16.3.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 69/1

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 3223/94 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten mukaisesti komission vahvistamista kolmansien maiden tuonnin kiinteiden arvojen perusteista liitteissä määriteltävien tuotteiden ja ajanjaksojen osalta.

(2)

Edellä mainittujen perusteiden mukaisesti tuonnin kiinteät arvot on vahvistettava tämän asetuksen liitteessä esitetylle tasolle,

16.3.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 69/3

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 998/2003 vahvistetaan luettelo kolmansista maista ja alueista, joista voidaan sallia lemmikkieläinten kuljetus yhteisöön edellyttäen, että tietyt vaatimukset täyttyvät.

(2)

Asetuksessa (EY) N:o 998/2003, sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 592/2004 (2), vahvistetaan alustava kolmansien maiden luettelo. Luetteloon sisältyvät ne kolmannet maat ja alueet, joissa ei esiinny raivotautia, sekä maat, joiden osalta riskiä raivotaudin kulkeutumisesta yhteisöön kyseisten maiden alueelta tapahtuvien kuljetusten seurauksena ei pidetä yhtään suurempana kuin jäsenvaltioiden välisiin kuljetuksiin liittyvää riskiä.

(3)

Taiwanin toimittamista tiedoista ilmenee, ettei Taiwanissa esiinny raivotautia ja ettei riskiä raivotaudin kulkeutumisesta yhteisöön Taiwanin alueelta tapahtuvien lemmikkieläinten kuljetusten seurauksena pidetä yhtään suurempana kuin jäsenvaltioiden välisiin kuljetuksiin liittyvää riskiä. Taiwan olisi tämän vuoksi sisällytettävä asetuksessa (EY) N:o 998/2003 vahvistettuun maiden ja alueiden luetteloon.

(4)

Kyseinen maiden ja alueiden luettelo olisi selkeyden vuoksi korvattava kokonaisuudessaan.

(5)

Asetus (EY) N:o 998/2003 olisi tämän vuoksi muutettava vastaavasti.

(6)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

16.3.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 69/6

(1)

Komissio ilmoitti Euroopan unionin virallisessa lehdessä17 päivänä kesäkuuta 2004 julkaistulla ilmoituksella (2) polkumyynnin vastaisen menettelyn aloittamisesta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’ tai ’asianomainen maa’, peräisin olevien viimeisteltyjen polyesterifilamenttia olevien vaatetuskankaiden tuonnissa yhteisöön.

(2)

Menettely aloitettiin Euratexin alajärjestön AIUFFASS:n, jäljempänä ’valituksen tekijä’, tehtyä valituksen seitsemän yksittäisen tuottajan puolesta, joiden yhteenlaskettu osuus tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannosta EU:ssa on huomattava eli tässä tapauksessa 26 prosenttia. Valituksessa esitetty näyttö kyseisen tuotteen polkumyynnistä ja siitä aiheutuneesta merkittävästä vahingosta katsottiin riittäväksi oikeuttamaan menettelyn aloittaminen.

(3)

Komissio ilmoitti menettelyn aloittamisesta virallisesti valituksen tekijälle sekä niille vientiä harjoittaville tuottajille, tuojille, tavarantoimittajille, käyttäjille ja käyttäjien järjestöille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä Kiinan edustajille. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa.

(4)

Valituksessa osallisina olleet tuottajat, muut tutkimuksessa yhteistyössä toimineet yhteisön tuottajat, vientiä harjoittavat tuottajat, tuojat, tavarantoimittajat, käyttäjät ja niiden järjestöt esittivät kantansa. Kaikkia asianomaisia osapuolia, jotka olivat pyytäneet tulla kuulluiksi ja osoittaneet, että niiden kuulemiseen oli olemassa erityisiä syitä, kuultiin.

(5)

Komissio lähetti kyselylomakkeet kaikille osapuolille, joita asian tiedettiin koskevan, ja kaikille muille yrityksille, jotka ilmoittautuivat menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa. Kyselylomakkeen palauttivat kuusi valituksessa osallisina olleista seitsemästä yhteisön tuottajasta (yksi ei konkurssin takia voinut toimia täysin yhteistyössä), yksi muu yhteisön tuottaja, yksi tavarantoimittaja, yksi etuyhteydetön tuoja ja yhdeksän etuyhteydetöntä yhteisössä toimivaa käyttäjää.

(6)

Jotta kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat voisivat halutessaan esittää markkinatalouskohtelua tai yksilöllistä kohtelua koskevan pyynnön, komissio lähetti myös lomakkeet tällaisten pyyntöjen esittämistä varten niille kiinalaisyrityksille, joita asian tiedettiin koskevan, ja kaikille muille yrityksille, jotka ilmoittautuivat menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa. Kaiken kaikkiaan 49 yritystä pyysi perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan nojalla markkinatalouskohtelua ja 7 yritystä pelkästään yksilöllistä kohtelua.

(7)

Koska vientiä harjoittavia tuottajia, tuojia ja yhteisön tuottajia oli ilmeisen runsaasti, menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa esitettiin polkumyynnin ja vahingon määrittämistä otantamenetelmällä perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti. Jotta komissio voisi päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen, kaikkia vientiä harjoittavia tuottajia, tuojia ja yhteisön tuottajia pyydettiin ilmoittautumaan komissiolle ja toimittamaan menettelyn aloittamista koskevan ilmoituksen mukaisesti perustiedot tarkasteltavana olevaan tuotteeseen liittyvästä liiketoiminnastaan tutkimusajanjakson ajalta (1 päivästä huhtikuuta 200331 päivään maaliskuuta 2004). Näiden tietojen perusteella otantamenetelmän käyttäminen katsottiin tarpeelliseksi vain viejien osalta. Otos valittiin niin, että se kattoi viennistä niin suuren edustavan määrän kuin oli kohtuudella mahdollista tutkia käytettävissä olleessa ajassa. Otokseen kuuluivat Kiinan kahdeksan suurinta vientiä harjoittavaa tuottajaa (ja niihin etuyhteydessä olevat osapuolet), joiden osuus yhteistyössä toimineiden osapuolten viennistä yhteisöön oli yli 50 prosenttia.

(8)

Komissio hankki ja tarkasti kaikki polkumyynnin, siitä johtuvan vahingon ja yhteisön edun alustavaa määrittämistä varten tarpeellisina pitämänsä tiedot. Tarkastuskäynnit tehtiin yhteistyössä toimineiden yhteisön tuottajien ja seuraavien yritysten tiloihin:

(9)

Niille kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille, joille ei myönnetty markkinatalouskohtelua, oli määritettävä normaaliarvo vertailumaata (tässä tapauksessa Turkkia) koskevien tietojen perusteella, mistä syystä tehtiin tarkastuskäynti seuraavan yrityksen toimitiloihin:

(10)

Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän huhtikuuta 2003 ja 31 päivän maaliskuuta 2004 välisen ajan, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’). Vahingon määrittämisen kannalta merkittävien kehityssuuntausten tarkastelu kattoi 1 päivän tammikuuta 2000 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen ajan, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(11)

Tarkasteltavana olevana tuotteena ovat sellaiset viimeistellyt polyesterifilamenttia olevat vaatetuskankaat, jäljempänä ”viimeistellyt polyesterifilamenttia olevat vaatetuskankaat”, jotka on kudottu synteettikuitufilamenttilangasta ja joissa on vähintään 85 painoprosenttia teksturoituja tai teksturoimattomia polyesterifilamentteja, värjätyt tai painetut. Niitä käytetään tavallisesti vaatteiden valmistuksessa, muun muassa vuorikankaana ja anorakkien, urheilu- ja hiihtovaatteiden, alusvaatteiden ja muotituotteiden materiaalina.

(12)

Tarkasteltavana oleva tuote valmistetaan (värjäämättömästä) polyesterifilamenttilangasta kutomalla, minkä jälkeen siihen painetaan tietty kuviointi tai se värjätään tietyn väriseksi. Se eroaa siis synteettikuitufilamenttilangasta kudotusta valkaisemattomasta tai valkaistusta kankaasta, joka on kudottu mutta värjäämätön tuote ja jota käytetään tarkasteltavana olevan tuotteen raaka-aineena. Se eroaa myös sellaisista synteettikuitufilamenttilangasta kudotuista kankaista, jotka valmistetaan värjätystä langasta ja joiden kuviointi on tehty kutomalla. Viimeksi mainittu tuote on fysikaalisilta ja kemiallisilta perusominaisuuksiltaan erilainen, sillä sen raaka-aine (värjätty lanka) on eri ja sen kuviointi on tehty kutomalla eikä painamalla tai värjäämällä. Lisäksi tämäntyyppistä viimeisteltyä kangasta käytetään tavallisesti sisustustekstiilinä, kun tarkasteltavana olevaa tuotetta puolestaan käytetään lähes yksinomaan vaatteiden valmistuksessa.

(13)

Tutkimus osoitti, että kaikki johdanto-osan 11 kappaleessa määritellyn tarkasteltavana olevan tuotteen lajit ovat joistakin eroista, kuten erilaisesta väristä, langan paksuudesta tai viimeistelystä, huolimatta fysikaalisilta ja kemiallisilta perusominaisuuksiltaan ja käyttötarkoituksiltaan samanlaisia. Tämän vuoksi tarkasteltavana olevan tuotteen kaikkia lajeja pidetään tässä polkumyynnin vastaisessa menettelyssä yhtenä ja samana tuotteena. Tarkasteltavana oleva tuote luokitellaan CN-koodeihin 5407 52 00, 5407 54 00, 5407 61 30, 5407 61 90 ja ex 5407 69 90.

(14)

Tutkimuksessa ei havaittu eroja tarkasteltavana olevan tuotteen eikä Kiinan tai Turkin, jota käytettiin vertailumaana määritettäessä normaaliarvoa tiettyä Kiinasta peräisin olevaa tuontia varten, kotimarkkinoilla tuotettujen ja myytyjen viimeisteltyjen polyesterifilamenttia olevien vaatetuskankaiden välillä. Ne olivat fysikaalisilta ja kemiallisilta ominaisuuksiltaan ja käyttötarkoituksiltaan samanlaisia.

(15)

Eroja ei myöskään havaittu tarkasteltavana olevan tuotteen ja yhteisön tuotannonalan tuottamien ja yhteisön markkinoilla myymien viimeisteltyjen polyesterifilamenttia olevien vaatetuskankaiden välillä. Nekin olivat fysikaalisilta ja kemiallisilta ominaisuuksiltaan ja käyttötarkoituksiltaan samanlaisia.

(16)

Tämän vuoksi näitä tuotteita pidetään alustavasti perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuina samankaltaisina tuotteina.

(17)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaan Kiinan kansantasavallasta peräisin olevaa tuontia koskevissa polkumyyntitutkimuksissa normaaliarvo on määritettävä kyseisen artiklan 1–6 kohdan mukaisesti niiden tuottajien osalta, joiden todetaan täyttävän 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa vahvistetut vaatimukset.

(18)

Markkinatalouskohtelun edellytykset ovat lyhyesti seuraavat:

(19)

Tässä tutkimuksessa 49 kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa ilmoittautui ja pyysi perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan nojalla markkinatalouskohtelua. Kaikki markkinatalouskohtelua koskevat pyynnöt käytiin läpi. Koska yritysten määrä oli niin suuri, tarkastuskäynnit tehtiin vain kahdeksaan yritykseen (katso 7 kappale). Muiden yritysten toimittamat tiedot tutkittiin tarkoin ja, jos niissä havaittiin puutteita tai epäselvyyksiä, yritysten kanssa käytiin laajaa kirjeenvaihtoa. Sellaisia pyynnön esittäneen yrityksen tytäryhtiöitä tai muita siihen etuyhteydessä olevia kiinalaisia yrityksiä, jotka tuottavat ja/tai vievät tarkasteltavana olevaa tuotetta, pyydettiin myös täyttämään lomake, jolla pyydetään markkinatalouskohtelua. Näin tehtiin, koska markkinatalouskohtelu voidaan myöntää vain, jos kaikki etuyhteydessä olevat yritykset täyttävät edellä olevat edellytykset.

(20)

Tutkimus osoitti, että niistä kahdeksasta kiinalaisesta vientiä harjoittavasta tuottajasta, joiden toimitiloihin tehtiin tarkastuskäynnit, kolme täytti markkinatalouskohtelun edellytykset (katso 23 kappaleessa oleva yritysten luettelo). Muut viisi pyyntöä oli hylättävä. Edellytykset, joita kyseiset viisi vientiä harjoittavaa tuottajaa eivät täyttäneet, käyvät ilmi jäljempänä olevasta taulukosta.

(21)

Muiden 41 yrityksen tietojen erillinen tarkastelu johti tulokseen, että markkinatalouskohtelua ei pitäisi myöntää 19 yritykselle, koska ne eivät selvästikään täyttäneet perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan vaatimuksia. Näistä 19 yrityksestä kymmenen ei katsottu toimineen tutkimuksessa riittävässä määrin yhteistyössä, koska ne eivät olleet toimittaneet pyydettyjä välttämättömiä tietoja. Edes kirjeitse pyydettäessä nämä yritykset eivät esittäneet riittävää näyttöä siitä, että joko ne itse tai niihin etuyhteydessä (oleva yritys tai) olevat yritykset, jotka olivat mukana tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannossa tai myynnissä, täyttivät markkinatalouskohtelun olennaiset edellytykset. Edellytykset, joita muut yhdeksän näistä 19 yrityksestä eivät täyttäneet, esitetään niin ikään jäljempänä olevassa taulukossa. Muut 22 yritystä osoittivat asianmukaisesti, että ne täyttivät viisi markkinatalouskohtelun edellytystä.

(22)

Seuraavassa taulukossa esitetään yhteenvetona, miltä osin kunkin niistä yrityksistä, joille markkinatalouskohtelua ei myönnetty, katsottiin täyttävän perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa säädetyt viisi edellytystä:

(23)

Näillä perusteilla markkinatalouskohtelu myönnettiin seuraaville kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille:

(24)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaan koko maata koskeva tulli vahvistetaan tarvittaessa niille maille, joihin sovelletaan 2 artiklan 7 kohtaa, lukuun ottamatta tapauksia, joissa yritykset voivat osoittaa, että ne täyttävät kaikki perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdassa säädetyt yksilöllisen kohtelun edellytykset.

(25)

Markkinatalouskohtelua pyytäneet vientiä harjoittavat tuottajat pyysivät myös yksilöllistä kohtelua, mikäli niille ei myönnettäisi markkinatalouskohtelua. Seitsemän muuta vientiä harjoittavaa tuottajaa pyysi vain yksilöllistä kohtelua.

(26)

Niistä yrityksistä, joille ei pyynnöstä huolimatta myönnetty markkinatalouskohtelua, kolmentoista todettiin täyttävän kaikki perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdassa säädetyt yksilöllisen kohtelun edellytykset. Muista yrityksistä kymmenen ei toiminut siinä määrin yhteistyössä, että niille olisi myönnetty markkinatalouskohtelu, ja niiden yhteistyössä toimimisen aste oli niin alhainen, etteivät ne toimittaneet riittävästi näyttöä edes yksilöllistä kohtelua koskevan pyyntönsä tueksi. Yhdelle muulle yritykselle ei myönnetty yksilöllistä kohtelua, koska se ei pystynyt asianmukaisesti ja riittävän vakuuttavasti osoittamaan, että sen vientihinnoista ja -määristä sekä myyntiehdoista päätetään vapaasti. Yrityksen vientimyynnistä valtaosan suhteen oli mahdotonta todentaa lopullista asiakasta tai tavaroista saatua maksua, eikä yritys pystynyt hälventämään voimakkaita epäilyjä, että näissä olosuhteissa valtio oli puuttunut yrityksen tuotteiden hinnoitteluun.

(27)

Niistä seitsemästä yrityksestä, jotka pyysivät vain yksilöllistä kohtelua, viiden todettiin täyttävän perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdassa säädetyt edellytykset. Muut kaksi yritystä eivät pystyneet osoittamaan riittävän vakuuttavasti, että niiden vientihinnoista ja -määristä sekä myyntiehdoista päätetään vapaasti ja valtion puuttumatta asiaan. Kumpikaan yrityksistä ei toimittanut niiltä pyydettyjä välttämättömiä tietoja eli koko tutkimusajanjaksolla voimassa ollutta yhtiöjärjestystä, ja toisen yrityksen todettiin olleen valtion omistuksessa suurimman osan tutkimusajanjaksosta.

(28)

Näin ollen katsottiin, että yksilöllinen kohtelu olisi myönnettävä seuraaville 18 yritykselle:

(29)

Asianomaisten yritysten suuren määrän takia päätettiin siis käyttää otantamenetelmää, ja otokseen valittiin Kiinan viranomaisten suostumuksella ne kahdeksan yritystä, joiden EU:hun suuntautuneen viennin määrä oli suurin.

(30)

Tutkimuksessa kävi sittemmin ilmi, että näistä kahdeksasta alun perin valitusta yrityksestä markkinatalouskohtelu voitiin myöntää kolmelle ja yksilöllinen kohtelu neljälle yritykselle. Näin ollen otantamenettelyä koskevia säännöksiä sovellettiin tältä pohjalta.

(31)

Normaaliarvon määrittämiseksi komissio tutki ensin, oliko kunkin vientiä harjoittavan tuottajan viimeisteltyjen polyesterifilamenttia olevien vaatetuskankaiden kokonaismyynti kotimarkkinoilla ollut edustavaa verrattuna asianomaisen tuottajan vastaavaan yhteisöön suuntautuneeseen kokonaisvientiin. Perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti kotimarkkinamyynnin katsottiin olleen edustavaa, jos kunkin vientiä harjoittavan tuottajan kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä oli vähintään viisi prosenttia sen myynnin määrästä yhteisöön.

(32)

Tämän jälkeen komissio yksilöi niiden vientiä harjoittavien tuottajien osalta, joiden kokonaismyynti kotimarkkinoilla oli edustavaa, ne viimeisteltyjen polyesterifilamenttia olevien vaatetuskankaiden lajit, joita myytiin kotimarkkinoilla ja jotka olivat samanlaisia kuin yhteisöön viedyt lajit tai suoraan niihin verrattavissa.

(33)

Kunkin tuotelajin osalta määritettiin, oliko kotimarkkinamyynti perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti riittävän edustavaa. Tietyn lajin kotimarkkinamyynnin katsottiin olleen riittävän edustavaa, jos sen kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä oli tutkimusajanjakson aikana vähintään viisi prosenttia vastaavan tuotelajin myynnin määrästä yhteisöön.

(34)

Lisäksi selvitettiin, voitiinko kunkin tarkasteltavana olevan tuotelajin kotimarkkinamyynnin katsoa tapahtuneen tavanomaisessa kaupankäynnissä, määrittämällä, kuinka suuri osuus kyseisen lajin myynnistä riippumattomille asiakkaille oli ollut kannattavaa.

(35)

Kun vähintään tuotantokustannuksia vastaavilla nettomyyntihinnoilla tapahtuneen myynnin osuus oli yli 80 prosenttia tietyn viimeistellyn polyesterifilamenttia olevan vaatetuskangaslajin kokonaismyynnistä ja kun kyseisen tuotelajin painotettu keskimääräinen myyntihinta oli vähintään tuotantokustannusten tasoinen, normaaliarvon perustana käytettiin tosiasiallista kotimarkkinahintaa. Tämä hinta laskettiin määrittämällä kyseisen tuotelajin kotimarkkinamyynnin hintojen painotettu keskiarvo tutkimusajanjakson ajalta riippumatta siitä, oliko myynti ollut kannattavaa.

(36)

Jos tietyn viimeistellyn polyesterifilamenttia olevan vaatetuskangaslajin kannattavan myynnin osuus oli enintään 80 prosenttia lajin kokonaismyynnistä tai jos kyseisen lajin painotettu keskimääräinen myyntihinta oli tuotantokustannuksia alempi, normaaliarvon perustana käytettiin tosiasiallista kotimarkkinahintaa, joka laskettiin määrittämällä ainoastaan tuon tuotelajin kannattavan myynnin painotettu keskiarvo edellyttäen, että kyseisen myynnin osuus lajin kokonaismyynnistä oli vähintään 10 prosenttia.

(37)

Tapauksissa, joissa jonkin viimeistellyn polyesterifilamenttia olevan vaatetuskangaslajin kannattavan myynnin osuus oli alle kymmenen prosenttia sen kokonaismyynnistä, kotimarkkinahinnan ei katsottu soveltuvan normaaliarvon määrittämisen perustaksi liian vähäisen myynnin vuoksi.

(38)

Jos vientiä harjoittavan tuottajan myymän tietyn tuotelajin kotimarkkinahintoja ei voitu käyttää, käytettiin laskennallista normaaliarvoa muiden vientiä harjoittavien tuottajien kotimarkkinahintojen sijaan. Tuotelajien määrän ja hintaan vaikuttavien eri tekijöiden (kuten kuitutyypin, langan paksuuden ja kankaan viimeistelyn) vuoksi muiden vientiä harjoittavien tuottajien kotimarkkinahintojen käyttö olisi tässä tapauksessa edellyttänyt useiden erilaisten, enimmäkseen arvioihin perustuvien oikaisujen tekemistä. Tästä syystä normaaliarvon määrittämistä laskennallisesti kullekin vientiä harjoittavalle tuottajalle pidettiin sopivampana menetelmänä.

(39)

Näin ollen normaaliarvo määritettiin laskennallisesti perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti lisäämällä kunkin viejän viemien tuotelajien tuotantokustannuksiin, joita tarvittaessa oikaistiin, kohtuullinen määrä myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia sekä kohtuullinen voittomarginaali. Tätä varten komissio selvitti, olivatko tiedot kullekin vientiä harjoittavalle tuottajalle kotimarkkinoilla aiheutuneista myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksista sekä koituneesta voitosta luotettavia.

(40)

Tietoja todellisista kotimarkkinoiden myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksista pidettiin luotettavina, kun asianomaisen yrityksen kokonaismyyntimäärää kotimarkkinoilla voitiin pitää edustavana yhteisöön suuntautuneen viennin määrään verrattuna. Kotimarkkinoiden voittomarginaali määritettiin niiden tuotelajien kotimarkkinamyynnin perusteella, joita myytiin tavanomaisessa kaupankäynnissä, käyttämällä edellä 34 kappaleessa selostettua menetelmää. Jos vaaditut ehdot eivät täyttyneet, käytettiin muiden sellaisten yritysten, joiden tavanomaisessa kaupankäynnissä tapahtunut myynti asianomaisessa maassa oli edustavaa, painotettuja keskimääräisiä myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia ja/tai voittomarginaalia.

(41)

Kahden yrityksen kokonaismyynti oli edustavaa, mutta kävi ilmi, että vain joitakin vientimarkkinoille myytyjä tarkasteltavana olevan tuotteen lajeja myytiin myös kotimarkkinoilla tai myytiin kotimarkkinoilla tavanomaisessa kaupankäynnissä. Muiden kyseisten yritysten viemien viimeisteltyjen polyesterifilamenttia olevien vaatetuskangaslajien osalta normaaliarvo oli määritettävä laskennallisesti edellä 38–40 kappaleessa kuvatun menetelmän mukaisesti.

(42)

Yhden yrityksen osalta todettiin, ettei sen viimeisteltyjen polyesterifilamenttia olevien vaatetuskankaiden kokonaismyynti kotimarkkinoilla ollut edustavaa, ja siksi normaaliarvo oli määritettävä laskennallisesti edellä 38–40 kappaleessa kuvatun menetelmän mukaisesti.

(43)

Todettakoon, että edellä mainittujen kahden yrityksen tietoja tarkistettaessa kävi ilmi, että yritysten ilmoittamat tuotantokustannukset eivät sisältäneet kaikkia olennaisia kustannustekijöitä, ja siksi laskelmia on oikaistu vastaavasti.

(44)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaisesti niille yrityksille, joille ei voitu myöntää markkinatalouskohtelua, normaaliarvo määritettiin vertailumaassa sovellettavan hinnan tai vastaavan laskennallisen arvon perusteella.

(45)

Komissio totesi menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa aikovansa käyttää vertailumaana Meksikoa määrittäessään normaaliarvoa Kiinan osalta ja pyysi asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia asiasta.

(46)

Useat kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat, joille ei voitu myöntää markkinatalouskohtelua, vastustivat tätä ehdotusta. Meksikoa ei pidetty sopivana vertailumaana ennen muuta siksi, että Kiinaan verrattuna sen tuotanto ja tuottajien määrä olivat vähäiset. Kyselylomake lähetettiin kaikille tiedossa olleille meksikolaisille vientiä harjoittaville tuottajille, mutta yhtäkään vastausta ei saatu. Tämän vuoksi Meksikoa ei voitu valita vertailumaaksi.

(47)

Vaihtoehtoja tarkasteltuaan komission yksiköt totesivat Turkin saattavan sopia vertailumaaksi. Asiaa tutkittaessa kävi ilmi, että tarkasteltavana olevan tuotteen markkinoilla Turkissa oli kilpailua, koska maassa oli useita eri kokoluokan tuottajia ja tuonti kolmansista maista oli huomattavaa. Turkkilaisten tuottajien todettiin valmistavan samanlaisia tuotelajeja samanlaisin tuotantomenetelmin kuin kiinalaisten. Turkin markkinoiden arvioitiin näin ollen olevan riittävän edustavat normaaliarvon määrittämiseksi.

(48)

Komissio otti yhteyttä kaikkiin tiedossa olleisiin vientiä harjoittaviin turkkilaisiin tuottajiin, ja yksi yritys suostui yhteistyöhön. Sille lähetettiin kyselylomake, ja sen toimittamat tiedot tarkastettiin tarkastuskäynnillä.

(49)

Niille vientiä harjoittaville tuottajille, joille ei myönnetty markkinatalouskohtelua, määritettiin normaaliarvo perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti vertailumaan tuottajalta saatujen todennettujen tietojen pohjalta eli kaikkien Turkin kotimarkkinoilla sellaisista tuotelajeista maksettujen tai maksettavien hintojen perusteella, joiden myynnin todettiin tapahtuneen tavanomaisessa kaupankäynnissä. Normaaliarvo laskettiin edellä 35 kappaleessa kuvatulla menetelmällä. Tarvittaessa hintoja oikaistiin, jotta vertailu kyseisten kiinalaistuottajien yhteisöön viemiin tuotelajeihin olisi tasapuolista.

(50)

Näin ollen normaaliarvoksi vahvistettiin tutkimuksessa yhteistyössä toimineen turkkilaisen tuottajan etuyhteydettömiltä asiakkailtaan kotimarkkinoilla veloittamien hintojen painotettu keskiarvo.

(51)

Kaikissa tapauksissa, joissa tarkasteltavana olevaa tuotetta vietiin yhteisöön riippumattomille asiakkaille, vientihinta määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti eli tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien vientihintojen perusteella.

(52)

Yritykset, joille myönnettiin yksilöllinen kohtelu, veivät tarkasteltavana olevaa tuotetta suoraan etuyhteydettömille asiakkaille yhteisössä, ja siksi vientihinta laskettiin niiden osalta edellä 51 kappaleessa kuvatun menetelmän mukaisesti.

(53)

Normaaliarvoa ja vientihintoja verrattiin noudettuna lähettäjältä -tasolla. Jotta vertailu olisi tasapuolinen, otettiin hintojen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erot asianmukaisesti huomioon tekemällä oikaisuja perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Oikaisuja tehtiin kuljetus- ja vakuutuskustannusten, luottokustannusten, palkkioiden ja pankkimaksujen perusteella, jos ne todettiin kohtuullisiksi ja paikkansa pitäviksi ja jos niistä esitettiin todennettu näyttö. Perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan i alakohdan mukaisesti oikaisuja tehtiin myös silloin, kun vientimyynti tapahtui sellaisen etuyhteydessä olevan yrityksen välityksellä, jonka sijaintipaikka oli muualla kuin kyseisessä maassa tai yhteisössä.

(54)

Kävi ilmi, että arvonlisäveron palautus on pienempi vientimyynnin kuin kotimaanmyynnin osalta. Tämä otettiin huomioon oikaisemalla vientihintoja sen mukaan, mikä oli vienti- ja kotimaanmyynnin arvonlisäveron palautusprosenttien välinen ero, eli 2 prosenttia vuoden 2003 ja 4 prosenttia vuoden 2004 osalta.

(55)

Niiden kolmen yrityksen osalta, joille tarkastuskäynnin jälkeen myönnettiin markkinatalouskohtelu ja jotka kuuluivat otokseen, verrattiin kunkin yhteisöön viedyn tarkasteltavana olevan tuotteen lajin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa vastaavan tuotelajin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan, kuten perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdassa säädetään. Koska yritykset olivat etuyhteydessä toisiinsa, prosentteina CIF yhteisön rajalla tullaamattomana -tuontihinnasta ilmaistava väliaikainen polkumyyntimarginaali laskettiin kyseisten kolmen tuottajan polkumyyntimarginaalien painotetun keskiarvon perusteella etuyhteydessä olevia vientiä harjoittavia tuottajia koskevien yhteisön periaatteiden mukaisesti.

(56)

Muille 22 yritykselle, joille myönnettiin markkinatalouskohtelu mutta joita ei valittu otokseen, määritettiin väliaikainen polkumyyntimarginaali niille otokseen kuuluneille yrityksille, joille myönnettiin markkinatalouskohtelu, vahvistettujen väliaikaisten polkumyyntimarginaalien painotetun keskiarvon perusteella.

(57)

Niiden neljän otokseen kuuluneen yrityksen osalta, joille myönnettiin yksilöllinen kohtelu, verrattiin vertailumaan tietojen perusteella määritettyä painotettua keskimääräistä normaaliarvoa yhteisöön vietäessä veloitettuun painotettuun keskimääräiseen vientihintaan, kuten perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdassa säädetään. Muille 18 yritykselle, joille myönnettiin yksilöllinen kohtelu mutta jotka eivät kuuluneet otokseen, määritettiin väliaikainen polkumyyntimarginaali niille otokseen kuuluneille yrityksille, joille myönnettiin yksilöllinen kohtelu, vahvistettujen väliaikaisten polkumyyntimarginaalien painotetun keskiarvon perusteella.

(58)

Väliaikaiset painotetut keskimääräiset polkumyyntimarginaalit ovat näin ollen prosentteina CIF yhteisön rajalla tullaamattomana -hinnasta ilmaistuina seuraavat:

(59)

Voidakseen laskea kaikkiin muihin Kiinassa toimiviin viejiin sovellettavan, koko maata koskevan polkumyyntimarginaalin komissio määritti ensin yhteistyössä toimimisen asteen. Eurostatin tietojen pohjalta laskettua Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin kokonaismäärää ja Kiinassa toimivien viejien kyselylomaketietoja verrattiin keskenään. Tämän ja vientiteollisuuden erittäin hajanaisen rakenteen perusteella todettiin, että yhteistyössä toimimisen aste oli korkea eli 77 prosenttia tarkasteltavana olevan tuotteen viennistä Kiinasta yhteisöön.

(60)

Polkumyyntimarginaali puolestaan laskettiin käyttämällä sellaisen yhteistyössä toimineen viejän, jolle ei myönnetty markkinatalouskohtelua eikä yksilöllistä kohtelua, ilmoittamaa painotettua keskimääräistä vientihintaa yhdessä Eurostatin tietojen mukaisen vientihinnan kanssa ja vertaamalla näin saatua hintaa vastaaville tuotelajeille vertailumaan tietojen perusteella määritettyyn painotettuun keskimääräiseen normaaliarvoon. Eurostatin tilastoja jouduttiin käyttämään tietolähteenä perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti, koska vientihinnoista ei saatu niin paljon tietoa, että koko maata koskevan tullin määrittäminen olisi ollut mahdollista.

(61)

Edellä esitetyn perusteella väliaikaiseksi polkumyyntimarginaaliksi koko maan osalta vahvistettiin 109,3 prosenttia CIF-hinnasta yhteisön rajalla.

(62)

Samankaltaista tuotetta valmistivat yhteisössä tutkimusajanjakson aikana seuraavat tuottajat:

(63)

Kaikkien näiden yritysten tuotanto yhdessä muodostaa viimeisteltyjen polyesterifilamenttia olevien vaatetuskankaiden yhteisön kokonaistuotannon, jonka arvioidaan olleen noin 330 miljoonaa juoksumetriä.

(64)

Tutkimuksessa täysin yhteistyössä toimineiden 7 yhteisön tuottajan yhteenlaskettu tuotanto tutkimusajanjakson aikana oli 97 miljoonaa juoksumetriä eli noin 30 prosenttia viimeisteltyjen polyesterifilamenttia olevien vaatetuskankaiden arvioidusta kokonaistuotannosta yhteisössä. Näin ollen näiden 7 täysin yhteistyössä toimineen yhteisön tuottajan katsottiin alustavasti muodostavan perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa ja 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun yhteisön tuotannonalan.

(65)

Viimeisteltyjen polyesterifilamenttia olevien vaatetuskankaiden todettavissa oleva kulutus yhteisössä laskettiin seuraavien tietojen pohjalta:

(66)

Tarkastelujakson aikana viimeisteltyjen polyesterifilamenttia olevien vaatetuskankaiden kulutus yhteisössä oli suhteellisen vakaata. Yhteisön kulutus, joka oli ollut enimmillään 754 miljoonaa juoksumetriä vuonna 2001, väheni tutkimusajanjaksolla 732,34 miljoonaan juoksumetriin, mikä on 0,92 prosenttia vähemmän kuin tarkastelujakson alussa. Tarkasteltavana olevan tuotteen kulutuksen hienoinen väheneminen johtui valmiiden vaatteiden tuonnin kasvusta, sillä vaatevalmistus on yhä enemmän siirtynyt yhteisön ulkopuolelle. Tämä on johtanut siihen, että vaatteiden tuotantomäärät ovat yhteisössä pysyneet vakaina, vaikka vaatteiden kulutus onkin kasvanut.

(67)

Tuonti Kiinasta on kehittynyt seuraavasti (määrä ja markkinaosuus):

(68)

Tuonti Kiinasta kasvoi koko tarkastelujakson ajan. Vuonna 2000 tuonnin määrä oli 134 miljoonaa juoksumetriä ja tutkimusajanjaksolla 287 miljoonaa juoksumetriä, eli kasvua oli 114 prosenttia. Tuonnin osuus yhteisön kulutuksesta kasvoi 18,2 prosentista 36,4 prosenttiin vuosina 2000–2002 ja tutkimusajanjakson aikana 39,3 prosenttiin.

(69)

Kiinasta tuodun tarkasteltavana olevan tuotteen keskimääräinen CIF-hinta nousi hieman vuosina 2000–2001, mutta laski 8 prosenttiyksikköä vuonna 2002. Hinnan laskusuuntaus voimistui vuonna 2003 (12 prosenttiyksikköä) ja jatkui tutkimusajanjaksolla. Koko tarkastelujakson aikana hinta laski 23 prosenttiyksikköä.

(70)

Hinnan alittavuuden arviointia varten yhteisön tuotannonalan myymien viimeisteltyjen polyesterifilamenttia olevien vaatetuskankaiden hintoja ja tutkimusajanjakson aikana Kiinasta yhteisöön tuotujen vastaavien kankaiden hintoja verrattiin toisiinsa. Vertailussa käytettiin tuotelajikohtaisia painotettuja keskihintoja, joista oli vähennetty hyvitykset ja alennukset. Yhteisön tuotannonalan hinnat oikaistiin noudettuna lähettäjältä -tasolle, ja tuontihinnat olivat CIF yhteisön rajalla tullattuna -hintoja, joihin tehtiin oikaisuja yhteistyössä toimineilta etuyhteydettömiltä tuojilta tutkimuksen aikana saatujen tietojen perusteella kaupan portaan ja käsittelykustannusten huomioon ottamiseksi.

(71)

Vertailu osoitti, että Kiinasta peräisin olevat viimeistellyt polyesterifilamenttia olevat vaatetuskankaat myytiin yhteisössä tutkimusajanjaksolla hinnoilla, jotka olivat 8,8–51,1 prosenttia alhaisemmat kuin yhteisön tuotannonalan hinnat. Yhteisön tuotannonala joutui myös alentamaan hintojaan, jolloin ne eivät enää kattaneet tuotantokustannuksia.

(72)

Tutkittaessa polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutusta yhteisön tuotannonalaan otettiin perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti huomioon kaikki taloudelliset tekijät ja seikat, jotka vaikuttivat tuotannonalan tilanteeseen vuodesta 2000 (perusvuosi) tutkimusajanjakson päättymiseen.

(73)

Jäljempänä esitetyt yhteisön tuotannonalaa koskevat tiedot on saatu kokoamalla yhteen tutkimuksessa yhteistyössä toimineita seitsemää yhteisön tuottajaa koskevat tiedot.

(74)

Tuotantokapasiteetti laskettiin kertomalla asennetun laitteiston teoreettinen tuntikohtainen enimmäistuotos työtuntien teoreettisella vuosimäärällä siten, että myös huollosta ja muista vastaavista syistä johtuvat tuotantokatkokset otettiin huomioon.

(75)

Kuten edellä olevasta taulukosta käy ilmi, tuotanto väheni tarkastelujakson aikana 21 prosenttia, vaikka yhteisön kulutus pysyi melko vakaana (kokonaiskulutuksessa 1 prosentin vähennys). Samana ajanjaksona tuotantokapasiteetti pieneni 9 prosenttia. Tuotantokapasiteetin vähenemisestä huolimatta kapasiteetin käyttöaste aleni vielä voimakkaammin ja oli tutkimusajanjaksolla 56 prosenttia eli 8 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin tarkastelujakson alussa.

(76)

Seuraavassa taulukossa esitetään varastojen suuruus kunkin kauden lopussa.

(77)

Vaikka absoluuttisina lukuina ilmaistu varastojen määrä vaihteli jonkin verran, se oli tutkimusajanjaksolla pienempi kuin vuonna 2000. Prosentteina tuotannosta ilmaistuna varastot kuitenkin itse asiassa kasvoivat 13,6 prosentista (vuonna 2000) 14,9 prosenttiin (vuonna 2003) ja lopulta 15,8 prosenttiin (tutkimusajanjakso). Tämä osoittaa, että yhteisön tuotannonalan varastot kasvoivat suhteessa tuotantomääriin.

(78)

Seuraavan taulukon luvut edustavat yhteisön tuotannonalan myyntiä riippumattomille asiakkaille yhteisössä.

(79)

Yhteisön tuotannonalan myynti väheni koko tarkastelujakson ajan, kaiken kaikkiaan 21 prosenttia. Myynnin vähenemistä tarkasteltaessa on syytä muistaa, että tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti Kiinasta kasvoi samaan aikaan 114 prosenttia.

(80)

Vuosina 2000–2001 yhteisön tuotannonalan markkinaosuus pieneni 12,3 prosentista 10,5 prosenttiin, vaikka yhteisön kulutus kasvoi 2 prosenttia. Tämän jälkeen markkinaosuus pieneni edelleen ja oli tutkimusajanjaksolla 9,8 prosenttia.

(81)

Yhteisön tuotannonalan keskimääräiset myyntihinnat nousivat 7 prosenttia vuosina 2000–2001 ja vaihtelivat sen jälkeen 1,36 eurosta 1,40 euroon eli pysyivät suhteellisen vakaina. Hintojen nousu vuosina 2000 ja 2001 johtui tuotevalikoiman muuttumisesta, sillä yhteisön tuotannonala alkoi tuottaa entistä enemmän teknisesti vaativampia erikoistuotteita, joiden kustannukset ovat korkeammat mutta jotka myös tuottavat enemmän lisäarvoa. Tästä huolimatta hinnat nousivat vähemmän kuin laadun paranemisen, erikoistumisen ja niistä seuranneen kustannusten kasvun perusteella olisi voinut odottaa. Sittemmin yhteisön tuotannonalan tuotevalikoiman kehitys jatkui samansuuntaisena ja tuotannossa siirryttiin entistä korkealaatuisempiin ja enemmän lisäarvoa tuottaviin, hinnaltaan kalliimpiin tuotteisiin. Yhteisön tuotannonala ei kuitenkaan voinut veloittaa korkeampia hintoja, vaikka myydyt tuotteet olivat korkealaatuisempia ja erikoistuneempia. Tutkimusajanjakson aikana hinnat laskivat takaisin vuoden 2001 tasolle.

(82)

Koko jakson ajan niin tuotannon, myynnin kuin markkinaosuuden kasvu oli negatiivista. Näin ollen taloudellinen tulos oli negatiivinen.

(83)

Jäljempänä käsitteellä ’voitto’ tarkoitetaan tulosta ennen veroja, eli puhuttaessa ’yhteisön myynnin kannattavuudesta’ tarkoitetaan viimeisteltyjen polyesterifilamenttia olevien vaatetuskankaiden myynnistä yhteisön markkinoilla syntynyttä voittoa. Käsitteiden ”sijoitetun pääoman tuotto’ ja ’kassavirta’ yhteydessä tarkoitetaan kuitenkin yritystasolla syntynyttä voittoa, koska mahdollisimman rajoitetun, samankaltaisen tuotteen sisältävän tuoteryhmän tuotantoa koskevat tiedot olivat saatavissa tältä tasolta perusasetuksen 3 artiklan 8 kohdan mukaisesti.

(84)

Sijoitetun pääoman tuotto on laskettu sidotun pääoman tuoton pohjalta, koska sitä pidetään kehityssuuntien tarkastelun kannalta olennaisempana tekijänä.

(85)

Kuten edellä todettiin, tuotevalikoiman muuttumisen vuoksi yhteisön tuotannonalan keskimääräinen yksikköhinta nousi tarkastelujakson aikana kaiken kaikkiaan 7 prosenttia. Tästä huolimatta yhteisön myynnin kannattavuus, joka oli vuonna 2000 1,2 prosenttia, heikkeni ja oli vuonna 2003 – 4 prosenttia ja tutkimusajanjaksolla – 3,9 prosenttia. Tämä osoittaa, että vaikka yhteisön tuotannonala pyrki säilyttämään kannattavuutensa siirtymällä perustuotteiden tuotannosta vaativampiin erikoistuotteisiin, sen liiketoiminta itse asiassa muuttui tappiolliseksi.

(86)

Sijoitetun pääoman tuotto noudatti samaa kehityslinjaa kuin kannattavuus ja heikkeni tarkastelujakson aikana – 5,6 prosentista – 24,2 prosenttiin. Huomattakoon, että tämä tunnusluku kuvaa alan yritysten koko liiketoimintaa, sillä investoinneista ei ollut mahdollista erottaa tarkasteltavana olevan tuotteen osuutta.

(87)

Kassavirta väheni vuosina 2000–2002 11 prosenttia mutta kasvoi vuoden 2002 ja tutkimusajanjakson välillä 6 prosenttia. Koko tarkastelujakson aikana se väheni 6 prosenttia.

(88)

Investointien määrä lisääntyi 76 prosenttia vuonna 2001 mutta väheni sitten 63 prosenttia vuonna 2002, minkä jälkeen se oli alkuperäisellä tasollaan (eli noin 7,1 miljoonaa euroa) vuonna 2003 ja tutkimusajanjakson aikana. Määrän selvä kasvu vuonna 2001 ja väheneminen vuonna 2002 johtuivat pikemminkin investointien kirjaamisajankohdasta kuin investointistrategian muutoksista kyseisinä vuosina.

(89)

Vaikeuksistaan huolimatta yhteisön tuotannonala on tehnyt uusia investointeja. Niiden tarkoituksena ei kuitenkaan ole ollut lisätä tuotantokapasiteettia vaan uudistaa laitteistoa korkea- ja tasalaatuista tuotantoa varten ja alentaa kustannuksia käyttämällä energiaa, vettä ja muita resursseja entistä tehokkaammin ja lisäämällä automaatiota.

(90)

Suuria hankkeita koskevien investointipäätösten jälkeen kestää noin kaksi vuotta, ennen kuin investointi toteutetaan ja on käyttövalmis. Tämä selittää osaltaan sen, miksi investointitaso pysyi tarkastelujaksolla ennallaan, vaikka taloudellinen tulos heikkeni.

(91)

Yhteisön tuotannonala muodostuu suurelta osin pienistä ja keskisuurista yrityksistä. Tämän vuoksi tuotannonalan pääoman saanti jossakin määrin heikkeni tarkastelujakson aikana ja erityisesti sen loppupuolella, kun kannattavuus muuttui negatiiviseksi.

(92)

Kuten edellä jo mainittiin, yhteisön tuotannonalan tuotanto väheni tarkastelujakson aikana 21 prosenttia. Vähäisemmän tuotannon ja automaattisiin järjestelmiin tehtyjen investointien vuoksi se joutui myös vähentämään työvoimaa. Työntekijöiden määrä pieneni vähitellen 928:sta 790:een eli yhteensä 15 prosenttia vuoden 2000 ja tutkimusajanjakson välillä. Koska työntekijöitä oli vähemmän, työllisyyskustannukset alenivat samana ajanjaksona 35,3 miljoonasta eurosta 32,2 miljoonaan euroon eli 9 prosenttia.

(93)

Työvoiman vähenemisestä ja automaation lisäämisestä huolimatta tuottavuus itse asiassa aleni, sillä myynnin vähenemisen vuoksi yhteisön tuotannonala joutui vähentämään tuotantoaan. Näin ollen uudet laiteinvestoinnit olivat ainakin jossain määrin kannattamattomia.

(94)

Tosiasiallisen polkumyyntimarginaalin vaikutusta ei voida pitää vähäisenä, kun otetaan huomioon polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä ja hinnat.

(95)

Yhteisön tuotannonalan tilanne ei edellyttänyt elpymistä aiemman vahingollisen polkumyynnin vaikutuksista.

(96)

Tarkastelujakson aikana lähes kaikki taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut muuttuivat negatiiviseen suuntaan. Tuotanto väheni 21 prosenttia, tuotantokapasiteetti 9 prosenttia ja kapasiteetin käyttöaste 12,5 prosenttia. Vaikka varastot vähenivät absoluuttisesti mitattuina, ne kasvoivat suhteessa tuotantomääriin. Myynnin määrä yhteisön markkinoilla väheni 20 prosenttia ja markkinaosuus 21 prosenttia. Vaikka hinnat nousivat 7 prosenttia, nousu ei vastannut yhteisön tuotannonalan tuotevalikoiman muutosta eli vaativampien erikoistuotteiden kasvavaa osuutta tuotannosta eikä sen myötä tapahtunutta kustannusten kasvua. Yhteisön tuotannonalan vaikeudet heijastuivat kannattavuudessa, joka heikkeni vuoden 2000 ja tutkimusajanjakson välillä 1,2 prosentista –3,9 prosenttiin. Koko pääoman tuotto oli sekin negatiivinen ja pieneni koko ajan, ja myös kassavirta väheni. Työntekijöiden määrä ja palkkakustannukset alenivat, sillä tuotannon ja myynnin vähenemisen ja kannattavuuden heikkenemisen vuoksi kustannuksia leikattiin vähentämällä henkilöstöä. Myös tuottavuus heikkeni, sillä henkilöstövähennyksistä ja tuotantolaitosten ja laitteiston uudenaikaistamiseen tehdyistä investoinneista koituvat hyödyt eivät tuotannon vähenemisen johdosta näkyneet tuottavuusluvuissa.

(97)

Vaikka yhteisön tuotannonala on toistaiseksi onnistunut pitämään investointitason hyvänä, kasvavat liiketappiot ovat selvästikin haitanneet pääoman saantia, eikä investointeja voida jatkaa samassa määrin, ellei yritysten taloudellinen tilanne parane.

(98)

Edellä esitetyn perusteella päätellään alustavasti, että yhteisön tuotannonalalle on aiheutunut perusasetuksen 3 artiklassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

(99)

Komissio selvitti perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti, johtuiko yhteisön tuotannonalalle aiheutunut merkittävä vahinko asianomaisesta maasta peräisin olevasta polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista. Perusasetuksen 3 artiklan 7 kohdan mukaisesti tutkittiin myös muita tiedossa olleita tekijöitä, jotka ovat voineet aiheuttaa vahinkoa yhteisön tuotannonalalle, koska haluttiin varmistaa, ettei niiden mahdollisesti aiheuttaman vahingon katsottaisi väärin perustein johtuneen polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista.

(100)

Kiinasta peräisin olevien viimeisteltyjen polyesterifilamenttia olevien vaatetuskankaiden tuonti kasvoi voimakkaasti tarkastelujakson aikana. Kuten 67 kappaleessa olevasta taulukosta käy ilmi, tuonti Kiinasta kasvoi vuoden 2000 ja tutkimusajanjakson välillä noin 135 miljoonasta juoksumetristä lähes 288 miljoonaan juoksumetriin eli 114 prosenttia. Näin ollen Kiinasta tuotujen polyesterifilamenttia olevien vaatetuskankaiden markkinaosuus kasvoi 18,2 prosentista 39,3 prosenttiin eli yli kaksinkertaiseksi.

(101)

Kuten edellä 71 kappaleessa todettiin, Kiinasta peräisin olevan tuonnin hinnat olivat selvästi alhaisemmat kuin yhteisön tuotannonalan keskimääräiset myyntihinnat, ja hinnan alittavuuden marginaali vaihteli 8,8 prosentista 51,1 prosenttiin. Kyseisen tuonnin aiheuttama hintapaine esti yhteisön tuotannonalaa nostamasta hintojaan niin, että niissä olisi heijastunut sen tuotevalikoiman ominaisuuksista johtuva korkeampi lisäarvo.

(102)

Kiinasta peräisin olevan, yhteisön tuotannonalan hintoja huomattavasti alhaisempaan hintaan tapahtuneen tuonnin huomattava lisääntyminen ja markkinaosuuden kasvu vuoden 2000 ja tutkimusajanjakson välillä ajoittui samaan aikaan yhteisön tuotannonalan tilanteen heikkenemisen kanssa. Tämä näkyy lähes kaikkien vahinkoa kuvaavien indikaattoreiden kehityksessä. Yhteisön tuotannonalan oli pakko yrittää vastata näihin hintoihin säilyttääkseen markkinaosuutensa ja tuotantomääränsä entisellään. Niiden tuotteiden osalta, joiden hinnat eivät kattaneet muuttuvia kustannuksia, tuotannonala joutui kuitenkin luovuttamaan markkinaosuuttaan välttyäkseen vielä suuremmilta tappioilta.

(103)

Tästä syystä voidaan alustavasti päätellä, että tämän polkumyyntihinnoin tapahtuneen tuonnin, jonka määrä ja markkinaosuus kasvoivat merkittävästi vuodesta 2000 alkaen, aiheuttama paine vaikutti ratkaisevasti siihen, että yhteisön tuotannonalan hinnat laskivat, hinnankorotukset estyivät, markkinaosuus pieneni ja kaiken kaikkiaan sen taloudellinen tilanne huonontui.

(104)

Tähän tutkimukseen kuulumattomista kolmansista maista peräisin oleva tuonti kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

(105)

Vaikka kaikista muista maista peräisin oleva tuonti lisääntyi vuosina 2001 ja 2002, tuonnin kokonaismäärä pieneni koko tarkastelujaksolla 14 prosenttia. Vastaavasti muiden maiden markkinaosuus kasvoi ensin 38,4 prosenttiin vuonna 2001, mutta supistui sitten 31,1 prosenttiin. Muista maista peräisin olevan tuonnin määrä ja markkinaosuus ovat siis pienentyneet, samalla kun Kiinasta peräisin olevan tuonnin määrä ja markkinaosuus ovat kasvaneet. Muista maista tuotujen tuotteiden hinnat olivat koko ajan Kiinasta tuotujen tuotteiden hintoja korkeammat.

(106)

Tästä syystä päätellään alustavasti, että muista maista kuin Kiinasta peräisin olevien viimeisteltyjen polyesterifilamenttia olevien vaatetuskankaiden tuonti ei ole vaikuttanut yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon.

(107)

Kuten 66 kappaleessa todettiin, viimeisteltyjen polyesterifilamenttia olevien vaatetuskankaiden kulutus väheni yhteisössä tarkastelujaksolla alle 1 prosenttia. Jos yhteisön tuotannonala olisi pystynyt säilyttämään markkinaosuutensa, olisi sen myynnin määrä yhteisössä vähentynyt kulutuksen vähenemisen vuoksi vain 900 000 juoksumetriä. Myynti yhteisössä väheni tosiasiallisesti kuitenkin 19 000 000 juoksumetriä eli yli 21-kertaisesti. Tästä syystä on alustavasti katsottu, ettei kulutustottumusten muuttuminen ole ollut merkittävässä määrin syynä yhteisön tuotannonalalle mahdollisesti aiheutuneeseen vahinkoon.

(108)

Vaikka muiden yhteisön tuottajien toiminnasta on vain vähän tietoa, on alan yleisten markkinatietojen valossa perusteltua olettaa, että polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista aiheutui myös niille merkittävää vahinkoa, koska kaksitoista tuottajaa tuki valitusta. Koska mikään ei viittaa siihen, että muiden yhteisön tuottajien tilanne eroaisi yhteisön tuotannonalan tilanteesta, niiden ei voida katsoa aiheuttaneen vahinkoa yhteisön tuotannonalalle.

(109)

Tarkastelujakson aikana tuonti Kiinasta kasvoi merkittävästi niin määrällisesti kuin markkinaosuudella mitattuna, ja tuontihinnat olivat merkittävästi yhteisön tuotannonalan hintoja alhaisemmat. Tämä ajoittui selvästi samaan aikaan yhteisön tuotannonalan tilanteen huonontumisen kanssa.

(110)

Tutkimuksen kuluessa ei esitetty eikä havaittu muita tekijöitä, jotka olisivat voineet vaikuttaa merkittävästi yhteisön tuotannonalan tilanteeseen.

(111)

Edellä esitetyn analyysin perusteella, jossa on asianmukaisesti erotettu toisistaan toisaalta kaikkien tiedossa olleiden tekijöiden vaikutukset yhteisön tuotannonalan tilanteeseen ja toisaalta polkumyyntihintaan tapahtuneen tuonnin vahingolliset vaikutukset, päätellään alustavasti, että tuonti Kiinasta on aiheuttanut yhteisölle perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

(112)

Komissio selvitti, oliko vahingollista polkumyyntiä koskevista päätelmistä huolimatta joistakin pakottavista syistä mahdollista tulla siihen tulokseen, että polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden täytäntöönpano voisi tässä tapauksessa olla yhteisön edun vastaista. Tätä tarkoitusta varten yhteisön etu määritettiin perusasetuksen 21 artiklan 1 kohdan mukaisesti arvioimalla kaikkien asianosaisten eli yhteisön tuotannonalan sekä tarkasteltavana olevan tuotteen muiden yhteisön tuottajien, tuojien/kauppiaiden, käyttäjien ja raaka-ainetoimittajien edut.

(113)

Komissio lähetti kyselylomakkeet tuojille/kauppiaille, raaka-ainetoimittajille, tuotetta käyttävälle teollisuudelle ja eri käyttäjäjärjestöille. Vain yksi raaka-ainetoimittaja ja yksi tuoja/käyttäjä antoi kyselylomakkeeseen perusteellisen vastauksen.

(114)

Yhteisön tuotannonala muodostui siis seitsemästä tuottajasta, jotka työllistävät suoraan noin 1 800 työntekijää. Näistä 790 toimi tutkimusajanjaksolla viimeisteltyjen polyesterifilamenttia olevien vaatetuskankaiden tuotannossa ja myynnissä. Nämä seitsemän tuottajaa tuottavat arviolta 30 prosenttia yhteisön kokonaistuotannosta.

(115)

Toimenpiteiden käyttöönoton odotetaan palauttavan terveen kilpailutilanteen yhteisön markkinoille ja ehkäisevän lisävahinkojen syntymisen yhteisön tuotannonalalle. Tämän jälkeen yhteisön tuotannonalan pitäisi pystyä kasvattamaan myyntiä ja markkinaosuutta ja liiketoiminnan palautua voitolliseksi. Näin tuotannonalan taloudellisen tilanteen pitäisi yleisesti parantua.

(116)

Toisaalta katsotaan, että ellei viimeisteltyjen polyesterifilamenttia olevien vaatetuskankaiden Kiinasta polkumyynnillä tapahtuvaan tuontiin kohdisteta toimenpiteitä, yhteisön tuotannonalan tilanne huonontuisi, sillä polkumyynnillä tapahtuva tuonti Kiinasta lisääntyisi ja taloudelliset tappiot syvenisivät. Tuotannonalan elinkelpoisuus vaarantuisi, ellei vahingollisen polkumyynnin lopettamiseksi ryhdytä toimenpiteisiin, ja yksi valituksessa osallisena ollut yritys onkin jo todettu maksukyvyttömäksi.

(117)

Osa muista yhteisön tuottajista tuki valitusta eikä yksikään vastustanut sitä. Tämän vuoksi on perusteltua päätellä alustavasti, etteivät polkumyynnin vastaiset toimenpiteet olisi niiden edun vastaisia.

(118)

Niin ikään päätellään alustavasti, että polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönotto antaisi yhteisön tuotannonalalle mahdollisuuden elpyä vahingollisen polkumyynnin vaikutuksista ja olisi sen edun mukaista.

(119)

Komissiolle ilmoittautui vain yksi tuoja. Se kertoi ostavansa viimeisteltyjä polyesterifilamenttia olevia vaatetuskankaita Kiinasta, koska niiden koostumus on erilainen ja hinnat halvemmat, mutta ei ottanut kantaa toimenpiteiden mahdolliseen käyttöönottoon. Tämä tuoja, jonka osuus Kiinasta peräisin olevasta tuonnista oli varsin vähäinen, ei kuitenkaan vastannut kyselylomakkeeseen perusteellisesti. Komissiolle ei ilmoittautunut yhtään kauppiasta.

(120)

Tämän vuoksi toimenpiteiden käyttöönoton tai niistä pidättymisen mahdollisia vaikutuksia oli mahdotonta arvioida kunnolla tuojien ja kauppiaiden kannalta. Toimenpiteiden tarkoitus ei siis ole estää tuontia vaan varmistaa, ettei tuonti tapahdu vahingolliseen polkumyyntihintaan. Koska tuonti yhteisön markkinoille on edelleen sallittua käypään hintaan ja koska myös tuonti kolmansista maista jatkuu, on todennäköistä, etteivät mahdolliset polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vastaiset toimenpiteet vaikuta suuresti tuojien perinteiseen liiketoimintaan. Sekin, etteivät etuyhteydettömät tuojat ole ottaneet kantaa asiaan, tukee osaltaan tätä päätelmää.

(121)

Näin ollen päätellään alustavasti, ettei toimenpiteiden käyttöönotto vaikuttaisi merkittävästi tuojien liiketoimintaan.

(122)

Osa yhteisön tuottajista saa raaka-aineensa samaan yritysryhmään kuuluvilta yrityksiltä (integroituneet tuottajat). Muut hankkivat raaka-aineet riippumattomilta tavarantoimittajilta.

(123)

Yhteisön tuotannonalan tekemää valitusta tuki International Rayon and Synthetic Fibres Committee, joka on kuitujen, muun muassa tarkasteltavana olevan tuotteen raaka-aineena käytettävän polyesterifilamenttilangan, tuottajien kansainvälinen etujärjestö. Se totesi, että 25 prosenttia sen jäsenten kokonaistuotannosta myydään viimeisteltyjen polyesterifilamenttia olevien vaatetuskankaiden tuottajille yhteisöön, ja tämä myynti on jäsenille siis erittäin tärkeää.

(124)

Komissiolle ilmoittautui myös yksi yksittäinen yhteisön tuotannonalan raaka-ainetoimittaja. Se katsoi investointikykynsä heikkenevän, jos polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin Kiinasta annettaisiin jatkua.

(125)

Näillä perusteilla päätellään alustavasti, ettei Kiinasta tuotaviin viimeisteltyihin polyesterifilamenttia oleviin vaatetuskankaisiin sovellettavien toimenpiteiden käyttöönotto ole vastoin raaka-ainetoimittajien etua.

(126)

Viimeisteltyjä polyesterifilamenttia olevia vaatetuskankaita käyttää pääasiassa vaatetusteollisuus. Niitä käytetään kangaslaadun mukaan vaatteiden vuorikankaana, yö- ja alusasukankaana sekä urheilu-, työ- ja päällysvaatteiden materiaalina. Niitä käytetään jonkin verran myös esimerkiksi auton lastenistuinten, lastenrattaiden ja muiden vastaavien tuotteiden valmistuksessa.

(127)

Komissiolle vastasi yhdeksän viimeisteltyjen polyesterifilamenttia olevien vaatetuskankaiden käyttäjää. Niistä vain yksi tuo Kiinasta osan käyttämistään viimeistellyistä polyesterifilamenttia olevista vaatetuskankaista. Kyseinen käyttäjä totesi, että yhteisön tuotannonalan hinnat olivat korkeammat, ja katsoi, ettei toimenpiteitä saisi ottaa käyttöön, koska niiden myötä sen kustannukset kasvaisivat ja tuotteiden kilpailukyky heikkenisi erityisesti Kiinasta tuotuihin vaatteisiin verrattuna. Käyttäjä väitti niin ikään, että koska se hankkii viimeisteltyjä polyesterifilamenttia olevia vaatetuskankaita sekä yhteisöstä että Kiinasta, sen kustannusten kasvu ja siitä seuraava kilpailukyvyn heikkeneminen vaikuttaisivat käyttäjän itsensä lisäksi haitallisesti myös yhteisön tuotannonalaan. Muut käyttäjät totesivat, että tullien käyttöönotto johtaisi luultavasti tuontituotteen hinnannousuun, mutta ne eivät katsoneet tämän suoranaisesti vaikuttavan omaan toimintaansa.

(128)

Näiden huomioiden perusteella komissio katsoo, ettei käyttäjien kustannusten mahdollinen kasvu olisi merkittävä. Todettakoon vielä, että tuonti Kiinasta yhteisön markkinoille voi siis jatkua, mutta käypään hintaan, ja että tavaraa on edelleen mahdollista hankkia muualta ilman polkumyyntiä. Tällä perusteella päätellään alustavasti, että Kiinaan kohdistuvat väliaikaiset toimenpiteet eivät vaikuta merkittävästi käyttäjien etuun.

(129)

Polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönotto on yhteisön tuotannonalan, muiden yhteisön tuottajien ja yhteisön tuotannonalan tavarantoimittajien etujen mukaista. Toimenpiteiden ansiosta tuotannonalan tuotanto, myynti ja markkinaosuus voivat kasvaa ja liiketoiminta palautua voitolliseksi. Ellei toimenpiteitä otettaisi käyttöön, yhteisön tuotannonala kärsisi merkittäviä tappioita, koska myynnin väheneminen ja hintojen lasku yhteisön markkinoilla jatkuisivat, jolloin tuotannonala menettäisi entistä enemmän markkinaosuuttaan Kiinasta peräisin olevan tuonnin kasvun vuoksi ja joutuisi laskemaan myyntihintojaan entisestään hidastaakseen markkinaosuuden pienenemistä. Nämä yhteisön tuotannonalaan kohdistuvat haittavaikutukset vaikuttaisivat puolestaan haitallisesti sen tavarantoimittajiin, jotka joutuisivat kysynnän pienenemisen vuoksi vähentämään tuotantoaan.

(130)

Vaikka toimenpiteiden voitaisiin odottaa nostavan tuontihintoja, tuojat eivät ilmaisseet huoltaan toimenpiteiden mahdollisesta käyttöönotosta, joten sen ei katsota vaikuttavan merkittävästi tuojiin. Koska tuotetta on saatavilla muista lähteistä eikä valtaosa käyttäjistä reagoinut kyselyyn, toimenpiteiden käyttöönoton ei katsottu vaikuttavan merkittävästi myöskään käyttäjien voittomarginaaliin eikä näin ollen myöskään niiden liiketoimintaan.

(131)

Asianomaisten osapuolten etuja punnittuaan komissio päättelee alustavasti, ettei ole pakottavia syitä pidättyä väliaikaisten polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönotosta Kiinasta peräisin olevien viimeisteltyjen polyesterifilamenttia olevien vaatetuskankaiden tuonnissa.

(132)

Polkumyyntiä, vahinkoa, syy-yhteyttä ja yhteisön etua koskevat alustavat päätelmät huomioon ottaen olisi otettava käyttöön väliaikaiset toimenpiteet, jotta polkumyynnillä tapahtuva tuonti ei pääsisi aiheuttamaan enempää vahinkoa yhteisön tuotannonalalle.

(133)

Väliaikaisten toimenpiteiden tasoa määritettäessä on otettu huomioon todettu polkumyyntimarginaali sekä yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen vahingon poistamiseksi tarvittava tullin määrä.

(134)

Väliaikaisten toimenpiteiden tason olisi oltava riittävä poistamaan kyseisestä tuonnista aiheutunut vahinko ylittämättä kuitenkaan todettua polkumyyntimarginaalia. Vahingollisen polkumyynnin vaikutukset poistavan tullin määrää laskettaessa katsottiin, että toimenpiteiden olisi oltava sellaisia, että yhteisön tuotannonala voisi niiden ansiosta kattaa tuotantokustannuksensa ja saada sellaisen kokonaismyyntivoiton (ennen veroja), joka voitaisiin kohtuudella saada kyseisellä tuotannonalalla myytäessä samankaltaista tuotetta yhteisön markkinoilla tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa eli ilman polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutusta. Tässä laskelmassa käytetty voittomarginaali ennen veroja oli 8 prosenttia liikevaihdosta (eli 5,7 miljoonaa euroa), joka vastaa yhteisön tuotannonalan voittoa vuosina 1998 ja 1999 eli ennen Kiinasta peräisin olevan tuonnin aiheuttamien ongelmien alkamista. Tältä pohjalta yhteisön tuotannonalalle laskettiin samankaltaisen tuotteen vahinkoa aiheuttamaton hinta lisäämällä tuotantokustannuksiin edellä mainittu 8 prosentin voittomarginaali.

(135)

Tarvittava hinnankorotus määritettiin tämän jälkeen vertaamalla hinnan alittavuuden laskemisen yhteydessä määritettyä painotettua keskimääräistä tuontihintaa keskimääräiseen vahinkoa aiheuttamattomaan hintaan. Tulokseksi saatu hinnanero ilmaistiin sitten prosentteina keskimääräisestä CIF-tuontiarvosta. Tämä ero oli kaikissa tapauksissa suurempi kuin todettu polkumyyntimarginaali.

(136)

Edellä esitetyn perusteella katsotaan, että perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti olisi otettava käyttöön väliaikainen polkumyyntitulli, joka vastaa tasoltaan polkumyynti- tai vahinkomarginaalia sen mukaan, kumpi on pienempi.

(137)

Tässä asetuksessa yrityksille vahvistettavat yksilölliset polkumyyntitullit määritettiin tämän tutkimuksen päätelmien perusteella. Näin ollen ne kuvastavat kyseisten yritysten senhetkistä tilannetta. Näitä tulleja (toisin kuin koko maata koskevia, ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavia tulleja) voidaan siis soveltaa yksinomaan asianomaisesta maasta peräisin olevien erikseen mainittujen yritysten eli määrättyjen oikeussubjektien tuottamien tuotteiden tuontiin. Jos yrityksen nimeä ja osoitetta ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset mukaan luettuina), sen tuottamiin tuontituotteisiin ei voida soveltaa näitä tulleja, vaan niihin on sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia.

(138)

Kaikki näiden yrityskohtaisten polkumyyntitullien soveltamiseen liittyvät (esimerkiksi yrityksen nimenmuutoksen tai uusien tuotanto- tai myyntiyksiköiden perustamisen johdosta tehtävät) pyynnöt on toimitettava viipymättä komissiolle (3) ja mukaan on liitettävä kaikki asian kannalta oleelliset tiedot ja erityisesti ne, jotka koskevat esimerkiksi kyseiseen nimenmuutokseen tai kyseisiin uusiin tuotanto- tai myyntiyksiköihin mahdollisesti liittyviä yrityksen tuotantotoiminnan sekä kotimarkkinamyynnin ja viennin muutoksia. Asetusta muutetaan tarvittaessa vastaavasti saattamalla yksilöllisten tullien soveltamisalaan kuuluvien yritysten luettelo ajan tasalle.

(139)

Ehdotetut polkumyyntitullit ovat seuraavat:

(140)

Moitteettoman hallinnon varmistamiseksi olisi vahvistettava määräaika, jonka kuluessa ne asianomaiset osapuolet, jotka ilmoittautuivat menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa, voivat esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi. Lisäksi olisi todettava, että kaikki tätä asetusta varten tehdyt tullien käyttöönottoa koskevat päätelmät ovat väliaikaisia ja niitä voidaan joutua harkitsemaan uudelleen mahdollisista lopullisista tulleista päätettäessä,

European Commission

Directorate-General for Trade

Direction B

Office J-79 5/16

B-1049 Bruxelles/Brussel.

16.3.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 69/34

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1784/2003 10 artiklassa säädetään, että tuotaessa mainitun asetuksen 1 artiklassa tarkoitettuja tuotteita kannetaan yhteisen tullitariffin mukaiset tullit. Kyseisen artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden osalta tuontitulli on kuitenkin yhtä suuri kuin näiden tuotteiden interventiohinta tuonnin tapahtuessa korotettuna 55 prosentilla, josta on vähennetty kyseessä olevaan toimitukseen sovellettava cif-tuotantohinta. Tuontitulli ei saa kuitenkaan ylittää yhteisen tullitariffin mukaista tullimaksua.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1784/2003 10 artiklan 3 kohdan mukaan cif-tuontihinnat lasketaan kyseessä olevan tuotteen edustavien maailmanmarkkinahintojen perusteella.

(3)

Asetuksessa (EY) N:o 1249/96 vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1784/2003 soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt vilja-alan tuontitullien osalta.

(4)

Tuontitulleja sovelletaan uusien tullien vahvistamisen voimaantuloon asti.

(5)

Tuontitullijärjestelmän moitteettoman toiminnan vuoksi olisi tullien laskemisessa käytettävä kelluvien valuuttojen osalta viiteajanjakson aikana edustavia markkinakursseja.

(6)

Asetuksen (EY) N:o 1249/96 soveltamisesta seuraa, että tuontitullit vahvistetaan tämän asetuksen liitteen I mukaisesti,

16.3.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 69/37

(1)

Neuvosto teki 22 päivänä tammikuuta 2002 päätöksen alueiden komitean jäsenten ja varajäsenten nimeämisestä (1).

(2)

Alueiden komiteassa on vapautunut seitsemän varsinaisen jäsenen paikkaa Jean-Pierre BAZINin (FR), Marc BELLET’n (FR), Yannick BODINin (FR), Mireille KERBAOLin (FR), Robert SAVYn (FR) ja Jacques VALADEn (FR) toimikausien päätyttyä, mikä on annettu neuvostolle tiedoksi 9 päivänä huhtikuuta 2004, ja Valéry GISCARD d’ESTAINGin (FR) toimikauden päätyttyä, mikä on annettu neuvostolle tiedoksi 7 päivänä elokuuta 2004.

Alueiden komiteassa on vapautunut yksi varsinaisen jäsenen paikka Claude GIRARDin (FR) kuoleman johdosta, mikä on annettu neuvostolle tiedoksi 9 päivänä huhtikuuta 2004.

Alueiden komiteassa on vapautunut kaksi varsinaisen jäsenen paikkaa Philippe RICHERTin (FR) erottua, mikä on annettu neuvostolle tiedoksi 11 päivänä marraskuuta 2004, ja Augustin BONREPAUX’n (FR) erottua, mikä on annettu neuvostolle tiedoksi 22 päivänä joulukuuta 2004.

Alueiden komiteassa on vapautunut kolme varajäsenen paikkaa Nicole GUILHAUDINin (FR), Alain PERELLEn (FR) ja Marie-Françoise JACQin (FR), toimikausien päätyttyä, mikä on annettu neuvostolle tiedoksi 9 päivänä huhtikuuta 2004.

Alueiden komiteassa on vapautunut kolme varajäsenen paikkaa Claudy LEBRETONin (FR) erottua, mikä on annettu neuvostolle tiedoksi 13 päivänä lokakuuta 2004, Mireille LACOMBEn (FR) erottua, mikä on annettu neuvostolle tiedoksi 22 päivänä joulukuuta 2004 ja Ambroise GUELLECin (FR) erottua, mikä on annettu neuvostolle tiedoksi 19 päivänä tammikuuta 2005,

a)

varsinaisiksi jäseniksi:

b)

varajäseniksi:

16.3.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 69/39

(1)

Bluetongue-tautiin liittyvistä suoja- ja valvontavyöhykkeistä 25 päivänä marraskuuta 2003 tehty komission päätös 2003/828/EY (2) hyväksyttiin bluetongue-epidemioiden saastuttamilla yhteisön alueilla vallinneen tilanteen pohjalta. Päätöksessä rajataan suoja- ja valvontavyöhykkeet (”rajoitusvyöhykkeet”), jotka vastaavat tiettyjä epidemiologisia tilanteita, ja vahvistetaan edellytykset direktiivissä 2000/75/EY säädetystä poisvientikiellosta tehtäville poikkeuksille, jotka koskevat tiettyjä eläinten ja niiden siemennesteen, munasolujen ja alkioiden siirtoja näiltä vyöhykkeiltä ja niiden läpi.

(2)

Joillakin bluetongue-taudin saastuttamilla yhteisön alueilla vallitsevat talviset olosuhteet ovat pysäyttäneet tartunnanlevittäjien toiminnan ja siten myös bluetongue -viruksen leviämisen.

(3)

Tästä syystä on aiheellista vahvistaa säännöt poisvientikiellosta tehtäville poikkeuksille, jotka koskevat eläimiä kyseisissä rajoitusvyöhykkeiden osissa sellaisina aikoina, joiden osalta voidaan osoittaa, ettei virusta esiinny eikä tartunnanlevittäjiä ole.

(4)

Kun tartunnanlevittäjien toiminnan pysähtymisestä on kulunut serokonversiota pidempi aika, seronegatiivisten eläinten siirtoihin rajoitusvyöhykkeiltä ei liity kohtuutonta riskiä, koska kyseisillä eläimillä ei voi olla eivätkä ne voi saada tartuntaa. Myös seropositiivisia mutta virologisessa testissä negatiivisen tuloksen saaneita (PCR-negatiivisia) eläimiä voidaan siirtää, koska ne eivät ole eikä niistä voi tulla vireemisiä.

(5)

Tartunnanlevittäjien toiminnan pysähtymisen jälkeen syntyneet eläimet eivät ole voineet saada tartuntaa, ja tästä syystä niitä voidaan siirtää riskittömästi rajoitusvyöhykkeiltä tartunnanlevittäjien toiminnan puuttuessa.

(6)

Koska kyseisten eläinten siirtojen jäljitettävyyden osalta on noudatettava tiukkaa valvontaa, siirrot on rajoitettava kotimaisiin siirtoihin tiloille, jotka ovat vastaanottavan tilan alueella toimivaltaisen viranomaisen rekisteröimiä.

(7)

Lisäksi kaikki kyseiset siirrot on lopetettava taudinlevittäjien toiminnan alkaessa uudelleen kyseisellä rajoitusvyöhykkeen epidemiologisesti merkityksellisellä alueella.

(8)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

a)

Korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Eläinten ja niiden siemennesteen, munasolujen ja alkioiden kotimaiset lähetykset liitteessä I vahvistetuilta rajoitusvyöhykkeiltä voidaan vapauttaa poisvientikiellosta ainoastaan, jos kyseiset eläimet, siemenneste, munasolut ja alkiot täyttävät liitteessä II vahvistetut edellytykset; Espanjan, Ranskan, Italian ja Portugalin osalta edellytetään 2 kohdan vaatimusten ja Kreikan osalta 3 kohdan vaatimusten täyttymistä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3a kohdan soveltamista.”

b)

Lisätään 3 kohdan jälkeen 3a kohta seuraavasti:

”3a.   Kun liitteessä I vahvistetulla rajoitusvyöhykkeen epidemiologisesti merkityksellisellä alueella on kulunut yli 40 päivää siitä päivästä, jolloin tartunnanlevittäjien toiminta pysähtyi, toimivaltainen viranomainen voi myöntää poikkeuksia poisvientikiellosta kotimaisille siirroille seuraavien eläinten osalta:

Toimivaltainen viranomainen voi myöntää tässä kohdassa vahvistettuja poikkeuksia ainoastaan aikana, jolloin tartunnanlevittäjien toiminta on pysähdyksissä.

Kun tartuntatautien seurantaohjelman perusteella, sellaisena kuin siitä on säädetty direktiivin 2000/75/EY 9 artiklan 1 kohdan b alakohdassa, havaitaan tartunnanlevittäjien toiminnan alkaneen uudelleen kyseisellä rajoitusvyöhykkeellä, toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, ettei tällaisia poikkeuksia enää sovelleta.”

16.3.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 69/41

(1)

Luettelosta kolmansista maista, joista jäsenvaltiot sallivat naudansukuisten kotieläinten alkioiden tuonnin, 14 päivänä toukokuuta 1991 tehdyssä komission päätöksessä 91/270/ETY (2), säädetään, että jäsenvaltiot saavat tuoda naudansukuisten kotieläinten alkioita ainoastaan kyseisen päätöksen liitteenä olevassa luettelossa mainituista kolmansista maista.

(2)

Direktiivissä 89/556/ETY säädetään luettelon laatimisesta niistä naudan alkioiden siirto- ja tuotantoryhmistä, joilla on lupa kerätä, käsitellä tai varastoida kolmansissa maissa yhteisöön tarkoitettuja naudan alkioita. Yhteisöön suuntautuvaan naudansukuisten eläinten alkioiden vientiin kolmansissa maissa hyväksyttyjen alkionsiirtoryhmien ja alkiontuotantoryhmien luettelosta 30 päivänä heinäkuuta 1992 tehdyssä komission päätöksessä 92/452/ETY (3) vahvistetaan tämä luettelo.

(3)

Eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista ja eläinlääkärintodistuksista naudan alkioiden tuonnissa kolmansista maista 2 päivänä syyskuuta 1992 tehdyssä komission päätöksessä 92/471/ETY (4), säädetään, että jäsenvaltiot voivat sallia ainoastaan kyseisen päätöksen liitteissä esitetyissä terveystodistuksissa vahvistetut edellytykset täyttävien naudansukuisten eläinten alkioiden tuonnin. Kyseisiin liitteisiin sisältyy myös luettelot niistä kolmansista maista, jotka voivat käyttää päätöksessä laadittuja eläinlääkärintodistuksia.

(4)

Direktiivissä 89/556/ETY säädetään, että naudan alkioita saa lähettää jäsenvaltiosta toiseen ainoastaan, jos ne on tuotettu keinosiemennyksen tai koeputkihedelmöityksen (in vitro) avulla käyttäen sellaisella keinosiemennysasemalla pidettävästä luovuttajaeläimestä saatavaa siemennestettä, jonka toimivaltainen viranomainen on hyväksynyt siemennesteen keräämiseen, käsittelyyn ja varastointiin, tai käyttäen siemennestettä, joka on tuotu maahan eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista yhteisön sisäisessä naudansukuisten kotieläinten siemennesteen kaupassa ja tuonnissa 14 päivänä kesäkuuta 1988 annetun neuvoston direktiivin 88/407/ETY (5) mukaisesti.

(5)

Kansainvälinen alkionsiirtojärjestö (International Embryo Transfer Society, IETS) arvioi riskin tiettyjen tarttuvien tautien leviämisestä alkioiden välityksellä olevan häviävän pieni edellyttäen, että alkioita käsitellään asianmukaisesti keräämisen ja siirron välillä. Eläinten terveyttä ajatellen olisi hedelmöityksessä käytetyn siemennesteen osalta ketjun alkupäässä kuitenkin toteutettava aiheelliset suojatoimenpiteet.

(6)

Naudan alkioiden tuontia koskevien yhteisön vaatimusten olisi oltava vähintään yhtä tiukat kuin naudan alkioiden yhteisön sisäiseen kauppaan sovellettavien vaatimusten erityisesti hedelmöityksessä käytettävän siemennesteen osalta. Kauppaan liittyviä ongelmia on tullut esiin, kun on alettu soveltaa päätöksessä 92/471/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2004/786/EY, säädettyjä uusia tiukempia vaatimuksia.

(7)

Viejät ja tuojat ovat näiden ongelmien seurauksena pyytäneet siirtymäkautta voidakseen mukautua näihin uusiin tiukempiin vaatimuksiin sellaisen naudan siemennesteen osalta, jolla hedelmöitetään yhteisöön vietävien alkioiden tuotantoon käytettäviä varhaismunasoluja. Näin ollen on aiheellista sallia tietyn aikaa ja tiettyjen edellytysten vallitessa tämän päätöksen liitteessä III esitettyjen edellytysten mukaisesti kerättyjen tai tuotettujen naudan alkioiden tuonti.

(8)

Yhteisön lainsäädännön selkeyttä ajatellen on aiheellista kumota päätökset 91/270/ETY ja 92/471/ETY ja korvata ne tällä päätöksellä.

(9)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

a)

liitteessä III olevassa eläinlääkärintodistuksen mallissa esitetyt lisäedellytykset; ja

b)

seuraavat edellytykset:

16.3.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 69/50

(1)

Saudi-Arabiassa on tehty komission puolesta yhteisöön vietävien kalastustuotteiden tuotanto-, varastointi- ja lähetysolosuhteita koskeva tarkastus.

(2)

Kalastustuotteiden terveystarkastusta ja -valvontaa koskevia Saudi-Arabian lainsäädännön vaatimuksia voidaan pitää direktiivissä 91/493/ETY vahvistettuja vaatimuksia vastaavina.

(3)

Erityisesti ”General Directorate of Quality Control Laboratories (GDQCL)” pystyy tehokkaasti tarkastamaan, että voimassa olevia sääntöjä sovelletaan.

(4)

GDQCL on antanut viralliset takeet direktiivin 91/493/ETY liitteessä olevassa V luvussa vahvistettujen, kalastustuotteiden terveystarkastusta ja -valvontaa koskevien vaatimusten noudattamisesta sekä mainitun direktiivin säännöksiä vastaavien hygieniavaatimusten noudattamisesta.

(5)

On aiheellista vahvistaa Saudi-Arabiasta yhteisöön tuotavia kalastustuotteita koskevat yksityiskohtaiset säännökset direktiivin 91/493/ETY mukaisesti.

(6)

On myös tarpeen laatia luettelo hyväksytyistä laitoksista, tehdasaluksista tai kylmävarastoista sekä pakastusaluksista, jotka on varustettu tietyillä aluksilla käsiteltyjä kalastustuotteita koskevien hygieniasääntöjen vähimmäisvaatimuksista direktiivin 91/493/ETY 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdan mukaisesti 16 päivänä kesäkuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/48/ETY (2). vaatimusten mukaisesti. Nämä luettelot on laadittava GDQCL:n komissiolle toimittaman ilmoituksen perusteella.

(7)

Tarvittavan siirtymäajan varmistamiseksi on aiheellista, että tätä päätöstä ryhdytään soveltamaan 3 päivän kuluttua sen julkaisemisesta.

(8)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

16.3.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 69/55

(1)

Sellaisten kolmansien maiden luettelosta, joista kalastustuotteiden tuonti ihmisravinnoksi on sallittua, 22 päivänä huhtikuuta 1997 tehdyssä komission päätöksessä 97/296/EY (2) luetellaan maat ja alueet, joista kalastustuotteiden tuonti ihmisravinnoksi on sallittua. Kyseisen päätöksen liitteessä olevassa I osassa luetellaan maat ja alueet, joista on tehty erityinen päätös terveyttä koskevista vaatimuksista kalastustuotteiden tuotannossa ja saattamisessa markkinoille 22 päivänä heinäkuuta 1991 annetun neuvoston direktiivin 91/493/ETY (3) perusteella, ja liitteessä olevassa II osassa luetellaan maat ja alueet, jotka vastaavat päätöksen 95/408/EY 2 artiklan 2 kohdan edellytyksiä.

(2)

Komission päätöksessä 2005/218/EY (4) asetetaan erityiset tuontia koskevat edellytykset Saudi-Arabiasta peräisin oleville kalastustuotteille, mistä syystä kyseinen maa olisi sisällytettävä päätöksen 97/296/EY liitteessä olevan I osan luetteloon.

(3)

Asiaa koskevat luettelot olisi selkeyden vuoksi korvattava kokonaisuudessaan.

(4)

Päätös 97/296/EY olisi tämän vuoksi muutettava vastaavasti.

(5)

Tämän päätöksen olisi tultava voimaan samana päivänä kuin Saudi-Arabiasta peräisin olevien kalastustuotteiden tuontia koskevan päätöksen 2005/218/EY.

(6)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

16.3.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 69/59

(1)

Neuvosto hyväksyi 27 päivänä joulukuuta 2001 yhteisen kannan 2001/931/YUTP erityistoimenpiteiden toteuttamisesta terrorismin torjumiseksi (1).

(2)

Neuvosto hyväksyi 17 päivänä toukokuuta 2004 yhteisen kannan 2004/500/YUTP yhteisen kannan 2001/931/YUTP ajantasaistamisesta (2).

(3)

Yhteisessä kannassa 2001/931/YUTP edellytetään sen tarkistamista säännöllisin väliajoin.

(4)

On tarpeen saattaa yhteisen kannan 2001/931/YUTP liite ajan tasalle ja kumota yhteinen kanta 2004/500/YUTP.

(5)

Yhteisen kannan 2001/931/YUTP 1 artiklan 4 kohdassa vahvistettujen perusteiden mukaisesti on laadittu luettelo,

16.3.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 69/64

(1)

Neuvosto teki 2 päivänä huhtikuuta 2004 päätöksen 2004/306/EY tiettyihin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvista erityisistä rajoittavista toimenpiteistä terrorismin torjumiseksi annetun asetuksen (EY) N:o 2580/2001 2 artiklan 3 kohdan täytäntöönpanosta ja päätöksen 2003/902/EY kumoamisesta (2).

(2)

On suotavaa laatia ajantasaistettu luettelo henkilöistä, ryhmistä ja yhteisöistä, joihin asetusta (EY) N:o 2580/2001 sovelletaan,

1.

HENKILÖT