Euroopan unionin L 94/2007

I EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen on pakollista

4.4.2007

Euroopan unionin virallinen lehti

L 94/3

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 375/2007,

annettu 30 päivänä maaliskuuta 2007,

ilma-alusten ja niihin liittyvien tuotteiden, osien ja laitteiden lentokelpoisuus- ja ympäristöhyväksyntää sekä suunnittelu- ja tuotanto-organisaatioiden hyväksyntää koskevista täytäntöönpanosäännöistä annetun komission asetuksen (EY) N:o 1702/2003 muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan lentoturvallisuusviraston perustamisesta 15 päivänä heinäkuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1592/2002 (1) ja erityisesti sen 5 ja 6 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Kaikille asetuksen (EY) N:o 1592/2002 soveltamisalaan kuuluville ilma-aluksille on myönnettävä ilma-alusten ja niihin liittyvien tuotteiden, osien ja laitteiden lentokelpoisuus- ja ympäristöhyväksyntää sekä suunnittelu- ja tuotanto-organisaatioiden hyväksyntää koskevista täytäntöönpanosäännöistä annetun komission asetuksen (EY) N:o 1702/2003 (2) mukainen lentokelpoisuustodistus tai ilmailulupa ennen 28 päivää maaliskuuta 2007. Lentokelpoisuustodistuksen tai ilmailuluvan puuttuessa yhteisön lentoliikenteen harjoittajat eivät voi enää mainitun määräajan jälkeen käyttää kyseisiä ilma-aluksia jäsenvaltioiden alueella.

(2)

Komission asetuksen (EY) N:o 1702/2003 2 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaan Euroopan lentoturvallisuusviraston, jäljempänä ’virasto’, on määritettävä ennen 28 päivää maaliskuuta 2007 hyväksytty suunnittelu, joka tarvitaan lentokelpoisuustodistusten tai ilmailulupien myöntämiseksi sellaisille jäsenvaltioissa rekisteröidyille ilma-aluksille, jotka eivät täytä mainitun asetuksen 2 artiklan 3 kohdan a alakohdan vaatimuksia. Virasto ei ole voinut tehdä tällaista määrittämistä mainittuun määräaikaan mennessä monien ilmailutuotteiden osalta, koska se ei ole saanut tarvittavia hakemuksia tuotteiden suunnittelijoilta.

(3)

Lentokelpoisuustodistuksia tulisi myöntää vasta sen jälkeen, kun virasto on voinut hyväksyä tuotteen suunnittelun siitä tehdyn teknisen arvioinnin perusteella, kun taas rajoitettuja lentokelpoisuustodistuksia voidaan myöntää rajoitetuksi ajaksi, jotta tällaisten ilma-alusten käyttöä voidaan jatkaa ja virasto voi tarkistaa niiden suunnittelun.

(4)

Lyhyen määräajan vuoksi virasto ei ehtinyt hyväksyä erityisiä lentokelpoisuusspesifikaatioita ennen 28 päivää maaliskuuta 2007. Hyväksytty suunnittelu voidaan kuitenkin määrittää viittaamalla suunnittelujäsenvaltion hyväksymään suunnitteluun, sillä tällainen on olemassa useimmilla ilma-aluksilla, jotka ovat saaneet jäsenvaltion myöntämän tyyppihyväksynnän ennen 28 päivää syyskuuta 2003.

(5)

Tällainen määritys olisi tehtävä ainoastaan ilma-aluksille, joille jäsenvaltiot ovat myöntäneet lentokelpoisuustodistuksia, lukuun ottamatta rajoitettuja lentokelpoisuustodistuksia ja ilmailulupia, jotta voidaan varmistaa, että tällaiset ilma-alukset täyttävät vähintään kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteessä 8 vahvistetut turvallisuusvaatimukset.

(6)

Turvallisuusriskien minimoimiseksi ja kilpailun vääristymien rajoittamiseksi suunniteltua toimenpidettä olisi sovellettava ainoastaan ilma-aluksiin, joille jokin jäsenvaltio on myöntänyt lentokelpoisuustodistuksen ja jotka oli rekisteröity kyseisessä jäsenvaltiossa ennen sitä päivää, jona asetusta (EY) N:o 1702/2003 alettiin soveltaa kyseisessä jäsenvaltiossa (3). Tällaisten ilma-alusten omistajat eivät rekisteröintiajankohtana olleet tietoisia riskistä, että ilma-alusten käyttöä ei saisi jatkaa 28 päivän maaliskuuta 2007 jälkeen. Sen sijaan sellaisten ilma-alusten omistajat, jotka on rekisteröity jossain jäsenvaltiossa sen päivän jälkeen, jona asetusta (EY) N:o 1702/2003 alettiin soveltaa kyseisessä jäsenvaltiossa, olivat rekisteröintiajankohtana tietoisia siitä, että tällaisten ilma-alusten käyttöä saa jatkaa 28 päivän maaliskuuta 2007 jälkeen ainoastaan sillä edellytyksellä, että virasto hyväksyy niiden suunnittelun kyseiseen ajankohtaan mennessä.

(7)

On katsottu tarpeelliseksi varmistaa, että suunniteltua toimenpidettä voidaan soveltaa yksinomaan ilma-aluksiin, joiden osalta suunnitteluvaltiota edustava viranomainen suostuu asetuksen (EY) N:o 1592/200218 artiklan mukaisin työjärjestelyin avustamaan virastoa edellä määritellyn hyväksytyn suunnittelun jatkuvassa valvonnassa.

(8)

Suunnitellun toimenpiteen tulisi olla väliaikainen, jotta voidaan lieventää riskejä, jotka liittyvät viraston rajalliseen tekniseen tietämykseen asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden suunnittelusta. On myös tarpeen luoda suunnittelijoille kannustin avustaa virastoa tarvittavan hyväksytyn suunnittelun määrittämisessä, jotta heidän ilma-aluksensa voidaan täysin integroida yhteisön järjestelmään. Lisäksi erilaisten sääntelyjärjestelmien soveltaminen samaa toimintaa harjoittaviin ilma-aluksiin herättää kysymyksiä epäterveestä kilpailusta sisämarkkinoilla, eikä tällaista tilannetta voida jatkaa loputtomiin. Tästä syystä toimenpiteen voimassaolo olisi rajoitettava 12 kuukauteen, ja sitä voidaan jatkaa enintään 18 kuukaudella sillä edellytyksellä, että hyväksyntämenettely on aloitettu ja voidaan saattaa päätökseen mainitussa määräajassa.

(9)

Asetuksen (EY) N:o 1702/2003 2 artiklan 3 kohdan a alakohdassa viitataan ainoastaan ilma-aluksiin, joille on myönnetty tyyppihyväksyntätodistus. Useat ilma-alukset, joihin olisi voitava soveltaa kyseisessä artiklassa säädettyä toimenpidettä, eivät ole kuitenkaan koskaan saaneet tyyppihyväksyntätodistusta, koska tällaisia asiakirjoja ei vaadittu sovellettavissa ICAOn standardeissa silloin, kun alukset suunniteltiin ja hyväksyttiin. Asia on syytä tarkentaa, jotta tällaisille ilma-aluksille voidaan edelleen myöntää lentokelpoisuustodistuksia.

(10)

Sekaannusten ja oikeudellisen epävarmuuden välttämiseksi asetuksen (EY) N:o 1702/2003 liitteen 21A.173 kohdan b alakohdan 2 alakohtaa ja 21A.184 kohtaa olisi muutettava, sillä näissä kohdissa käytetään ilmausta ”erityiset hyväksyntäspesifikaatiot” eikä ilmausta ”erityiset lentokelpoisuusspesifikaatiot” kuten asetuksen (EY) N:o 1592/2002 5 artiklan 3 kohdan b alakohdassa ja 15 artiklan 1 kohdan b alakohdassa.

(11)

Lentokelpoisuustodistusten myöntämistä koskevista säännöistä poiketen asetuksen (EY) N:o 1592/2002 5 artiklan 3 kohdan a alakohdassa säädetään ilmailuluvan myöntämisestä. Tällainen lupa annetaan yleensä silloin, kun lentokelpoisuustodistus ei ole väliaikaisesti voimassa esimerkiksi vaurioitumisen seurauksena tai kun lentokelpoisuustodistusta ei voida myöntää esimerkiksi siksi, ettei ilma-alus ole olennaisten lentokelpoisuusvaatimusten mukainen tai näiden vaatimusten noudattamista ei ole vielä osoitettu, mutta ilma-alus pystyy kuitenkin suorittamaan turvallisen lennon.

(12)

Ilmailulupia koskevan siirtymäkauden päättymisen jälkeen tällaisten lupien myöntämistä varten olisi vahvistettava yhteiset vaatimukset ja hallinnolliset menettelyt, joihin sisältyvät kaikki tarpeelliset ehdot, joilla voidaan välttää olennaisista vaatimuksista poikkeamisen riski ja siten varmistaa, että kaikki jäsenvaltiot tunnustavat ilmailuluvat asetuksen (EY) N:o 1592/2002 8 artiklan mukaisesti.

(13)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet perustuvat viraston asetuksen (EY) N:o 1592/2002 12 artiklan 2 kohdan b alakohdan ja 14 artiklan 1 kohdan mukaisesti antamiin lausuntoihin (4).

(14)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EY) N:o 1592/2002 54 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun komitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 1702/2003 seuraavasti:

Korvataan 2 artikla seuraavasti:

”2 artikla

Tuotteiden, osien ja laitteiden hyväksyntä

1. Tuotteille, osille ja laitteille on annettava osan 21 säännösten mukaiset todistukset.

2. Edellä olevasta 1 kohdasta poiketen ilma-aluksiin, mukaan lukien niihin asennetut tuotteet, osat tai laitteet, joita ei ole rekisteröity jäsenvaltiossa, ei sovelleta osan 21 alalukujen H ja I säännöksiä. Niihin ei myöskään sovelleta osan 21 alaluvun P säännöksiä, paitsi silloin, kun ilma-aluksen tunnistemerkinnöistä on määrännyt jokin jäsenvaltio.

3. Kun liitteessä (Osa 21) viitataan komission asetuksen (EY) N:o 2042/2003 liitteen I (Osa M) säännösten soveltamiseen ja/tai noudattamiseen ja jäsenvaltio on mainitun asetuksen 7 artiklan 3 kohdan a ja b alakohdan mukaisesti päättänyt olla soveltamatta osaa M ennen 28 päivää syyskuuta 2008, mainittuun ajankohtaan saakka sovelletaan sen sijaan asiaa koskevia kansallisia sääntöjä.

2a artikla

Tyyppihyväksyntätodistusten ja niihin liittyvien lentokelpoisuustodistusten voimassaolon jatkuminen

1. Jos tuotteella on ollut tyyppihyväksyntätodistus tai lentokelpoisuustodistuksen myöntämiseen oikeuttava asiakirja, jonka jokin jäsenvaltio on myöntänyt ennen 28 päivää syyskuuta 2003, sovelletaan seuraavia säännöksiä:

Tällaisella tuotteella katsotaan olevan tämän asetuksen mukaisesti myönnetty tyyppihyväksyntätodistus, jos:

sen tyyppihyväksynnän perusteina ovat olleet:

—	Euroopan ilmailuviranomaisten yhteistyöjärjestön (JAA) tyyppihyväksynnän perusteet, jos tuote on hyväksytty JAA:n menettelyjen mukaisesti JAA:n tietolomakkeessa määritetyllä tavalla, tai

—

muiden tuotteiden osalta suunnitteluvaltion tyyppihyväksynnän tietolomakkeessa määritetyt tyyppihyväksynnän perusteet, jos kyseinen suunnitteluvaltio on ollut:

—	jäsenvaltio, ellei virasto ole määrittänyt, ottaen erityisesti huomioon käytössä olevat tyyppihyväksyntämääräykset ja käyttökokemukset, että kyseinen tyyppihyväksyntäperusta ei takaa asetuksen (EY) N:o 1592/2002 ja tämän asetuksen mukaista turvallisuustasoa, tai

—

valtio, jonka kanssa jäsenvaltio on tehnyt kahdenvälisen lentokelpoisuutta koskevan sopimuksen tai vastaavan järjestelyn, jonka nojalla tällaiset tuotteet on hyväksytty kyseisen suunnitteluvaltion lentokelpoisuusmääräysten mukaisesti, ellei virasto ole määrittänyt, että tällaiset lentokelpoisuusmääräykset tai käyttökokemus tai suunnitteluvaltion turvallisuusjärjestelmä eivät takaa asetuksen (EY) N:o 1592/2002 ja tämän asetuksen mukaista turvallisuustasoa.

Virasto tekee alustavan arvioinnin toisen luetelmakohdan säännösten vaikutuksista ja antaa komissiolle lausunnon, johon sisältyy mahdollisesti ehdotuksia tämän asetuksen muuttamiseksi;

ii)	ympäristönsuojeluvaatimuksina on käytetty Chicagon yleissopimuksen liitteessä 16 vahvistettuja vaatimuksia, joita sovelletaan tuotteeseen;

iii)	siihen on sovellettu suunnitteluvaltion lentokelpoisuusmääräyksiä.

Jäsenvaltion ennen 28 päivää syyskuuta 2003 rekisteröimän yksittäisen ilma-aluksen suunnittelua on pidettävä tämän asetuksen mukaisesti hyväksyttynä, jos:

i)	sen perustyyppisuunnittelu on ollut osa edellä a alakohdassa mainittua tyyppihyväksyntätodistusta;

ii)	kaikki perustyyppisuunnitteluun tehdyt muutokset, jotka eivät ole olleet tyyppihyväksyntätodistuksen haltijan vastuulla, on hyväksytty; ja

iii)	rekisteröintijäsenvaltion ennen 28 päivää syyskuuta 2003 antamia tai hyväksymiä lentokelpoisuusmääräyksiä on noudatettu, mukaan lukien rekisteröintijäsenvaltion hyväksymät suunnitteluvaltion tekemät lentokelpoisuusmääräysten muutokset.

c)	Virasto määrittää tyyppikelpoisuuden vaatimukset tuotteille, jotka eivät täytä edellä olevan a alakohdan vaatimuksia, ennen 28 päivää maaliskuuta 2007.

Virasto määrittää tyyppihyväksyntään liittyvän melua koskevan tietolomakkeen kaikkia a alakohdan soveltamisalaan kuuluvia tuotteita varten ennen 28 päivää maaliskuuta 2007. Jäsenvaltiot voivat antaa edelleen sovellettavien kansallisten säännösten mukaisia melutodistuksia, kunnes virasto antaa tällaisen määritelmän.

2. Tuotteisiin, joiden tyyppihyväksyntämenettely oli käynnissä JAA:n tai jäsenvaltion menettelyjen mukaisesti 28 päivänä syyskuuta 2003, sovelletaan seuraavaa:

a)	jos tuotteelle on haettu tyyppihyväksyntää useassa jäsenvaltiossa, vertailukohtana on käytettävä kaikkein pisimmälle edennyttä hanketta;

b)	osassa 21 olevan 21A.15 kohdan a, b ja c alakohtaa ei sovelleta;

c)	osassa 21 olevan 21A.17 kohdan a alakohdasta poiketen tyyppihyväksynnän perusteina ovat JAA:n tai tarvittaessa jäsenvaltion hyväksynnän hakemisajankohtana vahvistamat perusteet;

d)	osassa 21 olevan 21A.20 kohdan a ja b alakohdan noudattamiseksi JAA:n tai jäsenvaltion menettelyissä tehdyt vaatimustenmukaisuutta koskevat havainnot katsotaan viraston tekemiksi havainnoiksi.

3. Tuotteisiin, joilla on kansallinen tyyppihyväksyntätodistus tai vastaava ja joita koskevaa muutoksen hyväksyntämenettelyä ei ollut saatettu loppuun jäsenvaltiossa, kun tämän asetuksen mukainen tyyppihyväksyntätodistus oli määriteltävä, sovelletaan seuraavaa:

a)	jos hyväksyntämenettely on käynnissä useassa jäsenvaltiossa, vertailukohtana on käytettävä kaikkein pisimmälle edennyttä hanketta;

b)	osassa 21 olevaa 21A.93 kohtaa ei sovelleta;

c)	sovellettavina tyyppihyväksynnän perusteina ovat JAA:n tai tarvittaessa jäsenvaltion muutoksen hyväksynnän hakemisajankohtana vahvistamat perusteet;

d)	osassa 21 olevan 21A.103 kohdan a alakohdan 2 alakohdan ja b alakohdan noudattamiseksi JAA:n tai jäsenvaltion menettelyissä tehdyt vaatimustenmukaisuutta koskevat havainnot katsotaan viraston tekemiksi havainnoiksi.

4. Sellaisten tuotteiden osalta, joilla on ollut kansallinen tyyppihyväksyntätodistus tai vastaava ja joihin tehtävää suurta korjausta koskevan suunnitelman hyväksymismenettelyä ei ollut saatettu loppuun jäsenvaltiossa, kun tämän asetuksen mukainen tyyppihyväksyntätodistus oli määriteltävä, osassa 21 olevan 21A.433 kohdan a alakohdan noudattamiseksi JAA:n tai jäsenvaltion menettelyissä tehdyt vaatimustenmukaisuutta koskevat havainnot katsotaan viraston tekemiksi havainnoiksi.

5. Jäsenvaltion myöntämän lentokelpoisuustodistuksen, jossa vahvistetaan yhdenmukaisuus edellä olevan 1 kohdan mukaisesti määritellyn tyyppihyväksyntätodistuksen kanssa, katsotaan olevan tämän asetuksen mukainen.

2b artikla

Lisätyyppihyväksyntätodistusten voimassaolon jatkuminen

1. Sellaiset lisätyyppihyväksyntätodistukset, jotka jäsenvaltio on antanut JAA:n menettelyjen tai sovellettavien kansallisten menettelyjen mukaisesti, ja sellaiset muiden kuin tyyppihyväksyntätodistuksen haltijan ehdottamat muutokset tuotteisiin, jotka jäsenvaltio on hyväksynyt sovellettavien kansallisten menettelyjen mukaisesti, katsotaan tämän asetuksen mukaan annetuiksi ja hyväksytyiksi, jos kyseiset lisätyyppihyväksyntätodistukset tai muutokset olivat voimassa 28 päivänä syyskuuta 2003.

2. Lisätyyppihyväksyntätodistuksiin, joita koskeva sovellettavien JAA:n lisätyyppihyväksyntämenettelyjen mukainen jäsenvaltion hyväksyntämenettely oli käynnissä 28 päivänä syyskuuta 2003, sekä tuotteisiin tehtäviin suuriin muutoksiin, joita on ehdottanut muu kuin tuotteen tyyppihyväksyntätodistuksen haltija ja joita koskeva sovellettavien kansallisten menettelyjen mukainen jäsenvaltion hyväksyntämenettely oli käynnissä 28 päivänä syyskuuta 2003, sovelletaan seuraavaa:

a)	jos hyväksyntämenettely on käynnissä useassa jäsenvaltiossa, vertailukohtana on käytettävä kaikkein pisimmälle edennyttä hanketta;

b)	osassa 21 olevan 21A.113 kohdan a ja b alakohtaa ei sovelleta;

c)	sovellettavina hyväksynnän perusteina ovat JAA:n tai tarvittaessa jäsenvaltion lisätyyppihyväksynnän tai suuren muutoksen hyväksynnän hakemisajankohtana vahvistamat perusteet;

d)	osassa 21 olevan 21A.115 kohdan a alakohdan noudattamiseksi JAA:n tai jäsenvaltion menettelyissä tehdyt vaatimustenmukaisuutta koskevat havainnot katsotaan viraston tekemiksi havainnoiksi.

2c artikla

Tiettyjen jäsenvaltioissa rekisteröityjen ilma-alusten toiminnan jatkuminen

1. Sellaisten ilma-alusten osalta, joilla ei voida katsoa olevan tämän asetuksen 2a artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti myönnettyä tyyppihyväksyntätodistusta ja joille jokin jäsenvaltio on myöntänyt lentokelpoisuustodistuksen ennen kuin asetusta (EY) N:o 1702/2003 alettiin soveltaa kyseisessä jäsenvaltiossa (5) ja jotka olivat edelleen jonkin jäsenvaltion rekisterissä 28 päivänä maaliskuuta 2007, seuraavien tekijöiden katsotaan yhdessä muodostavan tämän asetuksen mukaisesti annetut sovellettavat erityiset lentokelpoisuusspesifikaatiot:

suunnitteluvaltion tyyppihyväksynnän tietolomake ja melua koskeva tyyppihyväksynnän tietolomake tai vastaavat asiakirjat edellyttäen, että suunnitteluvaltio on sopinut viraston kanssa asetuksen (EY) N:o 1592/2002 18 artiklan mukaisesti työjärjestelyistä, jotka kattavat tällaisen ilma-aluksen suunnitteluun jatkuvan lentokelpoisuuden ylläpitämisen;

b)	Chicagon yleissopimuksen liitteessä 16 vahvistetut ympäristönsuojeluvaatimukset, sellaisina kuin niitä sovelletaan kyseiseen ilma-alukseen; ja

c)	jatkuvan lentokelpoisuuden ylläpitämistä koskevat suunnitteluvaltion pakolliset tiedot.

2. Erityiset lentokelpoisuusspesifikaatiot sallivat sellaisen toiminnan jatkamisen, jota kyseisellä ilma-aluksella on ollut lupa harjoittaa 28 päivänä maaliskuuta 2007, ja ne ovat voimassa 28 päivään maaliskuuta 2008, ellei näitä spesifikaatioita korvata ennen mainittua ajankohtaa viraston tämän asetuksen mukaisesti antamalla suunnittelu- ja ympäristöhyväksynnällä. Jäsenvaltioiden on annettava kyseistä ilma-alusta koskevat rajoitetut lentokelpoisuustodistukset osan 21 alaluvun H mukaisesti, kun näiden spesifikaatioiden noudattaminen on osoitettu.

3. Komissio voi pidentää edellä 2 kohdassa tarkoitettua voimassaoloaikaa enintään 18 kuukaudella tietyn tyyppisen ilma-aluksen osalta, jos virasto on aloittanut kyseistä ilma-alustyyppiä koskevan hyväksyntämenettelyn ennen 28 päivää maaliskuuta 2008 ja virasto arvioi, että menettely voidaan saattaa päätökseen jatketussa määräajassa. Tällaisessa tapauksessa viraston on ilmoitettava komissiolle menettelyn arvioitu kesto.

2d artikla

Osille ja laitteille myönnettyjen todistusten voimassaolon jatkuminen

1. Jäsenvaltioiden osille ja laitteille myöntämät hyväksynnät, jotka olivat voimassa 28 päivänä syyskuuta 2003, katsotaan myönnetyiksi tämän asetuksen mukaisesti.

2. Sellaisten osien ja laitteiden osalta, joiden hyväksymis- tai lupaprosessi oli jossakin jäsenvaltiossa meneillään 28 päivänä syyskuuta 2003, sovelletaan seuraavaa:

a)	jos hyväksyntämenettely on ollut käynnissä useassa jäsenvaltiossa, vertailukohtana on käytettävä kaikkein pisimmälle edennyttä hanketta,

b)	osassa 21 olevaa 21A.603 kohtaa ei sovelleta,

c)	osassa 21 olevan 21A.605 kohdan mukaisilla tietovaatimuksilla tarkoitetaan tietovaatimuksia, jotka olivat asianomaisen jäsenvaltion vahvistamia ajankohtana, jona hyväksyntää tai lupaa haettiin,

d)	osassa 21 olevan 21A.606 kohdan b alakohdan noudattamiseksi asianomaisen jäsenvaltion tekemät vaatimustenmukaisuutta koskevat havainnot katsotaan viraston tekemiksi havainnoiksi.

2e artikla

Ilmailulupa

Jäsenvaltioiden ennen 28 päivää maaliskuuta 2007 määrittämät ehdot, jotka koskevat ilmailulupaa tai muuta lentokelpoisuustodistusta, joka myönnetään ilma-alukselle, jolla ei ole tämän asetuksen mukaista lentokelpoisuustodistusta tai rajoitettua lentokelpoisuustodistusta, katsotaan määritetyiksi tämän asetuksen mukaisesti, ellei virasto ennen 28 päivää maaliskuuta 2008 totea, että ehdot eivät takaa asetuksen (EY) N:o 1592/2002 ja tämän asetuksen mukaista turvallisuustasoa.

Jäsenvaltioiden ennen 28 päivää maaliskuuta 2007 sellaiselle ilma-alukselle, jolla ei ole tämän asetuksen mukaista lentokelpoisuustodistusta tai rajoitettua lentokelpoisuustodistusta, myöntämä ilmailulupa tai muu lentokelpoisuustodistus katsotaan tämän asetuksen mukaisesti myönnetyksi ilmailuluvaksi 28 päivään maaliskuuta 2008 asti.”

2)	Muutetaan komission asetuksen (EY) N:o 1702/2003 liite (Osa 21) tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 30 päivänä maaliskuuta 2007.

Komission puolesta

Jacques BARROT

Varapuheenjohtaja

(1) EYVL L 240, 7.9.2002, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 1701/2003 (EUVL L 243, 27.9.2003, s. 5).

(2) EUVL L 243, 27.9.2003, s. 6. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 706/2006 (EUVL L 122, 9.5.2006, s. 16).

(3) EU 15: 28 päivänä syyskuuta 2003; EU 10: 1 päivänä toukokuuta 2004; EU 2: 1 päivänä tammikuuta 2007.

(4) Lausunto 1/2007, annettu 30 päivänä tammikuuta 2007, ja lausunto 2/2007, annettu 8 päivänä helmikuuta 2007.

(5) EU 15: 28 päivänä syyskuuta 2003; EU 10: 1 päivänä toukokuuta 2004; EU 2: 1 päivänä tammikuuta 2007.

LIITE

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 1702/2003 liite seuraavasti:

Lisätään 21A.139 kohtaan b alakohdan 1 alakohdan xvii alakohta seuraavasti:

”xvii)

Ilmailuluvan myöntäminen ja siihen liittyvien lento-olosuhteiden hyväksyminen.”

Lisätään 21A.163 kohtaan e alakohta seuraavasti:

”e)

myöntää valmistamalleen ilma-alukselle luvan ilmailuun 21A.711(c) kohdan mukaisesti sekä hyväksyä lento-olosuhteet 21A.710(b) kohdan mukaisesti tuotannosta vastaavan toimivaltaisen viranomaisen kanssa sovittuja menettelyjä noudattaen, kun tuotanto-organisaatio valvoo itse hyväksyntänsä nojalla ilma-aluksen kokoonpanoa ja vahvistaa yhdenmukaisuuden lentämistä varten hyväksyttyjen suunnitteluehtojen kanssa.”

Lisätään 21A.165 kohtaan j ja k alakohta seuraavasti:

”j)	määrittää tarvittaessa kohdassa 21A.163(e) annetun oikeuden mukaisesti ehdot, joiden nojalla ilmailulupa voidaan myöntää,

k)	varmistaa tarvittaessa kohdassa 21A.163(e) annetun oikeuden mukaisesti ennen ilmailuluvan (EASA 20b -lomake, katso liite) myöntämistä ilma-alukselle, että kohtia 21A.711(b) ja (d) noudatetaan.”

4)	Korvataan luvun A alaluvun H otsikko seuraavasti: ”ALALUKU H – LENTOKELPOISUUSTODISTUKSET JA RAJOITETUT LENTOKELPOISUUSTODISTUKSET”

5)	Korvataan 21A.173 kohdan b alakohdan 2 alakohdassa ilmaus ”tietyt hyväksyntäspesifikaatiot” ilmauksella ”tietyt lentokelpoisuusspesifikaatiot”.

6)	Poistetaan 21A.173 kohdan c alakohta.

7)	Poistetaan 21A.174 kohdan d alakohta.

Korvataan 21A.179 kohdan b alakohta seuraavasti:

”b)

Jos ilma-aluksen omistaja on vaihtunut ja ilma-aluksella on rajoitettu lentokelpoisuustodistus, jota ei ole myönnetty rajoitetun tyyppihyväksynnän perusteella, lentokelpoisuustodistukset siirretään ilma-aluksen mukana edellyttäen, että ilma-alus pysyy samassa rekisterissä, tai myönnetään vain rekisterijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen antaman virallisen suostumuksen perusteella.”

9)	Korvataan 21A.184 kohdassa ilmaus ”erityisten hyväksyntäspesifikaatioiden” ilmauksella ”erityisten lentokelpoisuusspesifikaatioiden”.

10)	Poistetaan 21A.185 kohta.

11)

Korvataan 21A.263 kohdan b alakohta seuraavasti:

”b)

Kohdan 21A.257(b) ehtojen täyttyessä virasto hyväksyy ilman muita tarkastuksia vaatimustenmukaisuusasiakirjat, jotka hakija toimittaa seuraavien asiakirjojen saamiseksi:

1)	ilmailulupaa varten tarvittava lento-olosuhteiden hyväksyntä tai

2)	tyyppihyväksyntä tai tyyppisuunnitelmaan tehtävän suuren muutoksen hyväksyntä tai

3)	lisätyyppihyväksyntä tai

4)	kohdan 21A.602B(b)(1) mukainen ETSO-valtuutus tai

5)	suuren korjaussuunnitelman hyväksyntä.”

12)

Lisätään 21A.263 kohdan c alakohtaan 6 ja 7 alakohta seuraavasti:

”6.

Hyväksyä ehdot, joiden täyttyessä ilmailulupa voidaan myöntää kohdan 21A.710(a)(2) mukaisesti,

lukuun ottamatta ensilentoa:

—	uudentyyppisellä ilma-aluksella tai

—	ilma-aluksella, johon on tehty merkittäväksi suureksi muutokseksi tai merkittäväksi lisätyyppihyväksynnäksi luokiteltu tai luokiteltavissa oleva muutos, tai

—	ilma-aluksella, jonka lento- ja/tai ohjausominaisuuksia on muutettu merkittävästi;

ii)	lukuun ottamatta kohdassa 21A.701(a)(15) mainittuun tarkoitukseen myönnettäviä ilmailulupia.

7)	Myöntää kohdan 21A.711(b) mukaisesti lupa ilmailuun suunnittelemalleen tai muuttamalleen ilma-alukselle, kun suunnitteluorganisaatio valvoo itse hyväksyntänsä nojalla ilma-aluksen kokoonpanoa ja varmistaa yhdenmukaisuuden lentämistä varten hyväksyttyjen suunnitteluehtojen kanssa.”

13)

Lisätään 21A.265 kohtaan f ja g alakohta seuraavasti:

”f)	määrittää tarvittaessa kohdassa 21A.263(c)(6) annetun oikeuden mukaisesti ehdot, joiden nojalla ilmailulupa voidaan myöntää,

g)	varmistaa tarvittaessa kohdassa 21A.263(c)(7) annetun oikeuden mukaisesti ennen ilmailuluvan (EASA 20b -lomake, katso liite) myöntämistä ilma-alukselle, että kohtia 21A.711(b) ja (d) noudatetaan.”

14)

Korvataan luvun A alaluku P seuraavasti:

”ALALUKU P – ILMAILULUPA

21A.701 Soveltamisala

Ilmailuluvat myönnetään tämän alaluvun mukaisesti ilma-aluksille, jotka eivät täytä tai joiden ei ole osoitettu täyttävän sovellettavia lentokelpoisuusvaatimuksia, mutta joilla voi lentää turvallisesti määrätyissä olosuhteissa seuraavia tarkoituksia varten:

1)	kehitystyö,

2)	määräysten tai hyväksyntäspesifikaatioiden noudattamisen osoittaminen,

3)	suunnittelu- tai tuotanto-organisaatioiden henkilöstön koulutus,

4)	uusien ilma-alusten lentotestaus tuotannossa,

5)	tuotannossa olevan ilma-aluksen lentäminen tuotantolaitoksesta toiseen,

6)	ilma-aluksen lentäminen hyväksynnän saamiseksi asiakkaalta,

7)	ilma-aluksen toimittaminen tai vienti,

8)	ilma-aluksen lentäminen hyväksynnän saamiseksi viranomaiselta,

9)	markkinatutkimus, mukaan luettuna asiakkaan henkilöstön koulutus,

10)	näyttelyt ja ilmailunäytökset,

11)	ilma-aluksen lentäminen paikkaan, jossa tehdään huolto tai lentokelpoisuuden tarkastus tai johon kone varastoidaan,

12)	ilma-aluksen lentäminen, kun aluksen paino ylittää suurimman sallitun lentoonlähtöpainon vesistön yli tehtävällä tavanomaista pidemmällä lennolla tai maa-alueen yli tehtävällä lennolla, jonka aikana ei ole käytettävissä asianmukaisia laskeutumispaikkoja eikä sopivaa polttoainetta,

13)	ennätyskokeet, lentokilpailut tai muut vastaavat kilpailut,

14)	lentokelpoisuusvaatimukset täyttävän ilma-aluksen lentäminen ennen kuin ympäristövaatimusten noudattaminen on vahvistettu,

15)	ei-kaupallinen lentotoiminta yksittäisillä yksinkertaisilla ilma-aluksilla tai tyypeillä, joihin lentokelpoisuustodistusta tai rajoitettua lentokelpoisuustodistusta ei voida soveltaa.

21A.703 Hakukelpoisuus

Ilmailulupaa voi hakea kuka tahansa luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, lukuun ottamatta kohdassa 21A.701(a)(15) mainittua tarkoitusta varten haettavaa ilmailulupaa, jossa hakijan on oltava omistaja. Henkilö, joka voi hakea ilmailulupaa, voi myös tehdä lento-olosuhteiden hyväksyntää koskevan hakemuksen.

21A.705 Toimivaltainen viranomainen

Sen estämättä, mitä kohdassa 21.1 säädetään, tässä alaluvussa tarkoitetaan ’toimivaltaisella viranomaisella’

a)	rekisterijäsenvaltion nimeämää viranomaista, tai

b)	rekisteröimättömien ilma-alusten osalta tunnistemerkinnöistä määränneen jäsenvaltion nimeämää viranomaista.

21A.707 Ilmailuluvan hakeminen

a)	Kohdan 21A.703 mukaisesti ja kun hakijalle ei ole myönnetty oikeutta myöntää ilmailulupaa, ilmailulupahakemus tehdään toimivaltaiselle viranomaiselle kyseisen viranomaisen määräämällä lomakkeella ja tavalla.

Kuhunkin ilmailulupahakemukseen on sisällyttävä:

1)	lennon tai lentojen tarkoitus tai tarkoitukset kohdan 21A.701 mukaisesti,

2)	tieto siitä, miltä osin ilma-alus ei täytä sovellettavia lentokelpoisuusvaatimuksia,

3)	kohdan 21A.710 mukaisesti hyväksytyt lento-olosuhteet.

c)	Jos lento-olosuhteita ei ole hyväksytty ilmailuluvan hakemisajankohtana, lento-olosuhteiden hyväksymishakemus on tehtävä kohdan 21A.709 mukaisesti.

21A.708 Lento-olosuhteet

Lento-olosuhteisiin sisältyvät:

a)	kokoonpano tai kokoonpanot, jolle tai joille ilmailulupaa on haettu;

ilma-aluksen turvallisen käytön kannalta välttämättömät ehdot ja rajoitukset, mukaan luettuina:

1)	lennolla tai lennoilla käytettäviä lentoreittejä tai ilmatilaa taikka molempia koskevat ehdot tai rajoitukset,

2)	ohjaamomiehistölle asetetut, ilma-aluksen ohjaamista koskevat ehdot ja rajoitukset,

3)	muiden henkilöiden kuin ohjaamomiehistön kuljettamista koskevat rajoitukset,

4)	käyttörajoitukset, erityismenettelyt tai tekniset vaatimukset, joita on noudatettava,

5)	erityinen lentotestausohjelma (tarvittaessa),

6)	erityiset järjestelyt jatkuvan lentokelpoisuuden ylläpitämiseksi, kuten huolto-ohjeet ja huoltojen tekemistä koskevat edellytykset;

c)	sen toteen näyttäminen, että ilma-aluksella voidaan lentää turvallisesti b alakohdan ehtojen tai rajoitusten mukaisesti;

d)	ilma-aluksen kokoonpanon valvonnassa käytetty menetelmä, jotta pysytään asetetuissa rajoissa.

21A.709 Lento-olosuhteiden hyväksynnän hakeminen

Kohdan 21A.707(c) mukaisesti ja kun hakijalle ei ole myönnetty oikeutta hyväksyä lento-olosuhteita, lento-olosuhteiden hyväksymishakemus tehdään:

1)	jos lento-olosuhteiden hyväksyminen liittyy suunnittelun turvallisuuteen, virastolle sen määräämällä lomakkeella ja tavalla, tai

2)	jos lento-olosuhteiden hyväksyminen ei liity suunnittelun turvallisuuteen, toimivaltaiselle viranomaiselle kyseisen viranomaisen määräämällä lomakkeella ja tavalla.

Kuhunkin lento-olosuhteiden hyväksymishakemukseen on sisällyttävä:

1)	ehdotetut lento-olosuhteet,

2)	olosuhteiden tueksi esitetyt asiakirjat, ja

3)	vakuutus siitä, että ilma-aluksella voidaan lentää turvallisesti kohdan 21A.708(b) ehtojen tai rajoitusten mukaisesti.

21A.710 Lento-olosuhteiden hyväksyminen

Jos lento-olosuhteiden hyväksyminen liittyy suunnittelun turvallisuuteen, lento-olosuhteet hyväksyy

1)	virasto tai

2)	asianmukaisesti hyväksytty suunnitteluorganisaatio kohdassa 21A.263(c)(6) annetun oikeuden nojalla.

b)	Jos lento-olosuhteiden hyväksyminen ei liity suunnittelun turvallisuuteen, lento-olosuhteet hyväksyy toimivaltainen viranomainen tai asianmukaisesti hyväksytty organisaatio, joka myöntää myös ilmailuluvan.

Ennen lento-olosuhteiden hyväksymistä viraston, toimivaltaisen viranomaisen tai hyväksytyn organisaation on vakuututtava siitä, että ilma-aluksella voidaan lentää turvallisesti määritettyjen ehtojen ja rajoitusten mukaisesti. Virasto tai toimivaltainen viranomainen voi suorittaa itse tai vaatia hakijaa suorittamaan tarvittavat tarkastukset tai testit.

21A.711 Ilmailuluvan myöntäminen

Toimivaltainen viranomainen myöntää ilmailuluvan:

1)	kun kohdassa 21A.707 edellytetyt tiedot on toimitettu ja

2)	kun kohdan 21A.708 olosuhteet on hyväksytty kohdan 21A.710 mukaisesti ja

3)	kun toimivaltainen viranomainen on tullut omien tutkimustensa ja mahdollisten tarkastustensa perusteella tai hakijan kanssa sovittujen menettelyjen avulla vakuuttuneeksi siitä, että ilma-alus täyttää suunnittelua koskevat kohdan 21A.708 vaatimukset ennen lentoa.

b)	Asianmukaisesti hyväksytty suunnitteluorganisaatio voi myöntää ilmailuluvan (EASA 20b -lomake, katso liite) kohdassa 21A.263(c)(7) annetun oikeuden nojalla, kun kohdan 21A.708 olosuhteet on hyväksytty kohdan 21A.710 mukaisesti.

c)	Asianmukaisesti hyväksytty tuotanto-organisaatio voi myöntää ilmailuluvan (EASA 20b -lomake, katso liite) kohdassa 21A.163(e) annetun oikeuden nojalla, kun kohdan 21A.708 olosuhteet on hyväksytty kohdan 21A.710 mukaisesti.

d)	Ilmailuluvassa tarkennetaan tarkoitus tai tarkoitukset ja kaikki ehdot ja rajoitukset, jotka on hyväksytty kohdan 21A.710 mukaisesti.

e)	Alakohtien b, tai c nojalla myönnettävistä ilmailuluvista on toimitettava jäljennös toimivaltaiselle viranomaiselle.

f)	Jos ilmailuluvan on myöntänyt organisaatio 21A.711 kohdan b tai c alakohdan mukaisesti, kyseinen organisaatio peruuttaa ilmailuluvan, jos se saa todisteita siitä, että jotkin kohdassa 21A.723(a) säädetyt ehdot eivät täyty.

21A.713 Muutokset

a)	Muutokset, jotka mitätöivät ilmailulupaa varten määritetyt lento-olosuhteet tai niihin liittyvän toteennäytön, hyväksytään kohdan 21A.710 mukaisesti. Tarvittaessa tehdään hakemus kohdan 21A.709 mukaisesti.

b)	Ilmailuluvan sisältöön vaikuttavat muutokset edellyttävät uuden ilmailuluvan myöntämistä kohdan 21A.711 mukaisesti.

21A.715 Kieli

Käsikirjat, kilvet, luettelot ja kojemerkinnät sekä muut tarvittavat tiedot, joita sovellettavissa hyväksyntäspesifikaatioissa edellytetään, on esitettävä yhdellä tai useammalla toimivaltaisen viranomaisen hyväksymällä Euroopan yhteisön virallisella kielellä.

21A.719 Siirrettävyys

a)	Ilmailulupaa ei voi siirtää.

Sen estämättä, mitä alakohdassa a säädetään, kohdassa 21A.701(a)(15) mainittua tarkoitusta varten myönnetty ilmailulupa siirtyy ilma-aluksen omistajan vaihtuessa ilma-aluksen mukana edellyttäen, että ilma-alus pysyy samassa rekisterissä, tai lupa myönnetään ainoastaan sen rekisterijäsenvaltion, johon ilma-alus siirretään, toimivaltaisen viranomaisen virallisella suostumuksella.

21A.721 Tarkastukset

Ilmailuluvan haltijan tai hakijan tulee sallia toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä pääsy asianomaiseen ilma-alukseen.

21A.723 Voimassaolo ja voimassa pysyminen

Ilmailulupa myönnetään enintään 12 kuukaudeksi, ja se pysyy voimassa, mikäli:

1)	ilmailulupaan liittyviä kohdan 21A.711(d) ehtoja ja rajoituksia noudatetaan,

2)	ilmailulupaa ei ole palautettu eikä peruutettu kohdan 21B.530 mukaisesti,

3)	ilma-alus pysyy samassa rekisterissä.

b)	Sen estämättä, mitä alakohdassa a säädetään, ilmailupa voidaan myöntää kohdassa 21A.701(a)(15) mainittua tarkoitusta varten rajoittamattomaksi ajaksi.

c)	Palautettu tai peruutettu ilmailulupa tulee toimittaa toimivaltaiselle viranomaiselle.

21A.725 Ilmailuluvan uusiminen

Ilmailuluvan uusiminen käsitellään muutoksena kohdan 21A.713 mukaisesti.

21A.727 Ilmailuluvan haltijan velvollisuudet

Ilmailuluvan haltijan on varmistettava, että kaikkia ilmailulupaan liittyviä ehtoja ja rajoituksia noudatetaan ja ne pidetään voimassa.

21A.729 Tietojen säilyttäminen

Lento-olosuhteiden hyväksymistodistuksen haltijan on pidettävä kaikki lento-olosuhteiden määrittämiseksi ja perustelemiseksi laaditut asiakirjat viraston ja toimivaltaisen viranomaisen saatavilla, ja tiedot on säilytettävä, jotta tarvittavat tiedot ilma-aluksen jatkuvan lentokelpoisuuden varmistamiseksi ovat saatavilla.

Asianomaisen hyväksytyn organisaation on pidettävä kaikki hyväksytyille organisaatioille annetun oikeuden nojalla myönnettyihin ilmailulupiin liittyvät asiakirjat, mukaan luettuina tarkastustiedot, lento-olosuhteiden hyväksymistä tukevat asiakirjat ja varsinainen ilmailulupa, viraston ja toimivaltaisen viranomaisen saatavilla, ja asiakirjat on säilytettävä, jotta tarvittavat tiedot ilma-aluksen jatkuvan lentokelpoisuuden varmistamiseksi ovat saatavilla.”

15)

Korvataan 21B.20 kohta seuraavasti:

”21B.20 Toimivaltaisen viranomaisen velvollisuudet

Jäsenvaltion kukin toimivaltainen viranomainen vastaa luvun A alalukujen F, G, H, I ja P täytäntöönpanosta ainoastaan sellaisten hakijoiden tai haltijoiden osalta, joiden päätoimipaikka on jäsenvaltion omalla alueella.”

16)

Korvataan 21B.25 kohdan a alakohta seuraavasti:

”a)	Yleistä: Jäsenvaltio nimeää toimivaltaisen viranomaisen, jolle annetaan vastuu luvun A alalukujen F, G, H, I ja P täytäntöönpanosta ja jolla on dokumentoidut menettelytavat, organisaatiorakenne ja henkilökunta.”

17)	Korvataan luvun B alaluvun H otsikko seuraavasti: ”ALALUKU H – LENTOKELPOISUUSTODISTUKSET JA RAJOITETUT LENTOKELPOISUUSTODISTUKSET”

18)

Korvataan 21B.325 kohdan a alakohta seuraavasti:

”a)

Rekisterijäsenvaltion toimivaltainen viranomainen antaa lentokelpoisuustodistuksen (EASA 25 -lomake, katso liite) tai rajoitetun lentokelpoisuustodistuksen (EASA 24 -lomake, katso liite) tai muuttaa sen viipymättä tultuaan vakuuttuneeksi siitä, että asiaa koskevia luvun A alaluvun H vaatimuksia noudatetaan.”

19)

Korvataan 21B.330 kohta seuraavasti:

”21B.330 Lentokelpoisuustodistusten ja rajoitettujen lentokelpoisuustodistusten peruuttaminen määräajaksi ja pysyvästi

a)	Rekisterijäsenvaltion toimivaltainen viranomainen peruuttaa lentokelpoisuustodistuksen määräajaksi tai pysyvästi, jos se saa todisteita siitä, että jotkin kohdassa 21A.181(a) määrätyt ehdot eivät täyty.

b)	Rekisterijäsenvaltion toimivaltainen viranomainen ilmoittaa lentokelpoisuustodistuksen tai rajoitetun lentokelpoisuustodistuksen määräajaksi tai pysyvästi peruuttaessaan syyt, joiden vuoksi todistus peruutetaan määräajaksi tai pysyvästi, ja ilmoittaa todistuksen haltijalle sen valitusoikeudesta.”

20)

Korvataan luvun B alaluku P seuraavasti:

”ALALUKU P – ILMAILULUPA

21B.520 Tarkastaminen

a)	Toimivaltaisen viranomaisen tulee toteuttaa ilmailuluvan myöntämisen tai peruuttamisen kannalta riittävät tarkastukset.

Toimivaltaisen viranomaisen tulee laatia arviointimenettelyt, joihin sisältyvät vähintään seuraavat osat:

1)	hakijan hakukelpoisuuden arviointi,

2)	hakemuksen kelpoisuuden arviointi,

3)	hakemuksen mukana saatujen asiakirjojen arviointi,

4)	ilma-aluksen tarkastaminen,

5)	lento-olosuhteiden hyväksyntä kohdan 21A.710(b) mukaisesti.

21B.525 Ilmailulupien myöntäminen

Toimivaltainen viranomainen myöntää ilmailuluvan (EASA 20a -lomake, katso liite) tultuaan vakuuttuneeksi siitä, että asiaa koskevia luvun A alaluvun P vaatimuksia noudatetaan.

21B.530 Ilmailulupien peruuttaminen

a)	Toimivaltainen viranomainen peruuttaa ilmailuluvan, jos se saa todisteita siitä, että jotkin kohdassa 21A.723(a) säädetyt ehdot eivät täyty.

b)	Toimivaltainen viranomainen ilmoittaa ilmailuluvan peruuttaessaan syyt, joiden vuoksi lupa peruutetaan, ja ilmoittaa todistuksen haltijalle sen valitusoikeudesta.

21B.545 Tietojen säilyttäminen

a)	Toimivaltaisen viranomaisen tulee perustaa tietojärjestelmä, jonka avulla jokaisen ilmailuluvan myöntämiseen tai peruuttamiseen liittyvä menettely pystytään selvittämään riittävän tarkasti.

Järjestelmään tulee tallentaa ainakin seuraavat tiedot:

1)	hakijan toimittamat asiakirjat,

2)	tarkastuksen aikana laaditut asiakirjat, joissa todetaan kohdassa 21B.520(b) määritettyihin asioihin liittyvät toimet ja niiden lopputulokset, ja

3)	jäljennös ilmailuluvasta.

c)	Tiedot tulee säilyttää vähintään kuuden vuoden ajan sen jälkeen, kun ilmailuluvan voimassaolo on päättynyt.”

21)

Korvataan liiteluettelo seuraavasti:

”Liite I – EASA 1 -lomake, huolto- ja valmistustodistus

Liite II – EASA 15a -lomake, lentokelpoisuuden tarkastustodistus

Liite III – EASA 20a -lomake, lupa ilmailuun

Liite IV – EASA 20b -lomake, lupa ilmailuun (hyväksytyn organisaation myöntämä)

Liite V – EASA 24 -lomake, rajoitettu lentokelpoisuustodistus

Liite VI – EASA 25 -lomake, lentokelpoisuustodistus

Liite VII – EASA 45 -lomake, melutodistus

Liite VIII – EASA 52 -lomake, ilma-aluksen vaatimustenmukaisuusilmoitus

Liite IX – EASA 53 -lomake, huoltotodiste

Liite X – EASA 55 -lomake, tuotanto-organisaation hyväksymistodistus

Liite XI – EASA 65 -lomake, hyväksymiskirje (Tuotanto ilman tuotanto-organisaation hyväksyntää)”

22)	Korvataan EASA 20 -lomake seuraavasti: ” ”

23)	Lisätään EASA 20b -lomake seuraavasti: ” ”

24)	Korvataan EASA 55 -lomakkeen sivu B seuraavasti: ” ”

II EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista

4.4.2007

Euroopan unionin virallinen lehti

L 94/26

NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 19 päivänä maaliskuuta 2007,

Euroopan yhteisön ja Malesian hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen näkökohtia koskevan sopimuksen allekirjoittamisesta ja väliaikaisesta soveltamisesta

(2007/210/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 80 artiklan 2 kohdan yhdessä 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäisen virkkeen kanssa,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Neuvosto valtuutti 5 päivänä kesäkuuta 2003 komission aloittamaan kolmansien maiden kanssa neuvottelut voimassa olevien kahdenvälisten sopimusten tiettyjen määräysten korvaamisesta yhteisön kanssa tehtävillä sopimuksilla.

(2)

Komissio on neuvotellut yhteisön puolesta Malesian hallituksen kanssa sopimuksen tietyistä lentoliikenteen näkökohdista. Näissä neuvotteluissa se on noudattanut menettelyjä ja ohjeita, jotka on esitetty komission valtuuttamisesta aloittamaan neuvottelut kolmansien maiden kanssa voimassa olevien kahdenvälisten sopimusten tiettyjen määräysten korvaamisesta yhteisön kanssa tehtävillä sopimuksilla tehdyn neuvoston päätöksen liitteessä.

(3)	Komission neuvottelema sopimus olisi allekirjoitettava ja sitä olisi sovellettava väliaikaisesti sillä varauksella, että sopimus tehdään lopullisesti myöhemmin,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Hyväksytään yhteisön puolesta Euroopan yhteisön sekä Malesian hallituksen välinen tiettyjä lentoliikenteen näkökohtia koskeva sopimus sillä edellytyksellä, että neuvosto tekee päätöksen sopimuksen tekemisestä.

Sopimuksen teksti on tämän päätöksen liitteenä.

2 artikla

Neuvoston puheenjohtaja oikeutetaan nimeämään yksi tai useampi henkilö, jolla on valtuudet allekirjoittaa sopimus yhteisön puolesta sillä edellytyksellä, että sopimus tehdään.

3 artikla

Sopimusta sovelletaan väliaikaisesti sen voimaantuloon saakka sitä päivää seuraavan kuukauden ensimmäisestä päivästä, jona osapuolet ovat ilmoittaneet toisilleen tätä varten tarvittavien menettelyjen saattamisesta päätökseen.

4 artikla

Neuvoston puheenjohtaja oikeutetaan antamaan sopimuksen 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu ilmoitus.

Tehty Brysselissä 19 päivänä maaliskuuta 2007.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

Horst SEEHOFER

Euroopan yhteisön ja Malesian hallituksen välinen

SOPIMUS

tietyistä lentoliikenteen näkökohdista

EUROOPAN YHTEISÖ

MALESIAN HALLITUS, jäljempänä ’Malesia’,

jäljempänä ’osapuolet’,

jotka

TUNNUSTAVAT, että Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden ja Malesian kahdenvälisten lentoliikennesopimusten eräät määräykset, jotka ovat Euroopan yhteisön oikeuden vastaisia, on saatettava sen mukaisiksi, jotta Euroopan yhteisön ja Malesian väliselle lentoliikenteelle voidaan luoda asianmukainen oikeusperusta ja liikenteen jatkuvuus voidaan taata,

TOTEAVAT, että Euroopan yhteisöllä on yksinomainen toimivalta useiden sellaisten näkökohtien osalta, jotka voivat sisältyä Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden kahdenvälisiin lentoliikennesopimuksiin,

TOTEAVAT, että johonkin jäsenvaltioon sijoittautuneilla yhteisön lentoliikenteen harjoittajilla on Euroopan yhteisön oikeuden nojalla oikeus syrjimättömään pääsyyn Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisille lentoreiteille,

OTTAVAT HUOMIOON, että Euroopan yhteisön ja tiettyjen kolmansien maiden välillä on tehty sopimuksia, joiden mukaan näiden kolmansien maiden kansalaiset voivat olla omistajina lentoyhtiöissä, joilla on Euroopan yhteisön lainsäädännön mukainen toimilupa,

TOTEAVAT, että Euroopan yhteisön lainsäädännön mukaisesti lentoliikenteen harjoittajat eivät periaatteessa saa tehdä sopimuksia, jotka voivat vaikuttaa Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja joiden tavoitteena tai seurauksena on kilpailun estäminen, rajoittaminen tai vääristäminen,

TUNNUSTAVAT, että Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden ja Malesian välillä tehtyjen kahdenvälisten lentoliikennesopimusten määräykset, joissa i) vaaditaan tai suositaan sellaisten yritysten välisten sopimusten tekemistä, sellaisia yritysten yhteenliittymien päätöksiä tai sellaisia yhteisiä toimintatapoja, jotka estävät, vääristävät tai rajoittavat lentoliikenteen harjoittajien välistä kilpailua asianomaisilla reiteillä; tai ii) tehostetaan tällaisten sopimusten, päätösten tai toimintatapojen vaikutuksia; tai iii) annetaan lentoliikenteen harjoittajille tai muille yksityisille talouden toimijoille valta toteuttaa toimenpiteitä, joilla estetään, vääristetään tai rajoitetaan lentoliikenteen harjoittajien välistä kilpailua asianomaisilla reiteillä, saattavat tehdä yrityksiin sovellettavista kilpailusäännöistä tehottomia,

TOTEAVAT, että näiden neuvottelujen yhteydessä Euroopan yhteisön tarkoituksena ei ole vaikuttaa Euroopan yhteisön ja Malesian välisen lentoliikenteen kokonaismäärään tai yhteisön lentoliikenteen harjoittajien ja Malesian lentoliikenteen harjoittajien väliseen tasapainoon eikä neuvotella muutoksia voimassa olevien kahdenvälisten lentoliikennesopimusten liikenneoikeuksia koskeviin määräyksiin,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

1 artikla

Yleiset määräykset

1. Tässä sopimuksessa ’jäsenvaltioilla’ tarkoitetaan Euroopan yhteisön jäsenvaltioita.

2. Kun jossain liitteessä I mainitussa sopimuksessa viitataan kyseisen sopimuksen osapuolena olevan jäsenvaltion kansalaisiin, tämän on katsottava viittaavan Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden kansalaisiin.

3. Kun jossain liitteessä I mainitussa sopimuksessa viitataan kyseisen sopimuksen osapuolena olevan jäsenvaltion lentoliikenteen harjoittajiin tai lentoyhtiöihin, tämän on katsottava viittaavan kyseisen jäsenvaltion nimeämiin lentoliikenteen harjoittajiin tai lentoyhtiöihin.

2 artikla

Jäsenvaltion suorittama nimeäminen

1. Tämän artiklan 2 kohdan määräykset ovat ensisijaisia liitteessä II olevassa a kohdassa lueteltujen artiklojen niihin määräyksiin nähden, jotka koskevat kyseisen jäsenvaltion suorittamaa lentoliikenteen harjoittajan nimeämistä ja Malesian lentoliikenteen harjoittajalle myöntämiä liikennöintilupia ja muita lupia, ja tämän artiklan 3 kohdan määräykset ovat ensisijaisia liitteessä II olevassa b kohdassa lueteltujen artiklojen niihin määräyksiin nähden, jotka koskevat lentoliikenteen harjoittajan liikennöintilupien tai muiden lupien epäämistä, peruuttamista, tilapäistä peruuttamista tai rajoittamista.

2. Saatuaan ilmoituksen jäsenvaltion tekemästä nimeämisestä Malesian on myönnettävä asianmukaiset liikennöintiluvat ja muut luvat mahdollisimman pienellä menettelyihin liittyvällä viiveellä edellyttäen, että

i)	lentoliikenteen harjoittaja on sijoittautunut nimeävän jäsenvaltion alueelle Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaisesti ja sillä on Euroopan yhteisön lainsäädännön mukainen voimassa oleva liikennelupa; ja

ii)	lentoliikenteen harjoittaja on lentotoimintaluvan myöntämisestä vastaavan jäsenvaltion jatkuvan ja tehokkaan viranomaisvalvonnan alainen ja asianomainen ilmailuviranomainen on mainittu selvästi nimeämisessä; ja

iii)	lentoliikenteen harjoittajan päätoimipaikka on voimassa olevan liikenneluvan myöntäneen jäsenvaltion alueella; ja

iv)	lentoliikenteen harjoittaja on jäsenvaltioiden ja/tai jäsenvaltioiden kansalaisten ja/tai muiden liitteessä III lueteltujen valtioiden ja/tai niiden kansalaisten omistuksessa ja tosiasiallisessa määräysvallassa joko suoraan tai osake-enemmistön kautta.

3. Malesia voi evätä tai peruuttaa kokonaan tai tilapäisesti jäsenvaltion nimeämän lentoliikenteen harjoittajan liikennöintiluvat tai muut luvat tai rajoittaa niiden käyttöä, jos

i)	lentoliikenteen harjoittaja ei ole sijoittautunut nimeävän jäsenvaltion alueelle Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaisesti tai sillä ei ole Euroopan yhteisön lainsäädännön mukaista voimassa olevaa liikennelupaa; tai

ii)	lentoliikenteen harjoittaja ei ole lentotoimintaluvan myöntämisestä vastaavan jäsenvaltion jatkuvan ja tehokkaan viranomaisvalvonnan alainen tai asianomaista ilmailuviranomaista ei ole mainittu selvästi nimeämisessä; tai

iii)	lentoliikenteen harjoittaja ei ole jäsenvaltioiden ja/tai jäsenvaltioiden kansalaisten ja/tai muiden liitteessä III lueteltujen valtioiden ja/tai niiden kansalaisten omistuksessa tai tosiasiallisessa määräysvallassa joko suoraan tai osake-enemmistön kautta; tai

iv)

lentoliikenteen harjoittajalla on jo liikennöintilupa Malesian ja jonkin toisen jäsenvaltion kahdenvälisen sopimuksen nojalla, ja Malesia voi osoittaa, että käyttämällä tämän sopimuksen mukaisia liikenneoikeuksiaan reitillä, johon sisältyy jokin paikka kyseisessä toisessa jäsenvaltiossa, lentoliikenteen harjoittaja kiertäisi mainitussa toisessa sopimuksessa määrättyjä liikenneoikeuksiin kohdistuvia rajoituksia; tai

v)	nimetyllä lentoliikenteen harjoittajalla on jäsenvaltion myöntämä lentotoimintalupa, asianomaisen jäsenvaltion ja Malesian välillä ei ole kahdenvälistä lentoliikennesopimusta ja tämä jäsenvaltio on evännyt liikenneoikeuksia Malesian nimeämiltä lentoliikenteen harjoittajilta.

Malesia ei saa tämän kohdan mukaisia oikeuksia käyttäessään harjoittaa kansallisuuteen perustuvaa syrjintää yhteisön lentoliikenteen harjoittajien välillä.

3 artikla

Turvallisuus

1. Tämän artiklan 2 kohdan määräyksillä täydennetään liitteessä II olevassa c kohdassa lueteltujen artiklojen vastaavia määräyksiä.

2. Jos jäsenvaltio (ensimmäinen jäsenvaltio) on nimennyt lentoliikenteen harjoittajan, jonka viranomaisvalvonnasta ja sen jatkuvuudesta vastaa jokin toinen jäsenvaltio, lentoliikenteen harjoittajan nimenneen ensimmäisen jäsenvaltion ja Malesian välisen sopimuksen turvallisuusmääräysten nojalla Malesialle kuuluvia oikeuksia sovelletaan myös turvallisuusvaatimusten hyväksymiseen, noudattamiseen tai ylläpitämiseen kyseisen toisen jäsenvaltion toimesta sekä kyseisen lentoliikenteen harjoittajan liikennöintiluvan myöntämiseen.

4 artikla

Lentopolttoaineen verotus

1. Tämän artiklan 2 kohdan määräyksillä täydennetään liitteessä II olevassa d kohdassa lueteltujen artiklojen vastaavia määräyksiä.

2. Mikään liitteessä II olevassa d kohdassa lueteltujen sopimusten kohta ei, niissä mahdollisesti olevista päinvastaisista määräyksistä huolimatta, saa estää jäsenvaltioita määräämästä syrjimättömin perustein veroja, tulleja tai muita maksuja alueellaan toimitetulle polttoaineelle, jota käytetään Malesian nimeämän lentoliikenteen harjoittajan ilma-aluksessa, joka liikennöi asianomaisen jäsenvaltion alueella sijaitsevan paikan ja saman jäsenvaltion alueella sijaitsevan toisen paikan tai jonkin toisen jäsenvaltion alueella sijaitsevan paikan välillä.

5 artikla

Kuljetustariffit Euroopan yhteisön sisällä

1. Tämän artiklan 2 kohdan määräyksillä täydennetään liitteessä II olevassa e kohdassa lueteltujen artiklojen vastaavia määräyksiä.

2. Tariffeihin, joita Malesian nimeämät lentoliikenteen harjoittajat perivät kokonaan Euroopan yhteisön alueella tapahtuvasta kuljetuksesta sellaisen liitteessä I mainitun sopimuksen nojalla, johon sisältyy liitteessä II olevassa e kohdassa mainittu määräys, sovelletaan Euroopan yhteisön lainsäädäntöä.

6 artikla

Yhteensopivuus kilpailusääntöjen kanssa

1. Mikään liitteessä I luetelluissa sopimuksissa ei, niissä mahdollisesti olevista päinvastaisista määräyksistä huolimatta, saa i) suosia sellaisia yritysten välillä tehtäviä sopimuksia, sellaisia yritysten yhteenliittymien päätöksiä tai sellaisia yhteisiä toimintatapoja, jotka estävät, vääristävät tai rajoittavat kilpailua; ii) vahvistaa tällaisten sopimusten, päätösten tai yhteisten toimintatapojen vaikutuksia; tai iii) antaa yksityisille talouden toimijoille valtaa toimenpiteisiin, joilla estetään, vääristetään tai rajoitetaan kilpailua.

2. Liitteessä I lueteltujen sopimusten määräyksiä ei sovelleta, jos ne ovat ristiriidassa tämän artiklan 1 kohdan kanssa.

7 artikla

Sopimuksen liitteet

Tämän sopimuksen liitteet ovat sen erottamaton osa.

8 artikla

Tarkistaminen tai muuttaminen

Osapuolet voivat milloin tahansa yhteisellä hyväksynnällä tarkistaa tai muuttaa tätä sopimusta.

9 artikla

Voimaantulo ja väliaikainen soveltaminen

1. Tämä sopimus tulee voimaan päivänä, jona osapuolet ovat ilmoittaneet kirjallisesti toisilleen, että sopimuksen voimaan saattamisen edellyttämät sisäiset menettelyt on saatettu päätökseen.

2. Sen estämättä, mitä 1 kohdassa määrätään, osapuolet sopivat soveltavansa sopimusta väliaikaisesti sitä päivää seuraavan kuukauden ensimmäisestä päivästä, jona osapuolet ovat ilmoittaneet toisilleen tätä varten tarvittavien menettelyjen saattamisesta päätökseen.

3. Jäsenvaltioiden ja Malesian väliset sopimukset ja muut järjestelyt, jotka eivät vielä ole tulleet voimaan tämän sopimuksen allekirjoituspäivänä ja joita ei sovelleta väliaikaisesti, luetellaan liitteessä I olevassa b kohdassa. Tätä sopimusta sovelletaan kaikkiin tällaisiin sopimuksiin ja järjestelyihin, kun ne tulevat voimaan tai kun niitä sovelletaan väliaikaisesti.

10 artikla

Voimassaolon päättyminen

1. Jos jokin liitteessä I mainittu sopimus irtisanotaan, kaikkien tämän sopimuksen määräysten, jotka liittyvät kyseiseen liitteessä I mainittuun sopimukseen, voimassaolo päättyy samaan aikaan.

2. Jos kaikki liitteessä I mainitut sopimukset irtisanotaan, tämän sopimuksen voimassaolo päättyy samaan aikaan.

TÄMÄN VAKUUDEKSI alla mainitut asianmukaisesti valtuutetut edustajat ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

Tämä sopimus on tehty Brysselissä kahdentenakymmenentenätoisena päivänä maaliskuuta vuonna kaksituhattaseitsemän kahtena kappaleena bulgarian, englannin, espanjan, hollannin, italian, kreikan, latvian, liettuan, maltan, portugalin, puolan, ranskan, romanian, ruotsin, saksan, slovakin, sloveenin, suomen, tanskan, tšekin, unkarin, viron ja malaijin kielellä.

За Европейската общност

Por la Comunidad Europea

Za Evropské společenství

For Det Europæiske Fællesskab

Für die Europäische Gemeinschaft

Euroopa Ühenduse nimel

Για την Ευρωπαϊκή Κοινότητα

For the European Community

Pour la Communauté européenne

Per la Comunità europea

Eiropas Kopienas vārdā

Europos bendrijos vardu

Az Európai Közösség részéről

Għall-Kominità Ewropea

Voor de Europese Gemeenschap

W imieniu Wspólnoty Europejskiej

Pela Communidade Europeia

Pentru Comunitatea Europeană

Za Európske spoločenstvo

Za Evropsko skupnost

Euroopan yhteisön puolesta

För Europeiska gemenskapen

За правителството на Малайзия

Por el Gobierno de Malasia

Za vládu Malajsie

For Malaysias regering

Für die Regierung Malaysias

Malaisia valitsuse nimel

Για την Κυβέρνηση της Μαλαισίας

For the Government of Malaysia

Pour le gouvernement de la Malaisie

Per il governo della Malaysia

Malaizijas valdības vārdā

Malaizijos Vyriausybės vardu

Malaijzia Kormánya részéről

Għall-Gvern tal-Malažja

Voor de Regering van Maleisië

W imieniu Rządu Malezji

Pelo Governo da Malásia

Pentru Guvernul Malaeziei

Za vládu Malajzie

Za Vlado Malezije

Malesian hallituksen puolesta

För Malaysias regering

LIITE I

Luettelo tämän sopimuksen 1 artiklassa tarkoitetuista sopimuksista

Malesian ja Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden väliset lentoliikennesopimukset, jotka on tehty, allekirjoitettu ja/tai joita sovelletaan väliaikaisesti tämän sopimuksen allekirjoituspäivänä

—

Itävallan liittohallituksen ja Malesian hallituksen välinen sopimus niiden alueiden välisestä ja niiden kautta edelleen tapahtuvasta lentoliikenteestä, allekirjoitettu Kuala Lumpurissa 22 päivänä marraskuuta 1976, jäljempänä liitteessä II ’Malesia–Itävalta-sopimus’;

sellaisena kuin se on muutettuna Wienissä 23 päivänä elokuuta 1990 tehdyllä yhteisymmärryspöytäkirjalla;

sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Kuala Lumpurissa 14 päivänä syyskuuta 1994 tehdyllä verbaalinootilla;

—

Belgian kuningaskunnan hallituksen ja Malesian hallituksen välinen sopimus niiden alueiden välisestä ja niiden kautta edelleen tapahtuvasta lentoliikenteestä, allekirjoitettu Kuala Lumpurissa 26 päivänä helmikuuta 1974, jäljempänä liitteessä II ’Malesia–Belgia-sopimus’;

sellaisena kuin se on muutettuna Brysselissä 25 päivänä heinäkuuta 1978 tehdyllä yhteisesti hyväksytyllä pöytäkirjamerkinnällä;

sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Kuala Lumpurissa 14 päivänä lokakuuta 1993 tehdyllä yhteisesti hyväksytyllä pöytäkirjamerkinnällä;

—

Tšekkoslovakian sosialistisen tasavallan hallituksen ja Malesian hallituksen välinen sopimus niiden alueiden välisestä ja niiden kautta edelleen tapahtuvasta lentoliikenteestä, allekirjoitettu Prahassa 2 päivänä toukokuuta 1973, jäljempänä liitteessä II ’Malesia–Tšekki-sopimus’;

luettava yhdessä Prahassa 2 päivänä toukokuuta 1973 allekirjoitetun yhteisymmärryspöytäkirjan kanssa;

—	Tanskan kuningaskunnan hallituksen ja Malesian hallituksen välinen sopimus niiden alueiden välisestä ja niiden kautta edelleen tapahtuvasta lentoliikenteestä, allekirjoitettu Kuala Lumpurissa 19 päivänä lokakuuta 1967, jäljempänä liitteessä 2 ’Malesia–Tanska-sopimus’;

—	Tanskan kuningaskunnan hallituksen ja Malesian hallituksen välisen lentoliikennesopimuksen luonnos, parafoitu 1997 ja 2002, jäljempänä liitteessä II ’Malesia–Tanska-sopimuksen luonnos’;

—

Suomen tasavallan hallituksen ja Malesian hallituksen välinen sopimus niiden alueiden välisestä ja niiden kautta edelleen tapahtuvasta lentoliikenteestä, allekirjoitettu Kuala Lumpurissa 6 päivänä marraskuuta 1997, jäljempänä liitteessä II ’Malesia–Suomi-sopimus’;

luettava yhdessä Kuala Lumpurissa 15 päivänä syyskuuta 1997 tehdyn yhteisymmärryspöytäkirjan kanssa;

—	Ranskan tasavallan hallituksen ja Malesian tasavallan välinen lentoliikennesopimus, allekirjoitettu Kuala Lumpurissa 22 päivänä toukokuuta 1967, jäljempänä liitteessä II ’Malesia–Ranska-sopimus’;

—	Saksan liittohallituksen ja Malesian hallituksen välinen sopimus niiden alueiden välisestä ja niiden kautta edelleen tapahtuvasta lentoliikenteestä, allekirjoitettu Kuala Lumpurissa 23 päivänä heinäkuuta 1968, jäljempänä liitteessä II ’Malesia–Saksa-sopimus’;

—	Unkarin tasavallan hallituksen ja Malesian hallituksen välinen sopimus niiden alueiden välisestä ja niiden kautta edelleen tapahtuvasta lentoliikenteestä, allekirjoitettu Kuala Lumpurissa 19 päivänä helmikuuta 1993, jäljempänä liitteessä II ’Malesia–Unkari-sopimus’;

—	Irlannin hallituksen ja Malesian hallituksen välinen lentoliikennesopimus, allekirjoitettu Shannonissa 17 päivänä helmikuuta 1992, jäljempänä liitteessä II ’Malesia–Irlanti-sopimus’;

—

Malesian hallituksen ja Italian tasavallan hallituksen välinen lentoliikennesopimus, allekirjoitettu Kuala Lumpurissa 23 päivänä maaliskuuta 1995, jäljempänä liitteessä II ’Malesia–Italia-sopimus’;

luettava yhdessä Roomassa 30 päivänä marraskuuta 1994 tehdyn luottamuksellisen yhteisymmärryspöytäkirjan kanssa;

sellaisena kuin se on muutettuna Kuala Lumpurisssa 18 päivänä heinäkuuta 1997 tehdyllä luottamuksellisella yhteisymmärryspöytäkirjalla;

sellaisena kuin se on muutettuna Roomassa 18 päivänä toukokuuta 2005 Malesian ja Italian välillä käytyjen neuvottelujen hyväksytyssä pöytäkirjassa;

sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Lontoossa 18 päivänä heinäkuuta 2006 tehdyllä yhteisymmärryspöytäkirjalla.

—

Malesian hallituksen ja Luxemburgin suurherttuakunnan hallituksen välinen lentoliikennesopimus, parafoitu Kuala Lumpurissa 19 päivänä heinäkuuta 2002 Kuala Lumpurissa 19 päivänä heinäkuuta 2002 allekirjoitetun luottamuksellisen yhteisymmärryspöytäkirjan liitteenä II, jäljempänä liitteessä II ’Malesia–Luxemburg-sopimus’;

—

Maltan tasavallan hallituksen ja Malesian hallituksen välinen sopimus niiden alueiden välisestä ja niiden kautta edelleen tapahtuvasta lentoliikenteestä, allekirjoitettu Malesiassa 12 päivänä lokakuuta 1993, jäljempänä liitteessä II ’Malesia–Malta-sopimus’;

luettava yhdessä Vallettassa 28 päivänä helmikuuta 1984 tehdyn yhteisymmärryspöytäkirjan kanssa;

—

Alankomaiden kuningaskunnan hallituksen ja Malesian hallituksen välinen sopimus niiden alueiden välisestä ja niiden kautta edelleen tapahtuvasta lentoliikenteestä, allekirjoitettu Kuala Lumpurissa 15 päivänä joulukuuta 1966, jäljempänä liitteessä II ’Malesia–Alankomaat-sopimus’;

sellaisena kuin se on muutettuna 25 päivänä maaliskuuta 1988 tehdyllä noottien vaihdolla; sellaisena kuin se on muutettuna 23 päivänä lokakuuta 1991 tehdyllä luottamuksellisella yhteisymmärryspöytäkirjalla;

sellaisena kuin se on muutettuna Kuala Lumpurissa 10 päivänä toukokuuta 1993 tehdyllä noottien vaihdolla;

sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna luottamuksellisella yhteisymmärryspöytäkirjalla, joka on Kuala Lumpurissa 19 päivänä syyskuuta 1995 tehdyn yhteisesti hyväksytyn pöytäkirjamerkinnän lisäys A;

sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Kuala Lumpurissa 23 päivänä toukokuuta 1996 tehdyllä noottien vaihdolla;

—

Puolan kansantasavallan hallituksen ja Malesian hallituksen välinen siviili-ilmailusopimus, allekirjoitettu Kuala Lumpurissa 24 päivänä maaliskuuta 1975, jäljempänä liitteessä II ’Malesia–Puola-sopimus’;

luettava yhdessä Puolan kansantasavallan hallituksen ja Malesian hallituksen väliseen siviili-ilmailusopimukseen liitetyn, 5 päivänä heinäkuuta 1974 tehdyn pöytäkirjan kanssa;

—

Malesian hallituksen ja Portugalin tasavallan välinen sopimus niiden alueiden välisestä ja niiden kautta edelleen tapahtuvasta lentoliikenteestä, joka on parafoitu ja joka on Kuala Lumpurissa 19 päivänä toukokuuta 1998 tehdyn yhteisymmärryspöytäkirjan liite II, jäljempänä liitteessä II ’Malesia–Portugali-sopimus’;

—	Romanian sosialistisen tasavallan hallituksen ja Malesian hallituksen välinen siviili-ilmailusopimus, tehty Kuala Lumpurissa 26 päivänä marraskuuta 1982, jäljempänä liitteessä II ’Malesia–Romania-sopimus’;

—	Slovenian tasavallan hallituksen ja Malesian hallituksen välinen sopimus niiden alueiden välisestä ja niiden kautta edelleen tapahtuvasta lentoliikenteestä, allekirjoitettu Ljubljanassa 28 päivänä lokakuuta 1997, jäljempänä liitteessä II ’Malesia–Slovenia-sopimus’;

—	Espanjan hallituksen ja Malesian hallituksen välinen lentoliikennesopimus, allekirjoitettu Kuala Lumpurissa 23 päivänä maaliskuuta 1993, jäljempänä liitteessä II ’Malesia–Espanja-sopimus’;

—	Ruotsin kuningaskunnan hallituksen ja Malesian hallituksen välinen sopimus niiden alueiden välisestä ja niiden kautta edelleen tapahtuvasta lentoliikenteestä, allekirjoitettu Kuala Lumpurissa 19 päivänä lokakuuta 1967, jäljempänä liitteessä II ’Malesia–Ruotsi-sopimus’;

—	Ruotsin kuningaskunnan hallituksen ja Malesian hallituksen välisen lentoliikennesopimuksen luonnos, parafoitu 1997 ja 2002, jäljempänä liitteessä II ’Malesia–Ruotsi-sopimuksen luonnos’;

—

Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen ja Malesian hallituksen välinen sopimus kummankin maan alueiden välisestä ja niiden kautta edelleen tapahtuvasta lentoliikenteestä, allekirjoitettu Lontoossa 24 päivänä toukokuuta 1973, jäljempänä liitteessä II ’Malesia–Yhdistynyt kuningaskunta -sopimus’;

sellaisena kuin se on muutettuna Kuala Lumpurissa 14 päivänä syyskuuta 1993 tehdyllä noottien vaihdolla;

sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Lontoossa 18 päivänä tammikuuta 2006 tehdyllä yhteisymmärryspöytäkirjalla.

Malesian ja Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden välillä parafoidut tai allekirjoitetut lentoliikennesopimukset ja muut järjestelyt, jotka eivät ole vielä tulleet voimaan ja joita ei sovelleta väliaikaisesti tämän sopimuksen allekirjoituspäivänä

—

Bulgarian kansantasavallan ja Malesian hallituksen välinen sopimus niiden alueiden välisestä ja niiden kautta edelleen tapahtuvasta lentoliikenteestä, parafoitu Sofiassa 23 päivänä helmikuuta 1984, jäljempänä liitteessä II ’Malesia–Bulgaria-sopimus’; luettava yhdessä Kuala Lumpurissa 2 päivänä lokakuuta 1991 tehdyn luottamuksellisen yhteisymmärryspöytäkirjan kanssa;

—	Malesia–Yhdistynyt kuningaskunta -sopimusta muuttavan yhteisymmärryspöytäkirjan luonnos, joka on Kuala Lumpurissa 15 päivänä joulukuuta 2004 tehdyn hyväksytyn pöytäkirjan lisäys 1.

LIITE II

Luettelo liitteessä 1 lueteltujen sopimusten artikloista, joihin viitataan tämän sopimuksen 2–6 artiklassa

Jäsenvaltion suorittama nimeäminen:

—	Malesia–Itävalta-sopimuksen 3 artiklan 1–3 kohta;

—	Malesia–Belgia-sopimuksen 2 artikla;

—	Malesia–Bulgaria-sopimuksen 3 artiklan 1–3 kohta;

—	Malesia–Tšekki-sopimuksen 3 artiklan 1–3 kohta;

—	Malesia–Tanska-sopimuksen II artikla;

—	Malesia–Tanska-sopimuksen luonnoksen 3 artikla;

—	Malesia–Ranska-sopimuksen 3 artiklan 1–3 kohta;

—	Malesia–Saksa-sopimuksen 3 artiklan 1–3 kohta;

—	Malesia–Suomi-sopimuksen 3 artikla;

—	Malesia–Unkari-sopimuksen 3 artiklan 1–3 kohta;

—	Malesia–Irlanti-sopimuksen 3 artiklan 1–2 kohta;

—	Malesia–Italia-sopimuksen 4 artikla;

—	Malesia–Malta-sopimuksen 3 artikla;

—	Malesia–Alankomaat-sopimuksen 3 artiklan 1–3 kohta;

—	Malesia–Puola-sopimuksen 3 artikla;

—	Malesia–Portugali-sopimuksen 3 artiklan 1–3 kohta;

—	Malesia–Romania-sopimuksen 3 artiklan 1–3 kohta;

—	Malesia–Slovenia-sopimuksen 3 artiklan 1–3 kohta;

—	Malesia–Espanja-sopimuksen 3 artikla;

—	Malesia–Ruotsi-sopimuksen II artikla;

—	Malesia–Ruotsi-sopimuksen luonnoksen 3 artikla;

—	Malesia–Yhdistynyt kuningaskunta -sopimuksen 3 artiklan 1–3 kohta.

Liikennöintilupien tai muiden lupien epääminen, peruuttaminen kokonaan tai tilapäisesti tai niiden rajoittaminen:

—	Malesia–Itävalta-sopimuksen 3 artiklan 4–7 kohta;

—	Malesia–Belgia-sopimuksen 3 artikla;

—	Malesia–Bulgaria-sopimuksen 3 artiklan 4–6 kohta;

—	Malesia–Tšekki-sopimuksen 3 artiklan 4–6 kohta;

—	Malesia–Tanska-sopimuksen III artikla;

—	Malesia–Tanska-sopimuksen luonnoksen 4 artikla;

—	Malesia–Suomi-sopimuksen 4 artikla;

—	Malesia–Ranska-sopimuksen 3 artiklan 4–6 kohta;

—	Malesia–Saksa-sopimuksen 3 artiklan 4–6 kohta;

—	Malesia–Unkari-sopimuksen 3 artiklan 4–6 kohta;

—	Malesia–Irlanti-sopimuksen 3 artiklan 3–6 kohta;

—	Malesia–Italia-sopimuksen 5 artikla;

—	Malesia–Malta-sopimuksen 4 artikla;

—	Malesia–Alankomaat-sopimuksen 3 artiklan 4–6 kohta;

—	Malesia–Puola-sopimuksen 4 artikla;

—	Malesia–Portugali-sopimuksen 3 artiklan 4–6 kohta;

—	Malesia–Romania-sopimuksen 3 artiklan 4–6 kohta;

—	Malesia–Slovenia-sopimuksen 3 artiklan 4–6 kohta;

—	Malesia–Espanja-sopimuksen 4 artikla;

—	Malesia–Ruotsi-sopimuksen III artikla;

—	Malesia–Ruotsi-sopimuksen luonnoksen 4 artikla;

—	Malesia–Yhdistynyt kuningaskunta -sopimuksen 3 artiklan 4–6 kohta.

Turvallisuus:

—	Malesia–Belgia-sopimuksen 7 artikla;

—	Malesia–Tanska-sopimuksen luonnoksen 15 artikla;

—	Malesia–Unkari-sopimuksen 9 artikla;

—	Malesia–Italia-sopimuksen 10 artikla;

—	Malesia–Luxemburg-sopimuksen 6 artikla;

—	Malesia–Portugali-sopimuksen 11 artikla;

—	Malesia–Romania-sopimuksen 7 artikla;

—	Malesia–Espanja-sopimuksen 11 artikla;

—	Malesia–Ruotsi-sopimuksen luonnoksen 15 artikla;

—	Malesia–Yhdistynyt kuningaskunta -sopimuksen 9 A artikla.

Lentopolttoaineen verotus:

—	Malesia–Itävalta-sopimuksen 4 artikla;

—	Malesia–Belgia-sopimuksen 4 artikla;

—	Malesia–Bulgaria-sopimuksen 4 artikla;

—	Malesia–Tšekki-sopimuksen 4 artikla;

—	Malesia–Tanska-sopimuksen IV artikla;

—	Malesia–Tanska-sopimuksen luonnoksen 6 artikla;

—	Malesia–Suomi-sopimuksen 5 artikla;

—	Malesia–Ranska-sopimuksen 4 artikla;

—	Malesia–Saksa-sopimuksen 4 artikla;

—	Malesia–Unkari-sopimuksen 4 artikla;

—	Malesia–Irlanti-sopimuksen 11 artikla;

—	Malesia–Italia-sopimuksen 6 artikla;

—	Malesia–Luxemburg-sopimuksen 9 artikla;

—	Malesia–Malta-sopimuksen 5 artikla;

—	Malesia–Alankomaat-sopimuksen 4 artikla;

—	Malesia–Puola-sopimuksen 6 artikla;

—	Malesia–Portugali-sopimuksen 4 artikla;

—	Malesia–Romania-sopimuksen 4 artikla;

—	Malesia–Slovenia-sopimuksen 4 artikla;

—	Malesia–Espanja-sopimuksen 5 artikla;

—	Malesia–Ruotsi-sopimuksen IV artikla;

—	Malesia–Ruotsi-sopimuksen luonnoksen 6 artikla;

—	Malesia–Yhdistynyt kuningaskunta -sopimuksen 4 artikla.

Kuljetustariffit Euroopan yhteisön sisällä:

—	Malesia–Itävalta-sopimuksen 7 artikla;

—	Malesia–Belgia-sopimuksen 10 artikla;

—	Malesia–Bulgaria-sopimuksen 8 artikla;

—	Malesia–Tšekki-sopimuksen 7 artikla;

—	Malesia–Tanska-sopimuksen VII artikla;

—	Malesia–Tanska-sopimuksen luonnoksen 11 artikla;

—	Malesia–Suomi-sopimuksen 10 artikla;

—	Malesia–Ranska-sopimuksen 7 artikla;

—	Malesia–Saksa-sopimuksen 7 artikla;

—	Malesia–Espanja-sopimuksen 7 artikla;

—	Malesia–Unkari-sopimuksen 8 artikla;

—	Malesia–Irlanti-sopimuksen 6 artikla;

—	Malesia–Italia-sopimuksen 8 artikla;

—	Malesia–Luxemburg-sopimuksen 11 artikla;

—	Malesia–Malta-sopimuksen 10 artikla;

—	Malesia–Alankomaat-sopimuksen 7 artikla;

—	Malesia–Puola-sopimuksen 10 artikla;

—	Malesia–Portugali-sopimuksen 9 artikla;

—	Malesia–Romania-sopimuksen 9 artikla;

—	Malesia–Slovenia-sopimuksen 8 artikla;

—	Malesia–Ruotsi-sopimuksen VII artikla;

—	Malesia–Ruotsi-sopimuksen luonnoksen 11 artikla;

—	Malesia–Yhdistynyt kuningaskunta -sopimuksen 7 artikla.

LIITE III

Luettelo tämän sopimuksen 2 artiklassa tarkoitetuista muista valtioista

a)	Islannin tasavalta (Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen nojalla);

b)	Liechtensteinin ruhtinaskunta (Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen nojalla);

c)	Norjan kuningaskunta (Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen nojalla);

d)	Sveitsin valaliitto (Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen lentoliikennesopimuksen nojalla).

4.4.2007

Euroopan unionin virallinen lehti

L 94/39

KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 27 päivänä maaliskuuta 2007,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2037/2000 nojalla välttämättömiin käyttötarkoituksiin sallittujen valvottavien aineiden määrien jakamisesta yhteisössä vuonna 2007

(tiedoksiannettu numerolla K(2007) 1285)

(Ainoastaan englannin-, espanjan-, hollannin-, italian-, ranskan-, saksan-, sloveenin-, tanskan- ja vironkieliset tekstit ovat todistusvoimaiset)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2007/211/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon otsonikerrosta heikentävistä aineista 29 päivänä kesäkuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2037/2000 (1) ja erityisesti sen 3 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Euroopan yhteisössä on jo luovuttu kloorifluorihiilivetyjen, muiden täysin halogenoitujen kloorifluorihiilivetyjen, halonien, hiilitetrakloridin, 1,1,1-trikloorietaanin, osittain halogenoitujen bromifluorihiilivetyjen ja bromikloorimetaanin tuotannosta ja käytöstä.

(2)	Komission on kuitenkin joka vuosi päätettävä näiden valvottavien aineiden välttämättömistä käyttötarkoituksista, sallituista käyttömääristä sekä yrityksistä, jotka voivat käyttää aineita.

(3)

Otsonikerrosta heikentäviä aineita koskevan Montrealin pöytäkirjan, jäljempänä ’Montrealin pöytäkirja’, osapuolten päätöksessä IV/25 määrätään perusteista, joita komissio käyttää määrittäessään välttämättömiä käyttötarkoituksia ja salliessaan sellaisen tuotannon ja kulutuksen, joka on tarpeen valvottavien aineiden välttämättömiin käyttötarkoituksiin kunkin osapuolen osalta.

(4)

Montrealin pöytäkirjan osapuolten päätöksessä XV/8 sallitaan tuotanto ja kulutus, joka on tarpeen Montrealin pöytäkirjan liitteissä A, B ja C mainittujen valvottavien (ryhmissä II ja III lueteltujen) aineiden välttämättömiin laboratorio- ja analyysikäyttötarkoituksiin, jotka on lueteltu osapuolten seitsemättä kokousta koskevan kertomuksen liitteessä IV, ellei osapuolten kuudetta kokousta koskevan kertomuksen liitteessä II ja Montrealin pöytäkirjan osapuolten päätöksissä VII/11, XI/15 ja XV/5 asetetuista edellytyksistä muuta johdu. Montrealin pöytäkirjan osapuolten päätöksessä XVII/10 sallitaan tuotanto ja kulutus, joka on tarpeen Montrealin pöytäkirjan liitteessä E mainitun valvottavan aineen (metyylibromidi) laboratorio- ja analyysikäyttötarkoituksiin.

(5)

Kaikki jäsenvaltiot ovat kloorifluorihiilivetyjä sisältämättömien inhalaatiosumutteiden käyttöön siirtymistä edistäviä toimenpiteitä koskevassa Montrealin pöytäkirjan osapuolten päätöksessä XII/2 olevan 3 kohdan mukaisesti ilmoittaneet (2) Yhdistyneiden Kansakuntien ympäristöohjelmalle ne aktiiviset aineet, joiden osalta kloorifluorihiilivedyt (CFC-yhdisteet) eivät ole enää välttämättömiä Euroopan yhteisön markkinoille saatettavien inhalaatiosumutteiden valmistuksessa.

(6)

Asetuksen (EY) N:o 2037/2000 4 artiklan 4 kohdan i alakohdan b alakohdassa kielletään CFC-yhdisteiden käyttö ja markkinoille saattaminen, jollei tätä katsota välttämättömäksi asetuksen 3 artiklan 1 kohdassa määritellyissä olosuhteissa. Päätökset, joiden mukaan CFC-yhdisteiden käyttö ei ole välttämätöntä, ovat sen vuoksi vähentäneet CFC-yhdisteiden kysyntää Euroopan yhteisön markkinoille saatettavia inhalaatiosumutteita varten. Lisäksi asetuksen (EY) N:o 2037/2000 4 artiklan 6 kohdassa kielletään CFC-inhalaatiosumutetuotteiden tuonti ja markkinoille saattaminen, jollei näiden tuotteiden sisältämiä CFC-yhdisteitä katsota välttämättömiksi asetuksen 3 artiklan 1 kohdassa määritellyissä olosuhteissa.

(7)

Komissio on julkaissut 22 päivänä heinäkuuta 2006 ilmoituksen (3) niille 25 jäsenvaltion Euroopan yhteisössä toimiville yrityksille, jotka hakevat komissiolta lupaa käyttää valvottuja aineita välttämättömiin käyttötarkoituksiin yhteisössä vuonna 2007, ja komissio on saanut ilmoituksia valvottujen aineiden aiotusta välttämättömästä käytöstä vuonna 2007.

(8)	Jotta voitaisiin varmistaa, että asianomaiset yritykset ja toiminnanharjoittajat voivat jatkossakin soveltaa lupajärjestelmää ajallaan, on aiheellista, että tätä päätöstä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2007.

(9)	Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EY) N:o 2037/2000 18 artiklan 1 kohdalla perustetun hallintokomitean lausunnon mukaisia,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

1. Asetuksella (EY) N:o 2037/2000 säännelty ryhmässä I lueteltujen valvottavien aineiden (kloorifluorihiilivedyt 11, 12, 113, 114 ja 115) määrä, jonka vuonna 2007 saa käyttää välttämättömiin lääketieteellisiin tarkoituksiin Euroopan yhteisössä, on 316 257,00 ODP-kiloa (4).

2. Asetuksella (EY) N:o 2037/2000 säännelty ryhmässä I lueteltujen valvottavien aineiden (kloorifluorihiilivedyt 11, 12, 113, 114 ja 115) ja ryhmässä II lueteltujen valvottavien aineiden (muut täysin halogenoidut kloorifluorihiilivedyt) määrä, jonka vuonna 2007 saa käyttää välttämättömiin laboratoriotarkoituksiin yhteisössä, on 65 900,9 ODP-kiloa.

3. Asetuksella (EY) N:o 2037/2000 säännelty ryhmässä III lueteltujen valvottavien aineiden (halonit) määrä, jonka vuonna 2007 saa käyttää välttämättömiin laboratoriotarkoituksiin yhteisössä, on 718,7 ODP-kiloa.

4. Asetuksella (EY) N:o 2037/2000 säännelty ryhmässä IV lueteltujen valvottavien aineiden (hiilitetrakloridi) määrä, jonka vuonna 2007 saa käyttää välttämättömiin laboratoriotarkoituksiin yhteisössä, on 147 110,436 ODP-kiloa.

5. Asetuksella (EY) N:o 2037/2000 säännelty ryhmässä V lueteltujen valvottavien aineiden (1,1,1-trikloorietaani) määrä, jonka vuonna 2007 saa käyttää välttämättömiin laboratoriotarkoituksiin yhteisössä, on 672,0 ODP-kiloa.

6. Asetuksella (EY) N:o 2037/2000 säännelty ryhmässä VI lueteltujen valvottavien aineiden (metyylibromidi) määrä, jonka vuonna 2007 saa käyttää laboratorio- ja analyysitarkoituksiin yhteisössä, on 150,0 ODP-kiloa.

7. Asetuksella (EY) N:o 2037/2000 säännelty ryhmässä VII lueteltujen valvottavien aineiden (osittain halogenoidut bromifluorihiilivedyt) määrä, jonka vuonna 2007 saa käyttää välttämättömiin laboratoriotarkoituksiin yhteisössä, on 3,52 ODP-kiloa.

8. Asetuksella (EY) N:o 2037/2000 säännelty ryhmässä IX lueteltujen valvottavien aineiden (bromikloorimetaani) määrä, jonka vuonna 2007 saa käyttää välttämättömiin laboratoriotarkoituksiin yhteisössä, on 12,048 ODP-kiloa.

2 artikla

Liitteessä I mainittuja kloorifluorihiilivetyjä sisältäviä inhalaatiosumutteita ei saa saattaa markkinoille maissa, joissa toimivaltainen viranomainen on päättänyt, etteivät kloorifluorihiilivetyjä sisältävät inhalaatiosumutteet ole välttämättömiä kyseisillä markkinoilla.

3 artikla

Seuraavia sääntöjä sovelletaan 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta 2007 välisenä aikana:

1)	Kloorifluorihiilivetyjen 11, 12, 113, 114 ja 115 kiintiöt välttämätöntä lääketieteellistä käyttöä varten myönnetään liitteessä II luetelluille yrityksille.

2)	Kloorifluorihiilivetyjen 11, 12, 113, 114 ja 115 ja muiden täysin halogenoitujen kloorifluorihiilivetyjen kiintiöt välttämätöntä laboratoriokäyttöä varten myönnetään liitteessä III luetelluille yrityksille.

3)	Halonien kiintiöt välttämätöntä laboratoriokäyttöä varten myönnetään liitteessä IV luetelluille yrityksille.

4)	Hiilitetrakloridin kiintiöt välttämätöntä laboratoriokäyttöä varten myönnetään liitteessä V luetelluille yrityksille.

5)	1,1,1-trikloorietaanin kiintiöt välttämätöntä laboratoriokäyttöä varten myönnetään liitteessä VI luetelluille yrityksille.

6)	Metyylibromidin kiintiöt kriittistä laboratorio- ja analyysikäyttöä varten myönnetään liitteessä VII luetelluille yrityksille.

7)	Osittain halogenoitujen bromifluorihiilivetyjen kiintiöt välttämätöntä laboratoriokäyttöä varten myönnetään liitteessä VIII luetelluille yrityksille.

8)	Bromikloorimetaanin kiintiöt välttämätöntä laboratoriokäyttöä varten myönnetään liitteessä IX luetelluille yrityksille.

9)	Kloorifluorihiilivetyjen 11, 12, 113, 114 ja 115, muiden täysin halogenoitujen kloorifluorihiilivetyjen, hiilitetrakloridin, 1,1,1-trikloorietaanin, osittain halogenoitujen bromifluorihiilivetyjen ja bromikloorimetaanin käyttökiintiöt määrätään liitteessä X.

4 artikla

Tätä päätöstä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2007, ja sen voimassaolo päättyy 31 päivänä joulukuuta 2007.

5 artikla

Tämä päätös on osoitettu seuraaville yrityksille:

3M Health Care Ltd

3M House Morley Street

Loughborough

Leicestershire LE11 1EP

United Kingdom

Bespak Europe Ltd

North Lynn Industrial Estate

Bergen Way, King's Lynn

Norfolk PE30 2JJ

United Kingdom

Boehringer Ingelheim GmbH

Binger Straße 173

D-55216 Ingelheim am Rhein

Chiesi Farmaceutici SpA

Via Palermo 26/A

I-43100 Parma (PR)

Inyx Pharmaceuticals Ltd

Astmoor Industrial Estate

9 Arkwright Road Runcorn

Cheshire WA7 1NU

United Kingdom

IVAX Ltd

Unit 301,

Waterford Industrial Estate

Weterford, Ireland

Laboratorio Aldo Union S.A.

Baronesa de Maldá 73

Esplugues de Llobregat

E-08950 Barcelona

SICOR SpA

Via Terrazzano 77

I-20017 Rho (MI)

Valeas SpA Pharmaceuticals

Via Vallisneri, 10

I-20133 Milano (MI)

Valvole Aerosol Research Italiana (VARI) SpA — LINDAL Group Italia

Via del Pino, 10

I-23854 Olginate (LC)

Acros Organics bvba

Janssen Pharmaceuticalaan 3a

B-2440 Geel

Airbus France

316, route de Bayonne

F-31300 Toulouse

Bie & Berntsen A-S

Transformervej 8

DK-2730 Herlev

Carlo Erba Reactifs-SDS

Z.I. de Valdonne, BP 4

F-13124 Peypin

Eras Labo

222, RN 90

F-38330 Saint-Nazaire-les-Eymes

Harp International

Gellihirion Industrial Estate,

Rhondda, Cynon Taff,

UK-Pontypridd CF37 5SX

Health Protection Inspectorate-Laboratories

Paldiski mnt 81

EE-10617 Tallinn

Honeywell Specialty Chemicals

Wunstorfer Straße 40

Postfach 10 02 62

D-30918 Seelze

Institut scientifique de service public (ISSeP)

Rue du Chéra, 200

B-4000 Liège

Ineos Fluor Ltd

PO Box 13, The Heath

Runcorn, Cheshire WA7 4QF

United Kingdom

LGC Promochem GmbH

Mercatorstr. 51

D-46485 Wesel

Mallinckrodt Baker BV

Teugseweg 20

7418 AM Deventer

Nederland

Mebrom NV

Assenedestraat 4

B-9940 Rieme Ertvelde

Merck KgaA

Frankfurter Straße 250

D-64271 Darmstadt

Mikro+Polo d.o.o.

Zagrebška 22

SI-2000 Maribor

Ministry of Defense

Directorate Material RNL Navy

P.O. Box 2070

2500 ES The Hague

Nederland

Panreac Química S.A.

Pol. Ind. Pla de la Bruguera

C/ Garraf 2

E-08211 Castellar del Vallès, Barcelona

Sanolabor d.d.

Leskoškova 4

SI-1000 Ljubljana

Sigma Aldrich Chimie SARL

80, rue de Luzais

L’Isle d’Abeau-Chesnes

F-38297 Saint-Quentin-Fallavier

Sigma Aldrich Laborchemikalien

Wunstorfer Straße 40

Postfach 10 02 62

D-30918 Seelze

Sigma Aldrich Logistik GmbH

Riedstraße 2

D-89555 Steinheim

Tazzetti Fluids Srl

Corso Europa, 600/a

I-10088 Volpiano (TO)

VWR I.S.A.S.

201, rue Carnot

F-94126 Fontenay-sous-Bois

Tehty Brysselissä 27 päivänä maaliskuuta 2007.

Komission puolesta

Stavros DIMAS

Komission jäsen

(1) EYVL L 244, 29.9.2000, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston asetuksella (EY) N:o 1791/2006 (EUVL L 363, 20.12.2006, s. 1).

(2) www.unep.org/ozone/Information_for_the_Parties/3Bi_dec12-2-3.asp

(3) EUVL C 171, 22.7.2006, s. 27.

(4) Otsonia heikentävää ominaisvaikutusta ilmaiseva kerroin.

LIITE I

Kloorifluorihiilivetyjä sisältämättömien inhalaatiosumutteiden käyttöön siirtymistä edistäviä toimenpiteitä koskevassa Montrealin pöytäkirjan osapuolten kahdennentoista kokouksen päätöksessä XII/2 olevan 3 kohdan nojalla seuraavat maat ovat päättäneet, että koska käytössä on soveltuvia inhalaatiosumutteita, jotka eivät sisällä CFC-yhdisteitä, CFC-yhdisteet eivät enää ole pöytäkirjan mukaisesti ’välttämättömiä’ seuraavien vaikuttavien aineiden yhteydessä:

Lähde: www.unep.org/ozone/Information_for_the_Parties/3Bi_dec12-2-3.asp

Taulukko 1

Lyhytvaikutteiset bronkodilatoivat beeta-agonistit

Maa	Salbutamoli	Terbutaliini	Fenoteroli	Orsiprenaliini	Reproteroli	Karbuteroli	Heksoprenaliini	Pirbuteroli	Klenbuteroli	Bitolteroli	Prokateroli
Itävalta	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X
Belgia	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X
Kypros	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X
Tšekki	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X
Tanska	X
Viro	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X
Suomi	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X
Ranska	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X
Saksa	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X
Kreikka	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X
Unkari	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X
Irlanti	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X
Italia	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X
Latvia	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X
Liettua	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X
Luxemburg	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X
Malta	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X
Alankomaat	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X
Puola	X
Portugali	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X
Norja	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X
Slovakia	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X
Slovenia	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X
Espanja	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X
Ruotsi	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X	X
Yhdistynyt kuningaskunta	X

Taulukko 2

Inhaloitavat steroidit

Maa	Beklometasoni	Deksametasoni	Flunisolidi	Flutikasoni	Budesonidi	Triamkinoloni
Itävalta	X	X	X	X	X	X
Belgia	X	X	X	X	X	X
Kypros
Tšekki	X	X	X	X	X	X
Tanska	X			X
Viro	X	X	X	X	X	X
Suomi	X			X
Ranska	X			X
Saksa	X	X	X	X	X	X
Kreikka
Unkari	X	X	X	X	X	X
Irlanti	X			X
Italia	X	X	X	X	X	X
Latvia	X	X	X	X	X	X
Liettua	X	X	X	X	X	X
Luxemburg	X	X	X	X	X	X
Malta				X	X
Puola
Portugali	X			X	X
Alankomaat	X	X	X	X	X	X
Norja
Slovakia	X	X	X	X	X	X
Slovenia	X	X	X	X	X	X
Espanja	X			X
Ruotsi	X			X
Yhdistynyt kuningaskunta				X

Taulukko 3

Nonsteroidiset anti-inflammatoriset aineet

Maa	Kromoglikaatti	Nedokromiili
Itävalta	X	X
Belgia	X	X
Kypros	X	X
Tšekki	X	X
Tanska	X	X
Viro	X	X
Suomi	X	X
Ranska	X	X
Saksa	X	X
Kreikka	X	X
Unkari	X
Irlanti
Italia	X	X
Latvia	X	X
Liettua	X	X
Luxemburg	X
Malta	X	X
Puola
Portugali	X
Alankomaat	X	X
Norja
Slovakia	X	X
Slovenia	X	X
Espanja		X
Ruotsi	X	X
Yhdistynyt kuningaskunta

Taulukko 4

Bronkodilatoivat antikolinergit

Maa	Ipratropiumbromidi	Oksitropiumbromidi
Itävalta	X	X
Belgia	X	X
Kypros	X	X
Tšekki	X	X
Tanska	X	X
Viro	X	X
Suomi	X	X
Ranska
Saksa	X	X
Kreikka	X	X
Unkari	X	X
Irlanti	X	X
Italia
Latvia	X	X
Liettua	X	X
Luxemburg	X	X
Malta	X	X
Alankomaat	X	X
Puola
Portugali	X
Norja
Slovakia	X	X
Slovenia	X	X
Espanja	X	X
Ruotsi	X	X
Yhdistynyt kuningaskunta	X	X

Taulukko 5

Pitkävaikutteiset bronkodilatoivat beeta-agonistit

Maa	Formoteroli	Salmeteroli
Itävalta	X	X
Belgia	X	X
Kypros	X
Tšekki	X	X
Tanska
Viro	X	X
Suomi	X	X
Ranska	X	X
Saksa	X	X
Kreikka
Unkari	X	X
Irlanti	X	X
Italia	X	X
Latvia	X	X
Liettua	X	X
Luxemburg	X	X
Malta	X	X
Alankomaat	X
Puola
Portugali
Norja
Slovakia	X	X
Slovenia	X	X
Espanja		X
Ruotsi	X	X
Yhdistynyt kuningaskunta

Taulukko 6

Samassa inhalaatiosumutteessa olevat vaikuttavien aineiden yhdistelmät

Maa
Itävalta	X Kaikki tuotteet
Belgia	X Kaikki tuotteet
Kypros
Tšekki	X Kaikki tuotteet
Tanska
Viro
Suomi	X Kaikki tuotteet
Ranska	X Kaikki tuotteet
Saksa	X Kaikki tuotteet
Kreikka
Unkari	X Kaikki tuotteet
Irlanti
Italia	Budenosidi + Fenoteroli	Flutikasoni + Salmeteroli
Latvia	X Kaikki tuotteet
Liettua	X Kaikki tuotteet
Luxemburg	X Kaikki tuotteet
Malta	X Kaikki tuotteet
Alankomaat
Puola
Portugali
Norja
Slovakia	X Kaikki tuotteet
Slovenia	X Kaikki tuotteet
Espanja
Ruotsi	X Kaikki tuotteet
Yhdistynyt kuningaskunta

LIITE II

Välttämättömät lääketieteelliset käyttötarkoitukset

I ryhmässä lueteltujen valvottujen aineiden kiintiöt, jotka voidaan käyttää astman ja muiden pitkäaikaisten ahtauttavien keuhkosairauksien hoitoon tarkoitetuissa inhalaattoriannostelupumpuissa, myönnetään seuraaville yrityksille:

3 M Health Care Ltd (UK)

Bespak Europe Ltd (UK)

Boehringer Ingelheim GmbH (DE)

Chiesi Farmaceutici SpA (IT)

Inyx Pharmaceuticals Ltd (UK)

Ivax Ltd (IE)

Laboratorio Aldo Union SA (ES)

SICOR SpA (IT)

Valeas SpA Pharmaceuticals (IT)

Valvole Aerosol Research Italiana (VARI)

SpA — LINDAL Group Italia (IT)

LIITE III

Välttämättömät laboratoriotarkoitukset

Ryhmissä I ja II lueteltujen valvottavien aineiden kiintiöt, jotka voidaan käyttää laboratorio- ja analyysitarkoituksiin, myönnetään seuraaville yrityksille:

Acros Organics bvba (BE)

Bie & Berntsen A-S (DK)

Carlo Erba Reactifs-SDS (FR)

Harp International (UK)

Honeywell Specialty Chemicals (DE)

Ineos Fluor (UK)

LGC Promochem (DE)

Mallinckrodt Baker (NL)

Merck KGaA (DE)

Mikro+Polo d.o.o. (SI)

Panreac Química S.A. (ES)

Sanolabor d.d. (SI)

Sigma Aldrich Chimie (FR)

Sigma Aldrich Logistik (DE)

Tazzetti Fluids (IT)

VWR I.S.A.S. (FR)

LIITE IV

Välttämättömät laboratoriotarkoitukset

Ryhmässä III lueteltujen valvottavien aineiden kiintiöt, jotka voidaan käyttää laboratorio- ja analyysitarkoituksiin, myönnetään seuraaville yrityksille:

Airbus France (FR)

Eras Labo (FR)

Ineos Fluor (UK)

Ministry of Defense (NL)

Sigma Aldrich Chimie (FR)

LIITE V

Välttämättömät laboratoriotarkoitukset

Ryhmässä IV lueteltujen valvottavien aineiden kiintiöt, jotka voidaan käyttää laboratorio- ja analyysitarkoituksiin, myönnetään seuraaville yrityksille:

Acros Organics (BE)

Bie & Berntsen A-S (DK)

Carlo Erba Reactifs-SDS (FR)

Health Protection Inspectorate-Laboratories (EE)

Honeywell Specialty Chemicals (DE)

Institut scientifique de service public (ISSeP) (BE)

Mallinckrodt Baker (NL)

Merck KGaA (DE)

Mikro+Polo d.o.o. (SI)

Panreac Química S.A. (ES)

Sanolabor d.d. (SI)

Sigma Aldrich Chimie (FR)

Sigma Aldrich Laborchemikalien (DE)

Sigma Aldrich Logistik (DE)

LIITE VI

Välttämättömät laboratoriotarkoitukset

Ryhmässä V lueteltujen valvottavien aineiden kiintiöt, jotka voidaan käyttää laboratorio- ja analyysitarkoituksiin, myönnetään seuraaville yrityksille:

Acros Organics (BE)

Bie & Berntsen A-S (DK)

Merck KGaA (DE)

Mikro+Polo d.o.o. (SI)

Panreac Química S.A. (ES)

Sanolabor d.d. (SI)

Sigma Aldrich Chimie (FR)

Sigma Aldrich Logistik (DE)

LIITE VII

Kriittiset laboratorio- ja analyysitarkoitukset

Ryhmässä VI lueteltujen valvottavien aineiden kiintiöt, jotka voidaan käyttää kriittisiin laboratorio- ja analyysitarkoituksiin, myönnetään seuraaville yrityksille:

Mebrom NV (BE)

Sigma Aldrich Logistik (DE)

LIITE VIII

Välttämättömät laboratoriotarkoitukset

Ryhmässä VII lueteltujen valvottavien aineiden kiintiöt, jotka voidaan käyttää laboratorio- ja analyysitarkoituksiin, myönnetään seuraaville yrityksille:

Ineos Fluor (UK)

Sigma Aldrich Chimie (FR)

LIITE IX

Välttämättömät laboratoriotarkoitukset

Ryhmässä IX lueteltujen valvottavien aineiden kiintiöt, jotka voidaan käyttää laboratorio- ja analyysitarkoituksiin, myönnetään seuraaville yrityksille:

Ineos Fluor (UK)

Sigma Aldrich Logistik (DE)

LIITE X

Tätä liitettä ei julkaista, koska se sisältää luottamuksellista kaupallista tietoa.

4.4.2007

Euroopan unionin virallinen lehti

L 94/55

KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 3 päivänä huhtikuuta 2007,

Kiinan kansantasavallasta, Venäjältä, Turkista, Ukrainasta ja Yhdysvalloista peräisin olevan pentaerytritolin tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen menettelyn päättämisestä

(2007/214/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96 (1), jäljempänä ’perusasetus’, ja erityisesti sen 9 artiklan,

on kuullut neuvoa-antavaa komiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

A. MENETTELY

1. Menettelyn aloittaminen

(1)

Komissio vastaanotti 2 päivänä joulukuuta 2005 perusasetuksen 5 artiklaan perustuvan valituksen, jonka teki Euroopan kemianteollisuuden neuvosto (CEFIC), jäljempänä ’valituksen tekijä’, sellaisten tuottajien puolesta, joiden tuotanto muodostaa pääosan eli tässä tapauksessa yli 50 prosenttia yhteisön koko pentaerytritolin tuotannosta.

(2)

Valituksessa esitetty näyttö pentaerytritolin polkumyynnistä Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, Venäjältä, Turkista, Ukrainasta ja Amerikan Yhdysvalloista, jäljempänä ’Yhdysvallat’, ja siitä aiheutuneesta merkittävästä vahingosta katsottiin riittäväksi perusteeksi menettelyn aloittamiselle.

(3)	Menettely aloitettiin 17 päivänä tammikuuta 2006, jolloin menettelyn aloittamista koskeva ilmoitus (2) julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2. Menettelyn osapuolet

(4)

Komissio ilmoitti virallisesti menettelyn aloittamisesta valituksen tekijälle, yhteisön tuottajille sekä niille vientiä harjoittaville tuottajille, tuojille, käyttäjille, tavarantoimittajille ja järjestöille, joita asian tiedettiin koskevan, ja niiden viejämaiden edustajille, joita menettelyn aloittaminen koskee. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa.

(5)

Valituksen tehneet tuottajat, muut yhteisön tuottajat, vientiä harjoittavat tuottajat, tuojat, käyttäjät ja tavarantoimittajat ilmaisivat kantansa asiasta. Mahdollisuus tulla kuulluiksi myönnettiin kaikille asianomaisille osapuolille, jotka olivat sitä pyytäneet ja osoittaneet, että niiden kuulemiseen oli olemassa erityisiä syitä.

(6)

Jotta Kiinassa ja Ukrainassa toimivat vientiä harjoittavat tuottajat voisivat halutessaan esittää markkinatalouskohtelua tai yksilöllistä kohtelua koskevan pyynnön, komissio lähetti lomakkeet pyyntöjen esittämistä varten Kiinan ja Ukrainan viranomaisille sekä niille näissä kahdessa maassa toimiville vientiä harjoittaville tuottajille, joita asian tiedettiin koskevan. Yksi kiinalaisyritys pyysi perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan nojalla markkinatalouskohtelua tai vaihtoehtoisesti yksilöllistä kohtelua siinä tapauksessa, että se ei tutkimuksen mukaan täyttäisi markkinatalouskohtelun saamisen edellytyksiä. Ainoa ukrainalaistuottaja pyysi pelkästään yksilöllistä kohtelua.

(7)	Komissio totesi menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa, että tutkimuksessa voitaisiin Kiinassa toimivien viejien/tuottajien osalta käyttää otantaa. Koska ainoastaan yksi yritys toimi yhteistyössä ja ilmaisi halukkuutensa olla mukana otoksessa, otannan käytöstä päätettiin kuitenkin luopua.

(8)

Kyselylomakkeet lähetettiin kaikille osapuolille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä kaikille muille yrityksille, jotka olivat ilmoittautuneet menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa. Vastaukset saatiin kolmelta yhteisön tuottajalta, joista yhdellä on kaksi tuotantolaitosta, kolmelta etuyhteydettömältä tuojalta, viideltä käyttäjältä, yhdeltä tavarantoimittajalta, yhdeltä Kiinassa toimivalta vientiä harjoittavalta tuottajalta, yhdeltä Turkissa toimivalta vientiä harjoittavalta tuottajalta, yhdeltä Ukrainassa toimivalta vientiä harjoittavalta tuottajalta ja mahdollisessa vertailumaassa Chilessä toimivalta tuottajalta, joka oli halukas yhteistyöhön.

(9)

Komissio hankki ja tarkasti kaikki polkumyynnin, siitä aiheutuneen vahingon ja yhteisön edun määrittämisen kannalta tarpeellisina pitämänsä tiedot ja teki tarkastuskäyntejä seuraavien yritysten toimitiloihin:

yhteisön tuottajat

—	Perstorp Specialty Chemicals AB, Perstorp, Ruotsi

—	Perstorp Chemicals GmbH, Arnsberg, Saksa

—	Chemza AS Strazske, Strazske, Slovakia

—	SA Polialco, Barcelona, Espanja

Kiinassa toimivat vientiä harjoittavat tuottajat

—	Hubei Yihua Chemical Industry Co., Ltd, Yichang

Ukrainassa toimivat vientiä harjoittavat tuottajat

—	Rubezhnoye State Chemical Plant (”Zarja”), Rubezhnoye

Turkissa toimivat vientiä harjoittavat tuottajat

—	MKS Marmara Entegre Kimya Sanayi A.Ș., Beșiktaș

(10)

Niille Kiinassa ja Ukrainassa toimiville vientiä harjoittaville tuottajille, joille ei myönnettäisi markkinatalouskohtelua, oli määritettävä normaaliarvo vertailumaata, tässä tapauksessa Chileä, koskevien tietojen perusteella, mistä syystä tehtiin tarkastuskäynti seuraavien yritysten toimitiloihin:

—	Oxiquim, Viña del Mar

yhteisössä toimivat teolliset käyttäjät

—	Nuplex Resins BV, Bergen op Zoom, Alankomaat

3. Tutkimusajanjakso

(11)

Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta 2005 välisen ajan, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahingon määrittämisen kannalta merkittävien kehityssuuntausten tarkastelu kattoi 1 päivän tammikuuta 2002 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen ajan, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

B. TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

1. Tarkasteltavana oleva tuote

(12)

Tarkasteltavana oleva tuote on pentaerytritoli, jäljempänä ’penta’, joka luokitellaan CN-koodiin 2905 42 00. Se on hajuton, valkoinen, kiteinen ja kiinteä yhdiste, jota tuotetaan formaldehydistä ja asetaldehydistä, ja se on alkydihartsien tuotannossa eniten käytetty polyoli kaikkialla maailmassa. Tärkeimmät raaka-aineet ovat metanoli, jota käytetään formaldehydin tuotannossa, asetaldehydi ja natriumhydroksidi.

(13)

Alkydihartsit, joita käytetään lähinnä pinnoitteissa, muodostavat 60–70 prosenttia tarkasteltavana olevan tuotteen loppukäytöstä. Muita käyttökohteita ovat jäähdytyskompressorien synteettiset voiteluaineet, liimoissa tartunta-aineina käytettävät hartsiesterit ja pentaerytritolitetranitraatti (PETN).

(14)

Maailmassa tuotetaan kolmea päälaatua, joista tavallisin on monolaatua oleva penta. Muut kaksi laatua ovat tekninen laatu ja nitrauslaatu. Laatuluokka riippuu puhtausasteesta, joka määrittyy mono- ja dipentaerytriolipitoisuuden mukaan. Esimerkiksi pentan mono-laadussa monopentaerytriolipitoisuus on 98 prosenttia ja teknisessä laadussa 87. Tutkimukset ovat osoittaneet, että tuotantoprosessi on tavallisimmilla pentalaaduilla suurelta osin sama, ja näin ollen tuotantokustannusten on todettu olevan samat kaikilla eri laaduilla. Lisäksi havaittiin, että kaikilla laaduilla on samat kemialliset ja fyysiset perusominaisuudet ja että niitä käytetään periaatteessa samoihin tarkoituksiin.

(15)

Pentan monolaatua ja teknistä laatua toimitetaan muutamassa harvassa tapauksessa myös mikronoidussa muodossa, mikä tarkoittaa sitä, että tuote jauhatetaan tuotantoprosessin jälkeen. Kemiallisesti ajatellen mikronoitu penta on täsmälleen sama tuote, mutta jauhatuksen takia sen kustannukset ja myyntihinta ovat hieman korkeammat.

(16)

Turkkilainen vientiä harjoittava tuottaja vastusti kaikki kolme laatua (mono, tekninen ja nitrauslaatu) yhdistävän yhden pentalajin käyttämistä. Se vaati, että erityisesti mikronoitu penta olisi katsottava eri lajiksi. Tämä vaatimus voitiin hyväksyä, ja mikronoitu penta, joka edustaa hyvin pientä osaa yhteisön tuotannonalan tuotannosta ja jota ei viedä yhteisöön yhdestäkään asianomaisesta maasta, jätettiinkin tässä tutkinnassa pois tuotevalikoimasta. Katsottiin kuitenkin, että kolmea tuotettua laatua ei ole mitään syytä erotella eri lajeihin, koska niiden kustannus- ja hintataso on aivan sama. On myös korostettava, että penta on mitä suuressa määrin hyödyke, jota loppukäyttäjä pitää yhtenä ja samana tuotteena. Siksi tämä vaatimus hylättiin ja pysyteltiin yhdessä lajissa.

(17)	Kun otetaan huomioon tuotteen fyysiset, kemialliset ja tekniset ominaisuudet, tuotantoprosessi ja se, että kuluttaja voi korvata keskenään tuotteen eri lajeja, todettiin, että kaikki pentalaadut muodostavat tässä menettelyssä yhden tuotteen.

2. Samankaltainen tuote

(18)

Tarkasteltavana olevalla tuotteella, asianomaisissa maissa tuotetulla ja niiden kotimarkkinoilla ja Japanin (jota alun perin harkittiin vertailumaaksi) kotimarkkinoilla myytävällä pentalla sekä yhteisön tuotannonalan tuottamalla ja yhteisössä myydyllä pentalla havaittiin olevan samat kemialliset ja fyysiset perusominaisuudet ja käyttötavat.

(19)	Tämän vuoksi niitä olisi alustavasti pidettävä perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuina samankaltaisina tuotteina.

C. POLKUMYYNTI

1. Yleiset menetelmät

(20)	Yleiset menetelmät kuvataan seuraavassa. Siten tuonnempana esitettävissä asianomaisiin maihin liittyvää polkumyyntiä koskevissa päätelmissä kuvataan ainoastaan kulloinkin kyseessä olevaan viejämaahan liittyviä seikkoja.

2. Normaaliarvo

(21)	Perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti selvitettiin ensin, oliko kunkin yhteistyössä toimivan vientiä harjoittavan tuottajan pentan kotimarkkinamyynti edustavaa eli oliko kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä vähintään 5 prosenttia kyseisen tuottajan yhteisöön viemästä kokonaismäärästä.

(22)

Tämän jälkeen komissio tutki, voitiinko kotimarkkinoilla edustavassa määrin myydyn pentan myynnin katsoa tapahtuneen perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti tavanomaisessa kaupankäynnissä; tätä varten määritettiin, kuinka suuri osuus kyseisen tuotteen riippumattomille asiakkaille suuntautuneesta myynnistä oli ollut kannattavaa. Kun vähintään määritettyjen tuotantokustannusten tasoisilla nettomyyntihinnoilla myydyn pentan määrä oli yli 80 prosenttia kokonaismyyntimäärästä ja kun painotettu keskimääräinen myyntihinta oli vähintään tuotantokustannusten tasoinen, normaaliarvon perusteena käytettiin sellaista tosiasiallista kotimarkkinahintaa, joka laskettiin määrittämällä tutkimusajanjakson aikaisen kotimarkkinoiden kokonaismyynnin hintojen painotettu keskiarvo riippumatta siitä, oliko myynti ollut kannattavaa. Jos pentan kokonaismyyntimäärästä enintään 80 prosenttia oli kannattavaa tai jos painotettu keskihinta oli tuotantokustannuksia alempi, normaaliarvon perustana käytettiin tosiasiallista kotimarkkinahintaa, joka laskettiin määrittämällä yksinomaan kannattavan myynnin painotettu keskiarvo edellyttäen, että kannattavan myynnin osuus pentan kokonaismyyntimäärästä oli vähintään 10 prosenttia.

(23)

Tapauksissa, joissa pentan kannattavan myynnin osuus tuotteen kokonaismyyntimäärästä oli alle 10 prosenttia, tuotteen myyntiä pidettiin riittämättömänä eikä kotimarkkinoiden hinnan katsottu soveltuvan normaaliarvon määrittämisen perustaksi. Kun tuottajan myymän pentan kotimarkkinahintoja ei voitu käyttää normaaliarvon määrittämiseen, oli sovellettava toista menetelmää.

(24)	Perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti normaaliarvon laskemisen perustana olivat kunkin tuottajan omat valmistuskustannukset, joihin lisättiin kohtuullinen määrä myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia ja kohtuullinen voitto.

(25)	Tämän vuoksi komissio tutki, voitiinko kullekin asianomaiselle tuottajalle kotimarkkinoilla aiheutuneita myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia sekä sen kotimarkkinoilla saamaa voittoa koskevia tietoja pitää luotettavina.

(26)

Tosiasiallisia kotimarkkinoiden myynti-, hallinto- ja yleiskuluja pidettiin luotettavina, jos asianomaisen yrityksen kotimarkkinamyynnin määrää voitiin pitää perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan määritelmän mukaisesti edustavana. Kotimarkkinoiden voittomarginaali määritettiin tavanomaisessa kaupankäynnissä tapahtuneen kotimarkkinamyynnin perusteella.

(27)

Kaikissa tapauksissa, joissa kyseiset edellytykset eivät täyttyneet, komissio tutki, voitiinko käyttää perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan a alakohdan mukaisesti alkuperämaan kotimarkkinoiden muita viejiä tai tuottajia koskevia tietoja. Jos oli käytettävissä ainoastaan yhtä vientiä harjoittavaa tuottajaa koskevia luotettavia tietoja, perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan a alakohdan mukaista keskiarvoa ei kyetty määrittämään ja tällöin tutkittiin, täyttyivätkö perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan b alakohdan mukaiset edellytykset eli voitiinko kyseisen viejän tai tuottajan yhteydessä käyttää saman yleisen luokan tuotteiden tuotantoa ja myyntiä koskevia tietoja. Jos kyseisiä tietoja ei ollut käytettävissä tai jos tuottaja ei niitä toimittanut, myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä voitto määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan c alakohdan mukaisesti eli muuta hyväksyttävää menetelmää käyttäen.

3. Vientihinta

(28)	Kaikissa niissä tapauksissa, joissa tarkasteltavana olevaa tuotetta oli viety yhteisöön riippumattomille asiakkaille, vientihinta määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti eli tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien vientihintojen perusteella.

a) Vertailu

(29)

Normaaliarvoa ja vientihintoja verrattiin noudettuna lähettäjältä -tasolla. Jotta normaaliarvon ja vientihinnan vertailu olisi tasapuolinen, hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erot otettiin asianmukaisesti huomioon tekemällä oikaisuja perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Asianmukaisia oikaisuja tehtiin kaikissa tapauksissa, joissa niitä pidettiin kohtuullisina ja paikkansa pitävinä ja joissa niistä esitettiin todennettu näyttö.

b) Polkumyyntimarginaali

(30)	Kullekin vientiä harjoittavalle tuottajalle määritettiin polkumyyntimarginaali perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti painotetun keskimääräisen normaaliarvon ja painotetun keskimääräisen vientihinnan välisen vertailun perusteella.

4. Turkki

(31)	Ainoa tiedossa ollut vientiä harjoittava tuottaja vastasi kyselylomakkeeseen.

a) Normaaliarvo

(32)	Tuottajan samankaltaisen tuotteen myynti kotimarkkinoilla oli kokonaisuudessaan edustavaa, ja koko myynnin voitiin katsoa tapahtuneen tavanomaisessa kaupankäynnissä.

(33)	Lisäksi havaittiin, että kotimarkkinahinnat vaihtelivat merkittävästi myyntikuukauden mukaan.

(34)	Edellä mainitun perusteella ja tarkasteltavana olevan tuotteen normaaliarvon ottamiseksi asianmukaisesti huomioon tutkimusajanjaksolla katsottiin, että tässä tapauksessa tarkasteltavana olevalle tuotteelle on aiheellista määrittää kuukausittainen normaaliarvo.

(35)

Kunkin kuukauden kotimarkkinahintojen katsottiin soveltuvan normaaliarvon määrittämisen perustaksi. Näin ollen normaaliarvo määritettiin Turkin kotimarkkinoilla tutkimusajanjakson kunakin kuukautena riippumattomien asiakkaiden tosiasiallisesti maksamien tai maksettaviksi tulevien hintojen perusteella.

b) Vientihinta

(36)	Kaikissa tapauksissa tarkasteltavana olevaa tuotetta myytiin yhteisössä oleville riippumattomille asiakkaille. Näin ollen vientihinta määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien vientihintojen perusteella.

(37)	Koska normaaliarvo vaihteli tutkimusajanjaksolla, asianmukaisen vertailun takaamiseksi katsottiin aiheelliseksi määrittää painotettu keskimääräinen vientihinta kullekin kuukaudelle tutkimusajanjaksona.

c) Vertailu

(38)	Oikaisuja tehtiin kuljetus-, vakuutus-, pakkaus- ja luottokustannusten erojen sekä alennusten, palkkioiden ja hyvitysten huomioon ottamiseksi.

(39)	Havaittiin, että ilmoitetut vakuutuskustannukset, myönnetyt hyvitykset ja pakkauskulut erosivat hieman vientiä harjoittajan tuottajan kirjanpidon sisältämistä tiedoista. Oikaisujen määrää korjattiin vastaavasti.

(40)

Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että vientiä harjoittava tuottaja maksoi merkittävän summan konsulttipalveluista. Yritys totesi, että kyseiset maksut eivät ole oikaisuperuste eikä niitä siksi pitäisi vähentää vientihinnasta eikä kotimarkkinahinnasta. Havaittiin kuitenkin, että kyseinen menoerä vaikutti tarkasteltavana olevan tuotteen kustannuksiin ja hintoihin ja tämän myötä hintojen vertailtavuuteen. Siksi kustannukset kohdennettiin niitä vastaavan myynnin määrän perusteella (kotimarkkinamyynti, myynti yhteisössä ja myynti kolmansiin maihin) ja vähennettiin myyntihinnasta perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan i alakohdassa tarkoitettuna oikaisuna.

(41)	Luotoista aiheutuneiden kustannusten osalta ilmoitettu korkoprosentti tutkimusajanjaksolla ei vastannut yritykselle tosiasiallisesti koituneita lyhyen ajan rahoituskustannuksia. Siksi luotoista aiheutuneet kustannukset oikaistiin vastaavasti.

d) Polkumyyntimarginaali

(42)

Koska vientihintojen vaihtelua ajanjaksojen mukaan oli selkeästi havaittavissa, katsottiin, että tämä tekijä olisi otettava huomioon polkumyyntimarginaalia määritettäessä. Vertailu tehtiinkin siten, että tarkasteltavana olevan tuotteen painotettua keskimääräistä vientihintaa ja painotettua keskimääräistä normaaliarvoa verrattiin kuukausittain.

(43)	Edellä kuvatun perusteella todettiin, että yhteistyöhön osallistuneen vientiä harjoittavan tuottajan polkumyyntimarginaali ilmaistuna prosentteina CIF-nettohinnasta vapaasti yhteisön rajalla oli perusasetuksen 9 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua vähimmäistasoa pienempi.

(44)

On huomattava, että polkumyyntimarginaali olisi ollut vähimmäistasoa myös, jos vertailu olisi suoritettu painotetun keskimääräisen normaaliarvon ja yksittäisten vientitapahtumien välillä. Tällaista vertailua ei kuitenkaan pidetty asianmukaisena. Vientihinnat todellakin vaihtelivat selkeästi kuukausittain (tutkimusajanjakson eri kuukausina vientihinnassa oli jopa 20 prosentin ero, ja hinta oli huomattavasti alempi touko–lokakuussa 2005), ja kuukausittaisissa normaaliarvoissa oli sama suuntaus. Tämä kehityskulku johtui siitä, että tärkeimpien raaka-aineiden hinta kehittyi samalla tavoin ja niiden osuus tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantokustannuksista on merkittävä. Näin ollen johdanto-osan 42 kappaleessa esitetty menetelmä osoittaisi täysimääräisen polkumyynnin harjoittamisen.

(45)	Koska yhteistyöhön osallistunut vientiä harjoittava tuottaja vastasi kaikesta tarkasteltavana olevan tuotteen viennistä Turkista yhteisöön, ei ollut syytä olettaa, että yksikään vientiä harjoittava tuottaja olisi kieltäytynyt yhteistyöstä.

(46)	Näin ollen menettely olisi päätettävä Turkin osalta perusasetuksen 9 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

5. Kiina ja Ukraina

a) Markkinatalouskohtelu

(47)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaan normaaliarvo on Kiinasta ja Ukrainasta peräisin olevaa tuontia koskevissa polkumyyntitutkimuksissa määritettävä kyseisen artiklan 1–6 kohdan mukaisesti niiden tuottajien osalta, joiden todetaan täyttävän perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa vahvistetut vaatimukset.

(48)

Markkinatalouskohtelun edellytykset ovat lyhyesti seuraavat:

i)	liiketoimintaa ja kustannuksia koskevat päätökset tehdään markkinaolosuhteiden perusteella ja ilman valtion merkittävää puuttumista asiaan;

ii)	yrityksillä on yksi ainoa selkeä kirjanpito, joka tarkastetaan riippumattomasti kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti ja jota sovelletaan kaikkiin tarkoituksiin;

iii)	aiemmasta keskusjohtoisesta talousjärjestelmästä juontuvia merkittäviä vääristymiä ei ole;

iv)	vakauden ja oikeusvarmuuden takaa konkurssi- ja omaisuuslainsäädäntö;

v)	valuuttojen muuntaminen tapahtuu markkinahintaan.

(49)

Yksi Kiinassa toimiva vientiä harjoittava tuottaja pyysi perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan nojalla markkinatalouskohtelua ja palautti sitä koskevan hakemuslomakkeen annetussa määräajassa. Komissio hankki ja tarkasti kyseisen yrityksen toimitiloihin tehdyn tarkastuskäynnin yhteydessä kaikki ne markkinatalouskohtelua koskevassa pyynnössä esitetyt tiedot, joita se piti tarpeellisina.

(50)	Tutkimuksessa kävi ilmi, että yrityksen markkinatalouskohtelua koskeva hakemus oli hylättävä, koska yritys ei täyttänyt edellä mainittuja edellytyksiä i–iii.

(51)

Koska suurimmat osakkaat ovat valtion omistuksessa olevia yrityksiä ja niiden nimittämillä johtajilla on suhteeton ja määräysvallan vakiinnuttava lukumäärä paikkoja hallituksessa, todettiin, että valtio pystyi merkittävästi vaikuttamaan yrityksen liiketoimintaa koskeviin päätöksiin päivittäisjohtamisesta, voitonjaosta, uusien osakkeiden liikkeellelaskemisesta, pääomakorotuksista, yhtiöjärjestyksen muuttamisesta ja yhtiön purkamisesta, ja näin ollen päätöksiä ei tehty markkinaolosuhteiden perusteella.

(52)

Yrityksen kirjanpito ei myöskään kuvastanut sen todellista taloudellista tilannetta, sillä yritys oli jakanut käyttöomaisuuden poistoja perusteettomasti uudelleen, mikä rikkoo IAS-standardeja 1–13. Tämä yhdessä sen seikan kanssa, että yrityksen tilintarkastajat eivät esittäneet varaumia tai selityksiä todetuista käytännöistä, on selkeästi kansainvälisten tilinpäätösstandardien vastaista.

(53)

Yritys ei kyennyt antamaan minkäänlaista selitystä siitä, minkä perusteella alkuperäisen omaisuuden arvottaminen oli tehty. Yritys ei myöskään voinut esittää minkäänlaista tositetta virastorakennuksen vuokranmaksusta. Nämä puutteet osoittivat, että aiemmasta keskusjohtoisesta talousjärjestelmästä johtuvia merkittäviä vääristymiä esiintyi.

(54)

Neuvoa-antavaa komiteaa kuultiin, ja niille osapuolille, joita asia suoraan koskee, annettiin tilaisuus esittää huomautuksia edellä mainituista päätelmistä. Huomautuksia ei kuitenkaan esitetty. Myös yhteisön tuotannonalalle annettiin mahdollisuus esittää huomautuksia, ja se oli samaa mieltä markkinatalouskohtelun määrittämisestä.

(55)	Edellä esitetyn perusteella todettiin, että kiinalaiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle ei pitäisi myöntää markkinatalouskohtelua.

b) Yksilöllinen kohtelu

(56)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaan vahvistetaan tarvittaessa koko maata koskeva tulli kyseisen artiklan soveltamisalaan kuuluville maille, lukuun ottamatta tapauksia, joissa yritykset voivat osoittaa, että ne täyttävät kaikki perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdassa vahvistetut edellytykset yksilöllisen kohtelun myöntämiseksi.

(57)

Kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja, jolle markkinatalouskohtelua ei voitu myöntää, haki myös yksilöllistä kohtelua siinä tapauksessa, että sille ei myönnettäisi markkinatalouskohtelua. Mutta kuten johdanto-osan 51 kappaleessa todetaan, valtion havaittiin vaikuttavan yrityksen hallituksessa olevien edustajiensa kautta merkittävästi vientihintoihin ja -määriin sekä myyntiehtoihin, mistä syystä niistä ei katsottu voitavan päättää vapaasti. Lisäksi valtion tällainen puuttuminen yrityksen päivittäisjohtamiseen merkitsee sitä, että toimenpiteiden kiertämisen vaaraa ei voitaisi sulkea pois, jos kyseiselle viejälle myönnettäisiin yksilöllinen tulli.

(58)	Koska todettiin, että kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja ei täyttänyt kaikkia edellytyksiä yksilöllisen kohtelun myöntämiseksi perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdan mukaisesti, yksilöllistä kohtelua koskeva pyyntö oli hylättävä.

(59)

Ainoa Ukrainassa toimiva vientiä harjoittava tuottaja, joka toimi yhteistyössä eikä pyytänyt markkinatalouskohtelua, pyysi pelkkää yksilöllistä kohtelua. Ukrainassa ei kuitenkaan ole tiedossa muita tunnettuja pentan tuottajia, minkä vahvistaa se, että yhteistyöhön osallistuneen vientiä harjoittavan tuottajan ilmoittama pentan vienti Ukrainasta yhteisöön on yhtä suuri kuin Eurostatin ilmoittama määrä. Näin ollen katsottiin tarpeettomaksi määrittää, pitäisikö kyseiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle myöntää yksilöllinen kohtelu, sillä joka tapauksessa otettaisiin käyttöön yksi koko maata koskeva tulli.

c) Normaaliarvo

i) Vertailumaa

(60)	Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaan normaaliarvo niille vientiä harjoittaville tuottajille, joille ei ole myönnetty markkinatalouskohtelua, on määritettävä vertailumaassa sovellettavien hintojen tai vastaavan laskennallisen normaaliarvon perusteella.

(61)	Komissio totesi menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa aikovansa käyttää vertailumaana Japania määrittäessään normaaliarvoa Kiinan ja Ukrainan osalta ja pyysi asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia asiasta. Yksikään asianomainen osapuoli ei vastustanut ehdotusta.

(62)	Komissio otti yhteyden Japanissa toimivaan tiedossa olevaan pentan tuottajaan ja pyysi sitä tekemään yhteistyötä tässä menettelyssä. Yhteistyöhalukkuutta ei kuitenkaan ilmennyt.

(63)

Maita, joita tämä menettely koskee, ei valittu, koska ne eivät olleet halukkaita yhteistyöhön tai koska niiden kotimarkkinat olla vääristyneet harjoitetun polkumyynnin takia. Siksi komissio pyysi yhteistyöhön kaikkia muita tiedossa olevia tuottajia muissa maissa, joissa pentaa tuotetaan: Chilessä, Taiwanissa, Brasiliassa ja Korean tasavallassa.

(64)

Chilessä toimiva tuottaja suostui ainoana yhteistyöhön. Vaikka Chilessä toimii vain yksi tuottaja, pentan Chilen kotimarkkinoilla oli tutkimusajanjaksolla merkittävästi kilpailua Kiinasta, Taiwanista, Yhdysvalloista, Ruotsista ja Korean tasavallasta tulevan tuonnin takia, sillä voimassa ei ollut kiintiöitä eikä muitakaan määrällisiä tuontirajoituksia.

(65)	Edellä esitetyn perusteella pääteltiin alustavasti, että Chile oli perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaisesti sopivin ja tarkoituksenmukaisin vertailumaa.

(66)	Kyseiselle tuottajalle lähetettiin näin ollen kyselylomake, jossa pyydettiin tietoja samankaltaisen tuotteen kotimarkkinoiden myyntihinnoista ja tuotantokustannuksista, ja vastauksessa annetut tiedot varmennettiin tarkastuskäynnillä.

(67)

Tutkimuksessa kävi kuitenkin ilmi, että yhteistyöhön osallistunut turkkilainen vientiä harjoittava tuottaja ei harjoittanut polkumyyntiä. Turkin pentamarkkinoilla ei ollut ilmeisiä vääristymiä, ja turkkilaisten tuottajien käyttämät tuotantoprosessit ja raaka-aineet ovat lähempänä kiinalaisten ja ukrainalaisten vientiä harjoittavien tuottajien käyttämiä.

(68)	Näin ollen pääteltiin, että Turkki voisi olla sopiva vertailumaa tässä menettelyssä.

ii) Vertailumaan normaaliarvon määrittäminen

(69)	Niille vientiä harjoittaville tuottajille, joille ei myönnetty markkinatalouskohtelua, normaaliarvo määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti vertailumaassa toimivalta tuottajalta saatujen ja tarkastettujen tietojen perusteella.

(70)	Normaaliarvo määritettiin edellä olevien 32–35 kappaleiden mukaisesti.

d) Vientihinnat

(71)

Kiinalaisten ja ukrainalaisten vientiä harjoittavien tuottajien vientimyynti yhteisöön suuntautui kokonaisuudessaan suoraan yhteisössä sijaitseville riippumattomille asiakkaille, ja siksi vientihinta määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien hintojen perusteella.

(72)	Koska todettiin, että keskimääräinen normaaliarvo koko tutkimusajanjaksolle ei ollut edustava edellä 33–37 kappaleissa mainituista syistä, määritettiin kuukausittaiset keskimääräiset vientihinnat.

e) Vertailu

(73)	Oikaisuja tehtiin kuljetus-, vakuutus-, käsittely-, liitännäis-, pakkaus- ja luottokustannusten sekä pankkikulujen huomioon ottamiseksi aina, kun se oli perusteltua.

f) Polkumyyntimarginaalit

(74)

Kunkin sellaisen vientiä harjoittavan tuottajan tapauksessa, jolle ei myönnetty markkinatalouskohtelua, vertailumaalle määritettyä normaaliarvon painotettua kuukausittaista keskiarvoa verrattiin yhteisöön suuntautuvan viennin hintojen painotettuun kuukausittaiseen keskiarvoon, kuten perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdassa säädetään.

(75)

Eurostatin tietojen mukaan Kiinan tapauksessa yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan viemän pentan määrä oli huomattavasti alle 70 prosenttia Kiinasta tutkimusajanjaksolla tuodun pentan kokonaismäärästä. Kiinassa toimivien yhteistyöhön osallistumattomien viejien polkumyyntimarginaali oli siksi määritettävä käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti. Näin ollen katsottiin tarpeelliseksi määrittää polkumyyntimarginaali yhteistyöhön osallistuneen tuottajan alhaisimmilla polkumyyntihinnoilla tapahtuneen myynnin perusteella. Tämän menetelmän käyttöä pidettiin tarpeellisena myös siksi, että haluttiin välttää yhteistyöstä kieltäytymisen palkitseminen ja koska ei ollut viitteitä siitä, että jokin yhteistyöhön osallistumaton osapuoli olisi harjoittanut polkumyyntiä alhaisemmalla hinnoilla.

(76)	Tästä syystä laskettiin koko maata koskeva keskimääräinen polkumyyntimarginaali käyttämällä painotuskertoimena kummankin viejäryhmän eli yhteistyössä toimineiden ja yhteistyöhön osallistumattomien viejien CIF-arvoa.

(77)	Kuten edellä 59 kappaleessa selostetaan, tiiviin yhteistyön myötä Ukrainan tapauksessa katsottiin aiheelliseksi vahvistaa koko maata koskeva polkumyyntimarginaali samalle tasolle kuin yhteistyössä toimineelle vientiä harjoittavalle tuottajalle.

(78)

Polkumyyntimarginaalit ovat prosentteina CIF-tuontihinnasta yhteisön rajalla tullaamattomana ilmaistuna seuraavat:

Maa	Polkumyyntimarginaali
Kiina	18,7 %
Ukraina	10,3 %

6. Venäjä ja Yhdysvallat

(79)

Yksikään Venäjällä tai Yhdysvalloissa toimiva tuottaja ei tehnyt yhteistyötä tutkimuksessa. Tämän seurauksena ja koska muuta soveltuvaa perustetta ei ollut, maanlaajuinen polkumyyntimarginaali määritettiin alustavasti perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti saatavissa olevien tietojen perusteella eli valituksessa olevien tietojen mukaan.

(80)

Polkumyyntimarginaalit ovat ilmaistuina prosentteina CIF-tuontihinnasta yhteisön rajalla tullaamattomana seuraavat:

Maa	Polkumyyntimarginaali
Venäjä	25 %
Yhdysvallat	54 %

D. VAHINKO

1. Yhteisön tuotanto

(81)

Tutkimuksessa todettiin, että samankaltaista tuotetta valmistaa yhteisössä viisi tuottajaa, joista yhdellä on kaksi tuotantolaitosta. Valitus tehtiin näistä kahden tuottajan puolesta. Menettelyn aloittamisen jälkeen kolmas tuottaja päätti tukea sitä toimimalla täydessä yhteistyössä tutkimuksessa. Loput kaksi tuottajaa toimittivat yleistietoja tuotannostaan ja myynnistään ja ilmaisivat tukensa menettelylle.

(82)

Näin ollen yhteisön tuotannon määrä perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan soveltamiseksi määritettiin alustavasti laskemalla yhteen yhteistyössä toimineiden yhteisön kolmen tuottajan tuotantomäärät sekä kahden muun tuottajan tuotantomäärät niiden toimittamien tietojen mukaisesti. Tämän perusteella samankaltaisen tuotteen tuotantomäärä yhteisössä oli tutkimusajanjakson aikana 115 609 tonnia.

2. Yhteisön tuotannonalan määritelmä

(83)	Tutkimuksessa täydessä yhteistyössä toimineiden yhteisön kolmen tuottajan osuus samankaltaisen tuotteen tuotannosta yhteisössä oli yli 94 prosenttia. Niiden katsotaan tämän vuoksi muodostavan yhteisön tuotannonalan perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan ja 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

3. Yhteisön kulutus

(84)

Yhteisön kulutus määritettiin laskemalla yhteen tiedossa olevien tuottajien yhteisössä myymät määrät ja kyseessä olevaan CN-koodin luokiteltava tuonti kaikista kolmansista maista Eurostatin tietojen mukaisesti. Tältä osin olisi huomattava, että vain toinen kahdesta valituksen tekijöihin kuulumattomasta yhteisön tuottajasta toimitti myyntiluvut koko tarkastelujaksolta. Toisen tuottajan myyntilukuja ei siis otettu huomioon, sillä ne kattoivat pelkästään tutkimusajanjakson. Koska kyseiset myyntimäärät olivat pienet, niiden poisjättäminen ei vaikuttanut kokonaiskuvaan. Kuten seuraavasta taulukosta ilmenee, tarkasteltavana olevan tuotteen ja samankaltaisen tuotteen kulutus yhteisössä supistui 12 prosenttia tarkastelujakson aikana. Kysyntä pysyi vakaana vuosina 2003–2004, kun taas tutkimusajanjaksolla se putosi 9 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

	2002	2003	2004	Tutkimusajanjakso
Yhteisön kulutus (tonnia)	83 195	80 697	80 403	73 025
Indeksi	100	97	97	88

4. Tuonti yhteisöön asianomaisista maista

a) Kumulaatio

(85)

Komissio tutki, olisiko Kiinasta, Yhdysvalloista, Turkista, Venäjältä ja Ukrainasta peräisin olevan pentan tuonnin vaikutuksia arvioitava kumulatiivisesti perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdan mukaisesti. On muistettava, että tuonnin Turkista ei havaittu tapahtuvan polkumyyntihinnoin, ja siksi menettely olisi päätettävä Turkista tuonnin osalta.

b) Polkumyyntimarginaali ja tuonnin määrä

(86)

Kullekin neljälle jäljellä olevalle maalle (Turkin poisjättämisen jälkeen) määritetyt keskimääräiset polkumyyntimarginaalit olivat perusasetuksen 9 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua vähimmäistasoa suuremmat, eikä yhdestäkään asianomaisesta maasta tulevan tuonnin määrä ollut perusasetuksen 5 artiklan 7 kohdan mukaisesti vähäpätöistä (tutkimusajanjaksona Kiinan markkinaosuus oli 1,8 prosenttia, Venäjän 1,5 prosenttia, Ukrainan 3,7 prosenttia ja Yhdysvaltojen 1,9 prosenttia).

c) Kilpailuedellytykset

(87)	Tuonti Kiinasta, Venäjältä ja Ukrainasta kasvoi huomattavasti tarkastelujaksolla, ja hinnat alittivat vastaavasti selkeästi yhteisön tuotannonalan hinnat.

(88)

Kuten edellä todetaan, on vahvistettu, että kyseisistä maista tuotavalla tarkasteltavana olevalla tuotteella ja yhteisön tuottajien yhteisössä valmistamalla ja myymällä samankaltaisella tuotteella on samat tekniset, fyysiset ja kemialliset perusominaisuudet ja samat käyttötarkoitukset. Lisäksi kaikkia tuotteita myydään samanlaisten myyntikanavien kautta samoille asiakkaille, joten tuotteet kilpailevat keskenään.

(89)

Todettiin, että tuonti Yhdysvalloista ei tapahtunut yhteisön tuotannonalan hintoja matalammilla hinnoilla (katso johdanto-osan 141 kappale jäljempänä). Itse asiassa Yhdysvalloissa toimivien viejien hinnoittelu vaikutti täysin erilaiselta kuin muiden asianomaisten maiden viejien. Yhdysvallat pystyikin kasvattamaan markkinaosuuttaan yhteisön markkinoilla muita kolmea maata korkeammilla hinnoilla. Tämä voi selittyä sillä, että yksi Yhdysvalloissa toimiva vientiä harjoittava tuottaja on menestynyt erittäin hyvin eräällä toisella markkinalohkolla, jolla korkeammat hinnat ovat mahdolliset. Näissä olosuhteissa katsottiin, että Yhdysvalloista peräisin olevan tuonnin kumulatiivinen arviointi Kiinasta, Venäjältä ja Ukrainasta peräisin olevan polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin kanssa ei ollut tarkoituksenmukaista ottaen huomioon Yhdysvalloista tulevan tuonnin ja toisaalta asianomaisista kolmesta maasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja toisaalta yhteisön samankaltaisen tuotteen väliset kilpailuolosuhteet.

(90)	Edellä esitetyn perusteella pääteltiin, että Kiinasta, Venäjältä ja Ukrainasta peräisin olevien pentan tuonnin kumulatiivisen arvioinnin edellytykset täyttyivät.

d) Kumuloitu määrä ja markkinaosuus

(91)

Kiinasta, Venäjältä ja Ukrainasta peräisin olevan tuonnin määrä kasvoi Eurostatin mukaan huomattavasti 1 235 tonnista vuonna 2002 tutkimusajanjakson 5 136 tonniin. Näiden maiden yhteenlaskettu markkinaosuus kasvoi tasaisesti 1 prosentista 7 prosenttiin samana aikana. Tässä yhteydessä on otettava huomioon, että kulutus oli laskussa.

	2002	2003	2004	Tutkimusajanjakso
Tuontimäärä (tonnia)	1 235	3 397	4 752	5 136
Indeksi	100	275	385	416
Markkinaosuus	1 %	4 %	6 %	7 %

e) Tuonnin hinnat ja hinnan alittavuus

(92)

Hintatiedot asianomaisten kolmen maan tuonnin kokonaismäärän osalta ovat peräisin Eurostatilta. Seuraavassa taulukossa esitetään Kiinasta, Venäjältä ja Ukrainasta tulevan tuonnin keskimääräisten hintojen kehittyminen. Tarkastelujakson aikana nämä hinnat laskivat 13 prosenttia.

	2002	2003	2004	Tutkimus ajanjakso
Tuontihinnat (euroa/tonni)	1 131	1 032	1 030	988
Indeksi	100	91	91	87

(93)

Hinnan alittavuuden määrittämistä varten komissio tarkasteli tutkimusajanjakson ajalta olevia tietoja. Yhteisön tuotannonalan myyntihinnat olivat riippumattomilta asiakkailta veloitettuja hintoja, jotka oikaistiin tarvittaessa noudettuna lähettäjältä -tasolle, eli huomioon ei otettu yhteisössä syntyneitä rahtikustannuksia, ja joista vähennettiin alennukset ja hyvitykset. Näitä hintoja verrattiin asianomaisten kolmen maan tuontihintoihin. Venäjä ei toiminut yhteistyössä, joten sen osalta painotettu keskimääräinen vientihinta on peräisin Eurostatilta. Kiinan ja Ukrainan osalta hintoja verrattiin yhteistyöhön osallistuvien tuottajien veloittamiin vientihintoihin, joista vähennettiin alennukset ja joita oikaistiin tarvittaessa CIF-hinta yhteisön rajalla -tasolle, jolloin tehtiin asianmukaiset tulliselvityskustannuksia ja tuonnin jälkeisiä kustannuksia koskevat oikaisut. Hintojen katsottiin olevan edustavia kummassakin tapauksessa, sillä Ukrainassa toimii vain yksi pentan tuottaja ja Kiinan osalta yhteistyöhön osallistuneen tuottajan viennin osuus pentan koko viennistä Kiinasta yhteisöön on noin puolet.

(94)	Tämä vertailu osoitti, että hintojen alittavuuden painotettu keskimääräinen marginaali oli tutkimusajanjaksolla Kiinan osalta 11,3 prosenttia, Ukrainan osalta 6,2 prosenttia ja Venäjän osalta 11,9 prosenttia.

5. Yhteisön tuotannonalan tilanne

(95)	Tutkittaessa polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutuksia yhteisön tuotannonalaan arvioitiin perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikki taloudelliset tekijät ja tunnusluvut, joilla oli tarkasteluaikana yhteyttä tuotannonalan tilanteeseen.

a) Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(96)

Vuoden 2002 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana tuotanto laski 3 prosenttia. Vuoden 2004 kasvu johtui yhden tuottajan tuotantokapasiteetin kasvusta. Tuotantomäärien kehitys oli seuraavanlainen:

	2002	2003	2004	Tutkimusajanjakso
Tuotanto (tonnia)	111 665	103 913	115 204	108 309
Indeksi	100	93	103	97

(97)

Tuotantokapasiteetti määritettiin yhteisön tuotannonalan omistamien tuotantoyksiköiden nimellisen kapasiteetin perusteella ottaen huomioon keskeytykset tuotannossa. Tuotantokapasiteetti kasvoi tarkastelujaksolla 6 prosenttia. Kasvu tapahtui lähinnä vuonna 2004 ja johtui toisaalta erään tuottajan onnistuneesta tuotannon pullonkaulojen poistamisesta ja toisaalta saman tuottajan toisen tuotantolaitoksen uudelleenorganisoinnista.

(98)

Tuotantomäärien vähenemisen ja kapasiteetin hienoisen kasvun tuloksena kapasiteetin käyttöaste laski 95 prosentista vuonna 2002 tutkimusajanjakson 87 prosenttiin.

	2002	2003	2004	Tutkimusajanjakso
Tuotantokapasiteetti (tonnia)	117 020	119 020	123 987	123 987
Indeksi	100	102	106	106
Kapasiteetin käyttöaste	95 %	87 %	93 %	87 %

b) Varastot

(99)

Varastot kasvoivat tarkastelujaksolla yli kaksinkertaisiksi, mikä kuvastaa tuotannonalan lisääntyviä vaikeuksia myydä tuotteitaan yhteisön markkinoilla.

	2002	2003	2004	Tutkimusajanjakso
Varastojen määrä (tonnia)	3 178	6 598	6 910	7 122
Indeksi	100	208	217	224

c) Myyntimäärät, markkinaosuudet ja keskimääräiset yksikköhinnat yhteisössä

(100)

Yhteisön tuotannonalan pentan myynti riippumattomille asiakkaille yhteisön markkinoilla väheni tasaisesti 64 663 tonnista vuonna 2002 tutkimusajanjakson 54 543 tonniin eli 16 prosenttia. Myyntimäärät laskivat siten jyrkemmin kuin yhteisön kulutus, joka siis kutistui 12 prosenttia samana aikana, kuten edellä todetaan. Näin ollen tuotannonala menetti markkinaosuuttaan 3 prosenttiyksikköä. Markkinaosuus laski 78 prosentista vuonna 2002 tutkimusajanjakson 75 prosenttiin.

	2002	2003	2004	Tutkimusajanjakso
Myynnin määrä yhteisössä (tonnia)	64 663	61 308	58 681	54 543
Indeksi	100	95	91	84
Markkinaosuus	78 %	76 %	73 %	75 %

(101)

Keskimääräinen myyntihinta etuyhteydettömille asiakkaille yhteisön markkinoilla aleni 11 prosentilla tarkastelujakson aikana. Hinnat nousivat lievästi vuosina 2002–2003, minkä jälkeen ne laskivat jälleen ja olivat ennätyksellisen matalat tutkimusajanjaksolla, 1 040 euroa/tonni.

(102)

Hintojen lasku tarkastelujaksolla kuvastaa yhteisön tuotannonalan pyrkimystä kilpailla polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin kanssa. Nykyinen hintataso on kuitenkin kestämätön, sillä pysyäkseen markkinoilla yhteisön tuotannonalan on pakko myydä alle tuotantokustannusten.

	2002	2003	2004	Tutkimus ajanjakso
Painotettu keskihinta (euroa/tonni)	1 163	1 203	1 151	1 040
Indeksi	100	103	99	89

d) Kannattavuus ja kassavirta

(103)

Yhteisön tuotannonalan tuottavuus laski tarkastelujakson aikana jyrkästi 12,6 prosentista vuonna 2002 tutkimusajanjakson –11,5 prosenttiin. Vuonna 2004 yhteisön tuotannonala onnistui vielä tuottamaan hieman voittoa, mutta tilanne muuttui ratkaisevasti tutkimusajanjaksolla, jolloin alkoi syntyä tappioita. Suurin syy tälle kehitykselle on se, että tuotantokustannuksista noin 25 prosenttia muodostavien raaka-aineiden, erityisesti metanolin, hinnannousua ei voitu siirtää loppukäyttäjille asianomaisista maista tulevan tuonnin matalan hintatason takia.

	2002	2003	2004	Tutkimus ajanjakso
Voittomarginaali ennen veroja	12,6 %	7,5 %	5,7 %	–11,5 %

(104)

Myös kassavirta heikkeni tarkastelujakson aikana kannattavuuden laskua seuraten ja kääntyi tutkimusajanjaksolla negatiiviseksi. Tappiollisen kassavirran absoluuttisen tason aleneminen jakson lopussa johtui tuotanto- ja myyntimäärien pienenemisestä.

	2002	2003	2004	Tutkimus ajanjakso
Kassavirta (euroa)	16 189 720	9 427 189	4 441 120	–3 012 661
Indeksi	100	58	27	–19

e) Investoinnit, sijoitetun pääoman tuotto ja pääoman saanti

(105)

Investointien kehitys oli tarkastelujakson aikana positiivinen. Suurimmat investoinnit tehtiin kuitenkin vuonna 2003, kun yhteisön tuotannonala oli vielä kannattava. Tutkimusajanjaksolla yksi tuottaja investoi tuotannon pullonkaulojen poistamiseen ja toinen tuottaja tuotantovälineiden uusimiseen ympäristövaatimuksia vastaaviksi.

	2002	2003	2004	Tutkimusajanjakso
Investoinnit (euroa)	3 756 302	8 483 655	2 956 275	4 394 137
Indeksi	100	226	79	117

(106)

Sijoitetun pääoman tuotto samankaltaisen tuotteen tuotannon ja myynnin osalta oli tutkimusajanjaksolla tappiollinen ja pieneni huomattavasti tarkastelujaksolla, mikä vastasi edellä mainittua kannattavuuden negatiivista kehityssuuntausta.

	2002	2003	2004	Tutkimusajanjakso
Sijoitetun pääoman tuotto	18,5 %	10,5 %	7,9 %	–13,5 %
Indeksi	100	57	43	–73

(107)

Ei ollut mitään viitteitä siitä, että yhteisön tuotannonalalla, joka koostuu myös muita tuotteita valmistavista suurista yrityksistä, olisi ollut vaikeuksia hankkia pääomaa toimintaansa varten, ja näin ollen pääteltiin, että yhteisön tuotannonala kykeni hankkimaan pääomaa toimintaansa koko tarkastelujakson ajan.

f) Työllisyys, tuottavuus ja palkat

(108)

Työllisyys, tuottavuus ja palkat kehittyivät seuraavasti:

	2002	2003	2004	Tutkimusajanjakso
Työntekijämäärä	290	296	293	299
Indeksi	100	102	101	103
Tuottavuus (tonnia/työntekijä)	385	351	393	362
Indeksi	100	91	102	94
Työvoimakustannukset työntekijää kohti (euroa)	43 379	44 469	46 899	44 921
Indeksi	100	103	108	104

(109)

Työntekijöiden määrä lisääntyi tarkastelujaksolla 3 prosenttia. Tämä johtui siitä, että yksi yhteisön tuottaja suoritti uudelleenorganisoinnin ja järjesti pentan tuotannossa työskentelevän henkilökuntansa yrityksen sisällä uudelleen, vaikka yrityksen työllistämien henkilöiden määrä pysyikin kokonaisuutena samana. Työntekijämäärän hienoisen kasvun ja tuotantomäärien laskun takia tuottavuuden suuntaus oli tarkastelujaksolla negatiivinen.

(110)

Keskipalkka työntekijää kohti nousi tarkastelujaksolla 4 prosenttia, mikä on vähemmän kuin inflaation kasvuvauhti samana aikana.

g) Kasvu

(111)

Tarkastelujaksolla yhteisön kulutus pieneni 12 prosenttia ja yhteisön tuotannonalan myynti supistui 16 prosenttia, kun samanaikaisesti Kiinasta, Venäjältä ja Ukrainasta peräisin olevan tuonnin määrä kasvoi yli 300 prosenttia ja Yhdysvalloista yli 700 prosenttia. Tämä johti siihen, että yhteisön tuotannonala menetti markkinaosuuttaan, kun taas tuojat kasvattivat omaansa.

h) Tosiasiallisen polkumyyntimarginaalin suuruus ja toipuminen aiemmasta polkumyynnistä

(112)

Kiinan, Venäjän, Ukrainan ja Yhdysvaltojen polkumyyntimarginaalit on ilmoitettu edellä polkumyyntiä käsittelevässä jaksossa. Ne ovat selvästi yli vähimmäistason. Kun lisäksi otetaan huomioon polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä ja hinnat, tosiasiallisen polkumyyntimarginaalin vaikutusta ei voida pitää vähäisenä.

(113)

Yhteisön tuotannonala ei ole elpymässä aikaisemman polkumyynnin tai tuetun tuonnin vaikutuksista, koska vastaavia tutkimuksia ei ole ennen tehty.

6. Vahinkoa koskeva päätelmä

(114)

Vahinkoindikaattoreiden analyysi osoittaa, että yhteisön tuotannonalan tilanne heikkeni merkittävästi vuoden 2002 jälkeen ja oli huonoimmillaan tutkimusajanjaksolla, jolloin tuotannonala teki 11,5 prosentin tappion.

(115)

Vähenevän kulutuksen seurauksena tarkastelujaksolla yhteisön tuotanto supistui 3 prosenttia ja kapasiteetin käyttöaste 8 prosenttia samana aikana. Myynti yhteisön markkinoilla kutistui 16 prosenttia määrällisesti ja 25 prosenttia arvon osalta. Tämä kehitys näkyi myös kasvaneina varastoina, jotka lähes kaksinkertaistuivat tarkastelujaksolla. Tämä johti markkinaosuuden supistumiseen 78 prosentista vuonna 2002 tutkimusajanjakson 75 prosenttiin. Keskimääräiset yksikköhinnat nousivat tarkastelujaksolla 11 prosenttia, mikä ei vastaa raaka-ainekustannusten nousua samana aikana. Jottei se menettäisi enempää markkinaosuuttaan ja pitääkseen tuotannon käynnissä, yhteisön tuotannonalalla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin mukautua polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin asettamiin hintoihin. Seurauksena oli merkittävä kannattavuuden heikentyminen tutkimusajanjaksolla.

(116)

Useimmat muutkin vahinkoindikaattorit vahvistavat yhteisön tuotannonalan epäsuotuisan tilanteen. Sijoitetun pääoman tuotto ja kassavirrat olivat negatiiviset, ja tuottavuus laski. Investointien suuntaus oli kuitenkin myönteinen. Tutkimusajanjaksolla, joka oli yhteisön tuotannonalan tappiollinen vuosi, tehdyt investoinnit olivat kuitenkin pikemminkin tuotannon pullonkaulojen purkamista ja laitteiston uusimista ympäristövaatimusten mukaisiksi kuin investointeja uusiin tuotantovälineisiin. Työntekijämäärän hienoinen kasvu johtui yhden tuottajan uudelleenorganisoinnista, johon ei liittynyt uuden henkilökunnan palkkaamista aikana, jona taloudellinen tilanne huononi.

(117)

Edellä esitetyn perusteella voidaan päätellä, että yhteisön tuotannonalalle on aiheutunut perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

E. SYY-YHTEYS

1. Alustavat huomautukset

(118)

Perusasetuksen 3 artiklan 6 ja 7 kohdan mukaisesti on tarkasteltu, onko asianomaisista maista peräisin olevien tarkasteltavana olevien tuotteiden polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheuttanut vahinkoa yhteisön tuotannonalalle siinä määrin, että sitä voidaan pitää merkittävänä. Polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin lisäksi tutkittiin muita tiedossa olevia tekijöitä, jotka olisivat voineet samaan aikaan aiheuttaa yhteisön tuotannonalalle vahinkoa, sen varmistamiseksi, ettei niiden yhteisön tuotannonalalle mahdollisesti aiheuttaman vahingon tulkittu johtuneen polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista.

2. Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutus

(119)

On muistettava, että Turkin (jonka markkinaosuus oli 8,6 prosenttia tutkimusajanjaksolla) osalta määritetty polkumyyntimarginaali oli alle vähimmäistason. Siksi Turkista peräisin olevaa tuontia ei otettu huomioon, kun arvioitiin polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutuksia yhteisön tuotannonalan kärsimään vahinkoon. Muiden neljän maan yhteenlaskettu markkinaosuus tutkimusajanjaksolla oli 9 prosenttia.

(120)

Kiinasta, Venäjältä ja Ukrainasta tulevan tuonnin määrä kasvoi huomattavasti tarkastelujakson aikana sekä absoluuttisesti että markkinaosuutena mitattuna. Vuonna 2002 määrä oli lähes mitätön, vain noin 1 235 tonnia, mutta kasvoi tarkastelujaksolla 316 prosenttia ja oli tutkimusajanjaksolla 5 136 tonnia. Näiden maiden yhteenlaskettu markkinaosuus kasvoi samana aikana 1 prosentista 7 prosenttiin. Painotettu keskimääräinen tuontihinta laski 13 prosenttia, mikä johti selvään hintojen alittavuuteen tutkimusajanjaksolla. Asianomaisista kolmesta maasta peräisin olevan, yhteisön tuotannonalan hintoja huomattavasti alhaisempaan hintaan tapahtuneen tuonnin määrän merkittävä nousu ja sen markkinaosuuden kasvu tapahtuivat samaan aikaan yhteisön tuotannonalan taloudellisen tilanteen heikkenemisen kanssa.

(121)

Yhteisön tuotannonala on esittänyt, että liiketoiminnan luonteen takia polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheutti vakavan häiriön markkinoilla, vaikka sen markkinaosuus olikin pieni. Penta on hyödyke, ja markkinoiden matalin hinta määrää laajalti markkinahinnan, johon muiden tuottajien on mukauduttava, jos ne haluavat säilyttää tilauksensa. Tästä on osoituksena yhteisön tuotannonalan myyntihinnan laskeva suuntaus tarkastelujaksolla, vaikka tärkeimmän raaka-aineen metanolin hinta nousi jyrkästi. Yhteisön tuotannonala väittää, ettei se voinut siirtää raaka-aineiden hinnannousua asiakkailleen polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin aiheuttaman vahvan hintapaineen takia. Tämä johti kannattavuuden, sijoitetun pääoman tuoton ja kassavirran jyrkkään laskuun.

(122)

Kun kehitystä tarkastellaan lähemmin, näyttää joka tapauksessa siltä, että yhteisön tuotannonalan taloudellinen tilanne huononi merkittävästi tutkimusajanjakson aikana. Tutkimusajanjaksona edeltävinä vuosina Kiinasta, Venäjältä ja Ukrainasta tuleva tuonti kasvoi merkittävästi, 1 235 tonnista vuonna 2002 4 752 tonniin vuonna 2004, eli 285 prosenttia, ja näistä maista tulevan tuonnin hinnat laskivat samana aikana 9 prosenttia. Tuonnin jyrkän kasvun vaikutus yhteisön tuotannonalan tilanteeseen ei kuitenkaan ollut dramaattinen, sillä kun myyntimäärät supistuivat 9 prosenttia ja hinnat 1 prosentin, vuoden 2004 tuottotaso pysyi kohtuullisena (5,7 prosenttia). Tutkimusajanjaksolla yhteisön tuotannonalan myynti supistui 7 prosentilla samaan aikaan, kun tuonti asianomaisista maista kasvoi edelleen 8 prosentilla, joka on suhteellisen pieni kasvu edellisten kahden vuoden aikaiseen kasvuun verrattuna. Yhteisön tuotannonalan tuottavuus heikkeni jyrkästi kuitenkin vasta tutkimusajanjaksolla, jolloin se putosi – 11,5 prosenttiin ja taloudellinen tilanne huononi jyrkästi.

(123)

Edellä esitetyn perusteella vaikuttaa siltä, että kun otetaan huomioon koko tarkastelujakso, polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin kehityksen ja yhteisön tuotannonalan kärsimän vahingon välillä on tietty yhteys. Polkumyynnillä tapahtuva tuonti ei kuitenkaan yksin riitä selittämään jyrkkää heikkenemistä yhteisön tuotannonalan tuottavuudessa tutkimusajanjaksolla. Siksi ei voida päätellä, että polkumyynnillä tapahtuneella tuonnilla olisi ollut ratkaiseva osuus yhteisön tuotannonalalle vahinkoa aiheuttaneen ja tutkimusajanjaksolla kärjistyneen tilanteen synnyssä.

3. Muiden tekijöiden vaikutus

a) Yhteisön kokonaiskulutuksen väheneminen

(124)

Pentan kulutus yhteisössä supistui 12 prosenttia tarkastelujaksolla. Tämä laskeva suuntaus näyttää liittyvän alkydihartsien kysynnän laskuun maaliteollisuudessa, joka käsittää noin 70 prosenttia pentan loppukäyttäjistä yhteisön markkinoilla. Alkydihartseja maaliteollisuudelle tuottavan pentan teollisen käyttäjän luokse tehty käynti paljasti, että alkydien kysynnän odotetaan laskevan vielä jyrkemmin tulevaisuudessa, koska ympäristölainsäädäntöön on tulossa muutoksia, joilla rajoitetaan sekä arkkitehtonisesti että teollisesti käytetyistä maaleista peräisin olevia haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjä. Koska alkydihartsit eivät ole haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kannalta yhtä ympäristöystävällisiä kuin muut teknologiaratkaisut, niiden käytön maaleissa odotetaan vähenevän.

(125)

Yhteisön tuotannonalan myynti supistui 16 prosenttia määrällisesti ja kolme prosenttia markkinaosuudella mitattuna, 78 prosentista vuonna 2002 tutkimusajanjakson 75 prosenttiin. Kiinasta, Venäjältä ja Ukrainasta peräisin oleva tuonti kasvoi tarkastelujaksolla 316 prosenttia, mikä johti niiden markkinaosuuden kasvamiseen 1 prosentista 7 prosenttiin eli yhteisön tuotannonalan menetetyn markkinaosuuden valtaamiseen. Pentan vähenevä kysyntä yhteisössä ei siksi sellaisenaan selitä yhteisön tuotannonalan tilanteen huononemista tarkastelujaksolla.

(126)

Kulutuksen vuosittainen kehitys kuitenkin osoittaa, että kulutus pieneni paljon jyrkemmin vuoden 2004 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana, jolloin se supistui 9 prosenttia edellisiin vuosiin verrattuna. Kulutus nimittäin pysyi vakaana vuosina 2003–2004 ja kasvoi 3 prosentilla vuosina 2002–2003. Koska kulutuksen pieneneminen osui samalle ajanjaksolle kuin yhteisön tuotannonalan kääntyminen tappiolliseksi, on mahdollista, että pentan kulutuksen vähenemisellä yhteisön markkinoilla on ollut vaikutuksensa yhteisön tuotannonalan kehnoon tilanteeseen.

b) Tuonti muista kolmansista maista

(127)

Tuonti muista kolmansista maista (viidestä suurimmasta) oli seuraava:

	2002	2003	2004	Tutkimusajanjakso
Chile
Määrä (tonnia)	1 600	536	1 032	1 384
Indeksi	100	34	65	87
Hinnat (euroa/tonni)	1 141	1 245	1 128	981
Indeksi	100	109	99	86
Intia
Määrä (tonnia)	0	119	390	551
Indeksi	0	100	328	141
Hinnat (euroa/tonni)	0	1 167	1 085	1 253
Indeksi	0	100	87	84
Taiwan
Määrä (tonnia)	343	657	1 840	863
Indeksi	100	192	536	252
Hinnat (euroa/tonni)	1 071	1 060	1 003	1 004
Indeksi	100	99	94	94
Turkki
Määrä (tonnia)	6 300	7 065	8 957	6 730
Indeksi	100	112	142	107
Hinnat (euroa/tonni)	1 292	1 339	1 277	1 097
Indeksi	100	104	99	85
Japani
Määrä (tonnia)	0	20	58	65
Indeksi	0	100	290	112
Hinnat (euroa/tonni)	0	3 905	3 334	2 731
Indeksi	0	100	85	82

(128)

Eurostatin ja tutkimuksen aikana kerättyjen tietojen mukaan tärkeimmät kolmannet maat, joista pentaa tuodaan, ovat Chile, Intia ja Taiwan. Kun tuonti Turkista lisätään muista kolmansista maista tulevaan tuontiin, muista kolmansista maista peräisin olevan tuonnin määrä kasvoi 12 prosenttia, 8 586 tonnista vuonna 2002 tutkimusajanjakson 9 636 tonniin. Tämä näkyy niiden yhteenlasketun markkinaosuuden kasvuna 10 prosentista 13 prosenttiin. Kolmansista maista tulevan tuonnin hintataso pysyi reilusti yli yhteisön tuotannonalan hintatason koko tarkastelujakson ajan. Näin ollen kolmansista maista tuleva tuonti, joka kilpaili polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin kanssa, onnistui kasvattamaan markkinaosuuttaan kolme prosenttiyksikköä hinnoilla, jotka olivat yhteisön tuotannonalan hintoja korkeammat.

(129)

On kuitenkin huomattava, että kolmansista maista tulevassa tuonnissa oli erilainen suuntaus kuin polkumyynnillä tapahtuvassa tuonnissa siinä mielessä, että tuontihuippu kolmansista maista oli vuonna 2004, kun taas tutkimusajanjaksolla, joka oli tappiollinen vuosi yhteisön tuotannonalalla, tuonti kolmansista maista putosi jälleen 22 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Niiden keskihinnat laskivat 11 prosenttia samana aikana ja markkinaosuus kutistui kaksi prosenttiyksikköä. Näin ollen näyttäisi siltä, että vuonna 2004 matalat markkinahinnat vaikuttivat myös kolmansien maiden tuottajiin. Niiden hinnat pysyivät kuitenkin yhteisön tuotannonalan hintoja korkeampina myös tutkimusajanjaksolla.

c) Yhteisön tuotannonalan vientitoiminta

(130)

Tutkimuksessa selvitettiin lisäksi, olisiko yhteisön tuotannonalan vienti yhteisön ulkopuolisiin maihin voinut olla osasyynä tuotannonalan tarkastelujaksolla kärsimään vahinkoon. Yhteisön ulkopuolisiin maihin etuyhteydettömille asiakkaille suuntautuneen viennin osuus yhteisön tuotannonalan samankaltaisen tuotteen myynnistä oli lähes 50 prosenttia. Vienti kasvoi 3 prosenttia vuoden 2002 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana, kun taas keskimääräiset vientihinnat supistuivat 7 prosenttia.

	2002	2003	2004	Tutkimusajanjakso
Myynnin määrä yhteisön ulkopuolisilla markkinoilla (tonnia)	44 333	35 376	46 460	45 587
Indeksi	100	80	105	103
Keskimääräiset myyntihinnat yhteisön ulkopuolisilla markkinoilla (euroa/tonni)	1 034	1 090	1 001	958
Indeksi	100	105	97	93

(131)

Vaikka myynti kasvoikin hieman määrällisesti, sillä, että keskimääräiset vientihinnat olivat koko tarkastelujakson ajan yhteisön markkinoiden keskimääräisiä myyntihintoja ja lisäksi myös yksikkökohtaisia tuotantokustannuksia alhaisemmat, oli varmasti kielteinen vaikutus yhteisön tuotannonalan yleiseen taloudelliseen tilanteeseen, vaikka suoraa vaikutusta tuottavuuteen yhteisön markkinoilla ei ollutkaan. Siksi ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että yhteisön tuotannonalan kärsimän vahingon olisi aiheuttanut välillisesti myös vientimarkkinoiden tuottavuuden kielteinen kehitys, jolla on voinut olla vaikutuksensa esimerkiksi yhteisön tuotannonalan kykyyn tehdä uusia investointeja tai palkata uutta henkilökuntaa.

d) Muut yhteisön tuottajat

(132)

Valitukseen osallistumattoman yhteisön tuottajan, joka toimitti tiedot koko tarkastelujaksolta, myynti putosi jopa jyrkemmin kuin yhteisön tuotannonalan myynti. Näyttää siis siltä, että kyseinen tuottaja oli samassa tilanteessa kuin valituksen tehneet yhteisön tuottajat. On siis selvää, että kyseinen tuottaja ei ole osaltaan aiheuttanut vahinkoa yhteisön tuotannonalalle.

e) Raaka-ainehintojen nousu

(133)

Tärkeimmän raaka-aineen metanolin hinnat nousivat tarkastelujaksolla huomattavasti. Maailman suurimman metanolin tuottajan ja markkinoille saattajan Methanexin verkkosivustossa julkaistujen tilastojen mukaan sopimushinta Euroopassa nousi 125 eurosta/tonni tammikuussa 2002 235 euroon/tonni joulukuussa 2005. Tämä johti 10 prosentin nousuun yksikkökohtaisissa tuotantokustannuksissa tarkastelujaksolla ja tätä myötä tuottavuuden laskuun, sillä yksikkökohtaiset myyntihinnat laskivat samana aikana 13 prosenttia.

(134)

Raaka-ainehintojen voimakkaan nousun ei voida sellaisenaan katsoa vahingoittaneen yhteisön tuotannonalaa. Tuottavuuden heikentyminen johtui pikemminkin siitä, että yhteisön tuottajat eivät voineet siirtää korkeampia raaka-ainekustannuksia asiakkailleen nostamalla myyntihintoja, koska hintataso yhteisön markkinoilla oli matala. Vaikka metanolin hinta nousi tarkastelujaksolla 88 prosenttia, kasvu oli tutkimusajanjaksolla vain 2 prosenttia. Vaikka pentan markkinahinta oli tutkimusajanjaksolla alhainen, tärkeimmän raaka-aineen eli metanolin samanaikainen hintakehitys ei tämän vuoksi selitä sitä, miksi yhteisön tuotannonala kääntyi niin tappiolliseksi tutkimusajanjaksolla.

4. Syy-yhteyttä koskevat päätelmät

(135)

Saatavissa olevista tiedoista voidaan päätellä, että vaikka polkumyynnillä Kiinasta, Venäjältä ja Ukrainasta tapahtuvan tuonnin markkinaosuus oli pieni, se aiheutti painetta yhteisön tuotannonalan hintoihin. Yksityiskohtaisessa analyysissa ei kuitenkaan voida vahvistaa merkittävää syy-yhteyttä yhteisön tuotannonalan taloudellisen tilanteen ja polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin kehityksen välillä.

(136)

Yhteisön tuotannonalan tuottavuus ja sen yleinen taloudellinen tilanne heikkenivät jyrkästi vuoden 2004 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana, jolloin polkumyynnillä tapahtuva tuonti kasvoi vain 8 prosenttia verrattuna 285 prosentin kasvuun edellisinä kolmena vuotena, joina yhteisön tuotannonala vielä tuotti voittoa. Lisäksi pentan kysynnän supistuminen yhteisön markkinoilla ja yhteisön tuotannonalan taloudellisen tilanteen huononeminen sattuivat samoihin aikoihin. Vaikuttaa siis siltä, että tärkeimmän raaka-aineen metanolin hinnan nousu ei ollut niin voimakasta tutkimusajanjaksolla kuin edellisinä vuosina, eikä se siksi selitä äkillistä ja jyrkkää romahdusta tuottavuudessa tutkimusajanjaksolla.

(137)

Se, että yhteisön tuotannonala vie lähes puolet tuotannostaan alle tuotantokustannusten olevin hinnoin, on nähtävä tekijänä, joka on osaltaan heikentänyt yhteisön tuotannonalan yleisesti epäsuotuisaa tilannetta, vaikkei se vaikutakaan suoraan yhteisön markkinoiden tuottavuuteen.

(138)

Tästä syystä ei voida päätellä, että polkumyynnillä tapahtuva tuonti olisi yksin aiheuttanut merkittävää vahinkoa. Perusasetuksen 3 artiklan 7 kohdan mukainen muiden tekijöiden tarkastelu paljastikin, että vahinkoon olisivat voineet vaikuttaa myös kulutuksen supistuminen, yhteisön tuotannonalan vientitoiminta ja kolmansista maista tuleva tuonti.

5. Tuonti Yhdysvalloista

(139)

Tuonti Yhdysvalloista kasvoi 169 tonnista vuonna 2002 tutkimusajanjakson 1 355 tonniin. Tämä johti markkinaosuuden kasvuun 0,2 prosentista 1,9 prosenttiin samana aikana.

(140)

Yhdysvalloista tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat laskivat tarkastelujaksolla, mutta olivat korkeammat kuin Kiinan, Venäjän ja Ukrainan tuottajien veloittamat hinnat.

	2002	2003	2004	Tutkimusajanjakso
Tuontihinnat (euroa/tonni)	1 935	2 212	1 251	1 244
Indeksi	100	114	65	64

(141)

Hinnan alittavuus määritettiin edellä olevan 93 kappaleen mukaisesti. Hinnan alittavuuden painotettu keskimääräinen marginaali tutkimusajanjaksolla oli Yhdysvaltojen osalta – 19,5 prosenttia, eli keskimääräinen tuontihinta oli huomattavasti korkeampi kuin yhteisön tuotannonalan hinta yhteisön markkinoilla. Kuten jäljempänä selostetaan, Yhdysvaltojen tuonti ei myöskään aiheuttanut hintojen laskua.

(142)

Samanaikaisesti kun tuonti Yhdysvalloista lisääntyi, muun muassa yhteisön tuotannonalan myynti, markkinaosuus ja hinnat laskivat tarkastelujaksolla, mikä johti edellä 117 kappaleessa jo mainittuun päätelmään, että yhteisön tuotannonala oli kärsinyt huomattavaa vahinkoa. On kuitenkin huomattava, että Yhdysvalloista tulevan tuonnin hinnat eivät alittaneet yhteisön tuotannonalan hintoja, vaan olivat itse asiassa niitä huomattavasti korkeammat. Lisäksi verrattiin Yhdysvalloista tulevan tuonnin hintoja yhteisön tuotannonalan yhteisön markkinoilla myymän samankaltaisen tuotteen vahinkoa aiheuttamattomaan hintaan. Vahinkoa aiheuttamaton hinta laskettiin mukauttamalla yhteisön tuotannonalan myyntihintaa vastaamaan sitä voittomarginaalia, jonka yhteisön tuotannonala voisi odottaa saavuttavansa, ellei vahingollista polkumyyntiä tapahtuisi. Vertailu osoitti, että viitehinnan alittavuus oli vähimmäistasolla. Tämän perusteella päätellään, että kyseinen tuonti ei ole myötävaikuttanut yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen merkittävään vahinkoon.

F. MENETTELYN PÄÄTTÄMINEN

(143)

Koska polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja yhteisön tuotannonalan kärsimän vahingon välillä ei ole merkittävää syy-yhteyttä, tämä polkumyynnin vastainen menettely olisi perusasetuksen 9 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti päätettävä.

(144)

Valituksen tekijälle ja muille asianomaisille osapuolille ilmoitettiin niistä olennaisista tosiseikoista ja huomioista, joiden perusteella komissio aikoo päättää tarkasteltavana olevan menettelyn. Valituksen tekijät ilmoittivat näkemyksensä, jotka eivät kuitenkaan olleet sen luonteisia, että niiden perusteella olisi muutettu edellä mainittuja päätelmiä,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Päätetään CN-koodiin 2905 42 00 kuuluvan pentaerytritolin tuontia Kiinan kansantasavallasta, Venäjältä, Turkista, Ukrainasta ja Amerikan Yhdysvalloista koskeva polkumyynnin vastainen menettely.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 3 päivänä huhtikuuta 2007.

Komission puolesta

Peter MANDELSON

Komission jäsen

(1) EYVL L 56, 6.3.1996, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2117/2005 (EUVL L 340, 23.12.2005, s. 17).

(2) EUVL C 11, 17.1.2006, s. 4.

		ISSN 1725-261X
Euroopan unionin virallinen lehti		L 94

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	50. vuosikerta 4. huhtikuu 2007

Sisältö		I EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen on pakollista	Sivu
		ASETUKSET
		Komission asetus (EY) N:o 374/2007, annettu 3 päivänä huhtikuuta 2007, tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi	1
	*	Komission asetus (EY) N:o 375/2007, annettu 30 päivänä maaliskuuta 2007, ilma-alusten ja niihin liittyvien tuotteiden, osien ja laitteiden lentokelpoisuus- ja ympäristöhyväksyntää sekä suunnittelu- ja tuotanto-organisaatioiden hyväksyntää koskevista täytäntöönpanosäännöistä annetun komission asetuksen (EY) N:o 1702/2003 muuttamisesta ( 1 )	3
	*	Komission asetus (EY) N:o 376/2007, annettu 30 päivänä maaliskuuta 2007, lentokelpoisuuden ja ilmailutuotteiden, osien ja laitteiden ylläpidosta, ja näihin tehtäviin osallistuvien organisaatioiden ja henkilöstön hyväksymisestä annetun komission asetuksen (EY) N:o 2042/2003 muuttamisesta ( 1 )	18
	*	Komission asetus (EY) N:o 377/2007, annettu 29 päivänä maaliskuuta 2007, tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön	20
		DIREKTIIVIT
	*	Komission Direktiivi 2007/20/EY, annettu 3 päivänä huhtikuuta 2007, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta diklofluanidin lisäämiseksi liitteen I tehoaineeksi ( 1 )	23

(EUR/100 kg)
CN-koodi	Kolmannen maan koodi (1)	Tuonnin kiinteä arvo
0702 00 00	IL	200,3
	MA	114,5
	SN	320,6
	TN	135,4
	TR	168,0
	ZZ	187,8
0707 00 05	JO	171,8
	MA	108,8
	TR	152,1
	ZZ	144,2
0709 90 70	MA	71,3
	TR	112,1
	ZZ	91,7
0709 90 80	EG	242,2
	IL	80,8
	ZZ	161,5
0805 10 20	CU	39,6
	EG	46,9
	IL	69,4
	MA	46,6
	TN	54,2
	TR	45,1
	ZZ	50,3
0805 50 10	IL	60,7
	TR	39,3
	ZZ	50,0
0808 10 80	AR	83,4
	BR	76,2
	CA	101,7
	CL	87,5
	CN	96,9
	NZ	127,7
	US	121,7
	UY	75,4
	ZA	91,5
	ZZ	95,8
0808 20 50	AR	79,4
	CL	110,0
	CN	54,2
	UY	68,0
	ZA	82,5
	ZZ	78,8

Nro	Eläinlääkinnällinen nro	Laitoksen nimi ja osoite	Kyseessä olevien tilojen sijainti
1	BG 0401028	’Mesokombinat-Svishtov’ EOOD	gr. Svishtov ul. ’33-ti Svishtovski polk’ 91
2	BG 1201011	’Mesotsentrala — Montana’ OOD	gr. Montana bul. ’Treti mart’ 216
3	BG 1204013	’Kompas’ OOD	s. Komarevo obsht. Berkovitsa
4	BG 1604039	’Evropimel’ OOD	gr. Plovdiv bul. ’V. Aprilov’
5	BG 1701003	’Mesokombinat — Razgrad’ AD	gr. Razgrad, Industrialen kvartal, ul. ’Beli Lom’ 1
6	ВG 1901021	’Mekom’ AD	gr. Silistra Industrialna zona — Zapad
7	BG 2204099	’Tandem-V’ OOD	gr. Sofia bul. ’Iliantsi’ 23
8	BG 2501002	’Tandem — Popovo’ OOD	s. Drinovo obsht. Popovo

Nro	Eläinlääkinnällinen nro	Laitoksen nimi ja osoite	Kyseessä olevien tilojen sijainti
1	BG 1202005	’Gala M’ OOD	gr. Montana
2	BG 1602001	’Galus — 2004’ EOOD	s. Hr. Milevo obl. Plovdiv
3	BG 1602045	’Deniz 2001’ EOOD	gr. Parvomay ul. ’Al. Stamboliiski’ 23
4	BG 1602071	’Brezovo’ AD	gr. Brezovo ul. ’Marin Domuschiev’ 2
5	BG 2402001	’Gradus-1’ OOD	gr. Stara Zagora kv. ’Industrialen’
6	BG 2802076	’Alians Agrikol’ OOD	s. Okop obl. Yambolska

	II EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista
	PÄÄTÖKSET
	Neuvosto
	2007/210/EY
*	Neuvoston päätös, tehty 19 päivänä maaliskuuta 2007, Euroopan yhteisön ja Malesian hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen näkökohtia koskevan sopimuksen allekirjoittamisesta ja väliaikaisesta soveltamisesta	26
	Euroopan yhteisön ja Malesian hallituksen välinen sopimus tietyistä lentoliikenteen näkökohdista	28
	Komissio
	2007/211/EY
*	Komission päätös, tehty 27 päivänä maaliskuuta 2007, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2037/2000 nojalla välttämättömiin käyttötarkoituksiin sallittujen valvottavien aineiden määrien jakamisesta yhteisössä vuonna 2007 (tiedoksiannettu numerolla K(2007) 1285) ( 1 )	39
	2007/212/EY
*	Komission päätös, tehty 2 päivänä huhtikuuta 2007, päätöksen 2003/248/EY muuttamisesta siltä osin kuin on kyse niiden väliaikaisten poikkeusten pidentämisestä, joita tehdään neuvoston direktiivin 2000/29/EY tietyistä säännöksistä Argentiinasta peräisin olevien istutettaviksi tarkoitettujen mansikantaimien (Fragaria L.) osalta, siemeniä lukuun ottamatta (tiedoksiannettu numerolla K(2007) 1428)	52
	2007/213/EY
*	Komission päätös, tehty 2 päivänä huhtikuuta 2007, siirtymätoimenpiteistä, jotka koskevat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 853/2004 soveltamisalaan kuuluvien tiettyjen liha- ja maitoalan tuotteiden lähettämistä Bulgariasta muihin jäsenvaltioihin, tehdyn päätöksen 2007/31/EY muuttamisesta (tiedoksiannettu numerolla K(2007) 1443) ( 1 )	53
	2007/214/EY
*	Komission päätös, tehty 3 päivänä huhtikuuta 2007, Kiinan kansantasavallasta, Venäjältä, Turkista, Ukrainasta ja Yhdysvalloista peräisin olevan pentaerytritolin tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen menettelyn päättämisestä	55
	SOPIMUKSET
	Neuvosto
*	Ilmoitus Euroopan yhteisön ja Tanskan kuningaskunnan välisen oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiantoa siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa koskevan sopimuksen voimaantulopäivästä	70
*	Ilmoitus Euroopan yhteisön ja Tanskan kuningaskunnan välisen tuomioistuimen toimivaltaa sekä tuomioiden tunnustamista ja täytäntöönpanoa siviili- ja kauppaoikeuden alalla koskevan sopimuksen voimaantulopäivästä	70

		Oikaisuja
	*	Oikaistaan komission direktiivi 2007/19/EY, annettu 30 päivänä maaliskuuta 2007, elintarvikkeiden kanssa kosketukseen joutuvista muovisista tarvikkeista annetun direktiivin 2002/72/EY ja elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvien muovisten tarvikkeiden sisältämien ainesosien siirtymisen tarkastamiseen käytettävistä simulanteista annetun neuvoston direktiivin 85/572/ETY muuttamisesta (EUVL L 91, 31.3.2007)	71