikki EY:n perustamissopimuksen 138 artiklan mukaisesti laaditut komission asiakirjat tai työmarkkinaosapuolten EY:n perustamissopimuksen 139 artiklan 1 kohdan mukaisesti tekemät sopimukset sekä EY:n perustamissopimuksen 139 artiklan 2 kohdan mukaisesti esitetyt komission ehdotukset asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi.

2.   Jos työmarkkinaosapuolet ilmoittavat komissiolle halustaan aloittaa EY:n perustamissopimuksen 139 artiklassa tarkoitettu menettely, asiasta vastaava valiokunta voi laatia mietinnön kyseisestä aiheesta.

3.   Jos työmarkkinaosapuolet ovat päässeet sopimukseen ja pyytäneet yhteisesti, että sopimus pannaan täytäntöön neuvoston komission ehdotuksesta tekemällä päätöksellä EY:n perustamissopimuksen 139 artiklan 2 kohdan mukaisesti, asiasta vastaava valiokunta jättää käsiteltäväksi päätöslauselmaesityksen, jossa suositellaan ehdotuksen hyväksymistä tai hylkäämistä.

79 artikla

Vapaaehtoisten sopimusten tarkastelua koskeva menettely

1.   Jos komissio ilmoittaa parlamentille aikomuksestaan tutkia vapaaehtoisten sopimusten käyttöä vaihtoehtona lainsäädännölle, asiasta vastaava valiokunta voi laatia mietinnön kyseisestä aiheesta 45 artiklan mukaisesti.

2.   Kun komissio ilmoittaa aikovansa tehdä vapaaehtoisen sopimuksen, asiasta vastaava valiokunta voi jättää käsiteltäväksi päätöslauselmaesityksen, jossa suositellaan ehdotuksen hyväksymistä tai hylkäämistä ja hyväksymisen tai hylkäämisen ehtoja.

80 artikla

Kodifiointi

1.   Kun komission ehdotus yhteisön lainsäädännön kodifioimiseksi on annettu parlamentille, se lähetetään oikeudellisista asioista vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi. Jos todetaan, että ehdotus ei aiheuta sisällöllisiä muutoksia voimassa olevaan yhteisön lainsäädäntöön, noudatetaan 43 artiklassa määrättyä menettelyä.

2.   Asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja tai kyseisen valiokunnan nimeämä esittelijä voi osallistua kodifiointia koskevan ehdotuksen käsittelyyn ja tarkastamiseen. Asiasta vastaava valiokunta antaa tarvittaessa lausuntonsa etukäteen.

3.   Sen estämättä mitä 43 artiklan 3 kohdassa määrätään, yksinkertaistettua menettelyä ei sovelleta virallista kodifiointia koskevaan ehdotukseen, jos oikeudellisista asioista vastaavan valiokunnan tai asiasta vastaavan valiokunnan jäsenten enemmistö vastustaa kyseistä menettelyä.

81 artikla

Täytäntöönpanomääräykset

1.   Kun komissio toimittaa parlamentille antamansa ehdotuksen täytäntöönpanotoimenpiteeksi, puhemies lähettää kyseisen asiakirjan valiokuntaan, joka on asiasta vastaava sen säädöksen suhteen, johon täytäntöönpanomääräykset perustuvat.

2.   Kuukauden kuluessa — tai kolmen kuukauden, jos kyseessä ovat rahoituspalveluja koskevat toimet — täytäntöönpanotoimenpidettä koskevan ehdotuksen vastaanottamisesta parlamentti voi asiasta vastaavan valiokunnan ehdotuksesta hyväksyä päätöslauselman, jossa vastustetaan täytäntöönpanotoimenpidettä, etenkin jos se ylittää perussäädöksessä säädetyn täytäntöönpanovallan. Jos istuntojaksoa ei ole ennen määräajan päättymistä tai jos tarvitaan kiireellisiä toimia, vastausvaltuuksien katsotaan olevan asiasta vastaavalla valiokunnalla. Tämä tapahtuu valiokunnan puheenjohtajan asianomaiselle komission jäsenelle osoittaman kirjeen muodossa, ja siitä ilmoitetaan kaikille parlamentin jäsenille. Jos parlamentti vastustaa toimenpidettä, puhemies pyytää komissiota peruuttamaan toimenpiteen, tarkistamaan sitä tai antamaan ehdotuksen asianmukaisen lainsäädäntömenettelyn mukaisesti.

LUKU 12

PERUSTAMIS- JA LIITTYMISSOPIMUKSET SEKÄ KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET

82 artikla

Liittymissopimukset

1.   Euroopan valtion hakemus liittyä Euroopan unionin jäseneksi lähetetään asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi.

2.   Parlamentti voi asiasta vastaavan valiokunnan, poliittisen ryhmän tai vähintään 37 jäsenen ehdotuksesta päättää pyytää komissiota ja neuvostoa osallistumaan asiasta käytävään keskusteluun, ennen kuin neuvottelut hakijavaltion kanssa aloitetaan.

3.   Neuvottelujen aikana komissio ja neuvosto antavat asiasta vastaavalle valiokunnalle säännöllisesti perusteellista sekä tarvittaessa luottamuksellista tietoa neuvottelujen etenemisestä.

4.   Parlamentti voi missä tahansa neuvottelujen vaiheessa antaa suosituksia asiasta vastaavan valiokunnan mietinnön pohjalta ja pyytää, että ne otetaan huomioon ennen Euroopan unioniin liittymistä koskevan sopimuksen tekemistä hakijavaltion kanssa. Tällaisiin suosituksiin vaaditaan sama enemmistö kuin lopulliseen puoltavaan lausuntoon.

5.   Kun neuvottelut on päätetty, mutta sopimusta ei ole vielä allekirjoitettu, sopimusluonnos lähetetään parlamentille puoltavaa lausuntoa varten.

6.   Parlamentti antaa puoltavan lausuntonsa Euroopan valtion hakemuksesta liittyä Euroopan unioniin jäsentensä enemmistöllä asiasta vastaavan valiokunnan mietinnön pohjalta.

83 artikla

Kansainväliset sopimukset

1.   Kun suunnitellaan neuvottelujen aloittamista kansainvälisen sopimuksen tekemiseksi, uusimiseksi tai tarkistamiseksi, mukaan lukien erityisaloja kuten raha-asioita tai kauppaa koskevat sopimukset, asiasta vastaava valiokunta varmistaa, että komissio antaa parlamentille täydellisen selvityksen, tarvittaessa luottamuksellisesti, suosituksistaan neuvotteluvaltuuksiksi.

2.   Parlamentti voi asiasta vastaavan valiokunnan, poliittisen ryhmän tai vähintään 37 jäsenen ehdotuksesta pyytää neuvostolta, että se ei anna valtuuksia neuvottelujen aloittamiseen, ennen kuin parlamentti on asiasta vastaavan valiokunnan mietinnön pohjalta ilmoittanut kantansa ehdotettuihin neuvotteluvaltuuksiin.

3.   Kun neuvottelut on määrä aloittaa, asiasta vastaava valiokunta tiedustelee komissiolta 1 kohdassa tarkoitettujen kansainvälisten sopimusten tekemiselle valittua oikeusperustaa. Asiasta vastaava valiokunta tarkistaa kansainvälisille sopimuksille valitun oikeusperustan 35 artiklan mukaisesti. Jos komissio ei ilmoita oikeusperustaa tai jos oikeusperustan pätevyys kyseenalaistetaan, sovelletaan 35 artiklan määräyksiä.

4.   Neuvottelujen aikana komissio ja neuvosto antavat asiasta vastaavalle valiokunnalle säännöllisesti perusteellista sekä tarvittaessa luottamuksellista tietoa neuvottelujen etenemisestä.

5.   Parlamentti voi missä tahansa neuvottelujen vaiheessa antaa suosituksia asiasta vastaavan valiokunnan mietinnön pohjalta ja käsiteltyään kaikki asiaan liittyvät ehdotukset, jotka on jätetty 114 artiklan mukaisesti, pyytää, että ne otetaan huomioon ennen käsiteltävänä olevan kansainvälisen sopimuksen tekemistä.

6.   Kun neuvottelut on päätetty, mutta sopimusta ei vielä ole allekirjoitettu, sopimusluonnos lähetetään parlamenttiin lausuntoa tai puoltavaa lausuntoa varten. Hyväksyntämenettelyssä sovelletaan 75 artiklaa.

7.   Parlamentti antaa Euroopan yhteisön tekemän kansainvälisen sopimuksen tai rahoituspöytäkirjan tekemistä, jatkamista tai muuttamista koskevan lausuntonsa tai puoltavan lausuntonsa yhdessä äänestyksessä annettujen äänten enemmistöllä. Sopimuksen tai pöytäkirjan tekstiä koskevia tarkistuksia ei voida jättää käsiteltäväksi.

8.   Jos parlamentin lausunto on kielteinen, puhemies pyytää, että neuvosto ei tee kyseistä sopimusta.

9.   Jos parlamentti ilmaisee kieltäytyvänsä antamasta puoltavaa lausuntoa kansainväliselle sopimukselle, puhemies ilmoittaa neuvostolle, että kyseistä sopimusta ei voida tehdä.

84 artikla

EY:n perustamissopimuksen 300 artiklaan perustuvat menettelyt sovellettaessa kansainvälisiä sopimuksia väliaikaisesti tai keskeytettäessä niiden soveltaminen tai määritettäessä yhteisön kanta kansainvälisellä sopimuksella perustetussa elimessä

Kun komissio ja/tai neuvosto ovat EY:n perustamissopimuksen 300 artiklan 2 kohdan mukaisesti velvoitettuja antamaan parlamentille viipymättä täydelliset tiedot, täysistunnossa annetaan julkilausuma ja järjestetään keskustelu. Parlamentti voi antaa suosituksia työjärjestyksen 83 tai 90 artiklan mukaisesti.

LUKU 13

UNIONIN ULKOINEN EDUSTUS JA YHTEINEN ULKO- JA TURVALLISUUSPOLITIIKKA

85 artikla

Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan nimittäminen

1.   Puhemies pyytää ennen yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan nimittämistä neuvoston puheenjohtajaa antamaan julkilausuman parlamentille Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklan mukaisesti. Samassa yhteydessä puhemies pyytää komission puheenjohtajaa antamaan julkilausuman.

2.   Kun yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja on nimitetty EY:n perustamissopimuksen 207 artiklan 2 kohdan mukaisesti, puhemies kutsuu hänet ennen virkaanastumistaan saapumaan asiasta vastaavaan valiokuntaan antamaan lausuman ja vastaamaan kysymyksiin.

3.   Parlamentti voi antaa suosituksen 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen julkilausuman, lausuman ja vastausten jälkeen ja asiasta vastaavan valiokunnan aloitteesta tai 114 artiklan mukaisesti.

86 artikla

Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toteuttamiseen liittyvien erityisedustajien nimittäminen

1.   Jos neuvosto aikoo nimittää erityisedustajan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 18 artiklan 5 kohdan mukaisesti, puhemies pyytää — asiasta vastaavan valiokunnan pyynnöstä — neuvostoa antamaan julkilausuman ja vastaamaan erityisedustajan valtuuksista, tavoitteista ja muista hänen tehtäviinsä tai asemaansa liittyvistä asioista esitettyihin kysymyksiin.

2.   Erityisedustaja voidaan kutsua nimityksensä jälkeen, mutta ennen virkaanastumistaan, asiasta vastaavaan valiokuntaan antamaan lausuma ja vastaamaan kysymyksiin.

3.   Kolmen kuukauden kuluessa kuulemisesta valiokunta voi tarpeen mukaan esittää 114 artiklan mukaisen suosituksen, joka liittyy suoraan lausumaan ja vastauksiin.

4.   Erityisedustajaa pyydetään tiedottamaan parlamentille yksityiskohtaisesti ja säännöllisesti valtuuksiensa käytöstä.

87 artikla

Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja muiden erityisedustajien lausumat

1.   Korkeaa edustajaa pyydetään antamaan lausuma Euroopan parlamentille ainakin neljä kertaa vuodessa. Tällöin sovelletaan 103 artiklan määräyksiä.

2.   Korkea edustaja kutsutaan olemaan läsnä vähintään neljästi vuodessa asiasta vastaavan valiokunnan kokouksessa ja antamaan lausuma sekä vastaamaan kysymyksiin. Korkea edustaja voidaan lisäksi kutsua muihin tilaisuuksiin valiokunnan pitäessä tätä tarpeellisena tai edustajan omasta aloitteesta.

3.   Kun neuvosto nimittää erityisedustajan hoitamaan tiettyjä poliittisia erityistehtäviä, erityisedustajaa voidaan pyytää antamaan lausuma asiasta vastaavassa valiokunnassa joko tämän omasta tai parlamentin aloitteesta.

88 artikla

Kansainvälinen edustus

1.   Nimitettäessä komission ulkomaisen edustuston päällikköä nimetty ehdokas voidaan kutsua saapumaan parlamentin asianomaiseen elimeen antamaan lausuma ja vastaamaan kysymyksiin.

2.   Kolmen kuukauden kuluessa 1 kohdassa tarkoitetusta kuulemisesta asiasta vastaava valiokunta voi hyväksyä päätöslauselman tai antaa suosituksen, joka liittyy suoraan annettuun lausumaan ja annettuihin vastauksiin.

89 artikla

Parlamentin kuuleminen ja tietojen antaminen sille yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevissa asioissa

1.   Kun parlamenttia kuullaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklan mukaisesti, asia lähetetään asiasta vastaavaan valiokuntaan, joka voi antaa suosituksia tämän työjärjestyksen 90 artiklan mukaisesti.

2.   Asianomaiset valiokunnat huolehtivat siitä, että yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja, neuvosto ja komissio antavat niille säännöllisesti ja ajoissa tietoja unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehityksestä ja täytäntöönpanosta, kustannuksista, joita on odotettavissa aina kun yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla tehdään menoja aiheuttava päätös, sekä muista taloudellisista näkökohdista, jotka liittyvät tämän politiikan täytäntöönpanoon. Valiokunta voi komission tai neuvoston tai korkean edustajan pyynnöstä päättää poikkeuksellisesti pitää kokouksensa suljetuin ovin.

3.   Vuosittain järjestetään keskustelu neuvoston laatimasta neuvoa-antavasta asiakirjasta, jossa käsitellään yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisiä näkökohtia ja perusvalintoja, unionin talousarvioon kohdistuvat rahoitusvaikutukset mukaan lukien. Tällöin sovelletaan 103 artiklassa määrättyjä menettelyjä.

(Katso myös 114 artiklan tulkinta)

4.   Neuvosto ja/tai korkea edustaja ja komissio kutsutaan olemaan läsnä kaikissa täysistuntokeskusteluissa, jotka koskevat ulko-, turvallisuus- tai puolustuspolitiikkaa.

90 artikla

Yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevat suositukset

1.   Yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevista asioista vastaava valiokunta voi laatia vastuualuettaan koskevia suosituksia neuvostolle saatuaan valtuudet puheenjohtajakokoukselta tai 114 artiklan mukaisen ehdotuksen perusteella.

2.   Kiireellisissä tapauksissa puhemies voi antaa edellisen kohdan mukaiset valtuudet. Puhemies voi myös antaa valiokunnalle luvan kiireellisen kokouksen pitämiseen.

3.   Hyväksyttäessä näitä suosituksia, joista äänestetään kirjallisina, ei sovelleta 138 artiklaa, ja niihin voidaan esittää suullisia tarkistuksia.

Työjärjestyksen 138 artiklaa voidaan olla soveltamatta vain valiokunnissa ja vain kiireellisissä tapauksissa. Työjärjestyksen 138 artiklan määräyksiä ei voida olla soveltamatta valiokuntien kokouksissa, joita ei ole julistettu kiireellisiksi, eikä täysistunnoissa.

Määräys, jonka mukaan voidaan esittää suullisia tarkistuksia, tarkoittaa, ettei suullisista tarkistuksista äänestyttämistä valiokunnassa voida vastustaa.

4.   Tällä tavoin laaditut suositukset otetaan seuraavan istuntojakson esityslistalle. Puhemiehen kiireellisiksi katsomissa tapauksissa suositukset voidaan ottaa meneillään olevan istuntojakson esityslistalle. Suositukset katsotaan hyväksytyiksi, jollei vähintään 37 jäsentä ole jättänyt kirjallista vastalausetta ennen istuntojakson alkua. Jälkimmäisessä tapauksessa valiokunnan suositukset otetaan keskustelua ja äänestystä varten kyseisen istuntojakson esityslistalle. Poliittinen ryhmä tai vähintään 37 jäsentä voi jättää käsiteltäväksi tarkistuksia.

91 artikla

Ihmisoikeuksien loukkaukset

Kullakin istuntojaksolla asiasta vastaavat valiokunnat voivat kukin ilman erillistä lupaa laatia päätöslauselmaesityksen ihmisoikeuksien loukkauksia koskevista tapauksista 90 artiklan 4 kohdassa esitetyn menettelyn mukaisesti.

LUKU 14

POLIISIYHTEISTYÖ JA OIKEUDELLINEN YHTEISTYÖ RIKOSASIOISSA

92 artikla

Tietojen antaminen parlamentille poliisiyhteistyöstä ja oikeudellisesta yhteistyöstä rikosasioissa

1.   Asiasta vastaava valiokunta varmistaa, että parlamentille annetaan säännöllisesti perusteelliset tiedot tämän alan yhteistyöhön liittyvistä toimista ja että parlamentin lausunnot otetaan aiheellisella tavalla huomioon, kun neuvosto vahvistaa yhteisiä kantoja, joissa määritellään unionin suhtautuminen tiettyyn kysymykseen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti.

2.   Valiokunta voi komission tai neuvoston pyynnöstä päättää pitää kokouksensa poikkeuksellisesti suljetuin ovin.

3.   Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 39 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu keskustelu käydään tämän työjärjestyksen 103 artiklan 2—4 kohdassa vahvistettujen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

93 artikla

Euroopan parlamentin kuuleminen poliisiyhteistyötä ja oikeudellista yhteistyötä rikosasioissa koskevissa asioissa

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklan 2 kohdan b—d alakohdassa tarkoitettu Euroopan parlamentin kuuleminen toteutetaan tämän työjärjestyksen 3—37, 40, 41 ja 51 artiklan mukaisesti.

Ehdotuksen käsittely otetaan tarvittaessa viimeistään sen täysistunnon esityslistalle, joka pidetään välittömästi ennen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 39 artiklan 1 kohdan mukaisesti vahvistetun määräajan umpeutumista.

Kun parlamenttia kuullaan Europolin johtajan ja hallintoneuvoston nimittämistä koskevasta ehdotuksesta neuvoston päätökseksi, sovelletaan tämän työjärjestyksen 101 artiklaa tarvittavin muutoksin.

94 artikla

Suositukset poliisiyhteistyöstä ja oikeudellisesta yhteistyöstä rikosasioissa

1.   Poliisiyhteistyöhön ja oikeudelliseen yhteistyöhön rikosasioissa liittyvistä asioista vastaava valiokunta voi laatia Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osastoon kuuluvaa alaa koskevia suosituksia neuvostolle saatuaan valtuudet puheenjohtajakokoukselta tai tämän työjärjestyksen 114 artiklan mukaisen ehdotuksen perusteella.

2.   Kiireellisissä tapauksissa puhemies voi antaa 1 kohdan mukaiset valtuudet. Puhemies voi myös antaa valiokunnalle luvan kiireellisen kokouksen pitämiseen.

3.   Tällä tavoin laaditut suositukset otetaan seuraavan istuntojakson esityslistalle. Edellä 90 artiklan 4 kohtaa sovelletaan tarvittavin muutoksin.

(Katso myös 114 artiklan tulkinta)

LUKU 15

JÄSENVALTION RIKKOESSA PERUSTAVANLAATUISIA PERIAATTEITA

95 artikla

Rikkomisen toteaminen

1.   Parlamentti voi asiasta vastaavan valiokunnan 45 artiklan nojalla laatiman erityisen mietinnön perusteella

a)	äänestää perustellusta ehdotuksesta, jossa neuvostoa kehotetaan toimimaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

b)	äänestää ehdotuksesta, jossa komissiota tai jäsenvaltioita kehotetaan esittämään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklan 2 kohdan mukainen ehdotus;

c)	äänestää ehdotuksesta, jossa neuvostoa kehotetaan toimimaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklan 3 kohdan tai myöhemmin 7 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

2.   Parlamentille on ilmoitettava kaikista neuvoston parlamentille esittämistä pyynnöistä antaa puoltava lausunto ehdotuksesta, joka on esitetty Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti, yhdessä jäsenvaltion esittämien huomautusten kanssa. Kiireellisiä ja perusteluja tapauksia lukuun ottamatta parlamentti tekee päätöksensä asiasta vastaavan valiokunnan ehdotuksesta.

3.   Edellä 1 ja 2 kohdan nojalla tehdyt päätökset edellyttävät kahden kolmasosan enemmistöä annetuista äänistä ja parlamentin jäsenten enemmistön kannatusta.

4.   Asiasta vastaava valiokunta voi lisäksi antaa päätöslauselmaesityksen, kun parlamenttia pyydetään antamaan puoltava lausunto 2 kohdan mukaisesti. Päätöslauselmaesityksessä esitetään parlamentin näkemykset jäsenvaltion vakavasta rikkomuksesta ja asianmukaisista seuraamuksista ja perusteet niiden muuttamiselle tai peruuttamiselle myöhemmin.

5.   Asiasta vastaava valiokunta varmistaa, että parlamentille annetaan yksityiskohtaiset tiedot ja sitä kuullaan tarvittaessa kaikista sen 3 kohdan mukaisesti antamaa puoltavaa lausuntoa seuraavista jatkotoimista. Neuvostoa pyydetään ilmoittamaan asiassa tapahtuneesta kehityksestä. Parlamentti voi hyväksyä neuvostolle annettavia suosituksia asiasta vastaavan valiokunnan ehdotuksesta, joka on laadittu puheenjohtajakokouksen luvalla.

OSA III

AVOIMUUS JA SEURATTAVUUS

96 artikla

Parlamentin toiminnan avoimuus

1.   Parlamentti noudattaa toiminnassaan mahdollisimman suurta avoimuutta Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 1 artiklan, 3 artiklan toisen kohdan, 28 artiklan 1 kohdan ja 41 artiklan 1 kohdan, EY:n perustamissopimuksen 255 artiklan sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 42 artiklan määräysten mukaisesti.

2.   Parlamentin keskustelut ovat julkisia.

3.   Parlamentin valiokuntien kokoukset ovat pääsääntöisesti julkisia. Valiokunnat voivat kuitenkin viimeistään hyväksyessään kokouksen esityslistan päättää jakaa siinä olevat kohdat julkisesti ja suljetuin ovin käsiteltäviin kohtiin. Jos kokous pidetään suljetuin ovin, valiokunta voi kuitenkin saattaa asiakirjat ja pöytäkirjat julkisesti saataville, jollei Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 1—4 alakohdassa toisin säädetä.

4.   Parlamentaariseen koskemattomuuteen liittyviä menettelyjä koskevat pyynnöt käsitellään asiasta vastaavassa valiokunnassa tämän työjärjestyksen 7 artiklan mukaisesti aina suljetuin ovin.

97 artikla

Asiakirjojen julkisuus

1.   Jokaisella unionin kansalaisella sekä jokaisella luonnollisella henkilöllä, joka asuu jossain jäsenvaltiossa, sekä jokaisella oikeushenkilöllä, jolla on sääntömääräinen kotipaikka jossain jäsenvaltiossa, on oikeus tutustua Euroopan parlamentin asiakirjoihin EY:n perustamissopimuksen 255 artiklan mukaisesti noudattaen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1049/2001 säädettyjä periaatteita, edellytyksiä ja rajoituksia sekä tähän työjärjestykseen sisältyviä erityismääräyksiä.

Parlamentin asiakirjat saatetaan mahdollisuuksien mukaan samoin edellytyksin muiden luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden saataville.

Asetus (EY) N:o 1049/2001 julkaistaan tiedoksi yhdessä työjärjestyksen kanssa.

2.   Ilmauksella ”parlamentin asiakirjat” tarkoitetaan asiakirjojen julkisuuden kannalta kaikkia asetuksen (EY) N:o 1049/2001 3 artiklan a alakohdassa tarkoitettuja tallenteita, joiden laatijana tai vastaanottajana ovat osan I luvussa 2 mainitut parlamentin toimihenkilöt, parlamentin elimet, valiokunnat tai parlamenttien välisistä suhteista vastaavat valtuuskunnat tai parlamentin sihteeristö.

Yksittäisten parlamentin jäsenten tai poliittisten ryhmien laatimat asiakirjat ovat asiakirjojen julkisuuden kannalta parlamentin asiakirjoja, jos ne on jätetty käsiteltäväksi työjärjestyksen mukaisesti.

Puhemiehistö laatii säännöt, joilla varmistetaan, että kaikki parlamentin asiakirjat tallennetaan.

3.   Parlamentti perustaa asiakirjarekisterin. Lainsäädäntöasiakirjat ja muut asiakirjat, jotka mainitaan tämän työjärjestyksen liitteessä (12), saatetaan saataville suoraan parlamentin rekisterin kautta asetuksen (EY) N:o 1049/2001 mukaisesti. Rekisteriin sisällytetään mahdollisimman laajalti viitteitä muihin parlamentin asiakirjoihin.

Asiakirjatyypit, jotka ovat saatavilla suoraan, mainitaan luettelossa, jonka parlamentti hyväksyy ja joka on työjärjestyksen liitteenä (13). Luettelo ei rajoita oikeutta tutustua asiakirjoihin, jotka eivät kuulu lueteltuihin asiakirjatyyppeihin.

Parlamentin asiakirjat, jotka eivät ole saatavilla suoraan rekisterin kautta, saatetaan saataville kirjallisesta hakemuksesta.

Puhemiehistö voi antaa asetuksen (EY) N:o 1049/2001 mukaisia sääntöjä asiakirjojen saatavuuteen liittyvistä järjestelyistä. Nämä säännöt julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

4.   Puhemiehistö päättää, mikä elin on vastuussa alkuperäisten hakemusten käsittelystä (asetuksen (EY) N:o 1049/2001 7 artikla), ja tekee uudistettuja hakemuksia (asetuksen 8 artikla) sekä arkaluonteisia asiakirjoja (asetuksen 9 artikla) koskevat päätökset.

5.   Puheenjohtajakokous nimittää parlamentin edustajat asetuksen (EY) N:o 1049/2001 15 artiklan 2 kohdan nojalla perustettuun toimielinten väliseen komiteaan.

6.   Yksi varapuhemiehistä vastaa asiakirjoihin tutustumista koskevien hakemusten käsittelyn valvonnasta.

7.   Parlamentin asiasta vastaava valiokunta laatii puhemiehistön ja muiden lähteiden antamien tietojen perusteella asetuksen (EY) N:o 1049/2001 17 artiklassa tarkoitetun vuosittaisen kertomuksen ja antaa sen täysistunnon käsiteltäväksi.

Asiasta vastaava valiokunta tarkastelee ja arvioi myös muiden toimielinten ja virastojen mainitun asetuksen 17 artiklan mukaisesti antamia kertomuksia.

OSA IV

SUHTEET MUIHIN TOIMIELIMIIN JA ELIMIIN

LUKU 1

NIMITYKSET

98 artikla

Komission puheenjohtajan valitseminen

1.   Neuvoston nimettyä yksimielisesti komission puheenjohtajaehdokkaan puhemies pyytää nimettyä ehdokasta antamaan parlamentille lausuman ja esittelemään poliittiset toimintalinjauksensa. Lausumaa seuraa keskustelu.

Neuvosto kutsutaan ottamaan osaa keskusteluun.

2.   Parlamentti hyväksyy tai hylkää ehdotetun nimityksen annettujen äänten enemmistöllä.

Äänestys toimitetaan salaisena.

3.   Jos ehdokas valitaan, puhemies ilmoittaa siitä neuvostolle ja pyytää sitä ja valittua komission puheenjohtajaa nimeämään yhteisellä sopimuksella ehdokkaat komission jäseniksi.

4.   Jos parlamentti ei hyväksy nimettyä ehdokasta, puhemies pyytää neuvostoa nimeämään uuden ehdokkaan.

99 artikla

Komission valitseminen

1.   Puhemies pyytää, valittua komission puheenjohtajaa kuultuaan, tämän ja neuvoston komission jäseniksi ehdottamia henkilöitä saapumaan eri valiokuntiin sen mukaan, mitä tehtäviä ehdokkaiden oletetaan saavan hoitaakseen. Ehdokkaiden kuulemiseksi järjestettävät tilaisuudet ovat julkisia.

2.   Valiokunta pyytää nimettyä ehdokasta antamaan lausuman ja vastaamaan kysymyksiin.

3.   Valittu puheenjohtaja esittelee komission jäsenten kollegion ja heidän ohjelmansa parlamentin istunnossa, johon kutsutaan kaikki neuvoston jäsenet. Lausumaa seuraa keskustelu.

4.   Keskustelun päätteeksi jokainen poliittinen ryhmä tai vähintään 37 jäsentä voi jättää käsiteltäväksi päätöslauselmaesityksen. Tällöin sovelletaan 103 artiklan 3—5 kohtaa.

Äänestettyään päätöslauselmaesityksestä parlamentti valitsee tai hylkää komission annettujen äänten enemmistöllä.

Äänestys toimitetaan nimenhuudon mukaan.

Parlamentti voi lykätä äänestyksen seuraavaan istuntoon.

5.   Puhemies ilmoittaa neuvostolle komission valinnasta tai hylkäämisestä.

6.   Jos komission jäsenten vastuualueet muuttuvat toimikauden aikana, heitä pyydetään saapumaan valiokuntiin, jotka vastaavat heidän toimialaansa kuuluvista asioista.

100 artikla

Epäluottamuslause-esitys komissiolle

1.   Yksi kymmenesosa parlamentin jäsenistä voi jättää puhemiehelle komissiota koskevan epäluottamuslause-esityksen.

2.   Esitykseen on merkittävä ”epäluottamuslause-esitys”, ja se on perusteltava. Epäluottamuslause-esitys toimitetaan komissiolle.

3.   Kun puhemies on vastaanottanut epäluottamuslause-esityksen, hän ilmoittaa siitä jäsenille välittömästi.

4.   Epäluottamuslause-esityksestä käydään keskustelu aikaisintaan 24 tunnin kuluttua siitä, kun epäluottamuslause-esityksen vastaanotosta on ilmoitettu jäsenille.

5.   Epäluottamuslause-esityksestä toimitetaan äänestys nimenhuudon mukaan. Äänestys voidaan toimittaa aikaisintaan 48 tunnin kuluttua keskustelun alkamisesta.

6.   Keskustelu ja äänestys toimitetaan viimeistään epäluottamuslause-esityksen esittämistä seuraavan istuntojakson aikana.

7.   Epäluottamuslause hyväksytään kahdella kolmasosalla annetuista äänistä ja parlamentin jäsenten enemmistöllä. Äänestyksen tulos annetaan tiedoksi neuvoston puheenjohtajalle ja komission puheenjohtajalle.

101 artikla

Tilintarkastustuomioistuimen jäsenten nimittäminen

1.   Tilintarkastustuomioistuimen jäseniksi nimettyjä henkilöitä pyydetään antamaan lausuma asiasta vastaavalle valiokunnalle ja vastaamaan jäsenten esittämiin kysymyksiin. Kustakin nimityksestä äänestetään valiokunnassa erikseen. Äänestys toimitetaan salaisena.

2.   Asiasta vastaava valiokunta antaa parlamentille mietinnön muodossa suosituksen ehdokkaiden nimittämisestä. Mietintö sisältää erillisen päätösehdotuksen kunkin ehdokkaan nimittämisestä.

3.   Äänestys toimitetaan täysistunnossa kahden kuukauden kuluessa nimitysehdotuksen vastaanotosta, jollei parlamentti asiasta vastaavan valiokunnan, poliittisen ryhmän tai vähintään 37 jäsenen pyynnöstä toisin päätä. Parlamentti toimittaa kustakin nimityksestä erikseen salaisen äänestyksen ja tekee päätöksensä annettujen äänten enemmistöllä.

4.   Jos parlamentin yksittäisestä nimityksestä antama lausunto on kielteinen, puhemies pyytää neuvostoa peruuttamaan nimitysehdotuksensa ja tekemään parlamentille uuden ehdotuksen.

102 artikla

Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsenten nimittäminen

1.   Euroopan keskuspankin puheenjohtajaksi nimettyä ehdokasta pyydetään antamaan lausuma asiasta vastaavalle valiokunnalle ja vastaamaan jäsenten esittämiin kysymyksiin.

2.   Asiasta vastaava valiokunta antaa parlamentille suosituksen nimityksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä.

3.   Äänestys toimitetaan kahden kuukauden kuluessa nimitysehdotuksen vastaanotosta, jollei parlamentti asiasta vastaavan valiokunnan, poliittisen ryhmän tai vähintään 37 jäsenen pyynnöstä toisin päätä.

4.   Jos parlamentin lausunto on nimitystä vastaan, puhemies pyytää neuvostoa peruuttamaan nimitysehdotuksensa ja tekemään parlamentille uuden ehdotuksen.

5.   Samaa menettelyä sovelletaan Euroopan keskuspankin varapuheenjohtajan ja johtokunnan muiden jäsenten nimittämisen yhteydessä.

LUKU 2

JULKILAUSUMAT

103 artikla

Komission, neuvoston ja Eurooppa-neuvoston julkilausumat

1.   Komission, neuvoston ja Eurooppa-neuvoston jäsenet voivat milloin tahansa pyytää puhemieheltä luvan julkilausuman antamiseen. Puhemies päättää julkilausuman antamisen ajankohdasta ja siitä, seuraako julkilausumaa mahdollisesti yksityiskohtainen keskustelu vai 30 minuuttia jäsenten esittämiä lyhyitä ja tarkoin rajattuja kysymyksiä.

2.   Kun julkilausuma ja sitä seuraava keskustelu otetaan esityslistalle, parlamentti päättää siitä, esittääkö se keskustelun päätteeksi päätöslauselman vai ei. Päätöslauselmaa ei voida esittää, jos samaa aihetta koskeva mietintö on määrä käsitellä samalla tai seuraavalla istuntojaksolla, ellei puhemies poikkeuksellisin perustein ehdota toisin. Jos parlamentti päättää esittää keskustelun päätteeksi päätöslauselman, valiokunta, poliittinen ryhmä tai vähintään 37 jäsentä voi jättää käsiteltäväksi päätöslauselmaesityksen.

3.   Päätöslauselmaesityksistä äänestetään samana päivänä. Puhemies päättää mahdollisista poikkeuksista. Äänestysselitykset ovat sallittuja.

4.   Yhteinen päätöslauselmaesitys korvaa sen allekirjoittajien aikaisemmin käsiteltäväksi jättämät päätöslauselmaesitykset, mutta se ei korvaa esityksiä, joita muut valiokunnat, poliittiset ryhmät tai jäsenet ovat jättäneet käsiteltäväksi.

5.   Kun yksi päätöslauselmaesityksistä on hyväksytty, muista päätöslauselmaesityksistä ei äänestetä, ellei puhemies poikkeuksellisesti toisin päätä.

104 artikla

Selonteko komission päätöksistä

Parlamentin puhemies voi puheenjohtajakokousta kuultuaan pyytää jokaisen komission kokouksen jälkeen komission puheenjohtajaa, suhteista parlamenttiin vastaavaa komission jäsentä tai niin sovittaessa toista komission jäsentä antamaan parlamentille julkilausuman komission tekemistä tärkeimmistä päätöksistä. Julkilausumasta käydään vähintään 30 minuutin keskustelu, jonka aikana jäsenet saavat esittää lyhyitä ja tarkoin rajattuja kysymyksiä.

105 artikla

Tilintarkastustuomioistuimen julkilausumat

1.   Vastuuvapausmenettelyn tai talousarvion valvontaan liittyvän parlamentin toiminnan yhteydessä voidaan tilintarkastustuomioistuimen presidenttiä pyytää käyttämään puheenvuoro, jossa hän esittelee tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomukseen, erityiskertomuksiin tai lausuntoihin sisältyvät huomautukset tai selostaa tilintarkastustuomioistuimen työohjelmaa.

2.   Parlamentti voi päättää järjestää jokaisesta julkilausumassa esille tuodusta kysymyksestä erillisen keskustelun, johon myös komissio ja neuvosto osallistuvat, etenkin kun on tuotu ilmi varainhoidossa tapahtuneita säännönvastaisuuksia.

106 artikla

Euroopan keskuspankin julkilausumat

1.   Euroopan keskuspankin puheenjohtaja esittelee parlamentille pankin vuosikertomuksen Euroopan keskuspankkijärjestelmän toiminnasta sekä edellisen ja kuluvan vuoden rahapolitiikasta.

2.   Esittelyä seuraa yleiskeskustelu.

3.   Euroopan keskuspankin puheenjohtaja kutsutaan ainakin neljästi vuodessa asiasta vastaavan valiokunnan kokouksiin antamaan selvitys ja vastaamaan kysymyksiin.

4.   Euroopan keskuspankin puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja muita Euroopan keskuspankin johtokunnan jäseniä kutsutaan osallistumaan muihin kokouksiin näiden omasta tai parlamentin pyynnöstä.

5.   Edellä 3 ja 4 kohdassa tarkoitetuista keskusteluista laaditaan sanatarkka selostus virallisilla kielillä.

107 artikla

Suositus talouspolitiikan laajoiksi suuntaviivoiksi

1.   Komission suositus jäsenvaltioiden ja yhteisön talouspolitiikan laajoiksi suuntaviivoiksi annetaan asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi, joka esittää siitä mietinnön täysistunnolle.

2.   Neuvostoa pyydetään antamaan parlamentille tietoa suosituksensa sisällöstä sekä Eurooppa-neuvoston kannasta.

LUKU 3

NEUVOSTOLLE, KOMISSIOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE OSOITETUT KYSYMYKSET

108 artikla

Suulliset kysymykset, joista keskustellaan

1.   Valiokunta, poliittinen ryhmä tai vähintään 37 jäsentä voi esittää neuvostolle tai komissiolle kysymyksiä ja pyytää ottamaan ne parlamentin esityslistalle.

Kysymykset annetaan kirjallisina puhemiehelle, joka toimittaa ne viipymättä puheenjohtajakokoukselle.

Puheenjohtajakokous päättää kysymysten ottamisesta esityslistalle sekä niiden käsittelyjärjestyksestä. Kysymykset, joita ei ole otettu parlamentin esityslistalle kolmen kuukauden kuluessa niiden toimittamisesta, raukeavat.

2.   Komissiolle osoitetut kysymykset on toimitettava asianomaiselle toimielimelle vähintään viikko ennen ja neuvostolle osoitetut kysymykset vähintään kolme viikkoa ennen sitä istuntoa, jonka esityslistalle ne otetaan.

3.   Tämän artiklan 2 kohdan mukaisia määräaikoja ei sovelleta kysymyksiin, jotka koskevat Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 ja 34 artiklassa tarkoitettuja asioita. Neuvoston on vastattava kysymyksiin kohtuullisessa ajassa, jotta parlamentin asianmukainen tiedonsaanti turvataan.

4.   Yhdellä kysymyksen laatijoista on käytössään viisi minuuttia puheaikaa kysymyksen esittelyyn. Yksi asianomaisen toimielimen jäsenistä vastaa kysymykseen.

Kysymyksen esittäjällä on oikeus käyttää mainittu puheaika kokonaisuudessaan.

5.   Muutoin noudatetaan 103 artiklan 2—5 kohdan määräyksiä soveltuvin osin.

109 artikla

Kyselytunti

1.   Neuvoston ja komission kyselytunti pidetään kullakin istuntojaksolla ajankohtana, jonka parlamentti päättää puheenjohtajakokouksen ehdotuksesta. Tietty aika voidaan varata komission puheenjohtajalle ja yksittäisille komission jäsenille osoitetuille kysymyksille.

2.   Jäsen saa esittää neuvostolle ja komissiolle saman istuntojakson aikana ainoastaan yhden kysymyksen.

3.   Kysymykset annetaan kirjallisina puhemiehelle, joka päättää niiden käsiteltäväksi ottamisesta ja käsittelyjärjestyksestä. Päätöksestä ilmoitetaan viipymättä kysymysten laatijoille.

4.   Kyselytunnin yhteydessä noudatettavan menettelyn yksityiskohdista määrätään ohjeissa (14).

110 artikla

Kirjalliset kysymykset

1.   Jäsenet voivat esittää neuvostolle tai komissiolle kirjallisesti vastattavia kysymyksiä. Kysymyksen laatija kantaa täyden vastuun kysymyksen sisällöstä.

2.   Kysymykset annetaan kirjallisina puhemiehelle, joka toimittaa ne asianomaiselle toimielimelle.

3.   Jos kysymykseen ei pystytä vastaamaan asetetussa määräajassa, se otetaan kysymyksen laatijan sitä pyytäessä asiasta vastaavan valiokunnan seuraavan kokouksen esityslistalle. Työjärjestyksen 109 artiklan määräyksiä noudatetaan soveltuvin osin.

4.   Kysymyksiin, jotka edellyttävät välitöntä vastausta (ensisijaiset kysymykset) mutta jotka eivät vaadi yksityiskohtaista selvitystä, vastataan kolmen viikon kuluessa niiden toimittamisesta asianomaiselle toimielimelle. Jokainen jäsen voi antaa käsiteltäväksi yhden tällaisen kysymyksen kuukaudessa.

Muihin kysymyksiin (muut kuin ensisijaiset kysymykset) vastataan kuuden viikon kuluessa niiden toimittamisesta asianomaiselle toimielimelle.

Jäsenet ilmoittavat esittämänsä kysymyksen laadun. Lopullisen päätöksen tekee puhemies.

5.   Kysymykset ja vastaukset julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

111 artikla

Kirjalliset kysymykset Euroopan keskuspankille

1.   Jäsenet voivat esittää Euroopan keskuspankille kirjallisesti vastattavia kysymyksiä.

2.   Kysymykset annetaan kirjallisina asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajalle, joka toimittaa ne Euroopan keskuspankille.

3.   Kysymykset ja vastaukset julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

4.   Jos kysymykseen ei ole vastattu asetetussa määräajassa, se otetaan kysymyksen laatijan sitä pyytäessä asiasta vastaavan valiokunnan ja Euroopan keskuspankin puheenjohtajan seuraavan kokouksen esityslistalle.

LUKU 4

MUIDEN TOIMIELINTEN KERTOMUKSET

112 artikla

Muiden toimielinten vuosikertomukset ja muut kertomukset

1.   Muiden toimielinten vuosikertomuksista ja muista kertomuksista, joiden osalta perustamissopimuksissa tai muissa säädöksissä määrätään Euroopan parlamentin kuulemisesta, laaditaan mietintö, joka annetaan täysistunnon käsiteltäväksi.

2.   Muiden toimielinten vuosikertomukset ja muut kertomukset, jotka eivät kuulu 1 kohdan soveltamisalaan, annetaan asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi, ja kyseinen valiokunta voi ehdottaa mietinnön laatimista työjärjestyksen 45 artiklan mukaisesti.

LUKU 5

PÄÄTÖSLAUSELMAT JA SUOSITUKSET

113 artikla

Päätöslauselmaesitykset

1.   Jäsen voi jättää käsiteltäväksi päätöslauselmaesityksen Euroopan unionin toimialaan liittyvästä asiasta.

Esitys saa olla enintään 200 sanan pituinen.

2.   Asiasta vastaava valiokunta päättää sovellettavasta menettelystä.

Valiokunta voi käsitellä päätöslauselmaesitystä yhdessä muiden päätöslauselmaesitysten tai mietintöjen kanssa.

Valiokunta voi päättää antaa lausunnon, joka voi olla kirjeen muodossa.

Valiokunta voi päättää laatia asiasta mietinnön 45 artiklan mukaisesti.

3.   Päätöslauselmaesityksen laatijoille ilmoitetaan valiokunnan ja puheenjohtajakokouksen päätöksistä.

4.   Päätöslauselmaesitys sisällytetään mietintöön.

5.   Puhemies toimittaa muille Euroopan unionin toimielimille niille osoitetut, kirjeen muodossa annetut lausunnot.

6.   Tämän työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan, 108 artiklan 5 kohdan tai 115 artiklan 2 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätetyn päätöslauselmaesityksen laatija tai laatijat voivat peruuttaa sen ennen lopullista äänestystä.

7.   Päätöslauselmaesityksen laatija tai laatijat tai sen ensimmäinen allekirjoittaja saavat peruuttaa 1 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jättämänsä päätöslauselmaesityksen, ennen kuin asiasta vastaava valiokunta on 2 kohdan mukaisesti päättänyt laatia siitä mietinnön.

Sen jälkeen kun valiokunta on ottanut esityksen käsiteltäväkseen, valiokunnalla yksin on valta peruuttaa esitys ennen sitä koskevaa lopullista äänestystä.

8.   Poliittinen ryhmä, valiokunta tai esityksen käsiteltäväksi jättämiseen tarvittava määrä jäseniä voi ottaa peruutetun päätöslauselmaesityksen nimiinsä ja jättää sen välittömästi uudelleen käsiteltäväksi.

Valiokuntien on varmistettava, että päätöslauselmaesitykset, jotka on jätetty käsiteltäväksi tämän artiklan mukaisesti ja jotka täyttävät asetetut vaatimukset, johtavat toimenpiteisiin ja että esityksiin viitataan asianmukaisesti niiden johdosta laadituissa asiakirjoissa.

114 artikla

Suositukset neuvostolle

1.   Poliittinen ryhmä tai vähintään 37 jäsentä voi jättää käsiteltäväksi neuvostolle osoitetun ehdotuksen suositukseksi, jos kyseessä ovat Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V ja VI osastossa tarkoitetut aiheet tai jos parlamenttia ei ole kuultu 83 tai 84 artiklan piiriin kuuluvasta kansainvälisestä sopimuksesta.

2.   Ehdotukset lähetetään asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi.

Valiokunta antaa asian tarvittaessa parlamentin käsiteltäväksi tässä työjärjestyksessä määrättyjen menettelyjen mukaisesti.

3.   Kun asiasta vastaava valiokunta laatii mietinnön, siihen sisältyy parlamentille osoitettu ehdotus suositukseksi neuvostolle, lyhyet perustelut sekä tarvittaessa niiden valiokuntien lausunnot, joita asiassa on kuultu.

Tämän kohdan soveltaminen ei edellytä puheenjohtajakokouksen lupaa.

4.   Sovelletaan 90 ja 94 artiklan määräyksiä.

115 artikla

Keskustelut ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkauksia koskevista tapauksista

1.   Valiokunta, parlamenttien välisistä suhteista vastaava valtuuskunta, poliittinen ryhmä tai vähintään 37 jäsentä voi esittää puhemiehelle kirjallisen pyynnön keskustelun järjestämiseksi ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkausta koskevasta kiireellisestä tapauksesta (130 artiklan 3 kohta).

2.   Puheenjohtajakokous laatii 1 kohdassa tarkoitettujen pyyntöjen ja liitteen III määräysten mukaisesti luettelon niistä aiheista, jotka otetaan seuraavan ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkauksia koskevista tapauksista käytävän keskustelun lopulliseen esityslistaluonnokseen. Esityslistalle otettavia aiheita saa olla enintään kolme, alakohdat mukaan lukien.

Parlamentti voi 132 artiklan määräysten mukaisesti hylätä keskusteltavaksi aiotun aiheen ja korvata sen uudella aiheella. Valittuja aiheita koskevat päätöslauselmaesitykset jätetään käsiteltäväksi viimeistään esityslistan hyväksymispäivän iltana. Päätöslauselmaesitysten jättämisen tarkan määräajan vahvistaa puhemies.

3.   Poliittisille ryhmille ja sitoutumattomille jäsenille myönnettävä kokonaispuheaika jaetaan 142 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti istuntojaksokohtaisen enintään yhden tunnin keskusteluajan rajoissa.

Jos puheaikaa on vielä käytettävissä päätöslauselmaesitysten ja äänestysten sekä komission ja neuvoston mahdollisille puheenvuoroille varatun ajan jälkeen, se jaetaan poliittisten ryhmien ja sitoutumattomien jäsenten kesken.

4.   Äänestys toimitetaan välittömästi keskustelun päätyttyä. Työjärjestyksen 163 artiklaa ei sovelleta.

Tämän artiklan mukaisesti toimitettavat äänestykset voidaan järjestää yhteisesti, jos puhemies ja puheenjohtajakokous näin päättävät.

5.   Jos samaa aihetta koskevia päätöslauselmaesityksiä on jätetty käsiteltäväksi kaksi tai useampia, sovelletaan 103 artiklan 4 kohdan mukaista menettelyä.

6.   Puhemies ja poliittisten ryhmien puheenjohtajat voivat päättää, että päätöslauselmaesityksestä äänestetään ilman keskustelua. Tällainen päätös edellyttää kaikkien poliittisten ryhmien puheenjohtajien yksimielistä hyväksyntää.

Ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkauksia koskevista tapauksista käytävän keskustelun esityslistalle otettuihin päätöslauselmaesityksiin ei sovelleta 167, 168 ja 170 artiklan määräyksiä.

Päätöslauselmaesitykset ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkauksia koskevista tapauksista käytävää keskustelua varten jätetään käsiteltäväksi vasta, kun aiheiden luettelo on hyväksytty. Päätöslauselmaesitykset, joita ei ehditä käsitellä keskustelulle varattuna aikana, raukeavat. Samoin menetellään, jos 149 artiklan 3 kohdan mukaisesti esitetyn pyynnön perusteella todetaan, ettei parlamentti ole päätösvaltainen. Jäsenet voivat luonnollisesti jättää kyseiset päätöslauselmaesitykset uudelleen käsiteltäväksi 113 artiklan mukaisesti tai he voivat antaa ne uudelleen käsiteltäväksi siksi, että ne otetaan seuraavalla istuntojaksolla ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkauksia koskevista tapauksista käytävään keskusteluun.

Aihetta ei voida ottaa ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkauksia koskevista tapauksista käytävän keskustelun esityslistalle, jos se on jo kyseisen istuntojakson esityslistalla.

Työjärjestyksen määräykset eivät salli yhteiskeskustelua 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätetystä päätöslauselmaesityksestä ja samaa aihetta koskevasta valiokunnan mietinnöstä.

***

Kun päätösvaltaisuuden toteamista pyydetään 149 artiklan 3 kohdan mukaisesti, tämä pyyntö koskee ainoastaan äänestyksen kohteena olevaa päätöslauselmaesitystä, mutta ei sitä seuraavia päätöslauselmaesityksiä.

116 artikla

Kirjalliset kannanotot

1.   Enintään viisi jäsentä voi jättää käsiteltäväksi enintään 200 sanan pituisen kirjallisen kannanoton Euroopan unionin toimialaa koskevaan asiaan. Kirjalliset kannanotot painetaan virallisilla kielillä ja jaetaan jäsenille. Ne esitetään yhdessä allekirjoittajien nimien kanssa tätä tarkoitusta varten varatussa luettelossa. Luettelo on julkinen ja sitä säilytetään istuntojaksojen aikana istuntosalin sisäänkäynnin ulkopuolella ja istuntojaksojen välillä kvestorikollegion päättämässä asianmukaisessa paikassa.

2.   Jäsen voi allekirjoittaa luetteloon kirjatun kannanoton.

3.   Jos parlamentin jäsenten enemmistö on allekirjoittanut kannanoton, puhemies ilmoittaa tästä parlamentille, ja allekirjoittajien nimet merkitään pöytäkirjaan.

4.   Tällainen kannanotto sekä allekirjoittajien nimet toimitetaan istuntojakson lopussa kannanotossa mainituille tahoille. Kannanotto sisällytetään sen istunnon pöytäkirjaan, jonka aikana siitä on ilmoitettu. Tämä julkaiseminen on osoituksena menettelyn päättymisestä

5.   Yli kolme kuukautta luettelossa ollut kirjallinen kannanotto raukeaa, jollei vähintään puolet parlamentin jäsenistä ole sitä allekirjoittanut.

117 artikla

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean kuuleminen

1.   Valiokunta voi pyytää, että Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa kuullaan yleisistä kysymyksistä tai tietyistä aiheista.

Valiokunta ilmoittaa Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle lausunnon antamisen määräajan.

2.   Euroopan talous- ja sosiaalikomitean kuulemista koskevat pyynnöt hyväksytään täysistunnossa ilman keskustelua.

118 artikla

Alueiden komitean kuuleminen

1.   Valiokunta voi pyytää, että alueiden komiteaa kuullaan yleisistä kysymyksistä tai tietyistä aiheista.

Valiokunta ilmoittaa alueiden komitealle lausunnon antamisen määräajan.

2.   Alueiden komitean kuulemista koskevat pyynnöt hyväksytään täysistunnossa ilman keskustelua.

119 artikla

Lausuntopyynnöt erillisvirastoille

1.   Jokainen parlamentin jäsen voi jättää puhemiehelle kirjallisen lausuntopyynnön sellaisista asioista, joista Euroopan parlamentilla on oikeus pyytää lausuntoa Euroopan unionin erillisvirastoilta. Tällaisia pyyntöjä voi jättää asianomaisen erillisviraston toiminta-ajatukseen sisältyvistä aiheista ja niihin on liitettävä taustatiedot, joissa selitetään käsiteltävä aihe ja yhteisön etu.

2.   Kuultuaan asiasta vastaavaa valiokuntaa puhemies joko lähettää pyynnön edelleen erillisvirastolle tai ryhtyy muihin tarvittaviin toimenpiteisiin. Asiasta ilmoitetaan viivytyksettä pyynnön jättäneelle jäsenelle. Kaikissa puhemiehen erillisvirastoille lähettämissä pyynnöissä on ilmoitettava vastauksen antamisen määräaika.

3.   Jos erillisvirasto katsoo, ettei se pysty vastaamaan pyyntöön siinä muodossa kuin se on jätetty, tai pyytää muuttamaan sitä, sen on heti ilmoitettava asiasta puhemiehelle, joka ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin kuultuaan tarvittaessa asiasta vastaavaa valiokuntaa.

LUKU 6

TOIMIELINTEN VÄLISET SOPIMUKSET

120 artikla

Toimielinten väliset sopimukset

1.   Parlamentti voi tehdä sopimuksia muiden toimielinten kanssa perussopimusten soveltamiseksi tai menettelyjen helpottamiseksi tai selkeyttämiseksi.

Sopimus voidaan tehdä yhteisenä julistuksena, kirjeenvaihtona tai menettelysääntöinä taikka muussa asianmukaisessa muodossa. Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioista vastaavan valiokunnan tarkasteltua sopimuksia ja parlamentin hyväksyttyä sopimukset puhemies allekirjoittaa ne. Sopimukset voidaan liittää tiedoksi työjärjestykseen.

2.   Jos sopimukset johtavat parlamentin jäsenten tai elinten voimassa olevien menettelyihin liittyvien oikeuksien tai velvollisuuksien muutoksiin tai uusiin menettelyoikeuksiin ja -velvollisuuksiin taikka muulla tavoin muuttavat työjärjestystä tai sen tulkintaa, asia on toimitettava asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi 201 artiklan 2—6 kohdan mukaisesti ennen sopimuksen allekirjoittamista.

LUKU 7

ASIOIDEN KÄSITTELY YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIMESSA

121 artikla

Kanteen nostaminen yhteisöjen tuomioistuimessa

1.   Varmistaakseen perustamissopimusten ja etenkin parlamentin oikeuksia koskevien säännösten täyden noudattamisen parlamentti seuraa yhteisön lainsäädäntöä ja täytäntöönpanomenettelyjä ne määräajat huomioon ottaen, jotka perustamissopimuksissa ja yhteisöjen tuomioistuimen perussäännössä asetetaan unionin toimielinten sekä luonnollisten ja oikeushenkilöiden kanteille.

2.   Jos asiasta vastaava valiokunta epäilee yhteisön lainsäädäntöä loukatun, se ilmoittaa asiasta parlamentille tarvittaessa suullisesti.

3.   Puhemies nostaa parlamentin puolesta asiasta vastaavan valiokunnan suosituksen mukaisesti kanteen yhteisöjen tuomioistuimessa.

Puhemies voi pyytää seuraavan istuntojakson alussa täysistuntoa päättämään kanteen voimassa pitämisestä. Jos täysistunto äänestää annettujen äänten enemmistöllä kannetta vastaan, puhemies peruuttaa kanteen.

Jos puhemies nostaa kanteen asiasta vastaavan valiokunnan suosituksen vastaisesti, hän pyytää seuraavan istuntojakson alussa täysistuntoa päättämään kanteen voimassa pitämisestä.

122 artikla

Seuraukset neuvoston laiminlyödessä ratkaisun tekemisen yhteisen kannan vahvistamisen jälkeen yhteistoimintamenettelyssä

Jos parlamentti ei ole hylännyt yhteistä kantaa eikä tehnyt siihen tarkistuksia kolmen tai — neuvoston suostumuksella — neljän kuukauden kuluessa yhteisen kannan ilmoittamisesta EY:n perustamissopimuksen 252 artiklan mukaisesti ja jos neuvosto ei anna yhteisen kannan mukaista säädöstä, puhemies voi oikeudellisista asioista vastaavaa valiokuntaa kuultuaan nostaa parlamentin puolesta neuvostoa vastaan kanteen yhteisöjen tuomioistuimessa EY:n perustamissopimuksen 232 artiklan mukaisesti.

OSA V

SUHTEET KANSALLISIIN PARLAMENTTEIHIN

123 artikla

Tietojen vaihto, yhteydet ja vastavuoroiset palvelut

1.   Parlamentti tiedottaa toiminnastaan säännöllisesti jäsenvaltioiden kansallisille parlamenteille.

2.   Puheenjohtajakokous voi antaa puhemiehelle valtuudet neuvotella jäsenvaltioiden kansallisille parlamenteille vastavuoroisuuteen perustuen tarjottavista palveluista sekä ehdottaa muita mahdollisia toimenpiteitä yhteyksien helpottamiseksi.

124 artikla

Yhteisöasioita käsittelevien elinten konferenssi (COSAC)

1.   Puheenjohtajakokous nimeää puhemiehen ehdotuksesta COSAC-valtuuskunnan jäsenet ja voi antaa heille toimivaltuudet. Valtuuskuntaa johtaa yksi niistä varapuhemiehistä, joiden tehtävänä on kansallisiin parlamentteihin ylläpidettävien suhteiden käytännön toteutus.

2.   Muut valtuuskunnan jäsenet valitaan COSACin kokouksessa käsiteltävien aiheiden perusteella siten, että parlamentin yleinen poliittinen tasapaino otetaan asianmukaisesti huomioon. Parlamentin valtuuskunta antaa selonteon kunkin kokouksen jälkeen.

125 artikla

Parlamenttien konferenssi

Puheenjohtajakokous nimittää jäsenet sellaisiin parlamentaarisiin valtuuskuntiin, jotka osallistuvat erilaisiin valmistelukuntiin, konferensseihin tai muihin tämänkaltaisiin elimiin, joihin kuuluu parlamenttien jäseniä, ja antaa valtuuskunnille valtuudet, jotka ovat yhteensopivia kaikkien asiaankuuluvien parlamentin päätöslauselmien kanssa. Valtuuskunnat valitsevat puheenjohtajansa ja tarvittaessa yhden tai useamman varapuheenjohtajan.

OSA VI

ISTUNNOT

LUKU 1

PARLAMENTIN ISTUNNOT

126 artikla

Parlamentin vaalikausi, istuntokausi, istuntojakso ja istunto

1.   Parlamentin vaalikausi on sama kuin 20 päivänä syyskuuta 1976 annetussa säädöksessä määrätty jäsenten toimikausi.

2.   Istuntokaudella tarkoitetaan mainitussa säädöksessä ja perustamissopimuksissa määrättyä yhden vuoden ajanjaksoa.

3.   Istuntojaksolla tarkoitetaan parlamentin yleensä kuukausittain pidettävää kokousta. Se jakaantuu päivittäisiin istuntoihin.

Samana päivänä pidettävät parlamentin täysistunnot katsotaan yhdeksi istunnoksi.

127 artikla

Parlamentin koollekutsuminen

1.   Parlamentti kokoontuu ilman eri kutsua jokaisen vuoden maaliskuun toisena tiistaina ja määrää itse istuntokauden keskeytysten keston.

2.   Parlamentti kokoontuu lisäksi ilman erillistä kutsua ensimmäisenä tiistaina sen jälkeen kun 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun säädöksen 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ajanjakson päättymisestä on kulunut kuukausi.

3.   Puheenjohtajakokous voi perustellulla päätöksellä, joka on tehtävä vähintään kaksi viikkoa ennen parlamentin aikaisemmin päättämää istuntokauden aloituspäivää, muuttaa 1 kohdan mukaisesti päätettyjen istuntokauden keskeytysten pituutta voimatta kuitenkaan lykätä istuntokauden aloituspäivää enempää kuin kahdella viikolla.

4.   Kuultuaan ensin puheenjohtajakokousta puhemies kutsuu parlamentin poikkeuksellisesti koolle jäsenten enemmistön, komission tai neuvoston pyynnöstä.

Puhemiehellä on valta puheenjohtajakokouksen suostumuksella kutsua parlamentti poikkeuksellisesti koolle kiireellisissä tapauksissa.

128 artikla

Kokoontumispaikat

1.   Parlamentin täysistunnot ja valiokuntien kokoukset pidetään perustamissopimusten määräysten mukaisesti.

Ehdotukset ylimääräisten istuntojaksojen pitämisestä Brysselissä ja näitä koskevat muutokset voidaan hyväksyä annettujen äänten enemmistöllä.

2.   Valiokunta voi päättää esittää, että yksi tai useampi kokous pidetään muualla. Perusteltu pyyntö toimitetaan puhemiehelle, joka toimittaa sen puhemiehistön käsiteltäväksi. Kiireellisessä tapauksessa puhemies voi itse ratkaista asian. Puhemiehistön tai puhemiehen hylkäävä päätös on perusteltava.

129 artikla

Jäsenten osallistuminen istuntoihin

1.   Jokaisessa istunnossa on läsnäololista jäsenten allekirjoitusta varten.

2.   Läsnä olevien jäsenten nimet merkitään läsnäololistan mukaan kunkin istunnon pöytäkirjaan.

LUKU 2

PARLAMENTIN KÄSITTELYJÄRJESTYS

130 artikla

Esityslistaluonnos

1.   Ennen jokaista istuntojaksoa puheenjohtajakokous laatii esityslistaluonnoksen valiokuntien puheenjohtajakokouksen suositusten pohjalta, ottaen samalla huomioon 33 artiklan mukaisesti hyväksytyn vuotuisen lainsäädäntöohjelman.

Komissio ja neuvosto voivat puhemiehen kutsusta osallistua puheenjohtajakokouksen keskusteluihin esityslistaluonnoksesta.

2.   Esityslistaluonnoksessa voidaan ilmoittaa äänestysajat yksittäisille käsiteltävänä oleville asioille.

3.   Ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkauksia koskevista tapauksista 115 artiklan mukaisesti käytäville keskusteluille voidaan varata yksi tai kaksi jaksoa, yhteensä kuitenkin enintään tunti.

4.   Lopullinen esityslistaluonnos jaetaan jäsenille vähintään kolme tuntia ennen istuntojakson alkua.

131 artikla

Menettely täysistunnossa ilman tarkistuksia ja keskustelua

1.   Lainsäädäntöehdotus (ensimmäinen käsittely) ja muu kuin lainsäädäntöä koskeva päätöslauselmaesitys, joka on hyväksytty valiokunnassa siten, että vähemmän kuin yksi kymmenesosa valiokunnan jäsenistä on äänestänyt sitä vastaan, otetaan parlamentin esityslistaluonnokseen äänestettäväksi ilman tarkistuksia.

Asiasta äänestetään vain kerran, elleivät poliittiset ryhmät tai yksittäiset jäsenet, yhteenlaskettuina yksi kymmenesosa parlamentin jäsenistä, ole ennen lopullisen esityslistaluonnoksen laatimista esittäneet kirjallista pyyntöä saada jättää tarkistuksia. Tällöin puhemies asettaa määräajan tarkistusten jättämiselle.

2.   Lopulliseen esityslistaluonnokseen otetuista asioista, joista äänestään ilman tarkistuksia, ei myöskään keskustella, ellei parlamentti puheenjohtajakokouksen ehdotuksesta tai poliittisen ryhmän taikka vähintään 37 jäsenen pyynnöstä toisin päätä hyväksyessään esityslistan istuntojakson alkaessa.

3.   Istuntojakson lopullista esityslistaluonnosta laatiessaan puheenjohtajakokous voi ehdottaa muita asioita otettavaksi esityslistalle ilman tarkistuksia tai keskustelua. Hyväksyessään esityslistan parlamentti ei voi hyväksyä mitään tällaisia ehdotuksia, jos poliittinen ryhmä tai vähintään 37 jäsentä on jättänyt kirjallisen vastalauseen vähintään tuntia ennen istuntojakson avaamista.

4.   Kun asia käsitellään ilman keskustelua, esittelijä tai asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja voi käyttää enintään kahden minuutin pituisen puheenvuoron juuri ennen äänestystä.

132 artikla

Esityslistan hyväksyminen ja muuttaminen

1.   Parlamentti päättää lopullisesta esityslistaluonnoksesta kunkin istuntojakson alussa. Valiokunta, poliittinen ryhmä tai vähintään 37 jäsentä voi ehdottaa muutoksia. Ehdotukset on toimitettava puhemiehelle vähintään tunti ennen istuntojakson avaamista. Puhemies voi antaa puheenvuoron ehdotuksen laatijalle, yhdelle ehdotusta kannattavalle ja yhdelle ehdotusta vastustavalle puhujalle. Puheaika on enintään yksi minuutti.

2.   Esityslistaa ei voida muuttaa sen jälkeen kun se on hyväksytty, paitsi 134 ja 167—171 artiklan mukaisesti tai puhemiehen ehdotuksesta.

Jos menettelyä koskeva ehdotus esityslistan muuttamiseksi hylätään, sitä ei saa esittää uudelleen saman istuntojakson aikana.

3.   Ennen istunnon päättämistä puhemies ilmoittaa seuraavan istunnon ajankohdan ja esityslistan.

133 artikla

Ylimääräinen keskustelu

1.   Poliittinen ryhmä tai vähintään 37 jäsentä voi pyytää, että parlamentin esityslistalle otetaan ylimääräinen keskustelu Euroopan unionin politiikkaan liittyvästä tärkeästä aiheesta. Yleensä istuntojakson aikana järjestetään vain yksi ylimääräinen keskustelu.

2.   Pyyntö on toimitettava puhemiehelle kirjallisesti vähintään kolme tuntia ennen sen istuntojakson avaamista, jonka aikana ylimääräinen keskustelu on määrä käydä. Pyynnöstä äänestetään istuntojakson alussa esityslistaa hyväksyttäessä.

3.   Jos tapahtumat antavat siihen aihetta, puhemies voi poliittisten ryhmien puheenjohtajia kuultuaan ehdottaa ylimääräisen keskustelun järjestämistä senkin jälkeen, kun istuntojakson esityslista on hyväksytty. Pyynnöstä äänestetään istunnon alussa tai ennalta sovittujen äänestysten aikana, ja jäsenille ilmoitetaan asiasta vähintään tuntia aikaisemmin.

4.   Puhemies päättää ajankohdan, jolloin keskustelu käydään. Keskustelun kokonaiskesto on enintään yksi tunti. Poliittisille ryhmille ja sitoutumattomille jäsenille myönnetään puheajat 142 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti.

5.   Keskustelun päätteeksi ei hyväksytä päätöslauselmaa.

134 artikla

Kiireellisyys

1.   Puhemies, valiokunta, poliittinen ryhmä, vähintään 37 jäsentä, komissio tai neuvosto voi pyytää parlamentilta, että keskustelu ehdotuksesta, josta parlamenttia on kuultu 40 artiklan 1 kohdan mukaisesti, käydään kiireellisenä. Pyyntö on esitettävä kirjallisesti ja se on perusteltava.

2.   Saatuaan kiireellistä käsittelyä koskevan pyynnön puhemies ilmoittaa siitä välittömästi parlamentille. Pyynnöstä äänestetään ilmoitusta seuraavan istunnon alussa edellyttäen, että ehdotus, jota pyyntö koskee, on jaettu virallisilla kielillä. Jos samasta aiheesta on esitetty useita kiireellistä käsittelyä koskevia pyyntöjä, kiireellisyyden hyväksyminen tai hylkääminen koskee kaikkia samaa aihetta koskevia pyyntöjä.

3.   Ainoastaan pyynnön esittäjä, yksi pyyntöä kannattava ja yksi pyyntöä vastustava puhuja sekä asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja ja/tai esittelijä voivat käyttää enintään kolmen minuutin pituisen puheenvuoron ennen äänestystä.

4.   Kiireellistä käsittelyä vaativat kysymykset ovat etusijalla ennen muita esityslistalla olevia asioita. Puhemies päättää keskustelun ja äänestyksen ajankohdan.

5.   Kiireellinen keskustelu voidaan käydä ilman mietintöä tai poikkeuksellisesti asiasta vastaavan valiokunnan suullisen selvityksen pohjalta.

135 artikla

Yhteiskeskustelu

Samankaltaisia tai asiayhteydeltään toisiinsa liittyviä asioita voidaan milloin tahansa päättää käsitellä yhteiskeskustelussa.

136 artikla

Määräajat

Lukuun ottamatta 115 ja 134 artiklassa tarkoitettuja kiireellisiä tapauksia, keskustelua ja äänestystä ehdotuksesta ei saa aloittaa, ellei ehdotusta ole jaettu vähintään kaksikymmentäneljä tuntia aikaisemmin.

LUKU 3

YLEISIÄ SÄÄNTÖJÄ ISTUNTOJEN KULUSTA

137 artikla

Istuntosaliin pääsy

1.   Muilla kuin parlamentin jäsenillä, komission tai neuvoston jäsenillä, parlamentin pääsihteerillä, niillä henkilökuntaan kuuluvilla, joiden tehtävät vaativat läsnäoloa istuntosalissa, sekä Euroopan unionin asiantuntijoilla tai virkamiehillä ei ole oikeutta päästä istuntosaliin.

2.   Ainoastaan parlamentin puhemiehen tai pääsihteerin asianmukaisesti myöntämän luvan haltijoilla on oikeus päästä lehterille.

3.   Lehteriltä istuntoa seuraavan yleisön on istuttava hiljaa paikoillaan. Vahtimestarit poistavat välittömästi lehteriltä henkilöt, jotka osoittavat suosiotaan tai paheksumistaan.

138 artikla

Kielet

1.   Kaikki parlamentin asiakirjat laaditaan virallisilla kielillä.

2.   Kaikilla jäsenillä on oikeus käyttää parlamentissa puheenvuoroja haluamallaan virallisella kielellä. Virallisella kielellä pidetyt puheenvuorot tulkataan simultaanisti muille virallisille kielille sekä kaikille puhemiehistön tarpeellisiksi katsomille muille kielille.

3.   Valiokunta- ja valtuuskuntakokouksissa tulkkaus järjestetään niistä virallisista kielistä ja niihin virallisiin kieliin, joita kyseisen valiokunnan tai valtuuskunnan jäsenet ja varajäsenet käyttävät ja ovat pyytäneet.

4.   Tavanomaisten toimipaikkojen ulkopuolella järjestettävissä valiokunta- tai valtuuskuntakokouksissa tulkkaus järjestetään niistä kielistä ja niihin kieliin, joita kokoukseen osallistumisensa vahvistaneet jäsenet käyttävät. Järjestelystä voidaan joustaa poikkeuksellisesti valiokunnan tai valtuuskunnan jäsenten suostumuksella. Mahdollisen erimielisyyden ratkaisee puhemiehistö.

Jos äänestystuloksen julistamisen jälkeen todetaan, että eri kieliversioiden välillä on ristiriitaisuuksia, puhemies päättää julistetun äänestystuloksen pätevyydestä 164 artiklan 5 kohdan mukaisesti. Jos puhemies julistaa tuloksen päteväksi, hän päättää, mitä kieliversiota pidetään hyväksyttynä. Alkuperäistä versiota ei kuitenkaan voida ilman muuta pitää virallisena tekstinä, koska on tilanteita, joissa kaikki muut kielet poikkeavat alkuperäisestä tekstistä.

139 artikla

Siirtymäkauden sääntö

1.   Euroopan unioniin 1. toukokuuta 2004 liittyneiden jäsenvaltioiden virallisten kielten osalta otetaan 138 artiklaa sovellettaessa mainitusta päivästä alkaen ja 31. joulukuuta 2006 asti poikkeuksellisesti huomioon kyseisten kielten tulkkien ja kääntäjien tosiasiallinen saatavuus.

2.   Pääsihteeri antaa neljännesvuosittain puhemiehistölle yksityiskohtaisen kertomuksen tapahtuneesta edistyksestä 138 artiklan täysimittaiseksi soveltamiseksi ja osoittaa jäljennöksen kertomuksesta kaikille parlamentin jäsenille.

3.   Parlamentti voi puhemiehistön perustellusta suosituksesta päättää milloin tahansa tämän artiklan kumoamisesta jo aikaisemmin tai 1 kohdassa asetetun määräajan päättyessä sen voimassaolon jatkamisesta.

140 artikla

Asiakirjojen jakelu

Parlamentin keskustelujen ja päätösten pohjana olevat asiakirjat painetaan ja jaetaan jäsenille. Luettelo kyseisistä asiakirjoista julkaistaan parlamentin istuntopöytäkirjassa.

Jäsenillä ja poliittisilla ryhmillä on suora yhteys parlamentin sisäiseen tietojärjestelmään, jossa he voivat tutkia — luottamuksellisia valmisteluasiakirjoja lukuun ottamatta — kaikkia valmisteluasiakirjoja (mietintöluonnoksia, suositusluonnoksia, lausuntoluonnoksia, työasiakirjoja ja valiokunnassa käsiteltäväksi jätettyjä tarkistuksia), sanotun kuitenkaan rajoittamatta ensimmäisen kohdan soveltamista.

141 artikla

Puheenvuorojen myöntäminen ja niiden sisältö

1.   Jäsen ei saa käyttää puheenvuoroa, ellei puhemies ole sitä hänelle myöntänyt. Jäsenet puhuvat paikaltaan ja osoittavat puheenvuoronsa puhemiehelle. Puhemies voi pyytää puhujaa siirtymään puhujakorokkeelle.

2.   Jos puhuja poikkeaa käsiteltävästä asiasta, puhemies kehottaa häntä palaamaan asiaan. Jos puhujaa on jo kahdesti saman keskustelun aikana kehotettu pysymään asiassa, puhemies voi kolmannella kerralla kieltää häntä käyttämästä puheenvuoroa kyseisestä asiasta käytävän keskustelun aikana.

3.   Puhemies voi poistattaa istuntoselostuksista puheenvuorot, jotka on pidetty ilman myönnettyä puheenvuoroa tai joissa jäsenet ovat ylittäneet heille myönnetyn puheajan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta puhemiehen muuta järjestyksenpidollista toimivaltaa.

4.   Puhemiestä lukuun ottamatta kukaan ei saa keskeyttää puhujaa. Puheenvuoronsa aikana puhuja voi kuitenkin puhemiehen suostumuksella antaa toisen jäsenen, komission tai neuvoston esittää hänelle yksittäistä puheenvuoron kohtaa koskevan kysymyksen.

142 artikla

Puheajan jakaminen

1.   Puheenjohtajakokous voi tehdä parlamentille ehdotuksen keskusteluun varatun puheajan jakamisesta. Parlamentti päättää ehdotuksesta ilman keskustelua.

2.   Puheaika jaetaan seuraavien perusteiden mukaisesti:

a)	ensimmäinen osa puheajasta jaetaan tasan kaikkien poliittisten ryhmien kesken;

b)	jäljellä oleva puheaika jaetaan poliittisten ryhmien kesken niiden jäsenten kokonaismäärän mukaisessa suhteessa;

c)	sitoutumattomille jäsenille myönnetään kokonaispuheaika, joka perustuu a ja b alakohdassa tarkoitettuun poliittisille ryhmille myönnettävään puheaikaan.

3.   Jos useammalle esityslistan kohdalle myönnetään yhteinen kokonaispuheaika, poliittiset ryhmät ilmoittavat puhemiehelle, miten heidän puheaikansa jakautuu näiden kohtien kesken. Puhemies varmistaa, että puheaikoja noudatetaan.

4.   Jäsen ei saa puhua yhtä minuuttia kauempaa istuntopöytäkirjoista, menettelyä koskevista pyynnöistä, muutoksista lopulliseen esityslistaluonnokseen tai esityslistaan.

5.   Mietinnöstä käytävässä keskustelussa komissiolle ja neuvostolle myönnetään puheenvuoro yleensä heti sen jälkeen, kun esittelijä on esitellyt mietinnön. Kuitenkin keskusteltaessa komission ehdotuksesta puhemies myöntää puheenvuoron ensin komissiolle, jotta se voi esitellä lyhyesti ehdotuksensa, ja keskusteltaessa neuvoston esittämästä tekstistä puhemies voi myöntää puheenvuoron ensin neuvostolle. Tällöin seuraavan puheenvuoron käyttää esittelijä. Komissiolle ja neuvostolle voidaan myöntää uusi puheenvuoro erityisesti siksi, että ne voivat vastata parlamentin jäsenten kannanottoihin.

6.   Puhemies pyrkii pääsemään yhteisymmärrykseen komission ja neuvoston kanssa niille myönnettävästä asianmukaisesta puheajasta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta EY:n perustamissopimuksen 197 artiklan määräysten soveltamista.

7.   Jäsenet, jotka eivät ole osallistuneet keskusteluun, voivat enintään kerran istuntojakson aikana jättää kirjallisen lausuman, jonka pituus saa olla enintään 200 sanaa ja joka liitetään keskustelujen sanatarkkoihin istuntoselostuksiin.

143 artikla

Puhujalista

1.   Puheenvuoroa pyytävien jäsenten nimet merkitään puhujalistaan pyyntöjen vastaanottamisjärjestyksessä.

2.   Puhemies myöntää puheenvuorot varmistaen mahdollisuuksien mukaan sen, että eri poliittisia näkökantoja edustavat ja erikieliset puhujat saavat vuorotellen puheenvuoron.

3.   Pyynnöstä voidaan kuitenkin antaa etusija asiasta vastaavan valiokunnan esittelijälle ja poliittisten ryhmien puheenjohtajille tai heidän varajäsenilleen, jotka haluavat puhua ryhmänsä puolesta.

4.   Jäsen ei saa puhua kahta kertaa enempää samasta aiheesta, paitsi puhemiehen suostumuksella.

Asianomaisten valiokuntien puheenjohtajille ja esittelijöille voidaan kuitenkin myöntää heidän pyynnöstään puheenvuoro, jonka keston puhemies määrää.

144 artikla

Minuutin puheenvuorot

Puhemies myöntää kunkin istuntojakson ensimmäisessä istunnossa enintään kolmenkymmenen minuutin ajan puheenvuoroja jäsenille, jotka haluavat kiinnittää parlamentin huomion poliittisesti tärkeään asiaan. Kullakin jäsenellä on käytettävissään enintään minuutin puheaika. Puhemies voi päättää, että myöhemmin saman istuntojakson aikana tätä tarkoitusta varten varataan toinen vastaava ajanjakso.

145 artikla

Henkilökohtaiset lausumat

1.   Henkilökohtaisen lausuman antamista pyytävää jäsentä kuullaan käsiteltävänä olevasta esityslistan aiheesta käytävän keskustelun lopussa tai käsiteltäessä sen istunnon pöytäkirjan hyväksymistä, jota puheenvuoropyyntö koskee.

Jäsen ei saa puhua keskustelun kohteena olevasta aiheesta, vaan hänen on rajoituttava kiistämään hänestä keskustelun aikana esitettyjä huomautuksia tai hänen omikseen väitettyjä mielipiteitä tai korjaamaan omia kannanottojaan.

2.   Henkilökohtainen lausuma saa kestää enintään kolme minuuttia, jollei parlamentti toisin päätä.

146 artikla

Järjestyksenpito istuntosalissa

1.   Puhemies kehottaa istunnon aikana häiriötä aiheuttavaa jäsentä palaamaan järjestykseen.

2.   Jos rikkomus toistuu, puhemies kehottaa uudelleen jäsentä palaamaan järjestykseen, ja asia merkitään istuntopöytäkirjaan.

3.   Jos rikkomus yhä toistuu, puhemies voi poistaa jäsenen istuntosalista istunnon loppuajaksi. Pääsihteeri huolehtii parlamentin vahtimestareiden ja tarvittaessa turvallisuudesta vastaavan henkilökunnan avustuksella, että tähän järjestyksenpidolliseen toimenpiteeseen ryhdytään välittömästi.

147 artikla

Jäsenten poistaminen istuntosalista

1.   Annettuaan virallisen huomautuksen puhemies voi vakavissa järjestyshäiriötapauksissa tai jos parlamentin toimintaa häiritään ehdottaa parlamentille joko välittömästi tai viimeistään seuraavalla istuntojaksolla varoituksen antamista, johon ilman eri toimenpiteitä liittyy istuntosalista poistaminen välittömästi sekä kahdesta viiteen päivään kestävä istunnoista pidättäminen.

2.   Parlamentti päättää kyseiseen järjestyksenpidolliseen toimenpiteeseen ryhtymisestä puhemiehen päättämänä ajankohtana, joka voi olla istunto, jonka aikana järjestystä on häiritty, tai jos parlamentin toimintaa on häiritty istuntosalin ulkopuolella, ajankohta, jolloin asiasta on ilmoitettu puhemiehelle, tai joka tapauksessa viimeistään seuraava istuntojakso. Asianomaisella jäsenellä on oikeus tulla kuulluksi parlamentissa ennen äänestystä. Hänellä on enintään viisi minuuttia puheaikaa.

3.   Esitetystä järjestyksenpidollisesta toimenpiteestä toimitetaan koneäänestys ilman keskustelua. Työjärjestyksen 149 artiklan 3 kohdan ja 160 artiklan 1 kohdan mukaiset pyynnöt eivät ole sallittuja.

148 artikla

Häiriöt

Jos parlamentissa esiintyvä häiriö uhkaa olla haitaksi parlamentin työskentelylle, puhemies päättää istunnon tai keskeyttää sen määräajaksi järjestyksen palauttamiseksi. Jos puhemies ei saa itseään kuulluksi, hän poistuu puhemiehen paikalta, jolloin istunto keskeytyy. Puhemies kutsuu istunnon uudelleen koolle.

LUKU 4

PÄÄTÖSVALTAISUUS JA ÄÄNESTÄMINEN

149 artikla

Päätösvaltaisuus

1.   Parlamentti voi läsnä olevien jäsenten lukumäärästä riippumatta käsitellä asioita, päättää esityslistasta ja hyväksyä istuntopöytäkirjan.

2.   Parlamentti on päätösvaltainen, kun yksi kolmasosa parlamentin jäsenistä on läsnä istuntosalissa.

3.   Äänestykset ovat päteviä äänestäjien lukumäärästä riippumatta, jollei puhemies vähintään 37 jäsenen ennen äänestyksen aloittamista esittämästä pyynnöstä totea, että parlamentti ei ole päätösvaltainen. Jos äänestys osoittaa, että parlamentti ei ole päätösvaltainen, otetaan äänestys seuraavan istunnon esityslistalle.

Päätösvaltaisuuden toteamispyynnön voi esittää ainoastaan vähintään 37 jäsentä. Poliittisen ryhmän puolesta esitettyä pyyntöä ei oteta käsiteltäväksi.

Äänestystulosta todettaessa on 2 kohdan mukaisesti laskettava mukaan kaikki istuntosalissa läsnä olevat ja 4 kohdan mukaisesti kaikki päätösvaltaisuuden toteamista pyytäneet jäsenet. Koneäänestysjärjestelmää ei voida käyttää tähän tarkoitukseen. Istuntosalin ovia ei saa sulkea.

Jos päätösvaltaisuuteen vaadittava määrä jäseniä ei ole läsnä, puhemies ei julista äänestystulosta vaan toteaa, että parlamentti ei ole päätösvaltainen.

3 kohdan viimeistä virkettä ei sovelleta äänestettäessä menettelyä koskevista esityksistä vaan ainoastaan varsinaisesta asiasta äänestettäessä.

4.   Päätösvaltaisuuden toteamista pyytäneet jäsenet lasketaan läsnä oleviksi 2 kohdan mukaisesti, vaikka he eivät enää olisikaan istuntosalissa.

5.   Jos läsnä on vähemmän kuin 37 jäsentä, puhemies voi todeta, että parlamentti ei ole päätösvaltainen.

150 artikla

Tarkistusten jättäminen ja esittely

1.   Asiasta vastaava valiokunta, poliittinen ryhmä tai vähintään 37 jäsentä voi jättää tarkistuksia parlamentin käsiteltäväksi.

Tarkistukset jätetään käsiteltäväksi kirjallisesti ja laatijoidensa allekirjoittamina.

Työjärjestyksen 40 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin lainsäädännöllisiin asiakirjoihin esitettyihin tarkistuksiin voidaan liittää lyhyet perustelut. Tarkistuksen laatija vastaa perusteluista eikä niistä äänestetä.

2.   Jollei 151 artiklassa määrätyistä rajoituksista muuta johdu, tarkistuksella voidaan pyrkiä muuttamaan mitä tahansa tekstin osaa, ja se voi koskea sanojen tai lukujen poistamista, lisäämistä tai korvaamista.

Tässä ja 151 artiklassa tekstillä tarkoitetaan päätöslauselmaesitystä/luonnosta lainsäädäntöpäätöslauselmaksi, päätösehdotusta tai komission ehdotusta kokonaisuudessaan.

3.   Puhemies asettaa määräajan tarkistusten jättämiselle.

4.   Tarkistuksen laatija tai laatijan sijaisekseen nimeämä jäsen voi esitellä tarkistuksen keskustelun aikana.

5.   Jos tarkistuksen laatija peruu tarkistuksensa, se raukeaa, jollei toinen jäsen ota tarkistusta välittömästi nimiinsä.

6.   Tarkistuksista voidaan äänestää vasta sen jälkeen, kun ne on painettu ja jaettu kaikilla virallisilla kielillä, jollei parlamentti toisin päätä. Parlamentti ei voi tehdä tällaista päätöstä, jos vähintään 37 jäsentä sitä vastustaa.

Tähän kohtaan sovelletaan 139 artiklaa soveltuvin osin.

Valiokunnassa esitetyistä suullisista tarkistuksista voidaan äänestää, jollei joku valiokunnan jäsenistä sitä vastusta.

151 artikla

Tarkistusten ottaminen käsiteltäväksi

1.   Tarkistusta ei oteta käsiteltäväksi, jos

a)	se ei suoranaisesti liity ehdotukseen, jota sillä pyritään muuttamaan;

b)	sen tarkoituksena on poistaa tai korvata teksti kokonaisuudessaan;

c)	sen tarkoituksena on muuttaa useampaa kuin yhtä tekstin artiklaa tai kohtaa; tämä määräys ei koske kompromissitarkistuksia eikä tarkistuksia, joilla pyritään muuttamaan tietty sanamuoto samalla tavoin koko tekstissä;

d)	on todettu, että vähintään yhden virallisen kielen sanamuoto ei edellytä tarkistusta tekstiin, jota tarkistuksella pyritään muuttamaan; tällöin puhemies etsii asianomaisten kanssa sopivan kielellisen ratkaisun asiaan.

2.   Tarkistus raukeaa, jos se on ristiriidassa tekstistä saman äänestyksen aikana tehtyjen aikaisempien päätösten kanssa.

3.   Puhemies päättää tarkistusten ottamisesta käsiteltäväksi.

Puhemiehen 3 kohdan mukainen tarkistusten käsiteltäväksi ottamista koskeva päätös ei perustu ainoastaan tämän artiklan 1 ja 2 kohdan määräyksiin vaan työjärjestyksen määräyksiin yleensä.

4.   Poliittinen ryhmä voi jättää vaihtoehtoisen päätöslauselmaesityksen valiokunnan mietintöön sisältyvälle päätöslauselmaesitykselle, joka ei liity lainsäädäntöön.

Tällöin ryhmä ei saa jättää tarkistuksia asiasta vastaavan valiokunnan päätöslauselmaesitykseen. Poliittisen ryhmän päätöslauselmaesitys ei saa olla pidempi kuin valiokunnan päätöslauselmaesitys. Vaihtoehtoisesta päätöslauselmaesityksestä äänestetään parlamentissa yhtenä kokonaisuutena ilman tarkistuksia.

152 artikla

Äänestysmenettely

1.   Mietinnöistä äänestettäessä sovelletaan seuraavaa menettelyä:

a)	ensiksi äänestetään mahdollisista tarkistuksista ehdotukseen, jota asiasta vastaavan valiokunnan mietintö käsittelee,

b)	seuraavaksi äänestetään mahdollisesti muutetusta ehdotuksesta kokonaisuudessaan,

c)	tämän jälkeen äänestetään tarkistuksista päätöslauselmaesitykseen tai luonnokseen lainsäädäntöpäätöslauselmaksi,

d)	lopuksi äänestetään päätöslauselmaesityksestä tai luonnoksesta lainsäädäntöpäätöslauselmaksi kokonaisuudessaan (lopullinen äänestys). Parlamentti ei äänestä mietinnön perusteluista.

2.   Toisessa käsittelyssä sovelletaan seuraavaa menettelyä:

a)	jos ei ole tehty ehdotusta neuvoston yhteisen kannan hylkäämiseksi tai tarkistamiseksi, yhteinen kanta katsotaan hyväksytyksi 67 artiklan mukaisesti;

b)	yhteisen kannan hylkäämistä koskevasta ehdotuksesta äänestetään ennen mahdollisia tarkistuksia (katso 61 artiklan 1 kohta);

c)	jos yhteiseen kantaan on esitetty useita tarkistuksia, niistä äänestetään 155 artiklan mukaisessa järjestyksessä;

d)	jos parlamentti on äänestänyt yhteisen kannan tarkistamisesta, voidaan ehdotuksesta kokonaisuudessaan äänestää ainoastaan 61 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

3.   Edellä 65 artiklassa määrättyä menettelyä sovelletaan kolmanteen käsittelyyn.

4.   Äänestettäessä lainsäädäntöteksteistä sekä päätöslauselmaesityksistä, jotka eivät liity lainsäädäntöön, keskeiset osat käsitellään ennen johdanto-osan viitteitä ja kappaleita. Tarkistukset raukeavat, jos ne ovat ristiriidassa aiemman äänestyksen tuloksen kanssa.

5.   Äänestyksen yhteydessä saa puheenvuoron käyttää ainoastaan esittelijä tuodakseen julki valiokuntansa kannan äänestettäviin tarkistuksiin.

153 artikla

Tasan menevät äänestykset

1.   Äänten mennessä tasan 152 artiklan 1 kohdan b tai d alakohdan mukaisesti toimitetussa äänestyksessä ehdotus palautetaan kokonaisuudessaan valiokuntaan. Samaa menettelyä sovelletaan myös 3 ja 7 artiklan mukaisiin äänestyksiin sekä 177 artiklan ja 188 artiklan mukaisiin lopullisiin äänestyksiin siten, että kahden viimeksi mainitun artiklan osalta asia palautetaan puheenjohtajakokouksen käsiteltäväksi.

2.   Äänten mennessä tasan äänestettäessä esityslistasta kokonaisuudessaan (132 artikla), pöytäkirjasta kokonaisuudessaan (172 artikla) tai 157 artiklan mukaisesti kohta kohdalta äänestettävästä ehdotuksesta, ehdotus katsotaan hyväksytyksi.

3.   Kaikissa muissa tapauksissa teksti tai ehdotus katsotaan hylätyksi äänten mennessä tasan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta määräenemmistöä edellyttävien artiklojen soveltamista.

154 artikla

Äänestysperiaatteet

1.   Mietinnöstä äänestetään asiasta vastaavan valiokunnan suosituksen perusteella. Valiokunta voi antaa tehtävän puheenjohtajalleen ja esittelijälleen.

2.   Valiokunta voi suositella, että kaikista tai useista tarkistuksista äänestetään yhtenä ryhmänä ja että ne joko hyväksytään, hylätään tai mitätöidään.

Valiokunta voi myös ehdottaa kompromissitarkistuksia.

3.   Jos asiasta vastaava valiokunta suosittelee äänestystä yhtenä ryhmänä, tarkistuksista äänestetään yhtenä ryhmänä ja ensin.

4.   Jos asiasta vastaava valiokunta ehdottaa kompromissitarkistusta, siitä äänestetään ensin.

5.   Tarkistuksista, joista on pyydetty nimenhuutoäänestystä, toimitetaan erillinen äänestys.

6.   Kohta kohdalta -äänestystä ei voida toimittaa äänestettäessä tarkistuksista yhtenä ryhmänä tai äänestettäessä kompromissitarkistuksesta.

155 artikla

Tarkistuksia koskeva äänestysjärjestys

1.   Tarkistukset ovat etusijalla siihen tekstiin nähden, jota ne koskevat, ja niistä äänestetään ennen kyseistä tekstiä

2.   Jos käsiteltäväksi on jätetty yksi tai useampi toisensa poissulkeva tarkistus samaan tekstin osaan, tarkistus, joka poikkeaa eniten alkuperäisestä tekstistä, on etusijalla, ja siitä äänestetään ensin. Jos se hyväksytään, muut tarkistukset katsotaan hylätyiksi. Jos se hylätään, äänestetään järjestyksessä seuraavana olevasta tarkistuksesta ja vastaavasti jokaisesta jäljellä olevasta tarkistuksesta. Jos äänestysjärjestyksestä on epäselvyyttä, puhemies päättää siitä. Jos kaikki tarkistukset hylätään, alkuperäinen teksti katsotaan hyväksytyksi, ellei asetetun määräajan kuluessa ole pyydetty erillistä äänestystä.

3.   Puhemies voi äänestyttää ensin alkuperäisestä tekstistä tai alkuperäisestä tekstistä vähiten poikkeavasta tarkistuksesta ennen alkuperäisestä tekstistä eniten poikkeavaa tarkistusta.

Jos jompikumpi näistä tarkistuksista saa enemmistön kannatuksen, muut samaa tekstiä koskevat tarkistukset raukeavat.

4.   Puhemiehen ehdotuksesta voidaan poikkeuksellisesti äänestää keskustelun päättymisen jälkeen käsiteltäväksi jätetyistä tarkistuksista, jos ne ovat kompromissitarkistuksia tai jos on kyse teknisistä ongelmista. Puhemiehen on pyydettävä parlamentin suostumus näistä tarkistuksista toimitettavaan äänestykseen.

Puhemies päättää 151 artiklan 3 kohdan mukaisesti siitä, otetaanko tarkistukset käsiteltäväksi. Puhemies päättää 155 artiklan 4 kohdan mukaisesti keskustelun päättymisen jälkeen jätettyjen kompromissitarkistusten hyväksyttävyydestä tapauskohtaisesti sen perusteella, ovatko tarkistukset luonteeltaan kompromisseja.

Käsiteltäväksi ottamista koskevaa päätöstä tehtäessä voidaan soveltaa seuraavia yleisiä arviointiperusteita:

—	kompromissitarkistukset eivät yleensä saa liittyä sellaisiin tekstin osiin, joihin ei ole esitetty tarkistuksia ennen tarkistusten jättämisen määräajan päättymistä,

—	kompromissitarkistuksia jättävät käsiteltäväksi yleensä poliittiset ryhmät, asianomaisten valiokuntien puheenjohtajat tai esittelijät tai muiden tarkistusten laatijat,

—	kompromissitarkistukset johtavat yleensä muiden samaa tekstikohtaa koskevien tarkistusten peruuttamiseen.

Ainoastaan puhemies voi ehdottaa, että kompromissitarkistus otetaan huomioon. Jotta kompromissitarkistuksesta voidaan äänestää, puhemiehen on saatava parlamentin suostumus tähän. Puhemies tiedustelee, vastustaako joku äänestyksen toimittamista. Jos äänestystä vastustetaan, parlamentti päättää asiasta annettujen äänten enemmistöllä.

5.   Jos asiasta vastaava valiokunta on jättänyt käsiteltäviksi joukon tarkistuksia tekstiin, jota mietintö koskee, puhemies äänestyttää niistä yhtenä ryhmänä, jollei poliittinen ryhmä tai vähintään 37 jäsentä ole pyytänyt erillistä äänestystä tai jollei muita tarkistuksia ole jätetty käsiteltäviksi.

6.   Puhemies voi äänestyttää muista tarkistuksista yhtenä ryhmänä, jos ne täydentävät toisiaan. Siinä tapauksessa hän noudattaa 5 kohdassa määrättyä menettelyä. Tällaisten tarkistusten laatijat voivat ehdottaa äänestystä yhtenä ryhmänä tapauksissa, joissa tarkistukset ovat toisiaan täydentäviä.

7.   Puhemies voi tarkistuksen hyväksymisen tai hylkäämisen jälkeen päättää, että useista muista samansisältöisistä tai samaa tarkoitusta varten esitetyistä tarkistuksista äänestetään yhtenä ryhmänä. Puhemies voi pyytää parlamentin suostumuksen tähän etukäteen.

Tällainen tarkistusten ryhmä voi koskea alkuperäisen tekstin eri osia.

8.   Kun eri jäsenet ovat esittäneet identtisiä tarkistuksia, niistä äänestetään yhtenä tarkistuksena.

156 artikla

Täysistuntotarkistusten käsittely valiokunnassa

Kun täysistunnon käsiteltäväksi jätettyyn mietintöön on esitetty enemmän kuin viisikymmentä tarkistusta, puhemies voi asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajaa kuultuaan pyytää tätä valiokuntaa kokoontumaan tarkistusten käsittelemiseksi. Jos tarkistus ei tässä vaiheessa saa valiokunnan jäsenten yhden kymmenesosan kannatusta, siitä ei voida äänestää täysistunnossa.

157 artikla

Kohta kohdalta -äänestys

1.   Poliittinen ryhmä tai vähintään 37 jäsentä voi pyytää kohta kohdalta -äänestystä, jos äänestettävä teksti sisältää vähintään kaksi säännöstä tai viittauksia vähintään kahteen aiheeseen tai se voidaan jakaa vähintään kahteen erilliseen osaan, joista jokaisella on oma merkityksensä ja normatiivinen arvonsa.

2.   Kohta kohdalta -äänestystä koskeva pyyntö on esitettävä äänestystä edeltävänä iltana, jollei puhemies aseta muuta määräaikaa. Puhemies päättää pyynnön hyväksymisestä.

158 artikla

Äänestysoikeus

Äänestysoikeus on henkilökohtainen.

Jäsenet antavat äänensä kukin erikseen ja henkilökohtaisesti.

Tämän artiklan rikkominen on 147 artiklan 1 kohdan mukainen vakava järjestyshäiriö, jonka oikeudelliset seuraamukset esitetään kyseisessä artiklassa.

159 artikla

Äänestäminen

1.   Tavallisesti parlamentissa äänestetään kättä nostamalla.

2.   Jos puhemies päättää, että äänestyksen tulos on epäselvä, asiasta äänestetään uudelleen koneäänestyksessä, tai jos kyseinen järjestelmä on epäkunnossa, seisomaan nousten.

3.   Äänestystulos kirjataan.

160 artikla

Äänestys nimenhuudon mukaan

1.   Työjärjestyksen 99 artiklan 4 kohdan ja 100 artiklan 5 kohdan mukaisten tapausten lisäksi nimenhuutoäänestys suoritetaan, kun poliittinen ryhmä tai vähintään 37 jäsentä pyytää sitä kirjallisesti äänestystä edeltävänä iltana, jollei puhemies aseta muuta määräaikaa.

2.   Nimenhuuto suoritetaan aakkosjärjestyksessä ja äänestyksen aloittava jäsen ratkaistaan arvalla. Puhemies äänestää viimeisenä.

Äänestys tapahtuu siten, että jäsen sanoo kuuluvalla äänellä ”puolesta”, ”vastaan” tai ”tyhjää”. Laskettaessa, onko esitys hyväksytty vai hylätty, huomioon otetaan ainoastaan puolesta ja vastaan annetut äänet. Puhemies toteaa äänestystuloksen ja julistaa sen.

Äänestystulos merkitään istuntopöytäkirjaan ryhmittäin jäsenten nimien mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Siihen merkitään myös, miten kukin jäsen on äänestänyt.

161 artikla

Koneäänestys

1.   Puhemies voi milloin tahansa päättää, että 159, 160 ja 162 artiklassa tarkoitetut äänestykset toimitetaan koneäänestyksenä.

Jos koneäänestystä ei teknisistä syistä voida toimittaa, äänestys toimitetaan 159 artiklan, 160 artiklan 2 kohdan tai 162 artiklan mukaisesti.

Puhemiehistö antaa ohjeet äänestyskoneen käytöstä.

2.   Toimitettaessa koneäänestys äänestystulos merkitään pöytäkirjaan ainoastaan lukuina.

Jos kuitenkin on pyydetty 160 artiklan 1 kohdan mukaista nimenhuutoäänestystä, äänestystulos merkitään istuntopöytäkirjaan ryhmittäin jäsenten nimien mukaisessa aakkosjärjestyksessä.

2.   Jos läsnä olevien jäsenten enemmistö sitä pyytää, toimitetaan nimenhuutoäänestys 160 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettua järjestelmää voidaan käyttää enemmistön toteamiseen.

162 artikla

Salainen äänestys

1.   Nimitysten yhteydessä äänestys toimitetaan salaisena äänestyksenä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 12 artiklan 1 kohdan, 177 artiklan 1 kohdan ja 182 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan soveltamista.

Äänestystulosta laskettaessa otetaan huomioon ainoastaan sellaiset äänestysliput, joissa on ehdokkaana olevan jäsenen nimi.

2.   Äänestys voidaan toimittaa salaisena äänestyksenä myös, jos vähintään yksi viidesosa parlamentin jäsenistä sitä pyytää. Pyyntö on esitettävä ennen äänestyksen aloittamista.

3.   Salaista äänestystä koskeva pyyntö on etusijalla nimenhuutoäänestystä koskevaan pyyntöön nähden.

4.   Kahdesta kuuteen arvalla valittua jäsentä laskee salaisessa äänestyksessä annetut äänet.

Ehdokkaat eivät saa toimia ääntenlaskijoina tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa äänestyksissä.

Salaiseen äänestykseen osallistuneiden jäsenten nimet merkitään sen istunnon pöytäkirjaan, jossa äänestys toimitettiin.

163 artikla

Äänestysselitykset

1.   leiskeskustelun päätyttyä jäsen voi antaa enintään yhden minuutin pituisen suullisen selityksen lopullisesta äänestyksestä tai enintään 200 sanan pituisen kirjallisen selityksen, joka kirjataan sanatarkkoihin istuntoselostuksiin.

Poliittinen ryhmä voi antaa enintään kahden minuutin pituisen äänestysselityksen.

Äänestysselityksiä koskevia pyyntöjä ei hyväksytä ensimmäisen äänestysselityksen alettua.

Äänestysselitykset sallitaan kaikista parlamentin käsiteltäväksi jätetyistä aiheista toimitetuista lopullisista äänestyksistä. Ilmaisu ”lopullinen äänestys” ei rajaa äänestystyyppiä, vaan se tarkoittaa käsiteltävästä kohdasta toimitettavaa viimeistä äänestystä.

2.   Äänestysselityksiä ei sallita menettelyjä koskevien äänestysten yhteydessä

3.   Kun komission ehdotus tai mietintö on otettu parlamentin esityslistalle 131 artiklan mukaisesti, jäsenet voivat antaa kirjallisia äänestysselityksiä 1 kohdan mukaisesti.

Suullisten tai kirjallisten äänestysselitysten on liityttävä välittömästi äänestyksen kohteena olevaan ehdotukseen.

164 artikla

Äänestystä koskevat epäselvyydet

1.   Puhemies julistaa äänestykset alkaneiksi ja päättyneiksi.

2.   Puhemiehen julistettua äänestyksen alkaneeksi kukaan muu kuin puhemies ei saa käyttää puheenvuoroa, ennen kuin äänestys on julistettu päättyneeksi.

3.   Puhemiehen julistettua äänestyksen päättyneeksi voidaan käyttää työjärjestyksen noudattamista koskevia puheenvuoroja, joissa on kyse äänestyksen pätevyydestä.

4.   Kun kädennostoäänestyksen tulos on julistettu, jäsen voi pyytää tuloksen tarkistamista koneäänestyksessä.

5.   Puhemies päättää julistetun tuloksen pätevyydestä. Puhemiehen päätös on lopullinen.

LUKU 5

MENETTELYÄ KOSKEVAT PUHEENVUOROT

165 artikla

Menettelyä koskevat esitykset

1.   Seuraavat menettelyä koskevat esitykset ovat etusijalla muihin puheenvuoropyyntöihin nähden:

a)	esitys siitä, että asiaa ei oteta käsiteltäväksi (167 artikla);

b)	esitys valiokuntakäsittelyyn palauttamisesta (168 artikla);

c)	esitys keskustelun päättämisestä (169 artikla);

d)	esitys keskustelun ja äänestyksen lykkäämisestä (170 artikla);

e)	esitys istunnon keskeyttämisestä tai päättämisestä (171 artikla).

Esityksen tekijän lisäksi ainoastaan yksi puhuja esityksen puolesta ja yksi puhuja esitystä vastaan sekä asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja tai esittelijä voi käyttää näitä esityksiä koskevan puheenvuoron.

2.   Puheaika on enintään yksi minuutti.

166 artikla

Työjärjestyspuheenvuorot

1.   Jäsenelle voidaan myöntää puheenvuoro, kun hän haluaa kiinnittää puhemiehen huomion parlamentin työjärjestyksen määräysten rikkomiseen. Jäsenen on puheenvuoronsa alussa mainittava artikla, johon hän viittaa.

2.   Työjärjestyspuheenvuoroa koskeva pyyntö on etusijalla kaikkiin muihin puheenvuoropyyntöihin nähden.

3.   Puheaika on enintään yksi minuutti.

4.   Puhemies päättää työjärjestyspuheenvuorojen aiheuttamista toimenpiteistä välittömästi työjärjestyksen määräysten mukaisesti ja ilmoittaa päätöksestään viipymättä työjärjestyspuheenvuoron esittämisen jälkeen. Puhemiehen päätöksestä ei äänestetä.

5.   Puhemies voi poikkeuksellisesti ilmoittaa päätöksestään myöhemmin mutta viimeistään kahdenkymmenenneljän tunnin kuluessa työjärjestyspuheenvuoron esittämisestä. Päätöksen lykkääminen ei johda käynnissä olevan keskustelun lykkäämiseen. Puhemies voi antaa kysymyksen asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi.

167 artikla

Esitys siitä, että asiaa ei oteta käsiteltäväksi

1.   Esityslistan kohtaa koskevan keskustelun alussa voidaan esittää, että asiaa ei oteta käsiteltäväksi. Tällaisesta esityksestä äänestetään välittömästi.

Aikomuksesta jättää tällainen esitys on ilmoitettava puhemiehelle vähintään kaksikymmentäneljä tuntia etukäteen, ja puhemies ilmoittaa siitä välittömästi parlamentille.

2.   Jos esitys hyväksytään, parlamentti siirtyy välittömästi seuraavaan esityslistan kohtaan.

168 artikla

Valiokuntakäsittelyyn palauttaminen

1.   Poliittinen ryhmä tai vähintään 37 jäsentä voi pyytää asian palauttamista valiokuntakäsittelyyn esityslistasta päättämisen yhteydessä tai ennen keskustelun alkamista.

Aikomuksesta pyytää valiokuntakäsittelyyn palauttamista on ilmoitettava puhemiehelle vähintään kaksikymmentäneljä tuntia etukäteen, ja puhemies ilmoittaa siitä välittömästi parlamentille.

2.   Myös poliittinen ryhmä tai vähintään 37 jäsentä voi ennen äänestystä tai sen aikana pyytää asian palauttamista valiokuntakäsittelyyn. Esityksestä äänestetään välittömästi.

3.   Pyyntö voidaan esittää vain kerran näiden eri menettelyvaiheiden aikana.

4.   Valiokuntakäsittelyyn palauttaminen keskeyttää asiasta käytävän keskustelun.

5.   Parlamentti voi asettaa määräajan, johon mennessä valiokunnan on esitettävä johtopäätöksensä.

169 artikla

Keskustelun päättäminen

1.   Keskustelu voidaan puhemiehen ehdotuksesta tai poliittisen ryhmän tai vähintään 37 jäsenen pyynnöstä päättää, ennen kuin kaikki puhujalistaan merkityt jäsenet ovat käyttäneet puheenvuoron. Ehdotuksesta tai pyynnöstä äänestetään välittömästi.

2.   Jos ehdotus tai pyyntö hyväksytään, puheenvuoron saa käyttää vain yksi jäsen kustakin poliittisesta ryhmästä, jolle ei vielä ole myönnetty puheenvuoroa keskustelun aikana.

3.   Keskustelu päätetään 2 kohdassa tarkoitettujen puheenvuorojen jälkeen, ja parlamentti äänestää keskusteltavana olevasta asiasta, jollei äänestysajankohtaa ole määrätty etukäteen.

4.   Jos ehdotus tai pyyntö hylätään, puhemiestä lukuun ottamatta kukaan ei voi esittää sitä uudelleen saman keskustelun aikana.

170 artikla

Keskustelun ja äänestyksen lykkääminen

1.   Poliittinen ryhmä tai vähintään 37 jäsentä voi keskustelun alussa esittää esityslistan kohtaa koskevan keskustelun lykkäämistä määrättyyn ajankohtaan. Esityksestä äänestetään välittömästi.

Aikomuksesta jättää tällainen esitys on ilmoitettava puhemiehelle vähintään kaksikymmentäneljä tuntia etukäteen, ja puhemies ilmoittaa siitä välittömästi parlamentille.

2.   Jos esitys hyväksytään, parlamentti siirtyy seuraavaan esityslistan kohtaan. Lykättyä keskustelua jatketaan määrättynä ajankohtana.

3.   Jos esitys hylätään, sitä ei voida jättää uudelleen käsiteltäväksi saman istuntojakson aikana.

4.   Poliittinen ryhmä tai vähintään 37 jäsentä voi ennen äänestystä tai äänestyksen aikana esittää äänestyksen lykkäämistä. Esityksestä äänestetään välittömästi.

Parlamentin päätöksessä keskustelun lykkäämisestä tulevalle istuntojaksolle ilmoitetaan se istuntojakso, jonka esityslistalle keskustelu otetaan. Kyseisen istuntojakson esityslista laaditaan työjärjestyksen 130 ja 132 artiklan mukaisesti.

171 artikla

Istunnon keskeyttäminen tai päättäminen

Istunto voidaan keskeyttää tai päättää keskustelun tai äänestyksen aikana, jos parlamentti puhemiehen ehdotuksesta tai poliittisen ryhmän tai 37 jäsenen pyynnöstä niin päättää. Ehdotuksesta tai pyynnöstä äänestetään välittömästi.

LUKU 6

ISTUNTOASIAKIRJOJEN JULKISTAMINEN

172 artikla

Pöytäkirjat

1.   Jokaisesta istunnosta jaetaan vähintään puoli tuntia ennen seuraavan istunnon iltapäiväosuuden avaamista pöytäkirja, joka sisältää parlamentin päätökset ja puhujien nimet.

Lainsäädäntömenettelyjen yhteydessä tarkoitetaan päätöksillä myös kaikkia parlamentin hyväksymiä tarkistuksia, vaikka kyseinen komission ehdotus lopulta hylättäisiinkin 52 artiklan 1 kohdan tai neuvoston yhteinen kanta 61 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

Parlamentin hyväksymät tekstit jaetaan erikseen. Jos parlamentin hyväksymä lainsäädäntöteksti sisältää tarkistuksia, siitä julkaistaan konsolidoitu versio.

2.   Puhemies antaa jokaisen istunnon iltapäiväosuuden alussa edellisen istunnon pöytäkirjan parlamentin hyväksyttäväksi.

3.   Jos jäsenet esittävät pöytäkirjaa koskevia vastalauseita, parlamentti päättää tarvittaessa esitettyjen muutosten ottamisesta huomioon. Jäsen saa käyttää pöytäkirjasta korkeintaan yhden minuutin puheenvuoron.

4.   Puhemies ja pääsihteeri allekirjoittavat pöytäkirjan, ja sitä säilytetään parlamentin arkistossa. Pöytäkirja julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä kuukauden kuluessa.

173 artikla

Sanatarkat istuntoselostukset

1.   Jokaisesta istunnosta laaditaan sanatarkka istuntoselostus kaikilla virallisilla kielillä.

2.   Puhujien on palautettava heille toimitetut, kirjalliseen muotoon saatetut puheenvuoronsa sihteeristölle viimeistään niiden vastaanottoa seuraavana päivänä.

3.   Sanatarkat istuntoselostukset julkaistaan Euroopan unionin virallisen lehden liitteenä.

OSA VII

VALIOKUNNAT JA VALTUUSKUNNAT

LUKU 1

VALIOKUNNAT — ASETTAMINEN JA TEHTÄVÄT

174 artikla

Pysyvien valiokuntien asettaminen

Parlamentti asettaa puheenjohtajakokouksen ehdotuksesta pysyviä valiokuntia, joiden toimivalta määritellään työjärjestyksen liitteessä (15). Valiokuntiin valitaan jäsenet uuden parlamentin vaalia seuraavan ensimmäisen istuntojakson aikana ja tämän jälkeen uudelleen kahden ja puolen vuoden kuluttua.

Pysyvän valiokunnan toimivalta voidaan määritellä muulloinkin kuin valiokunnan asettamisen yhteydessä.

175 artikla

Väliaikaisten valiokuntien asettaminen

Parlamentti voi puheenjohtajakokouksen ehdotuksesta milloin tahansa asettaa väliaikaisia valiokuntia, joiden toimivalta, kokoonpano ja toimikausi määritellään samalla kun niiden asettamisesta päätetään; valiokuntien toimikausi saa olla korkeintaan kaksitoista kuukautta, jollei parlamentti toimikauden päättyessä pidennä sitä.

Koska työjärjestyksen mukaisesti väliaikaisten valiokuntien toimivallasta, kokoonpanosta ja toimikaudesta päätetään valiokuntien asettamisen yhteydessä, parlamentti ei voi myöhemmin laajentaa eikä rajoittaa valiokuntien toimivaltaa.

176 artikla

Tutkintavaliokunnat

1.   Parlamentti voi, jos neljäsosa sen jäsenistä sitä pyytää, asettaa tutkintavaliokunnan tutkimaan epäilyjä yhteisön oikeutta sovellettaessa tapahtuneesta, Euroopan yhteisöjen toimielimen tai laitoksen, jäsenvaltion julkisen hallinnon tai sellaisten henkilöiden, joilla yhteisön oikeuden mukaisesti on soveltamisvaltuutus, aiheuttamasta rikkomuksesta tai hallinnollisesta epäkohdasta.

Päätös tutkintavaliokunnan asettamisesta julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä kuukauden kuluessa. Parlamentti huolehtii lisäksi asianmukaisesti siitä, että päätös saatetaan tiedoksi mahdollisimman laajalti.

2.   Tutkintavaliokunnan toimintatapaan sovelletaan tämän työjärjestyksen valiokuntia koskevia määräyksiä, jollei tässä artiklassa tai tämän työjärjestyksen liitteenä olevassa, Euroopan parlamentin tutkintaoikeuden käyttämistä koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 19 päivänä huhtikuuta 1995 tehdyssä Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission päätöksessä (16) erityisesti toisin määrätä.

3.   Tutkintavaliokunnan asettamista koskevassa pyynnössä on määriteltävä tutkinnan kohde ja annettava yksityiskohtainen selvitys perusteluista tutkinnan suorittamiselle. Parlamentti tekee puheenjohtajakokouksen ehdotuksesta päätöksen valiokunnan asettamisesta ja, jos tämä päätös on puoltava, se päättää myös valiokunnan kokoonpanosta 177 artiklan määräysten mukaisesti.

4.   Tutkintavaliokunnan työ päättyy sen antaessa kertomuksensa viimeistään kahdentoista kuukauden kuluttua. Parlamentti voi päättää pidentää tätä määräaikaa kahdesti kolmella kuukaudella.

Tutkintavaliokunnassa saavat äänestää ainoastaan varsinaiset jäsenet tai heidän poissa ollessaan pysyvät varajäsenet.

5.   Tutkintavaliokunta valitsee itse puheenjohtajansa ja kaksi varapuheenjohtajaa sekä nimittää yhden tai useamman esittelijän. Valiokunta voi myös antaa jäsenilleen erityisiä vastuualueita, tehtäviä tai velvollisuuksia, joista nämä antavat yksityiskohtaisen selvityksen.

Kokousten välillä valiokunnan puheenjohtajisto käyttää kiireellisissä tapauksissa tai tarvittaessa valiokunnan toimivaltuuksia, jotka on vahvistettava seuraavassa kokouksessa.

6.   Kun tutkintavaliokunta katsoo, että sen oikeuksia on loukattu, se pyytää puhemiestä ryhtymään asianmukaisiin toimiin.

7.   Tutkintavaliokunta voi kuulla edellä 2 kohdassa mainitun päätöksen 3 artiklassa tarkoitettuja toimielimiä tai henkilöitä tai pyytää näiltä asiakirjoja.

Yhteisön toimielimet ja laitokset vastaavat jäsentensä ja virkamiestensä matka- ja oleskelukustannuksista. Euroopan parlamentti korvaa muiden tutkintavaliokuntaan kuultavaksi saapuvien henkilöiden matka- ja oleskelukustannukset asiantuntijoiden kuulemiseen sovellettavien yksityiskohtaisten sääntöjen mukaan.

Tutkintavaliokuntaan todistamaan kutsutuilla henkilöillä on samat oikeudet kuin kotimaansa tuomioistuimissa. Todistajille on ilmoitettava näistä oikeuksista ennen todistajanlausunnon antamista valiokunnassa.

Eri kielten käyttämisen osalta tutkintavaliokunta soveltaa 138 artiklan määräyksiä. Kuitenkin valiokunnan puheenjohtajisto

—	voi rajoittaa tulkkauspalvelut tutkintaan osallistuvien henkilöiden virallisiin kieliin, jos se katsoo tämän olevan tarpeen asian luottamuksellisuuden säilyttämiseksi, ja

—	tekee päätöksen vastaanotettujen asiakirjojen kääntämisestä siten, että valiokunta voi saattaa tehtävänsä päätökseen tehokkaasti ja nopeasti ja että asianmukaista salassapitovelvollisuutta ja luottamuksellisuutta noudatetaan.

8.   Tutkintavaliokunnan puheenjohtaja ja puheenjohtajisto huolehtivat yhdessä työhön liittyvän salassapitovelvollisuuden tai luottamuksellisuuden noudattamisesta ja tiedottavat asiasta ajoissa jäsenille.

Valiokunnan puheenjohtajan on myös muistutettava erikseen edellä tarkoitetun päätöksen 2 artiklan 2 kohdan määräyksistä. Työjärjestyksen liitteessä VII olevan A osan määräyksiä sovelletaan.

9.   Toimitettujen salaisten tai luottamuksellisten asiakirjojen käsittelyssä varmistetaan teknisin toimenpitein, että ainoastaan tutkinnasta vastaavat jäsenet saavat asiakirjat käyttöönsä. Kyseiset jäsenet sitoutuvat tämän artiklan mukaisesti siihen, etteivät he salli kenenkään muun saada käyttöönsä salaisia tai luottamuksellisia tietoja, ja siihen, että he käyttävät näitä tietoja ainoastaan tutkintavaliokunnalle annettavaan kertomukseen. Kokoukset pidetään sellaisella tavalla varustetuissa tiloissa, että asiattomat eivät voi kuulla asian käsittelyä.

10.   Saatuaan työnsä päätökseen tutkintavaliokunta antaa parlamentille kertomuksen työnsä tuloksista ja sisällyttää siihen tarvittaessa myös vähemmistöön jääneet mielipiteet 48 artiklassa määrättyjen ehtojen mukaisesti. Kertomus julkaistaan.

Tutkintavaliokunnan pyynnöstä parlamentti järjestää kertomuksesta keskustelun sen antamista seuraavan istuntojakson aikana.

Valiokunta voi myös antaa parlamentille suositusluonnoksen, joka on osoitettu Euroopan yhteisöjen tai jäsenvaltioiden toimielimille tai laitoksille.

11.   Puhemies kehottaa liitteen VI mukaista asiasta vastaavaa valiokuntaa valvomaan toimenpiteitä, joihin tutkintavaliokunnan työn tulosten perusteella on ryhdytty ja tarvittaessa laatimaan asiasta selvityksen. Puhemies huolehtii muulla tavoin asianmukaisesti siitä, että tutkinnan tulokset johtavat käytännön toimiin.

Ainoastaan puheenjohtajakokouksen tekemään tutkintavaliokunnan kokoonpanoa koskevaan ehdotukseen (3 kohta) voidaan esittää tarkistuksia 177 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Tarkistuksia ei voida esittää tutkinnan kohteena olevaan aiheeseen, sellaisena kuin neljäsosa parlamentin jäsenistä sen on määritellyt (3 kohta), eikä 4 kohdassa asetettuun määräaikaan.

177 artikla

Valiokuntien kokoonpano

1.   Poliittisten ryhmien ja sitoutumattomien jäsenten nimettyä ehdokkaansa valitaan valiokuntien ja tutkintavaliokuntien jäsenet. Puheenjohtajakokous antaa parlamentille ehdotuksia. Valiokuntien kokoonpano heijastaa mahdollisuuksien mukaan parlamentin kokoonpanoa.

Poliittista ryhmää vaihtaessaan jäsen säilyttää paikkansa parlamentin valiokunnissa kaksi ja puoli vuotta kestävästä toimikaudestaan jäljellä olevan ajan. Jos jäsenen poliittisen ryhmän vaihdosta kuitenkin seuraa, että poliittiset kannat eivät ole tasapuolisesti edustettuina valiokunnassa, puheenjohtajakokous antaa 1 kohdan toisessa virkkeessä mainitun menettelyn mukaisesti uusia ehdotuksia valiokunnan kokoonpanoksi siten, että asianomaisen jäsenen henkilökohtaiset oikeudet turvataan.

2.   Puheenjohtajakokouksen ehdotuksiin sallitaan ainoastaan sellaiset tarkistukset, jotka vähintään 37 jäsentä on jättänyt käsiteltäväksi. Parlamentti äänestää tarkistuksista salaisessa äänestyksessä.

3.   Puheenjohtajakokouksen ehdottamat jäsenet katsotaan valituiksi, mahdollisin 2 kohdan mukaisin tarkistuksin.

4.   Jos poliittinen ryhmä ei nimeä 1 kohdan mukaisesti ehdokkaita tutkintavaliokuntaan puheenjohtajakokouksen asettamassa määräajassa, puheenjohtajakokous esittää parlamentille ainoastaan sille määräaikaan mennessä ilmoitetut ehdokkaat.

5.   Puheenjohtajakokous voi väliaikaisesti päättää täyttää valiokunnassa vapautuneet paikat nimitettävien henkilöiden suostumuksella 1 kohdan mukaisesti.

6.   Muutokset annetaan parlamentin vahvistettaviksi seuraavassa istunnossa.

178 artikla

Varajäsenet

1.   Poliittiset ryhmät ja sitoutumattomat jäsenet voivat nimittää valiokuntiin pysyviä varajäseniä niitä valiokunnassa edustavia varsinaisia jäseniä vastaavan määrän. Puhemiehelle ilmoitetaan asiasta. Pysyvillä varajäsenillä on oikeus osallistua valiokunnan kokouksiin, käyttää niissä puheenvuoroja sekä, varsinaisen jäsenen poissa ollessa, osallistua äänestykseen.

2.   Kun varsinainen jäsen on poissa eikä pysyviä varajäseniä ole nimitetty tai heidän poissa ollessaan valiokunnan varsinainen jäsen voi valita sijaisekseen jonkun muun poliittisen ryhmänsä jäsenen, jolla on oikeus osallistua kokouksiin ja äänestää. Sijaisen nimi on ilmoitettava valiokunnan puheenjohtajalle ennen toimitettavien äänestysten alkua.

Tämän artiklan 2 kohta koskee sitoutumattomia jäseniä soveltuvin osin.

Tämän artiklan 2 kohdan viimeisessä virkkeessä tarkoitettu ennakkoilmoitus on annettava ennen kuin keskustelu päättyy tai äänestys alkaa siitä kohdasta tai niistä kohdista, joissa varsinaista jäsentä edustaa sijainen.

***

Näihin määräyksiin sisältyy kaksi asiaa, jotka määritellään tekstissä selvästi:

—	poliittisella ryhmällä ei saa olla valiokunnassa enempää pysyviä varajäseniä kuin sillä on varsinaisia jäseniä;

—	ainoastaan poliittisilla ryhmillä on oikeus nimittää pysyviä varajäseniä sillä ehdolla, että ne ilmoittavat siitä puhemiehelle.

Tästä seuraa, että

—	pysyvä varajäsenyys edellyttää tietyn poliittisen ryhmän jäsenyyttä;

—	poliittisen ryhmän varsinaisten jäsenten määrän muuttuessa valiokunnassa muuttuu vastaavasti niiden pysyvien varajäsenten enimmäismäärä, jotka poliittinen ryhmä voi kyseiseen valiokuntaan nimittää;

—	poliittista ryhmää vaihtaessaan jäsen ei voi säilyttää alkuperäisessä ryhmässä saamaansa varajäsenyyttä;

—	valiokunnan jäsen ei voi missään tapauksessa olla toiseen poliittiseen ryhmään kuuluvan jäsenen varajäsen.

179 artikla

Valiokuntien tehtävät

1.   Pysyvät valiokunnat käsittelevät parlamentin tai istuntokauden keskeytysten aikana puhemiehen puheenjohtajakokouksen puolesta niille lähettämiä asioita. Väliaikaisten valiokuntien ja tutkintavaliokuntien tehtävät määritellään niiden asettamisen yhteydessä. Näillä valiokunnilla ei ole oikeutta antaa lausuntoja muille valiokunnille.

(Katso 175 artiklan tulkinta)

2.   Jos pysyvä valiokunta ilmoittaa, ettei se ole toimivaltainen käsittelemään kysymystä, tai jos kahden tai useamman pysyvän valiokunnan välille syntyy toimivaltaa koskeva kiista, toimivaltakysymys annetaan puheenjohtajakokouksen käsiteltäväksi neljän työviikon kuluessa siitä, kun asian valiokuntaan lähettämisestä ilmoitettiin täysistunnossa. Asiasta ilmoitetaan valiokuntien puheenjohtajakokoukselle, joka voi antaa suosituksen puheenjohtajakokoukselle. Puheenjohtajakokous tekee päätöksen kuuden työviikon kuluessa toimivaltakysymyksen käsiteltäväksi jättämisestä. Muussa tapauksessa kysymys otetaan seuraavan istuntojakson esityslistalle päätöstä varten.

3.   Jos kahdella tai useammalla valiokunnalla on toimivalta käsitellä asiaa, yksi valiokunnista nimetään asiasta vastaavaksi valiokunnaksi ja muut antavat lausuntonsa.

Asian saa kuitenkin lähettää samanaikaisesti enintään kolmeen valiokuntaan, jollei perustelluista syistä päätetä poiketa tästä artiklasta 1 kohdassa määrättyjen ehtojen mukaisesti.

4.   Kaksi tai useampi valiokunta tai alivaliokunta voi käsitellä yhdessä niiden toimivaltaan kuuluvia asioita, mutta ne eivät saa tehdä päätöksiä yhdessä.

5.   Valiokunta voi parlamentin puhemiehistön suostumuksella antaa yhdelle tai useammalle jäsenistään tutkimus- tai tiedonhankintatehtävän.

180 artikla

Valtakirjojen tarkastuksesta vastaava valiokunta

Yksi tämän työjärjestyksen määräysten mukaisesti asetetuista valiokunnista vastaa valtakirjojen tarkastuksesta ja vaalien lainmukaisuudesta esitettyjä vastalauseita koskevien päätösten valmistelusta.

181 artikla

Alivaliokunnat

1.   Pysyvä tai väliaikainen valiokunta voi työskentelynsä sitä vaatiessa nimittää puheenjohtajakokouksen luvalla yhden tai useamman alivaliokunnan, joiden kokoonpanon ja vastuualueet se määrittelee samalla 177 artiklan mukaisesti. Alivaliokunnat tekevät selkoa työskentelystään valiokunnalle, joka ne on asettanut.

2.   Alivaliokuntien osalta sovelletaan samoja menettelyjä kuin valiokuntien osalta.

3.   Varajäsenet voivat osallistua alivaliokuntien työskentelyyn samoin ehdoin kuin valiokuntien työskentelyyn.

4.   Näiden määräysten soveltamisella on varmistettava alivaliokunnan ja sen valiokunnan, jonka alaisuuteen alivaliokunta on asetettu, keskinäinen riippuvuus. Tätä tarkoitusta varten kaikki alivaliokunnan jäsenet valitaan päävaliokuntaan kuuluvista jäsenistä.

182 artikla

Valiokuntien puheenjohtajistot

1.   Ensimmäisessä kokouksessa, jonka valiokunta pitää sen jälkeen kun sen jäsenet on valittu 177 artiklan mukaisesti, valiokunta valitsee puheenjohtajiston, joka koostuu puheenjohtajasta sekä yhdestä, kahdesta tai kolmesta eri äänestyskierroksilla valittavasta varapuheenjohtajasta.

2.   Jos nimettyjä ehdokkaita ja täytettäviä paikkoja on yhtä monta, valinta voidaan vahvistaa suosionosoituksin.

Muussa tapauksessa tai jos vähintään kuudesosa valiokunnan jäsenistä sitä pyytää, vaali suoritetaan salaisena äänestyksenä.

Jos ehdokkaita on ainoastaan yksi, valituksi tulemiseen vaaditaan annettujen äänten ehdoton enemmistö, joihin sisältyvät äänet puolesta ja vastaan.

Jos ensimmäisellä äänestyskierroksella on useita ehdokkaita, valituksi tulemiseen vaaditaan annettujen äänten ehdoton enemmistö edellisen alakohdan määritelmän mukaisesti. Toisella äänestyskierroksella julistetaan valituksi ehdokas, joka saa suurimman osan äänistä. Äänten mennessä tasan valitaan vanhin ehdokkaista.

Jos tarvitaan toinen äänestyskierros, voidaan asettaa uusia ehdokkaita.

LUKU 2

VALIOKUNNAT — TOIMINTA

183 artikla

Valiokunnan kokoukset

1.   Valiokunta kokoontuu puheenjohtajansa kutsusta tai puhemiehen sitä pyytäessä.

2.   Komissio ja neuvosto voivat osallistua valiokunnan kokouksiin, jos valiokunnan puheenjohtaja on valiokunnan puolesta kutsunut ne kokoukseen.

Muita henkilöitä voidaan valiokunnan erityisellä päätöksellä kutsua osallistumaan kokoukseen ja käyttämään puheenvuoro.

Jäsenten henkilökohtaisten avustajien läsnäolon salliminen valiokunnan kokouksissa jätetään vastaavasti kunkin valiokunnan päätettäväksi.

Asiasta vastaava valiokunta voi puhemiehistön suostumuksella kuulla asiantuntijoita, jos se katsoo tämän välttämättömäksi tietyn asian menestyksekkään käsittelyn kannalta.

Lausunnon antavat valiokunnat voivat halutessaan osallistua kuulemistilaisuuteen.

3.   Jollei valiokunta toisin päätä, jäsenet voivat olla läsnä niiden valiokuntien kokouksissa, joihin he eivät kuulu, mutta he eivät saa ottaa osaa asioiden käsittelyyn, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 46 artiklan 6 kohdan soveltamista.

Valiokunta voi kuitenkin sallia valiokuntaan kuulumattomien jäsenten osallistumisen käsittelyyn neuvoa-antavana osapuolena.

184 artikla

Valiokunnan kokouspöytäkirjat

Valiokunnan kokouksen pöytäkirja jaetaan kaikille valiokunnan jäsenille ja annetaan valiokunnan hyväksyttäväksi seuraavassa kokouksessa.

185 artikla

Äänestys valiokunnassa

1.   Jokainen jäsen voi jättää tarkistuksia asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi.

2.   Valiokunnan äänestys on pätevä, jos neljäsosa sen jäsenistä on äänestyksessä läsnä. Jos kuudesosa jäsenistä sitä ennen äänestyksen aloittamista pyytää, äänestys on pätevä ainoastaan, jos valiokunnan jäsenten enemmistö on osallistunut äänestykseen.

3.   Valiokunnan äänestykset toimitetaan kädennostoäänestyksinä, jollei neljäsosa valiokunnan jäsenistä pyydä nimenhuutoäänestystä. Tällöin äänestys toimitetaan 160 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

4.   Valiokunnan puheenjohtaja voi ottaa osaa keskusteluihin ja äänestää, mutta hänen äänensä ei ratkaise.

5.   Käsiteltäväksi jätettyjen tarkistusten perusteella valiokunta voi äänestämisen sijasta pyytää esittelijää antamaan uuden luonnoksen, jossa otetaan huomioon mahdollisimman monta esitetyistä tarkistuksista. Luonnosta koskeville tarkistuksille asetetaan uusi määräaika.

186 artikla

Valiokunnassa sovellettavat täysistuntoja koskevat määräykset

Valiokuntien kokouksissa noudatetaan 11, 12, 13, 16, 17, 140, 141 artiklaa ja 143 artiklan 1 kohtaa, 146, 148, 150—153, 155 artiklaa ja 157 artiklan 1 kohtaa sekä 158, 159, 161, 162, 164—167, 170 ja 171 artiklaa soveltuvin osin.

187 artikla

Kyselytunti valiokunnassa

Valiokunta voi päättää pitää kyselytunnin. Kukin valiokunta päättää omista kyselytunnin järjestämistä koskevista säännöistään.

LUKU 3

PARLAMENTTIEN VÄLISISTÄ SUHTEISTA VASTAAVAT VALTUUSKUNNAT

188 artikla

Parlamenttien välisistä suhteista vastaavien valtuuskuntien asettaminen ja niiden tehtävät

1.   Parlamentti asettaa puheenjohtajakokouksen ehdotuksesta pysyviä parlamenttien välisistä suhteista vastaavia valtuuskuntia ja päättää niiden luonteesta ja jäsenten lukumäärästä ottaen huomioon valtuuskunnan tehtävät. Jäsenet valitaan uuden parlamentin valintaa seuraavan ensimmäisen tai sitä seuraavan istuntojakson aikana parlamentin vaalikauden ajaksi.

2.   Valtuuskuntien jäsenet valitaan poliittisten ryhmien ja sitoutumattomien jäsenten esitettyä ehdokkaansa puheenjohtajakokoukselle. Puheenjohtajakokous antaa parlamentille ehdotukset, joissa pyritään mahdollisuuksien mukaan varmistamaan jäsenvaltioiden ja poliittisten kantojen tasapuolinen edustus. Työjärjestyksen 177 artiklan 2, 3, 5 ja 6 kohtaa sovelletaan.

3.   Valtuuskuntien puheenjohtajistot asetetaan pysyville valiokunnille vahvistettuja menettelyjä noudattaen 182 artiklan mukaisesti.

4.   Parlamentti määrittelee kunkin valtuuskunnan yleisen toimivallan. Parlamentti voi milloin tahansa päättää toimivallan laajentamisesta tai rajoittamisesta.

5.   Puheenjohtajakokous hyväksyy valtuuskuntien tehtävien suorittamista koskevat täytäntöönpanomääräykset valtuuskuntien puheenjohtajakokouksen ehdotuksesta.

6.   Valtuuskunnan puheenjohtaja antaa ulko- ja turvallisuusasioista vastaavalle valiokunnalle kertomuksen valtuuskunnan toiminnasta.

189 artikla

Yhteistyö Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen kanssa

1.   Parlamentin elimet ja etenkin sen valiokunnat toimivat yhteistyössä Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen vastaavien elinten kanssa niitä yhteisesti koskevissa asioissa erityisesti niiden työn tehostamiseksi ja päällekkäisyyksien välttämiseksi.

2.   Puheenjohtajakokous määrittelee yhdessä Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toimivaltaisten elinten kanssa näiden määräysten täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

190 artikla

Parlamentaariset sekavaliokunnat

1.   Euroopan parlamentti voi asettaa parlamentaarisia sekavaliokuntia yhteisöön assosioituneiden valtioiden parlamenttien kanssa tai niiden valtioiden parlamenttien kanssa, joiden kanssa liittymisneuvottelut on aloitettu.

Nämä valiokunnat voivat laatia suosituksia kyseisille parlamenteille. Euroopan parlamentissa nämä suositukset lähetetään asiasta vastaavaan valiokuntaan, joka antaa toimenpide-ehdotuksia niiden suhteen.

2.   Euroopan parlamentti ja kolmansien maiden kanssa tehdyt sopimukset määrittelevät parlamentaaristen sekavaliokuntien yleiset velvollisuudet.

3.   Parlamentaarisia sekavaliokuntia koskevat kulloinkin kyseessä olevassa sopimuksessa määrätyt menettelyt. Menettelyt perustuvat Euroopan parlamentin valtuuskunnan ja toisena osapuolena olevan parlamentin valtuuskunnan välisen yhdenvertaisuuden periaatteeseen.

4.   Parlamentaariset sekavaliokunnat laativat oman työjärjestyksensä ja antavat sen Euroopan parlamentin puhemiehistön ja toisena osapuolena olevan parlamentin puhemiehistön hyväksyttäväksi.

5.   Valittaessa jäseniä Euroopan parlamentin valtuuskuntiin parlamentaarisissa sekavaliokunnissa ja päätettäessä näiden valtuuskuntien puheenjohtajistojen kokoonpanosta noudatetaan samaa menettelyä kuin parlamenttien välisistä suhteista vastaavien valtuuskuntien osalta.

OSA VIII

VETOOMUKSET

191 artikla

Oikeus esittää vetoomus

1.   Jokaisella Euroopan unionin kansalaisella sekä kaikilla niillä luonnollisilla tai oikeushenkilöillä, joiden asuin- tai kotipaikka on jossakin jäsenvaltiossa, on oikeus yksin taikka yhdessä toisten kansalaisten tai henkilöiden kanssa esittää parlamentille vetoomus Euroopan unionin toimialaan kuuluvasta asiasta, joka välittömästi koskee vetoomuksen esittäjää.

2.   Parlamentille esitetyissä vetoomuksissa on oltava jokaisen vetoomuksen esittäjän nimi, kansallisuus ja pysyvän asuinpaikan osoite.

3.   Vetoomukset on laadittava jollakin Euroopan unionin virallisella kielellä.

Muilla kielillä laaditut vetoomukset otetaan käsiteltäväksi ainoastaan, jos vetoomuksen esittäjä on liittänyt vetoomukseen käännöksen tai yhteenvedon sisällöstä jollakin Euroopan unionin virallisella kielellä. Parlamentti käsittelee vetoomusta käännöksen tai sisältöä koskevan yhteenvedon pohjalta. Parlamentin yhteydenpidossa vetoomuksen esittäjään käytetään sitä virallista kieltä, jolla käännös tai yhteenveto sisällöstä on laadittu.

4.   Vetoomukset merkitään luetteloon niiden vastaanottamisjärjestyksessä, jos ne ovat 2 kohdan ehtojen mukaisia. Vetoomukset, jotka eivät täytä ehtoja, jätetään käsittelemättä. Vetoomuksen esittäjälle ilmoitetaan tähän johtaneista syistä.

5.   Puhemies lähettää luetteloidut vetoomukset asiasta vastaavaan valiokuntaan, joka tutkii, kuuluvatko ne Euroopan unionin toimialaan.

6.   Vetoomukset, joita valiokunta ei ota käsiteltäväksi, arkistoidaan käsittelemättä. Vetoomuksen esittäjälle ilmoitetaan päätöksestä ja siihen johtaneista syistä.

7.   Edellä mainitussa tapauksessa valiokunta voi neuvoa vetoomuksen esittäjää ottamaan yhteyttä asianomaisen jäsenvaltion tai Euroopan unionin toimivaltaiseen viranomaiseen.

8.   Jos vetoomuksen esittäjä ei pyydä vetoomuksen käsittelyä luottamuksellisena, se merkitään julkiseen luetteloon.

9.   Valiokunta voi antaa asian oikeusasiamiehen käsiteltäväksi katsoessaan tämän aiheelliseksi.

10.   Sellaisten luonnollisten tai oikeushenkilöiden, jotka eivät ole Euroopan unionin kansalaisia ja joiden asuin- tai kotipaikka ei ole missään jäsenvaltiossa, parlamentille esittämät vetoomukset jätetään käsittelemättä ja luetteloidaan erillään muista vetoomuksista. Puhemies lähettää vetoomusten käsittelystä vastaavalle valiokunnalle kuukausittain luettelon tällaisista edellisen kuukauden aikana vastaanotetuista vetoomuksista ilmoittaen samalla niiden aiheen. Valiokunta voi pyytää itselleen ne vetoomukset, jotka se haluaa ottaa käsiteltäväksi.

192 artikla

Vetoomusten käsittely

1.   Asiasta vastaava valiokunta voi päättää laatia mietinnön tai muulla tavalla esittää kantansa vetoomuksiin, jotka se on ottanut käsiteltäväkseen.

Valiokunta voi pyytää lausuntoja muilta valiokunnilta 46 artiklan mukaisesti sellaisten vetoomusten yhteydessä, joilla pyritään saamaan aikaan muutoksia voimassa olevaan lainsäädäntöön.

2.   Perustetaan sähköinen rekisteri, jossa kansalaiset voivat tukea vetoomuksen esittäjää lisäämällä sähköisen allekirjoituksensa käsiteltäväksi otettuun ja luetteloon merkittyyn vetoomukseen.

3.   Vetoomuksia käsitellessään tai tietoja kerätessään valiokunta voi järjestää vetoomusten esittäjien kuulemistilaisuuksia tai yleisiä kuulemistilaisuuksia tai lähettää jäseniä paikan päälle toteamaan asiain tilan.

4.   Lausuntojensa valmistelemiseksi valiokunta voi pyytää komissiota toimittamaan asiakirjoja ja tietoja sekä sallimaan valiokunnan jäsenille pääsyn komission tiloihin.

5.   Valiokunta antaa tarvittaessa parlamentin äänestettäväksi käsittelemiään vetoomuksia koskevia päätöslauselmaesityksiä.

Valiokunta voi lisäksi pyytää puhemiestä välittämään valiokunnan lausunnot komissiolle tai neuvostolle.

6.   Valiokunta ilmoittaa parlamentille kuuden kuukauden välein käsittelyjensä tuloksista.

Valiokunta ilmoittaa parlamentille erityisesti niistä toimenpiteistä, joihin neuvosto tai komissio on ryhtynyt parlamentin niille lähettämien vetoomusten osalta.

7.   Puhemies ilmoittaa vetoomusten esittäjille tehdyistä päätöksistä ja niihin johtaneista syistä.

193 artikla

Tiedonanto vetoomuksista

1.   Täysistunnossa esitetään tiedonanto 191 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuun luetteloon merkityistä vetoomuksista ja tärkeimmistä vetoomusten käsittelyssä noudatettavaa menettelyä koskevista päätöksistä. Tiedonannot merkitään istuntopöytäkirjaan.

2.   Luetteloitujen vetoomusten otsikot ja yhteenvedot sekä niiden käsittelyn yhteydessä lähetetyt lausunnot ja tärkeimmät päätökset ovat yleisesti saatavilla tietopankissa, jos vetoomuksen esittäjä on antanut tähän suostumuksensa. Luottamuksellisesti käsiteltäviä vetoomuksia säilytetään parlamentin arkistossa, jossa jäsenet voivat niitä tutkia.

OSA IX

OIKEUSASIAMIES

194 artikla

Oikeusasiamiehen nimittäminen

1.   Vaalikauden alussa puhemies pyytää välittömästi oman valintansa jälkeen tai 8 kohdassa määrätyissä tapauksissa nimitysehdotuksia oikeusasiamiehen virkaan ja asettaa määräajan niiden esittämiselle. Ilmoitus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2.   Nimitysehdotuksilla on oltava vähintään 37:n vähintään kahdesta jäsenvaltiosta olevan jäsenen kannatus.

Kukin jäsen voi kannattaa ainoastaan yhtä ehdokasta.

Nimitysehdotusten on sisällettävä kaikki asiakirjat, joista käy kiistatta ilmi, että hakija täyttää oikeusasiamiestä koskevan ohjesäännön edellyttämät ehdot.

3.   Nimitysehdotukset lähetetään asiasta vastaavaan valiokuntaan, joka voi pyytää saada kuulla ehdokkaita.

Kuulemistilaisuudet ovat avoimia kaikille jäsenille.

4.   Tämän jälkeen parlamentin äänestettäväksi annetaan lista, johon hyväksytyt ehdokkaat on merkitty aakkosjärjestyksessä.

5.   Äänestys toimitetaan salaisena äänestyksenä ja hyväksymiseen vaaditaan annettujen äänten enemmistö.

Jollei kahdella ensimmäisellä äänestyskierroksella valita ketään hakijoista, seuraavalle kierrokselle pääsevät ainoastaan kaksi toisella äänestyskierroksella eniten ääniä saanutta hakijaa.

Jos äänet menevät tasan, valitaan vanhin hakija.

6.   Ennen äänestyksen aloittamista puhemies varmistaa, että vähintään puolet parlamentin jäsenistä on läsnä.

7.   Nimitetty henkilö kutsutaan välittömästi yhteisöjen tuomioistuimeen vannomaan virkavala.

8.   Oikeusasiamies hoitaa virkaa siihen asti, kunnes hänen seuraajansa astuu virkaan, paitsi kuolemantapauksessa tai jos hänet erotetaan.

195 artikla

Oikeusasiamiehen toiminta

1.   Päätös oikeusasiamiehen tehtävien hoitamista koskevasta ohjesäännöstä ja hänen tehtäviensä hoitamista koskevista yleisistä ehdoista sekä tämän päätöksen täytäntöönpanoa koskevat määräykset liitetään tiedoksi työjärjestykseen oikeusasiamiehen hyväksymässä muodossa (17).

2.   Oikeusasiamies tiedottaa hallinnollisista epäkohdista parlamentille edellä mainitun päätöksen 3 artiklan 6 ja 7 kohdan mukaisesti, ja asiasta vastaava valiokunta voi laatia niistä mietinnön. Lisäksi hän antaa edellä mainitun päätöksen 3 artiklan 8 kohdan mukaisesti parlamentille kertomuksen tekemiensä tutkimusten tuloksista kunkin istuntokauden päättyessä. Asiasta vastaava valiokunta laatii kertomuksesta mietinnön, jonka pohjalta parlamentissa käydään keskustelu.

3.   Oikeusasiamies voi antaa tietoja myös asiasta vastaavalle valiokunnalle tämän sitä pyytäessä tai saapua omasta aloitteestaan kuultavaksi asiasta vastaavaan valiokuntaan.

196 artikla

Oikeusasiamiehen erottaminen

1.   Yksi kymmenesosa parlamentin jäsenistä voi pyytää oikeusasiamiehen erottamista, jos hän ei enää täytä niitä vaatimuksia, joita hänen tehtävänsä edellyttävät, tai jos hän on syyllistynyt vakavaan virkavirheeseen.

2.   Pyyntö välitetään oikeusasiamiehelle ja asiasta vastaavaan valiokuntaan; jos valiokunnan jäsenten enemmistö pitää pyyntöä perusteltuna, valiokunta antaa parlamentille mietinnön. Oikeusasiamiestä kuullaan tämän pyynnöstä, ennen kuin mietinnöstä äänestetään. Keskustelun jälkeen parlamentti tekee päätöksensä salaisessa äänestyksessä.

3.   Ennen äänestyksen aloittamista puhemies varmistaa, että vähintään puolet parlamentin jäsenistä on läsnä.

4.   Jos äänestyksen tulos puoltaa oikeusasiamiehen erottamista, mutta tämä ei kuitenkaan luovu virastaan, puhemies saattaa viimeistään äänestystä seuraavan istuntojakson aikana yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi vaatimuksen oikeusasiamiehen erottamisesta. Yhteisöjen tuomioistuinta pyydetään tekemään päätös asiasta välittömästi.

Jos oikeusasiamies luopuu virastaan, menettely keskeytyy.

OSA X

PARLAMENTIN PÄÄSIHTEERISTÖ

197 artikla

Pääsihteeristö

1.   Parlamenttia avustaa puhemiehistön nimittämä pääsihteeri.

Pääsihteeri vakuuttaa juhlallisesti puhemiehistön edessä suorittavansa tehtävänsä täysin puolueettomasti ja tunnollisesti.

2.   Pääsihteeri johtaa sihteeristöä, jonka kokoonpanon ja organisaation puhemiehistö määrää.

3.   Puhemiehistö päättää pääsihteeristön hallintokaaviosta ja vahvistaa virkamiesten ja muun henkilöstön hallinnollista ja taloudellista asemaa koskevat säännöt.

Lisäksi puhemiehistö päättää, mihin virkamies- ja henkilöstöryhmiin Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan 12—14 artiklaa sovelletaan osittain tai kokonaisuudessaan.

Parlamentin puhemies ilmoittaa asiasta Euroopan unionin asianomaisille toimielimille.

OSA XI

EUROOPAN TASON POLIITTISIA PUOLUEITA KOSKEVA TOIMIVALTA

198 artikla

Puhemiehen toimivalta

Puhemies edustaa parlamenttia tämän suhteissa Euroopan tason poliittisiin puolueisiin 19 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

199 artikla

Puhemiehistön toimivalta

1.   Puhemiehistö päättää Euroopan tason poliittisen puoleen jättämästä rahoitusta koskevasta hakemuksesta ja määrärahojen jakamisesta rahoitusta saavien poliittisten puolueiden kesken. Se laatii luettelon edunsaajista ja myönnetyn rahoituksen määrästä.

2.   Puhemiehistö päättää rahoituksen mahdollisesta keskeyttämisestä tai vähentämisestä sekä perusteettomasti maksettujen määrien mahdollisesta takaisinperinnästä.

3.   Varainhoitovuoden päätyttyä puhemiehistö hyväksyy rahoitusta saaneen poliittisen puolueen lopullisen toimintakertomuksen ja lopullisen tilinpäätöksen.

4.   Puhemiehistö voi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2004/2003 tarkoitetuin edellytyksin myöntää teknistä tukea Euroopan tason poliittisille puolueille niiden esittämien ehdotusten mukaisesti. Puhemiehistö voi valtuuttaa pääsihteerin tekemään tietyntyyppiset päätökset teknisen tuen myöntämisestä.

5.   Kaikissa 1—4 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa puhemiehistö toimii pääsihteerin ehdotuksen perusteella. Edellä 1 ja 4 kohdan mukaisia tapauksia lukuun ottamatta puhemiehistö kuulee asianomaisen poliittisen puolueen edustajia ennen päätöksen tekemistä. Puhemiehistö voi missä tahansa vaiheessa pyytää puheenjohtajakokoukselta lausuntoa.

6.   Jos parlamentti asian tarkistettuaan toteaa, että Euroopan tason poliittinen puolue ei enää noudata vapauden, demokratian, ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien kunnioittamisen sekä oikeusvaltion periaatetta, puhemiehistö päättää, että kyseistä poliittista puoluetta ei enää rahoiteta.

200 artikla

Asiasta vastaavan valiokunnan ja parlamentin täysistunnon toimivalta

1.   Parlamentin jäsenten neljäsosan, joka edustaa vähintään kolmea poliittista ryhmää, pyynnöstä ja puheenjohtajakokouksen keskusteltua asiasta puhemies pyytää asiasta vastaavaa valiokuntaa tarkistamaan, kunnioittaako Euroopan tason poliittinen puolue puolueohjelmassaan ja toiminnassaan Euroopan unionin perusperiaatteita eli vapauden, demokratian, ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien kunnioittamisen sekä oikeusvaltion periaatetta.

2.   Ennen kuin asiasta vastaava valiokunta antaa päätösehdotuksen parlamentin käsiteltäväksi, se kuulee asianomaisen poliittisen puolueen edustajia, pyytää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2004/2003 tarkoitetulta riippumattomista henkilöistä muodostuvalta komitealta lausunnon sekä perehtyy lausuntoon.

3.   Parlamentti äänestää annettujen äänten enemmistöllä päätösehdotuksesta, jossa todetaan, että asianomainen poliittinen puolue kunnioittaa 1 kohdassa tarkoitettuja periaatteita tai että se ei kunnioita niitä. Tarkistuksia ei voida esittää. Jos päätösehdotus ei saa enemmistöä, päinvastainen päätös katsotaan molemmissa tapauksissa hyväksytyksi.

4.   Parlamentin päätöksen oikeusvaikutukset alkavat päivänä, jona 1 kohdassa tarkoitettu pyyntö on jätetty.

5.   Puhemies edustaa parlamenttia riippumattomista henkilöistä muodostuvassa komiteassa.

6.   Asiasta vastaava valiokunta laatii Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2004/2003 tarkoitetun kertomuksen kyseisen asetuksen soveltamisesta ja rahoitetuista toimista ja esittää sen täysistunnolle.

OSA XII

TYÖJÄRJESTYKSEN SOVELTAMINEN JA MUUTTAMINEN

201 artikla

Työjärjestyksen soveltaminen

1.   Jos tämän työjärjestyksen soveltamisesta tai tulkitsemisesta syntyy epäselvyyttä, puhemies voi antaa kysymyksen asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta aiempien asiaan liittyvien päätösten soveltamista.

Puhemies voi lähettää kysymyksen asiasta vastaavaan valiokuntaan myös, kun on kyse 166 artiklan mukaisesta työjärjestyspuheenvuorosta.

2.   Valiokunta päättää, onko työjärjestykseen tarpeellista ehdottaa muutosta. Tällöin valiokunta toimii 202 artiklan määräysten mukaisesti.

3.   Jos valiokunta päättää, että voimassa olevan työjärjestyksen tulkinta on riittävä, se lähettää tulkintansa puhemiehelle, joka ilmoittaa asiasta parlamentille seuraavan istuntojakson aikana.

4.   Jos poliittinen ryhmä tai vähintään 37 jäsentä esittää vastalauseen valiokunnan tulkinnasta, asiasta äänestetään parlamentissa. Sanamuoto hyväksytään annettujen äänten enemmistöllä vähintään yhden kolmasosan parlamentin jäsenistä ollessa läsnä äänestyksessä. Jos sanamuoto hylätään, asia palautetaan valiokuntaan.

5.   Tulkinnat, joista ei ole esitetty vastalausetta, ja parlamentin hyväksymät tulkinnat lisätään kursiivilla painettuina selittävinä huomautuksina asianomaiseen artiklaan tai asianomaisiin artikloihin.

6.   Tulkinnat on otettava huomioon kyseisten artiklojen myöhemmässä soveltamisessa ja tulkitsemisessa.

7.   Työjärjestyksen määräyksiä ja tulkintoja tarkastellaan säännöllisesti asiasta vastaavassa valiokunnassa.

8.   Parlamentin kokonaisjäsenmäärän kasvaessa, erityisesti Euroopan unionin laajenemisen seurauksena, korotetaan jäsenmäärää, jolla on tietyt oikeudet, ilman eri toimenpiteitä lähimpään kokonaislukuun siten, että prosenttiosuus parlamentin jäsenistä säilyy ennallaan.

202 artikla

Työjärjestyksen muuttaminen

1.   Jäsenet voivat ehdottaa muutoksia työjärjestykseen sekä sen liitteisiin. Näihin muutosehdotuksiin voidaan tarvittaessa liittää lyhyet perustelut.

Nämä muutosehdotukset käännetään, painetaan, jaetaan jäsenille ja lähetetään asiasta vastaavaan valiokuntaan, joka tutkii ne ja päättää niiden esittämisestä parlamentille.

Jos näiden ehdotusten käsittelyyn täysistunnossa sovelletaan 150, 151 ja 155 artiklan määräyksiä, näissä artikloissa käytettyjen viittausten ”alkuperäiseen tekstiin” tai ”komission ehdotukseen” katsotaan tarkoittavan kyseisenä ajankohtana voimassa olevaa määräystä.

2.   Työjärjestystä koskevat muutokset hyväksytään parlamentin jäsenten enemmistöllä.

3.   Jollei äänestyksen yhteydessä toisin määrätä, työjärjestystä sekä sen liitteitä koskevat muutokset tulevat voimaan niiden hyväksymistä seuraavan istuntojakson ensimmäisenä päivänä.

OSA XIII

MUITA MÄÄRÄYKSIÄ

203 artikla

Keskeneräiset asiat

Viimeisen vaaleja edeltävän istuntojakson päättyessä kaikki parlamentin käsiteltävänä olevat keskeneräiset asiat katsotaan rauenneiksi, jollei käsittelyä jatketa tämän artiklan toisen kohdan perusteella.

Kunkin vaalikauden alussa puheenjohtajakokous tekee parlamentin valiokuntien ja muiden toimielinten perusteltujen pyyntöjen pohjalta päätöksen näiden asioiden ottamisesta uudelleen käsiteltäviksi tai niiden käsittelyn jatkamisesta.

Nämä määräykset eivät koske vetoomuksia ja tekstejä, joista ei tehdä päätöksiä.

204 artikla

Liitteiden ryhmittely

Tämän työjärjestyksen liitteet jaetaan kolmeen ryhmään seuraavasti:

a)	työjärjestyksen mukaisten menettelyjen soveltamista koskevat määräykset, jotka on hyväksytty annettujen äänten enemmistöllä (liite VI);

b)	määräykset, jotka on hyväksytty työjärjestyksen erityismääräysten perusteella ja näillä erityismääräyksillä vahvistettujen menettelyjen ja enemmistösääntöjen mukaisesti (liitteet I, II, III, IV, V, VII, A ja C osa, IX ja XV);

c)

toimielinten väliset sopimukset tai muut määräykset, jotka on hyväksytty perustamissopimusten mukaisesti ja joita sovelletaan parlamentissa tai joilla on merkitystä parlamentin toiminnalle. Parlamentti päättää annettujen äänten enemmistöllä asiasta vastaavan valiokunnan ehdotuksesta näiden määräysten ottamisesta työjärjestyksen liitteeksi (liitteet VII, B osa, VIII, X, XI, XII, XIII, XIV ja XVI).

---

(1)  Valiokuntien kokousten osalta katso 184 artikla.

(2)  EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43.

(3)  Katso liite I.

(4)  Katso liite IX.

(5)  Katso liite IX.

(6)  Katso liite XI.

(7)  EUVL L 297, 15.11.2003, s. 1.

(8)  Katso liite XIV.

(9)  Katso liite IV.

(10)  Katso liite V.

(11)  Katso liite IV.

(12)  Katso liite XV.

(13)  Katso liite XV.

(14)  Katso liite II.

(15)  Katso liite VI.

(16)  Katso liite VIII.

(17)  Katso liite X.

---

---

---

---

---

---

---

---

---

---

---

---

---

---

---

---

---