21.6.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 168/1

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 3223/94 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten mukaisesti komission vahvistamista kolmansien maiden tuonnin kiinteiden arvojen perusteista liitteissä määriteltävien tuotteiden ja ajanjaksojen osalta.

(2)

Edellä mainittujen perusteiden mukaisesti tuonnin kiinteät arvot on vahvistettava tämän asetuksen liitteessä esitetylle tasolle,

21.6.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 168/3

(1)

Komission asetuksella (EY) N:o 835/2006 (2) avataan pysyvä tarjouskilpailu Puolan interventioelimen hallussa olevan 150 000 vehnätonnin myymiseksi uudelleen sisämarkkinoilla.

(2)

Nykyisessä markkinatilanteessa olisi lisättävä vehnämääriä, jotka Puolan interventioelin saattaa myyntiin sisämarkkinoilla, jolloin pysyvä tarjouskilpailu koskee 250 000:ta tonnia.

(3)

Sen vuoksi olisi syytä muuttaa asetus (EY) N:o 835/2006.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat viljan hallintokomitean lausunnon mukaiset,

1)

Korvataan 1 artiklan ilmaisu ”150 000 tonnia” ilmaisulla ”250 000 tonnia”.

2)

Korvataan liitteen otsikossa ilmaisu ”150 000 tonnin” ilmaisulla ”250 000 tonnin”.

21.6.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 168/4

(1)

Komission asetuksella (EY) N:o 836/2006 (2) avataan pysyvä tarjouskilpailu Saksan interventioelimen hallussa olevan vehnän vientiä myymiseksi uudelleen sisämarkkinoilla.

(2)

Ottaen huomioon markkinoiden tarpeet ja Saksan interventioelimen käytettävissä olevat määrät Saksa on ilmoittanut komissiolle interventioelimensä aikomuksesta lisätä tarjouskilpailutettavaa määrää 50 000 tonnilla. Saksan esittämä pyyntö olisi hyväksyttävä markkinatilanteen perusteella.

(3)

Sen vuoksi asetus (EY) N:o 836/2006 olisi muutettava.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat viljan hallintokomitean lausunnon mukaiset,

1)

Korvataan 1 artiklassa 100 000 tonnin määrä 150 000 tonnin määrällä.

2)

Korvataan liitteen otsikossa ilmaisu ”100 000 tonnin” ilmaisulla ”150 000 tonnin”.

21.6.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 168/5

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 648/2004 varmistetaan pesuaineiden vapaa liikkuvuus sisämarkkinoilla ja huolehditaan samalla korkeasta ympäristön ja ihmisten terveyden suojelun tasosta vahvistamalla säännöt pesuaineiden pinta-aktiivisten aineiden lopullisesta biohajoavuudesta ja pesuaineiden ainesosien pakkausmerkinnöistä.

(2)

Eräät asetuksen (EY) N:o 648/2004 liitteessä III vahvistetuista menetelmistä, kuten ISO 14593 -vertailumenetelmä, soveltuvat myös sellaisten aineiden testaamiseen, jotka liukenevat heikosti veteen, jos aineen riittävä dispersio varmistetaan. Standardissa ISO 10634 annetaan lisäohjeita heikosti liukenevien aineiden testauksesta. Kuitenkin on otettava käyttöön uusi testausmenetelmä käytettäväksi heikosti veteen liukenevien pinta-aktiivisten aineiden kanssa. Ehdotettu uusi testausmenetelmä on standardi ISO 10708:1997 ”Water quality – Evaluation in an aqueous medium of the ultimate aerobic biodegradability of organic compounds”. Terveys- ja ympäristöriskejä käsittelevä tiedekomitea (SCHER) tuli siihen tulokseen, että ISO 10708 -menetelmä vastaa tasoltaan asetuksen liitteeseen III jo sisällytettyjä testausmenetelmiä, ja kannatti menetelmän käyttöä.

(3)

Jotta varmistetaan terveyden korkeatasoinen suojelu, kuluttajien on saatava helpommin tietoa pesuaineiden koostumuksesta. Pesuaineiden pakkauksiin on tämän vuoksi lisättävä sen Internet-sivuston osoite, jolta voi helposti hankkia asetuksen (EY) N:o 648/2004 liitteessä VII olevassa D osassa mainitun ainesosaluettelon.

(4)

Allergisoivat hajusteet on täytynyt ilmoittaa, jos ne on lisätty tuotteeseen puhtaina aineina. Niiden ilmoittamista ei ole kuitenkaan tähän asti vaadittu, jos ne oli lisätty haihtuvien öljyjen tai hajusteiden kaltaisten monimutkaisten ainesosien osatekijöinä. Jotta lisättäisiin avoimuutta kuluttajien kannalta, pesuaineisiin sisältyvät allergisoivat hajusteet olisi ilmoitettava riippumatta siitä, millä tapaa ne on lisätty pesuaineeseen.

(5)

Asetuksen (EY) N:o 648/2004 liitteessä VII olevassa D osassa mainittu kuluttajille tarkoitettu ainesosaluettelo edellyttää erikoistuneen tieteellisen nimikkeistön käyttöä, mikä saattaa pikemminkin haitata kuin edesauttaa asian ymmärtämistä. Kuluttajille annettavien tietojen ja samaisessa liitteessä olevassa C osassa mainittujen lääkintähenkilöstölle annettavien tietojen välillä on lisäksi joitakin epäjohdonmukaisuuksia. Kuluttajille tarkoitetut ainesosatiedot olisi tehtävä helppotajuisemmiksi käyttämällä INCI-nimikkeistöä, joka on jo käytössä kosmeettisten ainesosien osalta, ja C ja D osat olisi saatettava vastaamaan toisiaan.

(6)

Asetuksessa esitetystä ”pesuaineen” määritelmästä käy selvästi ilmi, että pakkausmerkintäsääntöjä sovelletaan kaikkiin pesuaineisiin riippumatta siitä, sisältävätkö ne pinta-aktiivisia aineita vai eivät. Asetuksen (EY) N:o 648/2004 liitteessä VII olevassa D osassa kuitenkin vahvistetaan erilaiset säännöt pinta-aktiivisia aineita sisältäville ja näitä aineita sisältämättömille teollisuus- ja laitospesuaineille. Näillä pakkausmerkintävaatimusten eroilla ei ole mitään käytännön tarkoitusta, ja ne olisi poistettava.

(7)

Asetuksen (EY) N:o 648/2004 liitteet III ja VII olisi tämän vuoksi muutettava vastaavasti. Selkeyden vuoksi on aiheellista korvata kyseiset liitteet.

(8)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pesuainekomitean lausunnon mukaiset,

1)

Korvataan liite III tämän asetuksen liitteellä I.

2)

Korvataan liite VII tämän asetuksen liitteellä II.

21.6.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 168/11

(1)

Yhteisön sianliha-alan edustavien markkinoiden luettelosta 14 päivänä heinäkuuta 1989 annettua komission asetusta (ETY) N:o 2123/89 (2) on muutettu useita kertoja ja huomattavilta osilta (3). Sen vuoksi olisi selkeyden ja järkeistämisen takia kodifioitava mainittu asetus.

(2)

Asetuksessa (ETY) N:o 2759/75 säädetään teurastettujen sikojen yhteisön markkinahinnan toteamisesta edustavilla markkinoilla noteerattujen hintojen perusteella.

(3)

Tämän asetuksen 4 artiklan 2 kohdan soveltamisen mahdollistamiseksi on tarpeen laatia luettelo edustavista markkinoista. Teurastettujen sikojen hintojen vahvistamiseksi olisi käytettävä sekä suoraan markkinoilta tai teurastamoista saatuja hintoja että hintoja, jotka on vahvistettu noteerauskeskuksissa, joiden kokonaisuus muodostaa kunkin jäsenvaltion edustavat markkinat.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat sianlihan hallintokomitean lausunnon mukaiset,

21.6.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 168/14

(1)

Maatalouden taloustileistä yhteisössä annetun asetuksen (EY) N:o 138/2004 liitteessä I ja II vahvistetaan maatalouden taloustilejä yhteisössä (EAA) koskevat menetelmät ja tietojen toimittamista koskeva ohjelma. Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmään (EKT 1995) tehtyjen, välillisten rahoituspalvelujen (FISIM) kirjaamiseen liittyvien muutosten vuoksi maatalouden taloustilejä yhteisössä koskevat menetelmät olisi saatettava ajan tasalle, jotta ne olisivat kansantalouden tilinpidon keskeisen lainsäädäntökehyksen EKT:n kanssa yhdenmukaiset.

(2)

Sen vuoksi asetus (EY) N:o 138/2004 olisi muutettava vastaavasti.

(3)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat neuvoston päätöksellä 72/279/ETY (2) perustetun pysyvän maataloustilastokomitean lausunnon mukaiset,

21.6.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 168/16

(1)

Komissio antoi 22 päivänä maaliskuuta 2006 asetuksen (EY) N:o 474/2006 yhteisössä toimintakieltoon asetettuja lentoliikenteen harjoittajia koskevasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2111/2005 luvussa II tarkoitetusta yhteisön luettelosta (2).

(2)

Perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan ja yhteisössä toimintakieltoon asetettuja lentoliikenteen harjoittajia koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2111/2005 II luvussa tarkoitetun yhteisön luettelon laatimissäännöistä 22 päivänä maaliskuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 473/2006 (3) 2 artiklan mukaisesti eräät jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet komissiolle toimintakieltoon alueellaan asetetut lentoliikenteen harjoittajat, toimintakieltoon asettamiseen johtaneet syyt sekä muut asiaan liittyvät tiedot.

(3)

Perusasetuksen 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti jäsenvaltiot ovat toimittaneet komissiolle tiedot, jotka ovat olennaisia yhteisön luettelon ajantasaistamiseksi. Komissio päättää tältä pohjalta yhteisön luettelon ajantasaistamisesta joko omasta aloitteestaan tai jonkin jäsenvaltion pyynnöstä.

(4)

Komissio on perusasetuksen 7 artiklan ja asetuksen (EY) N:o 473/2006 4 artiklan mukaisesti ilmoittanut toimintakieltoa koskevan päätöksen perusteena käytettävät keskeiset tosiseikat ja näkemykset kaikille kyseisille lentoliikenteen harjoittajille suoraan, tai ellei tämä ole ollut käytännössä mahdollista, niiden lakisääteisestä valvonnasta vastaaville viranomaisille.

(5)

Perusasetuksen 7 artiklan ja asetuksen (EY) N:o 473/2006 4 artiklan mukaisesti komissio on antanut kyseisille lentoliikenteen harjoittajille mahdollisuuden tutustua jäsenvaltioiden toimittamiin asiakirjoihin, toimittaa kirjallinen lausuntonsa ja esittää kantansa asiassa suullisesti 10 työpäivän kuluessa komissiolle ja lentoturvallisuuskomitealle (4).

(6)

Asetuksen (EY) N:o 473/2006 3 artiklan mukaisesti komissio ja erityistapauksissa eräät jäsenvaltiot ovat kuulleet kyseisten lentoliikenteen harjoittajien lakisääteisestä valvonnasta vastaavia viranomaisia.

(7)

Buraq Air on osoittanut lopettaneensa rahtitoiminnot, joiden vuoksi se sisällytettiin asetuksen (EY) N:o 474/2006 liitteeseen B.

(8)

Buraq Air -yhtiön lakisääteisestä valvonnassa vastaavat Libyan viranomaiset ovat antaneet vakuutuksen siitä, että Buraq Air -yhtiön toiminta on asianmukaisten turvallisuusnormien mukaista.

(9)

Näin ollen on yhteisten perusteiden nojalla katsottava, että Buraq Air -yhtiön olisi sallittava harjoittaa lentoliikennettä yhteisössä ja että se olisi näin ollen poistettava liitteestä B, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta varsinaiseen vaatimustenmukaisuuden tarkastamiseen, joka toteutetaan riittävissä asematasotarkastuksissa.

(10)

ICAO-koodien rekisterin viimeisimmässä laitoksessa viitataan Kongon demokraattisen tasavallan, Päiväntasaajan Guinean, Liberian, Sierra Leonen ja Swazimaan lakisääteisestä valvonnasta vastaavilta viranomaisilta lentotoimintaluvan saaneisiin lentoliikenteen harjoittajiin, joita ei mainita erikseen yhteisön luettelossa.

(11)

Mainittujen lentoliikenteen harjoittajien lakisääteisestä valvonnasta vastaavat Kongon demokraattisen tasavallan, Liberian, Sierra Leonen ja Swazimaan viranomaiset eivät ole komission sitä pyydettyä toimittaneet todisteita, että mainitut lentoliikenteen harjoittajat olisivat lopettaneet toimintansa.

(12)

Päiväntasaajan Guinean viranomaiset ovat ilmoittaneet komissiolle nopeasta edistymisestä lentotoimintalupien peruuttamisessa lentoliikenteen harjoittajilta, jotka eivät täytä asianmukaisia turvallisuusnormeja. Päiväntasaajan Guinean viranomaisilta vaaditaan kuitenkin edelleen teknistä aineistoa, jotta komissio voisi poistaa nämä lentoliikenteen harjoittajat liitteestä A.

(13)

Päiväntasaajan Guinean viranomaiset ovat myös ilmoittaneet komissiolle ottaneensa käyttöön korjaussuunnitelman voidakseen panna täytäntöön asianmukaiset turvallisuusnormit ja valvoa niitä mainituille viranomaisille Chicagon yleissopimuksen perusteella kuuluvien velvoitteiden mukaisesti ja toteuttaa riittävää turvallisuusvalvontaa Päiväntasaajan Guineassa lentotoimintaluvan saaneiden lentoliikenteen harjoittajien osalta. Päiväntasaajan Guinean viranomaiset ovat kuitenkin ilmoittaneet, että korjaussuunnitelman täysimääräinen toteutus vaatii lisäaikaa.

(14)

Näin ollen liitteeseen A olisi avoimuuden ja johdonmukaisuuden vuoksi sisällytettävä kaikki Kongon demokraattisessa tasavallassa, Päiväntasaajan Guineassa, Liberiassa, Sierra Leonessa ja Swazimaassa lentotoimintaluvan saaneet lentoliikenteen harjoittajat, joiden olemassaolo todetaan ICAO-koodien rekisterin viimeisimmässä laitoksessa.

(15)

Sudanissa lentotoimintaluvan saaneen Air West Co. Ltd -yhtiön erityisiin toimintoihin liittyvistä vakavista turvallisuuspuutteista on todennettua näyttöä. Puutteet on todettu Saksan suorittamissa SAFA-ohjelmaan kuuluvissa asematasotarkastuksissa (5).

(16)

Air West Co. Ltd ilmoitti vastauksena Saksan siviili-ilmailuviranomaisen tekemään tiedusteluun, että asematasotarkastuksissa todettujen turvallisuuspuutteiden korjaamiseksi on otettu käyttöön korjaussuunnitelma. Ei kuitenkaan ole vielä näyttöä siitä, että asianmukainen korjaussuunnitelma olisi pantu täytäntöön niiden erityisten toimintojen osalta, joissa turvallisuuspuutteet todettiin.

(17)

Air West Co. Ltd -yhtiön lakisääteisestä valvonnasta vastaavat Sudanin viranomaiset eivät ole antaneet riittäviä tietoja mainittujen Air West Co. Ltd -yhtiön erityisten toimintojen turvallisuudesta Saksan ja komission esitettyä asiaa koskevia kysymyksiä.

(18)

Saksan hiljattain tekemä IL-76-ilma-alusta (rekisteritunnus ST-EWX) koskenut tarkastus ei paljastanut vakavia puutteita (6).

(19)

Näin ollen on yhteisten perusteiden nojalla katsottava, että Air West Co. Ltd ei täytä asianmukaisia turvallisuusnormeja muilla kuin IL-76-ilma-aluksella (rekisteritunnus ST-EWX) suoritettavilla lennoilla ja että Air West Co. Ltd olisi näin ollen sisällytettävä liitteeseen B kaikkien muiden toimintojen osalta.

(20)

Chicagon yleissopimuksessa määrättyjen erityisten turvallisuusnormien noudattamatta jättämisestä on todennettua näyttöä. Puutteet on todettu Ranskan suorittamassa SAFA-ohjelmaan kuuluvassa asematasotarkastuksessa (7).

(21)

Blue Wing Airlines ei ole antanut riittävää vastausta Ranskan siviili-ilmailuviranomaisen ja komission tekemään tiedusteluun, joka koskee sen toiminnan turvallisuusnäkökohtia.

(22)

Näin ollen on yhteisten perusteiden nojalla katsottava, että Blue Wing Airlines ei täytä asianmukaisia turvallisuusnormeja.

(23)

Vaikka Sky Gate International Aviation -yhtiön lentotoimintalupa on myönnetty Kirgisiassa, on todisteita siitä, ettei lentoyhtiön päätoimipaikka ole Kirgisiassa kuten Kirgisian siviili-ilmailuviranomainen on ilmoittanut, mikä on ristiriidassa Chicagon yleissopimuksen liitteen 6 määräysten kanssa.

(24)

Sky Gate International Aviation ei ole antanut riittävää vastausta Yhdistyneen kuningaskunnan siviili-ilmailuviranomaisen ja komission tekemiin tiedusteluihin, jotka koskevat sen päätoimipaikkaa.

(25)

Sky Gate International Aviation -yhtiön lakisääteisestä valvonnasta vastaavat Kirgisian tasavallan viranomaiset eivät ole osoittaneet, että ne voivat toteuttaa turvallisuusvalvontaa tämän lentoliikenteen harjoittajan osalta.

(26)

Näin ollen on yhteisten perusteiden nojalla katsottava, että Sky Gate International Aviation ei täytä asianmukaisia turvallisuusnormeja.

(27)

Vaikka Star Jet -yhtiön lentotoimintalupa on myönnetty Kirgisiassa, on todisteita siitä, ettei lentoyhtiön päätoimipaikka ole Kirgisiassa, mikä on ristiriidassa Chicagon yleissopimuksen liitteen 6 määräysten kanssa.

(28)

Star Jet liikennöi kolmea Lockheed L-1011 Tristar -ilma-alusta, joiden sarjanumerot ovat samat kuin niiden kolmen ilma-aluksen sarjanumerot, joita liikennöi lakisääteisestä valvonnasta vastaavilta Sierra Leonen viranomaisilta lentotoimintaluvan saanut ja yhteisössä toimintakieltoon asetettu Star Air.

(29)

Star Jet ei ole antanut riittävää vastausta Yhdistyneen kuningaskunnan siviili-ilmailuviranomaisen ja komission tekemiin tiedusteluihin, jotka koskevat sen päätoimipaikkaa.

(30)

Star Jet -yhtiön lakisääteisestä valvonnasta vastaavat Kirgisian viranomaiset eivät ole osoittaneet voivansa toteuttaa turvallisuusvalvontaa tämän lentoliikenteen harjoittajan osalta.

(31)

Näin ollen on yhteisten perusteiden nojalla katsottava, että Star Jet ei täytä asianmukaisia turvallisuusnormeja.

(32)

GST Aero Air Company -yhtiön lakisääteisestä valvonnasta vastaavat Kazakstanin viranomaiset ovat toimittaneet Italialle listan kolmesta ilma-aluksesta, joilla on voimassa olevat lentokelpoisuustodistukset ja joissa on tarvittavat turvavarusteet. Lisäksi ne ovat ilmoittaneet Italialle, että käyttöön on otettu korjaussuunnitelma Italian suorittamissa GST Aero Company -yhtiön asematasotarkastuksissa (8) todettujen turvallisuuspuutteiden korjaamiseksi.

(33)

Ei kuitenkaan ole vielä näyttöä siitä, että asianmukainen korjaussuunnitelma olisi pantu täytäntöön niiden puutteiden osalta, jotka on todettu GST Aero Air Company -yhtiön toimintamenettelyissä.

(34)

Näin ollen on yhteisten perusteiden nojalla katsottava, että GST Aero Air Company ei täytä asianmukaisia turvallisuusnormeja ja että se olisi näin ollen edelleen sisällytettävä liitteeseen A.

(35)

Asetuksen (EY) N:o 474/2006 johdanto-osan 99 kappaleen mukaan Mauritanian viranomaisista, jotka vastaavat Air Mauritanien ja muiden niiden vastuulle kuuluvien yritysten valvonnasta, olisi tehtävä arvio ennen 23 päivää toukokuuta 2006. Eurooppalainen asiantuntijaryhmä teki 22 päivänä toukokuuta 2006 arviointikäynnin Mauritaniaan. Asiantuntijaryhmän raportista käy ilmi, etteivät perusasetuksen liitteen yhteiset perusteet täyty. Näin ollen Air Mauritanieta ei tulisi sisällyttää yhteisössä toimintakieltoon asetettujen lentoliikenteen harjoittajien luetteloon.

(36)

Mauritanian siviili-ilmailusektori on merkittävien muutosten kohteena, mikä johtuu erityisesti kattavan uuden siviili-ilmailulainsäädännön käyttöönotosta. Uuden lainsäädännön, vaatimusten ja menettelyjen täytäntöönpanoa on määrä arvioida uudelleen vuoden 2007 ensimmäisellä puoliskolla.

(37)

Komission nimenomaisista pyynnöistä huolimatta sille ei ole toimitettu todisteita siitä, että muut 24 päivänä maaliskuuta 2006 luetteloon sisällytetyt lentoliikenteen harjoittajat ja niiden lakisääteisestä valvonnasta vastaavat viranomaiset olisivat panneet asianmukaiset korjaussuunnitelmat kaikilta osin täytäntöön. Näin ollen on yhteisten perusteiden nojalla katsottava, että näiden lentoliikenteen harjoittajien toimintakieltoa olisi jatkettava.

(38)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat lentoturvallisuuskomitean lausunnon mukaiset,

1)

Korvataan liite A tämän asetuksen liitteellä A.

2)

Korvataan liite B tämän asetuksen liitteellä B.

21.6.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 168/28

(1)

Asetuksen (EY) N:o 2247/2003 1 artiklassa säädetään mahdollisuudesta antaa tuontitodistuksia Botswanasta, Keniasta, Madagaskarista, Swazimaasta, Zimbabwesta ja Namibiasta peräisin oleville naudanliha-alan tuotteille. Tuonti on kuitenkin toteutettava kullekin kolmannelle viejämaalle säädettyjen määrien rajoissa.

(2)

Määrät, joista lupahakemuksia on jätetty 1 päivän ja 10 päivän kesäkuuta 2006 välisenä aikana, eivät ole asetuksen (EY) N:o 2247/2003 mukaisesti luuttomaksi leikattuna lihana ilmaistuina suuremmat kuin Botswanan, Kenian, Madagaskarin, Swazimaan, Zimbabwen ja Namibian alkuperätuotteiden osalta käytettävissä olevat määrät. Tämän vuoksi tuontitodistuksia on mahdollista antaa haetuille määrille.

(3)

Olisi vahvistettava määrät, joille tuontitodistuksia voidaan hakea 1 päivästä heinäkuuta 2006 alkaen 52 100 t kokonaismäärän rajoissa.

(4)

On aiheellista mainita, että tämä asetus ei rajoita terveyttä ja eläinten terveyttä koskevista ongelmista nautaeläinten, sikojen, lampaiden ja vuohien sekä tuoreen lihan tai lihavalmisteiden tuonnissa kolmansista maista 12 päivänä joulukuuta 1972 annetun neuvoston direktiivin 72/462/ETY (4) soveltamista,

Saksa:

Yhdistynyt kuningaskunta:

21.6.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 168/30

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1159/2003 9 artiklassa säädetään yksityiskohtaisista säännöistä, jotka koskevat valkoisen sokerin ekvivalenttina ilmaistujen, CN-koodiin 1701 kuuluvien tuotteiden AKT-pöytäkirjan ja Intia-sopimuksen allekirjoittajamaista peräisin olevan tuonnin tullittoman toimitusvelvoitteen määrittämistä.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1159/2003 16 artiklassa säädetään yksityiskohtaisista säännöistä, jotka koskevat valkoisen sokerin ekvivalenttina ilmaistujen, CN-koodiin 1701 11 10 kuuluvien tuotteiden AKT-pöytäkirjan ja Intia-sopimuksen allekirjoittajamaista peräisin olevan tuonnin tullittomien tariffikiintiöiden määrittämistä.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 1159/2003 22 artiklassa avataan Brasiliasta, Kuubasta ja muista kolmansista maista tapahtuvan CN-koodiin 1701 11 10 kuuluvien tuotteiden tuontia varten tariffikiintiöt, joissa tulli on 98 euroa tonnilta.

(4)

Toimivaltaisille viranomaisille on esitetty 12 päivän ja 16 päivän kesäkuuta 2006 välisellä viikolla asetuksen (EY) N:o 1159/2003 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti tuontitodistushakemuksia, joissa haettu kokonaismäärä ylittää yhden asianomaisen maan osalta AKT–Intia-sokerille asetuksen (EY) N:o 1159/2003 9 artiklan perusteella vahvistetun toimitusvelvoitteen määrän.

(5)

Näin ollen komission on vahvistettava vähennyskerroin, jotta todistukset voidaan myöntää suhteessa käytettävissä olevaan määrään, ja ilmoitettava kyseisten määrien täyttymisestä,

21.6.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 168/33

(1)

Direktiivin 2004/17/EY 30 artiklassa säädetään, että hankintasopimuksiin, jotka tehdään jonkin direktiivissä tarkoitetun toiminnon suorittamiseksi, ei sovelleta tätä direktiiviä, jos toiminto siinä jäsenvaltiossa, jossa se toteutetaan, on suoraan avoin kilpailulle markkinoilla, joille pääsyä ei ole rajoitettu. Toimintaan kohdistuva suora kilpailu arvioidaan puolueettomin perustein ja asianomaisen alan erityispiirteet huomioon ottaen. Markkinoille pääsyn katsotaan olevan rajoittamatonta, jos jäsenvaltiossa on pantu täytäntöön yhteisön lainsäädännön soveltuvat säännökset ja niitä sovelletaan tietyn alan tai sen osan avaamiseksi kilpailulle. Kyseinen lainsäädäntö on lueteltu direktiivin 2004/17/EY liitteessä XI, jossa viitataan sähköalan osalta sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä 19 päivänä joulukuuta 1996 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 96/92/EY (2). Direktiivi 96/92/EY on korvattu sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 96/92/EY kumoamisesta 26 päivänä kesäkuuta 2003 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2003/54/EY (3), jossa edellytetään entistä suurempaa markkinoiden avoimuutta.

(2)

Direktiivin 2004/17/EY 62 artiklan 2 kohdan mukaisesti kyseisen direktiivin III osastoa, jossa säädetään suunnittelukilpailuihin sovellettavista säännöistä, ei sovelleta kilpailuihin, jotka järjestetään asianomaisessa jäsenvaltiossa sellaisen toiminnan harjoittamiseksi, jonka osalta on komission päätöksellä katsottu voitavan soveltaa 30 artiklan 1 kohtaa tai jota voidaan soveltaa kyseisen artiklan 4 kohdan toisen tai kolmannen alakohdan tai sen 5 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti.

(3)

Suomen tasavallan esittämä pyyntö koskee sekä sähkön tuotantoa, yhteistuotanto mukaan luettuna, että myyntiä (tukku- ja vähittäismyyntiä). Tukkumyyntimarkkinat on Suomessa suurelta osin integroitu Pohjoismaiden sähkömarkkinoihin (Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska). Kyseiset markkinat muodostuvat kahdenvälisestä kaupasta yhtäältä sähköntuottajien ja toisaalta toimittajien ja teollisuusyritysten välillä sekä Nord Poolista, vapaaehtoisesta pohjoismaisesta sähköpörssistä, johon kuuluvat spot- ja johdannaismarkkinat. Näin ollen ollaan selkeästi siirtymässä alueellisiin tukkumyyntimarkkinoihin, vaikka sähkönsiirron pullonkauloista johtuen kyseiset markkinat jakautuvat toisinaan maantieteellisiin hinta-alueisiin, joista Suomi muodostaa yhden. Suomen viranomaisten ja Suomen Nord Poolin mukaan Suomi oli erillinen hinnoittelualue 9,3 prosenttia kokonaisajasta vuonna 2005 (4). Myös sähköntuotannossa kuljetaan kohti alueellisia markkinoita, vaikka sähkönsiirron pullonkaulat sekä Suomen verkkojen ja muiden yhteisön alueiden sekä Venäjän verkkojen välisten yhteyksien rajallinen kapasiteetti (5) voivat tilapäisesti rajata markkinat Suomen alueelle Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Vähittäismyynnin markkina-alueena on Suomi, Ahvenanmaata lukuun ottamatta, sillä kuten Suomen viranomaiset ovat vahvistaneet, muista Pohjoismaista tulevat sähkönjakelijat, jotka eivät ole sijoittautuneet Suomeen, eivät vielä ole todellinen vaihtoehto kuluttajille tai pienille ja keskisuurille asiakkaille.

(4)

Tämä arvio, samoin kuin muut tähän päätökseen sisältyvät arviot, on tehty ainoastaan direktiivin 2004/17/EY soveltamista varten eivätkä ne rajoita kilpailusääntöjen soveltamista.

(5)

Suomessa on pantu täytäntöön ja sovellettu sekä direktiiviä 96/92/EY että direktiiviä 2003/54/EY, ja on päätetty siirtoverkkojen omistajuuden täysimääräisestä eriyttämisestä sekä jakeluverkkojen oikeudellisesta ja toiminnallisesta eriyttämisestä pienimpiä yrityksiä lukuun ottamatta. Tällä perusteella olisi katsottava 30 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti, että markkinoille pääsyä ei ole rajoitettu.

(6)

Se, onko toiminta suoraan avointa kilpailulle, olisi arvioitava useiden indikaattoreiden perusteella, joista yksikään ei ole ratkaiseva sellaisenaan.

(7)

Neuvostolle ja Euroopan parlamentille antamassaan tiedonannossa ”Raportti edistymisestä kaasun ja sähkön sisämarkkinoiden luomisessa” (6), jäljempänä ’raportti 2005’, komissio totesi, että ”ala on monien maiden markkinoilla erittäin keskittynyttä, mikä estää todellisen kilpailun” (7). Tästä syystä komissio katsoi, että sähköntuotannon alalla ”yksi kansallisten markkinoiden kilpailuastetta kuvaavista indikaattoreista on kolmen suurimman tuottajan kokonaismarkkinaosuus” (8). ”Teknisen liitteen” (9) mukaan kolmen suurimman tuottajan yhteenlaskettu osuus Pohjoismaiden markkinoiden kokonaistuotannosta on 40 prosenttia (10), eli tyydyttävän pieni. Kun tarkastellaan Suomen aluetta, kolmen suurimman tuottajan yhteenlaskettu markkinaosuus on luonnollisesti korkeampi (11). Jaksoja, jolloin Suomen markkinat ovat eristyneet, on kuitenkin vähän (12). Näin ollen markkinoilla on kilpailupainetta merkittävän osan vuotta, koska sähköä on mahdollista hankkia Suomen alueen ulkopuolelta ja etenkin koska Pohjoismaiden välillä ei peritä siirtomaksuja. Koska ylikuormittuminen on luonteeltaan tilapäistä, Suomen alueen sisällä ei voida tehdä investointeja ottamatta huomioon muita Pohjoismaiden markkinoiden tuottajia. Näitä seikkoja olisi siksi pidettävä osoituksena tuotantomarkkinoihin – sekä Suomen kansallisiin markkinoihin että kehittyviin alueellisiin markkinoihin – kohdistuvasta suorasta kilpailusta.

(8)

Sähkön tukkumyyntimarkkinoilla myös keskittymis- ja vakavaraisuusaste ovat hyviä kilpailua kuvaavia indikaattoreita. Edellä johdanto-osan 3 kappaleessa mainitun Pohjoismaiden vapaaehtoisen sähköpörssin Nord Pool Spot AS:n markkinaosuus Pohjoismaiden fyysisestä sähköntoimituksesta vuonna 2004 oli 42 prosenttia (13). Kun on kyse alueellisista markkinoista, taso on tyydyttävä. Lisäksi sähkön tukkukaupan kilpailuolosuhteisiin vaikuttaa voimakkaasti markkina-alueella sähköllä käytävä finanssikauppa, joka Nord Poolin välittämänä oli volyymiltään 1,5-kertainen Pohjoismaiden sähkönkulutukseen nähden (14) (ja muut selvitetyt transaktiot kuten OTC (”over the counter” eli myynti suoraan asiakkaille) mukaan lukien yli nelinkertainen sähkönkulutukseen nähden) (15). Kuten teknisessä liitteessä todetaan (16), tätä vakavaraisuusastetta olisi pidettävä tyydyttävänä, eli sen pitäisi katsoa osoittavan alueellisten markkinoiden toimivan moitteettomasti ja niillä esiintyvän kilpailua. Kuten edellä todetaan, kilpailutilannetta olisi tarkasteltava myös pelkästään Suomen alueen osalta. Ensiksikin on vielä korostettava, että edellä mainitut pullonkauloista johtuvat ongelmat eivät ole jatkuvia vaan tilapäisiä. Näin ollen markkinoilla on jatkuvasti kilpailupainetta, koska sähköä on mahdollista hankkia Suomen alueen ulkopuolelta ja etenkin koska Pohjoismaiden välillä ei peritä siirtomaksuja. Lisäksi sähkön tukkumyyntihinnat vahvistaa Suomessa Nord Pool. Näitä seikkoja olisi siksi pidettävä osoituksena tukkumarkkinoihin – sekä Suomen kansallisiin markkinoihin että kehittyviin alueellisiin markkinoihin – kohdistuvasta suorasta kilpailusta.

(9)

Maan kokoon nähden vähittäismyyntimarkkinoiden taloudellisten toimijoiden määrä on melko suuri (yli 60, joista merkittävä osa tarjoaa palvelujaan koko maan alueella) samoin kuin niiden yritysten määrä, joiden markkinaosuus on yli 5 prosenttia. Viimeisimpien käytettävissä olevien tietojen mukaan kolmen suurimman sellaisen tuottajan, jotka toimittavat sähköä pienille ja keskisuurille yrityksille sekä hyvin pienille liikeasiakkaille ja kotitalouksille, yhteenlaskettu markkinaosuus on tyydyttävän pieni eli 35–40 prosenttia (17). Näitä seikkoja olisi tämän vuoksi pidettävä osoituksena toimintaan kohdistuvasta suorasta kilpailusta.

(10)

Myös tasesähkömarkkinoiden toimintaa olisi pidettävä indikaattorina, eikä ainoastaan tuotannon vaan myös tukku- ja vähittäismyyntimarkkinoiden osalta. ”Ne markkinoiden toimijat, jotka eivät pysty helposti sovittamaan sähköntuotantoaan asiakaskuntansa tarpeisiin, saattavat joutua kärsimään hintaerosta siirtoverkko-operaattorin myymän vaje-energian ja sen ostaman ylituotannon välillä. Nämä siirtoverkko-operaattorin hinnat ovat joko sääntelijän määräämiä tai vaihtoehtoisesti käytetään markkinoihin perustuvaa mekanismia, jolloin hinta määräytyy niiden tarjousten mukaan, joita muut tuottajat tekevät oman tuotantonsa säätelemiseksi ylös- tai alaspäin. Markkinoiden pienille toimijoille pahinta on se, että siirtoverkko-operaattorin osto- ja myyntihinnan välinen ero kasvaa suureksi. Näin tapahtuu monissa jäsenvaltioissa, ja se on omiaan estämään kilpailun kehittymistä. Suuri ero hintojen välillä voi olla merkki riittämättömästä kilpailusta tasesähkömarkkinoilla, joita saattaa hallita vain yksi tai kaksi päätuottajaa. Ongelma on vielä pahempi siellä, missä verkon käyttäjät eivät voi mukauttaa omaa toimintaansa lähes reaaliaikaisesti.” (18) Pohjoismaiden alueella on yhtenäiset tasesähkömarkkinat sähköntoimittamisen tasapainottamiseksi, ja niiden keskeisten ominaisuuksien (markkinoihin perustuvan hinnoittelun, markkinoiden sulkeutumisen tunnin välein ja pienen hintaeron) vuoksi voidaan katsoa, että ne ovat avoimet suoralle kilpailulle.

(11)

Kun otetaan huomioon kyseessä olevan tuotteen (sähkön) ominaispiirteet ja sopivien korvaavien tuotteiden tai palveluiden vähäisyys tai niiden puuttuminen, hintakilpailulla ja hintojen muodostumisella on suurempi merkitys arvioitaessa sähkömarkkinoiden kilpailutilannetta. Toimittajaa vaihtavien asiakkaiden määrä on aidon hintakilpailun mittari ja siten välillisesti ”luonnollinen kilpailun tehokkuuden mittari. Jos vaihtajia on vähän, markkinoiden toimivuudessa on todennäköisesti ongelmia, joskaan ei pidä jättää huomiotta niitä etuja, joita jo mahdollisuus neuvotella sopimus uudelleen tavanomaisen toimittajan kanssa tuo muassaan” (19). Lisäksi ”säänneltyjen loppukäyttäjähintojen olemassaolo on selvästikin ratkaisevaa asiakkaiden käyttäytymiselle…Vaikka sääntelyn säilyttäminen voi olla perusteltua siirtymävaiheessa, se aiheuttaa yhä enemmän vääristymiä investointitarpeen tullessa ajankohtaiseksi” (20).

(12)

Suomessa kolmen pääkäyttäjäryhmän – suuret ja erittäin suuret teollisuuskäyttäjät, pienet ja keskisuuret teollisuus- ja yrityskäyttäjät sekä hyvin pienet yritys- ja yksityiskäyttäjät – vaihtamisaste on yli 75 prosenttia kahdessa ensiksi mainitussa ryhmässä ja 30 prosenttia viimeksi mainitussa ryhmässä (21). Loppukäyttäjähintoja ei säännellä (22), eli talouden toimijat vahvistavat hinnat itse eikä hintojen soveltamiseksi tarvita ennalta viranomaisten hyväksyntää. Siksi Suomen tilanne sähköntoimittajan vaihtamisen ja loppukäyttäjähintojen sääntelyn osalta on tyydyttävä ja sitä olisi pidettävä merkkinä toimintaan kohdistuvasta suorasta kilpailusta.

(13)

Kun otetaan huomioon edellä mainitut indikaattorit sekä Suomen tasavallan toimittamista tiedoista, raportista 2005 sekä sen teknisestä liitteestä ilmenevä alan kokonaistilanne Suomessa, erityisesti verkkojen pitkälle viety eriyttäminen tuotannosta/toimituksesta sekä verkkoon pääsyn tehokas sääntely, sähkön tuotannon ja myynnin Suomessa, Ahvenanmaata lukuun ottamatta, olisi katsottava täyttävän direktiivin 2004/17/EY 30 artiklan 1 kohdassa säädetyn vaatimuksen, jonka mukaan toiminnon on oltava suoraan avointa kilpailulle. Kuten edellä johdanto-osan 5 kappaleessa mainitaan, vapaata pääsyä markkinoille koskevan lisäehdon on katsottava täyttyvän. Tämän vuoksi direktiiviä 2004/17/EY ei pitäisi soveltaa silloin, kun hankintayksiköt tekevät hankintasopimuksia, joiden tarkoituksena on mahdollistaa sähkön tuotanto tai myynti kyseisillä maantieteellisillä alueilla, tai kun ne järjestävät suunnittelukilpailuja kyseisen toiminnan harjoittamiseen alueilla.

(14)

Tämä päätös perustuu helmikuun 2006 oikeudelliseen ja tosiasialliseen tilanteeseen sellaisena, kuin se esitetään Suomen tasavallan toimittamissa tiedoissa, raportissa 2005 ja sen teknisessä liitteessä. Päätöstä voidaan tarkistaa, jos oikeudellinen tai tosiasiallinen tilanne muuttuu merkittävästi niin, että direktiivin 2004/17/EY 30 artiklan 1 kohdan säännösten soveltamista koskevat edellytykset eivät enää täyty.

(15)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat julkisia hankintoja käsittelevän neuvoa-antavan komitean lausunnon mukaiset,

21.6.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 168/37

(1)

Komissio vastaanotti 17 päivänä toukokuuta 2005 valituksen, jossa väitettiin Romaniasta peräisin olevan piikarbidin tuonnin tapahtuvan vahingollisella polkumyynnillä.

(2)

Valituksen teki European Chemical Industry Council (CEFIC) perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan ja 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti sellaisten yhteisön tuottajien puolesta, joiden tuotanto muodostaa 100 prosenttia piikarbidin koko tuotannosta yhteisössä.

(3)

Valitus sisälsi alustavaa näyttöä polkumyynnin ja siitä aiheutuvan merkittävän vahingon olemassaolosta. Tämä katsottiin riittäväksi perusteeksi polkumyynnin vastaisen menettelyn aloittamiselle.

(4)

Tämän vuoksi komissio aloitti Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (2) julkaistulla ilmoituksella (’vireillepanoilmoitus’) Romaniasta peräisin olevan CN-koodiin 2849 20 00 kuuluvan piikarbidin tuontia yhteisöön koskevan polkumyynnin vastaisen menettelyn.

(5)

Komissio ilmoitti virallisesti tutkimuksen vireillepanosta niille vientiä harjoittaville tuottajille, tuojille ja tuojia tai viejiä edustaville järjestöille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä viejämaan edustajille, käyttäjille, kuluttajajärjestöille ja valituksen tehneille yhteisön tuottajille. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa, minkä lisäksi kaikille asianomaisille lähetettiin kyselylomakkeet.

(6)

CEFIC peruutti virallisesti valituksensa 1 päivänä maaliskuuta 2006.

(7)

Perusasetuksen 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti menettely voidaan päättää, jos valitus peruutetaan, paitsi jos päättäminen ei ole yhteisön edun mukaista.

(8)

Komissio katsoi, että menettely olisi päätettävä, koska tutkimuksessa ei tullut esiin sellaisia seikkoja, joiden vuoksi menettelyn päättäminen ei olisi yhteisön edun mukaista. Asianomaisille osapuolille ilmoitettiin asiasta ja niille annettiin mahdollisuus esittää huomautuksensa. Huomautuksia siitä, että menettelyn päättäminen ei olisi yhteisön edun mukaista, ei esitetty.

(9)

Tämän vuoksi komissio katsoo, että Romaniasta peräisin olevan piikarbidin yhteisöön suuntautuvaa tuontia koskeva polkumyynnin vastainen menettely olisi päätettävä ottamatta käyttöön polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä,