19.8.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 227/1

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 3223/94 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten mukaisesti komission vahvistamista kolmansien maiden tuonnin kiinteiden arvojen perusteista liitteissä määriteltävien tuotteiden ja ajanjaksojen osalta.

(2)

Edellä mainittujen perusteiden mukaisesti tuonnin kiinteät arvot on vahvistettava tämän asetuksen liitteessä esitetylle tasolle,

19.8.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 227/3

(1)

Koska vaatimus, jonka mukaan komission on ilmoitettava budjettivallan käyttäjälle ennen 15 päivää huhtikuuta sellaisten edelliseltä varainhoitovuodelta siirrettyjen määrärahojen peruuttamisesta, joita ei ole sidottu 31 päivään maaliskuuta mennessä, on osoittautunut liian ankaraksi, määräaikaa olisi pidennettävä kahdella viikolla 30 päivään huhtikuuta.

(2)

Olisi täsmennettävä, että väliaikaisten kahdestoistaosien järjestelmää sovellettaessa katsotaan, että edelliseksi varainhoitovuodeksi hyväksyttyihin kokonaismäärärahoihin sisältyvät kyseisen varainhoitovuoden aikana tehtyjen määrärahasiirtojen mukaiset korjaukset.

(3)

Olisi selvennettävä, että komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 (2) 7 ja 8 artiklan säännöksiä euron muuntamisesta muiksi valuutoiksi sovelletaan ainoastaan silloin, kun muunnon toteuttaa tulojen ja menojen hyväksyjä, ja että sitä ei sovelleta silloin, kun sen toteuttaa tavaran- tai palveluntoimittaja taikka edunsaaja hankinta- tai avustussopimuksessa sovittujen erityissääntöjen mukaisesti. Komission tilinpitäjä olisi tehokkuussyistä valtuutettava vahvistamaan euron kuukausittainen laskennallinen kurssi kirjanpidon tarpeita varten. Lisäksi olisi vahvistettava muuntokursseja koskeva erityissääntö, jota sovelletaan muuna valuuttana kuin euroina henkilöstölle maksettaviin korvauksiin, jotta voitaisiin varmistaa seurattavuus ja komission virkamiesten tasapuolinen kohtelu.

(4)

Moitteettoman varainhoidon periaatteen osalta olisi selkeytettävä ennakkoarvioinnin sisältöä ja kohdennettava ennakko-, väli- ja jälkiarvioinnit paremmin ottaen huomioon suhteellisuusperiaatteen vaatimukset. Ensisijaisia arviointikohteita olisi sen vuoksi tarkistettava huomion keskittämiseksi ehdotuksiin, joilla on merkitystä yritysten ja/tai kansalaisten kannalta, ja sellaisten pilottihankkeiden ja valmistelutoimien kattamiseksi, joita on tarkoitus jatkaa. Lisäksi olisi huolehdittava arviointien keskinäisestä täydentävyydestä, kun hankkeet ja toimet kuuluvat jo arvioinnin piiriin (esimerkiksi komission ja jäsenvaltioiden yhteiset tehtävät).

(5)

Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä voi menojen hyväksymistä edeltävissä ennakkotarkastuksissa katsoa, että joukko samankaltaisia yksittäisiä maksutapahtumia, jotka koskevat henkilöstön palkkoihin tai eläkkeisiin taikka virkamatka- tai sairaskulukorvauksiin liittyviä toistuvia menoja, muodostaa yhden maksutapahtuman. Toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän olisi tällöin toimitettava riskinarviointinsa mukaisesti jälkitarkastus.

(6)

Neuvottelumenettelyistä annettavaan kertomukseen olisi sisällytettävä ainoastaan tapaukset, joissa neuvottelumenettelyä on käytetty tavanomaisista hankintamenettelyistä poiketen.

(7)

Koska suoriteperusteinen kirjanpito otettiin käyttöön 1 päivänä tammikuuta 2005, ja koska kirjanpitotiedot ovat jatkuvasti saatavilla tietojärjestelmässä, koetase olisi järkevintä ja nopeinta laatia samana päivänä, jona tilinpitäjä luopuu tehtävästään. Jos tehtävän hoitaminen päättyy 31 päivänä joulukuuta, koetase voitaisiin laatia *samana päivänä odottamatta alustavan tilinpäätöksen vahvistamista.

(8)

Jotta tilinpitäjä voisi hoitaa kassanhallintatehtävänsä tehokkaasti, hänet olisi valtuutettava toimittamaan pankkitapahtumia toteuttamaan valtuutettujen henkilöiden nimet ja nimikirjoitusnäytteet kaikille rahoituslaitoksille, joissa hän on avannut tilejä.

(9)

Maksun enimmäismäärää, jonka ennakoiden hoitaja voi suorittaa, olisi nostettava 30 000 eurosta 60 000 euroon silloin, kun maksuja on käytännössä mahdotonta tai epätarkoituksenmukaista maksaa talousarvioon sovellettavia menettelyjä noudattaen.

(10)

Valtuutetulla tai edelleenvaltuutetulla tulojen ja menojen hyväksyjällä olisi oltava Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 21 a artiklan perusteella mahdollisuus kieltäytyä vahvistetun toimeksiannon toteuttamisesta, jos se on selvästi lainvastainen.

(11)

Koska kuittaamalla tapahtuvan perinnän yhteydessä tarvitaan sekä tulojen ja menojen hyväksyjän että tilinpitäjän toimenpiteitä, olisi perusteltua, että heidät velvoitettaisiin neuvottelemaan asiasta ennen kuittaamisen toteuttamista.

(12)

Kun velallinen on kansallinen viranomainen tai sen hallinnollinen yksikkö, kansallisten menettelyjen huomioon ottamiseksi tilinpitäjän on ilmoitettava asianomaiselle jäsenvaltiolle aikomuksestaan toimittaa perintä kuittaamalla vähintään 10 työpäivää ennen sen tekemistä. Tilinpitäjän pitäisi kuitenkin voida toteuttaa perintä kuittaamalla ennen tämän määräajan päättymistä, jos asianomainen jäsenvaltio tai hallinnollinen yksikkö hyväksyy tämän menettelyn.

(13)

Jos velka maksetaan ennen määräaikaa, viivästyskorkoa ei peritä, ja saamisten periminen kuittaamalla ennen kyseistä määräaikaa olisi rajoitettava tapauksiin, joissa tilinpitäjä katsoo perustelluista syistä, että yhteisöjen taloudellinen etu vaatii sitä.

(14)

Yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamiseksi pankkivakuuksien, joilla turvataan yhteisön saaminen siksi aikaa, kun sakkoa koskeva valitus on käsiteltävänä, olisi oltava täysin riippumattomia sopimusvelvoitteesta.

(15)

Rahoituspäätöksen sisältöä olisi edelleen täsmennettävä. Avustusten ja julkisten hankintojen osalta olisi määriteltävä tarkemmin, mitä tarkoitetaan talousarviosta rahoitettavia menoja aiheuttavan toiminnan ”keskeisillä osilla”. Lisäksi olisi selvennettävä, että asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002, jäljempänä ’varainhoitoasetus’, 110 artiklassa tarkoitettu työohjelma voi olla rahoituspäätös, jos se sisältää riittävän yksityiskohtaisen kehyksen.

(16)

Kun tehdään talousarviota koskeva kokonaissitoumus, sen täytäntöönpanoa koskevista oikeudellisista sitoumuksista voi vastata valtuutettu tai muu tulojen ja menojen hyväksyjä.

(17)

Olisi tarkistettava maksuaikoja sellaisissa hankinta- ja avustussopimuksissa, joiden mukaisten maksujen suorittamisehtona on kertomuksen tai todistuksen hyväksyminen. Näin varmistettaisiin, että maksut todella suoritetaan hyväksytyn kertomuksen tai todistuksen perusteella. Lisäksi silloin kun avustussopimuksen kohteena olevien toimintojen arvioiminen on erityisen vaikeaa, avustussopimukseen liittyvän kertomuksen hyväksymiselle asetettu määräaika olisi yhtenäistettävä vastaavanlaisiin palvelusopimuksiin nykyisin sovellettavan määräajan kanssa.

(18)

Toimivaltaisella tulojen ja menojen hyväksyjällä olisi yksinkertaisuuden vuoksi oltava mahdollisuus päättää, että kertomuksen tai todistuksen hyväksymiseen ja maksujen suorittamiseen sovelletaan samaa määräaikaa, tämän kuitenkaan vaikuttamatta voimassa oleviin määräaikasäännöksiin tai avustusten saajien oikeuksiin.

(19)

Vuonna 1994 vahvistetut vähäisten hankintojen kynnysarvot olisi saatettava ajan tasalle nostamalla ne 50 000 eurosta 60 000 euroon ja 13 800 eurosta 25 000 euroon. Olisi myös täsmennettävä, että kaikki enintään 60 000 euron arvoiset hankinnat voidaan tehdä neuvottelumenettelyssä.

(20)

Soveltamissäännöissä olisi annettava yksityiskohtaisemmat säännökset menettelystä, jota sovelletaan eräisiin, julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/18/EY (3) soveltamisalan ulkopuolelle jääviin tutkimus- ja kehityspalvelusopimuksiin sekä yleisradiopalvelusopimuksiin. Seurattavuusperiaatteen mukaisesti kyseiset sopimukset voidaan tehdä neuvottelumenettelyssä hankintailmoituksen julkaisemisen jälkeen.

(21)

Hankintamenettelyjen hallinnoinnin yksinkertaistamiseksi edelleen taloudellisten toimijoiden olisi voitava osallistua hankintamenettelyyn annettuaan valaehtoisen vakuutuksen, jonka mukaan niitä ei koske mikään kyseisestä hankintamenettelystä poissulkemiseen johtavista tilanteista. Tätä vaatimusta ei kuitenkaan pitäisi soveltaa menettelyihin, joissa hankintaviranomainen rajoittaa niiden ehdokkaiden määrää, jotka se kutsuu osallistumaan neuvottelumenettelyyn tai joilta se pyytää tarjouksen. Näitä menettelyjä ovat rajoitettu menettely, kilpailuun perustuva neuvottelumenettely ja hankintailmoituksen julkaisemisen jälkeen järjestettävä muu neuvottelumenettely. Direktiivin 2004/18/EY periaatteiden mukaisesti ja yhteisöjen taloudellisten etujen suojan parantamiseksi taloudellisen toimijan, jonka kanssa hankintasopimus tehdään, olisi kuitenkin toimitettava todisteet alkuperäisen vakuutuksensa tueksi, kun kyseessä ovat direktiivin 2004/18/EY mukaiset hankinnat tai ulkoisten toimien piiriin kuuluvat suuret hankinnat. Aina kun ehdokkaan tai tarjoajan on esitettävä todisteita, hankintaviranomaisen tulisi ottaa huomioon asiakirjatodisteet, joita kyseinen ehdokas tai tarjoaja on esittänyt saman viranomaisen käynnistämässä aiemmassa hankintamenettelyssä, edellyttäen että kyseisten todisteiden laatimisesta ei ole kulunut enempää kuin vuosi ja kunhan ne ovat edelleen voimassa.

(22)

Ulkoisten toimien yhteydessä olisi tehostettava kilpailuun perustuvaa neuvottelumenettelyä ja olisi voitava turvautua yhden tarjoajan kanssa käytävään neuvottelumenettelyyn, jos kilpailuun perustuva neuvottelumenettely päättyy kahdesti tuloksettomana tai jos se päättyy kerran tuloksettomana sen jälkeen, kun puitesopimuksen käyttäminen ei ole tuottanut tulosta. Teknisen ja taloudellisen suorituskyvyn todistamisvaatimuksesta olisi oltava mahdollista luopua, jos hankinnan arvo on enintään asianomaisella toimintalohkolla tehtävien kyseisentyyppisten hankintojen kynnysarvo. Toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän olisi tällöinkin voitava perustella valintansa. Arviointikomitealla tai hankintaviranomaisella olisi oltava mahdollisuus pyytää ehdokasta tai tarjoajaa toimittamaan täydentäviä asiakirjoja tai selventäviä tietoja, kuten toimielinten omaan lukuunsa tekemien hankintojen osalta säädetään.

(23)

Ulkoisiin toimiin sovellettavaa hankintasäännöstöä olisi yksinkertaistettava myös kansainvälisiä tarjouskilpailuja koskevan ennakkoilmoituksen julkaisemisen sekä suoritustakuuvaatimuksen osalta. Ennakkoilmoitus olisi julkaistava mahdollisimman aikaisin, ei kuitenkaan välttämättä ennen 31 päivää tammikuuta. Suoritustakuu olisi vaadittava ainoastaan suurten hankintojen yhteydessä, ja toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle olisi annettava mahdollisuus riskinarviointinsa perusteella päättää olla vaatimatta vakuutta julkisyhteisölle myönnettävälle ennakkorahoitukselle.

(24)

Avustusten myöntämiseen liittyvän hallintotyön vähentämiseksi olisi hyväksyttävä se, että edunsaajan lakisääteinen tai käytännössä vallitseva monopoli voidaan perustella myöntöpäätöksessä.

(25)

Vaatimusta ulkopuolisen tilintarkastajan laatiman kertomuksen liittämisestä hakemukseen olisi sovellettava ainoastaan avustushakemuksiin, joiden arvo on vähintään 500 000 euroa toimien osalta ja vähintään 100 000 euroa toiminta-avustusten osalta.

(26)

Luontoissuoritusten käyttöä edunsaajien osarahoituksena olisi helpotettava silloin, kun se on tarkoituksenmukaista tai tarpeellista, ja Euroopan kansalaisuutta ja innovaatioita edistävät yhteisöt olisi luettava Euroopan yleisen edun mukaista tavoitetta edistäviin yhteisöihin, jotka voivat saada toiminta-avustusta.

(27)

Hakijoille olisi ilmoitettava heidän hakemuksensa hylkäämisestä mahdollisimman varhain.

(28)

Euroopan yleisen edun mukaista tavoitetta edistäville yhteisöille myönnettäviin toiminta-avustuksiin sovellettavan voitontavoittelun kiellon täytäntöönpano olisi rajoitettava koskemaan yhteisön rahoitusosuutta vastaavaa prosenttiosuutta toimintatalousarviosta, jotta otettaisiin huomioon muiden sellaisten julkisten rahoittajien oikeudet, joiden on myös perittävä takaisin rahoitusosuuttaan vastaava prosenttiosuus vuoden aikana saadusta voitosta. Takaisinperittävän määrän laskemisessa ei pitäisi ottaa huomioon toimintatalousarvion hyväksi tehtävien luontoissuoritusten prosenttiosuutta.

(29)

Yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamiseksi olisi vaadittava ennakkomaksutakuuta kaikelle sellaiselle ennakkorahoitukselle, jonka osuus avustuksen kokonaismäärästä on yli 80 prosenttia ja jonka määrä on yli 60 000 euroa.

(30)

Olisi oltava mahdollista maksaa uusia ennakkomaksuja silloinkin, kun ennakkomaksut on jaettu useaan erään ja kun vähemmän kuin 70 prosenttia ennakkomaksuista on käytetty; uuden maksun määrästä olisi kuitenkin vähennettävä edellisen maksuerän käyttämätön osuus.

(31)

Olisi täsmennettävä, että julkisoikeudellisen yhteisön avustushakemukseen tai maksupyyntöön liitettävä ulkopuolinen tilintarkastus tai varmennus voidaan antaa pätevän ja riippumattoman virkamiehen tehtäväksi.

(32)

Koska komission tilinpitäjä on vahvistanut joulukuussa 2004 kirjanpitosäännöt ja -menetelmät sekä yhdenmukaistetun tililuettelon varainhoitoasetuksen 133 artiklan mukaisesti, tilinpäätöstä ja kirjanpitoa käsittelevä osasto olisi saatettava ajan tasalle poistamalla siitä säännökset, jotka ovat käyneet tarpeettomiksi.

(33)

Euroopan yhteisöjen henkilöstökoulutuskeskuksen perustamisesta 26 päivänä tammikuuta 2005 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston, komission, yhteisöjen tuomioistuimen, tilintarkastustuomioistuimen, Euroopan talous- ja sosiaalikomitean, alueiden komitean ja oikeusasiamiehen päätöksen 2005/118/EY (4) huomioon ottamiseksi olisi tarkistettava yhteisön virastojen luetteloa niin, että siitä käy ilmi, että Euroopan yhteisöjen henkilöstökoulutuskeskus toimii nykyään hallinnollisesti Euroopan henkilöstövalintatoimiston yhteydessä.

(34)

Sen vuoksi asetusta (EY, Euratom) N:o 2342/2002 olisi muutettava,

1)

Korvataan 6 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa sanat ”15 päivää huhtikuuta” sanoilla ”30 päivää huhtikuuta”.

2)

Lisätään 6 a artikla seuraavasti:

”6 a artikla

Väliaikaiset kahdestoistaosat

(Varainhoitoasetuksen 13 artiklan 2 kohta)

Varainhoitoasetuksen 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuilla kaikilla edelliseksi varainhoitovuodeksi hyväksytyillä määrärahoilla tarkoitetaan tämän asetuksen 5 artiklassa tarkoitettuja varainhoitovuoden määrärahoja, joita on tarkistettu kyseisen varainhoitovuoden aikana tehtyjen määrärahasiirtojen määrällä.”

3)

Korvataan 7 ja 8 artikla seuraavasti:

”7 artikla

Euron ja muiden valuuttojen väliset muuntokurssit

(Varainhoitoasetuksen 16 artikla)

1.   Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä muuntaa euron muiksi valuutoiksi Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa julkaistavan euron päivittäisen kurssin perusteella, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asiaan sovellettavien alakohtaisten säädösten soveltamisesta johtuvia erityissäännöksiä.

Kun toimeksisaaja tai avustuksen saaja joutuu toteuttamaan euron ja jonkin muun valuutan välisen muuntamisen, sovelletaan hankinta-, avustus- tai rahoitussopimusten määräyksiä muuntamista koskevista erityisjärjestelyistä.

2.   Jos euron päivittäistä kurssia tiettyyn valuuttaan nähden ei ole julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä käyttää 3 kohdassa tarkoitettua laskennallista kurssia.

3.   Jollei tämän asetuksen 213 artiklan säännöksistä muuta johdu, euro muunnetaan muiksi valuutoiksi varainhoitoasetuksen 132–137 artiklassa säädetyn kirjanpidon tarpeita varten euron kuukausittaisen laskennallisen kurssin avulla. Laskennallisen kurssin vahvistaa komission tilinpitäjä käyttämällä luotettaviksi katsomiaan tietolähteitä; kurssi määräytyy vahvistamiskuukautta edeltävän kuukauden toiseksi viimeisen arkipäivän valuuttakurssin perusteella.

8 artikla

Euron ja muiden valuuttojen välisissä muuntotoimenpiteissä käytettävä kurssi

(Varainhoitoasetuksen 16 artikla)

1.   Toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän toteuttamissa, euron ja muiden valuuttojen välisissä muuntotoimenpiteissä käytetään sen päivän kurssia, jona tulojen ja menojen hyväksymisestä vastaava yksikkö tekee maksu- tai perintämääräyksen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta alakohtaisten säädösten soveltamisesta tai hankinta-, avustus- tai rahoitussopimuksista johtuvia erityissäännöksiä.

2.   Kun on kyse euromääräisistä ennakkotileistä, euron ja muiden valuuttojen välisissä muuntotoimenpiteissä käytettävä kurssi määräytyy pankin maksupäivän perusteella.

3.   Varainhoitoasetuksen 16 artiklassa tarkoitettujen kansallisen valuutan määräisten ennakkotilien selvittämisen yhteydessä euron ja muiden valuuttojen välisissä muuntotoimenpiteissä käytettävä kurssi määräytyy tililtä maksetun menon suorituskuukauden perusteella.

4.   Kun on kyse kiinteämääräisistä menoista tai Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavista henkilöstösäännöistä ja yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevista palvelussuhteen ehdoista, jäljempänä ’henkilöstösäännöt’, aiheutuvista menoista, joille on vahvistettu enimmäismäärä ja jotka maksetaan muuna valuuttana kuin euroina, käytetään kurssia, joka on voimassa saamisen syntyessä.”

4)

Korvataan 21 artikla seuraavasti:

”21 artikla

Arviointi

(Varainhoitoasetuksen 27 artikla)

1.   Kaikista ohjelmia ja toimintaa koskevista ehdotuksista, jotka aiheuttavat menoja talousarviossa, tehdään ennakkoarviointi. Siinä tarkennetaan:

2.   Ehdotuksissa on esitettävä seuranta-, raportointi- ja arviointijärjestelyt, joissa on otettu huomioon kaikkien ehdotetun ohjelman tai toiminnan toteuttamiseen osallistuvien hallintotasojen vastuualueet.

3.   Kaikista ohjelmista ja kaikesta toiminnasta, pilottihankkeet ja valmistelutoimet mukaan luettuina, joihin osoitetut varat ylittävät 5 000 000 euroa, laaditaan väli- ja/tai jälkiarviointi, jossa tarkastellaan niihin osoitettuja taloudellisia resursseja ja henkilöstöresursseja sekä saavutettuja tuloksia; tarkoituksena on seuraavien edellytysten mukaisesti varmistaa, että toimet vastaavat niille asetettuja tavoitteita:

Ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdassa säädetty velvoite ei koske erikseen jokaista kyseisen toiminnan osana toteutettavaa hanketta tai tointa, joiden osalta vaatimus voidaan täyttää myös siten, että toimen toteuttaneet elimet antavat loppukertomuksen.

4.   Edellä 1 ja 3 kohdassa tarkoitettujen arviointien on oltava oikeassa suhteessa asianomaista ohjelmaa tai toimintaa varten osoitettuihin varoihin sekä ohjelman tai toiminnan vaikutukseen.”

5)

Muutetaan 45 artikla seuraavasti:

6)

Muutetaan 47 artikla seuraavasti:

7)

Korvataan 54 artiklan ensimmäinen virke seuraavasti:

”Valtuutetut tulojen ja menojen hyväksyjät luetteloivat kunakin varainhoitovuonna hankinnat, jotka tehdään 126 artiklan 1 kohdan a–g alakohdassa, 127 artiklan 1 kohdan a–d alakohdassa ja 242, 244 ja 246 artiklassa tarkoitetulla neuvottelumenettelyllä.”

8)

Korvataan 56 artikla seuraavasti:

”56 artikla

Tilinpitäjän palvelussuhteen päättyminen

(Varainhoitoasetuksen 61 artikla)

1.   Tilinpitäjän luopuessa tehtävästään tilitapahtumista laaditaan viipymättä koetase.

2.   Tilinpitäjä, jonka palvelussuhde päättyy, tai jos tämä ei ole mahdollista, joku hänen yksikkönsä virkamiehistä, toimittaa koetaseen ja sen luovuttamisesta laadittavan kertomuksen uudelle tilinpitäjälle.

Uuden tilinpitäjän on kuukauden kuluessa koetaseen toimittamisesta hyväksyttävä se allekirjoituksellaan; hän voi esittää varaumia.

Koetaseen luovuttamisesta laadittavassa kertomuksessa on esitettävä myös koetaseen tulos ja mahdolliset varaumat.

3.   Kukin toimielin ilmoittaa budjettivallan käyttäjälle tilinpitäjän nimityksestä ja palvelussuhteen päättymisestä.”

9)

Korvataan 60 artiklan toinen kohta seuraavasti:

”Tätä varten kunkin toimielimen tilinpitäjä toimittaa valtuutettujen henkilöstön jäsenten nimet ja nimikirjoitusnäytteet kaikille rahoituslaitoksille, joissa kyseinen toimielin on avannut tilejä.”

10)

Muutetaan 64 artikla seuraavasti:

11)

Korvataan 66 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Ennakoiden hoitaja voi väliaikaisesti vahvistaa ja maksaa menot toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän antamassa ohjeessa esitetyn yksityiskohtaisen kehyksen perusteella. Kyseisessä ohjeessa annetaan menojen väliaikaista vahvistamista ja maksamista koskevat säännöt ja edellytykset ja tarvittaessa ehdot 94 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettujen oikeudellisten sitoumusten allekirjoittamiselle.”

12)

Korvataan 67 artiklan 2 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

”Menon enimmäismäärä, jonka ennakoiden hoitaja voi maksaa, jos maksuja maksettaessa on käytännössä mahdotonta noudattaa talousarviosta suoritettaviin maksuihin sovellettavaa menettelyä tai niiden maksaminen talousarviosta ei ole tarkoituksenmukaista, saa olla enintään 60 000 euroa.”

13)

Korvataan 68 artiklan ensimmäinen ja toinen virke seuraavasti:

”Ennakoiden hoitajat valitaan virkamiehistä tai, ainoastaan riittävästi perustelluista syistä, tarvittaessa muusta henkilöstöstä.”

14)

Muutetaan 70 artikla seuraavasti:

15)

Korvataan 73 artiklan 1 kohdan toinen virke seuraavasti:

”Jos valtuutuksen antaja vahvistaa toimeksiannon kirjallisesti ja hyvissä ajoin ja jos siinä mainitaan riittävän selvästi seikat, joiden perusteella valtuutettu tai edelleenvaltuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä ei katso voivansa toimeksiantoa suorittaa, tämä vapautuu vastuustaan; hän suorittaa toimeksiannon, paitsi jos se on selvästi laiton tai asiaan sovellettavien turvallisuussääntöjen vastainen.”

16)

Korvataan 78 artiklan 3 kohdan b–e alakohta seuraavasti:

17)

Korvataan 81 artiklan 1 kohdan f alakohta seuraavasti:

18)

Korvataan 83 artikla seuraavasti:

”83 artikla

Periminen kuittaamalla

(Varainhoitoasetuksen 73 artikla)

1.   Jos velallisella on selvä, rahassa määritelty ja erääntynyt saaminen yhteisöiltä ja tämä rahasumma on vahvistettu maksumääräyksellä, tilinpitäjä suorittaa vahvistetun saamisen perinnän kuittaamalla 78 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetun eräpäivän jälkeen.

Poikkeustapauksissa tilinpitäjä suorittaa perinnän kuittaamalla ennen 78 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettua eräpäivää, jos tämä on tarpeen yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamiseksi ja jos tilinpitäjällä on perustellut syyt olettaa, että komission saaminen muuten menetetään.

2.   Ennen 1 kohdassa tarkoitetun perimisen toimittamista tilinpitäjä neuvottelee asiasta toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän kanssa ja ilmoittaa siitä asianomaisille velallisille.

Kun velallinen on kansallinen viranomainen tai sen hallinnollinen yksikkö, tilinpitäjän on ilmoitettava asianomaiselle jäsenvaltiolle aikomuksestaan toimittaa perintä kuittaamalla vähintään 10 työpäivää ennen sen tekemistä. Tilinpitäjä voi kuitenkin toimittaa perinnän kuittaamalla ennen tämän määräajan päättymistä, jos asianomainen jäsenvaltio tai hallinnollinen yksikkö hyväksyy sen.

3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetulla kuittaamisella on sama vaikutus kuin maksulla, ja se vapauttaa yhteisön koko velkasummasta ja mahdollisesti erääntyneestä korosta.”

19)

Korvataan 84 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Rajoittamatta 83 artiklan soveltamista jos saamista ei ole saatu kokonaan perittyä 78 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun ja veloitusilmoituksessa vahvistettuun eräpäivään mennessä, tilinpitäjä ilmoittaa siitä toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle ja aloittaa viipymättä menettelyn saamisen perimiseksi lainmukaisin keinoin, soveltuvin osin myös perimällä saamisen etukäteen annetuista vakuuksista.”

20)

Korvataan 85 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohta seuraavasti:

21)

Lisätään 85 a artikla seuraavasti:

”85 a artikla

Sakkojen, uhkasakkojen ja muiden maksuseuraamusten perintä

(Varainhoitoasetuksen 73 ja 74 artikla)

1.   Jos yhteisöjen tuomioistuimessa nostetaan kanne sellaista komission päätöstä vastaan, jossa määrätään EY:n perustamissopimuksen tai Euratomin perustamissopimuksen nojalla sakosta, uhkasakosta tai muusta maksuseuraamuksesta, tilinpitäjä perii velalliselta asianomaiset saamiset väliaikaisesti tai vaatii velallista antamaan vakuuden, ja nämä toimenpiteet ovat voimassa, kunnes kaikki muutoksenhakukeinot on käytetty. Vaadittu vakuus on riippumaton velvollisuudesta maksaa sakko, uhkasakko tai muu maksuseuraamus, ja se on täytäntöönpanokelpoinen ensimmäisestä vaatimuksesta. Se kattaa saamiset sekä velan pääomasta että 86 artiklan 5 kohdassa tarkoitetusta erääntyneestä korosta.

2.   Kun kaikki muutoksenhakukeinot on käytetty, väliaikaisesti perityt määrät ja niistä kertynyt korko otetaan talousarvioon tai palautetaan velalliselle. Jos on annettu vakuus, se pannaan täytäntöön tai vapautetaan.”

22)

Muutetaan 86 artikla seuraavasti:

23)

Korvataan 90 artikla seuraavasti:

”90 artikla

Rahoituspäätös

(Varainhoitoasetuksen 75 artikla)

1.   Rahoituspäätöksessä määritetään talousarviosta rahoitettavia menoja aiheuttavan toiminnan keskeiset osat.

2.   Avustusten osalta varainhoitoasetuksen 110 artiklassa tarkoitetun vuotuisen työohjelman hyväksymispäätös katsotaan rahoituspäätökseksi varainhoitoasetuksen 75 artiklassa tarkoitetussa merkityksessä, jos se muodostaa riittävän yksityiskohtaisen kehyksen.

Kun hankintamäärärahojen toteuttamisesta määrätään vuosittaisessa työohjelmassa, joka muodostaa riittävän yksityiskohtaisen kehyksen, tämä työohjelma katsotaan asianomaisia hankintasopimuksia koskevaksi rahoituspäätökseksi.

3.   Jotta komission hyväksymä työohjelma katsottaisiin riittävän yksityiskohtaiseksi kehykseksi, siinä on annettava seuraavat tiedot:

Jos työohjelmassa ei esitetä tällaista yksityiskohtaista kehystä yhdelle tai useammalle toimelle, siihen on tehtävä tarvittavat muutokset, tai on tehtävä erillinen rahoituspäätös, joka sisältää ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut tiedot asianomaisista toimista.

4.   Jos jo hyväksyttyyn rahoituspäätökseen tehdään olennaisia muutoksia, niiden hyväksymisessä on noudatettava alkuperäisen päätöksen hyväksymismenettelyä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta perussäädöksen erityissäännösten soveltamista.”

24)

Korvataan 94 artiklan 1 kohdan d ja e alakohta seuraavasti:

25)

Muutetaan 100 artikla seuraavasti:

26)

Korvataan 101 artikla seuraavasti:

”101 artikla

Hyväksymismerkinnän tekeminen

(Varainhoitoasetuksen 79 artikla)

Muussa kuin tietojenkäsittelyjärjestelmässä hyväksymismerkintä tehdään varustamalla asiakirja toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän tai tämän 97 artiklan säännösten mukaisesti valtuuttaman, pätevyysvaatimukset täyttävän henkilöstön jäsenen allekirjoituksen sisältävällä leimalla. Tietojenkäsittelyjärjestelmässä toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä tai tämän valtuuttama, pätevyysvaatimukset täyttävä henkilöstön jäsen tekee hyväksymismerkinnän sähköisellä varmennuksella.”

27)

Korvataan 106 artiklan 3 kohta seuraavasti:

”3.   Jos hankinta- tai avustussopimuksen mukaisen maksun suorittamisen ehtona on kertomuksen tai todistuksen hyväksyminen, 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut määräajat alkavat kulua vasta kyseisen kertomuksen tai todistuksen hyväksymisen jälkeen. Asiasta on ilmoitettava saajalle viipymättä.

Hyväksymisaika on enintään:

Jos kertomuksen tai todistuksen hyväksymisaika keskeytetään, toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä ilmoittaa asiasta saajalle virallisella asiakirjalla.

Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä voi päättää, että kertomuksen tai todistuksen hyväksyminen ja maksujen suorittaminen on tehtävä saman määräajan kuluessa. Määräajan pituus ei saa ylittää kertomuksen hyväksymiseen sekä todistuksen hyväksymiseen ja maksujen suorittamiseen sovellettavien enimmäismääräaikojen yhteenlaskettua pituutta.”

28)

Korvataan 114 artiklan neljäs kohta seuraavasti:

”Kertomuksen ja kuulemisen perusteella toimielin tekee joko perustellun päätöksen menettelyn lopettamisesta tai henkilöstösääntöjen 22 ja 86 artiklan sekä liitteen IX mukaisen perustellun päätöksen. Kurinpitoseuraamuksia tai taloudellisia seuraamuksia koskevat päätökset ilmoitetaan asianomaiselle ja annetaan tiedoksi muille toimielimille ja tilintarkastustuomioistuimelle.”

29)

Korvataan 116 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Kiinteistöhankintasopimuksen tarkoituksena on tontin, rakennuksen tai muun kiinteän omaisuuden osto, vuokraaminen, pitkäaikainen vuokraaminen, leasingvuokraaminen, käyttöoikeuden hankkiminen, tai osamaksulla hankkiminen osto-optioin tai ilman niitä.”

30)

Korvataan 118 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan toinen virke seuraavasti:

”Hankintailmoitus on pakollinen seuraavissa hankinnoissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta hankintasopimuksen tekemistä 126 artiklassa tarkoitetun neuvottelumenettelyn tuloksena: hankinnat, joiden arvioitu arvo on yhtä suuri tai suurempi kuin 158 artiklan 1 kohdan a ja c alakohdassa vahvistetut kynnysarvot; direktiivin 2004/18/EY liitteen II A pääluokkaan 8 sisältyvät tutkimus- ja kehitystoimintaan liittyvät hankinnat, joiden arvioitu arvo on yhtä suuri tai suurempi kuin tämän asetuksen 158 artiklan 1 kohdan b alakohdassa vahvistettu kynnysarvo.”

31)

Korvataan 119 artiklan 1 kohdan b alakohta seuraavasti:

32)

Korvataan 126 kohdan 1 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

”Hankintaviranomaiset voivat käyttää neuvottelumenettelyä julkaisematta etukäteen hankintailmoitusta myös silloin, kun hankinnan arvo on enintään 60 000 euroa.”

33)

Lisätään 127 artiklan 1 kohtaan f ja g alakohta seuraavasti:

34)

Korvataan 128 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Kiinnostuksenilmaisupyyntö on esikarsintakeino sellaisten ehdokkaiden valitsemiseksi, joita kehotetaan esittämään tarjous rajoitetuissa tarjouskilpailuissa, joita on tarkoitus järjestää 60 000 euron ylittävistä hankinnoista, jollei 126 ja 127 artiklan säännöksistä muuta johdu.”

35)

Korvataan 129 artikla seuraavasti:

”129 artikla

Vähäiset hankinnat

(Varainhoitoasetuksen 91 artikla)

1.   Hankintoihin, joiden arvo on enintään 60 000 euroa, voidaan soveltaa neuvottelumenettelyä, jos neuvotteluja käydään vähintään viiden ehdokkaan kanssa.

Jos hankintaviranomainen saa ehdokkaiden kanssa neuvoteltuaan ainoastaan yhden hallinnollisesti ja teknisesti pätevän tarjouksen, hankinta voidaan tehdä tämän tarjouksen perusteella edellyttäen, että tarjous täyttää ratkaisuperusteet.

2.   Hankintoihin, joiden arvo on enintään 25 000 euroa, voidaan soveltaa 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä, jos neuvotteluja käydään vähintään kolmen ehdokkaan kanssa.

3.   Hankinnat, joiden arvo on enintään 3 500 euroa, voidaan tehdä yhden ainoan tarjouksen perusteella.

4.   Enintään 200 euron suuruiset menoerät voidaan maksaa pelkän laskun perusteella ilman edeltävän tarjouksen hyväksymistä.”

36)

Korvataan 134 artikla seuraavasti:

”134 artikla

Todistustavat

(Varainhoitoasetuksen 93 ja 94 artikla)

1.   Ehdokkaiden ja tarjoajien on annettava asianmukaisesti allekirjoitettu ja päivätty valaehtoinen vakuutus, jonka mukaan niitä ei koske mikään varainhoitoasetuksen 93 tai 94 artiklassa tarkoitetuista tilanteista.

Kun sovelletaan rajoitettua menettelyä, kilpailuun perustuvaa neuvottelumenettelyä tai hankintailmoituksen julkaisemisen jälkeen järjestettävää muuta neuvottelumenettelyä, ja kun hankintaviranomainen rajoittaa niiden ehdokkaiden määrää, jotka kutsutaan neuvotteluihin tai joilta pyydetään tarjous, kaikkien ehdokkaiden on kuitenkin toimitettava 3 kohdassa tarkoitetut asiakirjat.

2.   Tarjoajan, jonka kanssa hankintasopimus aiotaan tehdä, on toimitettava hankintaviranomaiselle tämän asettamaan määräaikaan mennessä ja ennen sopimuksen allekirjoittamista 3 kohdassa tarkoitetut todisteet 1 kohdassa tarkoitetun vakuutuksen tueksi, kun kyse on:

Jos hankintaviranomainen epäilee, että tarjoaja, jonka kanssa sopimus aiotaan tehdä, on jossakin poissulkemista edellyttävistä tilanteista, se voi edellyttää, että kyseinen tarjoaja toimittaa 3 kohdassa tarkoitetut todisteet, vaikka sopimuksen arvo olisi pienempi kuin a ja b alakohdassa tarkoitetut kynnysarvot.

3.   Hankintaviranomainen hyväksyy riittäväksi todisteeksi siitä, ettei ehdokas tai tarjoaja, jonka kanssa sopimus aiotaan tehdä, ole missään varainhoitoasetuksen 93 artiklan 1 kohdan a, b tai e alakohdassa tarkoitetuista tilanteista, äskettäin annetun rikosrekisteriotteen tai, jollei sellaista ole, asianomaisen koti- tai alkuperämaan oikeus- tai hallintoviranomaisen äskettäin antaman vastaavan asiakirjan, joka osoittaa, että asetetut vaatimukset täyttyvät. Hankintaviranomainen hyväksyy riittäväksi todisteeksi siitä, ettei ehdokas tai tarjoaja ole varainhoitoasetuksen 93 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetussa tilanteessa, kyseisen valtion toimivaltaisen viranomaisen äskettäin antaman todistuksen.

Jos kyseisessä valtiossa ei anneta ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua asiakirjaa tai todistusta tai on kyse muista varainhoitoasetuksen 93 artiklassa tarkoitetuista poissulkemista edellyttävistä tilanteista, sen sijasta voidaan hyväksyä valaehtoinen tai, sen puuttuessa, virallinen vakuutus, jonka asianomainen antaa koti- tai alkuperämaansa oikeus- tai hallintoviranomaiselle, notaarille tai toimialaansa edustavalle viralliselle järjestölle.

4.   Edellä 1 ja 3 kohdassa tarkoitetut asiakirjat voivat ehdokkaan tai tarjoajan sijoittautumismaan kansallisesta lainsäädännöstä riippuen koskea oikeushenkilöitä ja luonnollisia henkilöitä sekä, jos hankintaviranomainen katsoo sen tarpeelliseksi, yritysjohtajia tai muita henkilöitä, joilla on valtuudet edustaa ehdokasta tai tarjoajaa, tehdä päätöksiä sen puolesta tai valvoa sitä.

5.   Epäillessään ehdokkaan tai tarjoajan olevan poissulkemista edellyttävässä tilanteessa hankintaviranomaiset voivat kääntyä 3 kohdassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten puoleen saadakseen tarpeellisiksi katsomansa tiedot kyseisestä tilanteesta.

6.   Hankintaviranomainen voi päättää olla vaatimatta ehdokkaalta tai tarjoajalta 3 kohdassa tarkoitettuja asiakirjatodisteita, jos tällaiset todisteet on jo toimitettu sille muun hankintamenettelyn yhteydessä ja jos asiakirjojen laatimisesta on kulunut enintään vuosi ja ne ovat edelleen voimassa.

Tällöin ehdokkaan tai tarjoajan on annettava valaehtoinen vakuutus, jonka mukaan asiakirjat on jo toimitettu aiemman hankintamenettelyn yhteydessä, ja vahvistettava, että hänen tilanteensa ei ole muuttunut.”

37)

Muutetaan 135 artikla seuraavasti:

38)

Korvataan 138 artiklan 1 kohdan johdantokappale seuraavasti:

”Hankintojen tekemisessä noudatetaan jompaakumpaa seuraavista menettelyistä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta varainhoitoasetuksen 94 artiklan soveltamista:”

39)

Korvataan 145 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”Jos hankinnan arvo on suurempi kuin 129 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu kynnysarvo, toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä nimittää tarjousten avaamista varten lautakunnan.”

40)

Korvataan 146 artiklan 1 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

”Mainitun komitean nimittää toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä, ja komitea antaa neuvoa-antavan lausunnon 129 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kynnysarvon ylittävistä hankinnoista.”

41)

Korvataan 152 artikla seuraavasti:

”152 artikla

Ennakkomaksutakuu

(Varainhoitoasetuksen 102 artikla)

Yli 150 000 euron ennakkomaksujen maksamista varten tai 135 artiklan 6 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa on annettava vakuus.

Jos toimeksisaaja on julkisoikeudellinen yhteisö, toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä voi kuitenkin riskinarviointinsa perusteella luopua tästä vaatimuksesta.

Vakuus vapautetaan sitä mukaa kuin ennakkomaksu vähennetään toimeksisaajalle sopimusehtojen mukaisesti suoritetuista väli- tai loppumaksuista.”

42)

Korvataan 155 artiklan otsikko seuraavasti:

”155 artikla

Erilliset hankinnat ja hankintojen jakaminen eriin

(Varainhoitoasetuksen 91 ja 105 artikla)”

43)

Korvataan 157 artiklan ensimmäisen kohdan b alakohta seuraavasti:

44)

Korvataan 158 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Varainhoitoasetuksen 105 artiklassa tarkoitetuiksi kynnysarvoiksi vahvistetaan

45)

Korvataan 162 artiklan a alakohta seuraavasti:

46)

Lisätään 164 artiklaan 1 a kohta seuraavasti:

”1 a.   Avustussopimuksessa voidaan määrätä avustuksen keskeyttämistä koskevista yksityiskohtaisista säännöistä ja määräajoista 183 artiklan mukaisesti.”

47)

Lisätään 165 artiklaan 3 kohta seuraavasti:

”3.   Kun toiminta-avustus on myönnetty Euroopan yleisen edun mukaista tavoitetta edistävälle yhteisölle, komissiolla on oikeus periä takaisin kyseisen yhteisön toimintatalousarvioon maksettua yhteisön rahoitusosuutta vastaava prosenttiosuus vuoden aikana saadusta voitosta, jos kyseinen yhteisö saa rahoitusta myös sellaisilta viranomaisilta, joiden on itsekin perittävä takaisin rahoitusosuuttaan vastaava prosenttiosuus vuoden aikana saadusta voitosta. Takaisinperittävän määrän laskemisessa ei tule ottaa huomioon toimintatalousarvion hyväksi tehtäviä luontoissuorituksia vastaavaa prosenttiosuutta.”

48)

Korvataan 168 artiklan 1 kohdan c alakohta seuraavasti:

49)

Muutetaan 172 artikla seuraavasti:

50)

Muutetaan 173 artikla seuraavasti:

51)

Muutetaan 176 artikla seuraavasti:

52)

Korvataan 179 artikla seuraavasti:

”179 artikla

Hakijoille ilmoittaminen

(Varainhoitoasetuksen 116 artikla)

Hakijoille on ilmoitettava päätöksestä mahdollisimman nopeasti ja joka tapauksessa 15 kalenteripäivän kuluessa siitä, kun päätös avustuksen myöntämisestä on lähetetty avustuksen saajille.”

53)

Muutetaan 180 artikla seuraavasti:

54)

Muutetaan 182 artikla seuraavasti:

55)

Poistetaan 195, 196, 197, 198, 200 ja 202 artikla.

56)

Korvataan 211 artikla seuraavasti:

”211 artikla

Kirjanpidon täsmäytykset

(Varainhoitoasetuksen 135 artikla)

1.   Pääkirjan tiedot säilytetään ja järjestetään niin, että jokaisen koetaseessa esitetyn tilin sisältö voidaan perustella.

2.   Omaisuusluettelon osalta sovelletaan 220–227 artiklan säännöksiä.”

57)

Poistetaan 212 artikla.

58)

Muutetaan 213 artikla seuraavasti:

59)

Korvataan 222 artikla seuraavasti:

”222 artikla

Omaisuuserien merkitseminen omaisuusluetteloon

(Varainhoitoasetuksen 138 artikla)

Omaisuusluetteloon merkitään ja käyttöomaisuustileille kirjataan kaikki hankitut hyödykkeet, joiden käyttöaika on yli vuoden, jotka eivät ole kulutushyödykkeitä ja joiden hankintahinta tai tuotantokustannushinta on suurempi kuin se, joka mainitaan varainhoitoasetuksen 133 artiklan mukaisesti annetuissa kirjanpitosäännöissä.”

60)

Korvataan 240 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Kansainvälisissä tarjouskilpailuissa ennakkoilmoitus tavara- tai palveluhankinnasta toimitetaan Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimistolle mahdollisimman varhain ja ennakkoilmoitus rakennusurakasta mahdollisimman pian ohjelman hyväksymispäätöksen jälkeen.”

61)

Muutetaan 241 artikla seuraavasti:

62)

Muutetaan 242 artikla seuraavasti:

63)

Muutetaan 243 artikla seuraavasti:

64)

Muutetaan 244 artiklan 1 kohta seuraavasti:

65)

Muutetaan 245 artikla seuraavasti:

66)

Muutetaan 246 artiklan 1 kohta seuraavasti:

67)

Korvataan 250 artiklan 3 ja 4 kohta seuraavasti:

”3.   Jos ennakkomaksut ylittävät 150 000 euroa, edellytetään vakuuden asettamista. Jos toimeksisaaja on julkisoikeudellinen yhteisö, toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä voi kuitenkin riskinarviointinsa perusteella luopua tästä vaatimuksesta.

Vakuus vapautetaan sitä mukaa kuin ennakkomaksu vähennetään toimeksisaajalle sopimusehtojen mukaisesti suoritetuista väli- tai loppumaksuista.

4.   Hankintaviranomainen voi edellyttää, että annetaan suoritustakuu, jonka määrä on vahvistettu tarjouskilpailuasiakirjoissa ja jonka määrä on viidestä prosentista kymmeneen prosenttiin hankinnan kokonaisarvosta. Suoritustakuun suuruus ratkaistaan sopimuslajin ja sopimuksen arvon kaltaisin objektiivisin perustein.

Suoritustakuu on kuitenkin pakollinen, jos seuraavat kynnysarvot ylitetään:

Takuun voimassaolo lakkaa aikaisintaan tavarahankintojen ja rakennusurakoiden lopullisen vastaanottamisen yhteydessä. Jos sopimus täytetään puutteellisesti, koko takuu pidätetään.”

68)

Lisätään 252 artiklan 3 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Arviointikomitea tai hankintaviranomainen voi kuitenkin pyytää ehdokasta tai tarjoajaa täydentämään tai selventämään toimittamiaan poissulkemis- ja valintaperusteisiin liittyviä asiakirjatodisteita asettamassaan määräajassa tasapuolisen kohtelun periaatteen mukaisesti.”

69)

Korvataan 257 artiklan ensimmäisen kohdan c alakohta seuraavasti:

70)

Poistetaan 260 artiklan toinen kohta.

71)

Lisätään 262 artiklaan kohdat seuraavasti:

”Kaikille osastoille yhteisiä hallintomäärärahoja vastaavat ja kokonaissitoumuksina hallinnoidut talousarviositoumukset voidaan kirjata kerralla talousarviokirjanpitoon 27 artiklassa vahvistettua menolajin mukaista luokittelua noudattaen.

Niitä vastaavat menot kirjataan kunkin osaston budjettikohtiin samalla tavalla jaoteltuina kuin määrärahat.”

72)

Lisätään 264 artiklaan toinen kohta seuraavasti:

”Jos kolmansissa maissa ei voida käyttää mitään näistä vuokravakuuksista, toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä voi hyväksyä muunlaisia vakuuksia, jos ne turvaavat yhteisöjen taloudellisten etujen samantasoisen suojan.”

73)

Korvataan 271 artiklan 1 ja 2 kohta seuraavasti:

”1.   Edellä 54, 67, 119, 126, 128, 129, 130, 135, 151, 152, 164, 172, 173, 180, 181, 182, 226, 241, 243, 245 ja 250 artiklassa tarkoitetut kynnysarvot ja rahamäärät saatetaan ajan tasalle joka kolmas vuosi yhteisön kuluttajahintaindeksin muutosten perusteella.

2.   Edellä 157 artiklan b alakohdassa ja 158 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja hankintojen kynnysarvoja tarkistetaan joka toinen vuosi direktiivin 2004/18/EY 78 artiklan 1 kohdan mukaisesti.”

19.8.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 227/22

(1)

Asetuksen (EY) N:o 318/2006 29 artiklan 4 kohdassa säädetään, että tuontitullien soveltaminen saman asetuksen liitteessä VI tarkoitetuista maista peräisin olevaan raakaan ruokosokeriin keskeytetään sellaisen täydentävän määrän osalta, joka tarvitaan markkinointivuosina 2006/2007, 2007/2008 ja 2008/2009 yhteisön puhdistamojen riittävien hankintojen varmistamiseksi.

(2)

Kyseinen täydentävä määrä olisi laskettava eräissä tariffikiintiöissä tai eräiden etuuskohtelusopimusten mukaisesti tapahtuvaa sokerialan tuotteiden tuontia ja puhdistusta koskevista yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä markkinointivuosiksi 2006/2007, 2007/2008 ja 2008/2009 28 päivänä kesäkuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 950/2006 (2) 19 artiklan mukaisesti. Markkinointivuoden 2006/2007 tase osoittaa, että on tarpeen tuoda täydentävä määrä raakasokeria yhteisön puhdistamojen hankintojen varmistamiseksi.

(3)

Sen varmistamiseksi, että yhteisön puhdistamoihin voidaan toimittaa riittävästi raakasokeria niiden perinteisten hankintatarpeiden täyttämiseksi, täydentävä määrä olisi jaettava asianomaisten kolmansien maiden kesken siten, että voidaan varmistaa täysimääräinen toimitus. Intian osalta katsotaan aiheelliseksi säilyttää vuotuinen 10 000 tonnin määrä korotettuna 12 500 tonniin markkinointivuoden 2006/2007 15-kuukautisen keston huomioimiseksi. Jäljellä olevien hankintatarpeiden osalta olisi vahvistettava kokonaismäärä AKT-maille, jotka ovat yhteisesti sitoutuneet panemaan täytäntöön keskinäiset menettelynsä määrien jakamiseksi siten, että puhdistamojen hankinnat voidaan varmistaa asianmukaisella tavalla.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat sokerin hallintokomitean lausunnon mukaiset,

a)

70 000 tonnia asetuksen (EY) N:o 318/2006 liitteessä VI luetelluista maista, lukuun ottamatta Intiaa, peräisin olevana valkoisena sokerina ilmaistuna;

b)

12 500 tonnia Intiasta peräisin olevana valkoisena sokerina ilmaistuna.

19.8.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 227/23

(1)

Komission asetuksessa (EY) N:o 1973/2004 (2) vahvistetaan täytäntöönpanosäännöt, jotka koskevat asetuksen (EY) N:o 1782/2003 IV ja IV a osastossa säädettyjä tuotantomääristä riippuvia tukijärjestelmiä sekä mainitun asetuksen III osastossa säädetyn tilatukijärjestelmän ja sen IV osaston 10 luvussa säädetyn peltokasvien pinta-alatukijärjestelmän mukaisesti kesannoidun maan käyttöä raaka-aineiden tuottamiseen.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1973/2004 3 artiklassa säädetään tiedoista, jotka jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle, sekä eri päivämääristä näiden tietojen toimittamiseksi. Asetuksessa (EY) N:o 1973/2004 vaaditaan myös toimittamaan lisätietoja eri tukijärjestelmistä. Yksinkertaistamisen vuoksi on aiheellista selventää, mitkä tiedot on tarpeen toimittaa komissiolle vuoden aikana.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 1973/2004 64 artiklassa ”kesannointi” määritellään pinta-alatukiin oikeutetun alan poistamiseksi viljelykäytöstä asetuksen (EY) N:o 1782/2003 108 artiklan mukaisesti. Kyseisen asetuksen 107 artiklassa tarkoitettujen kaikkien kesannointijärjestelmien kattamiseksi mainitun määritelmän soveltamisalaa on aiheellista laajentaa 107 artiklan 1 kohdan ulkopuolelle.

(4)

Asetuksen (EY) N:o 1973/2004 171 c j artiklassa säädetään, että tupakanlehtien painoa, jonka perusteella tuki lasketaan, on mukautettava, jos kosteuspitoisuus eroaa mainitun asetuksen liitteessä XXVIII kyseiselle lajikkeelle vahvistetusta pitoisuudesta. Kyseisiä pitoisuuksia olisi mukautettava jäsenvaltioiden toimittamien oikeiden tietojen huomioon ottamiseksi.

(5)

Sen vuoksi asetus (EY) N:o 1973/2004 olisi muutettava.

(6)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat suorien tukien hallintokomitean lausunnon mukaiset,

1)

Korvataan 3 artikla seuraavasti:

”3 artikla

Ilmoitukset

1.   Jäsenvaltioiden on toimitettava seuraavat tiedot komissiolle sähköisessä muodossa:

2.   Edellä 1 kohdassa säädetyissä ilmoituksissa pinta-alat on ilmoitettava hehtaareina kahden desimaalin tarkkuudella, määrät on ilmoitettava tonneina kolmen desimaalin tarkkuudella ja hakemusten lukumäärä on ilmoitettava ilman desimaaleja.

3.   Jos 1 kohdan mukaisesti edellytetyt tiedot muuttuvat erityisesti tarkastusten, oikaisujen tai aiempien lukujen kehittymisen perusteella, komissiolle on toimitettava muuttuneet tiedot kuukauden kuluessa muutoksesta.”

2)

Muutetaan 4 artikla seuraavasti:

3)

Korvataan 14 artiklan 1 ja 2 kohta seuraavasti:

”1.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle viimeistään 1 päivänä syyskuuta luettelo kansalliseen lajikeluetteloon merkityistä lajikkeista, jotka on luokiteltu neuvoston asetuksen (EY) N:o 1785/2003 (3) liitteessä I olevassa 2 kohdassa määriteltyjen perusteiden mukaan, jos kyseiseen luetteloon on tehty muutoksia.

2.   Ranskan Guyanan osalta 3 artiklan 1 kohdan c alakohdan i alakohdassa tarkoitettuja pinta-aloja koskevat tiedot on toimitettava 12 artiklan toisessa kohdassa tarkoitettuina molempina kylvöjaksoina keskimäärin kylvetyn alan perusteella.

4)

Korvataan 44 artiklan toinen kohta seuraavasti:

”Kyseisiin tietoihin on sisällyttävä erityisesti:

5)

Korvataan 62 artiklan johdantokappale seuraavasti:

”Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 102 artiklan 5 kohdan soveltamiseksi jäsenvaltioiden on määriteltävä seuraavat tekijät viimeistään sen vuoden 1 päivänä syyskuuta, jolta pinta-alatukea haetaan:”

6)

Korvataan 64 artikla seuraavasti:

”64 artikla

Määritelmä

Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 107 artiklan soveltamiseksi ’kesannoinnilla’ tarkoitetaan pinta-alatukiin oikeutetun alan poistamista viljelykäytöstä kyseisen asetuksen 108 artiklan mukaisesti.”

7)

Korvataan 69 artikla seuraavasti:

”69 artikla

Ilmoitukset

Jos todetaan 59 ja 60 artiklassa tarkoitettu pinta-alan ylitys, kyseisen jäsenvaltion on vahvistettava ylityksen lopullinen määrä viipymättä ja viimeistään kyseisen vuoden 15 päivänä marraskuuta sekä ilmoitettava siitä komissiolle viimeistään kyseisen vuoden 1 päivänä joulukuuta. Perusalan ylityksen määrän perustana olevat tiedot on ilmoitettava liitteessä VI esitetyn kaavion mukaisesti.”

8)

Korvataan 76 artikla seuraavasti:

”76 artikla

Tietojen toimittaminen

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viimeistään kunkin vuoden 31 päivänä lokakuuta muutokset asetuksen (EY) N:o 1782/2003 114 artiklan 2 kohdassa ja tämän asetuksen 73 artiklassa tarkoitettua siirtolaiduntamista harjoittavien maantieteellisten alueiden luetteloon.”

9)

Muutetaan 84 artikla seuraavasti:

10)

Korvataan 106 artikla seuraavasti:

”106 artikla

Tietojen toimittaminen

1.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle ennen kunkin vuoden 1 päivää tammikuuta

2.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle liitteessä XVIII olevassa 3 osassa esitettyä taulukkoa käyttäen viimeistään kunkin kalenterivuoden 31 päivänä heinäkuuta

11)

Muutetaan 131 artikla seuraavasti:

12)

Muutetaan 169 artikla seuraavasti:

13)

Korvataan 171 a i artiklan 1 kohdan johdantokappale seuraavasti:

”Jäsenvaltioiden on ilmoitettava puuvillaa tuottaville viljelijöille ennen asianomaisen vuoden 31 päivää tammikuuta seuraavat tiedot:”.

14)

Poistetaan 171 b d artikla.

15)

Korvataan liite III tämän asetuksen liitteellä I.

16)

Korvataan liite VI tämän asetuksen liitteellä II.

17)

Korvataan liite IX tämän asetuksen liitteellä III.

18)

Korvataan liitteet XI ja XII tämän asetuksen liitteellä IV.

19)

Poistetaan liite XIV.

20)

Korvataan liite XVIII tämän asetuksen liitteellä V.

21)

Korvataan liite XXVIII tämän asetuksen liitteellä VI.

19.8.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 227/38

(1)

Valkoisen sokerin, raakasokerin ja tiettyjen siirappien edustavien hintojen ja niiden tuonnissa sovellettavien lisätullien määrät markkinointivuodeksi 2006/2007 vahvistetaan komission asetuksessa (EY) N:o 1002/2006 (3). Kyseiset hinnat ja tullien määrät on viimeksi muutettu komission asetuksella (EY) N:o 1236/2006 (4).

(2)

Tällä hetkellä komission käytettävissä olevien tietojen perusteella mainittuja määriä on muutettava asetuksessa (EY) N:o 951/2006 säädettyjen sääntöjen mukaisesti,

19.8.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 227/40

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 796/2006 aloitetaan tarjouskilpailulla toteutettavat voin ostot 31 päivänä elokuuta 2006 päättyväksi kaudeksi asetuksen (EY) N:o 1255/1999 6 artiklan 1 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti.

(2)

Komissio on todennut Latvian ja Tšekin toimittamien tuoreimpien tiedonantojen perusteella, että voin markkinahinnat ovat kahden peräkkäisen viikon ajan olleet alle 92 prosenttia interventiohinnasta. Sen vuoksi tarjouskilpailulla toteutettavat interventio-ostot olisi aloitettava kyseisissä jäsenvaltioissa. Kyseiset jäsenvaltiot olisi sen vuoksi lisättävä asetuksessa (EY) N:o 796/2006 vahvistettuun luetteloon.

(3)

Sen vuoksi asetus (EY) N:o 796/2006 olisi muutettava vastaavasti,

19.8.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 227/41

(1)

Asetuksen (EY) N:o 2247/2003 1 artiklassa säädetään mahdollisuudesta antaa tuontitodistuksia Botswanasta, Keniasta, Madagaskarista, Swazimaasta, Zimbabwesta ja Namibiasta peräisin oleville naudanliha-alan tuotteille. Tuonti on kuitenkin toteutettava kullekin kolmannelle viejämaalle säädettyjen määrien rajoissa.

(2)

Määrät, joista lupahakemuksia on jätetty 1 päivän ja 10 päivän elokuuta 2006 välisenä aikana, eivät ole asetuksen (EY) N:o 2247/2003 mukaisesti luuttomaksi leikattuna lihana ilmaistuina suuremmat kuin Botswanan, Kenian, Madagaskarin, Swazimaan, Zimbabwen ja Namibian alkuperätuotteiden osalta käytettävissä olevat määrät. Tämän vuoksi tuontitodistuksia on mahdollista antaa haetuille määrille.

(3)

Olisi vahvistettava määrät, joille tuontitodistuksia voidaan hakea 1 päivästä syyskuuta 2006 alkaen 52 100 t kokonaismäärän rajoissa.

(4)

On aiheellista mainita, että tämä asetus ei rajoita terveyttä ja eläinten terveyttä koskevista ongelmista nautaeläinten, sikojen, lampaiden ja vuohien sekä tuoreen lihan tai lihavalmisteiden tuonnissa kolmansista maista 12 päivänä joulukuuta 1972 annetun neuvoston direktiivin 72/462/ETY (4) soveltamista,

Saksa:

Yhdistynyt kuningaskunta:

19.8.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 227/43

(1)

Direktiivi 97/24/EY on direktiivillä 2002/24/EY perustettu tyyppihyväksyntämenettelyä koskeva erillisdirektiivi.

(2)

Kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen päästöjen vähentämisestä ja direktiivin 97/24/EY muuttamisesta 19 päivänä heinäkuuta 2002 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2002/51/EY (3) otettiin käyttöön kaksipyöräisiä moottoripyöriä varten uudet päästörajat, joita sovelletaan kaksivaiheisesti.

(3)

YK:n Euroopan talouskomission (UN/ECE) maailmanlaajuinen tekninen sääntö nro 2 ”Measurement procedure for two wheeled motorcycles equipped with a positive or compression ignition engine with regard to the emissions of gaseous pollutants, CO2 emissions and fuel consumption” on otettu käyttöön maailmanlaajuisten markkinoiden luomiseksi moottoripyörille. Sen tavoitteena on yhdenmukaistaa maailmanlaajuisesti moottoripyörien tyyppihyväksynnässä käytettävää päästötestimenettelyä. Lisäksi se on mukautettu uusimpaan tekniikan kehitykseen ottaen huomioon moottoripyörien erityisominaisuudet.

(4)

Direktiivin 2002/51/EY 8 artiklan 5 kohdan mukaisesti maailmanlaajuisen teknisen säännön nro 2 testimenettely olisi otettava käyttöön samanaikaisesti uusien raja-arvojen kanssa. Testimenettely olisi otettava käyttöön vaihtoehtoisena tyyppihyväksyntänä, jonka valmistaja voisi halutessaan valita direktiivin 2002/51/EY pakollisessa toisessa vaiheessa. Uudet raja-arvot olisi asetettava suhteessa direktiivin 2002/51/EY toiseen pakolliseen vaiheeseen. Siksi moottoripyöräpäästöjä koskevia vaatimuksia ei höllennetä.

(5)

Sen vuoksi direktiivi 97/24/EY olisi muutettava vastaavasti.

(6)

Tässä direktiivissä säädetyt toimenpiteet ovat neuvoston direktiivillä 70/156/ETY (4) perustetun tekniikan kehitykseen mukauttamista käsittelevän komitean lausunnon mukaiset,

19.8.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 227/46

(1)

Saksa ilmoitti komissiolle 31 päivänä tammikuuta 2001 päivätyllä kirjeellä Baijerin konerenkaiden (die bayerischen Maschinenringe) hyväksi toteuttamastaan toimenpiteestä. Lisätietoja toimitettiin 11 päivänä toukokuuta 2001 ja 9 päivänä lokakuuta 2001 päivätyillä ja 16 päivänä toukokuuta 2001 ja 11 päivänä lokakuuta 2001 saapuneiksi kirjatuilla kirjeillä.

(2)

Saksa ilmoitti 9 päivänä lokakuuta 2001 päivätyssä kirjeessä, että toimenpide on pantu täytäntöön jo vuodesta 1970 lähtien eikä siitä ollut toistaiseksi ilmoitettu. Sen vuoksi tuki kirjattiin ilmoittamattomien tukien rekisteriin.

(3)

Komissio ilmoitti 7 päivänä helmikuuta 2003 Saksalle päätöksestään aloittaa kyseisen toimenpiteen osalta EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely. Muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään komissio totesi, että se ei vastusta osaa kyseisestä toimenpiteestä (yrityksille myönnettävä sosiaalinen tuki), koska se on maatalousalan valtiontukia koskevien yhteisön suuntaviivojen (2) (jäljempänä ’yhteisön suuntaviivat’) 14 kohdan mukainen ja soveltuu sen vuoksi EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaan yhteismarkkinoille.

(4)

Komission päätös menettelyn aloittamisesta julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (3). Komissio kehotti asianomaisia esittämään huomautuksensa kyseisestä tuesta.

(5)

Komissio sai asianomaisten huomautukset 29 päivänä huhtikuuta 2003, 5 päivänä toukokuuta 2003 ja 26 päivänä toukokuuta 2003 päivätyillä ja 2 päivänä toukokuuta 2003, 6 päivänä toukokuuta 2003 ja 28 päivänä toukokuuta 2003 saapuneiksi kirjatuilla kirjeillä sekä 12 päivänä helmikuuta 2003 päivätyllä ja 14 päivänä helmikuuta 2003 saapuneeksi kirjatulla sähköpostilla.

(6)

Saksa toimitti komissiolle 4 päivänä huhtikuuta 2003 päivätyllä ja 8 päivänä huhtikuuta 2003 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä huomautuksensa. Sen lisäksi Saksa toimitti 29 päivänä elokuuta 2003 päivätyllä ja 3 päivänä syyskuuta 2003 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä huomautuksensa asianomaisten esittämiin huomautuksiin.

(7)

Tukipaketti jaettiin 19 päivänä toukokuuta 2004 kahteen osaan, ja komissio teki lopullisen päätöksen (4), jolla se aikoi vastaisuudessa hyväksyä ilmoitetun tuen, jonka Saksa aikoi myöntää ajanjaksolla 2001–2005.

(8)

Komission 24 päivänä toukokuuta 2004 päivätyssä kirjeessä esittämän kehotuksen mukaisesti Saksa toimitti 14 päivänä syyskuuta 2004 päivätyllä ja 16 päivänä syyskuuta 2004 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä komissiolle lisätietoja toimenpiteen ilmoittamattomasta osasta.

(9)

Tämä päätös koskee ainoastaan tukea, jonka Saksa oli myöntänyt laittomasti ennen vuotta 2001 Baijerin konerenkaiden hyväksi (yrityksille myönnettävä sosiaalinen apu ei kuulu päätöksen soveltamisalaan).

(10)

Toimenpiteen tarkoituksena on edistää maa- ja metsätalousalan yritysten välistä yhteistyötä Baijerissa myöntämällä tukea niin sanotuille ”kone- ja yrityspalvelurenkaille”. Toimenpide pannaan täytäntöön 8 päivänä elokuuta 1974 annetun Baijerin maatalouden edistämistä koskevan lain (LwFöG) perusteella.

(11)

Toimenpiteen edunsaajia ovat Baijerissa toimivat konerenkaat sekä Baijerin kone- ja yritysrenkaiden toimintaa koordinoiva ”Kuratorium Bayerischer Maschinen- und Betriebshilferinge e.V.” (KBM).

(12)

Konerenkaat ovat paikallis- tai aluetasolla toimivia, viljelijöiden keskinäiseen avunantoon perustuvia organisaatioita, jotka LwFöG-lain 9 pykälän mukaisesti saavat harjoittaa toimintaa yksinomaan seuraavilla aloilla:

(13)

Konerenkaat toimivat välittäjinä. Varsinaisten palvelujen – kuten koneiden ja työvoiman – toimittamisesta vastaavat viljelijät, jotka saavat siitä markkinahintaa vastaavan korvauksen kyseisiä palveluja käyttävältä maatalousyritykseltä. Vastineena konerenkaiden palveluista viljelijät maksavat jäsenmaksun ja korvauksen asianomaisista palveluista.

(14)

Kaikkiin konerenkaiden toimintoihin ei myönnetä valtiontukea. Erityisesti majoituskapasiteetin koordinointi on suljettu tuen ulkopuolelle, ja sitä varten on olemassa erillinen kirjanpito.

(15)

Konerenkaiden toiminta-alat rajoitetaan laissa edellä 12 kappaleessa lueteltuihin ydintoimintoihin (5), joille (muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta) voidaan myöntää tukea. Jos konerenkaat perustavat oikeudellisesti itsenäisiä tytäryrityksiä, viimeksi mainitut voivat harjoittaa myös muuta toimintaa (LwFöG:n 10 §:n c alamomentti), siltä osin kuin se ei vaaranna ydintoimintojen hoitamista. Tällaisia oheistoimintoja, joita varten on oltava erillinen kirjanpito, ovat (LwFöG:n 12 §:n mukaan) esimerkiksi

(16)

KBM on Baijerin konerenkaiden katto-organisaatio. Vuosina 1994–2000 sen piiriin kuului 83–90 konerengasta, joiden jäseninä oli noin 100 000 maa- ja metsätalousalan yritystä. KBM sai tukea seuraavien tehtävien hoitamiseen:

(17)

Saksa ilmoittaa, että tukea on maksettu KBM:lle ja konerenkaille vuodesta 1974 lähtien. Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22 päivänä maaliskuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 (6) 15 artiklan 1 kohdan mukaan komission toimivaltuudet periä tuki takaisin ovat voimassa kymmenen vuotta. Komissio aloitti tutkintamenettelyn vuonna 2001, joten edellä mainitun asetuksen 15 artiklan 2 kohdan mukainen kymmenen vuoden vanhentumisaika kului umpeen vuonna 1991. Sen vuoksi ennen kyseistä ajankohtaa maksettuja tukia ei enää aseteta tutkintamenettelyyn.

(18)

Jäljempänä olevassa taulukossa olevat Saksan esittämät varainhoitoa koskevat tiedot liittyvät KBM:lle ja konerenkaille ajanjaksolla 1992–2000 maksettuun tukeen.

(19)

Toimenpide rahoitettiin Baijerin osavaltion varoista. Tuki myönnettiin suorina maksuina konerenkaiden katto-organisaatiolle KBM:lle, joka siirsi edelleen osan määrärahoista maksuina ja palveluina jäseninään oleville konerenkaille. Näiden saama tuki laskettiin ydintoimintojen edellyttämien kustannusten ja kokonaiskustannusten välisen prosenttiosuuden perusteella.

(20)

Alustavan tarkastelun perusteella oli epäselvää, oliko julkisista varoista KBM:lle suoritetut maksut tarkoitettu vastineeksi sen konerenkaille tavanomaiseen markkinahintaan tarjoamista palveluista vai olivatko ne markkinahintoja korkeampia ja siten KBM:n toimintakustannuksiin myönnettyä tukea. Oli epäselvää, kuuluiko tällainen oletettu tuki EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen 12 päivänä tammikuuta 2001 annetun komission asetuksen (EY) N:o 69/2001 (7) soveltamisalaan. Komission käytettävissä ei myöskään ollut tietoja, jotka olisivat osoittaneet, että tuki olisi liittynyt investointeihin tai muihin tukikelpoisiin menoihin tai että se olisi kuulunut Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettyyn valtiontukeen 12 päivänä tammikuuta 2001 annetun komission asetuksen (EY) N:o 70/2001 (8) soveltamisalaan. Sen vuoksi oli mahdollista, että kyseinen tuki oli yhteismarkkinoille soveltumatonta toimintatukea (9).

(21)

Vastaavanlaista epätietoisuutta liittyi myös konerenkaille suoritettuihin maksuihin, joiden osalta ei voitu selvittää, käytettiinkö valtion julkisista varoista KBM:n kautta konerenkaille maksamat summat yksinomaan viljelijöille tarjottujen palvelujen kustannusten alentamiseen siten, että kyseessä oli ainoastaan viljelijöiden hyväksi koituva tuki, vai olivatko myös konerenkaat yrityksinä lopullisia edunsaajia ja siten saaneet itselleen osan varoista tukena.

(22)

Toimenpiteen alustavassa tarkastelussa ilmeni lisäksi, että tuki koitui ainakin osittain maa- ja metsätalousyritysten hyväksi. Komissio epäili vakavasti, oliko tuen myöntäminen yritysten taloudellisiin tukipalveluihin ja koneiden yhteiskäyttöön mahdollista yhteisön suuntaviivojen 14 kohdan perusteella vai oliko kyseessä pikemminkin maataloustuottajille myönnetty toimintatuki.

(23)

Oli myös selvitettävä, voitiinko konerenkaiden eri toiminta-alat erottaa selkeästi toisistaan ja saattoiko valtiontuen maksaminen konerenkaille johtaa kilpailun vääristymiseen muilla talouden aloilla (ts. konerenkaiden virallisten ydintoimintojen ulkopuolisilla aloilla).

(24)

Komissio sai useita huomautuksia. Valitusten tekijät väittivät, että konerenkaat eivät toimineet yksinomaan 12 kappaleessa lueteltujen ydintoimintojen alalla, vaan myös muiden palvelujen alalla. Ne kilpailivat muiden elinkeinoelämän yritysten kanssa kunnallisten palvelujen (esim. lumityöt, tienrakennus ja teiden kunnossapito, jätevedenpuhdistamojen rakentaminen), puutarhan- ja maisemanhoidon sekä urheilu- ja golfkenttien rakentamisen alalla.

(25)

Valitusten tekijöiden mukaan konerenkaiden ja niiden tytäryhtiöiden toiminnot ovat lähekkäisiä sekä henkilöstön että toimitilojen tasolla, ja ne muodostavat yhden kokonaisuuden. Niiden varsinaisten ydintehtävien ja muiden kaupallisten toimintojen raja on häilyvä, minkä vuoksi on mahdotonta tehdä selkeä ero valtion varoista tukea saavien ja tuen ulkopuolelle jäävien toiminta-alojen välille. Valitusten tekijät katsoivat, että tuki voi johtaa ristikkäistukeen muilla talouselämän aloilla ja aiheuttaa sitä kautta kilpailun vääristymistä maatalouden ulkopuolisilla aloilla.

(26)

Komissio sai muodollisen tutkintamenettelyn aikana neljä huomautusta. Asianomaiset eivät vastusta konerenkaiden ydintoimintoihin – toisin sanoen yrityksille annettavaan sosiaaliseen ja taloudelliseen apuun sekä yritysten väliseen konevaihtoon – liittyvää tukea.

(27)

Huomautukset koskevat konerenkaiden tytäryhtiöidensä kautta harjoittamia muita kuin ydintoimintoja, joihin kuuluvat esimerkiksi lumityöt talvisin tai puutarhan- ja maisemanhoitoon liittyvät työt kolmansilta yrityksiltä saatuina toimeksiantoina. Joskus tytäryhtiöiden erottaminen konerenkaista voi olla mahdotonta, koska molemmat toimivat samalla nimellä ja käyttävät yhteistä henkilöstöä. Asianomaisten esittämät tiedot antavat lisäksi ymmärtää, että konerenkaat saattavat myös itse tarjota markkinoille eräitä palveluja (esim. tuotantovälineiden myynti). Yhdessä huomautuksessa esitettiin yksityiskohtaisia tietoja, jotka osoittivat, että eräs konerengas tarjosi kasvinsuojeluaineita mahdollisesti jopa valmistajan myyntihintaa alhaisempaan hintaan – ja joka tapauksessa tavanomaisia markkinahintoja edullisemmin. Eräissä muissa tapauksissa asianomaiset väittivät kaupallisten tytäryhtiöiden osallistuneen esimerkiksi julkisiin tarjouskilpailuihin, joiden kohteena olleiden palvelujen täytäntöönpano annettiin sitten alihankintana muun muassa konerenkaiden tehtäväksi. Sen vuoksi asianomaisten mukaan on mahdotonta tehdä selkeä ero konerenkaiden ydintoimintojen ja muiden kaupallisten toimintojen välille.

(28)

Koska konerenkaiden tai KBM:n ja niiden tytäryhtiöiden toiminnot ovat lähekkäisiä sekä henkilöstön että toimitilojen tasolla, on mahdotonta estää 25 kappaleessa mainitun ristikkäistuen muodostuminen muilla talouselämän aloilla. Lisäksi eräs asianomainen katsoo, että konerenkaat käyttävät väärin määräävää asemaansa markkinoilla EY:n perustamissopimuksen 82 artiklassa tarkoitetulla tavalla ja tekevät kilpailua rajoittavia sopimuksia tai noudattavat kilpailua rajoittavia menettelyjä perustamissopimuksen 81 artiklassa tarkoitetussa merkityksessä.

(29)

On syytä panna merkille, että asianomaisten väitteidensä tueksi esittämät todisteet eivät liity erityisesti vuotta 2001 edeltäneeseen ajanjaksoon, jota tämä päätös koskee. Komission mukaan kyseiset todisteet ovat silti tärkeitä siltä osin, kun on ratkaistava, oliko ristikkäistuen mahdollisuus ja uhka kilpailun vääristymisestä maatalousalan ulkopuolella olemassa myös ennen vuotta 2001.

(30)

Saksan viranomaiset esittivät 4 päivänä huhtikuuta 2003 päivätyssä kirjeessään, että KBM ja konerenkaat eivät ole yrityksiä valtiontukia koskevassa lainsäädännössä tarkoitetussa merkityksessä. KBM ei tarjoa hyödykkeitä tai palveluja tietyillä markkinoilla, ja konerenkaat puolestaan harjoittavat toimintaa alalla (ydintoiminnot), jolla myönnetään valtiontukea, mutta sitä ei voida luokitella kaupalliseksi toiminnaksi, koska ei ole kyse voittoa tavoittelevasta toiminnasta.

(31)

Saksa toimitti 14 päivänä syyskuuta 2004 päivätyssä kirjeessä lisätietoja, joiden mukaan se, että konerenkaiden säännöissä kielletään kaupallisen toiminnan harjoittaminen, riittää todistamaan, että tuki koituu ainoastaan viljelijöiden hyväksi, eikä muita todisteita tarvita. Saksan toimittamista numerotiedoista ilmenee, että suuri osa konerenkaiden kautta viljelijöille maksetusta taloudellisesta tuesta on sosiaalista apua. Saksan mukaan tämän perusteella voidaan päätellä, että Baijerin osavaltion KBM:lle ja konerenkaille maksama tuki koituu kokonaisuudessaan sen ainoiden edunsaajien – toisin sanoen viljelijöiden – hyväksi.

(32)

Saksa korostaa 4 päivänä huhtikuuta 2003 päivätyssä kirjeessään, että viljelijöille konerenkaiden kautta myönnetty tuki kuuluu yhteisön suuntaviivojen 14 kohdassa tarkoitetun vähämerkityksisen tuen määritelmän soveltamisalaan ja että sen osalta noudatetaan saman kohdan määräyksiä. Sen vuoksi tukea voidaan pitää yhteismarkkinoille soveltuvana.

(33)

Saksa viittaa 4 päivänä huhtikuuta 2003 päivätyssä kirjeessään yhteisöjen tuomioistuimen 24 päivänä heinäkuuta 2003 asiassa C-280/00 (Altmark Trans GmbH ja Regierungspräsidium Magdeburg) antamaan tuomioon (10), jonka mukaan siltä osin kuin valtion osallistumista on pidettävä korvauksena, joka on vastike julkisen palvelun velvoitteiden täyttämisestä, siihen ei sovelleta valtiontukea koskevia määräyksiä, mikäli tietyt edellytykset täyttyvät. Saksan mukaan näiden edellytysten katsotaan täyttyvän tarkasteltavana olevassa tapauksessa.

(34)

Vastauksena asianomaisten esittämiin väitteisiin, jotka koskivat toimenpiteen vaikutuksia konerenkaiden tiettyihin muihin kuin maatalousalan toimintoihin ja väitettyyn ristikkäistukeen muilla talouselämän aloilla, Saksa on ilmoittanut seuraavaa:

(35)

Saksa toteaa 14 päivänä syyskuuta 2004 päivätyssä kirjeessään, että ajanjaksolla 1994–2000 perustettiin 13 itsenäistä tytäryhtiötä toteuttamaan 15 kappaleessa lueteltuja toimintoja.

(36)

KBM, konerenkaat ja kaikki tytäryhtiöt velvoitettiin LwFöG:n 12 §:n 5 momentin mukaisesti pitämään erillistä kirjanpitoa, ja Baijerin viranomaiset ovat säännöllisesti valvoneet tämän velvoitteen noudattamista.

(37)

Koska KBM ja konerenkaat saivat harjoittaa ainoastaan niiden säännöissä mainittuja ydintoimintoja, kun taas niiden kaupalliset tytäryhtiöt saivat toimia ainoastaan viiden laissa mainitun muun kuin ydintoiminnon alalla, Saksa ei ole katsonut aiheelliseksi esittää työaikoja koskevia tietoja.

(38)

Saksa väittää, että on toteutettu mittavia toimenpiteitä ja pantu täytäntöön valvontajärjestelmä sen varmistamiseksi, että tuki käytetään yksinomaan konerenkaiden kolmeen ydintehtävään, jolloin voidaan sulkea pois maatalouden ulkopuolisille aloille aiheutuva ristikkäistuen uhka. Näihin toimenpiteisiin kuuluvat erityisesti

(39)

EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu yhteismarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

(40)

Kuten jäljempänä esitetään, nämä edellytykset täyttyvät.

(41)

Tarkasteltavana oleva tukitoimenpide rahoitetaan valtion varoista.

(42)

KBM:n toiminta ei liity EY:n perustamissopimuksen liitteessä I lueteltujen tuotteiden tuottamiseen, jalostamiseen tai kaupan pitämiseen.

(43)

Saksa on toimittanut luettelon KBM:n hoitamista tehtävistä (ks. 16 kappale). Eräissä tapauksissa on kyse muusta kuin kaupallisesta toiminnasta. Erityisesti KBM:n toimimista keskeisenä yhteystahona Baijerin osavaltion maa- ja metsätalousministeriön suuntaan, konerenkaiden hallinnon hierarkkista ja teknistä valvontaa sekä konerenkaiden hyväksi myönnettyjen julkisten määrärahojen hallinnointia ei voida pitää tietyille markkinoille tarjottuina palveluina. Sen vuoksi niitä ei voida luokitella kaupalliseksi toiminnaksi. Kyseisten toimintojen osalta KBM:n luokitteleminen EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi yritykseksi ei ole mahdollista.

(44)

KBM:n hallintokustannusten kattamiseen tarkoitetut maksut eivät kaikilta osin täytä EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan edellytyksiä. Sen vuoksi ne eivät ole edellä mainitussa artiklassa tarkoitettua valtiontukea.

(45)

KBM harjoittaa kuitenkin myös kaupallista toimintaa

(46)

Koska näitä hyödykkeitä ja palveluja tarjotaan tietyillä markkinoilla ja koska on kyse kaupallisesta toiminnasta, KBM voidaan luokitella yritykseksi EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa merkityksessä (11).

(47)

KBM:n tarjoamien neuvonta- ja koulutuspalvelujen osalta voidaan todeta, että ne on tarkoitettu ennen muuta konerenkaiden ja niiden tytäryhtiöiden hyväksi, koska ne ovat edunsaajien käytettävissä joko maksutta tai niistä peritään osallistumiskorvaus, joka on markkinahintaa alhaisempi. Saksa ei ole kuitenkaan toimittanut tietoja siitä, vastaavatko KBM:lle vuosittain maksetut määrät KBM:lle kyseisten toimintojen harjoittamisesta aiheutuneita tosiasiallisia kustannuksia, jolloin niitä voidaan pitää markkinahintaisena korvauksena palveluista, joita KBM on tarjonnut konerenkaille Baijerin osavaltion toimeksiannosta, vai ovatko kyseiset määrät mahdollisesti aiheutuneita kustannuksia korkeampia. Lisäksi on todettava, että KBM:n saamien julkisten varojen myöntäminen ei nimenomaisesti edellytä kaikkien niiden sisältämien tukielementtien täysimääräistä siirtämistä konerenkaille tai niiden tytäryhtiöille. Edellä mainittujen tietojen perusteella ei sen vuoksi voida sulkea täysin pois mahdollisuutta, että tarkasteltavana olevaan toimenpiteeseen sisältyy tukielementti KBM:n hyväksi.

(48)

Ei myöskään voida todeta, onko tuki mahdollisesti niin vähämerkityksinen, ettei se asetuksen (EY) N:o 69/2001 mukaisesti ole valtiontukea, koska kaikki EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan edellytykset eivät täyty.

(49)

Sen vuoksi voidaan olettaa, että KBM:n kaupallisen toiminnan hyväksi toteutettava tukitoimenpide saattaa vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Yhteisöjen tuomioistuimen asiassa Altmark Trans GmbH ja Regierungspräsidium Magdeburg (12) noudattaman oikeuskäytännön mukaan ei ole olemassa tiettyä rajaa tai prosenttilukua, jonka alittavan toimenpiteen osalta voitaisiin katsoa, että sillä ei ole vaikutusta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Tuen suhteellisen vähäinen merkitys tai tukea saavan yrityksen suhteellisen vaatimaton koko ei nimittäin sulje pois sitä mahdollisuutta, että se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

(50)

Sen vuoksi KBM:lle myönnetty taloudellinen tuki voidaan luokitella EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi valtiontueksi, joka suosii kyseistä yritystä.

(51)

Konerenkaat harjoittavat kaupallista toimintaa tarjoamalla korvausta vastaan palveluja (konekannan koordinointi, työvoiman vaihto jne.) tosiasiallisilla tai potentiaalisilla markkinoilla, joten ne on luokiteltava EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuiksi yrityksiksi.

(52)

Konerenkaat eivät omista koneita, eikä niiden välittämä työvoima ole suoraan niiden palkkaamaa. Niiden toiminta on puhdasta välitystoimintaa, joka on verrattavissa kiinteistönvälittäjän tai työnvälitystoimiston toimintaan ja jonka tarkoituksena on kysynnän ja tarjonnan yhteensaattaminen. Konerenkaat eivät toimi EY:n perustamissopimuksen liitteessä I lueteltujen tuotteiden tuottamisen, jalostamisen ja kaupan pitämisen alalla.

(53)

Konerenkaiden ydintoimintojen harjoittamisesta aiheutuu luonnollisesti toiminta- ja henkilöstökustannuksia, kuten henkilöstön palkat, toimitilojen vuokrat ja muut toimistokulut. Ilman valtiontukea nämä kustannukset rahoitettaisiin jäsenmaksuista ja korvauksista, jotka viljelijät maksavat heidän käyttöönsä toimitetusta työvoimasta ja/tai kalustosta. Konerenkaille myönnetyn valtiontuen ansiosta jäsenmaksuja ja korvauksia voidaan alentaa. Voidaan olettaa, että konerenkaille maksettu tuki siirretään ainakin osittain viljelijöille, jotka ovat konerenkaiden jäseniä, ja myös toimitetuista todisteista käy ilmi, että suuri osa konerenkaiden KBM:n kautta saamista maksuista todella siirretään edelleen viljelijöille.

(54)

Saksa ei ole kuitenkaan toimittanut tyhjentäviä todisteita, joiden perusteella voitaisiin päätellä, ettei konerenkaille ole kaikesta huolimatta jäänyt osittaista tukielementtiä, koska lainsäädännössä ei ole velvoitettu konerenkaita siirtämään saamaansa tukea täysimääräisenä viljelijöille alennettuun hintaan tarjottuihin palveluihin.

(55)

Konerenkaat ja niiden tytäryhtiöt saivat KBM:n niille tarjoamista neuvonta- ja koulutuspalveluista myös taloudellista etua, koska kyseiset palvelut tarjottiin joko maksutta tai markkinahintaa alhaisempaa korvausta vastaan.

(56)

Saksa ei ole toimittanut komissiolle tietoja, joiden perusteella voitaisiin todentaa konerenkaille edellä kuvatussa muodossa myönnetyn tuen määrä.

(57)

Sen vuoksi ei voida todeta, onko konerenkaiden KBM:lta maksuina ja palveluina mahdollisesti saama tuki niin vähämerkityksistä, että sitä voidaan pitää asetuksen (EY) N:o 69/2001 mukaisena vähämerkityksisenä tukena.

(58)

Edellä olevien tietojen perusteella on sen vuoksi syytä olettaa, että toimenpide suosii tiettyjä baijerilaisia yrityksiä (konerenkaat).

(59)

Lisäksi konerenkaiden hyväksi toteutettu toimenpide on omiaan vääristämään kilpailua ja vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, koska eräät konerenkaiden tarjoamista palveluista saattoivat olla myös rajat ylittäviä. Yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan ei ole olemassa tiettyä rajaa tai prosenttilukua, jonka alittavan toimenpiteen osalta voitaisiin katsoa, että sillä ei ole vaikutusta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Tuen suhteellisen vähäinen merkitys tai tukea saavan yrityksen suhteellisen vaatimaton koko ei nimittäin sulje pois sitä mahdollisuutta, että se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan (13).

(60)

Sen vuoksi toimenpide on EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea konerenkaiden hyväksi.

(61)

Jäsenvaltioiden talous- ja vero-oikeudellisten kysymysten sekä asianomaisten niihin liittyvien väitteiden tutkinta kuuluu periaatteessa jäsenvaltioiden toimivaltaan. Tarkasteltavana olevassa tapauksessa Saksan myöntämä tuki saattaa kuitenkin vääristää kilpailua, minkä vuoksi komissio tutkii sitä edellä mainittujen näkökohtien perusteella.

(62)

Asianomaisten huomautuksissa mainitaan, että konerenkaille ja KBM:lle myönnetty tuki on mahdollisesti saattanut johtaa ristikkäistukeen konerenkaiden tytäryhtiöiden harjoittamien muiden kuin ydintoimintojen hyväksi.

(63)

Niin kauan kuin ei voida vakuuttavalla tavalla osoittaa, että emoyhtiön (konerenkaan) ja sen tytäryhtiön toiminnot on sekä käytännössä että oikeudellisesti selkeästi erotettu toisistaan, ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että osa emoyhtiölle myönnetyistä julkisista varoista päätyy tytäryhtiölle.

(64)

Sen vuoksi on tarpeen selvittää tosiasiallinen ja oikeudellinen tilanne vuosina 1994–2000 niiden velvoitteiden ja valvontasääntöjen osalta, joista Saksa oli päättänyt konerenkaiden tytäryhtiöiden ristikkäistuen estämiseksi.

(65)

Saksa väittää huomautuksessaan, että konerenkaiden ja niiden tytäryhtiöiden kirjanpito, tilat, henkilöstö ja toimialat ovat täysin erillisiä. Käytettävissä olevista tiedoista ilmenee kuitenkin muuta.

(66)

LwFöG:n 12 §:n 1 momentissa säädetään, että konerenkaiden ja niiden tytäryhtiöiden kirjanpitojen on oltava erilliset. Vaikuttaa siltä, että Baijeri on noudattanut tätä velvoitetta ja valvonut sen toteutumista.

(67)

Toimitilojen suhteen konerenkaiden ja niiden tytäryhtiöiden välillä vallitsee kuitenkin hyvin läheinen yhteys, ja useissa tapauksissa on ilmeisestikin käytetty samoja tiloja. Esimerkiksi KBM:lla ja sen tytäryhtiöillä MR Bayern GmbH ja meinhof.de AG oli sama postiosoite ja puhelinnumero, ja ne käyttivät myös samoja toimitiloja.

(68)

LwFöG:ssa ei säädetä erillisestä henkilöstöstä, ja on yleistä, että KBM, konerenkaat ja niiden tytäryhtiöt käyttävät samaa henkilöstöä. Erityisesti konerenkaiden henkilöstö oli usein myös tytäryhtiöiden palveluksessa. Siten KBM:n hallintoneuvoston puheenjohtaja oli ja on samanaikaisesti myös meinhof.de AG:n hallintoneuvoston puheenjohtaja, ja MR Bayern GmbH:n toimitusjohtaja oli samanaikaisesti myös meinhof.de AG.:n toimitusjohtaja.

(69)

Vaikuttaa siltä, että Saksa oli tietoinen konerenkaiden ja niiden tytäryhtiöiden välisestä läheisestä yhteydestä. Baijerin maa- ja metsätalousministeriön kirjeessä vuodelta 1997 vahvistetaan konerenkaiden kirjanpitoa koskevat periaatteet. Kirjeessä mainitaan erityisesti, että konerenkaiden henkilöstön niiden kaupallisten tytäryhtiöiden nimissä tekemästä työstä laskutetaan markkinahintaan ja että tällaisiin konerenkaiden palveluihin liittyvät korvaukset on vähennettävä konerenkaiden saaman valtiontuen laskentaperusteena olevista välttämättömistä kustannuksista.

(70)

Koska käytettävissä ei kuitenkaan ole yksityiskohtaisia luetteloita, joista kävisi ilmi työntekijöiden konerenkaille tai niiden tytäryhtiöille tekemien työtuntien määrä, ja koska oli mahdollista käyttää samoja toimitiloja, olisi ollut mahdotonta todentaa tarkalleen, missä määrin konerenkaiden työntekijät työskentelivät tytäryhtiöiden lukuun.

(71)

Myös valtiontuen automaattinen alentaminen 10 prosentilla, jos konerengas harjoitti kaupallisen tytäryhtiön kautta muita kuin ydintoimintoja, viittaa siihen, että toimintoja ei voitu erottaa toisistaan täydellisesti, sillä todella erillisellä kaupallisella tytäryhtiöllä ei olisi ollut mitään vaikutusta konerenkaiden ydintoimintojen kattamisen edellyttämiin välttämättömiin kustannuksiin.

(72)

Lisäksi Saksa otti vuonna 2001 käyttöön pakollisen työajan seurantajärjestelmän, johon kaikkien konerenkaiden oli kirjattava kuuden kuukauden jaksoittain henkilöstön konerenkaiden (ydintoiminnot) ja kaupallisten tytäryhtiöiden (muut kuin ydintoiminnot) lukuun tekemien työtuntien määrä. Järjestelmä otettiin käyttöön, jotta voitaisiin todeta, kuinka suuren osan työajastaan konerenkaiden työntekijät käyttivät muihin kuin ydintoimintoihin. Tällaisen järjestelmän käyttöönotto tukee kuitenkin epäsuorasti myös komission epäilyjä siitä, että henkilöstöä ja toimintoja ei ollut erotettu toisistaan täydellisesti ennen vuotta 2001.

(73)

Myös mainonta lehdistössä ja Internet-sivustoilla oli yhteistä, ja käytettävissä olevien tietojen mukaan kaupalliset tytäryhtiöt eivät epäröineet käyttää konerenkaiden tunnusta. Esimerkiksi tytäryhtiö meinhof.de AG käytti tilauslomakkeissaan, jäsentiedotteissaan ja Internet-sivustossaan konerenkaiden tunnusta ”MR”. Lukijat eivät voi päätellä, onko paikallislehdissä julkaistuissa ilmoituksissa kyse konerenkaista vai niiden tytäryhtiöistä. On myös epäselvää, miten mainontakustannukset jaettiin konerenkaiden ja tytäryritysten kesken.

(74)

Sen vuoksi komissio katsoo, ettei Saksassa ollut olemassa järjestelmää, jonka avulla olisi voitu jo ennalta sulkea tehokkaasti pois konerenkaiden ja niiden tytäryhtiöiden välisen ristikkäistuen mahdollisuus. Siten on edelleen mahdollista, että osa konerenkaiden tai KBM:n saamasta valtiontuesta päätyi tytäryhtiöille esimerkiksi niiden käyttöön maksutta tai markkinahintaa edullisemmin asetettuina työvoima- ja palvelusuorituksina.

(75)

Käytettävissä olevien tietojen perusteella ei voida todeta, onko tytäryritysten hyväksi näin koituva tukielementti mahdollisesti niin vähämerkityksinen, että sitä ei voida asetuksen (EY) N:o 69/2001 nojalla pitää valtiontukena.

(76)

Saksan huomautuksissaan esittämän varauksen osalta, jonka mukaan tarkasteltavana olevaa toimenpidettä ei yhteisöjen tuomioistuimen asiassa Altmark Trans GmbH ja Regierungspräsidium Magdeburg (14) antaman tuomion nojalla voida pitää valtiontukena, komissio viittaa siihen, että alustavan tarkastelun perusteella kaikki Altmark-tuomiossa mainitut edellytykset eivät täyty. Yhtäältä edellä kuvatun kaltainen koneiden ja työvoiman välittäminen viljelijöille on tavanomaista liiketoimintaa, joka ei liity minkään selkeästi määritellyn yleisen taloudellisen edun mukaisen palvelun velvoitteeseen. Toisaalta korvauksen laskentaperusteena käytettyjä muuttujia ei ole vahvistettu etukäteen. Kolmanneksi Saksa ei ole esittänyt todisteita siitä, että korvauksen määrä ei ylitä määrää, joka on tarpeen yleisen edun mukaisen palvelun suorittamisesta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi kokonaan tai osittain, ottaen huomioon velvoitteen täyttämisestä saatavat tulot ja kohtuullinen voitto-osuus.

(77)

Toimenpide koitui myös maatalousyritysten hyväksi. Ne pääsivät osallisiksi koko osavaltion kattavan konerengasverkon tarjoamista koneiden ja työvoiman välityspalveluista maksamalla jäsenmaksun, joka oli aiheutuneita kustannuksia tai työnvälitystoimiston vastaavista palveluista vaatimaa korvausta edullisempi.

(78)

Saksa ilmoitti, että kyseisellä ajanjaksolla konerenkaille myönnetyn tuen intensiteetti oli noin 50 prosenttia välttämättömistä kustannuksista. Tuen kokonaismäärän (n. 5 miljoonaa euroa vuodessa) ja jäseninä konerenkaiden palvelujen käyttöön oikeutettujen viljelijöiden lukumäärän (n. 100 000) osalta on todettava, että vaikka tuki olisi siirretty kokonaisuudessaan viljelijöille, yksittäisen viljelijän saama keskimääräinen tuki olisi ollut enintään 50 euroa vuodessa.

(79)

Komission kokemuksen mukaan tarkasteltavana olevassa tapauksessa voidaan soveltaa Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen maatalous- ja kalastusalalla 6 päivänä lokakuuta 2004 annettua komission asetusta (EY) N:o 1860/2004 (15), jonka 3 artiklassa säädetään, että maatalousalalla myönnetyn tuen määrän ollessa erittäin vähäinen tukitoimenpiteen ei katsota täyttävän kaikkia EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan perusteita, jos tietyt edellytykset täyttyvät. Komissio on erityisesti vahvistanut, että tuki, jonka kokonaismäärä ei minkään kolmen vuoden ajanjakson aikana ylitä 3 000:ta euroa, ei vääristä tai uhkaa vääristää kilpailua, eikä siihen näin ollen sovelleta perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohtaa, sillä edellytyksellä että maatalousalan yrityksille myönnettävän tuen kokonaismäärä ei minkään kolmen vuoden ajanjakson aikana ylitä 0,3:a prosenttia maataloustuotannon vuosittaisesta arvosta (Saksan osalta 133 470 000 euroa vuonna 2001).

(80)

Asetuksen (EY) N:o 1860/2004 5 artiklan 2 kohdassa säädetään, että asetusta sovelletaan myös ennen sen voimaantuloa myönnettyyn tukeen, jos tuki täyttää asetuksessa säädetyt edellytykset. Tarkasteltavana olevassa tapauksessa komissio katsoo, että nämä edellytykset täyttyvät, koska yksittäiselle tuensaajalle myönnetyn tuen määrä oli erittäin alhainen, Saksan myöntämän tuen kokonaismäärä oli vain noin viisi miljoonaa euroa vuodessa, tuki ei liittynyt vientitoimintaan, sillä ei suosita kotimaisia tuotteita tuontituotteiden kustannuksella eikä sen määrää vahvisteta markkinoille saatettavien tuotteiden hinnan tai määrän mukaan. Komissio teki asetuksessa edellytetyn taloudellisen arvion jo aiemmin erityisesti valtiontukitapausta N 145/04 koskevan (16) päätöksen yhteydessä.

(81)

On syytä panna merkille, että komissio tarkasteli päätöksessään tällaisen viljelijöille vastaisuudessa myönnettävän tuen hyväksymisestä (17) toimenpiteen vastaavuutta yhteisön suuntaviivojen 14 kohdan kanssa ja päätyi siihen, että tukitoimenpiteen erityisluonne on EY:n perustamissopimuksen mukainen. Asetuksessa (EY) N:o 1860/2004 vahvistettujen periaatteiden perusteella tarkasteltavana olevassa tapauksessa ei kuitenkaan ole aihetta tarkastella toimenpidettä yhteisön suuntaviivojen 14 kohdan kannalta.

(82)

Sen vuoksi tuki, joka myönnetään viljelijöille konerenkaiden edulliseen hintaan tarjoamina palveluina, ei ole EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

(83)

Edellä mainituista syistä komissio katsoo, että tarkasteltavana oleva toimenpide on EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua, KBM:n, konerenkaiden ja niiden tytäryhtiöiden hyväksi myönnettyä valtiontukea. Viljelijöiden osalta kyseessä ei ole tuki.

(84)

Edellä sanotun perusteella on tutkittava, voidaanko toimenpiteen osalta soveltaa jotakin EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 2 tai 3 kohdassa määrätyistä poikkeuksista tai vapautuksista. Tarkasteltavana olevassa tapauksessa ei ole kyse perustamissopimuksen 87 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetusta sosiaalisesta tuesta, 87 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetusta tuesta luonnonmullistusten tai muiden poikkeuksellisten tapahtumien aiheuttaman vahingon korvaamiseksi eikä 87 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetusta Saksan jakoon liittyvästä tuesta. Myöskään EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a, b, d tai e alakohdassa määrättyjä erityisedellytyksiä ei voida soveltaa, eikä Saksa ole myöskään vedonnut mihinkään edellä mainituista määräyksistä. Ainoa poikkeus, jota mahdollisesti voidaan soveltaa, on EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdassa määrätty poikkeus.

(85)

Kuten edellä 42–50 kappaleessa esitetään, on epäselvää, kuuluuko KBM:lle myönnetty tuki asetuksen (EY) N:o 69/2001 soveltamisalaan. Käytettävissä olevien tietojen perusteella tuki ei liity investointeihin, eikä se myöskään kuulu asetuksen (EY) N:o 70/2001 soveltamisalaan. Komissiolle ei ole myöskään esitetty mitään muita tukikelpoisuusperusteita.

(86)

Sen vuoksi KBM:lle myönnettyä rahoitusosuutta on nykyisen oikeuskäytännön mukaan pidettävä yhteismarkkinoille soveltumattomana toimintatukena (18), koska varoja ei siirretty edelleen konerenkaille ja koska asetuksessa (EY) N:o 69/2001 vahvistetut enimmäismäärät ylittyivät.

(87)

Kuten edellä 42–60 kappaleessa esitetään, konerenkaat ja niiden tytäryhtiöt ovat saaneet etua KBM:n niille tarjoamista neuvonta- ja koulutuspalveluista. Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta koulutustukeen 12 päivänä tammikuuta 2001 annetun komission asetuksen (EY) N:o 68/2001 (19) mukaan tällainen tuki on luokiteltava yleis- tai erityiskoulutukseen myönnettäväksi tueksi. Neuvontapalveluihin puolestaan voitaisiin soveltaa asetusta (EY) N:o 70/2001. Saksan komissiolle toimittamat tiedot eivät kuitenkaan riitä sen arvioimiseen, onko edellä mainittujen asetusten säännöksiä noudatettu.

(88)

KBM:n välittömästi konerenkaille siirtämää rahoitusosuutta koskevat soveltuvin osin 85 ja 86 kappaleessa esitetyt huomautukset. Ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että koska konerenkaiden ja niiden tytäryhtiöiden toimintoja ei ollut riittävässä määrin erotettu toisistaan, osa tuesta jäi konerenkaiden haltuun ja siirrettiin mahdollisesti edelleen tytäryhtiöille.

(89)

Saksan viranomaiset ovat toisaalta toimittaneet numerotietoja, joiden mukaan suuri osa tuesta on tosiasiallisesti siirretty edelleen viljelijöille. Komission käsityksen mukaan voidaan olettaa, että Baijerin KBM:n kautta konerenkaille suorittamat maksut on siirretty edelleen viljelijöille, siinä määrin kun ne vastaavat Saksan ilmoittamissa tiedoissa mainittuja palvelujen keskimääräisiä kustannuksia.

(90)

Tästä seuraa, että todistettavasti viljelijöille siirretyt määrät, jotka ylittävät palvelujen keskimääräisten kustannusten mukaan lasketut määrät, ja maksut, jotka ylittävät asetuksessa (EY) N:o 69/2001 vahvistetun 100 000 euron enimmäismäärän tuensaajaa kohti kolmen vuoden ajanjakson aikana, ovat yhteismarkkinoille soveltumatonta toimintatukea.

(91)

Baijerin maatalouden edistämistä koskevassa laissa säädetään, että ainoastaan yksi tämänkaltainen organisaatio voi tulla hyväksytyksi ja saada tukea Baijerissa. KBM sai hyväksynnän jo vuonna 1972. Saksa esitti huomautuksissaan, että on kyseessä Baijerin viljelijöiden keskinäisen avun organisaatio, jolla on tietynlainen erityisasema, koska ei ole olemassa muita vastaavia kilpailevia organisaatioita.

(92)

Sen vuoksi vaikuttaa ensi silmäyksellä siltä, että KBM:n valinta ei ole ristiriidassa julkisten palvelusopimusten myöntämismenettelyn koordinointia koskevan yhteisön säännöstön kanssa. Komissio pidättää kuitenkin itselleen oikeuden tarkastella toimenpidettä perusteellisemmin julkisia hankintoja koskevan yhteisön lainsäädännön perusteella.

(93)

Komission mukaan Saksa on pannut sääntöjenvastaisesti täytäntöön tämän päätöksen kohteena olevan tukitoimenpiteen ja rikkonut siten EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohtaa. Edellä esitetyistä syistä komissio katsoo seuraavaa:

(94)

Tuki, joka myönnetään viljelijöille koneiden ja työvoiman välityspalveluina, ei ole EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

(95)

KBM:lle myönnetty tuki – siltä osin kuin sitä ei siirretty edelleen konerenkaille – ei sovellu yhteismarkkinoille. Sen vuoksi Saksan on asetuksen (EY) N:o 659/1999 14 artiklan 1 kohdan mukaisesti perittävä takaisin yhteismarkkinoille soveltumaton tuki, mikäli se ei kuulu asetuksen (EY) N:o 69/2001 soveltamisalaan.

(96)

Konerenkaille ja niiden tytäryhtiöille myönnetty tuki – siltä osin kuin sitä ei siirretty edelleen viljelijöille – ei sovellu yhteismarkkinoille. Saksan on osoitettava, missä määrin tuki siirrettiin edelleen viljelijöille. Laskentaperusteena on käytettävä konerenkaiden ilman niiden tytäryhtiöitä tarjoamien palvelujen keskimääräisiä kustannuksia, jotta voidaan estää tytäryhtiöiden eduksi maksettujen määrien sisällyttäminen laskelmiin.

(97)

Saksan on asetuksen (EY) N:o 659/1999 14 artiklan 1 kohdan mukaisesti perittävä takaisin yhteismarkkinoille soveltumaton tuki, mikäli se ei kuulu asetuksen (EY) N:o 69/2001 soveltamisalaan,

19.8.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 227/58