12.12.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 326/1

(1)

Neuvosto otti vuonna 1991 asetuksella (EY) N:o 3433/91 (2) käyttöön lopullisen 16,9 prosentin polkumyyntitullin muun muassa Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, peräisin olevien sytytinkivellisten kaasukäyttöisten kertatäyttöisten taskusytyttimien tuonnissa.

(2)

Vuonna 1995 annettiin neuvoston asetus (EY) N:o 1006/95 (3), jolla alkuperäinen arvotulli korvattiin paljoustullilla, jonka suuruus oli 0,065 ecua sytytintä kohti.

(3)

Perusasetuksen (4) 13 artiklan mukaisen tutkimuksen seurauksena neuvosto laajensi asetuksella (EY) N:o 192/1999 (5) edellä mainitut toimenpiteet koskemaan 1) Taiwanista tuotavien tai sieltä peräisin olevien sytytinkivellisten kaasukäyttöisten kertatäyttöisten taskusytyttimien tuontia ja 2) tiettyjen sellaisten Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien taikka Taiwanista tuotujen tai sieltä peräisin olevien uudelleen täytettävien sytyttimien tuontia, joiden vapaasti yhteisön rajalla tullaamattomana -arvo kappaleelta on vähemmän kuin 0,15 euroa.

(4)

Vuonna 2001 neuvosto vahvisti perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti asetuksella (EY) N:o 1824/2001 (6) lopullisen polkumyyntitullin, joka oli otettu käyttöön asetuksella (EY) N:o 1006/95 ja jota laajennettiin asetuksella (EY) N:o 192/1999, jäljempänä ’voimassa olevat toimenpiteet’.

(5)

Voimassa olevien toimenpiteiden voimassaolon lähestyvää päättymistä koskevan ilmoituksen (7) julkaisemisen jälkeen komissio vastaanotti 16 päivänä kesäkuuta 2006 perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden tarkastelua koskevan pyynnön.

(6)

Pyynnön esitti yhteisön tuottaja BIC S.A, joka edustaa yli 80:tä prosenttia sytytinkivellisten kaasukäyttöisten kertatäyttöisten taskusytyttimien kokonaistuotannosta yhteisössä. Pyyntöä perusteltiin sillä, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin ja yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen vahingon jatkumiseen tai toistumiseen.

(7)

Kuultuaan neuvoa-antavaa komiteaa komissio päätti, että perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen tarkastelun vireillepanoon oli olemassa riittävä näyttö, minkä vuoksi se pani tarkastelun vireille 16 päivänä syyskuuta 2006Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistulla ilmoituksella (8), jäljempänä ’vireillepanoa koskeva ilmoitus’.

(8)

Polkumyynnin ja vahingon jatkumista ja/tai toistumista koskeva tutkimus käsitti 1 päivän heinäkuuta 2005 ja 30 päivän kesäkuuta 2006 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’. Vahingon jatkumisen ja/tai toistumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta merkittävien kehityssuuntien tarkastelu kattoi 1 päivän tammikuuta 2003 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson lopun välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(9)

Komissio ilmoitti virallisesti toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta pyynnön esittäneelle yhteisön tuottajalle, kahdelle muulle yhteisön tuottajalle, kiinalaisille viejille/tuottajille sekä tuojille, joita asian tiedettiin koskevan, samoin kuin Kiinan ja Taiwanin viranomaisille. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää tulla kuulluiksi vireillepanoa koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa.

(10)

Pyynnön esittänyt yhteisön tuottaja, kaksi muuta yhteisön tuottajaa, jotka vastustivat polkumyyntitoimenpiteiden voimassa pitämistä, sekä yksi tuottajien järjestö esittivät näkökantansa. Mahdollisuus tulla kuulluksi myönnettiin kaikille asianomaisille osapuolille, jotka olivat sitä pyytäneet ja osoittaneet, että niiden kuulemiseen oli olemassa erityisiä syitä.

(11)

Komissio totesi vireillepanoa koskevassa ilmoituksessa, että tutkimuksessa voitaisiin soveltaa otantaa kiinalaisiin viejiin/tuottajiin. Koska yksikään tiedossa olleista kiinalaisista viejistä/tuottajista ei kuitenkaan ilmoittautunut, päätettiin, että otantaa ei vaadita.

(12)

Kyselylomake lähetettiin pyynnön esittäneelle yhteisön tuottajalle, kahdelle muulle yhteisön tuottajalle, tiedossa oleville 62 kiinalaiselle viejälle/tuottajalle sekä 33 tuojalle ja Euroopan sytyttimentuojien järjestölle ELIASille. Yhteyttä otettiin myös vertailumaaksi ehdotetussa Brasiliassa sijaitsevaan tuottajaan sekä 8 tuottajaan muissa mahdollisissa vertailumaissa, ja näille lähetettiin kyselylomake. Vastauksia saatiin vain pyynnön esittäneeltä yhteisön tuottajalta sekä Brasiliassa sijaitsevalta tuottajalta samoin kuin Malesiassa sijaitsevalta yritykseltä, johon oli otettu yhteyttä, koska Malesiaa ehdotettiin vaihtoehtoiseksi vertailumaaksi. Yksikään tiedossa olleista kiinalaisista tuottajista/viejistä ei vastannut lomakkeeseen. Myöskään yksikään tuojista, joihin otettiin yhteyttä, ei vastannut lomakkeeseen. Ne totesivat, etteivät tuo tarkasteltavana olevaa tuotetta vaan pelkästään pietsosähköisiä sytyttimiä.

(13)

Komissio hankki ja tarkasti kaikki tutkimuksensa kannalta tarpeellisina pitämänsä tiedot ja teki tarkastuskäyntejä seuraavien yritysten toimitiloihin:

(14)

Tarkasteltavana oleva tuote on sama kuin tutkimuksessa, jonka johdosta nykyiset toimenpiteet otettiin käyttöön, eli sytytinkivelliset kaasukäyttöiset kertatäyttöiset taskusytyttimet. Kuten johdanto-osan 3 kappaleessa todettiin, tuotteen määritelmää laajennettiin vuonna 1999 niin, että siihen sisältyvät myös sytytinkivelliset kaasukäyttöiset uudelleen täytettävät taskusytyttimet, joissa on muovinen säiliörunko, jäljempänä ’sytytinkivellinen sytytin’ tai ’tarkasteltavana oleva tuote’. Tarkasteltavana oleva tuote luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 9613 10 00 ja ex 9613 20 90 (Taric-koodit 9613100011, 9613100019, 9613209021 ja 9613209029).

(15)

Yksi valituksen tekijöihin kuulumaton yhteisön tuottaja väitti, että vertailumaassa Brasiliassa tuotetut ja myydyt tuotteet eivät ole samankaltaisia niiden tuotteiden kanssa, jotka tuotettiin Kiinassa ja vietiin yhteisöön. Erityisesti väitettiin, että Brasiliassa tuotetut sytyttimet ovat korkealaatuisempia ja niillä on pidempi käyttöikä kuin Kiinassa tuotetuilla. Laatuerot sellaisenaan eivät kuitenkaan ole ratkaisevia määritettäessä, ovatko tuotteet samankaltaisia perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Tutkimuksessa kävi ilmi, että Kiinassa ja Brasiliassa tuotetuilla sytyttimillä on samat tekniset, fyysiset ja kemialliset perusominaisuudet ja käyttötarkoitukset. Näin ollen väite hylättiin.

(16)

Kuten johdanto-osan 1–4 kappaleessa mainitussa aiemmassa tutkimuksessa todettiin ja tässä tutkimuksessa vahvistettiin, kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien valmistamat ja Kiinassa ja yhteisön markkinoilla myymät sytytinkivelliset kaasukäyttöiset kertatäyttöiset taskusytyttimet sekä pyynnön esittäneen yhteisön tuottajan valmistamat ja yhteisön markkinoilla myymät tuotteet ovat siis kaikilta osin täysin samanlaiset tai niillä on ainakin samat fyysiset ja tekniset perusominaisuudet eikä niiden käytössä ole eroavaisuuksia. Sama koskee Brasiliassa tuotettuja ja myytyjä sytyttimiä. Tästä syystä kyseiset tuotteet ovat perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

(17)

Aiempien tarkastelua koskevien tutkimusten tavoin kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät tehneet tässäkään tutkimuksessa yhteistyötä. Sen vuoksi tarkasteltavana olevan tuotteen yhteisöön tuonnista tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ei voitu kerätä luotettavaa tietoa suoraan vientiä harjoittavilta tuottajilta. Näissä olosuhteissa ja perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti komission oli käytettävä saatavilla olevia tietoja eli Eurostatin tietoja, tarkastelun vireillepanoa koskevaa pyyntöä sekä Euroopan petostentorjuntaviraston OLAFin 30 päivänä tammikuuta 2007 julkaisemia tietoja (OLAF/07/01) voimassa olevan polkumyyntitullin kiertämisestä.

(18)

Nykyisten toimenpiteiden mukaan Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen kaikkeen tuontiin sovelletaan koko maata koskevaa yhtä tullia. Perusasetuksen 11 artiklan 9 kohdan mukaisesti komissio käytti samaa menetelmää kuin alkuperäisessä tutkimuksessa. Normaaliarvo määritettiin näin ollen markkinataloutta toteuttavaa kolmatta maata eli vertailumaata koskevien tietojen perusteella.

(19)

Alkuperäisessä tutkimuksessa vertailumaana käytettiin Thaimaata. Myöhemmissä tarkasteluissa vertailumaana oli Filippiinit, koska thaimaalaiset tuottajat kieltäytyivät yhteistyöstä ja koska Filippiinejä pidettiin sopivana valintana vertailumaaksi esimerkiksi sen kotimarkkinoiden koon ja avoimuuden vuoksi.

(20)

Tämän tutkimuksen vireillepanoa koskevassa ilmoituksessa komissio ilmoitti aikomuksestaan käyttää Brasiliaa vertailumaana määrittäessään normaaliarvoa Kiinalle. Brasiliaa pidettiin sopivana sen kotimarkkinoiden koon ja avoimuuden vuoksi ja siksi, että yksi brasilialainen tuottaja oli suostunut tekemään yhteistyötä tutkimuksessa. Asianomaisia osapuolia pyydettiin esittämään kantansa tästä.

(21)

Yksi tuojien järjestö vastusti Brasilian valintaa vertailumaaksi, koska sen mukaan Brasiliassa on vain yksi suuri tuottaja ja kotimarkkinahinnat ovat erittäin korkeat. Yksi valituksen tekijöihin kuulumaton yhteisön tuottaja väitti että kilpailu Brasiliassa oli heikompaa kuin Kiinan kotimarkkinoilla eivätkä markkinat sen vuoksi olleet vertailukelpoiset. Vaikka tuottajien lukumäärä Brasiliassa onkin pienempi kuin tuottajien väitetty lukumäärä Kiinassa, tutkimuksessa vahvistettiin, että Brasiliassa on kaksi tarkasteltavana olevan tuotteen tuottajaa sekä tuontia EU:sta ja Kiinasta. Kiinasta tuotujen sytyttimien osalta Brasiliassa paikan päällä tehdyn tarkastuksen aikana nähtäväksi saadut laskut osoittivat, että sytyttimet olivat tulleet maahan erittäin alhaisin hinnoin ja näin painaneet myyntihintoja alas Brasilian markkinoilla. Lisäksi mikään tiedossa olleista tuottajista, joihin otettiin yhteyttä muissa mahdollisissa vertailumaissa, myös Filippiineillä, ei ryhtynyt yhteistyöhön. Yksi Malesiassa sijaitseva yritys vastasi vertailumaan tuottajille tarkoitettuun kyselylomakkeeseen, mutta koska yritys ei tuottanut sytyttimiä itse, Malesiaa ei voitu pitää vertailumaana.

(22)

Edellä esitetyn perusteella pääteltiin, että Brasilia oli perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaisesti sopivin ja tarkoituksenmukaisin vertailumaa.

(23)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti normaaliarvo määritettiin vertailumaan tuottajalta saatujen ja tarkastettujen tietojen perusteella.

(24)

Ensin komissio vahvisti, että brasilialainen tuottaja myi tuotetta riittävässä määrin kotimarkkinoilla, joten sen myyntiä voitiin pitää edustavana perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(25)

Sen jälkeen tutkittiin, voitiinko tarkasteltavana olevan tuotteen kunkin lajin myynnin, joka oli vertailumaan kotimarkkinoilla määrältään edustavaa, katsoa tapahtuneen tavanomaisessa kaupankäynnissä perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Vähintään määritettyjen tuotantokustannusten tasoisilla nettohinnoilla myyty tuotelajikohtainen myyntimäärä oli vähintään 80 prosenttia kokonaismyynnin määrästä ja kyseessä olevan tuotetyypin painotettu keskimääräinen myyntihinta oli sama kuin tuotantokustannukset tai ylitti ne. Sen vuoksi voitiin käyttää todellista kotimarkkinahintaa, joka laskettiin määrittämällä kyseisen tuotelajin koko kotimarkkinamyynnin hintojen painotettu keskiarvo tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla riippumatta siitä, oliko myynti ollut kannattavaa.

(26)

Normaaliarvo määritettiin siis perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti riippumattomien asiakkaiden vertailumaan kotimarkkinoilla tavanomaisessa kaupankäynnissä tutkimusajanjaksolla maksamien tai maksettaviksi tulevien hintojen perusteella.

(27)

Koska yksikään kiinalaisista tuottajista ei tehnyt yhteistyötä, tarkasteltavana olevan tuotteen vientihinta laskettiin perusasetuksen 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti käytettävissä olevien tietojen, tässä tapauksessa Eurostatin tietojen, perusteella.

(28)

Jotta normaaliarvon ja vientihinnan vertailu olisi tasapuolinen, hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erot otettiin asianmukaisesti huomioon tekemällä oikaisuja perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Oikaisuja tehtiin kuljetus-, vakuutus- ja luottokustannusten perusteella, jos ne todettiin kohtuullisiksi ja paikkansa pitäviksi ja jos niistä esitettiin todennettu näyttö.

(29)

Yksi valituksen tekijöihin kuulumaton yhteisön tuottaja väitti, että Brasiliassa sytyttimien tuotantokustannukset ovat korkeammat korkeampien laatustandardien vuoksi mutta ei toimittanut mitään näyttöä väitteensä tueksi. Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät tehneet yhteistyötä, tutkimuksessa ei käynyt ilmi mitään seikkoja, joiden perusteella olisi voitu mukauttaa normaaliarvoa väitettyjen laatuerojen perusteella. Näin ollen väite hylättiin.

(30)

Vertailumaalle vahvistettua painotettua keskimääräistä normaaliarvoa verrattiin perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdan mukaisesti vientihinnan painotettuun keskiarvoon noudettuna lähettäjältä -tasolla. Vertailu osoitti huomattavan polkumyynnin: polkumyyntimarginaali oli yli 150 prosenttia.

(31)

Toimenpiteitä on ollut voimassa siis vuodesta 1991 lähtien. Toimenpiteitä on kuitenkin kierretty jo pitkään. Vuonna 1999 havaittiin kahdenlaisia kiertämiskäytäntöjä: tavarat uudelleenlastattiin Taiwanin kautta ja sytyttimiin asennettiin valeventtiilit, jotta ne vaikuttaisivat uudelleen täytettäviltä eikä niistä näin ollen tarvitsisi maksaa polkumyyntitullia. Tämän vuoksi, kuten johdanto-osan 3 kappaleessa todettiin, toimenpiteiden soveltamisalaa laajennettiin vuonna 1999 näiden käytäntöjen torjumiseksi. Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa vuonna 2001 todettiin, että niiden voimassaoloa olisi jatkettava vielä viisi vuotta ottaen huomioon polkumyynnin ja vahingon jatkumisen ja toistumisen todennäköisyys.

(32)

Tarkasteltavana olevan tuotteen tuontimäärä Kiinasta ja Taiwanista tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli yhteensä 11,7 miljoonaa kappaletta Eurostatin mukaan. Todellisuudessa kuitenkin tuonnin määrä yhteisöön on paljon suurempi, koska kiinalaisia sytyttimiä kierrätetään valtavia määriä Malesian ja Indonesian kautta, kuten OLAF hiljattain osoitti. OLAFin tammikuussa 2007 julkaisemien tietojen mukaan yli 300 miljoonaa Kiinasta peräisin olevaa sytytinkivellistä sytytintä uudelleenlastattiin pelkästään Malesian kautta neljän viime vuoden aikana. Uudelleenlastausten ainoa tarkoitus oli peittää tavaroiden kiinalainen alkuperä ja välttää näin polkumyyntitullien maksaminen.

(33)

OLAFin tutkimuksessa paljastui myös, että suuri määrä Indonesiasta tuotuja sytyttimiä ei itse asiassa ollut peräisin kyseisestä maasta. Niiden todellista alkuperää tutkitaan edelleen. Pyynnön esittäjä aikoo nostaa toimenpiteiden kiertämistä koskevan kanteen kuutta Kaukoidän maata vastaan.

(34)

Uudelleenlastauksen kautta suoritetun kiertämisen – jonka OLAF osoitti tapahtuneeksi – lisäksi pyynnön esittäjä antoi tarkastelun vireillepanoa koskevassa pyynnössään todisteita siitä, että polkumyyntitullin välttämiseksi oli tehty virheellisiä ilmoituksia, joissa sytytinkivelliset sytyttimet (tarkasteltavana olevat tuotteet) oli ilmoitettu pietsosähköisiksi sytyttimiksi (ei tarkasteltavana oleva tuote).

(35)

Tuojien järjestö ELIAS ja yksi tuoja väittivät, että komissio on tehnyt lopullisia päätelmiä OLAFin käynnissä olevasta tutkimuksesta. Ne myös totesivat, etteivät ne ole sellaisessa asemassa, että voisivat harjoittaa puolustusoikeuttaan ja toimittaa kommentteja päätelmistä, joita komissio on tehnyt näistä luottamuksellisista havainnoista.

(36)

Tältä osin on huomautettava, että komissio on käyttänyt ainoastaan julkaistuja tietoja, jotka ovat kaikkien osapuolten saatavilla ja joiden tulokset olivat niin selviä, ettei niitä voitu jättää huomiotta tässä menettelyssä.

(37)

Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät tehneet yhteistyötä tässä eivätkä aiemmissa tutkimuksissa, niiden kapasiteetista ja kapasiteetin käyttöasteesta ei ole käytössä todennettavia tietoja. Pyynnön esittäjän arvion mukaan Kiinan koko tuotantokapasiteetti vuodessa olisi noin 3,9 miljardia sytytintä, joista suurin osa on todennäköisesti sytytinkivellisiä. Tämä arvio on yhdenmukainen kiinalaisten sytytinvalmistajien verkkosivuillaan antamien tietojen kanssa. Esimerkiksi yksi kiinalainen tuottaja, Zhuoye Lighter Manufacturing Co Ltd, ilmoittaa kotisivuillaan, että sen kolmen tehtaan tuotanto on noin 700 miljoonaa sytytintä vuodessa. Kyseinen tuottaja ei kuitenkaan tee eroa tarkasteltavana olevan tuotteen ja muuntyyppisten sytyttimien välille. Pyynnön esittäjän mukaan tuotantoa on kuitenkin helppo vaihdella sytytinkivellisten ja pietsosähköisten sytyttimien välillä.

(38)

Edellä esitetyn perusteella voidaan päätellä, että Kiinassa käytössä olevan valtavan kapasiteetin ja tuotantoprosessin ilmeisen joustavuuden – jonka ansiosta tuotantoa on helppo vaihtaa erityyppisten sytyttimien välillä – vuoksi on erittäin todennäköistä, että tuonti yhteisöön lisääntyisi, jos toimenpiteiden voimassaolon annetaan päättyä. Todistetut kiertämiskäytännöt osoittavat lisäksi, että kiinalaiset viejät ovat erittäin kiinnostuneita yhteisön markkinoista.

(39)

Koska yksikään kiinalaisista vientiä harjoittavista tuottajista ei tehnyt yhteistyötä, sytytinkivellisten sytyttimien viennistä kolmansiin maihin ei ollut käytössä todennettuja tietoja. Koska käytössä olleissa kolmansia maita käsittelevissä tilastoissa ei tehty eroa sytytinkivellisten ja pietsosähköisten sytyttimien välille, ei ollut mahdollista vertailla vientihintoja yhteisöön ja vientihintoja kolmansiin maihin.

(40)

Yhteisön tuotannonala on osoittanut, että se kilpailee menestyksekkäästi Yhdysvaltoihin suuntautuvan kiinalaisen tuonnin kanssa, ja siellä Kiina on menettänyt markkinaosuuttaan. Tämä viittaa siihen, että kiinalaisilla tuottajilla saattaisi olla suuri houkutus suunnata vientiään yhteisön markkinoille, jos toimenpiteiden annettaisiin päättyä.

(41)

Tuojat eivät hyväksyneet edellä esitettyjä päätelmiä ja väittivät, että yhteisön tuotannonalan tulos Yhdysvaltojen markkinoilla ei ehkä johdu sen kilpailukyvystä vaan liiketoimintapäätöksestä siirtää voittoja yhteisöstä Yhdysvaltoihin. Tuojat väittivät lisäksi, että Yhdysvaltojen korkeamman voittomarginaalin vuoksi kiinalaisilla vientiä harjoittavilla tuottajilla ei olisi mitään houkuttimia suunnata vientiä yhteisön markkinoille.

(42)

Tuojat eivät toimittaneet mitään todisteita tai lisäperusteita väitetystä yhteisön tuotannonalan voittojen siirrosta Yhdysvaltoihin eikä väitetystä kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien korkeammasta voittomarginaalista Yhdysvaltojen markkinoilla. Väitteitä eivät myöskään tukeneet tutkimusasiakirjoista saatavilla olevat varmennetut tiedot. Väitteitä pidettiin näin ollen täysin spekulatiivisina ja ne hylättiin.

(43)

On huomattava, että kilpailun tasoa Yhdysvaltojen markkinoilla ei voida pitää ainoana syynä, jonka vuoksi voitaisiin päätellä, että yhteisön tuotannonalan olisi saatava vähemmän voittoa. Huomioon olisi otettava myös muita tekijöitä, kuten kuluttajien odotukset ja hintataso.

(44)

Tuojat väittivät vielä, että yhteisön ja Yhdysvaltojen markkinat ovat samanlaiset sikäli, että molemmilla on täytettävät samat turvallisuusvaatimukset. Tältä osin havaittiin, että Yhdysvalloissa on ollut voimassa tiukemmat lapsiturvallisuusvaatimukset jo vuodesta 1994, kun yhteisössä tällaiset otettiin käyttöön vasta maaliskuussa 2007.

(45)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että vaikka tarkasteltavana olevan tuotteen tuontimäärä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli suhteellinen alhainen, tuontiin kohdistuva polkumyynti oli merkittävää.

(46)

Kun otetaan huomioon Kiinassa käytettävissä oleva valtava kapasiteetti ja yhteisön markkinoiden ilmeinen houkuttavuus kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien kannalta, kuten laajat kiertämiskäytännöt osoittivat, voidaan päätellä, että jos voimassa olevien toimenpiteiden annetaan päättyä, polkumyynnillä tapahtuva tuonti yhteisöön kasvaisi erittäin todennäköisesti merkittäväksi.

(47)

Samankaltaista tuotetta valmistaa yhteisössä 3 tuottajaa, joiden tuotanto muodostaa perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun koko yhteisön tuotannon.

(48)

Alkuperäiseen tutkimukseen verrattuna valituksen tekijän tuotanto tapahtuu edelleen pääosin EU:ssa (Ranskassa ja Espanjassa), ruotsalaista Match and Flamagas -yritystä lukuun ottamatta.

(49)

Pyynnön esittäneen yhteisön tuottajan, BIC SA:n, tuotanto muodostaa noin 80 prosenttia kertatäyttöisten sytyttimien tuotannosta yhteisössä, ja näin ollen se muodostaa perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa ja 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun yhteisön tuotannonalan. Muiden yhteisön tuottajien ei katsottu kuuluvan yhteisön tuotannonalaan, koska ne eivät toimineet täysin yhteistyössä vaan toimittivat ainoastaan tiettyjä tietoja, jotka koskivat toimenpiteiden vaikutusta niiden toimintaan.

(50)

Johdanto-osan 16 kappaleessa esitetyistä syistä yhteisön markkinoiden tilanteen analyysi perustuu kerättyihin tietoihin, jotka koskevat sytytinkivellisiä kaasukäyttöisiä kertatäyttöisiä taskusytyttimiä ja sytytinkivellisiä kaasukäyttöisiä uudelleen täytettäviä taskusytyttimiä, jäljempänä ’sytytinkivelliset sytyttimet’ tai ’tarkasteltavana oleva tuote’.

(51)

Tietoja ei siis ollut saatavissa niiden kahden yhteisön tuottajan toiminnasta, joilla on tuotantolaitoksia yhteisön markkinoilla. Sen vuoksi komissio hyödynsi saatavilla olevia tietoja perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti, jos täsmällisempiä tietoja ei ollut saatavissa muilta osapuolilta.

(52)

Koska myyntiä ja tuotantoa koskevia tietoja oli saatavissa vain yhdeltä asianomaiselta osapuolelta, pyynnön esittäjältä, katsottiin asianmukaiseksi olla esittämättä tarkkoja lukuja. Tarkat luvut on korvattu merkillä ”—”, ja indeksit on annettu.

(53)

Sytytinkivellisten sytyttimien ilmeinen yhteisön kulutus arvioitiin yhteisön tuotannonalan ilmoittaman yhteisössä myydyn määrän ja Eurostatin ilmoittaman muista kuin EU-maista tulevan tuonnin määrän perusteella. Lukuihin ei sisälly niiden EY-tuottajien myynnin määrä, jotka eivät tehneet yhteistyötä.

Taulukko 1 –   Sytytinkivellisten sytyttimien kulutus yhteisössä (tuhatta)

(54)

Ilmeinen yhteisön kulutus kasvoi vuoden 2003 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana 37 prosenttia.

(55)

Tarkastelujakson aikana sytytinkivellisten sytyttimien tuontimäärä Kiinasta ja Taiwanista oli kylläkin alhaisella tasolla mutta lisääntyi 136 prosenttia vuoden 2003 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä ja oli yli 11 miljoonaa yksikköä tutkimusajanjaksolla. Tämä tarkoittaa 1,6 prosentin markkinaosuutta. Markkinaosuus kasvoi 0,9 prosentista (vuonna 2003) 1,6 prosenttiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

Taulukko 2 –   Sytytinkivellisten sytyttimien tuonti Kiinasta ja Taiwanista ja niiden markkinaosuus (tuhatta)

(56)

Tuonti muista maista lisääntyi noin 276 miljoonasta noin 487 miljoonaan kappaleeseen. On kuitenkin huomattava, että merkittävä osa tästä tuonnista oli itse asiassa peräisin Kiinasta ja Taiwanista.

Taulukko 3 –   Sytytinkivellisten sytyttimien tuonti muista maista ja niiden markkinaosuus (tuhatta)

(57)

Kuten johdanto-osan 12 kappaleessa mainittiin, koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät tehneet yhteistyötä, sytytinkivellisten sytyttimien tuonnin hintatasosta ei ollut käytettävissä varmennettuja tietoja. OLAF löysi hiljattain todisteita tavaroiden kierrättämisestä Indonesian ja Malesian kautta, ja joitakin todisteita on myös kierrättämisestä useiden muiden Aasian maiden (Laosin, Thaimaan, Vietnamin ja Filippiinien) kautta. Vaikuttaa siltä, että kokoonpanotehtaita, joiden kautta toimenpiteitä voidaan kiertää, voidaan perustaa Itä-Aasiaan muutamassa viikossa. Toimenpiteiden onnistunut kiertäminen saattaa selittää sitä, miksi yksikään kiinalaisista viejistä ei tehnyt yhteistyötä menettelyssä.

(58)

Näin ollen tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin hintakehityksestä ja hinnoittelusta ei voitu tehdä lopullisia päätelmiä.

(59)

Komissio tarkasteli perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikkia sellaisia olennaisia taloudellisia tekijöitä ja osoittimia, jotka vaikuttavat yhteisön tuotannonalan tilanteeseen.

(60)

Yhteisön tuotannonalan tuottamien sytytinkivellisten sytyttimien kokonaistuotanto kasvoi tasaisesti tarkastelujaksolla 22 prosenttia.

Taulukko 4 –   Tuotanto

(61)

Koska tuotannon kasvu oli suurempaa kuin tuotantokapasiteetin kasvu, myös kapasiteetin käyttöaste kasvoi tarkastelujaksolla. Kapasiteetin käyttöaste on seurannut tuotannon kehittymistä, eli se kasvoi vuoden 2003 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä 3 prosenttiyksikköä.

Taulukko 5 –   Tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(62)

Varastot pysyivät tasaisina tarkastelujakson aikana. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla havaittu huippu johtuu tarkoituksellisesta varaston kasvattamisesta tuotantotoiminnan kesätauon vuoksi, ja sen pitäisi normalisoitua kyseisen kauden jälkeen. Sen vuoksi sitä ei pidetty merkityksellisenä vahinkoa määriteltäessä.

Taulukko 6 –   Varastot

(63)

Yhteisön tuotannonalan myynti yhteisön markkinoilla väheni vuosien 2003 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä 5 prosenttia eikä vastannut yhteisön kulutuksen lisääntymistä, joka oli merkittävää (37 prosenttia) samalla kaudella. Kulutuksen kasvaminen tarkoittaa sitä, että yhteisön tuotannonalan markkinaosuus pieneni kokonaisuudessaan yli 14 prosenttiyksikköä tarkastelujaksolla.

(64)

Keskimääräisten yksikkömyyntihintojen tarkastelu osoittaa, että ne ovat laskeneet hieman vuoden 2003 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä niin, että vuoden 2005 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä laskua oli 2 prosenttia.

Taulukko 7 –   Myynti, hinnat ja markkinaosuus

(65)

Tarkastelujaksolla työllisyys kohosi 5 prosenttia eli hitaammin kuin tuotannon määrä, mikä johti merkittävään tuottavuuden nousuun (15 %). Työllisyyden kohoaminen oli tulosta uusien työntekijöiden palkkaamisesta koulutettavaksi eläkkeelle jäävien tilalle.

(66)

Yhteisön tuotannonalan työvoimakustannukset kohosivatkin tarkastelujaksolla vain hieman (7 %). Sen seurauksen työvoimakustannusten osuus tuotannon kokonaiskustannuksista pysyi vakaana.

Taulukko 8 –   Työllisyys, tuottavuus ja palkat

(67)

Kannattavuus laski 4,6 prosenttiyksikköä.

Taulukko 9 –   Kannattavuus

(68)

Investoinnit kasvoivat merkittävästi eli 60 prosenttia vuoden 2003 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä ja jälleen vuonna 2005 noin 65 prosenttia, mikä johtui siitä, että yhteisön tuotannonala kehitti uusia tuotantoyksikköjä. Investoinnit liittyivät pääasiassa tuotannon uudelleenorganisointiin vuodesta 2005 lähtien tuotantokapasiteetin uudelleenkäynnistämiseksi. Investointien kasvu, johon liittyi vain vähäinen työvoiman kasvu, antoi yritykselle mahdollisuuden lisätä tuottavuuttaan (tuotanto työntekijää kohti).

Taulukko 10 –   Investoinnit

(69)

Yhteisön tuotannonalalla ei todettu olleen vaikeuksia pääoman saannissa tarkastelujakson aikana.

(70)

Kassavirta heikkeni merkittävästi tarkastelujaksolla (– 50 %). Negatiivinen suuntaus on osoitus siitä, että tuotannonala on paineen alaisena. Kehitys on samansuuntainen samalla kaudella havaitun yleisen kannattavuuden kehittymisen kanssa. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla kassavirta edusti vain noin yhtä prosenttia yhteisön kokonaismyynnistä, mitä ei voida pitää liiallisena.

Taulukko 11 –   Kassavirta

(71)

Vuoden 2003 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana yhteisön kulutus kasvoi 37 prosenttia, kun taas yhteisön tuotannonalan myynnin määrä yhteisön markkinoilla väheni 7 prosenttia. Yhteisön tuotannonalan markkinaosuus pieneni noin 14,7 prosenttiyksikköä, kun taas Kaukoidästä tulevan tuonnin markkinaosuus kasvoi.

(72)

Vaikka sytytinkivellisten ja pietsosähköisten sytyttimien markkinaosuuksille onkin viime vuosina ollut ominaista pietsosähköisten osuuden hidas kasvu sytytinkivellisten kustannuksella, tutkimuksessa kuitenkin kävi ilmi, että sytytinkivellisten sytyttimien markkinat ovat kasvussa. Tutkimuksen mukaan sytytinkivellisten sytyttimien osuus on edelleen noin 70 prosenttia yhteisön markkinoista ja se kasvaa yhä, kun otetaan huomioon yhteisön kulutuksen kokonaiskasvu. Yhteisön tuotannonala ei kuitenkaan saanut etua markkinoiden kasvusta, kuten sen markkinaosuuden pieneneminen osoittaa.

(73)

Polkumyyntimarginaalin merkittävyyden tutkimisessa on otettava huomioon, että voimassa on toimenpiteitä, joilla pyritään estämään vahingollinen polkumyynti. Kuten johdanto-osan 32 kappaleessa todettiin, käytössä olevien tietojen perusteella vaikuttaa siltä, että kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat myyvät edelleen yhteisöön polkumyyntihinnoin. Vertailumaalle vahvistettua painotettua keskimääräistä normaaliarvoa verrattiin perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdan mukaisesti vientihinnan painotettuun keskiarvoon. Vertailu osoitti huomattavan polkumyynnin: polkumyyntimarginaali oli yli 150 prosenttia.

(74)

Kaikkien edellä esitettyjen seikkojen eli korkean polkumyyntimarginaalin, Kiinassa käytössä olevan valtavan kapasiteetin ja OLAFin ja valituksen tekijän paljastamien kiertämiskäytäntöjen perusteella voidaan todeta, että polkumyynnillä Kiinasta tapahtuva tuonti mitä todennäköisimmin lisääntyy huomattavasti, jos toimenpiteiden annetaan päättyä.

(75)

Yhteisön tuotannonalan tilanne ei parantunut tarkastelujaksolla sen jälkeen, kun toimenpiteitä oli jatkettu vuonna 2001 edellisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen. Yhteisön tuotannonala oli kyllä kannattava tarkastelujakson ajan, mutta voitot putosivat jatkuvasti kyseisellä kaudella. Samoin tuotannonala säilytti melko korkean markkinaosuuden, mutta se pieneni jatkuvasti tarkastelujakson aikana. Kiinalainen tuonti aiheuttaa kuitenkin edelleen painetta (kiertämisen vuoksi) ja myös edellä esitetyt tekijät osoittavat, että yhteisön tuotannonala on edelleen herkkä ja haavoittuva.

(76)

Tutkimus osoitti yhteisön tuotannonalan vientitoiminnan kehittyneen seuraavasti:

Taulukko 12 –   Yhteisön tuotannonalan vienti

(77)

Yhteisön tuotannonalan vientimäärä kasvoi merkittävästi vuodesta 2003 tarkastelua koskevalle tutkimusajanjaksolle. Tämä yleinen positiivinen suuntaus esiintyi samaan aikaan kuin keskimääräisten hintojen hienoinen kohoaminen, mitä selittää parempi kilpailuasema kolmansien maiden kuten Yhdysvaltojen markkinoilla.

(78)

Myynnin määrä laski 5 prosenttia vuoden 2003 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä, ja tämä näkyi markkinaosuuden laskuna 47,7 prosentista (vuonna 2003) 33 prosenttiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Yksikköhinnat laskivat vähän eli noin 3 prosenttia vuodesta 2003 tarkastelua koskevalle tutkimusajanjaksolle, vaikka raaka-aineen hinnat nousivat. Yhteisön tuotannonalan kannattavuus laski tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste nousivat, mikä kuitenkin johtui pääosin yhteisön tuotannonalan vientitoiminnan lisääntymisestä. Alan kannattavuus on perinteisesti aina ollut erittäin korkea. Tämä on tarpeen, jotta saadaan takaisin investoinnit, jotka on tehtävä tuotannon mukauttamiseksi uusiin turvallisuusvaatimuksiin ja yrityksen yleisen kilpailukyvyn parantamiseksi. Tarkastelua koskevalle tutkimusajanjaksolle laskettu vahinkomarginaali oli yli 60 prosenttia. Tuonti Kiinasta ja Taiwanista alitti yhteisön tuotannonalan hinnat keskimäärin 39 prosentilla.

(79)

Vuotuiset investoinnit samankaltaiseen tuotteeseen kehittyivät positiivisesti eli lisääntyivät 60 prosenttia tarkastelujaksolla. Investoinnit liittyivät pääasiassa tuotannon uudelleenorganisointiin vuodesta 2005 lähtien tuotantokapasiteetin uudelleenkäynnistämiseksi. Työllisyys lisääntyi 5 prosenttia. Kassavirta seurasi samaa suuntausta kuin voitot tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ja pieneni 50 prosenttia.

(80)

Johdanto-osan 69 ja 70 kappaleessa osoitetaan, että tärkeimmät vahinkotekijät (myyntihinta, myynnin määrä, markkinaosuus ja kannattavuus) laskivat tarkastelujaksolla ja että yhteisön tuotannonala kärsi edelleen vahingosta voimassa olevista toimenpiteistä huolimatta. Vahinko näkyy pääasiassa markkinaosuuden pienenemisenä kasvaneesta kulutuksesta huolimatta mutta myös kannattavuuden vähenemisenä, joka johtuu Kiinasta ja Taiwanista tulevan tuonnin asettamista hintapaineista. Raaka-ainekustannusten nousua ei näin ollen voitu siirtää korkeampiin myyntihintoihin.

(81)

Alalla on perinteisesti aina ollut korkea kannattavuus. Alkuperäisessä tutkimuksessa vahingon korjaavaa tasoa määritettäessä katsottiin, että toimenpiteen pitäisi antaa yhteisön tuotannonalalle mahdollisuus kattaa tuotantokustannukset ja saavuttaa kohtuullinen voitto eli 15 prosenttia myynnin liikevaihdosta Tämä prosenttiosuus tarvitaan, jotta saadaan takaisin investoinnit, jotka on tehtävä tuotannon mukauttamiseksi uusiin turvallisuusvaatimuksiin ja yrityksen yleisen kilpailukyvyn parantamiseksi.

(82)

Yhteisön tuotannonalan jokseenkin negatiivinen tilanne voimassa olevista toimenpiteistä huolimatta selittyy toimenpiteiden erittäin yleisellä kiertämisellä, joka on tyypillistä alalle, kuten OLAF havaitsi.

(83)

Tuojat kiistivät komission päätelmät yhteisön tuotannonalan taloudellisesta tilanteesta. Väitteen tueksi toimitetut luvut eivät kuitenkaan liity yhteisön tuotannonalan tilanteeseen Euroopassa sytytinkivellisten kaasukäyttöisten kertatäyttöisten taskusytyttimien osalta vaan yhteisön tuotannonalan maailmanlaajuiseen toimintaan koko sytytinalalla. Tiedot eivät olleet relevantteja yhteisön tuotannonalan tilanteen määrittämisessä ja näin ollen väite oli hylättävä.

(84)

Tuojat väittivät, että yhteisön tuottaja oli siirtynyt yhteisön tuotannossaan suureksi osaksi sytytinkivellisten sytyttimien tuotannosta pietsosytyttimien tuotantoon. Tämän seurauksena sen sytytinkivellisten sytyttimien markkinaosuus oli pienenemässä. Tutkimuksen mukaan väite ei pidä paikkaansa. Yhteisön sytytinmarkkinat ovat kasvaneet viime vuosina, ja sytytinkivellisten sytyttimien osuus on vähennyt hieman mutta oli kuitenkin edelleen 70 prosenttia vuonna 2006. On muistettava, että sytytinkivellisten sytyttimien kulutus lisääntyi tarkastelukaudella ja että yhteisön tuotannonalan myymien sytytinkivellisten sytyttimien osuus pieneni tarkastelukaudella. Sen vuoksi esitetyt väitteet hylätään.

(85)

Tuojat välittivät, että yhteisön tuottajalla on monopoli yhteisössä ja että polkumyyntitoimenpiteet vielä vahvistaisivat sen asemaa. Väite ei pidä paikkaansa, koska yhteisön markkinoille suuntautuu merkittävää tuontia kolmansista maista. Lisäksi valituksen tehnyt yhteisön tuottaja kilpaili myös muiden tuottajien kanssa yhteisössä. Lisäksi on huomattava, että mitään sellaista näyttöä ei toimitettu tai ei ollut muutoin saatavilla, joka olisi osoittanut, että yhteisön tuotannonala olisi käyttänyt väärin väitettyä määräävää asemaa.

(86)

Valituksen tekijän positiivista taloudellista tilannetta selittää osaksi sen kyky myydä tarkasteltavana olevaa tuotetta, joka on tuotettu Yhdysvalloissa ja EU:ssa, korkeammalla yksikköhinnalla Yhdysvaltojen markkinoilla, koska tarkasteltavana olevan tuotteen täyttämien korkeampien turvallisuusvaatimusten ja sen sisältämän lapsiturvalaitteen ansiosta sitä voidaan myydä korkeammilla hinnoilla. On vielä huomattava, että sytytinkivelliset sytyttimet ovat massiivisesti edustettuina Yhdysvaltojen markkinoilla ja sytytinmarkkinoiden suhteellinen kasvu tupakoitsijoiden määrän jatkuvasta vähenemisestä huolimatta osoittaa, että yhteisön tuotannonala on pystynyt luomaan kasvumarginaalia markkina-alueella, jolla kilpailu on erittäin kovaa.

(87)

Vaikka aineellisen vahingon, jonka aiheutti tarkasteltavana olevan tuotteen vilpillinen ilmoittaminen ja Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen kierrättäminen muiden Aasian maiden kautta, jatkumista tukevat OLAFin havainnot (ks. johdanto-osan 33 kappale), analyysissä keskityttiin kuitenkin vahingon toistumisen todennäköisyyteen. Sitä varten tarkasteltiin kahta pääasiallista muuttujaa: 1) tarkasteltavana olevan tuotteen viennin mahdollinen siirtäminen Yhdysvalloista yhteisön markkinoille ja 2) asianomaisesta maasta ennustettujen määrien ja hintojen vaikutukset yhteisön tuotannonalaan.

(88)

Kiinalaisten sytyttimien markkinaosuuden pieneneminen Yhdysvalloissa osoittaa, että merkittäviä määriä voisi siirtyä EU:n markkinoille erittäin alhaisin hinnoin. Kuten johdanto-osan 37 kappaleessa todettiin, Kiinassa on tarkasteltavana olevan tuotteen suuri tuotantokapasiteetti, joka voitaisiin siirtää EU:hun. On erittäin todennäköistä, että jos toimenpiteet kumotaan, Kiinasta peräisin olevaa tuontia todennäköisesti suosittaisiin ottaen huomioon korkeammat hintatasot kuin kehittyvissä maissa.

(89)

Jos toimenpiteiden annetaan raueta, on selvää, että kun otetaan huomioon kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien alhaiset hinnat ja tuotantokapasiteetti, useimmat yhteisön tuotannonalan vahinkoindikaattorit (pääasiassa myyntimäärä, tuotantokustannukset ja kannattavuus) heikkenisivät merkittävästi.

(90)

Edellä esitetyn perusteella ja ottaen huomioon, että tarkastelua koskevalle tutkimusajanjaksolle laskettu vahinkomarginaali oli yli 60 prosenttia ja että Kiinasta ja Taiwanista peräisin oleva tuonti alitti yhteisön tuotannonalan hinnat keskimäärin 39 prosenttia, voidaan päätellä, että toimenpiteiden kumoamisen seurauksena aineellinen vahinko yhteisön tuotannonalalle toistuisi varsin todennäköisesti.

(91)

Yksi valituksen tekijöihin kuulumaton yhteisön tuottaja kiisti edellä esitetyt päätelmät väittämällä, että koska edullisia sytyttimiä tuodaan useista eri lähteistä, voimassa olevan toimenpiteen kumoamisella ei olisi mitään vaikutusta yhteisön tuotannonalan tämänhetkiseen tilanteeseen. Väitettiin, että jos vahinkoa yleensä aiheutuu, se esiintyy jo näistä muista lähteistä tulevan tuonnin vaikutuksesta. Kyseinen yhteisön tuottaja ei kuitenkaan kiistänyt Kiinassa olevaa merkittävää käyttämätöntä kapasiteettia eikä kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien kannustimia siirtää vientiään yhteisön markkinoille. Se ei myöskään toimittanut mitään tietoja tai todisteita, jotka osoittaisivat muista kolmansista maista tapahtuvan sytyttimien tuonnin ja yhteisön taloudellisen tilanteen välisen yhteyden. Mikään esitetyistä väitteistä ei sen vuoksi horjuttanut johdanto-osan 87–90 kappaleessa esitettyjä päätelmiä. Näin ollen väite hylättiin.

(92)

Perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti tutkittiin, olisiko nykyisten polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon jatkaminen yhteisön kokonaisedun vastaista. Yhteisön edun määrittämiseksi tarkasteltiin kaikkia asiaan liittyviä etunäkökohtia, kuten tarkasteltavana olevan tuotteen yhteisön tuotannonalan, muiden yhteisön tuottajien ja tuojien etunäkökohtia.

(93)

Olisi muistettava, että toimenpiteiden käyttöönottoa ja niiden jatkamista ei aiemmissa tutkimuksissa pidetty yhteisön edun vastaisena.

(94)

Tällä perusteella tutkittiin, oliko polkumyynnin toistumisen ja vahingon toistumisen todennäköisyyttä koskevista päätelmistä huolimatta olemassa pakottavia syitä, joiden johdosta olisi pääteltävä, että toimenpiteiden voimassa pitäminen ei tässä erityistapauksessa ole yhteisön edun mukaista.

(95)

Jos toimenpiteet kumottaisiin, polkumyynnillä tuotujen halpojen tuotteiden määrä yhteisön markkinoilla lisääntyisi voimakkaasti ja nopeuttaisi yhteisön tuotannonalan tilanteen heikkenemistä.

(96)

Yhteisön tuotannonala on rakenteellisesti elinkelpoinen, kuten sen positiivinen tulos muilla kuin EU:n markkinoilla, esimerkiksi Yhdysvaltojen markkinoilla, osoittaa. Se on tehnyt jatkuvasti investointeja, jotka ovat olleet mahdollisia korkean kannattavuuden ansiosta. Voidaan kuitenkin päätellä, että jos polkumyyntitoimenpiteiden voimassaoloa ei jatketa, tuotannonalan tilanne todennäköisesti heikkenee.

(97)

Yksi yhteisön tuottaja, joka ei vastannut kyselyyn, väitti että voimassa olevat polkumyyntitoimenpiteet ovat haitallisia eurooppalaisten kuluttajien kannalta. Tuottaja väitti erityisesti, että hintataso yhteisössä on voimassa olevien toimenpiteiden vuoksi korkeampi kuin muilla markkinoilla. Lisäksi tuottaja, joka on siirtänyt osan tuotantoaan Kiinaan, väitti että koska voimassa olevia toimenpiteitä sovelletaan myös sen Kiinassa valmistettujen tarkasteltavana olevien tuotteiden vientiin yhteisöön, toimenpiteet vahingoittavat yrityksen etuja ja määritelmällisesti näin ollen ovat vastoin yhteisön etua.

(98)

Tuottaja väitti myös, että koska yhteisön tuotannonala ei ollut toipunut, voimassa olevat toimenpiteet olivat tehottomia eikä niiden voimassaoloa pitäisi jatkaa. Lopuksi vielä väitettiin, että vahingot johtuvat siitä, että yhteisön tuotannonala ei mukautunut uusille globaaleille markkinoille.

(99)

Yhteisön tuottajan väittämästä toimenpiteiden negatiivisesta vaikutuksesta kuluttajiin ei esitetty mitään todisteita.

(100)

Tämä tuottaja väitti, että polkumyynnin vastaiset toimenpiteet estävät sen toiminnan kehittämistä Kiinassa ja vaikuttavat negatiivisesti sen laajentumiseen Kaukoidässä ja niillä on kerrannaisvaikutuksia sen tuotantopaikkoihin Euroopassa. Sama tuottaja väitti vielä, että voimassa olevat toimenpiteet vaikuttavat negatiivisesti sen kokonaiskannattavuuteen. Yritys kuitenkin ilmoitti hiljattain lisänneensä tuotantoaan EU:ssa sijaitsevassa tuotantolaitoksessa ja pyrki edelleen saavuttamaan synergiavaikutuksia Kaukoidässä sijaitsevien tuotantolaitosten kanssa laajentaakseen tuotevalikoimaansa. Sen vuoksi väitettä toimenpiteen negatiivisesta vaikutuksesta sen tuotantolaitoksiin EU:ssa ei voitu varmentaa.

(101)

Kyseinen yhteisön tuottaja kielsi siirtäneensä tuotantoaan ja väitti rakentaneensa Kiinaan vain lisätuotantolinjoja, joilla tuotetaan erilaisia tuotelajeja kuin yhteisössä, ja laajentaneensa näin tuotevalikoimaansa. Väitetysti tämä suosi yhteisössä tapahtuvaa tuotantoa, joka lisääntyi. Tuottaja ei siis vastannut kyselylomakkeeseen eikä näin ollen toiminut riittävästi yhteistyössä tässä menettelyssä. Mitään toimitetuista tiedoista, joista osa saatiin ilmoitettujen määräaikojen jälkeen, ei siis voitu varmentaa. Tuottaja ei myöskään selittänyt tai osoittanut yhteyttä Kiinassa tapahtuvan tuotannon ja väitetyn yhteisössä tapahtuneen tuotannon lisääntymisen välillä. Yhteys ei ollut ilmeinen myöskään asiakirjoihin sisältyvien tietojen perusteella. Tuottaja ei myöskään kyennyt selittämään, miten nämä seikat vaikuttaisivat johdanto-osan 100 kappaleessa esitettyihin päätelmiin tai horjuttaisivat niitä. Väite oli sen vuoksi hylättävä.

(102)

Yrityksen tuonnille ei pitäisi antaa mahdollisuutta hyötyä polkumyynnistä yhteisön tuotannonalan kustannuksella. Joka tapauksessa olisi huomattava, että tuottajan yhteisössä jäljellä olevassa tuotantolaitoksessa valmistetaan ainoastaan tarkasteltavana olevaa tuotetta. Uusia pienempiä sytytinkivellisiä sytyttimiä, joihin myös sovelletaan voimassa olevaa toimenpidettä, tuotetaan Kiinassa ja Intiassa.

(103)

Muiden yhteisön tuottajien edun osalta molemmat tuottajat ilmoittautuivat ja vastustivat voimassa olevia toimenpiteitä ja niiden jatkamista. Ne eivät kuitenkaan esittäneet vastalauseidensa tueksi mitään näyttöä siitä, että toimenpiteillä olisi haitallista vaikutusta niihin.

(104)

Edellä esitetyn perusteella päätellään, että voimassa olevilla toimenpiteillä ei ole merkittävää negatiivista vaikutusta yhteisön tuottajiin eikä merkittävää haitallista vaikutusta niiden taloudellisiin etuihin.

(105)

Tuojien järjestö ELIAS, joka toimi jäsentensä puolesta, ja tuoja Polyconcept vastustivat voimassa olevien toimenpiteiden jatkamista.

(106)

On huomattava, että yksikään yksittäisistä tuojista ei vastannut kyselylomakkeeseen sillä perusteella, että ne eivät tuoneet tarkasteltavana olevaa tuotetta. Sen vuoksi käytössä ei ollut todisteita, joiden perusteella olisi voitu laskea toimenpiteiden tarkka vaikutus tuojiin.

(107)

ELIAS ja Polyconcept esittivät joitakin syitä siihen, miksi toimenpiteiden pitäisi antaa päättyä. Niiden esittämistä kommenteista, jotka koskivat pyynnön esittäjän taloudellista tulosta ja sitä, että sille ei aiheutunut vahinkoa, pääteltiin että jos polkumyyntitoimenpiteitä ei jatketa, pyynnön esittäjän tilanne todennäköisimmin heikkenee.

(108)

ELIAS ja Polyconcept väittivät, että EU:n markkinoilla kysyntä on siirtynyt sytytinkivellisistä pietsosähköisiin sytyttimiin ja suuntaus on sama jatkossakin. Vaikka kuluttajat kasvavassa määrin käyttävätkin pietsosähköisiä sytyttimiä, sytytinkivellisten sytyttimien osuus markkinoista on edelleen noin 70 prosenttia. Sytytinkivellisten sytyttimien kulutus on itse asiassa ollut kasvussa (kuten todettiin johdanto-osan 53 kappaleessa), mikä osoittaa markkinoiden kasvua. Yhteisön tuotannonala kuitenkaan ei ole saanut etua tästä kasvusta, koska se on myynnin menettämisen lisäksi menettänyt myös markkinaosuuttaan sytytinkivellisten sytyttimien markkinoilla.

(109)

ELIAS ja Polyconcept väittivät, että yksi syy väitettyyn heikkoon tulokseen oli se, että pyynnön esittäjä ei onnistunut tunnistamaan muutoksia EU:n markkinoiden kysynnässä. Yhteisön tuotannonala kuitenkin tuottaa jo pietsosähköisiä sytyttimiä ja on sen vuoksi sellaisessa asemassa, että se pystyy vastaamaan niiden kysyntään.

(110)

Tupakoinnin väheneminen on suuntauksena Yhdysvalloissa, mutta yhteisön tuotannonala on silti kyennyt lisäämään markkinaosuuttaan markkinoilla, joilla kilpailua voidaan pitää erittäin kovana, kun otetaan huomioon monet muut tuottajat niin Kaukoidässä kuin EU:ssa. Tuotantokustannusten osalta Yhdysvaltojen esimerkki osoittaa, että yhteisön tuotannonala pystyy kilpailemaan muiden yhteisön tuottajien kanssa, jotka ovat siirtäneet toimintansa Aasian maihin.

(111)

Kuluttajat tai kuluttajajärjestöt eivät ilmoittautuneet tutkimuksen aikana.

(112)

Katsottiin kuitenkin, että edellä esitetyistä syistä toimenpiteillä ei olisi merkittävää vaikutusta myyntihintaan loppukäyttäjälle.

(113)

Edellä esitetyn perusteella katsotaan, ettei ole olemassa yhteisön etuun perustuvia pakottavia syitä olla jatkamatta nykyisten polkumyyntitoimenpiteiden voimassaoloa.

(114)

Kaikille asianomaisille osapuolille ilmoitettiin niistä oleellisista seikoista ja huomioista, joiden perusteella voimassa olevien toimenpiteiden soveltamisen jatkamista aiotaan suositella. Lisäksi asetettiin määräaika, jonka kuluessa osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia ilmoitettujen tietojen johdosta. Mitään näyttöä ei esitetty siitä, että asetuksella (EY) N:o 192/1999 käyttöön otettu soveltamisalan laajentaminen olisi peruutettava.

(115)

Edellä esitetyn perusteella on pääteltävä, että Kiinasta peräisin olevien taikka Taiwanista tuotujen tai Taiwanista peräisin olevien sytytinkivellisten kaasukäyttöisten kertatäyttöisten taskusytyttimien ja tiettyjen uudelleen täytettävien sytyttimien tuontiin sovellettavat, asetuksella (ETY) N:o 3433/91 käyttöön otetut polkumyyntitoimenpiteet, joita on muutettu asetuksella (EY) N:o 1006/95 ja joiden soveltamisalaa on laajennettu asetuksella (EY) N:o 192/1999, olisi säilytettävä voimassa perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti,

12.12.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 326/18

(1)

Elokuussa 1999 neuvosto otti asetuksella (EY) N:o 1796/1999 (2) käyttöön lopullisen polkumyyntitullin muun muassa Etelä-Afrikasta peräisin olevien teräsköysien ja -kaapeleiden tuonnissa.

(2)

Neuvosto päätti marraskuussa 2005, perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen, että muun muassa Etelä-Afrikasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin sovellettavat polkumyynnin vastaiset toimenpiteet olisi pidettävä voimassa, ja antoi asetuksen (EY) N:o 1858/2005 (3).

(3)

Komissio hyväksyi päätöksellä 1999/572/EY (4) hintasitoumuksen, jonka esitti eteläafrikkalainen yritys Scaw Metals Group Haggie Steel Wire Rope, jäljempänä ’yritys’.

(4)

Päätöksen seurauksena tarkasteltavana olevan Etelä-Afrikasta peräisin olevan tuotteen tuonti yhteisöön vapautettiin lopullisista polkumyyntitulleista, jos tuote oli yrityksen valmistama ja jos se oli sitoumuksen soveltamisalaan kuuluvaa lajia, jäljempänä ’sitoumuksen soveltamisalaan kuuluva tuote’.

(5)

Tältä osin on huomattava, että tietyntyyppiset yrityksen tällä hetkellä tuottamat teräsköydet ja -kaapelit eivät kuulu sitoumuksen soveltamisalaan. Näin ollen tällaisista teräsköysistä ja -kaapeleista on maksettava polkumyyntitulli, kun ne luovutetaan vapaaseen liikkeeseen yhteisössä.

(6)

Yritys on antamansa sitoumuksen perusteella velvollinen muun muassa soveltamaan sitoumuksessa vahvistettuja tiettyjä vähimmäishintoja korkeampia hintoja viedessään sitoumuksen soveltamisalaan kuuluvaa tuotetta Euroopan yhteisöön.

(7)

Yritys on hyväksynyt ehdon, jonka mukaan sitoumuksen perusteella myönnettävä vapautus polkumyyntitulleista edellyttää erityisen sitoumuslaskun esittämistä yhteisön tulliviranomaisille. Yritys on myös sitoutunut olemaan laatimatta sitoumuslaskuja sellaisten tarkasteltavana olevan tuotteen lajien myynnistä, jotka eivät kuulu sitoumuksen soveltamisalaan ja joista on näin ollen maksettava polkumyyntitulli. Lisäksi yritys on hyväksynyt sen, että sitoumuslaskuissa on mainittava asetuksen (EY) N:o 1858/2005 liitteessä mainitut tiedot.

(8)

Sitoumuksen ehtojen mukaisesti yrityksen on myös toimitettava komissiolle säännöllisesti yksityiskohtaisia tietoja tarkasteltavana olevan tuotteen myynnistään Euroopan yhteisöön neljännesvuosittain annettavassa raportissa. Raportti on annettava sekä sitoumuksen soveltamisalaan kuuluvista tuotteista, joille voidaan myöntää vapautus polkumyyntitullista, että sellaisista teräsköysi- ja -kaapelilajeista, jotka eivät kuulu sitoumuksen soveltamisalaan ja joista on näin ollen maksettava polkumyyntitulli.

(9)

On selvää, että edellä mainittujen myyntiraporttien on oltava täydellisiä, tyhjentäviä ja virheettömiä kaikkien tietojen osalta ja että liiketoimet ovat täysin sitoumuksen ehtojen mukaisia.

(10)

Jotta sitoumuksen noudattaminen voidaan varmistaa, yritys on sitoutunut myös sallimaan tarkastuskäynnit toimitiloihinsa mainittujen neljännesvuosiraporttien paikkansapitävyyden tarkistamiseksi ja toimittamaan komissiolle kaikki tämän tarvitsemat tiedot.

(11)

On huomattava, että yritys sai komission yksiköiltä 28 päivänä lokakuuta 2003 sitoumuksen rikkomista koskevan varoituskirjeen, koska se oli laatinut sitoumuslaskuja tuotteista, jotka eivät kuulu sitoumuksen soveltamisalaan, mutta joihin muutoin sovelletaan polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä. Varoituskirjeessä todettiin, että koska rikkomukset tapahtuivat erityisolosuhteissa, sitoumuksen hyväksyntää ei aiota peruuttaa, mutta korostettiin, että yrityksen mahdolliset myöhemmät sitoumuksen rikkomukset, vaikka ne olisivat vähäisiä, johtaisivat siihen, että komission olisi vaikea jatkaa yrityksen antaman sitoumuksen hyväksymistä.

(12)

Yrityksen tiloihin Etelä-Afrikassa tehtiin tarkastuskäynti 5 ja 6 päivänä helmikuuta 2007.

(13)

Yritykseen tehdyllä tarkastuskäynnillä kävi ilmi, että yritys laati sitoumuslaskuja sellaisille teräsköysille ja -kaapeleille, jotka eivät kuulu sitoumuksen soveltamisalaan, mutta joihin muutoin sovelletaan polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä. Samalla havaittiin, että yritys ei eräässä tapauksessa ollut täyttänyt vähimmäishintoja koskevaa velvoitettaan. Yrityksen laatimat sitoumuslaskut eivät myöskään olleet asetuksen (EY) N:o 1858/2005 liitteen mukaisia. Edelleen tarkastuskäynnin aikana havaittiin, että yrityksen toimittamat neljännesvuosittaiset myyntiraportit eivät olleet kaikilta osin täydellisiä, tyhjentäviä ja virheettömiä.

(14)

Todettujen rikkomusten yksityiskohdat esitetään komission päätöksessä 2007/1459/EY (5),

12.12.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 326/20

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 3223/94 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten mukaisesti komission vahvistamista kolmansien maiden tuonnin kiinteiden arvojen perusteista liitteissä määriteltävien tuotteiden ja ajanjaksojen osalta.

(2)

Edellä mainittujen perusteiden mukaisesti tuonnin kiinteät arvot on vahvistettava tämän asetuksen liitteessä esitetylle tasolle,

12.12.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 326/22

(1)

Yhteisön vesialueilla ja yhteisön aluksiin sellaisilla muilla vesialueilla, joilla sovelletaan saalisrajoituksia, sovellettavien eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien kalastusmahdollisuuksien ja niihin liittyvien edellytysten vahvistamisesta vuodeksi 2007 21 päivänä joulukuuta 2006 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 41/2007 (3) säädetään kiintiöistä vuodeksi 2007.

(2)

Komission saamien tietojen mukaan tämän asetuksen liitteessä tarkoitetun jäsenvaltion lipun alla purjehtivien tai siinä maassa rekisteröityjen alusten kyseisen kalakannan saaliit ovat täyttäneet vuoden 2007 kiintiön.

(3)

Tämän vuoksi on tarpeen kieltää kyseisen kannan kalastus, sen hallussa pitäminen aluksessa, sen uudelleenlastaaminen ja purkaminen,

12.12.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 326/24

(1)

Asetuksen (EY) N:o 872/2004 liitteessä I luetellaan ne luonnolliset henkilöt, oikeushenkilöt, elimet ja yhteisöt, joita asetuksessa säädetty varojen ja muiden taloudellisten resurssien jäädyttäminen koskee.

(2)

Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston pakotekomitea päätti 28 päivänä marraskuuta 2007 muuttaa luetteloa niistä luonnollisista henkilöistä, oikeushenkilöistä, elimistä ja yhteisöistä, joita varojen ja muiden taloudellisten resurssien jäädyttäminen koskee. Liitettä I olisi tästä syystä muutettava,

12.12.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 326/25

(1)

Elokuussa 1999 neuvosto otti asetuksella (EY) N:o 1796/1999 (2) käyttöön lopullisen polkumyyntitullin muun muassa Etelä-Afrikasta peräisin olevien teräsköysien ja kaapelien tuonnissa yhteisöön.

(2)

Marraskuussa 2005 perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen neuvosto päätti asetuksella (EY) N:o 1858/2005 (3), että muun muassa Etelä-Afrikasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin sovellettavat polkumyynnin vastaiset toimenpiteet olisi pidettävä voimassa.

(3)

Komissio hyväksyi 13 päivänä elokuuta 1999 tehdyllä päätöksellä 1999/572/EY (4) eteläafrikkalaisen yrityksen Scaw Metals Group Haggie Steel Wire Rope, jäljempänä ’Haggie’ tai ’yritys’, esittämän hintasitoumuksen.

(4)

Komissio hyväksyi päätöksellä 1999/572/EY myös seuraavien yritysten hintasitoumukset: Usha Martin Industries & Usha Beltron Ltd (Intia), Aceros Camesa SA de CV (Meksiko) ja Joint Stock Company Silur (Ukraina). Komissio peruutti asetuksella (EY) N:o 1678/2003 (5) ukrainalaisen Joint Stock Company Silur -yrityksen sitoumukselle annetun hyväksynnän. Meksikosta peräisin olevia teräsvaijereita ja -kaapeleita koskevien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolo päättyi 12 päivänä elokuuta 2004 (6). Komissio peruutti 22 päivänä joulukuuta 2005 tehdyllä komission päätöksellä 2006/38/EY Usha Martin Industries & Usha Beltron Ltd yrityksen sitoumukselle annetun hyväksynnän.

(5)

Päätöksen seurauksena tarkasteltavana olevan Etelä-Afrikasta peräisin olevan tuotteen tuonti yhteisöön vapautettiin lopullisista polkumyyntitulleista, jos tuotteen oli valmistanut tämä yritys ja jos se oli sitoumuksen soveltamisalaan kuuluvaa lajia, jäljempänä ’soveltamisalaan kuuluva tuote’.

(6)

Tässä yhteydessä on huomattava, että tietyntyyppiset teräsvaijerit ja kaapelit, joita Haggie valmistaa, eivät kuulu sitoumuksen soveltamisalaan. Näin ollen tällaisista teräsvaijereista ja -kaapeleista oli maksettava polkumyyntitulli, kun ne luovutettiin vapaaseen liikkeeseen yhteisössä.

(7)

Yrityksen antama sitoumus velvoittaa sen mm. viemään soveltamisalaan kuuluvaa tuotetta Euroopan yhteisöön tietyt vähimmäishinnat ylittävillä hinnoilla sitoumuksessa esitetyn mukaisesti.

(8)

Lisäksi yritys on hyväksynyt sitoumuksessa ehdon, jonka mukaan sitoumuksen perusteella myönnettävä vapautus polkumyyntitulleista edellyttää erityisen sitoumuslaskun esittämistä yhteisön tulliviranomaisille. Yritys on myös sitoutunut olemaan laatimatta sitoumuslaskuja sellaisten tarkasteltavana olevan tuotteen lajien myynnistä, jotka eivät kuulu sitoumuksen soveltamisalaan ja joista on näin ollen maksettava polkumyyntitulli. Yritys myös hyväksyi sen, että laadittujen sitoumuslaskujen on sisällettävä tiedot, jotka on esitetty ensin asetuksen (EY) N:o 1796/1999 liitteessä ja myöhemmin asetuksen (EY) N:o 1858/2005 liitteessä.

(9)

Sitoumuksen ehtojen mukaisesti yrityksen on myös toimitettava komissiolle säännöllisesti yksityiskohtaisia tietoja tarkasteltavana olevan tuotteen myynnistään Euroopan yhteisöön neljännesvuosittain annettavalla raportilla. Raportti olisi annettava sekä sitoumuksen soveltamisalaan kuuluvista tuotteista, joille on myönnetty vapautus polkumyyntitullista, että sentyyppisistä teräsvaijereista ja kaapeleista, jotka eivät kuulu sitoumuksen soveltamisalaan ja joista on näin ollen maksettava polkumyyntitulli, kun niitä tuodaan Euroopan yhteisöön.

(10)

On selvää, että edellä mainittujen myyntiraporttien on oltava kaikilta osin täydellisiä, kattavia ja virheettömiä ja että liiketoimissa noudatetaan täysimääräisesti sitoumuksen ehtoja.

(11)

Jotta sitoumuksen noudattaminen voitaisiin varmistaa, yritys sitoutui myös sallimaan tarkastuskäynnit toimitiloihinsa mainittujen neljännesvuosiraporttien paikkansapitävyyden tarkistamiseksi ja toimittamaan komissiolle kaikki tämän tarvitsemat tiedot.

(12)

Yritys sai jo varoituskirjeen komission yksiköiltä 28 päivänä lokakuuta 2003, koska se oli rikkonut sitoumusta laatimalla sitoumuslaskuja tuotteille, jotka eivät kuulu sitoumuksen soveltamisalaan mutta joihin muutoin sovelletaan polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä. Varoituskirjeessä todettiin, että kun otetaan huomioon erityiset olosuhteet, joissa rikkomukset tapahtuivat, komissio ei aio peruuttaa sitoumuksen hyväksyntää, mutta se myös totesi, että jos sitoumusta vielä rikotaan, vaikka vain vähänkin, komission olisi vaikea pitää sitoumuksen hyväksyminen voimassa.

(13)

Yrityksen toimitiloihin Etelä-Afrikassa tehtiin tarkastuskäynti 5 ja 6 päivänä helmikuuta 2007. Tarkastuskäynti koski 1 päivän tammikuuta 2004 ja 31 päivän joulukuuta 2006 välistä ajanjaksoa.

(14)

Tarkastuskäynnillä vahvistui, että yritys oli laatinut kahdessa tapauksessa sitoumuslaskun (laskut nro 935515 ja 935516) tuotteille, joihin sovelletaan polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä mutta jotka eivät kuulu sitoumuksen soveltamisalaan. Sen vuoksi näissä liiketoimissa hyödynnettiin laittomasti polkumyyntitullin maksamisesta annettua vapautusta.

(15)

Tarkastuskäynnillä myös havaittiin, että yritys oli kerran jättänyt mukauttamatta yksikkömyyntihintaa maksuehtojen mukaisesti. Koska mukautusta ei tehty kustannuksiin, jotka liittyvät todelliseen maksuhetkeen, yksikkömyyntihinnat olivat alle sovellettavan vähimmäishinnan.

(16)

Lisäksi tarkastuskäynnillä vahvistettiin, että yritys laati useissa tapauksissa sitoumuslaskuja, jotka eivät olleet asetuksen (EY) N:o 1858/2005 liitteen mukaisia, koska niissä oli maininta ”For sale offshore, not to be sold within the European Union”.

(17)

Tutkittaessa tarkastuskäynnin kattaman ajanjakson aikana laadittuja sitoumuslaskuja havaittiin, että yhtä liiketoimea ei ollut sisällytetty komissiolle neljännesvuosittain toimitettavaan myyntiraporttiin. Lisäksi havaittiin, että yritys raportoi liiketoimista, joissa tavaroita ei ollut tarkoitettu luovutettavaksi vapaaseen liikkeeseen yhteisössä, ikään kuin ne olisi tarkoitettu luovutettavaksi vapaaseen liikkeeseen yhteisössä. Tarkastuskäynnillä myös havaittiin useita liiketoimia, jotka oli ilmoitettu kauttakuljetusmyynniksi, mutta käytännössä tavarat luovutettiin vapaaseen liikkeeseen yhteisössä. Epäselvyyksiä havaittiin myös neljännesvuosittaisissa sitoumusmyyntiä koskevissa raporteissa ja myyntiin liittyvissä laskuissa.

(18)

Koska yritys laati sitoumuslaskuja tarkasteltavana olevista tuotteista, jotka eivät kuuluneet sitoumuksen soveltamisalaan, ja näille liiketoimille myönnettiin polkumyyntitullin maksamisesta vapautus, joka oli tarkoitettu ainoastaan sitoumuksen soveltamisalaan kuuluville tuotteille, kyseessä on sitoumuksen rikkominen.

(19)

Yritys ei noudattanut velvoitetta käyttää vähimmäishintoja kaikessa soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden myynnissä.

(20)

Sellaisten sitoumuslaskujen laatiminen, jotka eivät ole asetuksen (EY) N:o 1858/2005 liitteen mukaisia, voi vaikeuttaa tulliviranomaisten työtä, eivätkä ne pysty enää tehokkaasti valvomaan sitoumusta, minkä vuoksi sitoumus ei enää toimi käytännössä.

(21)

Johdanto-osan 17 kappaleessa esitettyjen seikkojen perusteella päätellään, että yrityksen neljännesvuosittain toimittamat sitoumusta koskevat myyntiraportit eivät olleet kaikilta osin täydellisiä, kattavia ja virheettömiä, minkä vuoksi ne eivät olleen riittävän luotettavia, jotta niitä voitaisiin käyttää sitoumuksen valvontaan. Myös raportointivelvoitteiden noudattamatta jättämistä pidetään sitoumuksen rikkomisena.

(22)

Yritys myönsi kirjeessään, että sitoumuslaskujen ja raporttien laatimisessa tapahtui virheitä, koska yrityksessä ei ymmärretty sitoumuksen teknisiä säännöksiä, teksti luettiin väärin ja/tai yritys ei ottanut huomioon sitoumustekstiä. Kirjeessä ja 26 päivänä huhtikuuta 2007 järjestetyssä kuulemistilaisuudessa myös todettiin, että muutokset ylemmässä johdossa ja organisaatiouudistus vaikuttivat siihen, että sitoumuksen monimutkaisia vaatimuksia ei ymmärretty.

(23)

Yritys myös totesi vastaanottaneensa komission yksiköiden varoituskirjeen 28 päivänä lokakuuta 2003. Yritys kuitenkin väitti, että se ei ole saanut tarkastusraporttia, jossa olisi esitetty tehdyt virheet. Yrityksen mukaan se, että sille ei ilmoitettu tehdyistä virheistä, vaikutti siihen, että se ei muuttanut käytäntöään sitoumusraporttien laatimisessa tai pyrkinyt lisäämään tietojaan sitoumuksesta.

(24)

Vastauksena näihin väitteisiin voidaan todeta, että yritys sai 18 päivänä syyskuuta 2003 komissiolta kirjeen, jossa esitettiin yksityiskohtaisesti havaitut rikkomukset. Lokakuun 28 päivänä 2003 päivätyssä varoituskirjeessä ei enää toistettu rikkomuksia yksityiskohtaisesti vaan viitattiin aiempaan kirjeenvaihtoon komission ja yrityksen välillä.

(25)

Lisäksi on huomattava, että yritys on ehkä hieman sekoittanut asioita viitatessaan tarkastusraporttiin. Komissio ei tehnyt tarkastuskäyntiä ennen 28 päivänä lokakuuta 2003 päivätyn varoituskirjeen lähettämistä, koska rikkomukset, jotka johtivat varoituskirjeen lähettämiseen, vahvistettiin sitoumusraporttien analyysin perusteella. Komissio teki tarkastuskäynnin toukokuussa 2004, mutta koska tarkastus ei johtanut jatkotoimiin, yritykselle ei tarvinnut lähettää siihen liittyvää kirjettä.

(26)

Lisäksi yritys totesi kuulemistilaisuudessa, että tarkastuskäynnin jälkeen yritys tarkasteli uudelleen koko järjestelmäänsä paikan päällä tehdystä tarkastuksesta saatujen kommenttien perusteella tehdäkseen tarvittavat muutokset sitoumusvelvoitteiden noudattamiseksi.

(27)

Yrityksen puolustuksekseen esittämät väitteet siitä, että se ei ymmärtänyt sitoumusta, eivät muuta komission kantaa, jonka mukaan yritys ei noudattanut sitoumusvelvoitteita. On myös huomattava, että yritys oli jo aiemmin saanut varoituskirjeen sitoumuksen rikkomisesta, eikä se toteuttanut tarvittavia toimenpiteitä, jotta olisi vältetty uudet sitoumuksen rikkomiset. Jos sitoumuksen vaatimuksia ei ymmärretä, sitoumuksen valvonnan riittävyys ja luotettavuus vaarantuvat voimakkaasti.

(28)

Yritys myönsi, että hintarikkomus oli tapahtunut kerran, koska se ei ollut tehnyt tarvittavia mukautuksia myyntihintaan myöhästyneen maksun osalta. Yritys väitti kuitenkin, että kaikkien muiden liiketoimien osalta myyntihinnat noudattivat tarkasti vähimmäishintoja. Lisäksi todettiin, että maksun myöhästyminen johtui ennakoimattomista olosuhteista, koska kyseinen asiakas maksaa yleensä ennakolta tavarat ennen lähetyksen toimittamista.

(29)

Näiden väitteiden osalta on syytä huomauttaa, että sitoumuksen mukaisesti yritys sitoutui varmistamaan, että sitoumuksen soveltamisalaan kuuluvan koko myynnin kattava nettomyyntihinta on vähintään sitoumuksessa määrätty vähimmäishinta.

(30)

Lisäksi suhteellisuuden osalta on todettava, että perusasetuksessa ei edellytetä suoraan eikä välillisesti, että sitoumuksen rikkomisen on koskettava vähimmäisosuutta myynnistä tai vähimmäishinnasta.

(31)

Tämä tulkinta on vahvistettu myös ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa, jonka tuomion mukaan mikä tahansa sitoumuksen rikkominen riittää siihen, että komissio voi peruuttaa hyväksyntänsä sitoumukselta (7).

(32)

Näin ollen yrityksen esittämät toimien suhteellisuuteen liittyvät perustelut eivät muuta komission näkemystä siitä, että sitoumusta on rikottu ja että sitoumuksen hyväksyntä olisi peruutettava.

(33)

Yritys väitti, että toimittaessaan säännöllisiä raportteja komissiolle se uskoi, että raportit olivat kaikilta osin täydellisiä, kattavia ja virheettömiä.

(34)

Yritys ei missään vaiheessa yrittänyt raportoida virheellisiä tietoja tai pyrkinyt jättämään pois mitään vaadittuja tietoja.

(35)

Lisäksi yritys korosti sekä kirjeessään että kuulemisen aikana, että se sai etua sitoumuksen rikkomisesta ainoastaan kahdessa tapauksessa ja että virheitä ei tehty minkään kiertämisjärjestelyn puitteissa.

(36)

Edellä esitetyn perusteella on huomautettava, että yrityksen ei katsottu tarkoituksellisesti pyrkivän hyötymään sitoumuksen vaatimusten noudattamatta jättämisestä tai seurannan vaikeuttamisesta. Virheiden toistumisen vuoksi sitoumuksen moitteeton valvonta ei kuitenkaan toimi käytännössä.

(37)

Edellä esitetyn perusteella sitoumuksen hyväksyminen olisi peruttava ja komission päätös 1999/572/EY kumottava. Vastaavasti olisi sovellettava asetuksen (EY) N:o 1858/2005 1 artiklan 2 kohdalla käyttöön otettua lopullista polkumyynnin vastaista tullia,

12.12.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 326/29

(1)

Komission olisi hyväksyttävä monivuotista ohjelmakautta 2008–2013 varten strategiset suuntaviivat, joissa määritellään rahaston toiminnan puitteet.

(2)

Suuntaviivoissa olisi määriteltävä painopisteet sekä päätöksen N:o 573/2007/EY 14 artiklan 4 kohdan mukaiset ensisijaiset tavoitteet, joiden ansiosta jäsenvaltiot, jotka eivät saa tukea koheesiorahastosta, voivat nostaa yhteisön rahoitusosuuden 75 prosenttiin rahaston yhteisrahoittamissa hankkeissa.

(3)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Tanskan asemasta tehdyn pöytäkirjan 2 artiklan mukaisesti tämä päätös ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan.

(4)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemaa koskevan pöytäkirjan 3 artiklan mukaisesti Irlanti on ilmoittanut 6 päivänä syyskuuta 2005 päivätyllä kirjeellään haluavansa osallistua päätöksen N:o 573/2007/EY tekemiseen ja soveltamiseen.

(5)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemaa koskevan pöytäkirjan 3 artiklan mukaisesti Yhdistynyt kuningaskunta on ilmoittanut 27 päivänä lokakuuta 2005 päivätyllä kirjeellään haluavansa osallistua päätöksen N:o 573/2007/EY tekemiseen ja soveltamiseen.

(6)

Tässä päätöksessä tarkoitetuissa toimenpiteissä on otettu huomioon ulkorajarahaston perustamisesta vuosiksi 2007–2013 osana yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevaa yleisohjelmaa 23 päivänä toukokuuta 2007 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 574/2007/EY (2) 56 artiklalla perustetun yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa käsittelevän yhteisen komitean lausunto,

12.12.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 326/32

(1)

Korkeapatogeenisen lintuinfluenssan H5N1-alatyypin esiintymiseen yhteisön siipikarjassa liittyvistä tietyistä suojatoimenpiteistä ja päätöksen 2006/135/EY kumoamisesta 14 päivänä kesäkuuta 2006 tehdyssä komission päätöksessä 2006/415/EY (3) vahvistetaan tietyt suojatoimenpiteet kyseisen taudin leviämisen ehkäisemiseksi; toimenpiteisiin kuuluu alueiden A ja B muodostaminen epäillyn tai vahvistetun taudinpurkauksen seurauksena.

(2)

Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Romaniassa ja Puolassa ilmenneiden korkeapatogeenisen lintuinfluenssan H5N1-alatyypin taudinpurkausten jälkeen päätöstä 2006/415/EY muutettiin viimeksi 3 päivänä joulukuuta 2007 tehdyllä päätöksellä 2007/785/EY, joka koskee päätöksen 2006/415/EY muuttamista siltä osin kuin on kyse korkeapatogeenisen lintuinfluenssan H5N1-alatyypin esiintymiseen kyseisten jäsenvaltioiden siipikarjassa liittyvistä tietyistä suojatoimenpiteistä.

(3)

Koska Puolassa on esiintynyt uusi taudinpurkaus rajoitusalueen ulkopuolella, rajoitusalueen rajaamista ja toimenpiteiden kestoa olisi muutettava, jotta epidemiologinen tilanne voidaan ottaa huomioon.

(4)

Päätöstä 2006/415/EY olisi sen vuoksi muutettava.

(5)

Tässä päätöksessä säädettyjä toimenpiteitä olisi tarkasteltava uudelleen elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean seuraavassa kokouksessa,