Euroopan unionin L 336/2009

18.12.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 336/1

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1244/2009,

annettu 30 päivänä marraskuuta 2009,

luettelon vahvistamisesta kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään, ja niistä kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske, annetun asetuksen (EY) N:o 539/2001 muuttamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 62 artiklan 2 kohdan b alakohdan i alakohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 539/2001 (2) liitteissä I ja II olevien kolmansien maiden luetteloiden sisällön olisi oltava sen johdanto-osan 5 kappaleen perusteiden mukainen ja pysyttävä niiden mukaisena. Jotkin kolmannet maat, joiden tilanne on muuttunut näiden perusteiden osalta, olisi siirrettävä liitteestä toiseen.

(2)

Viiden Länsi-Balkanin maan, eli Albanian, Bosnia ja Hertsegovinan, entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian, Montenegron ja Serbian, kanssa tehdyt sopimukset viisumien myöntämisen helpottamisesta tulivat voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008. Sopimukset olivat ensimmäinen konkreettinen toimenpide Länsi-Balkanin maiden kansalaisille tarkoitetun viisumivapaan matkustusjärjestelmän luomiseksi Thessalonikin toimintasuunnitelman mukaisesti. Kunkin maan kanssa aloitettiin viisumivapautta koskeva vuoropuhelu vuonna 2008 ja laadittiin viisumivapautta koskevat etenemissuunnitelmat. Komissio katsoi etenemissuunnitelmien täytäntöönpanosta toukokuussa 2009 tekemässään arvioinnissa, että entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia oli täyttänyt kaikki etenemissuunnitelmassa vahvistetut edellytykset, sekä marraskuussa 2009 tekemässään arvioinnissa, että myös Montenegro ja Serbia täyttävät kaikki niitä koskevissa etenemissuunnitelmissa vahvistetut edellytykset.

(3)	Tästä syystä entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Montenegro ja Serbia olisi siirrettävä asetuksen (EY) N:o 539/2001 liitteeseen II. Viisumivapautta olisi sovellettava ainoastaan kunkin näistä kolmesta maasta myöntämien biometristen passien haltijoihin.

(4)

Kosovossa sellaisena kuin se määritellään Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston 10 päivänä kesäkuuta 1999 hyväksymässä päätöslauselmassa 1244, jäljempänä ’Kosovo (YKTN 1244)’, asuvien henkilöiden ja niiden henkilöiden, joilla on Kosovon (YKTN 1244) aluetta varten myönnetty kansalaisuustodistus, passihakemusten vastaanottamisesta ja passien myöntämisestä vastaa Belgradissa sijaitseva erityinen koordinointiyksikkö. Kun otetaan huomioon erityisesti mahdolliseen laittomaan maahanmuuttoon liittyvät turvallisuusriskit, Serbiaa koskevaa viisumivapautta ei kuitenkaan olisi sovellettava sellaisiin Serbian passin haltijoihin, joiden passin on myöntänyt tämä erityinen koordinointiyksikkö.

(5)	Oikeudellisen selvyyden ja oikeusvarmuuden vuoksi Kosovo (YKTN 1244) olisi asetuksen (EY) N:o 539/2001 1 artiklan 3 kohdan mukaisesti lisättävä mainitun asetuksen liitteeseen I. Tämä ei vaikuta Kosovon (YKTN 1244) asemaan.

(6)

Islannin ja Norjan osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin neuvoston sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä viimeksi mainittujen osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyssä sopimuksessa (3), ja jotka kuuluvat tietyistä mainitun sopimuksen yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä 17 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/437/EY (4) 1 artiklan B kohdassa tarkoitettuun alaan.

(7)

Sveitsin osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välillä allekirjoitetussa sopimuksessa Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen (5), ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan B kohdassa, tarkasteltuna yhdessä päätöksen 2008/146/EY (6) 4 artiklan 1 kohdan kanssa, tarkoitettuun alaan.

(8)

Liechtensteinin osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välillä allekirjoitetussa pöytäkirjassa, joka koskee Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymistä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehtyyn sopimukseen, ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan B kohdassa, tarkasteltuna yhdessä päätöksen 2008/261/EY (7) 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan.

(9)

Tällä asetuksella kehitetään Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 29 päivänä toukokuuta 2000 tehdyn neuvoston päätöksen 2000/365/EY (8) mukaisesti. Yhdistynyt kuningaskunta ei siten osallistu tämän asetuksen antamiseen, se ei sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa eikä sitä sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan.

(10)

Tällä asetuksella kehitetään Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Irlanti ei osallistu Irlannin pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 28 päivänä helmikuuta 2002 tehdyn neuvoston päätöksen 2002/192/EY (9) mukaisesti. Irlanti ei siten osallistu tämän asetuksen antamiseen, se ei sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin.

(11)	Tämä asetus on säädös, joka perustuu Schengenin säännöstöön tai muutoin liittyy siihen vuoden 2003 liittymisasiakirjan 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuin tavoin.

(12)	Tämä asetus on säädös, joka perustuu Schengenin säännöstöön tai muutoin liittyy siihen vuoden 2005 liittymisasiakirjan 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuin tavoin,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 539/2001 seuraavasti:

Muutetaan liite I seuraavasti:

a)	poistetaan 1 osasta maininnat, jotka koskevat entistä Jugoslavian tasavaltaa Makedoniaa, Montenegroa ja Serbiaa;

b)	lisätään 2 osaan maininta seuraavasti: ”Kosovo sellaisena kuin se määritellään Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston 10 päivänä kesäkuuta 1999 hyväksymässä päätöslauselmassa 1244”.

2)	Lisätään liitteessä II olevaan 1 osaan maininnat seuraavasti: ”entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia (10) Montenegro (10) Serbia (lukuun ottamatta niitä Serbian passin haltijoita, joiden passin on myöntänyt Serbian koordinointiyksikkö (serbiaksi Koordinaciona uprava)) (10)

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 19 päivästä joulukuuta 2009.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaisesti.

Tehty Brysselissä 30 päivänä marraskuuta 2009.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

B. ASK

(1) Lausunto annettu 12. marraskuuta 2009 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2) EYVL L 81, 21.3.2001, s. 1.

(3) EYVL L 176, 10.7.1999, s. 36.

(4) EYVL L 176, 10.7.1999, s. 31.

(5) EUVL L 53, 27.2.2008, s. 52.

(6) Neuvoston päätös 2008/146/EY, tehty 28 päivänä tammikuuta 2008, Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen, Sveitsin valaliiton osallistumista Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen koskevan sopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta (EUVL L 53, 27.2.2008, s. 1).

(7) Neuvoston päätös 2008/261/EY, tehty 28 päivänä helmikuuta 2008, Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välisen, Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehtyyn sopimukseen tehtävän pöytäkirjan allekirjoittamisesta Euroopan yhteisön puolesta sekä pöytäkirjan eräiden määräysten väliaikaisesta soveltamisesta (EUVL L 83, 26.3.2008, s. 3).

(8) EYVL L 131, 1.6.2000, s. 43.

(9) EYVL L 64, 7.3.2002, s. 20.

(10) Viisumivapaus koskee ainoastaan biometristen passien haltijoita”.

18.12.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 336/4

NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 30 päivänä marraskuuta 2009,

Euroopan yhteisön ja Mongolian hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen näkökohtia koskevan sopimuksen tekemisestä

(2009/974/EY)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 80 artiklan 2 kohdan yhdessä 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäisen virkkeen ja 300 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan kanssa,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Neuvosto valtuutti 5 päivänä kesäkuuta 2003 komission aloittamaan neuvottelut kolmansien maiden kanssa voimassa olevien kahdenvälisten sopimusten tiettyjen määräysten korvaamisesta yhteisön kanssa tehtävillä sopimuksilla.

(2)

Komissio on neuvotellut yhteisön puolesta Euroopan yhteisön ja Mongolian hallituksen välisen sopimuksen tietyistä lentoliikenteen näkökohdista, jäljempänä ’sopimus’, niiden menettelyjen ja ohjeiden mukaisesti, jotka on esitetty komission valtuuttamisesta aloittamaan neuvottelut kolmansien maiden kanssa voimassa olevien kahdenvälisten sopimusten tiettyjen määräysten korvaamisesta yhteisön kanssa tehtävillä sopimuksilla tehdyn neuvoston päätöksen liitteessä.

(3)	Sopimus allekirjoitettiin yhteisön puolesta 3 päivänä huhtikuuta 2009 sillä varauksella, että se myöhemmin tehdään.

(4)	Sopimus olisi hyväksyttävä,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Hyväksytään yhteisön puolesta Euroopan yhteisön ja Mongolian hallituksen välinen sopimus tietyistä lentoliikenteen näkökohdista.

Sopimuksen teksti on liitetty tähän päätökseen.

2 artikla

Neuvoston puheenjohtaja valtuutetaan nimeämään yksi tai useampi henkilö, jolla on oikeus antaa sopimuksen 7 artiklassa tarkoitettu ilmoitus.

Tehty Brysselissä 30 päivänä marraskuuta 2009.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

B. ASK

(1) Lausunto annettu 15. syyskuuta 2009 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

SOPIMUS

tietyistä lentoliikenteen näkökohdista

EUROOPAN YHTEISÖ

MONGOLIAN HALLITUS

jäljempänä ’osapuolet’,

jotka

TOTEAVAT, että useiden Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden ja Mongolian välillä on tehty kahdenvälisiä lentoliikennesopimuksia, joihin sisältyy Euroopan yhteisön oikeuden vastaisia määräyksiä,

TOTEAVAT, että Euroopan yhteisöllä on yksinomainen toimivalta monissa näkökohdissa, jotka voivat sisältyä Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden kahdenvälisiin lentoliikennesopimuksiin,

TOTEAVAT, että johonkin jäsenvaltioon sijoittautuneilla yhteisön lentoliikenteen harjoittajilla on Euroopan yhteisön oikeuden nojalla oikeus syrjimättömään pääsyyn Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisille lentoreiteille,

OTTAVAT HUOMIOON, että Euroopan yhteisön ja tiettyjen kolmansien maiden välillä on tehty sopimuksia, joiden mukaan näiden kolmansien maiden kansalaiset voivat olla omistajina lentoyhtiöissä, joilla on Euroopan yhteisön lainsäädännön mukainen toimilupa,

TUNNUSTAVAT, että Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden ja Mongolian kahdenvälisten lentoliikennesopimusten eräät määräykset, jotka ovat Euroopan yhteisön oikeuden vastaisia, on saatettava kyseisen oikeuden mukaisiksi, jotta Euroopan yhteisön ja Mongolian väliselle lentoliikenteelle voidaan luoda vankka oikeusperusta ja liikenteen jatkuvuus voidaan taata,

TUNNUSTAVAT, että jos jäsenvaltio on nimennyt lentoliikenteen harjoittajan, jonka viranomaisvalvonnasta ja sen jatkuvuudesta vastaa jokin toinen jäsenvaltio, lentoliikenteen harjoittajan nimenneen jäsenvaltion ja Mongolian välisen sopimuksen turvallisuusmääräysten nojalla Mongolialle kuuluvia oikeuksia sovelletaan myös turvallisuusvaatimusten hyväksymiseen, noudattamiseen tai ylläpitämiseen kyseisen toisen jäsenvaltion toimesta sekä kyseisen lentoliikenteen harjoittajan liikennöintiluvan myöntämiseen,

TOTEAVAT, että Euroopan yhteisön lainsäädännön mukaisesti lentoliikenteen harjoittajat eivät periaatteessa saa tehdä sopimuksia, jotka voivat vaikuttaa Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja joiden tavoitteena tai seurauksena on kilpailun estäminen, rajoittaminen tai vääristäminen,

TOTEAVAT, että näiden neuvottelujen yhteydessä Euroopan yhteisön tarkoituksena ei ole vaikuttaa Euroopan yhteisön ja Mongolian välisen lentoliikenteen kokonaismäärään tai yhteisön lentoliikenteen harjoittajien ja Mongolian lentoliikenteen harjoittajien väliseen tasapainoon eikä neuvotella muutoksia voimassa olevien kahdenvälisten lentoliikennesopimusten liikenneoikeuksia koskeviin määräyksiin,

TUNNUSTAVAT, että Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden ja Mongolian välillä tehtyjen kahdenvälisten lentoliikennesopimusten määräykset, joissa i) vaaditaan tai suositaan sellaisten yritysten välisten sopimusten tekemistä, sellaisia yritysten yhteenliittymien päätöksiä tai sellaisia yhteisiä toimintatapoja, jotka estävät, vääristävät tai rajoittavat lentoliikenteen harjoittajien välistä kilpailua merkittävillä reiteillä; tai ii) vahvistetaan tällaisten sopimusten, päätösten tai toimintatapojen vaikutuksia; tai iii) annetaan lentoliikenteen harjoittajille tai muille yksityisille talouden toimijoille valta toimenpiteisiin, joilla estetään, vääristetään tai rajoitetaan lentoliikenteen harjoittajien välistä kilpailua merkittävillä reiteillä, saattavat tehdä yrityksiin sovellettavista kilpailusäännöistä tehottomia,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

1 artikla

Yleiset määräykset

1. Tässä sopimuksessa ’jäsenvaltioilla’ tarkoitetaan Euroopan yhteisön jäsenvaltioita.

2. Kun jossain liitteessä I mainitussa sopimuksessa viitataan kyseisen sopimuksen osapuolena olevan jäsenvaltion kansalaisiin, tämän on katsottava viittaavan Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden kansalaisiin.

3. Kun jossain liitteessä I mainitussa sopimuksessa viitataan kyseisen sopimuksen osapuolena olevan jäsenvaltion lentoliikenteen harjoittajiin tai lentoyhtiöihin, tämän on katsottava viittaavan kyseisen jäsenvaltion nimeämiin lentoliikenteen harjoittajiin tai lentoyhtiöihin.

4. Tällä sopimuksella ei luoda muita liikenneoikeuksia kuin ne, joista on määrätty asianomaisten jäsenvaltioiden ja Mongolian välisissä kahdenvälisissä sopimuksissa. Liikenneoikeuksia myönnetään edelleen asianomaisten jäsenvaltioiden ja Mongolian välisten kahdenvälisten sopimusten mukaisesti.

2 artikla

Jäsenvaltion tekemä nimeäminen

1. Tämän artiklan 2 kohdan määräykset syrjäyttävät liitteessä II olevassa a kohdassa lueteltujen artiklojen vastaavat määräykset, jotka koskevat kyseisen jäsenvaltion tekemää lentoliikenteen harjoittajan nimeämistä ja Mongolian lentoliikenteen harjoittajalle myöntämiä liikennöintilupia ja muita lupia, ja tämän artiklan 3 kohdan määräykset syrjäyttävät liitteessä II olevassa b kohdassa lueteltujen artiklojen vastaavat määräykset, jotka koskevat lentoliikenteen harjoittajan liikennöintilupien tai muiden lupien epäämistä, peruuttamista, tilapäistä peruuttamista tai rajoittamista.

2. Saatuaan ilmoituksen jäsenvaltion tekemästä nimeämisestä Mongolian on myönnettävä asianmukaiset liikennöintiluvat ja muut luvat mahdollisimman pienellä menettelyihin liittyvällä viiveellä edellyttäen, että

i)	lentoliikenteen harjoittaja on sijoittautunut nimeävän jäsenvaltion alueelle Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaisesti ja sillä on Euroopan yhteisön lainsäädännön mukainen voimassa oleva liikennelupa;

ii)	lentoliikenteen harjoittaja on lentotoimintaluvan myöntämisestä vastaavan jäsenvaltion jatkuvan ja tehokkaan viranomaisvalvonnan alainen ja asianomainen ilmailuviranomainen on mainittu selvästi nimeämisessä; ja

iii)	lentoliikenteen harjoittaja on jäsenvaltioiden ja/tai jäsenvaltioiden kansalaisten ja/tai muiden liitteessä III lueteltujen valtioiden ja/tai niiden kansalaisten omistuksessa ja tosiasiallisessa määräysvallassa joko suoraan tai osake-enemmistön kautta.

3. Mongolia voi evätä tai peruuttaa kokonaan tai tilapäisesti jäsenvaltion nimeämän lentoliikenteen harjoittajan liikennöintiluvat tai muut luvat tai rajoittaa niiden käyttöä, jos

i)	lentoliikenteen harjoittaja ei ole sijoittautunut nimeävän jäsenvaltion alueelle Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaisesti tai sillä ei ole Euroopan yhteisön lainsäädännön mukaista voimassa olevaa liikennelupaa;

ii)	lentoliikenteen harjoittaja ei ole lentotoimintaluvan myöntämisestä vastaavan jäsenvaltion jatkuvan ja tehokkaan viranomaisvalvonnan alainen tai asianomaista ilmailuviranomaista ei ole mainittu selvästi nimeämisessä; tai

iii)	lentoliikenteen harjoittaja ei ole jäsenvaltioiden ja/tai jäsenvaltioiden kansalaisten ja/tai muiden liitteessä III lueteltujen valtioiden ja/tai niiden kansalaisten omistuksessa tai tosiasiallisessa määräysvallassa joko suoraan tai osake-enemmistön kautta.

iv)

lentoliikenteen harjoittajalla on jo liikennöintilupa Mongolian ja jonkin toisen jäsenvaltion kahdenvälisen sopimuksen nojalla, ja Mongolia voi osoittaa, että käyttämällä tämän sopimuksen mukaisia liikenneoikeuksiaan reitillä, johon sisältyy jokin paikka kyseisessä toisessa jäsenvaltiossa, lentoliikenteen harjoittaja kiertäisi Mongolian ja toisen jäsenvaltion kahdenvälisessä sopimuksessa määrättyjä liikenneoikeuksiin kohdistuvia rajoituksia; tai

v)	lentoliikenteen harjoittajalla on jonkin jäsenvaltion myöntämä lentotoimintalupa, kyseisen jäsenvaltion ja Mongolian välillä ei ole kahdenvälistä lentoliikennesopimusta ja kyseinen jäsenvaltio on evännyt liikenneoikeuksia Mongolian nimeämiltä lentoliikenteen harjoittajilta.

Mongolia ei saa tämän kohdan mukaisia oikeuksia käyttäessään harjoittaa kansallisuuteen perustuvaa syrjintää yhteisön lentoliikenteen harjoittajien välillä.

3 artikla

Turvallisuus

1. Tämän artiklan 2 kohdan määräyksillä täydennetään liitteessä II olevassa c kohdassa lueteltujen artiklojen vastaavia määräyksiä.

2. Jos jäsenvaltio on nimennyt lentoliikenteen harjoittajan, jonka viranomaisvalvonnasta ja sen jatkuvuudesta vastaa jokin toinen jäsenvaltio, lentoliikenteen harjoittajan nimenneen jäsenvaltion ja Mongolian välisen sopimuksen turvallisuusmääräysten nojalla Mongolialle kuuluvia oikeuksia sovelletaan myös turvallisuusvaatimusten hyväksymiseen, noudattamiseen tai ylläpitämiseen kyseisen toisen jäsenvaltion toimesta sekä kyseisen lentoliikenteen harjoittajan liikennöintiluvan myöntämiseen.

4 artikla

Yhteensopivuus kilpailusääntöjen kanssa

1. Mikään liitteessä I lueteltujen sopimusten kohta ei huolimatta niissä mahdollisesti olevista päinvastaisista määräyksistä saa i) suosia sellaisia yritysten välillä tehtäviä sopimuksia, sellaisia yritysten yhteenliittymien päätöksiä tai sellaisia yhteisiä toimintatapoja, jotka estävät tai vääristävät kilpailua; ii) vahvistaa tällaisten sopimusten, päätösten tai toimintatapojen vaikutuksia; tai iii) antaa yksityisille talouden toimijoille valtaa toimenpiteisiin, joilla estetään, vääristetään tai rajoitetaan kilpailua.

2. Liitteessä I lueteltujen sopimusten määräyksiä ei sovelleta, jos ne ovat ristiriidassa tämän artiklan 1 kohdan kanssa.

5 artikla

Sopimuksen liitteet

Tämän sopimuksen liitteet ovat erottamaton osa tätä sopimusta.

6 artikla

Tarkistaminen tai muuttaminen

Osapuolet voivat milloin tahansa tarkistaa tai muuttaa tätä sopimusta yhteisellä hyväksynnällä.

7 artikla

Voimaantulo

Tämä sopimus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona molemmat osapuolet ovat saaneet toisiltaan diplomaattiteitse kirjallisen ilmoituksen siitä, että sopimuksen voimaan saattamisen edellyttämät sisäiset menettelyt on saatettu päätökseen.

8 artikla

Voimassaolon päättyminen

1. Kumpi tahansa osapuoli voi milloin tahansa päättää tämän sopimuksen voimassaolon toimittamalla asiasta toiselle osapuolelle diplomaattiteitse kirjallisen ilmoituksen. Voimassaolo päättyy kuuden (6) kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona osapuoli on vastaanottanut toiselta osapuolelta tätä koskevan ilmoituksen.

2. Jos jokin liitteessä I mainittu sopimus irtisanotaan, kaikkien tämän sopimuksen määräysten, jotka liittyvät kyseiseen liitteessä I mainittuun sopimukseen, voimassaolo päättyy samaan aikaan.

3. Jos kaikki liitteessä I mainitut sopimukset irtisanotaan, tämän sopimuksen voimassaolo päättyy samaan aikaan.

TÄMÄN VAKUUDEKSI alla mainitut asianmukaisesti valtuutetut edustajat ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

Tämä sopimus on tehty Ulaanbaatarissa kolmantena päivänä huhtikuuta vuonna kaksituhattayhdeksän kahtena kappaleena bulgarian, englannin, espanjan, hollannin, italian, kreikan, latvian, liettuan, maltan, portugalin, puolan, ranskan, romanian, ruotsin, saksan, slovakin, sloveenin, suomen, tanskan, tšekin, unkarin, viron ja mongolian kielellä.

За Европейската общност

Por la Comunidad Europea

Za Evropské společenství

For Det Europæiske Fællesskab

Für die Europäische Gemeinschaft

Euroopa Ühenduse nimel

Για την Ευρωπαϊκή Κοινότητα

For the European Community

Pour la Communauté européenne

Per la Comunità europea

Eiropas Kopienas vārdā

Europos bendrijos vardu

Az Európai Közösség részéről

Għall-Komunitá Ewropea

Voor de Europese Gemeenschap

W imieniu Wspólnoty Europejskiej

Pela Comunidade Europeia

Pentru Comunitatea Europeană

Za Európske spoločenstvo

Za Evropsko skupnost

Euroopan yhteisön puolesta

För Europeiska gemenskapen

За Правителството на Монголия

Por el Gobierno de Mongolia

Za vládu Mongolska

For Mongoliets regering

Für die Regierung der Mongolei

Mongoolia valitsuse nimel

Για την Κυβέρνηση της Μογγολίας

For the Government of Mongolia

Pour le gouvernement de la Mongolie

Per il governo della Mongolia

Mongolijas valdības vārdā

Mongolijos Vyriausybės vardu

Mongólia kormánya részéről

Għall-Gvern tal-Mongolja

Voor de Regering van Mongolië

W imieniu Rządu Mongolii

Pelo Governo da Mongólia

Pentru Guvernul Mongoliei

Za vládu Mongolska

Za vlado Mongolije

Mongolian hallituksen puolesta

För Mongoliets regering

LIITE I

Luettelo tämän sopimuksen 1 artiklassa tarkoitetuista sopimuksista

Mongolian ja Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden väliset lentoliikennesopimukset, jotka on tehty, allekirjoitettu ja/tai parafoitu tämän sopimuksen allekirjoituspäivänä, sellaisina kuin ne ovat muutettuina:

—	Itävallan liittohallituksen ja Mongolian hallituksen välinen lentoliikennesopimus, allekirjoitettu Wienissä 2 päivänä lokakuuta 2007, jäljempänä liitteessä II ’Mongolia–Itävalta-sopimus’;

—	Tanskan kuningaskunnan hallituksen ja Mongolian hallituksen välinen lentoliikennesopimus, tehty Pekingissä 19 päivänä kesäkuuta 1997, jäljempänä liitteessä II ’Mongolia–Tanska-sopimus’;

—	Suomen tasavallan hallituksen ja Mongolian hallituksen välinen lentoliikennesopimus, tehty Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 2000, jäljempänä liitteessä II ’Mongolia–Suomi-sopimus’;

—	Saksan liittotasavallan hallituksen ja Mongolian hallituksen välinen lentoliikennesopimus, tehty Bonnissa 29 päivänä toukokuuta 1998, jäljempänä liitteessä II ’Mongolia–Saksa-sopimus’;

—	Unkarin tasavallan hallituksen ja Mongolian hallituksen välinen lentoliikennesopimus, tehty Ulaanbaatarissa 13 päivänä syyskuuta 1994, jäljempänä liitteessä II ’Mongolia–Unkari-sopimus’;

—	Luxemburgin suurherttuakunnan hallituksen ja Mongolian hallituksen välinen lentoliikennesopimus, tehty Luxemburgissa 18 päivänä maaliskuuta 1995, jäljempänä liitteessä II ’Mongolia–Luxemburg-sopimus’;

—	Alankomaiden kuningaskunnan hallituksen ja Mongolian hallituksen välinen lentoliikennesopimus, tehty Haagissa 9 päivänä maaliskuuta 1995, jäljempänä liitteessä II ’Mongolia–Alankomaat-sopimus’;

—	Puolan kansantasavallan hallituksen ja Mongolian kansantasavallan hallituksen välinen lentoliikennesopimus, tehty 26 päivänä toukokuuta 1989 Ulaanbaatarissa, jäljempänä liitteessä II ’Mongolia–Puola-sopimus’;

—	Romanian hallituksen ja Mongolian hallituksen välinen lentoliikennesopimus, tehty Ulaanbaatarissa 10 päivänä heinäkuuta 1990, jäljempänä liitteessä II ’Mongolia–Romania-sopimus’;

—	Ruotsin kuningaskunnan hallituksen ja Mongolian hallituksen välinen lentoliikennesopimus, tehty Pekingissä 19 päivänä kesäkuuta 1997, jäljempänä liitteessä II ’Mongolia–Ruotsi-sopimus’;

—	Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen ja Mongolian hallituksen välinen lentoliikennesopimus, tehty Lontoossa 1 päivänä maaliskuuta 2000, jäljempänä liitteessä II ’Mongolia–Yhdistynyt kuningaskunta-sopimus’.

LIITE II

Luettelo liitteessä I lueteltujen sopimusten artikloista, joita tarkoitetaan tämän sopimuksen 2 ja 3 artiklassa

Jäsenvaltion tekemä nimeäminen:

—	Mongolia–Itävalta-sopimuksen 3 artiklan 5 kohta

—	Mongolia–Tanska-sopimuksen 3 artiklan 4 kohta

—	Mongolia–Saksa-sopimuksen 3 artiklan 4 kohta

—	Mongolia–Unkari-sopimuksen 3 artiklan 4 kohta

—	Mongolia–Luxemburg-sopimuksen 3 artiklan 4 kohta

—	Mongolia–Alankomaat-sopimuksen 3 artiklan 4 kohta

—	Mongolia–Puola-sopimuksen 3 artiklan 2 kohta

—	Mongolia–Ruotsi-sopimuksen 3 artiklan 4 kohta

—	Mongolia–Yhdistynyt kuningaskunta -sopimuksen 4 artiklan 4 kohta

Liikennöintilupien tai muiden lupien epääminen, peruuttaminen kokonaan tai tilapäisesti tai rajoittaminen:

—	Mongolia–Itävalta-sopimuksen 4 artiklan 1 kohdan a alakohta

—	Mongolia–Tanska-sopimuksen 4 artiklan 1 kohdan a alakohta

—	Mongolia–Suomi-sopimuksen 5 artiklan 1 kohdan a alakohta

—	Mongolia–Saksa-sopimuksen 4 artikla

—	Mongolia–Unkari-sopimuksen 4 artiklan 1 kohdan a alakohta

—	Mongolia–Luxemburg-sopimuksen 4 artiklan 1 kohdan a alakohta

—	Mongolia–Alankomaat-sopimuksen 4 artiklan 1 kohdan a alakohta

—	Mongolia–Puola-sopimuksen 3 artiklan 3 kohta

—	Mongolia–Romania-sopimuksen 3 artiklan 4 kohdan a alakohta

—	Mongolia–Ruotsi-sopimuksen 4 artiklan 1 kohdan a alakohta

—	Mongolia–Yhdistynyt kuningaskunta -sopimuksen 5 artiklan 1 kohdan a alakohta

Turvallisuus:

—	Mongolia–Itävalta-sopimuksen 6 artikla

—	Mongolia–Suomi-sopimuksen 13 artikla

—	Mongolia–Saksa-sopimuksen 12 artikla

—	Mongolia–Unkari-sopimuksen 11 artikla

—	Mongolia–Luxemburg-sopimuksen 7 artikla

—	Mongolia–Alankomaat-sopimuksen 8 artikla

—	Mongolia–Romania-sopimuksen 7 artikla

LIITE III

Luettelo tämän sopimuksen 2 artiklassa tarkoitetuista muista valtioista

a)	Islannin tasavalta (Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen nojalla)

b)	Liechtensteinin ruhtinaskunta (Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen nojalla)

c)	Norjan kuningaskunta (Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen nojalla)

d)	Sveitsin valaliitto (Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen lentoliikennesopimuksen nojalla)

18.12.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 336/12

KOMISSION ASETUS (EU) N:o 1245/2009,

annettu 17 päivänä joulukuuta 2009,

kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) 22 päivänä lokakuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (1),

ottaa huomioon neuvoston asetusten (EY) N:o 2200/96, (EY) N:o 2201/96 ja (EY) N:o 1182/2007 soveltamissäännöistä hedelmä- ja vihannesalalla 21 päivänä joulukuuta 2007 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1580/2007 (2) ja erityisesti sen 138 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

Asetuksessa (EY) N:o 1580/2007 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XV olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1580/2007 138 artiklassa tarkoitetut kiinteät tuontiarvot vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 18 päivänä joulukuuta 2009.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 17 päivänä joulukuuta 2009.

Komission puolesta Puheenjohtajan nimissä

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja

(1) EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2) EUVL L 350, 31.12.2007, s. 1.

LIITE

Kiinteät tuontiarvot tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

(EUR/100 kg)
CN-koodi	Kolmansien maiden koodi (1)	Kiinteä tuontiarvo
0702 00 00	AL	44,1
	MA	76,0
	TN	125,1
	TR	69,3
	ZZ	78,6
0707 00 05	MA	59,4
	TR	102,6
	ZZ	81,0
0709 90 70	MA	44,2
	TR	98,1
	ZZ	71,2
0709 90 80	EG	175,4
0709 90 80	ZZ	175,4
0805 10 20	MA	56,0
	TR	67,7
	ZA	81,6
	ZZ	68,4
0805 20 10	MA	78,3
	TR	58,0
	ZZ	68,2
0805 20 30, 0805 20 50, 0805 20 70, 0805 20 90	HR	52,1
	IL	76,1
	TR	71,9
	ZZ	66,7
0805 50 10	TR	67,7
0805 50 10	ZZ	67,7
0808 10 80	CA	99,8
	CN	88,3
	MK	22,6
	US	91,1
	ZZ	75,5
0808 20 50	CN	47,6
	TR	97,0
	US	168,6
	ZZ	104,4

(1) Komission asetuksessa (EY) N:o 1833/2006 (EUVL L 354, 14.12.2006, s. 19) vahvistettu maanimikkeistö. Koodi ”ZZ” tarkoittaa ”muuta alkuperää”.

18.12.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 336/14

KOMISSION ASETUS (EU) N:o 1246/2009,

annettu 17 päivänä joulukuuta 2009,

asetuksessa (EY) N:o 877/2009 markkinointivuodeksi 2009/10 vahvistettujen sokerialan tiettyjen tuotteiden edustavien hintojen ja niiden tuonnissa sovellettavien lisätullien muuttamisesta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon neuvoston asetuksen (ETY) N:o 318/2006 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä vilja-alan tuontitullien osalta 30 päivänä kesäkuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 951/2006 (2) ja erityisesti sen 36 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan toisen virkkeen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Valkoisen sokerin, raakasokerin ja eräiden siirappien edustavien hintojen sekä niiden tuonnissa sovellettavien lisätullien määrät markkinointivuodeksi 2009/10 on vahvistettu komission asetuksessa (EY) N:o 877/2009 (3). Kyseiset hinnat ja tullien määrät on viimeksi muutettu komission asetuksella (EU) N:o 1230/2009 (4).

(2)	Komissiolla tällä hetkellä käytettävissä olevien tietojen perusteella kyseisiä määriä olisi muutettava asetuksessa (EY) N:o 951/2006 säädettyjen sääntöjen mukaisesti,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 951/2006 36 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden asetuksessa (EY) N:o 877/2009 markkinointivuodeksi 2009/10 vahvistetut edustavat hinnat ja tuonnissa sovellettavat lisätullit ja esitetään ne tämän asetuksen liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 18 päivänä joulukuuta 2009.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 17 päivänä joulukuuta 2009.

Komission puolesta Puheenjohtajan nimissä

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja

(1) EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2) EUVL L 178, 1.7.2006, s. 24.

(3) EUVL L 253, 25.9.2009, s. 3.

(4) EUVL L 330, 16.12.2009, s. 63.

LIITE

Valkoisen sokerin, raakasokerin ja CN-koodiin 1702 90 95 kuuluvien tuotteiden edustavien hintojen ja tuonnissa sovellettavien lisätullien muutetut määrät, joita sovelletaan 18 päivästä joulukuuta 2009

(EUR)
CN-koodi	Edustava hinta 100 nettokilogrammalta tuotetta	Lisätulli 100 nettokilogrammalta tuotetta
1701 11 10 (1)	41,66	0,00
1701 11 90 (1)	41,66	2,41
1701 12 10 (1)	41,66	0,00
1701 12 90 (1)	41,66	2,11
1701 91 00 (2)	45,73	3,75
1701 99 10 (2)	45,73	0,62
1701 99 90 (2)	45,73	0,62
1702 90 95 (3)	0,46	0,24

(1) Vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1234/2007 liitteessä IV olevassa III kohdassa määritellylle vakiolaadulle.

(2) Vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1234/2007 liitteessä IV olevassa II kohdassa määritellylle vakiolaadulle.

(3) Vahvistetaan yhden prosentin sakkaroosipitoisuudelle.

18.12.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 336/16

KOMISSION ASETUS (EU) N:o 1247/2009,

annettu 17 päivänä joulukuuta 2009,

väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönotosta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien molybdeenilankojen tuonnissa

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96 (1), jäljempänä ”perusasetus”, ja erityisesti sen 7 artiklan,

on kuullut neuvoa-antavaa komiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

1. MENETTELY

1.1. Menettelyn aloittaminen

(1)	Euroopan komissio, jäljempänä ”komissio”, vastaanotti 23 päivänä helmikuuta 2009 valituksen, joka koski tiettyjen Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ”Kiina” tai ”asianomainen maa”, peräisin olevien molybdeenilankojen tuontia.

(2)	Valituksen teki perusasetuksen 5 artiklan mukaisesti European Association of Metals (EUROMETAUX), jäljempänä ”valituksen tekijä”, sellaisen tuottajan puolesta, jonka tuotanto muodostaa huomattavan osan eli tässä tapauksessa yli 25 prosenttia molybdeenilankojen kokonaistuotannosta yhteisössä.

(3)	Valituksessa esitetty alustava näyttö tuotteen polkumyynnistä ja tällaisen polkumyynnin aiheuttamasta merkittävästä vahingosta katsottiin riittäväksi perusteeksi menettelyn aloittamiselle.

(4)	Menettely aloitettiin 8 päivänä huhtikuuta 2009, jolloin sitä koskeva ilmoitus (2) julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

1.2. Menettelyn osapuolet

(5)

Komissio ilmoitti virallisesti menettelyn aloittamisesta Kiinassa toimiville vientiä harjoittaville tuottajille sekä niille yhteisön tuojille, kauppiaille, käyttäjille ja järjestöille, joita asian tiedettiin koskevan, Kiinan viranomaisille sekä valituksen tehneelle yhteisön tuottajalle ja muille yhteisön tuottajille, joita asian tiedettiin koskevan. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa. Mahdollisuus tulla kuulluiksi myönnettiin kaikille asianomaisille osapuolille, jotka olivat sitä pyytäneet ja osoittaneet, että niiden kuulemiseen oli olemassa erityisiä syitä.

(6)

Jotta vientiä harjoittavat tuottajat pystyisivät halutessaan esittämään markkinatalouskohtelua tai yksilöllistä kohtelua koskevan pyynnön, komissio lähetti siihen tarvittavat lomakkeet niille kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä Kiinan viranomaisille. Vain yksi yritysryhmä, johon kuuluivat Jinduicheng Molybdenum Co., Ltd, ja siihen etuyhteydessä oleva yritys Jinduicheng Molybdenum Mining Guangming Co., Ltd, jäljempänä ”Jinduicheng-ryhmä”, ilmoittautui ja pyysi yksilöllistä kohtelua.

(7)	Koska vientiä harjoittavien tuottajien määrä Kiinassa sekä tuojien määrä yhteisössä oli ilmeisen suuri, komissio ilmoitti menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa, että tässä tapauksessa voidaan mahdollisesti käyttää perusasetuksen 17 artiklan mukaista otantamenetelmää.

(8)

Jotta komissio voisi päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen, kaikkia kiinalaisia vientiä harjoittavia tuottajia ja yhteisön tuojia pyydettiin ilmoittautumaan komissiolle ja toimittamaan menettelyn aloittamista koskevan ilmoituksen mukaisesti perustiedot tarkasteltavana olevaan tuotteeseen liittyvästä liiketoiminnastaan.

(9)	Koska otantaa koskevaan pyyntöön saatiin vain vähän vastauksia, tehtiin päätös, ettei otanta ollut tarpeen kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien eikä yhteisön tuojien kohdalla.

(10)

Kaikille osapuolille, joita asian tiedettiin koskevan, eli tiedossa oleville kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille sekä yhteisön tuottajille, tuojille, kauppiaille ja käyttäjille lähetettiin erityinen kyselylomake. Vastauksia saatiin yhdeltä vientiä harjoittavien tuottajien ryhmältä Kiinassa, valituksen tehneeltä yhteisön tuottajalta, yhdeltä tuojalta/kauppiaalta ja yhdeltä käyttäjältä.

(11)

Komissio hankki ja tarkasti kaikki polkumyynnin, siitä aiheutuneen vahingon ja yhteisön edun alustavan määrittämisen kannalta tarpeellisina pitämänsä tiedot ja teki tarkastuskäyntejä seuraavien yritysten toimitiloihin:

Vientiä harjoittavat tuottajat Kiinassa

Jinduicheng-ryhmä:

—	Jinduicheng Molybdenum Co., Ltd, Xi'an,

—	Jinduicheng Molybdenum Mining Guangming Co., Ltd, Zibo;

Tuottaja yhteisössä

—	Plansee Metall GmbH, Reutte, Itävalta;

Käyttäjä yhteisössä

—	Praxair Surface Technologies Srl, Fornovo Taro, Italia.

(12)

Yksikään kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja ei pyytänyt markkinatalouskohtelua, joten niille oli määritettävä normaaliarvo vertailumaata, tässä tapauksessa Yhdysvaltoja, koskevien tietojen perusteella. Tästä syystä tehtiin tarkastuskäynti seuraavan yrityksen toimitiloihin:

—	Global Tungsten & Powders Corp, Towanda.

1.3. Tutkimusajanjakso

(13)

Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän huhtikuuta 2008 ja 31 päivän maaliskuuta 2009 välisen ajan, jäljempänä ”tutkimusajanjakso”. Vahingon määrittämisen kannalta merkittävien kehityssuuntausten tarkastelu kattoi maaliskuun 2005 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen ajan, jäljempänä ”tarkastelujakso”.

2. TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

2.1. Tarkasteltavana oleva tuote

(14)

Tarkasteltavana oleva tuote on Kiinasta peräisin oleva molybdeenilanka, jossa on vähintään 99,95 painoprosenttia molybdeenia, jonka poikkileikkauksen suurin läpimitta on suurempi kuin 1,35 mm mutta enintään 4,0 mm ja joka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodiin ex 8102 96 00, jäljempänä ”tarkasteltavana oleva tuote” tai ”molybdeenilanka”.

(15)	Molybdeenilankaa käytetään pääasiassa autoteollisuudessa kovaan kulutukseen joutuvien moottorinosien metallipinnoitukseen lämpöruiskutuksella niiden kulumiskestävyyden parantamiseksi. Tällaisia osia ovat muun muassa männänrenkaat, synkronirenkaat ja voimansiirto-osat.

2.2. Samankaltainen tuote

(16)

Tarkasteltavana olevan tuotteen ja yhteisön tuotannonalan tuottaman ja yhteisön markkinoilla myymän molybdeenilangan välillä ei havaittu mitään eroja. Koska Kiina on siirtymätalousmaa eikä yksikään viejä pyytänyt markkinatalouskohtelua, kuten johdanto-osan 6 kappaleessa mainitaan, normaaliarvo oli määritettävä markkinataloutta toteuttavasta kolmannesta maasta, tässä tapauksessa Yhdysvalloista, saatujen tietojen perusteella. Käytettävissä olevien tietojen mukaan Yhdysvaltojen kotimarkkinoilla tuotettu ja myyty molybdeenilanka sekä Yhdysvalloista muille markkinoille viety molybdeenilanka ovat fysikaalisilta ja kemiallisilta perusominaisuuksiltaan samanlaisia kuin Kiinassa tuotettu ja yhteisöön viety molybdeenilanka.

(17)	Tästä syystä päätellään alustavasti, että molybdeenilangan kaikki lajit ovat perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

3. POLKUMYYNTI

3.1. Markkinatalouskohtelu

(18)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaan Kiinasta peräisin olevaa tuontia koskevissa polkumyyntitutkimuksissa normaaliarvo on määritettävä kyseisen artiklan 1–6 kohdan mukaisesti niiden vientiä harjoittavien tuottajien osalta, joiden todetaan täyttävän perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa vahvistetut vaatimukset.

(19)	Kuten edellä johdanto-osan 6 kappaleessa kuitenkin todettiin, Jinduicheng-ryhmä pyysi ainoastaan yksilöllistä kohtelua. Kyseisten vaatimusten täyttymistä ei tämän vuoksi tarkasteltu.

3.2. Yksilöllinen kohtelu

(20)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaan kyseisen artiklan soveltamisalaan kuuluville maille vahvistetaan yleensä tarvittaessa koko maata koskeva tulli, lukuun ottamatta tapauksia, joissa yritykset voivat osoittaa, että ne täyttävät kaikki perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdassa vahvistetut edellytykset, jolloin niille voidaan myöntää yksilöllinen kohtelu.

(21)

Kyseiset edellytykset ovat lyhyesti seuraavat:

a)	kokonaan tai osittain ulkomaisessa omistuksessa olevien yritysten tai yhteisyritysten tapauksessa viejät voivat vapaasti kotiuttaa pääomia ja voittoja;

b)	vientihinnoista ja -määristä sekä myyntiehdoista päätetään vapaasti;

c)	osake-enemmistö on yksityishenkilöiden hallussa. Hallituksessa tai keskeisissä johtotehtävissä olevien valtion viranhaltijoiden on oltava joko vähemmistönä, tai on osoitettava, että yritys on kaikesta huolimatta riittävän riippumaton valtiosta;

d)	valuuttojen muuntaminen suoritetaan markkinahintaan;

e)	valtio ei puutu yrityksen toimintaan niin, että se mahdollistaisi toimenpiteiden kiertämisen, jos yksittäisille viejille vahvistetaan erilaiset tullit.

(22)

Edellä c kohdassa mainitusta edellytyksestä voitiin todeta, että emoyhtiö, Jingduicheng Molybdenum Co., Ltd, oli valtion omistuksessa. Tutkimusajanjakson aikana vain 20 prosenttia sen osakkeista oli yksityisomistuksessa ja nämä osakkeet edustivat vain 2,4 prosenttia äänioikeuksista. Loput 80 prosenttia osakkeista ja 97,6 prosenttia äänioikeuksista kuuluivat valtion omistamille yrityksille.

(23)	Edellä esitetyn perusteella pääteltiin alustavasti, että Jinduicheng-ryhmälle ei voida myöntää yksilöllistä kohtelua perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

3.3. Normaaliarvo

(24)

Menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa esitettiin, että Yhdysvaltoja käytettäisiin vertailumaana. Yhdysvaltalainen tuottaja Global Tungsten & Powders Corp, jäljempänä ”Global Tungsten”, suostui toimimaan yhteistyössä ja toimitti kaikki tarvittavat tiedot normaaliarvon määrittämiseksi Kiinaa varten. Jinduicheng-ryhmä vastusti tätä valintaa ja ehdotti sen sijaan Meksikossa ja Intiassa toimivia tuottajia. Ne näissä maissa toimivat yritykset, joihin otettiin yhteyttä asian vuoksi, kuitenkin joko kieltäytyivät yhteistyöstä, kuten kävi Intian tapauksessa, tai ilmoittivat, etteivät ne tuottaneet samankaltaista tuotetta. Näin ollen Yhdysvallat vahvistettiin sopivaksi vertailumaaksi normaaliarvon määrittämiseksi Kiinaa varten.

(25)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti olisi huomattava, että koska vertailumaan tuottaja myi asianomaista tuotetta vain vähän kotimarkkinoillaan, kyseistä myyntiä koskevien tietojen käyttöä normaaliarvon tai laskennallisen normaaliarvon määrittämiseen pidettiin kohtuuttomana. Tämän vuoksi Kiinaa koskeva normaaliarvo määritettiin alustavasti Yhdysvalloista muihin kolmansiin maihin, myös yhteisöön, suuntautuvan viennin hintojen perusteella.

3.4. Vientihinta

(26)

Kuten johdanto-osan 9 kappaleessa selitettiin, tutkimuksessa toimi yhteistyössä vain yksi yritysryhmä, Jinduicheng-ryhmä. Sen osuus Kiinasta yhteisöön suuntautuvasta tuonnista on 60–75 prosenttia (3). Tällä perusteella katsottiin, että yhteistyössä toimimisen aste oli alhainen. Tämän vuoksi kaikkien kiinalaisten viejien vientihinnat määritettiin alustavasti käyttämällä yhteistyössä toimineen ryhmän ilmoittamia lukuja, joita täydennettiin johdanto-osan 34 kappaleessa selostetulla tavalla asianmukaisesti oikaistuilla Eurostatin tuontitiedoilla.

3.5. Vertailu

(27)

Normaaliarvoa ja vientihintaa verrattiin noudettuna lähettäjältä -tasolla. Jotta normaaliarvon ja vientihinnan vertailu olisi tasapuolinen, hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erot otettiin asianmukaisesti huomioon tekemällä oikaisuja perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Tällä perusteella tehtiin oikaisuja kuljetus-, merirahti-, vakuutus-, käsittely-, lastaus- ja liitännäiskustannusten sekä välillisten verojen huomioon ottamiseksi aina, kun se katsottiin perustelluksi.

3.6. Polkumyyntimarginaali

(28)	Kuten johdanto-osan 23 kappaleessa selostettiin, Jinduicheng-ryhmä ei täyttänyt perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdassa vahvistettuja yksilöllisen kohtelun edellytyksiä. Tämän vuoksi Kiinalle vahvistettiin koko maata koskeva polkumyyntimarginaali.

(29)	Koko maata koskevaksi väliaikaiseksi polkumyyntimarginaaliksi vahvistettiin 68,4 prosenttia CIF-hinnasta yhteisön rajalla tullaamattomana.

4. VAHINKO

4.1. Yhteisön tuotanto

(30)

Tutkimuksessa todettiin, että yhteisössä on kaksi tuottajaa, jotka tuottavat samankaltaista tuotetta muille kuin kytkösmarkkinoille. Toinen tuottaja ilmoitti suhtautuvansa puolueettomasti menettelyyn ja toimitti yleisiä tietoja tuotannostaan ja myynnistään. Tuottaja, jonka puolesta valitus tehtiin, toimi kaikilta osin yhteistyössä tutkimuksessa ja vastasi kaikkiin kyselylomakkeen kysymyksiin. Kyseisen tuottajan liikesalaisuuksien suojelemiseksi kaikki arkaluonteisiin tietoihin liittyvät luvut ilmoitetaan jäljempänä indeksilukuina tai vaihteluvälinä. Suluissa olevat luvut ovat negatiivisia.

(31)	Perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun yhteisön tuotannon määrä laskettiin edellä esitetyn perusteella lisäämällä täysin yhteistyössä toimineen yhteisön tuottajan tuotantomäärään toisen yhteisön tuottajan ilmoittama tuotantomäärä.

4.2. Yhteisön tuotannonalan määritelmä

(32)

Tutkimus osoitti, että tutkimuksessa täysin yhteistyössä toimineen yhteisön tuottajan tuotanto muodosti yli 80 prosenttia yhteisössä tutkimusajanjaksona tuotetusta molybdeenilangasta. Tämän vuoksi katsotaan, että yritys voi muodostaa yhteisön tuotannonalan perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan ja 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(33)

Koska kyseisen yhteisön tuottajan käyttämä tilikausi on 1 päivän maaliskuuta ja seuraavan vuoden 28 päivän helmikuuta välinen aika, kaikki jäljempänä olevat tiedot esitetään tilikausittain eikä kalenterivuosittain (esim. tilikausi 2005 kattaa 1 päivän maaliskuuta 2004 ja 28 päivän helmikuuta 2005 välisen ajan). Tutkimusajanjakson tiedot koskevat kuitenkin 1 päivän huhtikuuta 2008 ja 31 päivän maaliskuuta 2009 välistä aikaa, kuten johdanto-osan 13 kappaleessa todetaan. Tuontia koskevat tiedot esitetään samalla tavalla.

4.3. Yhteisön kulutus

(34)

Yhteisön kulutus määritettiin laskemalla yhteen tiedossa olevien yhteisön tuottajien myyntimäärä ja Eurostatilta saatuihin tietoihin perustuva kokonaistuontimäärä kolmansista maista. Olisi muistettava, että CN-koodi, johon tarkasteltavana oleva tuote luokitellaan, käsittää tarkasteltavana olevan tuotteen lisäksi myös muita tuotteita. Koska tarkasteltavana olevaa tuotetta koskevia erillisiä tuontitilastoja ei ollut käytössä, Eurostatin tietoja oikaistiin valituksessa ehdotettua menetelmää käyttäen. Tämä menetelmä todettiin luotettavaksi keinoksi saada tarkasteltavana olevaa tuotetta koskevia tietoja.

(35)

Kuten taulukon 1 tiedoista käy ilmi, tarkasteltavana olevan tuotteen kysyntä yhteisössä laski tarkastelujakson aikana 10 prosenttia. Kysyntä kasvoi 4 prosenttia vuoteen 2008 mennessä, mutta laski tämän jälkeen erityisesti autoteollisuutta koetelleen talouskriisin seurauksena.

Taulukko 1

Community consumption	2005	2006	2007	2008	Tutkimusajanjakso
Tonnia	397	405	412	411	358
Indeksi	100	102	104	104	90
Lähde: Eurostat, valituksessa olleet tiedot ja kyselylomakevastaukset

4.4. Tuonti Kiinasta yhteisöön

4.4.1. Kiinasta peräisin olevan tuonnin määrä ja markkinaosuus

(36)

Tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin määrä Kiinasta tarkastelujaksolla määritettiin johdanto-osan 34 kappaleessa mainituista syistä Eurostatilta saatujen ja valituksessa ehdotettua menetelmää käyttäen oikaistujen tietojen perusteella. Näin tarkasteltuna tuonti Kiinasta on kehittynyt seuraavasti:

Taulukko 2

	2005	2006	2007	2008	Tutkimusajanjakso
Määrä (tonnia)	36	65	69	116	97
Indeksi	100	181	192	322	269
Markkinaosuus
Indeksi	100	176	184	310	297
Hinnat (euroa/tonni)	46 712	62 644	56 236	53 019	50 892
Indeksi	100	134	120	114	109
Lähde: Eurostat, valituksessa olleet tiedot

(37)

Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä lisääntyi merkittävästi eli yli kolminkertaistui kasvaen 36 tonnista vuonna 2005 aina 116 tonniin vuonna 2008. Vuonna 2008 saavutetun huipun jälkeen tuonti väheni tutkimusajanjakson aikana yhteisön kulutuksen kehitystä vastaavasti. Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin osuus yhteisön markkinoista kuitenkin lähes kolminkertaistui vuoden 2005 ja tutkimusajanjakson välillä.

(38)	Kiinasta peräisin olevan tuonnin keskihinta oli alimmillaan vuonna 2005. Korkeimmillaan hinta oli vuonna 2006, minkä jälkeen se laski vähitellen 19 prosenttia vuoden 2006 ja tutkimusajanjakson välillä.

4.4.2. Hintojen alittavuus

(39)

Hinnan alittavuutta tutkittiin vertaamalla yhteisön tuotannonalan yhteisön markkinoilla etuyhteydettömille asiakkaille myymien tuotteiden painotettuja keskimääräisiä myyntihintoja, jotka oli oikaistu noudettuna lähettäjältä -tasolle, Kiinasta tulevan tuonnin ensimmäiseltä riippumattomalta asiakkaalta veloitettuihin painotettuihin keskimääräisiin hintoihin, jotka oli määritetty CIF-tasolla ja oikaistu asianmukaisesti tuonnin jälkeisten kustannusten ja tullien huomioon ottamiseksi.

(40)	Tämä vertailu osoitti, että Kiinasta tuotujen tuotteiden hinnat alittivat yhteisön tuotannonalan hinnat niistä prosentteina ilmaistuina 30–35 prosentilla.

4.5. Yhteisön tuotannonalan taloudellinen tilanne

4.5.1. Alustavat huomiot

(41)

Kun polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutusta yhteisön tuotannonalaan tutkittiin, otettiin perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti huomioon kaikki taloudelliset indikaattorit, joiden avulla voitaisiin arvioida yhteisön tuotannonalan tilannetta vuodesta 2005 tutkimusajanjakson päättymiseen.

4.5.2. Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

Taulukko 3

	2005	2006	2007	2008	Tutkimusajanjakso
Tuotanto (indeksi)	100	98	96	73	67
Kapasiteetti (indeksi)	100	100	100	100	100
Kapasiteetin käyttöaste (indeksi)	100	98	96	73	67
Lähde: Vastaukset kyselylomakkeeseen

(42)

Kuten taulukosta käy ilmi, yhteisön tuotannonalan tuotanto väheni tarkastelujakson aikana asteittain 33 prosenttia myötäillen näin Kiinasta tulevan tuonnin merkittävää, yli kolminkertaiseksi kasvanutta määrää samalla ajanjaksolla. Ensimmäisessä vaiheessa eli vuosina 2005–2008 yhteisön tuotannonalan tuotanto väheni 27 prosenttia. Tämä laskusuuntaus vahvistui vuoden 2008 ja tutkimusajanjakson välillä, jolloin tuotanto väheni vielä 8 prosenttia.

(43)	Koska tuotantokapasiteetti pysyi ennallaan, kapasiteetin käyttöaste laski tarkastelujaksolla tuotannon vähennystä vastaavasti.

4.5.3. Myyntimäärä, markkinaosuus, kasvu ja keskimääräiset yksikköhinnat yhteisössä

(44)

Seuraavan taulukon indeksiluvut edustavat yhteisön tuotannonalan myyntiä riippumattomille asiakkaille yhteisössä.

Taulukko 4

	2005	2006	2007	2008	Tutkimusajanjakso
Myyntimäärä yhteisön markkinoilla (indeksi)	100	99	92	75	68
Markkinaosuus (indeksi)	100	97	89	72	76
Keskimääräinen myyntihinta (indeksi)	100	86	96	95	92
Lähde: Vastaukset kyselylomakkeeseen

(45)

Yhteisön tuotannonalan myynti riippumattomille asiakkaille yhteisön markkinoilla väheni huomattavasti eli 32 prosenttia tarkastelujakson aikana. Myynnin vähennys oli huomattavasti suurempi kuin kulutuksen lasku (–10 prosenttia) samana ajanjaksona. Tämän seurauksena myös yhteisön tuotannonalan markkinaosuus pieneni merkittävästi kyseisen jakson aikana.

(46)

Yhteisön tuotannonalan keskimääräinen myyntihinta (noudettuna lähettäjältä -tasolla) etuyhteydettömille asiakkaille yhteisön markkinoilla laski tarkastelujaksolla. Myyntihinnat kohosivat hieman vuonna 2007 vuoteen 2006 verrattuna kyseisenä vuonna tapahtunutta raaka-ainehintojen nousua vastaavasti, mutta laskivat tämän jälkeen uudelleen. Kokonaisuutena katsoen yhteisön tuotannonalan oli laskettava keskimääräisiä myyntihintojaan yhteisön markkinoilla 8 prosenttia.

4.5.4. Varastot

(47)

Seuraavassa taulukossa esitetään varastojen koko kunkin kauden lopussa.

Taulukko 5

2005

2006

2007

2008

Tutkimusajanjakso

Varastot

(indeksi)

100

179

253

233

Lähde: Vastaukset kyselylomakkeeseen

(48)	Varastot kasvoivat merkittävästi eli 133 prosenttia tarkastelujaksolla, mikä kuvastaa tuotannonalan kasvavia vaikeuksia myydä tuotteitaan yhteisön markkinoilla. Varastojen vähentyminen vuosien 2006 ja 2007 välillä vastasi yhteisön kulutuksen kehitystä samalla ajanjaksolla.

4.5.5. Työllisyys, palkat ja tuottavuus

(49)

Seuraavassa taulukossa esitetään yhteisön tuotannonalan työllisyyden, työvoimakustannusten ja tuottavuuden kehittyminen.

Taulukko 6

	2005	2006	2007	2008	Tutkimusajanjakso
Työntekijät (kokoaikaiseksi muutettuna – FTE) (indeksi)	100	109	100	73	68
Työvoimakustannukset (euroa/FTE) (indeksi)	100	106	109	106	106
Tuottavuus (indeksi)	100	90	96	100	98
Lähde: Vastaukset kyselylomakkeeseen

(50)

Yhteisön tuotannonalan työntekijämäärä väheni voimakkaasti vuoden 2005 ja tutkimusajanjakson välillä. Tämä johtui sekä yhteisön tuotannonalan tuotannon laskusta että sen pyrkimyksistä rationalisoida tuotantoa ja parantaa tuottavuutta. Yhteisön tuotannonalan rationalisointitoimet näkyivätkin tuottavuudessa, joka pysyi melko vakaana koko tarkastelujakson.

(51)	Keskimääräiset palkat nousivat tarkastelujakson alkupuolella, mutta laskivat sitten vuoden 2007 ja tutkimusajanjakson välillä.

4.5.6. Kannattavuus ja kassavirta

(52)

Molybdeenilangan myyntiin liittyvät yhteisön tuotannonalan kannattavuus- ja kassavirtatasot olivat negatiivisia tarkastelujakson aikana vuotta 2007 lukuun ottamatta.

Taulukko 7

	2005	2006	2007	2008	Tutkimusajanjakso
Kannattavuus (indeksi)	(100)	(214)	190	(117)	(151)
Kassavirta (indeksi)	(100)	(344)	838	(41)	(97)
Lähde: Vastaukset kyselylomakkeeseen

(53)

Kannattavuus heikkeni merkittävästi tarkastelujaksolla ja erityisesti vuoden 2007 ja tutkimusajanjakson välillä, jolloin se oli heikoimmillaan. Tutkimuksen mukaan kannattavuuden paraneminen vuonna 2007 oli yhteydessä yhteisön kulutuksen myönteiseen kehitykseen, yhteisön tuotannonalan rationalisointitoimiin ja siihen, että yhteisön tuotannonala pystyi nostamaan myyntihintojaan kyseisenä vuonna.

(54)	Kassavirta, joka osoittaa tuotannonalan kykyä rahoittaa itse toimintaansa, kehittyi suurin piirtein samalla tavalla kuin kannattavuus. Kokonaisuutena katsoen tutkimus osoitti, että kassavirta supistui tarkastelujakson aikana.

4.5.7. Investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti

(55)	Yhteisön tuotannonala teki tarkastelujakson alussa huomattavia investointeja tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantoon. Vuodesta 2006 alkaen investointeja oli kuitenkin supistettava.

(56)

Tutkimus osoitti, että yhteisön tuotannonalan kyky hankkia pääomaa kehittyi samalla tavoin kuin sen kannattavuus.

Taulukko 8

	2005	2006	2007	2008	Tutkimusajanjakso
Investoinnit (indeksi)	100	41	6	5	6
Investointien tuotto (indeksi)	(100)	(102)	158	(87)	(106)
Lähde: Vastaukset kyselylomakkeeseen

4.5.8. Tosiasiallisen polkumyyntimarginaalin merkittävyys

(57)

Tutkimuksessa määritetty, edellä johdanto-osan 32 kappaleessa mainittu polkumyyntimarginaali oli merkittävästi vähimmäistasoa suurempi. Kun lisäksi otetaan huomioon polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä ja hinnat erityisesti tutkimusajanjakson aikana, tosiasiallisen polkumyyntimarginaalin vaikutusta yhteisön markkinoilla ei voida pitää vähäisenä.

4.6. Vahinkoa koskevat päätelmät

(58)

Vuoden 2005 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana polkumyynnillä tapahtuva tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti Kiinasta lisääntyi yli 150 prosenttia, ja tarkastelujakson lopussa sen markkinaosuus oli 27,0 prosenttia. Kiinasta polkumyynnillä tuotujen halpojen tuotteiden hinnat alittivat tutkimusajanjakson aikana merkittävästi yhteisön tuotannonalan myyntihinnat. Hinnan alittavuuden painotettu keskiarvo oli tutkimusajanjakson aikana korkea eli 30-35 prosenttia.

(59)	Samaan aikaan yhteisön tuotannonalan myynnin määrä laski 32 prosenttia, vaikka yhteisön kulutus väheni vain 10 prosenttia. Sen markkinaosuus pieneni 17 prosenttiyksikköä ja sen oli laskettava myyntihintojaan 8 prosenttia myynnin ja markkinaosuuden laskusuuntauksen rajoittamiseksi.

(60)

Tämän seurauksena yhteisön tuotannonalan tilanne heikkeni tuntuvasti tarkastelujakson aikana. Tuotanto ja kapasiteetin käyttöaste vähenivät 33 prosenttia päätyen erittäin alhaiselle tasolle tutkimusajanjakson aikana. Varastot yli kaksinkertaistuivat. Myös kannattavuutta, kassavirtaa, työllisyyttä ja investointeja koskevien indikaattoreiden kääntyminen laskusuuntaan kertoo yhteisön tuotannonalan tilanteen heikkenemisestä tarkastelujakson aikana.

(61)	Edellä esitetyn perusteella pääteltiin alustavasti, että yhteisön tuotannonalalle on aiheutunut perusasetuksen 3 artiklassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

5. SYY-YHTEYS

5.1. Johdanto

(62)

Perusasetuksen 3 artiklan 6 ja 7 kohdan mukaisesti tarkasteltiin, onko Kiinasta polkumyynnillä tapahtunut tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti aiheuttanut vahinkoa yhteisön tuotannonalalle siinä määrin, että sitä voidaan pitää merkittävänä. Polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin lisäksi tutkittiin muita tiedossa olevia tekijöitä, jotka olisivat voineet samaan aikaan aiheuttaa vahinkoa yhteisön tuotannonalalle. Tarkoituksena oli varmistaa, ettei niiden yhteisön tuotannonalalle mahdollisesti aiheuttaman vahingon tulkittu johtuneen polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista.

5.2. Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutus

(63)

Samalla kun yhteisön tuotannonalan tilanne heikkeni, polkumyynnillä tapahtunut tuonti Kiinasta lisääntyi jyrkästi. Sen määrä kasvoi yli 150 prosenttia vuoden 2005 ja tutkimusajanjakson välillä ja sen markkinaosuus lähes kolminkertaistui tarkastelujaksolla. Samaan aikaan yhteisön tuotannonalan myynnin määrä väheni merkittävästi (32 prosenttia). Se menetti huomattavan osan markkinaosuudestaan ja lähes kaikki muut vahingon osoittimet, kuten tuotanto, kapasiteetin käyttöaste, investoinnit, kannattavuus, kassavirta ja työllisyys, kehittyivät tutkimuksen mukaan selvästi kielteiseen suuntaan tarkastelujaksolla.

(64)

Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin hinnat nousivat tarkastelujakson alussa, mutta sen jälkeen ne laskivat jatkuvasti ja merkittävästi (19 prosenttia) loppujakson ajan. Vaikka yhteisön tuotannonala laski hintojaan 8 prosenttia, Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin hinnat olivat jatkuvasti yhteisön tuotannonalan hintoja alempia ja alittivat ne 30–35 prosentilla tutkimusajanjakson aikana.

(65)

Erityisesti autoteollisuutta koetelleeseen talouskriisiin liittyvä taloudellisen tilanteen heikkeneminen varsinkin tutkimusajanjakson aikana johti siihen, että yhteisön tuotannonalan myynnin määrä laski merkittävästi eli kolme kertaa enemmän kuin yhteisön kulutus. Tämän seurauksena sen markkinaosuus pieneni huomattavasti, ja koko tämä menetetty markkinaosuus siirtyi Kiinasta tulevalle tuonnille. Samalla myös tuotanto ja kapasiteetin käyttöaste laskivat jyrkästi ja varastot kasvoivat voimakkaasti, yli 100 prosenttia.

(66)	Sen vuoksi katsottiin, että Kiinasta polkumyynnillä tuotujen halpojen tuotteiden suuri määrä vaikutti taloudellisten edellytysten heikentyessä huomattavan kielteisesti yhteisön tuotannonalan taloudelliseen tilanteeseen tutkimusajanjaksolla.

5.3. Muiden tekijöiden vaikutus

(67)	Syy-yhteyden analyysissä tarkasteltiin lisäksi seuraavia muita tekijöitä: yhteisön kulutuksen kehitys, yhteisön tuotannonalan kustannuskehitys ja erityisesti raaka-aineen (molybdeenioksidin) hinnat, tuotannonalan vientitoiminta ja tuonti muista kolmansista maista tarkastelujakson aikana.

5.3.1. Kysynnän kehitys

(68)

Tutkimus osoitti, että kysyntä yhteisön markkinoilla supistui 10 prosenttia tarkastelujaksolla. Kulutus kasvoi aluksi 4 prosenttia vuosina 2005–2008, mutta laski sitten talouskriisin ja sen autoteollisuuteen kohdistuneiden vaikutusten seurauksena 14 prosenttia vuoden 2008 ja tutkimusajanjakson välillä.

(69)

Kuten edellä johdanto-osan 65 kappaleessa selostetaan, Kiinasta tulevan tuonnin määrä kasvoi jyrkästi tarkastelujaksolla, kun taas yhteisön tuotannonalan myynnin määrä väheni huomattavasti enemmän (–32 prosenttia) kuin yhteisön kulutus (–10 prosenttia). Koko yhteisön tuotannonalan menettämän markkinaosuuden valtasi Kiinasta tuleva tuonti. Kulutuksen supistuminen ei näin ollen voi olla syynä yhteisön tuotannonalan taloudellisen tilanteen merkittävään heikkenemiseen tutkimusajanjakson aikana.

5.3.2. Raaka-aineen hinnat yhteisön markkinoilla

(70)

Yhteisön tuotannonala pystyi karsimaan yksikkökustannuksiaan 6 prosenttia tarkastelujakson aikana. Olisi huomattava, että tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannossa käytettävän pääraaka-aineen eli molybdeenioksidin hinta laski tarkastelujaksolla. Niinpä taloudelliseen tilanteen heikentyminen ja taloudelliset tappiot tutkimusajanjakson aikana eivät voi johtua kustannusten kasvusta, vaan ne ovat pikemminkin seurausta myyntihintojen laskusta (–8 prosenttia) kyseisenä aikana.

5.3.3. Yhteisön tuotannonalan vientitoiminta

(71)

Vahinkoa koskevassa tutkimuksessa keskityttiin yhteisön tuotannonalan tilanteeseen sen tärkeimmällä markkina-alueella eli yhteisön markkinoilla. Tarkasteltaessa tuotannonalan vientitoimintaa mahdollisena vahinkoa aiheuttavana tekijänä voitiin todeta, että yhteisön tuotannonalan vientimyynti oli suhteellisen vaatimatonta tarkastelujakson aikana. Kyseisen viennin osuus tuotannonalan kokonaismyynnistä oli alle 10 prosenttia tutkimusajanjakson aikana.

Taulukko 9

	2005	2006	2007	2008	Tutkimusajanjakso
Viennin määrä (indeksi)	100	88	105	50	45
Keskimääräinen vientihinta (indeksi)	100	89	86	93	91
Lähde: Vastaukset kyselylomakkeeseen

(72)

Viennin määrä tosin väheni tarkastelujaksolla autoteollisuudessa vuonna 2008 alkanutta maailmanlaajuista kriisiä vastaavasti, mutta yhteisön markkinat ovat aina olleet yhteisön tuotannonalan tärkein markkina-alue. Näin ollen vientimäärien vähenemisellä on voinut olla vain hyvin vähän kielteistä vaikutusta yhteisön tuotannonalan taloudelliseen tilanteeseen.

5.3.4. Tuonti muista kolmansista maista

(73)	Molybdeenilangan tuottajia on maailmassa erittäin vähän. Kiinan lisäksi sitä tuodaan yhteisöön lähinnä Yhdysvalloista. Tarkastelujaksolla sitä tuotiin lisäksi vähäisiä määriä Intiasta ja Japanista.

(74)

Yhdysvaltojen ainoa samankaltaisen tuotteen tuottaja, joka toimi yhteistyössä tässä tutkimuksessa, toimitti vientitietoja, joiden perusteella voitiin todeta, että tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti Yhdysvalloista vastasi 15–20 prosenttia yhteisön markkinoista tutkimusajanjakson aikana. Kyseisen tuonnin määrä kuitenkin väheni tarkastelujaksolla kokonaisuutena katsoen 21 prosenttia. Suurin vähennys, peräti 17 prosenttia, tapahtui vuoden 2008 ja tutkimusajanjakson välillä. Luottamuksellisuussyistä taulukon 10 tiedot esitetään indeksilukuina.

Taulukko 10

Yhdysvallat	2005	2006	2007	2008	Tutkimusajanjakso
Tuonti (tonnia) Indeksi	100	67	81	96	79
Markkinaosuus Indeksi	100	66	78	92	88
Keskimääräinen tuontihinta Indeksi	100	91	81	87	84
Lähde: Ainoan yhdysvaltalaisen viejän toimittamat tiedot

(75)

Tutkimus osoitti myös, että tutkimusajanjakson aikana Yhdysvalloista peräisin olevan tuonnin hinnat olivat huomattavasti korkeampia kuin Kiinasta polkumyynnillä tuotujen tuotteiden hinnat ja olivat lisäksi samaa tasoa kuin yhteisön tuotannonalan myyntihinnat. Tämä viittaa siihen, että Kiinasta polkumyynnillä tapahtunut tuonti on saattanut vaikuttaa myös Yhdysvalloista tulevan tuonnin hintoihin. Yhdysvalloista peräisin olevan tuonnin mahdollinen kielteinen vaikutus yhteisön markkinoilla ei tästä syystä riittäisi poistamaan Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välistä syy-yhteyttä.

5.3.5. Yhteisön toinen tuottaja

(76)	Käytettävissä olevien tietojen mukaan yhteisön toisen tuottajan myynti yhteisön markkinoilla oli vähäistä. Kyseisen tuottajan toiminta yhteisön markkinoilla ei näin ollen voinut olla syynä yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon.

5.4. Syy-yhteyttä koskevat päätelmät

(77)

Yhteisön tuotannonalalle aiheutunut vahinko näkyi lähinnä tuotannon, myyntimäärien ja markkinaosuuden laskuna. Alhaisesta kapasiteetin käyttöasteesta johtunut mittakaavaetujen menetys johti siihen, että yhteisön tuotannonalan taloudellinen tilanne oli kokonaisuutena katsoen negatiivinen. Tutkimus osoitti myös, että polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin aiheuttama hintapaine pakotti yhteisön tuotannonalan laskemaan hintojaan 8 prosenttia, mikä heikensi sen rahoitustilannetta erityisesti tutkimusajanjakson aikana.

(78)	Yhteisön tuotannonalan tilanne heikkeni samaan aikaan, kun Kiinasta tulevan, yhteisön tuotannonalan hinnat jatkuvasti alittavin hinnoin tapahtuvan tuonnin määrä kasvoi jyrkästi. Tämä selittää sen, miksi Kiinasta tulevan tuonnin osuus yhteisön markkinoista kasvoi huomattavasti.

(79)

Tutkittaessa muita tiedossa olevia tekijöitä, jotka olisivat voineet aiheuttaa vahinkoa yhteisön tuotannonalalle, ilmeni, ettei yksikään niistä ollut voinut vaikuttaa tuotannonalaan merkittävästi kielteisellä tavalla eikä poistaa polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja yhteisön tuotannonalalle vahinkoa aiheuttaneen tilanteen välistä syy-yhteyttä varsinkaan tutkimusajanjaksolla.

(80)

Edellä esitetyn analyysin perusteella, jossa on asianmukaisesti erotettu toisistaan yhtäältä kaikkien tiedossa olevien tekijöiden vaikutukset yhteisön tuotannonalan tilanteeseen ja toisaalta polkumyyntihintaan tapahtuneen tuonnin vahingolliset vaikutukset, pääteltiin alustavasti, että Kiinasta tuleva tuonti on aiheuttanut yhteisön tuotannonalalle perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

6. YHTEISÖN ETU

6.1. Alustavat huomautukset

(81)

Perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti tutkittiin, oliko olemassa pakottavia syitä, joiden perusteella voitaisiin päätellä, että polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönotto asianomaisesta maasta tulevassa tuonnissa ei olisi yhteisön edun mukaista. Komissio lähetti kyselylomakkeet kaikille valituksessa mainituille tuojille, kauppiaille ja käyttäjille. Kyselyyn vastasi yksi kauppias ja yksi käyttäjä.

(82)	Tutkimuksessa yhteistyössä toimineilta osapuolilta saatujen tietojen perusteella tehtiin seuraavat alustavat päätelmät.

6.2. Yhteisön tuotannonalan etu

(83)

Molybdeenilanka on ratkaisevan tärkeä tuote valituksen tehneen tuottajan liiketoiminnassa. Kyse on periaatteessa volyymiliiketoiminnasta, jossa riittävän suuria määriä tarvitaan tukemaan korkeamman lisäarvon tuotteiden, esimerkiksi valaistusteollisuudessa käytettyjen tuotteiden, tuotantoa samassa tuotantoketjussa. Volyymiliiketoimintaa tarvitaan kiinteiden yksikkökustannusten pitämiseksi kurissa.

(84)	Jos polkumyyntitulleja ei oteta käyttöön, tämä vaikuttaisi kielteisesti molybdeenilankaan liittyvään liiketoimintaan ja voisi johtaa tilanteeseen, jossa Kiinasta tuleva tuonti syrjäyttäisi yhteisön tuotannonalan molybdeenilangan markkinoilta.

(85)	Ehdotettujen toimenpiteiden käyttöönotto antaisi yhteisön tuotannonalalle mahdollisuuden kasvattaa tuotantomääriään, saada takaisin osan polkumyynnillä tapahtuneelle tuonnille menetetystä markkinaosuudesta ja näin toipua vahinkoa aiheuttaneesta polkumyynnistä.

(86)	Yhteenvetona voidaan todeta, että väliaikaisten polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönotto antaisi yhteisön tuotannonalalle mahdollisuuden varmistaa molybdeenilankaan liittyvän liiketoimintansa ja tämän myötä koko tästä keskeisestä tuotteesta riippuvaisen alan elinkelpoisuus.

6.3. Yhteisön tuojien, kauppiaiden ja käyttäjien etu

(87)	Vaikka tutkimuksen yhteydessä otettiin yhteyttä lukuisiin osapuoliin, myös tuojien ja käyttäjien yhdistyksiin ja yksittäisiin yrityksiin, yhteistyöhalukkuus on ollut erittäin vähäistä.

(88)

Tutkimus osoitti, että eräät kauppiaat hankkivat molybdeenilankaa yhteisön tuotannonalalta tai kiinalaisilta tuottajilta ja myyvät sen edelleen suoraan autoteollisuudelle. Eräät muut toimijat tarjoavat palveluja autoteollisuudelle. On merkille pantavaa, ettei yksikään autoteollisuudessa toimiva käyttäjä ottanut komissioon yhteyttä tutkimuksen kuluessa. Tämä näytti tukevan yhteisön tuotannonalan väitettä siitä, että tarkasteltavana olevasta tuotteesta aiheutuvien kustannusten osuus autoteollisuuden kokonaiskustannuksista on erittäin pieni.

(89)

Kyselylomakkeet lähetettiin kolmelle tiedossa olevalle, valituksessa mainitulle tuojalle. Yksi tuoja ilmoitti selkeästi, ettei se halunnut osallistua tutkimukseen, kun taas toinen tuoja ei reagoinut lainkaan yhteydenottoon. Vain yksi, Saksassa toimintaansa harjoittava tuoja ilmoittautui ja toimi yhteistyössä tutkimuksessa.

(90)	Kyselylomakkeet lähetettiin myös valituksessa mainituille 18 käyttäjälle. Tutkimuksessa toimi yhteistyössä kuitenkin vain yksi, Italiassa toimiva käyttäjä, jonka osuus Kiinasta peräisin olevan molybdeenilangan tuonnista oli tutkimusajanjakson aikana 35–50 prosenttia.

(91)	Tuojien ja kauppiaiden edusta voidaan todeta, että tutkimuksessa yhteistyössä toimineen kauppiaan toimittamien tietojen mukaan se hankki molybdeenilankaa yksinomaan yhteisön tuottajilta. Näin ollen ehdotettujen toimenpiteiden käyttöönotto ei vaikuttane sen toimintaan.

(92)	Yhteisössä toimivien tarkasteltavana olevan tuotteen tuojien ja kauppiaiden vähäinen kiinnostus tätä tutkimusta kohtaan näyttäisi osoittavan, että ehdotettujen väliaikaisten polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönotolla ei olisi merkittävää vaikutusta niiden toimintaan.

(93)

Italialaisen yhteistyössä toimineen tuottajan osalta tutkimus osoitti, että se toi maahan suuria määriä molybdeenilankaa Kiinasta. Yritys tarjoaa pinnoituspalveluja pääasiassa autoteollisuudelle. Tarkasteltavana olevaan tuotteeseen liittyvän liiketoiminnan osuus on 15–25 prosenttia sen kokonaisliikevaihdosta.

(94)

Ehdotetun polkumyyntitullin käyttöönotto lisää sen vuoksi todennäköisesti kyseisen käyttäjän pinnoituspalvelujen toimintalohkon kustannuksia. Tällä ei kuitenkaan olisi merkittävää vaikutusta yrityksen kokonaistulokseen. Pahimmassa tapauksessa eli jos oletetaan, että kyseinen käyttäjä ei pystyisi siirtämään kustannusten lisäystä lainkaan asiakkaidensa maksettavaksi, tutkimusajanjakson tulos olisi jonkin verran tappiollinen kyseisellä toimintalohkolla ja yritystasolla puolestaan muutamaa prosenttiyksikköä alempi.

(95)

Edellä selostetun perusteella on selvää, että polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönotto vaikuttaisi kielteisesti tämän nimenomaisen käyttäjän pinnoituspalvelujen toimintalohkoon, koska yritys hankkii tuotteensa yksinomaan Kiinasta. Koska käyttäjällä kuitenkin on vahva asema tällä kapealla erikoisalalla luotettavuutensa ja toimitusvarmuutensa ansiosta, se pystynee siirtämään ainakin osan kustannusten lisäyksestä asiakkaittensa maksettavaksi ja/tai hankkimaan molybdeenilankaa muista lähteistä. Tämä vähentäisi ehdotettujen toimenpiteiden kielteistä vaikutusta.

(96)	Edellä esitetty huomioon ottaen pääteltiin alustavasti, että polkumyynnin vastaiset toimenpiteet eivät kokonaisuutena katsoen vaikuttaisi merkittävän kielteisesti tarkasteltavana olevan tuotteen käyttäjien kokonaistilanteeseen yhteisössä.

6.4. Kilpailua ja kauppaa vääristävät vaikutukset

(97)

Tutkimuksen mukaan tarkasteltavana olevan tuotteen tuottajia ja myyjiä on maailmassa vain vähän. Tästä syystä tutkittiin, voisiko polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönotto johtaa kauppaa vääristäviin vaikutuksiin yhteisön markkinoilla ja erityisesti tarjonnan riittämättömyyteen. Vaikka Kiinasta peräisin olevan molybdeenilangan tuonti todennäköisesti vähenisi polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönoton seurauksena, tuotteesta tuskin tulisi pulaa yhteisön markkinoilla, koska yhteisön tuotannonalalla on tutkimuksen mukaan käyttämätöntä kapasiteettia markkinoiden kysynnän tyydyttämiseksi. Lisäksi on olemassa joitakin vaihtoehtoisia hankintalähteitä kuten tuonti Yhdysvalloista.

(98)	Koska ehdotettu polkumyyntitulli palauttaisi tasapuoliset toimintaedellytykset, kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat pystyisivät oletettavasti jatkamaan molybdeenilangan myynti yhteisöön, joskaan eivät enää vahinkoa aiheuttavin hinnoin.

(99)

Toisaalta kuten johdanto-osan 86 kappaleessa selostetaan, jos polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä ei oteta käyttöön, yhteisön tuotannonala ei pysty selviytymään tuotanto- ja myyntimääriensä jatkuvasta vähenemisestä tärkeimmällä markkina-alueellaan. Sen toiminta tällä alalla, joka käsittää samankaltaisen tuotteen lisäksi muitakin tuotteita, olisi siksi vaarassa loppua. Yhteisön tuotannonalan osuus toimituksista yhteisön markkinoille on yli 50 prosenttia. Sen toiminnan loppuminen johtaisi siis erittäin todennäköisesti molybdeenilangan riittämättömään tarjontaan yhteisön markkinoilla, ainakin kunnes yhteisön tuotannonalan myymä tuotemäärä olisi saatu korvattua tuonnilla.

6.5. Yhteisön etua koskevat päätelmät

(100)

Edellä esitetyn perusteella pääteltiin alustavasti, että yhteisön edusta saatavilla olevien tietojen perusteella ei ole pakottavia syitä olla ottamatta käyttöön väliaikaisia toimenpiteitä Kiinasta peräisin olevan molybdeenilangan tuonnissa.

7. VÄLIAIKAISET POLKUMYYNNIN VASTAISET TOIMENPITEET

7.1. Vahingon korjaava taso

(101)

Polkumyyntiä, siitä aiheutuvaa vahinkoa, syy-yhteyttä ja yhteisön etua koskevat päätelmät huomioon ottaen olisi otettava käyttöön väliaikaiset toimenpiteet, jotta Kiinasta polkumyynnillä tapahtuva tuonti ei pääsisi aiheuttamaan enempää vahinkoa yhteisön tuotannonalalle.

(102)

Näiden tullien suuruutta määritettäessä otettiin huomioon todetut polkumyyntimarginaalit ja yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen vahingon korjaamiseksi tarvittava tullin määrä.

(103)

Vahingollisen polkumyynnin vaikutukset poistavan tullin määrää laskettaessa katsottiin, että toimenpiteiden olisi oltava sellaisia, että yhteisön tuotannonala voisi niiden ansiosta kattaa tuotantokustannuksensa ja saada sellaisen myyntivoiton (ennen veroja), joka voitaisiin kohtuudella saada kyseisellä tuotannonalalla samankaltaisen tuotteen myynnistä yhteisössä tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa eli ilman polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutusta. Olisi muistettava, että vuosi 2007 oli se tarkastelujakson vuosi, jona yhteisön tuotannonala tuotti voittoa. Näin ollen laskelmissa käytettiin kyseisen vuoden voittoon perustuvaa voittomarginaalia ennen veroja, joka oli 0–5 prosenttia. Tämän perusteella yhteisön tuotannonalalle laskettiin samankaltaisen tuotteen vahinkoa aiheuttamaton hinta.

(104)

Tarvittava hinnankorotus määritettiin tämän jälkeen vertaamalla hinnan alittavuuden laskemisen yhteydessä määritettyä painotettua keskimääräistä tuontihintaa, jota oli oikaistu tuonnin jälkeisten kustannusten ja tullien huomioon ottamiseksi, yhteisön tuotannonalan yhteisön markkinoilla myymien tuotteiden vahinkoa aiheuttamattomaan hintaan. Vertailusta johtuvat mahdolliset erot ilmaistiin tämän jälkeen prosentteina tuonnin kokonaisarvosta.

7.2. Väliaikaiset toimenpiteet

(105)

Edellä esitetyn perusteella katsotaan, että Kiinasta peräisin olevassa tuonnissa olisi perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti otettava käyttöön väliaikainen polkumyyntitulli polkumyynti- ja vahinkomarginaaleista alemman suuruisena alhaisemman tullin säännön mukaisesti. Tässä tapauksessa tullin olisi näin ollen oltava todetun vahinkomarginaalin suuruinen.

(106)

Ehdotettu polkumyyntitulli on seuraava:

Kiina	Vahingon korjaava marginaali	Polkumyyntimarginaali	Polkumyyntitulli
Kaikki yritykset	64,3 %	68,4 %	64,3 %

8. ILMOITTAMINEN OSAPUOLILLE

(107)

Edellä esitetyt alustavat päätelmät ilmoitetaan kaikille asianomaisille osapuolille, joille annetaan tilaisuus esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi. Niiden huomautukset tutkitaan ja, jos ne ovat oikeutettuja, otetaan huomioon ennen lopullisten päätösten tekemistä. Lisäksi olisi huomattava, että kaikki tätä asetusta varten tehdyt polkumyyntitullien käyttöönottoa koskevat päätelmät ovat väliaikaisia ja niitä voidaan joutua harkitsemaan uudelleen mahdollisia lopullisia päätelmiä varten,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1. Otetaan käyttöön väliaikainen polkumyyntitulli tuotaessa Kiinan kansantasavallasta peräisin olevaa, tällä hetkellä CN-koodiin ex 8102 96 00 (Taric-koodi 8102960010) kuuluvaa molybdeenilankaa, jossa on vähintään 99,95 painoprosenttia molybdeenia ja jonka poikkileikkauksen suurin läpimitta on suurempi kuin 1,35 mm mutta enintään 4,0 mm.

2. Edellä 1 kohdassa kuvatun tuotteen vapaasti yhteisön rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettava väliaikainen polkumyyntitulli on 64,3 prosenttia.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun tuotteen luovutus vapaaseen liikkeeseen yhteisössä edellyttää väliaikaisen tullin määrää vastaavan vakuuden antamista.

4. Jollei toisin säädetä, sovelletaan tulleja koskevia voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä.

2 artikla

Asianomaiset osapuolet voivat pyytää, että niille ilmoitetaan niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella tämä asetus annettiin, esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla komission kuulemiksi yhden kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 384/96 20 artiklan soveltamista.

Asianomaiset osapuolet voivat asetuksen (EY) N:o 384/96 21 artiklan 4 kohdan mukaisesti esittää huomautuksiaan tämän asetuksen soveltamisesta yhden kuukauden kuluessa sen voimaantulosta.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämän asetuksen 1 artiklaa sovelletaan kuuden kuukauden ajan.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 17 päivänä joulukuuta 2009.

Komission puolesta

José Manuel BARROSO

Puheenjohtaja

(1) EYVL L 56, 6.3.1996, s. 1.

(2) EUVL C 84, 8.4.2009, s. 5.

(3) Tämä luku on saatu vertaamalla Jinduicheng-ryhmän kokonaisvientiä asianmukaista CN-koodia koskeviin oikaistuihin Eurostatin tietoihin. Luottamuksellisuussyistä sen osuus Kiinasta tuotujen tuotteiden kokonaismäärästä ilmaistaan vaihteluvälinä.

18.12.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 336/27

KOMISSION ASETUS (EU) N:o 1248/2009,

annettu 17 päivänä joulukuuta 2009,

maissin tuontitullin enimmäisalennuksen vahvistamisesta asetuksessa (EY) N:o 676/2009 tarkoitetun tarjouskilpailun yhteydessä

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Komission asetuksella (EY) N:o 676/2009 (2) on avattu tarjouskilpailu, joka koskee enimmäisalennusta kolmansista maista Espanjaan tuotavan maissin tuontitullista.

(2)

Tuontitariffikiintiöiden soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä Espanjan kohdalla maissin ja durran osalta ja Portugalin kohdalla maissin osalta 18 päivänä joulukuuta 2008 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1296/2008 (3) 8 artiklan mukaisesti komissio voi päättää tuontitullin enimmäisalennuksen vahvistamisesta asetuksen (EY) N:o 1234/2007 195 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Tässä vahvistamisessa on otettava huomioon erityisesti asetuksen (EY) N:o 1296/2008 7 ja 8 artiklassa säädetyt perusteet.

(3)	Tarjouskilpailun voittaa se tarjouksen tekijä, jonka tarjous on tuontitullin enimmäisalennuksen suuruinen tai sitä alhaisempi.

(4)	Maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitea ei ole antanut lausuntoa puheenjohtajansa asettamassa määräajassa,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksessa (EY) N:o 676/2009 tarkoitetussa tarjouskilpailussa 4 päivän joulukuuta ja 17 päivän joulukuuta 2009 välisenä aikana jätettyjen tarjousten osalta maissin tuontitullin enimmäisalennukseksi vahvistetaan 16,60 euroa tonnilta 91 450 tonnin kokonaismäärään asti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 18 päivänä joulukuuta 2009.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 17 päivänä joulukuuta 2009.

Komission puolesta Puheenjohtajan nimissä

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja

(1) EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2) EUVL L 196, 28.7.2009, s. 6.

(3) EUVL L 340, 19.12.2008, s. 57.

18.12.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 336/28

KOMISSION ASETUS (EU) N:o 1249/2009,

annettu 17 päivänä joulukuuta 2009,

maissin tuontitullin enimmäisalennuksen vahvistamisesta asetuksessa (EY) N:o 677/2009 tarkoitetun tarjouskilpailun yhteydessä

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Komission asetuksella (EY) N:o 677/2009 (2) on avattu tarjouskilpailu, joka koskee enimmäisalennusta kolmansista maista Portugaliin tuotavan maissin tuontitullista.

(2)

Tuontitariffikiintiöiden soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä Espanjan kohdalla maissin ja durran osalta ja Portugalin kohdalla maissin osalta 18 päivänä joulukuuta 2008 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1296/2008 (3) 8 artiklan mukaisesti komissio voi päättää tuontitullin enimmäisalennuksen vahvistamisesta asetuksen (ETY) N:o 1234/2007 195 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Tässä vahvistamisessa on otettava huomioon erityisesti asetuksen (EY) N:o 1296/2008 7 ja 8 artiklassa säädetyt perusteet.

(3)	Tarjouskilpailun voittaa se tarjouksen tekijä, jonka tarjous on tuontitullin enimmäisalennuksen suuruinen tai sitä alhaisempi.

(4)	Maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitea ei ole antanut lausuntoa puheenjohtajansa asettamassa määräajassa,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksessa (EY) N:o 677/2009 tarkoitetussa tarjouskilpailussa 4 päivän joulukuuta 2009 ja 17 päivän joulukuuta 2009 välisenä aikana jätettyjen tarjousten osalta maissin tuontitullin enimmäisalennukseksi vahvistetaan 15,60 euroa tonnilta 31 000 tonnin kokonaismäärään asti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 18 päivänä joulukuuta 2009.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 17 päivänä joulukuuta 2009.

Komission puolesta Puheenjohtajan nimissä

Jean-Luc DEMARTY

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston pääjohtaja

(1) EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1.

(2) EUVL L 196, 28.7.2009, s. 7.

(3) EUVL L 340, 19.12.2008, s. 57.

18.12.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 336/29

KOMISSION DIREKTIIVI 2009/159/EU,

annettu 16 päivänä joulukuuta 2009,

kosmeettisia valmisteita koskevan neuvoston direktiivin 76/768/ETY liitteen III muuttamisesta sen mukauttamiseksi tekniikan kehitykseen

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon kosmeettisia valmisteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 27 päivänä heinäkuuta 1976 annetun neuvoston direktiivin 76/768/ETY (1) ja erityisesti sen 8 artiklan 2 kohdan,

on kuullut kuluttajien turvallisuutta käsittelevää tiedekomiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Jäsenvaltiot ja sidosryhmät sopivat hiusväriaineiden turvallisuuden arviointia koskevan strategian mukaisesti, että olisi asianmukaista toimittaa 31 päivään joulukuuta 2007 mennessä kuluttajien turvallisuutta käsittelevälle tiedekomitealle, jäljempänä ’tiedekomitea’, tieteelliset tiedot hapettavien hiusväriaineiden hiuspohjaan muodostamista reaktiotuotteista sekä niiden turvallisuudesta kuluttajille.

(2)

Nykyisin on 31 hiusväriainetta, joiden käyttö kosmeettisissa valmisteissa on väliaikaisesti sallittua 31 päivään joulukuuta 2009 direktiivin 76/768/ETY liitteessä III olevassa 2 osassa säädettyjen rajoitusten ja edellytysten mukaisesti. Kosmetiikka-ala toimitti hapettavien hiusväriaineiden muodostamien reaktiotuotteiden turvallisuutta käsittelevät vaaditut tieteelliset tiedot tiedekomitealle ennen 31 päiväksi joulukuuta 2007 asetettua määräaikaa.

(3)

Tiedekomitea arvioi toimitetut turvallisuutta koskevat tiedot. Tammikuussa 2009 antamassaan lausunnossa tiedekomitea totesi, että se ei pysty tekemään lopullista arviointia hapettavien hiusvärien reaktiotuotteiden aiheuttamasta riskistä, sillä alan toimittama aineisto on puutteellinen. Kosmetiikkateollisuus toimitti puuttuvat tiedot vuoden 2009 syyskuun loppuun mennessä.

(4)

Toimitettujen lisätietojen riskinarviointia sekä reaktiotuotteiden turvallisuutta koskevaa tiedekomitean lopullista lausuntoa varten tarvitaan edellä esitettyjen seikkojen vuoksi vielä lisäaikaa niin, että liitteessä III olevassa 2 osassa luetelluille aineille asetettu väliaikainen määräaika eli 31 päivä joulukuuta 2009 ylittyy.

(5)

Tämän vuoksi liitteessä III olevassa 2 osassa lueteltujen 31 hiusväriaineen sääntely voidaan viimeistellä niiden reaktiotuotteita käsittelevän riskinarvioinnin perusteella ja saattaa osaksi jäsenvaltioiden lainsäädäntöä vasta väliaikaisen määräajan jälkeen. Näin ollen niiden väliaikaista käyttöä kosmeettisissa valmisteissa liitteessä III olevassa 2 osassa säädettyjen nykyisten rajoitusten ja edellytysten mukaisesti olisi jatkettava. Uudeksi jatketuksi määräajaksi asetettavaa 31 päivää joulukuuta 2010 pidetään riittävänä, jotta kyseisten aineiden sääntely voidaan viimeistellä.

(6)	Sen vuoksi direktiiviä 76/768/ETY olisi muutettava.

(7)	Tässä direktiivissä säädetyt toimenpiteet ovat kosmeettisten valmisteiden pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Direktiivin 76/768/ETY muuttaminen

Korvataan direktiivin 76/768/ETY liitteessä III olevan 2 osan viitenumerojen 3, 4, 5, 6, 10, 11, 12, 16, 19, 20, 21, 22, 25, 26, 27, 29, 31, 32, 33, 34, 35, 36, 37, 38, 39, 44, 48, 49, 50, 55 ja 56 kohdalta sarakkeessa g oleva päivämäärä ”31.12.2009” päivämäärällä ”31.12.2010”.

2 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1. Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2009. Niiden on viipymättä toimitettava komissiolle kirjallisina nämä säännökset.

Niiden on sovellettava näitä säännöksiä 1 päivästä tammikuuta 2010.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

3 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

4 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 16 päivänä joulukuuta 2009.

Komission puolesta

José Manuel BARROSO

Puheenjohtaja

(1) EYVL L 262, 27.9.1976, s. 169.

18.12.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 336/31

KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 14 päivänä joulukuuta 2009,

päätöksen 2009/177/EY muuttamisesta hävittämisohjelmien sekä tiettyjen jäsenvaltioiden, alueiden ja osastojen taudista vapaan aseman osalta siltä osin kuin on kyse tietyistä vesieläinten taudeista

(tiedoksiannettu numerolla K(2009) 9888)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2009/975/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon vesiviljelyeläimiin ja niistä saataviin tuotteisiin sovellettavista eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista sekä vesieläinten tiettyjen tautien ehkäisemisestä ja torjunnasta 24 päivänä lokakuuta 2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/88/EY (1) ja erityisesti sen 44 artiklan 2 kohdan ja 49 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvoston direktiivin 2006/88/EY täytäntöönpanosta seuranta- ja hävittämisohjelmien sekä jäsenvaltioiden, alueiden ja osastojen taudista vapaan aseman osalta 31 päivänä lokakuuta 2008 tehdyssä komission päätöksessä 2009/177/EY (2) vahvistetaan mallilomakkeet jäsenvaltioiden hävittämisohjelmien toimittamiseksi hyväksyntää varten direktiivin 2006/88/EY mukaisesti sekä taudista vapaan aseman hyväksymistä koskevien asiakirjojen toimittamiseksi kyseisen direktiivin mukaisesti.

(2)

Päätöksen 2009/177/EY liitteessä I olevassa B osassa esitetään luettelot jäsenvaltioista, vyöhykkeistä ja osastoista, joita direktiivin 2006/88/EY mukaisesti hyväksytyt hävittämisohjelmat koskevat. Kyseisen liitteen C osassa esitetään luettelot kyseisen direktiivin mukaisesti taudista vapaiksi julistetuista jäsenvaltioista, vyöhykkeistä ja osastoista.

(3)

Tanska toimitti tietyistä eläinlääkintäalan kustannuksista 26 päivänä kesäkuuta 1990 tehdyn neuvoston päätöksen 90/424/ETY (3) mukaisesti komissiolle 1 päivän tammikuuta 2009 ja 31 päivän joulukuuta 2013 välistä aikaa koskevan monivuotisen ohjelman virusperäisen verenvuotoseptikemian (VHS-taudin) hävittämiseksi. Kyseinen ohjelma hyväksyttiin jäsenvaltioiden vuodeksi 2009 ja sitä seuraaviksi vuosiksi esittämien eräiden eläintautien ja zoonoosien vuotuisten ja monivuotisten hävittämis-, torjunta- ja seurantaohjelmien hyväksymisestä ja niihin myönnettävästä yhteisön rahoituksesta 28 päivänä marraskuuta 2008 tehdyllä komission päätöksellä 2008/897/EY (4). Ohjelma vastaa päätöksessä 2009/177/EY hyväksymiselle asetettuja vaatimuksia ja olisi sen vuoksi hyväksyttävä direktiivin 2006/88/EY 44 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Kyseisen ohjelman kattamat alueet olisi lisättävä kyseisen päätöksen liitteessä I olevassa B osassa esitettyyn luetteloon.

(4)

Päätöksen 2009/177/EY 12 artiklassa säädetään direktiiviä 2006/88/EY koskevasta poikkeuksesta, jonka mukaan jäsenvaltioita ei tietyin edellytyksin vaadita toimittamaan hyväksyttäviksi hävittämisohjelmia, jotka on hyväksytty hyväksytyn vyöhykkeen aseman saavuttamiseksi VHS:n osalta kalojen virusperäisen verenvuotoseptikemian (VHS) ja tarttuvan verta muodostavan kudoksen kuolion (IHN) osalta hyväksytyn vyöhykkeen aseman ja ei-hyväksytyillä vyöhykkeillä sijaitsevan näiden tautien osalta hyväksytyn tilan aseman saamista varten toteutettavien ohjelmien kelpuuttamisesta 28 päivänä elokuuta 2003 tehdyllä komission päätöksellä 2003/634/EY (5).

(5)

Päätöksellä 2003/634/EY hyväksyttiin Suomen toimittama ohjelma hyväksytyn vyöhykkeen aseman saamiseksi VHS:n osalta. Suomi on nyt toimittanut kyseistä ohjelmaa koskevan raportin päätöksessä 2009/177/EY säädettyjen vaatimusten mukaisesti. Kyseisen ohjelman kattamat alueet olisi sen vuoksi lisättävä kyseisen päätöksen liitteessä I olevassa B osassa olevaan luetteloon.

(6)

Saksa toimitti komissiolle päätöksen 90/424/ETY mukaisesti monivuotisen ohjelman koikarpin herpesviruksen (KHV) hävittämiseksi. Kyseinen ohjelma hyväksyttiin päätöksellä 2008/897/EY 1 päivän tammikuuta 2009 ja 31 päivän joulukuuta 2013 väliseksi ajaksi. Ohjelma vastaa päätöksessä 2009/177/EY hyväksymiselle asetettuja vaatimuksia ja olisi sen vuoksi hyväksyttävä direktiivin 2006/88/EY 44 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Kyseisen ohjelman kattamat alueet olisi lisättävä kyseisen päätöksen liitteessä I olevassa B osassa esitettyyn luetteloon.

(7)

Yhdistyneen kuningaskunnan koko alue sisältyy tällä hetkellä päätöksen 2009/177/EY liitteessä I olevassa C osassa olevaan luetteloon jäsenvaltiona, joka on julistettu direktiivin 2006/88/EY mukaisesti taudista vapaaksi tarttuvan lohen anemian (ISA-tauti) osalta. Yhdistynyt kuningaskunta on ilmoittanut ISA-taudin esiintymisestä osastossa, joka on aikaisemmin julistettu kyseisestä taudista vapaaksi. Päätöksen 2009/177/EY liitteessä I olevassa C osassa olevan luettelon kyseistä jäsenvaltiota koskevia tietoja olisi sen vuoksi muutettava ISA-taudin osalta.

(8)

Yhdistynyt kuningaskunta on nyt toimittanut hyväksyttäväksi ISA-tautia koskevan hävittämisohjelman, jota on tarkoitus soveltaa lounaisiin Shetlandinsaariin. Ohjelma täyttää päätöksen 2009/177/EY vaatimukset. Ohjelma olisi hyväksyttävä ja lounaiset Shetlandinsaaret olisi lisättävä kyseisen päätöksen liitteessä I olevan luettelon B osaan.

(9)

Päätöksellä 2003/634/EY hyväksyttiin Yhdistyneen kuningaskunnan toimittama ohjelma hyväksytyn vyöhykkeen aseman saamiseksi VHS:n osalta. Yhdistynyt kuningaskunta on nyt toimittanut kyseistä ohjelmaa koskevan raportin päätöksessä 2009/177/EY säädettyjen vaatimusten mukaisesti, jotta kyseiset vyöhykkeet julistettaisiin taudista vapaiksi. Raportti täyttää päätöksen 2009/177/EY vaatimukset. Kyseiset vyöhykkeet olisi sen vuoksi lisättävä kyseisen päätöksen liitteessä I olevassa C osassa olevaan luetteloon.

(10)

Lisäksi Pohjois-Irlannin koko rannikko, Lough Foylea lukuun ottamatta, sisältyy tällä hetkellä päätöksen 2009/177/EY liitteessä I olevassa C osassa olevaan luetteloon alueena, joka on julistettu taudista vapaaksi bonamioosi-nilviäistaudin (Bonamia ostreae) osalta. Yhdistynyt kuningaskunta on nyt ilmoittanut bonamioosi-nilviäistaudin esiintymisestä kyseisellä rannikolla Strangforth Loughissa. Sen vuoksi kyseisen päätöksen liitteessä I olevassa C osassa olevassa luettelossa olisi mainittava, että Strangforth Lough jää taudista vapaaksi julistetun alueen ulkopuolelle.

(11)	Sen vuoksi päätöstä 2009/177/EY olisi muutettava.

(12)	Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Muutetaan päätöksen 2009/177/EY liite I tämän päätöksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 14 päivänä joulukuuta 2009.

Komission puolesta

Androulla VASSILIOU

Komission jäsen

(1) EUVL L 328, 24.11.2006, s. 14.

(2) EUVL L 63, 7.3.2009, s. 15.

(3) EYVL L 224, 18.8.1990, s. 19.

(4) EUVL L 322, 2.12.2008, s. 39.

(5) EUVL L 220, 3.9.2003, s. 8.

LIITE

Korvataan liitteessä I oleva B ja C osa seuraavasti:

”B OSA

Jäsenvaltiot, vyöhykkeet ja osastot, joita hyväksytyt hävittämisohjelmat koskevat

Tauti	Jäsenvaltio	ISO-koodi	Hävittämisohjelmaan kuuluvan alueen maantieteelliset rajat (jäsenvaltio, vyöhykkeet ja osastot)
Virusperäinen verenvuotoseptikemia (VHS)	Tanska	DK	Seuraavat vesistöalueet: Tim Å, Hover Å, Heager Å, Velling Å, Skjern Å, Hemmet Mølle Bæk, Lydum Å, Kongeå, Kolding Å, Vejle Å ja Holmsland Klit.
	Suomi	FI	Ahvenanmaan maakunta. Uusikaupunki, Pyhäranta ja Rauma.
Tarttuva vertamuodostavan kudoksen kuolio (IHN)
Koikarpin herpesvirus (KHV-tauti)	Saksa	DE	Sachsenin osavaltio.
Tarttuva lohen anemia (ISA-tauti)	Yhdistynyt kuningaskunta	UK	Lounaiset Shetlandinsaaret.
Marteilioosi-nilviäistauti (Marteilia refringens)
Bonamioosi-nilviäistauti (Bonamia ostreae)
Valkopilkkutauti

C OSA

Taudista vapaiksi julistetut jäsenvaltiot, vyöhykkeet ja osastot

Tauti

Jäsenvaltio

ISO-koodi

Taudista vapaan alueen maantieteelliset rajat (jäsenvaltio, vyöhykkeet ja osastot)

Virusperäinen verenvuotoseptikemia (VHS)

Tanska

Seuraavat vesistöalueet ja rannikkoalueet:

—

Hansted Å

—	Hovmølle Å

—

Grenå

—

Treå

—

Alling Å

—

Kastbjerg

—	Villestrup Å

—

Korup Å

—

Sæby Å

—

Elling Å

—

Uggerby Å

—	Lindenborg Å

—

Øster Å

—	Hasseris Å

—	Binderup Å

—

Vidkær Å

—

Dybvad Å

—	Bjørnsholm Å

—

Trend Å

—	Lerkenfeld Å

—

Vester Å

—	Lønnerup med tilløb

—

Fiskbæk Å

—

Slette Å

—	Bredkær Bæk

—	Vandløb til Kilen

—	Resenkær Å

—	Klostermølle Å

—	Hvidbjerg Å

—

Knidals Å

—

Spang Å

—	Simested Å

—

Skals Å

—

Jordbro Å

—	Fåremølle Å

—

Flynder Å

—

Damhus Å

—

Karup Å

—

Gudenåen

—

Halkær Å

—

Storåen

—

Århus Å

—

Bygholm Å

—

Grejs Å

—

Ørum Å

Irlanti

Kaikki jäsenvaltion alueella mantereella sijaitsevat alueet ja rannikkoalueet, lukuun ottamatta seuraavaa aluetta:

1.	Cape Clear Island.

Kypros

Kaikki jäsenvaltion alueella mantereella sijaitsevat alueet.

Suomi

Kaikki jäsenvaltion alueella mantereella sijaitsevat alueet ja rannikkoalueet, lukuun ottamatta seuraavia alueita:

1.	Ahvenanmaan maakunta

2.	Uusikaupunki, Pyhäranta ja Rauma.

Ruotsi

Koko alue.

Yhdistynyt kuningaskunta

Kaikki mantereella sijaitsevat ja rannikkoalueet Isossa-Britanniassa, Pohjois-Irlannissa, Guernseyssä ja Mansaarella sekä Jerseyssä.

Tarttuva vertamuodostavan kudoksen kuolio (IHN)

Tanska

Koko alue.

Irlanti

Koko alue.

Kypros

Kaikki jäsenvaltion alueella mantereella sijaitsevat alueet.

Suomi

Koko alue.

Ruotsi

Koko alue.

Yhdistynyt kuningaskunta

Kaikki mantereella sijaitsevat ja rannikkoalueet Isossa-Britanniassa, Pohjois-Irlannissa, Guernseyssä ja Mansaarella sekä Jerseyssä.

Koikarpin herpesvirus (KHV-tauti)

Tarttuva lohen anemia (ISA-tauti)

Belgia

Koko alue.

Bulgaria

Koko alue.

Tšekki

Koko alue.

Tanska

Koko alue.

Saksa

Koko alue.

Viro

Koko alue.

Irlanti

Koko alue.

Kreikka

Koko alue.

Espanja

Koko alue.

Ranska

Koko alue.

Italia

Koko alue.

Kypros

Koko alue.

Latvia

Koko alue.

Liettua

Koko alue.

Luxemburg

Koko alue.

Unkari

Koko alue.

Malta

Koko alue.

Alankomaat

Koko alue.

Itävalta

Koko alue.

Puola

Koko alue.

Portugali

Koko alue.

Romania

Koko alue.

Slovenia

Koko alue.

Slovakia

Koko alue.

Suomi

Koko alue.

Ruotsi

Koko alue.

Yhdistynyt kuningaskunta

Kaikki mantereella sijaitsevat ja rannikkoalueet Isossa-Britanniassa, Pohjois-Irlannissa, Guernseyssä ja Mansaarella sekä Jerseyssä, lukuun ottamatta lounaisia Shetlandinsaaria.

Marteilioosi-nilviäistauti (Marteilia refringens)

Irlanti

Koko alue.

Yhdistynyt kuningaskunta

Ison-Britannian koko rannikko.

Pohjois-Irlannin koko rannikko.

Guernseyn ja Hermin koko rannikko.

Jerseyn rannikkoalueet: alue, joka muodostuu Jerseynsaaren nousuveden keskikorkeuden ja kolmen meripeninkulman etäisyydelle Jerseynsaaren laskuveden keskikorkeudesta vedetyn kuvitteellisen viivan välisestä vuorovesialueesta ja välittömästä rannikkoalueesta. Alue sijaitsee Saint-Malon lahdessa Englannin kanaalin etelälaidalla.

Mansaaren koko rannikko.

Bonamioosi-nilviäistauti (Bonamia ostreae)

Irlanti

Irlannin koko rannikko, lukuun ottamatta seuraavia alueita:

1.	Cork Harbour

2.	Galway Bay

3.	Ballinakill Harbour

Clew Bay

5.	Achill Sound

6.	Loughmore, Blacksod Bay

7.	Lough Foyle

8.	Lough Swilly.

Yhdistynyt kuningaskunta

Ison-Britannian koko rannikko, lukuun ottamatta seuraavia alueita:

1.	Cornwallin etelärannikko Lizardista Start Pointiin;

2.	Dorsetin rannikko, Hampshire ja Sussex Portland Billistä Selsey Billiin;

3.	Pohjois-Kentin ja Essexin koko rannikko North Forelandista Felixstoween;

4.	Lounais-Walesin rannikko Wooltack Pointista St Govan’s Headiin, mukaan lukien Milford Haven sekä Cleddau-joen vuorovesialueet idässä ja lännessä;

5.	Loch Sunartin veden sisältävä alue Maclean’s Nosen pohjoisimmasta kärjestä eteläkaakkoon ulottuvan linjan itäpuolelta Auliston Pointiin;

6.	alue, joka sijoittuu West Loch Tarbertiin koilliseen itäkaakkosuunnassa vedetystä linjasta Ardpatrick Pointissa NR 734 578 North Dunskeig Bayhin NR 752 568.

Irlannin koko rannikko, lukuun ottamatta seuraavia alueita:

1.	Lough Foyle

2.	Strangford Lough.

Guernseyn, Hermin ja Mansaaren koko rannikko.

Valkopilkkutauti”

18.12.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 336/36

KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 15 päivänä joulukuuta 2009,

neuvoston direktiivin 64/432/ETY liitteen D muuttamisesta nautojen tarttuvan leukoosin diagnostisten testien osalta

(tiedoksiannettu numerolla K(2009) 9951)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2009/976/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon eläinten terveyteen liittyvistä ongelmista yhteisön sisäisessä nautaeläinten ja sikojen kaupassa 26 päivänä kesäkuuta 1964 annetun neuvoston direktiivin 64/432/ETY (1) ja erityisesti sen 16 artiklan toisen kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Direktiiviä 64/432/ETY sovelletaan unionin sisäiseen nautaeläinten kauppaan, ja sen liitteessä D olevassa II luvussa vahvistetaan nautaeläinten tarttuvan leukoosin määrittämiseksi diagnostiset testit, joita on käytettävä kyseisen taudin valvonnassa ja hävittämisessä, tarkastuksessa ja seurannassa sekä nautaeläinten tarttuvasta leukoosista virallisesti vapaan karjan aseman vahvistamisessa ja ylläpitämisessä sekä unionin sisäisessä nautaeläinten kaupassa vaadittavassa sertifioinnissa.

(2)

Direktiivin 64/432/ETY liitteessä D olevassa II luvussa säädetään, että nautaeläinten tarttuvan leukoosin määrittäminen tehdään joko agargeeli-immunodiffuusiotutkimuksella (AGID), jossa käytetään EY:n virallista standardiseerumia (EI-seerumia) vastaan standardoitua antigeenia, tai entsyymivälitteisellä immunosorbenttimäärityksellä (ELISA), joka on standardoitu E4-seerumia vastaan. Kumpaakin standardiseerumia toimittaa National Veterinary Institute, Technical University of Denmark.

(3)

Nautaeläinten tarttuvaa leukoosia käsittelevä Maailman eläintautijärjestön (OIE) saksalainen vertailulaboratorio (Friedrich-Loeffler-Institut) on yhteistyössä OIE:n Yhdistyneessä kuningaskunnassa (Veterinary Laboratories Agency) ja Puolassa (National Veterinary Research Institute) sijaitsevien vertailulaboratorioiden kanssa vastikään kehittänyt nautaeläinten tarttuvaa leukoosia varten uuden standardiseerumin (E05-seerumi), jota laboratoriot ovat testanneet yhteistestissä. E05-seerumi on validoitu EI- ja E4-seerumeita vastaan eri agargeeli-immunodiffuusiotutkimuksilla ja ELISA-testeillä ja sen jälkeen sisällytetty hyväksyttynä OIE:n standardiseerumina OIE:n maaeläinten diagnostisia testejä ja rokotteita koskevan käsikirjan (Manual of Diagnostic Tests and Vaccines for Terrestrial Animals), kuudes painos, 2008, 2.4.11 luvussa olevan B jakson 2 kohtaan. Seerumia on saatavana Saksassa sijaitsevasta nautaeläinten tarttuvaa leukoosia käsittelevästä OIE:n vertailulaboratoriosta.

(4)	National Veterinary Institute, Technical University of Denmark, on lisäksi ilmoittanut komissiolle, ettei se enää pysty täyttämään velvoitteitaan toimittaa direktiivin 64/432/ETY liitteessä D olevassa II luvussa säädettyjä standardiseerumeja.

(5)	Saksan toimivaltaiset viranomaiset ja Friedrich-Loeffler-Institut ovat lupautuneet toimittamaan E05-seerumia, josta tulee uusi Euroopan unionin virallinen seerumi nautaeläinten tarttuvaa leukoosia varten.

(6)	Sen vuoksi direktiiviä 64/432/ETY olisi muutettava.

(7)	Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Korvataan direktiivin 64/432/ETY liitteessä D oleva II luku tämän päätöksen liitteellä.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 15 päivänä joulukuuta 2009.

Komission puolesta

Androulla VASSILIOU

Komission jäsen

(1) EYVL 121, 29.7.1964, s. 1977/64.

LIITE

Korvataan direktiivin 64/432/ETY liitteessä D oleva II luku seuraavasti:

”II LUKU

NAUTAELÄINTEN TARTTUVAA LEUKOOSIA KOSKEVAT TUTKIMUKSET

Nautaeläinten tarttuvaa leukoosia koskevat tutkimukset suoritetaan immunodiffuusiotutkimuksella (AGID) A ja B jaksossa esitetyissä olosuhteissa tai entsyymivälitteisellä immunosorbenttimäärityksellä (ELISA) C jaksossa esitetyissä olosuhteissa. Agargeeli-immunodiffuusiomenetelmää voidaan käyttää ainoastaan yksittäisten näytteiden testaamiseen. Jos tutkimustulokset ovat asiallisin perustein kiistanalaisia, suoritetaan uusi tarkistus agargeeli-immunodiffuusiotutkimuksella.

AGID- ja ELISA-tutkimukset on standardoitava käyttäen E05-seerumia, joka on EU:n virallinen standardiseerumi ja jota toimittaa

Friedrich-Loeffler-Institut

Bundesforschungsinstitut für Tiergesundheit

OIE Referenzlabor für Enzootische Bovine Leukose (EBL)

Südufer 10

17493 Greifswald — Insel Riems

Saksa.

A. Agargeeli-immunodiffuusiotutkimus nautaeläinten tarttuvan leukoosin määrittämiseksi

1.	Tutkimuksessa käytettävän antigeenin on sisällettävä nautaleukoosiviruksen glykoproteiinia. Antigeeni on standardoitava E05-seerumia vastaan.

Laboratorion antigeenikäyttöstandardien kalibrointi E05-seerumia vastaan on annettava tehtäväksi valtion laitoksille, kansallisille vertailulaboratorioille tai virallisille laitoksille, jotka on 6 a artiklan mukaisesti nimetty koordinoimaan naudan tarttuvan leukoosin diagnosointistandardeja ja -menetelmiä.

Laboratoriossa käytetyt standardiantigeenit on toimitettava vähintään kerran vuodessa 6 a artiklan mukaisesti nimetyille valtion laitoksille, kansallisille vertailulaboratorioille tai virallisille laitoksille testattavaksi E05-seerumia vastaan. Tällaisen standardoinnin lisäksi voidaan käytettävä antigeeni kalibroida B jaksossa esitetyn menetelmän mukaisesti.

Kokeeseen käytettyjen reagenssien koostumus on seuraava:

a)	antigeeni: antigeenin on sisällettävä nautaeläinten tarttuvan leukoosiviruksen spesifistä glykoproteiinia, joka on standardoitu E05-seerumia vastaan;

b)	tutkittava seerumi;

c)	tunnettu positiivinen kontrolliseerumi;

agargeeli:

—	0,8 % agar,

—	8,5 % NaCl,

—	0,05 M Tris-puskuri, pH 7,2,

—	15 ml tätä agaria on vietävä 85 mm:n läpimittaiselle petrimaljalle, jolloin agarin paksuudeksi saadaan 2,6 mm.

5.	Agariin leikataan seitsemästä kosteutta sisältämättömästä kuopasta muodostuva, maljan pohjaan asti ulottuva testikuvio, jossa on yksi keskikuoppa ja kuusi sitä renkaana ympäröivää kuoppaa. Keskikuopan läpimitta: 4 mm Laitakuoppien läpimitta: 6 mm Keskikuopan ja laitakuoppien etäisyys: 3 mm

6.	Keskikuoppa täytetään kalibrointiantigeenilla. Laitakuopat 1 ja 4 (ks. B.3) täytetään tunnetulla positiivisella seerumilla ja kuopat 2, 3, 5 ja 6 testiseerumeilla. Kuopat täytetään siten, että meniskus peittyy.

Tästä saadaan seuraavat määrät:

—	antigeeni: 32 μl,

—	kontrolliseerumi: 73 μl,

—	tutkittava seerumi: 73 μl.

8.	Inkuboidaan 72 tuntia huoneenlämmössä (20–27 °C) suljetussa kosteassa kammiossa.

Tutkimuksen tulos voidaan lukea 24 ja 48 tunnin jälkeen, mutta lopullinen tulos vasta 72 tunnin kuluttua.

a)	Tutkittava seerumi on positiivinen, jos se muodostaa määrätyn saostumaviivan BLV-antigeenin kanssa sekä täysin samanlaisen viivan kontrolliseerumin kanssa.

b)	Tutkittava seerumi on negatiivinen, ellei se muodosta määrättyä saostumaviivaa BLV-antigeenin kanssa eikä taivuta kontrolliseerumin viivaa.

Reaktiota ei voida pitää varmana, jos se

i)	taivuttaa kontrolliseerumin viivaa BLV-antigeenikuoppaa kohti muodostamatta näkyvää saostumaviivaa antigeenin kanssa; tai

ii)	jos sitä ei voida lukea negatiiviseksi eikä positiiviseksi.

Epävarmojen tutkimustulosten tapauksessa voidaan tutkimus toistaa ja käyttää väkevöityä seerumia.

10.	Muita muodostelmia tai kuoppakuvioita voidaan käyttää sikäli kuin suhteessa 1:10 negatiiviseen seerumiin laimennettu E05-seerumi voidaan tunnistaa positiiviseksi.

B. Antigeenin standardointimenetelmä

Tarvittavat liuokset ja materiaalit:

a)	40 ml 1,6-prosenttista agaroosia, joka on valmistettu 0,05-prosenttiseen M Tris-HCl-puskuriin (pH 7,2), jossa on 8,5 prosenttia NaCl:ää;

b)	15 ml nautaleukoosiseerumia, jossa on vasta-ainetta ainoastaan nautaleukoosiviruksen glykoproteiineja vastaan ja joka on laimennettu suhteessa 1:10 puskuriliuokseen, jonka koostumus on 0,05 M Tris/HCl, pH 7,2 ja 8,5 % NaCl;

c)	15 ml nautaleukoosiseerumia, jossa on vasta-ainetta ainoastaan nautaleukoosiviruksen glykoproteiineja vastaan ja joka on laimennettu suhteessa 1:5 puskuriliuokseen, jonka koostumus on 0,05 M Tris/HCl, pH 7,2 ja 8,5 % NaCl;

d)	neljä muovista petrimaljaa, joiden läpimitta on 85 mm;

e)	lävistin, jonka läpimitta on 4–6 mm;

f)	vertailuantigeeni;

g)	standardoitava antigeeni;

h)	vesihaude (56 °C).

Menettely:

Liuotetaan agaroosi (1,6 %) Tris/HCl-puskuriin lämmittämällä se varovasti 100 °C:seen. Seisotetaan sitä 56 °C:n vesihauteessa noin tunnin ajan. Pidetään myös nautaleukoosiseerumilaimennoksia 56 °C:n vesihauteessa.

Tämän jälkeen sekoitetaan keskenään 15 ml 56 °C:n agaroosiliuosta ja 15 ml nautaleukoosiseerumia (1:10), ravistetaan nopeasti ja kaadetaan kahteen petrimaljaan 15 ml maljaa kohden. Toistetaan nämä toimenpiteet nautaleukoosiseerumilla, joka on laimennettu suhteessa 1:5.

Kun agaroosi on jähmettynyt, siihen tehdään aukot seuraavasti:

Antigeenin lisäys:

petrimaljat 1 ja 3:

i)	kuoppa A – laimentamaton vertailuantigeeni;

ii)	kuoppa B – suhteessa 1:2 laimennettu vertailuantigeeni;

iii)	kuopat C ja E – vertailuantigeeni;

iv)	kuoppa D – laimentamaton tutkittava antigeeni;

petrimaljat 2 ja 4:

i)	kuoppa A – laimentamaton tutkittava antigeeni;

ii)	kuoppa B – suhteessa 1:2 laimennettu tutkittava antigeeni;

iii)	kuoppa C – suhteessa 1:4 laimennettu tutkittava antigeeni;

iv)	kuoppa D – suhteessa 1:8 laimennettu tutkittava antigeeni.

Lisäohjeet:

a)	Koe on suoritettava kahdella seerumilaimennoksella (1:5 ja 1:10) optimaalisen saostumisen saavuttamiseksi.

b)	Jos saostuman läpimitta on liian pieni molemmilla laimennoksilla, on seerumia laimennettava enemmän.

c)	Jos saostuman läpimitta molemmissa laimennoksissa on liian suuri ja heikosti näkyvä, on valittava alempi seerumitaso.

d)	Agaroosin lopullisen pitoisuuden on oltava 0,8 % ja seerumien vastaavasti 5 % ja 10 %.

e)	Laaditaan kuvaaja mitatuista läpimitoista seuraavassa esitettävässä koordinaatistossa. Käyttölaimennos on se tutkittavan antigeenin laimennos, jolla saadaan sama läpimitta kuin vertailuantigeenia käyttämällä.

C. Entsyymivälitteinen immunosorbenttimääritys (ELISA) nautaeläinten tarttuvan leukoosin määrittämiseksi

Käytettävät materiaalit ja reagenssit ovat seuraavat:

a)	kiinteän faasin mikrotiitterilevyt, kyvetit tai muu kiinteä faasi;

antigeeni kiinnitetään kiinteään faasiin joko käyttämällä apuna polyklonaalisia tai monoklonaalisia sieppausvasta-aineita tai ilman niiden apua. Jos antigeeni pinnoitetaan suoraan kiinteään faasiin, on kaikki positiivisen tutkimustuloksen antaneet tutkittavat näytteet tutkittava uudelleen kontrolliantigeenia vastaan. Kontrolliantigeenin olisi oltava identtinen tutkittavan antigeenin kanssa, kuitenkin ilman BLV-antigeeneja. Jos kiinteä faasi pinnoitetaan sieppausvasta-aineilla, nämä vasta-aineet eivät saa reagoida muita antigeeneja kuin BLV-antigeeneja vastaan;

c)	tutkittava biologinen neste;

d)	vastaavasti positiiviset ja negatiiviset kontrollit;

e)	konjugaatti;

f)	käytettävää entsyymiä vastaava substraatti;

g)	pysäytysliuos tarvittaessa;

h)	liuokset tutkittavien näytteiden laimentamiseksi, reagenssien valmistamiseksi ja pesuihin;

i)	tulosten lukemiseen käytettävä järjestelmä, joka sopii käytettyihin substraatteihin.

Testin standardointi ja herkkyys

ELISA-määrityksen herkkyyden on oltava sellaista tasoa, että E05-seerumista saadaan positiivinen tutkimustulos, kun se on laimennettu 10-kertaisesti (seeruminäytteet) tai 250-kertaisesti (maitonäytteet) verrattuna yhdistetyissä näytteissä oleville yksittäisille näytteille saatavaan laimennokseen. Määrityksissä, joissa näytteet (seerumi tai maito) tutkitaan yksittäin, on E05-seerumista, joka on laimennettu suhteessa 1:10 (laimennettu negatiivisella seerumilla) tai suhteessa 1:250 (laimennettu negatiivisella maidolla), saatava positiivinen tutkimustulos, kun se testataan siinä määrityslaimennoksessa, jota käytetään yksittäisille tutkittaville näytteille. Edellä A jakson 2 kohdassa mainitut laitokset vastaavat ELISA-määrityksen laadun tarkastuksesta ja erityisesti kunkin tuotantoerän osalta yhdistettävien näytteiden lukumäärän määrittämisestä E05-seerumille saadun arvon mukaan.

Nautaeläinten tarttuvan luomistaudin määrittämiseen käytettävän ELISA-määrityksen käytön edellytykset

a)	ELISA-määritystä voidaan käyttää vain seerumi- ja maitonäytteiden tutkimiseen.

Jos ELISA-testejä käytetään sertifiointitarkoituksiin 6 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti tai karjan tautitilanteen toteamiseen ja ylläpitämiseen liitteessä D olevan I luvun mukaisesti, seerumi- tai maitonäytteet on yhdistettävä siten, että kiistatta tiedetään yhdistettyyn näytteeseen kuuluvat eläimet. Mahdolliset varmentavat testit on tehtävä yksittäisistä eläimistä otetuilla näytteillä.

c)	Jos ELISA-testejä käytetään tankkimaitonäytteen tutkimiseen, näyte on otettava sellaisen karjan maidosta, jossa ainakin 30 prosenttia lehmistä on lypsäviä. Mahdolliset varmentavat testit on tehtävä yksittäisistä eläimistä otetuilla seerumi- tai maitonäytteillä.”

18.12.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 336/42

KOMISSION PÄÄTÖS,

annettu 16 päivänä joulukuuta 2009,

yhteisön rahoitusosuudesta jäsenvaltioiden kalastusalalla toteuttamien tiettyjen valvonta-, tarkastus- ja seurantahankkeiden menoihin vuodeksi 2009

(tiedoksiannettu numerolla K(2009) 9935)

(Ainoastaan englannin-, espanjan-, hollannin-, italian-, kreikan-, latvian-, portugalin-, romanian-, ruotsin-, saksan- ja tanskankieliset tekstit ovat todistusvoimaiset)

(2009/977/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanoa ja kansainvälisen merioikeuden alaa koskevista yhteisön rahoitustoimenpiteistä 22 päivänä toukokuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 861/2006 (1) ja erityisesti sen 21 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Jäsenvaltioiden vuotta 2009 koskevien kalastuksenvalvontaohjelmien yhteydessä esittämien yhteisön osarahoitusta koskevien hakemusten perusteella komissio teki päätöksen 2009/746/EY (2), jossa osa kalastuksenvalvontaan vuodeksi 2009 varatuista talousarviomäärärahoista on jätetty käyttämättä.

(2)	Tämä vuoden 2009 talousarviomäärärahojen käyttämätön osuus olisi nyt jaettava uudella päätöksellä.

(3)

Jäsenvaltioita on asetuksen (EY) N:o 861/2006 21 artiklan 2 kohdan mukaisesti pyydetty toimittamaan lisärahoitusta koskevat hakemuksensa komission määrittelemillä ensisijaisilla aihealueilla, joita ovat tietojen automatisointi ja hallinto, uusi teknologia sekä laitonta, ilmoittamatonta ja sääntelemätöntä kalastusta (LIS) koskevat seminaarit.

(4)	Edellä esitetty ja talousarvioon liittyvät rajoitukset huomioon ottaen sellaisiin toimiin, kuten pilottihankkeet tai valvonta- ja ilma-alusten rakentaminen, liittyviä yhteisörahoitusta koskevia hakemuksia ei voitu hyväksyä, koska ne eivät kuulu edellä määriteltyihin ensisijaisiin aihealueisiin.

(5)	Yhteisörahoitusta voidaan myöntää asetuksen (EY) N:o 861/2006 8 artiklan a alakohdassa lueteltuja toimia koskevien hakemusten perusteella.

(6)	Yhteisörahoitusta koskevien hakemusten on noudatettava komission asetuksessa (EY) N:o 391/2007 (3) vahvistettuja sääntöjä.

(7)	On aiheellista vahvistaa yhteisön rahoitusosuuden enimmäismäärät ja prosentuaaliset osuudet asetuksen (EY) N:o 861/2006 15 artiklassa säädetyissä rajoissa sekä säätää tällaisen rahoituksen myöntämistä koskevista edellytyksistä.

(8)

Jotta kannustettaisiin investoimaan komission määrittelemiin ensisijaisiin toimiin ja ottaen huomioon finanssikriisin kielteinen vaikutus jäsenvaltioiden talousarvioihin, edellä mainittuihin ensisijaisiin aihealueisiin liittyviin menoihin olisi myönnettävä huomattava osarahoitusosuus asetuksen (EY) N:o 861/2006 15 artiklassa vahvistetuissa rajoissa.

(9)	Automaattisten paikannuslaitteiden olisi rahoitusosuuden saamiseksi täytettävä alusten satelliittiseurantajärjestelmää koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 18 päivänä joulukuuta 2003 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 2244/2003 (4) vahvistetut vaatimukset.

(10)

Kalastusaluksilla olevien sähköisten kirjaamis- ja raportointilaitteiden olisi rahoitusosuuden saamiseksi täytettävä kalastustoimia koskevien tietojen sähköisestä kirjaamisesta ja toimittamisesta sekä kaukohavaintokeinoista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1966/2006 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä ja asetuksen (EY) N:o 1566/2007 kumoamisesta 3 päivänä marraskuuta 2008 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1077/2008 (5) vahvistetut vaatimukset.

(11)	Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat kalatalous- ja vesiviljelykomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Kohde

Tässä päätöksessä säädetään vuotta 2009 koskevasta yhteisön rahoitusosuudesta asetuksen (EY) N:o 861/2006 8 artiklan a alakohdassa tarkoitettuihin menoihin, joita jäsenvaltioille aiheutuu yhteisessä kalastuspolitiikassa (YKP) sovellettavia seuranta- ja valvontajärjestelmiä koskevien tiettyjen hankkeiden täytäntöönpanosta vuonna 2009. Siinä vahvistetaan yhteisön rahoitusosuuden määrä kullekin jäsenvaltiolle, yhteisön rahoitusosuuden prosentuaalinen osuus sekä rahoitusosuuden myöntämisen edellytykset.

2 artikla

Maksattamatta olevien sitoumusten suorittaminen loppuun

Asianomaisten jäsenvaltioiden on suoritettava kaikki maksut, joista haetaan korvausta, viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2013. Jäsenvaltioiden tämän määräajan jälkeen suorittamista maksuista ei voida maksaa korvausta. Tähän päätökseen liittyvät käyttämättömät talousarviomäärärahat vapautetaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2014.

3 artikla

Uusi teknologia ja tietoverkot

1. Liitteessä I tarkoitettujen hankkeiden osalta kalastustoimien valvontaan, tarkastuksiin ja seurantaan liittyvän tehokkaan ja turvallisen tietojenvaihdon mahdollistavien tietotekniikkalaitteiden ja tietoverkkojen hankinnasta, asentamisesta ja teknisestä tuesta aiheutuviin menoihin voidaan mainitussa liitteessä vahvistetuissa rajoissa myöntää yhteisön rahoitusosuus, jonka suuruus on 50 prosenttia tukikelpoisista menoista.

2. Jos liitteen I mukaiset menot liittyvät alusten satelliittiseurantajärjestelmiin (VMS), sähköisiin kirjaamis- ja raportointijärjestelmiin (ERS) tai laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän (LIS) kalastuksen torjuntaan, 1 kohdassa tarkoitettu osarahoitusosuus on 95 prosenttia.

4 artikla

Automaattiset paikannuslaitteet

1. Liitteessä II tarkoitettujen hankkeiden osalta automaattisten paikannuslaitteiden, joiden avulla kalastuksenseurantakeskus voi seurata aluksia satelliittiseurantajärjestelmää (VMS) käyttäen, hankinnasta ja kalastusaluksiin asentamisesta aiheutuviin menoihin voidaan mainitussa liitteessä vahvistetuissa rajoissa myöntää rahoitusosuus, jonka suuruus on 95 prosenttia tukikelpoisista menoista.

2. Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitettu rahoitusosuus on enintään 1 500 euroa alusta kohden.

3. Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitetun rahoitusosuuden saamiseksi automaattisten paikannuslaitteiden on täytettävä asetuksessa (EY) N:o 2244/2003 vahvistetut vaatimukset.

5 artikla

Sähköiset kirjaamis- ja raportointijärjestelmät

Liitteessä III tarkoitettujen hankkeiden osalta kalastustoimien valvontaan, tarkastuksiin ja seurantaan liittyvän tehokkaan ja turvallisen tietojenvaihdon mahdollistavien, sähköisissä kirjaamis- ja raportointijärjestelmissä tarvittavien osien kehittämisestä, hankinnasta, asentamisesta ja teknisestä tuesta aiheutuviin menoihin voidaan mainitussa liitteessä vahvistetuissa rajoissa myöntää rahoitusosuus, jonka suuruus on 95 prosenttia tukikelpoisista menoista.

6 artikla

Sähköiset kirjaamis- ja raportointilaitteet

1. Liitteessä IV tarkoitettujen hankkeiden osalta sähköisten kirjaamis- ja raportointilaitteiden, joiden avulla alukset voivat sähköisesti kirjata ja lähettää kalastustoimintaa koskevat tiedot kalastuksenseurantakeskukseen, hankinnasta ja kalastusalukseen asentamisesta aiheutuviin menoihin voidaan mainitussa liitteessä vahvistetuissa rajoissa myöntää rahoitusosuus, jonka suuruus on 95 prosenttia tukikelpoisista menoista.

2. Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitettu rahoitusosuus on enintään 3 000 euroa alusta kohden, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 kohdan soveltamista.

3. Sähköisten kirjaamis- ja raportointilaitteiden on rahoitusosuuden saamiseksi täytettävä asetuksessa (EY) N:o 1077/2008 vahvistetut vaatimukset.

4. Jos laitteilla hoidetaan sekä ERS- että VMS-tehtäviä ja ne täyttävät asetuksissa (EY) N:o 2244/2003 ja (EY) N:o 1077/2008 vahvistetut vaatimukset, tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu rahoitusosuus on enintään 4 500 euroa.

7 artikla

Koulutus- ja vaihto-ohjelmat

1. Liitteessä V tarkoitettujen hankkeiden osalta kalastusalan valvonta-, tarkastus- ja seurantatehtävistä vastaavien virkamiesten koulutus- ja vaihto-ohjelmista aiheutuviin menoihin voidaan mainitussa liitteessä vahvistetuissa rajoissa myöntää rahoitusosuus, jonka suuruus on 50 prosenttia tukikelpoisista menoista.

2. Kun kyseessä ovat liitteen V mukaiset menot, jotka liittyvät LIS-kalastusta koskeviin seminaareihin, 1 kohdassa tarkoitetun osarahoituksen osuudeksi vahvistetaan 95 prosenttia.

8 artikla

Yhteisön enimmäisrahoitusosuus jäsenvaltiota kohden yhteensä

Ennakoidut kokonaismenot, tämän päätöksen mukaisesti valittujen hankkeiden kokonaismenot ja tämän päätöksen nojalla myönnettävä yhteisön enimmäisrahoitusosuus jäsenvaltiota kohden ovat seuraavat:

(euroa)
Jäsenvaltio	Kansallisessa kalastuksenvalvontaohjelmassa ennakoidut menot	Tämän päätöksen mukaisesti valittujen hankkeiden menot	Yhteisön rahoitusosuus
Tanska	3 638 843	1 143 733	1 057 867
Saksa	2 426 282	1 017 000	828 400
Irlanti	1 143 000	800 000	300 000
Kreikka	2 500 000	907 895	525 000
Espanja	10 695 000	3 783 000	2 526 000
Italia	4 990 000	3 140 000	2 897 500
Latvia	15 652	15 652	14 869
Alankomaat	1 910 000	450 000	427 500
Portugali	7 439 055	4 171 655	2 635 194
Romania	15 600	15 600	7 800
Ruotsi	1 550 000	700 000	600 000
Yhdistynyt kuningaskunta	1 153 763	911 161	779 870
Yhteensä	37 477 195	17 055 696	12 600 000

9 artikla

Osoitus

Tämä päätös on osoitettu Tanskan kuningaskunnalle, Saksan liittotasavallalle, Irlannille, Helleenien tasavallalle, Espanjan kuningaskunnalle, Italian tasavallalle, Latvian tasavallalle, Alankomaiden kuningaskunnalle, Portugalin tasavallalle, Romanialle, Ruotsin kuningaskunnalle sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneelle kuningaskunnalle.

Tehty Brysselissä 16 päivänä joulukuuta 2009.

Komission puolesta

Joe BORG

Komission jäsen

(1) EUVL L 160, 14.6.2006, s. 1.

(2) EUVL L 267, 10.10.2009, s. 20.

(3) EUVL L 97, 12.4.2007, s. 30.

(4) EUVL L 333, 20.12.2003, s. 17.

(5) EUVL L 295, 4.11.2008, s. 3.

LIITE I

UUSI TEKNOLOGIA JA TIETOVERKOT

(euroa)
Jäsenvaltio ja hankekoodi	Kansallisessa kalastuksenvalvontaohjelmassa ennakoidut menot	Tämän päätöksen mukaisesti valittujen hankkeiden menot	Yhteisön rahoitusosuus
Tanska
DK/09/08	44 000	0	0
DK/09/09	1 333 333	0	0
Välisumma	1 377 333	0	0
Saksa
DE/09/12	3 782	0	0
DE/09/15	20 000	0	0
DE/09/16	9 000	0	0
DE/09/25	12 000	0	0
DE/09/26	112 500	0	0
DE/09/27	465 000	0	0
Välisumma	622 282	0	0
Irlanti
IE/09/03	63 000	0	0
Välisumma	63 000	0	0
Kreikka
EL/09/06	1 500 000	750 000	375 000
EL/09/07	1 000 000	157 895	150 000
Välisumma	2 500 000	907 895	525 000
Alankomaat
NL/09/18	585 000	0	0
NL/09/19	875 000	0	0
Välisumma	1 460 000	0	0
Portugali
PT/09/07	1 500 000	0	0
PT/09/08	1 500 800	0	0
PT/09/09	46 600	0	0
PT/09/10	220 000	0	0
Välisumma	3 267 400	0	0
Romania
RO/09/04	15 600	15 600	7 800
Välisumma	15 600	15 600	7 800
Ruotsi
SE/09/15	100 000	0	0
SE/09/16	500 000	0	0
SE/09/18	250 000	0	0
Välisumma	850 000	0	0
Yhdistynyt kuningaskunta
UK/09/69	9 879	0	0
UK/09/71	1 395	0	0
UK/09/73	5 811	0	0
UK/09/74	6 973	0	0
UK/09/75	51 578	0	0
UK/09/76	5 811	0	0
UK/09/77	814	0	0
UK/09/78	2 529	0	0
UK/09/79	465	0	0
UK/09/80	5 113	0	0
UK/09/81	5 100	0	0
UK/09/83	7 670	0	0
UK/09/86	11 622	0	0
Välisumma	114 760	0	0
Yhteensä	10 270 375	923 495	532 800

LIITE II

AUTOMAATTISET PAIKANNUSLAITTEET

(euroa)
Jäsenvaltio ja hankekoodi	Kansallisessa kalastuksenvalvonta- ohjelmassa ennakoidut menot	Tämän päätöksen mukaisesti valittujen hankkeiden menot	Yhteisön rahoitusosuus
Saksa
DE/09/17	48 000	48 000	24 000
DE/09/18	12 000	0	0
DE/09/19	45 000	0	0
DE/09/20	20 000	0	0
DE/09/28	258 000	258 000	129 000
Välisumma	383 000	306 000	153 000
Yhdistynyt kuningaskunta
UK/09/72	197 573	197 573	102 000
Välisumma	197 573	197 573	102 000
Yhteensä	580 573	503 573	255 000

LIITE III

SÄHKÖISET KIRJAAMIS- JA RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄT

(euroa)
Jäsenvaltio ja hankekoodi	Kansallisessa kalastuksenvalvonta-ohjelmassa ennakoidut menot	Tämän päätöksen mukaisesti valittujen hankkeiden menot	Yhteisön rahoitusosuus
Tanska
DK/09/11	100 000	0	0
DK/09/12	100 000	0	0
DK/09/13	133 333	0	0
DK/09/14	200 000	0	0
DK/09/15	166 667	0	0
DK/09/16	133 333	0	0
DK/09/17	284 444	0	0
Välisumma	1 117 777	0	0
Saksa
DE/09/06	350 000	0	0
DE/09/07	50 000	0	0
DE/09/08	60 000	0	0
DE/09/09	30 000	0	0
DE/09/10	100 000	0	0
DE/09/11	120 000	0	0
Välisumma	710 000	0	0
Irlanti
IE/09/04	80 000	0	0
IE/09/05	200 000	0	0
Välisumma	280 000	0	0
Latvia
LV/09/01	15 652	15 652	14 869
Välisumma	15 652	15 652	14 869
Alankomaat
NL/09/20	450 000	450 000	427 500
Välisumma	450 000	450 000	427 500
Yhdistynyt kuningaskunta
UK/09/68	116 220	0	0
UK/09/84	11 622	0	0
Välisumma	127 842	0	0
Yhteensä	2 701 271	465 652	442 369

LIITE IV

SÄHKÖISET KIRJAAMIS- JA RAPORTOINTILAITTEET

(euroa)
Jäsenvaltio ja hankekoodi	Kansallisessa kalastuksenvalvontaohjelmassa ennakoidut menot	Tämän päätöksen mukaisesti valittujen hankkeiden menot	Yhteisön rahoitusosuus
Tanska
DK/09/10	1 080 000	1 080 000	1 026 000
Välisumma	1 080 000	1 080 000	1 026 000
Saksa
DE/09/13	84 000	84 000	79 800
DE/09/21	105 000	105 000	99 700
DE/09/29	522 000	522 000	495 900
Välisumma	711 000	711 000	675 400
Irlanti
IE/09/06	800 000	800 000	300 000
Välisumma	800 000	800 000	300 000
Espanja
ES/09/36	3 753 000	3 753 000	2 502 000
ES/09/37	6 912 000	0	0
Välisumma	10 665 000	3 753 000	2 502 000
Italia
ITA/09/14	4 800 000	2 950 000	2 802 500
Välisumma	4 800 000	2 950 000	2 802 500
Portugali
PT/09/11	2 091 635	2 091 635	1 224 000
PT/09/12	1 993 500	1 993 500	1 329 000
Välisumma	4 085 135	4 085 135	2 553 000
Ruotsi
SWE/09/17	700 000	700 000	600 000
Välisumma	700 000	700 000	600 000
Yhdistynyt kuningaskunta
UK/09/70	232 439	232 439	220 800
UK/09/82	453 256	453 256	430 572
UK/09/85	27 893	27 893	26 498
Välisumma	713 588	713 588	677 870
Yhteensä	23 554 723	14 792 723	11 136 770

LIITE V

KOULUTUS- JA VAIHTO-OHJELMAT

(euroa)
Jäsenvaltio ja hankekoodi	Kansallisessa kalastuksenvalvontaohjelmassa ennakoidut menot	Tämän päätöksen mukaisesti valittujen hankkeiden menot	Yhteisön rahoitusosuus
Tanska
DK/09/19	63 733	63 733	31 867
Välisumma	63 733	63 733	31 867
Espanja
ES/09/38	10 000	10 000	5 000
ES/09/39	20 000	20 000	19 000
Välisumma	30 000	30 000	24 000
Italia
IT/09/16	100 000	100 000	50 000
IT/09/17	90 000	90 000	45 000
Välisumma	190 000	190 000	95 000
Portugali
PT/09/13	86 520	86 520	82 194
Välisumma	86 520	86 520	82 194
Yhteensä	370 253	370 253	233 061

18.12.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 336/50

KOMISSION PÄÄTÖS,

tehty 16 päivänä joulukuuta 2009,

radiotaajuuspolitiikkaa käsittelevän ryhmän perustamisesta tehdyn päätöksen 2002/622/EY muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2009/978/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan yhteisön radiotaajuuspolitiikan sääntelyjärjestelmästä 7 päivänä maaliskuuta 2002 tehdyllä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 676/2002/EY (1) (radiotaajuuspäätös) on luotu Euroopan unionin radiotaajuuspolitiikan sääntelypuitteet, joiden avulla varmistetaan eri toimintaperiaatteiden yhteensovittaminen ja tarvittaessa radiotaajuuksien saatavuuden ja tehokkaan käytön yhdenmukaiset ehdot. Tämä on tarpeen sisämarkkinoiden toteuttamisen ja toiminnan kannalta erinäisillä Euroopan unionin politiikan aloilla, kuten sähköisessä viestinnässä, liikenteessä sekä tutkimuksessa ja kehityksessä. Päätöksessä todetaan, että komissio voi järjestää kuulemisia ottaakseen huomioon jäsenvaltioiden, Euroopan unionin toimielinten, yritysten ja radiotaajuuksien kaikkien asianosaisten käyttäjien, niin kaupallisten kuin ei-kaupallisten, sekä muiden sidosryhmien näkemykset, jotka koskevat tekniikan, markkinoiden ja sääntelyn kehitystä ja jotka voivat liittyä radiotaajuuksien käyttöön. Kyseisten säännösten pohjalta komissio teki 26 päivänä heinäkuuta 2002 päätöksen 2002/622/EY (2) radiotaajuuspolitiikkaa käsittelevän ryhmän perustamisesta (jäljempänä ’ryhmä’).

(2)

Sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä 7 päivänä maaliskuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/21/EY (3) (puitedirektiivi) tarkistamisen yhteydessä kävi ilmi, että päätökseen 2002/622/EY on tehtävä muutoksia ryhmän tehtävien sovittamiseksi uudistetun sääntelyjärjestelmän mukaisiksi.

(3)	Päätöstä 2002/622/EY olisi sen vuoksi muutettava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Muutetaan päätös 2002/622/EY seuraavasti:

Korvataan 2 artikla seuraavasti:

”2 artikla

Tehtävät

Ryhmä avustaa ja neuvoo komissiota radiotaajuuspolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä, toimintaperiaatteiden yhteensovittamisessa, radiotaajuuspolitiikan monivuotisten ohjelmien valmistelussa ja tarvittaessa radiotaajuuksien saatavuuden ja tehokkaan käytön yhdenmukaisiin ehtoihin liittyvissä kysymyksissä. Tämä on tarpeen sisämarkkinoiden toteuttamisen ja toiminnan kannalta.

Lisäksi ryhmä avustaa komissiota sen laatiessa Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksia yhteisiksi poliittisiksi tavoitteiksi silloin kun sellaisia tarvitaan, jotta Euroopan etuja voidaan koordinoida tehokkaasti radiotaajuusasioissa toimivaltaisissa kansainvälisissä organisaatioissa.”

Lisätään 4 artiklaan toinen kohta seuraavasti:

”Euroopan parlamentin ja/tai neuvoston pyydettyä Euroopan komissiolta ryhmän lausuntoa tai raporttia sähköiseen viestintään liittyvistä radiotaajuuspoliittisista kysymyksistä ryhmä hyväksyy lausunnon tai raportin samoin säännöin kuin edellä ensimmäisessä kohdassa kuvatussa tilanteessa. Komissio toimittaa lausunnon tai raportin sitä pyytäneelle toimielimelle. Tarvittaessa ryhmän puheenjohtaja tai ryhmän nimeämä ryhmän jäsen voi antaa lausunnon tai raportin Euroopan parlamentille ja/tai neuvostolle suullisen esityksen muodossa.”

2 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 16 päivänä joulukuuta 2009.

Komission puolesta

José Manuel BARROSO

Puheenjohtaja

(1) EYVL L 108, 24.4.2002, s. 1.

(2) EYVL L 198, 27.7.2002, s. 49.

(3) EYVL L 108, 24.4.2002, s. 33.

18.12.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 336/52

KOMISSION PÄÄTÖS,

annettu 17 päivänä joulukuuta 2009,

Bulgarian esittämän, Bourgasin sataman kautta unionista kuljetettavien elävien nautaeläinten kuljetusolosuhteita koskevan kansallisen tarkastus- ja seurantaohjelman hyväksymisestä ja unionin rahoitusosuudesta vuodeksi 2010

(tiedoksiannettu numerolla K(2009) 10004)

(Ainoastaan bulgariankielinen teksti on todistusvoimainen)

(2009/979/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon tietyistä eläinlääkintäalan kustannuksista 25 päivänä toukokuuta 2009 tehdyn neuvoston päätöksen 2009/470/EY (1) ja erityisesti sen 37 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (2), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, ja erityisesti sen 75 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä 23 päivänä joulukuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 (3), jäljempänä ’soveltamissäännöt’, ja erityisesti sen 90 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Päätöksessä 2009/470/EY säädetään menettelyistä, jotka koskevat yhteisön osallistumista eläinlääkintäalan kustannusten rahoitukseen.

(2)

Päätöksen 2009/470/EY 37 artiklan 1 kohdassa säädetään erityisesti, että jos jäsenvaltiossa on rakenteellisista tai maantieteellisistä syistä elävien eläinten sisämarkkinoiden toiminnasta aiheutuvia henkilöstöä tai perusrakenteita koskevia vaikeuksia tarkastuksia koskevan strategian täytäntöönpanossa, se voi väliaikaisesti saada yhteisön tukea. Lisäksi päätöksen 2009/470/EY 37 artiklan 2 kohdassa säädetään, että kyseisen jäsenvaltion on esitettävä komissiolle kansallisen tarkastusjärjestelmänsä parantamiseksi tarkoitettu kansallinen ohjelma, johon on liitetty kaikki aiheelliset rahoitusta koskevat tiedot.

(3)	Sisämarkkinoiden toiminta edellyttää yhtenäistettyä elävien eläinten tarkastusjärjestelmää, joka koskee myös kolmansiin maihin vietäviä eläimiä. On aiheellista helpottaa tämän strategian täytäntöönpanoa säätämällä unionin rahoituksesta tämän strategian täytäntöönpanoon.

(4)

Yksityiskohtaisten sääntöjen säätämisestä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1254/1999 nojalla elävien nautaeläinten hyvinvointia kuljetuksen aikana koskevien, vientitukia myönnettäessä noudatettavien vaatimusten osalta 9 päivänä huhtikuuta 2003 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 639/2003 (4) säädetään, että eläimet voidaan viedä unionin tullialueelta ainoastaan sellaisten poistumispaikkojen kautta, joissa virkaeläinlääkärin on todennettava niiden eläinten osalta, joita koskeva vienti-ilmoitus on hyväksytty, että eläinten suojelusta kuljetuksen ja siihen liittyvien toimenpiteiden aikana sekä direktiivien 64/432/ETY ja 93/119/EY ja asetuksen (EY) N:o 1255/97 muuttamisesta 22 päivänä joulukuuta 2004 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1/2005 (5) säädettyjä vaatimuksia on noudatettu lähtöpaikasta poistumispaikkaan asti ja että loppumatkan kuljetusolosuhteet vastaavat asetuksen (EY) N:o 1/2005 säännöksiä.

(5)

Asetuksessa (EY) N:o 1/2005 säädetään, että kun eläimet saapuvat poistumispaikkaan, jäsenvaltioiden virkaeläinlääkärien on tarkastettava, että eläimiä kuljetetaan asetuksen säännösten mukaisesti. Jos toimivaltainen viranomainen katsoo, etteivät eläimet ole kuljetuskuntoisia matkan loppuun saattamista varten, ne on purettava kuormasta ja niiden on saatava vettä, ravintoa ja lepoa tarkastusasemalla.

(6)

Tarkastusasemia koskevista yhteisön vaatimuksista ja direktiivin 91/628/ETY liitteessä tarkoitetun reittisuunnitelman mukauttamisesta 25 päivänä kesäkuuta 1997 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1255/97 (6) vahvistetaan tarkastusasemiin koko yhteisössä sovellettavat vaatimukset, jotta varmistetaan niiden kautta kuljetettavien eläinten hyvinvoinnin kannalta parhaat mahdolliset olosuhteet ja jotta voidaan ottaa huomioon tietyt eläinten terveyteen liittyvät muut ongelmat.

(7)

Bulgarialla on ollut henkilöstöä ja perusrakenteita koskevia ongelmia panna täytäntöön yhteisössä vaadittavat asetuksen (EY) N:o 1/2005 21 artiklan ja asetuksen (EY) N:o 639/2003 2 artiklan mukaiset eläinlääkärintarkastukset Bourgasin satamassa olevan poistumispaikan kautta vietävien elävien nautaeläinten osalta. Virkaeläinlääkäreillä ei ole tiloja, joissa elävät nautaeläimet voidaan tarkastaa, eikä sataman välittömässä läheisyydessä ole asetuksen (EY) N:o 1255/97 mukaista hyväksyttyä tarkastusasemaa, jossa eläimet voidaan purkaa lastista, juottaa ja ruokkia ja jossa ne voivat levätä, jos niiden kunto ei salli matkan jatkamista tai jos niitä ei voida kuljettaa asetuksessa (EY) N:o 1/2005 säädettyjen matka-aikojen kuluessa.

(8)	Bulgaria toimitti komissiolle 17 päivänä syyskuuta 2009 tarkastus- ja seurantaohjelman, joka koskee Bourgasin sataman kautta unionista kuljetettavien elävien nautaeläinten kuljetusolosuhteita vuonna 2010 ja jota varten Bulgaria toivoo saavansa unionin rahoitusta.

(9)

Komissio on arvioinut Bulgarian vuodeksi 2010 toimittaman ohjelman sekä eläinlääkinnälliseltä että taloudelliselta kannalta. Ohjelman todettiin vastaavan asiaan liittyvää unionin eläinlääkintälainsäädäntöä ja erityisesti asetuksen (EY) N:o 1/2005 21 artiklan 3 kohdassa ja asetuksen (EY) N:o 1255/97 liitteessä vahvistettuja vaatimuksia.

(10)	Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Hyväksytään Bulgarian 17 päivänä syyskuuta 2009 esittämä Bourgasin sataman kautta unionista kuljetettavien elävien nautaeläinten kuljetusolosuhteita vuonna 2010 koskeva tarkastus- ja seurantaohjelma 1 päivän tammikuuta 2010 ja 31 päivän joulukuuta 2010 väliseksi ajaksi. Tämä päätös on varainhoitoasetuksen 75 artiklassa tarkoitettu rahoituspäätös.

2 artikla

Vahvistetaan unionin rahoitusosuudeksi 80 prosenttia kustannuksista, joita Bulgarialle aiheutuu sellaisten tarkastustilojen ja tarkastusaseman suunnittelusta ja rakentamisesta Bourgasin satamaan, joiden kapasiteetti on 120–140 nautaeläintä.

Unionin rahoitusosuus on enintään 152 000 euroa, joka rahoitetaan seuraavasta Euroopan unionin yleisen talousarvion 2010 budjettikohdasta sillä varauksella, että se hyväksytään:

—	Budjettikohta 17 04 02.

3 artikla

1. Kustannukset, jotka Bulgaria esittää unionin rahoitusosuuden myöntämistä varten, on ilmaistava euroina, eikä niihin saa sisältyä arvonlisäveroa eikä muita veroja.

2. Jos Bulgarian kustannukset on ilmaistu muussa valuutassa kuin euroina, Bulgarian on muunnettava kustannukset euromääräisiksi käyttämällä viimeisintä vaihtokurssia, jonka Euroopan keskuspankki on vahvistanut ennen sen kuukauden ensimmäistä päivää, jona Bulgaria tekee maksupyynnön.

4 artikla

1. Unionin rahoitusosuus 1 artiklassa tarkoitetulle kansalliselle ohjelmalle myönnetään sillä edellytyksellä, että Bulgaria

a)	toteuttaa ohjelman unionin lainsäädännön asiaa koskevien säännösten, myös kilpailusääntöjä ja julkisia hankintoja koskevien sääntöjen mukaisesti;

b)	toimittaa 1 artiklassa tarkoitettua ohjelmaa koskevat tekniset ja rahoitusta koskevat välikertomukset komissiolle viimeistään 31 päivänä heinäkuuta 2010 päätöksen 2009/470/EY 27 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti;

toimittaa komissiolle viimeistään 30 päivänä huhtikuuta 2011 päätöksen 2009/470/EY 27 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaisesti yksityiskohtaisen teknisen loppukertomuksen, johon sisältyy saavutettujen tulosten arviointi ja yksityiskohtainen selvitys 1 päivän tammikuuta 2010 ja 31 päivän joulukuuta 2010 välisenä aikana aiheutuneista menoista;

d)	toimittaa komissiolle viimeistään 30 päivänä huhtikuuta 2011 maksupyynnön 17 päivänä syyskuuta 2009 esitetystä ohjelmasta aiheutuneista menoista päätöksen 2009/470/EY 27 artiklan 8 kohdan mukaisesti;

e)	ei pyydä 1 artiklassa tarkoitetun ohjelman osalta muuta unionin rahoitusta kyseisiin toimenpiteisiin eikä ole aiemmin esittänyt tällaisia pyyntöjä.

2. Jos maksupyynnöt myöhästyvät, sovelletaan päätöksen 2009/470/EY 27 artiklan 8 kohdassa säädettyjä rahoitusosuuden vähentämistä koskevia säännöksiä.

5 artikla

Tätä päätöstä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2010.

6 artikla

Tämä päätös on osoitettu Bulgarian tasavallalle.

Tehty Brysselissä 17 päivänä joulukuuta 2009.

Komission puolesta

Androulla VASSILIOU

Komission jäsen

(1) EUVL L 155, 18.6.2009, s. 30.

(2) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

(3) EYVL L 357, 31.12.2002, s. 1.

(4) EUVL L 93, 10.4.2003, s. 10.

(5) EUVL L 3, 5.1.2005, s. 1.

(6) EYVL L 174, 2.7.1997, s. 1.

18.12.2009

Euroopan unionin virallinen lehti

L 336/55

KOMISSION PÄÄTÖS,

annettu 17 päivänä joulukuuta 2009,

Water-soluble tomato concentrate -valmisteen vaikutusta verihiutaleiden aggregaatioon koskevan terveysväitteen hyväksymisestä ja suojan myöntämisestä teollisoikeuden alaisille tiedoille Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1924/2006 mukaisesti

(tiedoksiannettu numerolla K(2009) 10113)

(Ainoastaan englanninkielinen teksti on todistusvoimainen)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2009/980/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon elintarvikkeita koskevista ravitsemus- ja terveysväitteistä 20 päivänä joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1924/2006 (1) ja erityisesti sen 18 artiklan 4 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksen (EY) N:o 1924/2006 mukaan elintarvikkeita koskevat terveysväitteet ovat kiellettyjä, jollei komissio ole hyväksynyt niitä kyseisen asetuksen mukaisesti ja jolleivät ne sisälly sallittujen väitteiden luetteloon.

(2)

Asetuksessa (EY) N:o 1924/2006 säädetään myös, että elintarvikealan toimijat voivat hakea lupaa terveysväitteiden esittämiseen jäsenvaltion toimivaltaiselta kansalliselta viranomaiselta. Toimivaltaisen kansallisen viranomaisen on toimitettava edellytysten mukaiset hakemukset eteenpäin Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselle EFSAlle, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’.

(3)	Hakemuksen vastaanotettuaan elintarviketurvallisuusviranomaisen on ilmoitettava asiasta viipymättä muille jäsenvaltioille ja komissiolle ja annettava lausunto kyseisestä terveysväitteestä.

(4)	Komissio tekee päätöksen terveysväitteen hyväksymisestä ja ottaa siinä huomioon elintarviketurvallisuusviranomaisen antaman lausunnon.

(5)

Uuteen tieteelliseen näyttöön perustuvat terveysväitteet ja/tai terveysväitteet, joihin sisältyy pyyntö teollisoikeuden alaisten tietojen suojaamisesta, on innovoinnin edistämiseksi käsiteltävä nopeutettua hyväksymismenettelyä noudattaen. Kun hakija on pyytänyt teollisoikeuden alaisten tietojen suojaamista, ja komissio ehdottaa tällaisten tietojen käytön rajoittamista hakijan eduksi, kyseinen rajoitus päättyy asetuksen (EY) N:o 1924/2006 21 artiklan mukaisesti viiden vuoden kuluttua.

(6)

Provexis Natural Products Ltd toimitti 7 päivänä tammikuuta 2009 asetuksen (EY) N:o 1924/2006 13 artiklan 5 kohdan nojalla hakemuksen, jonka perusteella elintarviketurvallisuusviranomaisen oli annettava lausunto terveysväitteestä, joka koski Water-Soluble Tomato Concentrate (WSTC) I:n ja II:n vaikutuksia verihiutaleiden aktiivisuuteen terveillä ihmisillä (kysymys EFSA-Q-2009–00229) (2). Hakijan esittämä väite oli seuraava: ”Auttaa ylläpitämään tervettä verenvirtausta ja edistää verenkiertoa.”

(7)

Komissio ja jäsenvaltiot saivat 28 päivänä toukokuuta 2009 elintarviketurvallisuusviranomaiselta tieteellisen lausunnon, jossa tultiin siihen johtopäätökseen, että esitettyjen tietojen perusteella WSTC I:n ja II:n nauttimisen ja verihiutaleiden normaalin aggregaation ylläpitämisen tukemisen välinen syy-seuraussuhde oli osoitettu todeksi. Väitteen olisi katsottava täyttävän asetuksessa (EY) N:o 1924/2006 asetetut vaatimukset edellyttäen, että väitteen sanamuotoa tarkistetaan, ja ottaen huomioon erityisesti asetuksen (EY) N:o 1924/2006 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun vaatimuksen, ja väite olisi lisättävä yhteisön sallittujen väitteiden luetteloon.

(8)

Asetuksen (EY) N:o 1924/2006 yhtenä tavoitteena on varmistaa, että terveysväitteet ovat tosia, selkeitä ja luotettavia sekä kuluttajalle hyödyllisiä ja että väitteiden sanamuoto ja esitystapa otetaan huomioon tältä kannalta. Sen vuoksi hakijan käyttämiin väitteisiin, jotka sanamuotonsa mukaan merkitsevät kuluttajalle samaa kuin jokin hyväksytty terveysväite, koska ne kuvaavat samaa suhdetta jonkin elintarvikeryhmän, elintarvikkeen tai jonkin sen ainesosan ja terveyden välillä, olisi sovellettava samoja, tämän päätöksen liitteessä esitettyjä käytön edellytyksiä.

(9)	Elintarviketurvallisuusviranomainen totesi lausunnossaan, ettei se olisi voinut tulla johtopäätökseensä ottamatta huomioon yhdeksää tutkimusta, joiden hakija on ilmoittanut olevan teollisoikeuden alaisia.

(10)

Saatuaan elintarviketurvallisuusviranomaisen lausunnon komissio pyysi hakijalta lisäselvitystä perusteluihin, jotka hakija oli toimittanut teollisoikeuden alaisiksi ilmoittamiensa yhdeksän tutkimuksen ja erityisesti asetuksen (EY) N:o 1924/2006 21 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun yksinomaisen oikeuden käyttää viittauksia osalta. Kaikki hakijan toimittamat perustelut on arvioitu. Seitsemän julkaisemattoman tutkimuksen osalta katsotaan, että asetuksen (EY) N:o 1924/2006 21 artiklan 1 kohdassa säädetyt vaatimukset täyttyvät. Tieteellisiä tutkimustietoja ja muita seitsemään tutkimukseen sisältyviä tietoja ei näin ollen saa käyttää myöhemmän hakijan hyödyksi viiden vuoden aikana hyväksymispäivästä lukien ottaen huomioon kyseisen asetuksen 21 artiklan 1 kohdassa säädetyt edellytykset. Ennen terveysväitteen hyväksymistä koskevan hakemuksen jättämistä julkaistujen kahden tutkimuksen (3) osalta katsotaan, että koska tutkimukset on julkaistu ja saatettu julkisiksi, niiden suojaaminen ei ole perusteltua asetuksen (EY) N:o 1924/2006 tavoitteiden perusteella, joista yhtenä on suojella investointeja, joita innovoijat ovat tehneet kerätessään tietoja hakemuksensa tueksi kyseisen asetuksen mukaisesti, eli suojaa ei tulisi myöntää.

(11)	Komission saamat, asetuksen (EY) N:o 1924/2006 16 artiklan 6 kohdan mukaiset hakijan kannanotot on otettu huomioon tässä päätöksessä säädettyjä toimenpiteitä määriteltäessä.

(12)	Jäsenvaltioita on kuultu,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Tämän päätöksen liitteessä esitetty terveysväite lisätään yhteisön sallittujen väitteiden luetteloon, josta säädetään asetuksen (EY) N:o 1924/2006 13 artiklan 3 kohdassa.

2 artikla

Tämän päätöksen liitteessä mainittuja tieteellisiä tutkimustietoja ja muita tutkimuksiin sisältyviä tietoja saa käyttää ainoastaan hakijan hyödyksi viiden vuoden aikana hyväksymispäivästä lukien ottaen huomioon asetuksen (EY) N:o 1924/2006 21 artiklan 1 kohdassa säädetyt edellytykset.

3 artikla

Tämä päätös on osoitettu yritykselle Provexis Natural Products Ltd., Thames Court, 1 Victoria Street, Windsor, Berkshire, SL4 1YB, Yhdistynyt kuningaskunta.

Tehty Brysselissä 17 päivänä joulukuuta 2009.

Komission puolesta

Androulla VASSILIOU

Komission jäsen

(1) EUVL L 404, 30.12.2006, s. 9.

(2) The EFSA Journal (2009) 1101, s. 1–15.

(3) O’Kennedy N, Crosbie L, Whelam S, Luther V, Horgan G, Broom JI, Webb DJ, Duttaroy AK, Effects of tomato extract on platelet function: a double-blinded crossover study in healthy humans. The American Journal of Clinical Nutrition, 2006, Vol. 84, s. 561–569, ja O’Kennedy N, Crosbie L, van Lieshout M, Broom JI, Webb DJ, Duttaroy AK, Effects of antiplatelet components of tomato extract on platelet function in vitro and ex vivo: a time-course cannulation study in healthy humans. s. 570–579.

LIITE

Hakija – Osoite

Ravintoaine, muu aine, elintarvike tai elintarvikeryhmä

Väite

Väitteen käytön edellytykset

Elintarvikkeen nauttimisen edellytykset ja/tai rajoitukset ja/tai lisämaininta tai varoitus

Teollisoikeuden alaiset tiedot, joita saa käyttää ainoastaan hakijan hyväksi

EFSAn lausunnon numero

Provexis Natural Products Ltd., Thames Court, 1 Victoria Street, Windsor, Berkshire, SL4 1YB, Yhdistynyt kuningaskunta

Water-Soluble Tomato Concentrate (WSTC) I ja II

Water-Soluble Tomato Concentrate (WSTC) I ja II auttavat ylläpitämään verihiutaleiden normaalia aggregaatiota, mikä tukee tervettä verenvirtausta.

Kuluttajalle ilmoitetaan, että edullinen vaikutus saavutetaan nauttimalla päivittäin 3 g WSTC I:tä tai 150 mg WSTC II:ta enintään 250 ml:ssa hedelmämehuja, maustettuja juomia tai jogurttijuomia (mikäli niitä ei ole pastöroitu voimakkaasti).

1.	O’ Kennedy N, Crosbie L, van Lieshout M, Broom JI, Webb DJ, Duttaroy AK, 2003a. Persistence of the antiplatelet effect of a single dose of WSTC equivalent to 2 fresh tomatoes over a 24-hour timecourse. REC No.02/0269

2.	O’ Kennedy et al.2003b. A 42-day randomised, controlled and double-blinded crossover study to evaluate effects of daily WSTC consumption on platelet function, coagulation and some baseline CVD risk markers. REC No 03/0177.

3.	O’ Kennedy et al.2005. Effects of overconsuming Sirco®, a one-a-day fruit juice drink containing 12 g/L WSTC, on platelet function in healthy subjects. REC No 05/S0802/77.

4.	O’ Kennedy et al.2006c. A pilot study to compare the antiplatelet effects of WSTC in healthy subjects, after consumption in two different food matrices. REC No 06/S0802/60.

5.	O’ Kennedy et al.2007. A randomised, controlled and double-blinded crossover study to compare the antiplatelet effects of three different formats of WSTC in healthy humans. REC No 07/S0801/13.

6.	Song V, Sheddon A, Horgan G and O’ Kennedy N. Anticoagulatory and anti-inflammatory activities of WSTC in platelets and endothelial cells. Käsikirjoitus julkaistavaksi; 2008.

7.	Zhang F, Song V, Neascu M, Crosbie L, Duncan G, Horgan G, de Roos B and O’ Kennedy N. Flow cytometric and proteomic studies examining the effects of WSTC on platelet function in vitro. Julkaisematon, 2007/2008.

Q-2009–00229

		ISSN 1725-261X doi:10.3000/1725261X.L_2009.336.fin
Euroopan unionin virallinen lehti		L 336

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	52. vuosikerta 18. joulukuuta 2009

Sisältö		I EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen on pakollista	Sivu
		ASETUKSET
	*	Neuvoston asetus (EY) N:o 1244/2009, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, luettelon vahvistamisesta kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään, ja niistä kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske, annetun asetuksen (EY) N:o 539/2001 muuttamisesta	1

	II EY:n ja Euratomin perustamissopimuksia soveltamalla annetut säädökset, joiden julkaiseminen ei ole pakollista
	PÄÄTÖKSET
	Neuvosto
	2009/974/EY
*	Neuvoston päätös, tehty 30 päivänä marraskuuta 2009, Euroopan yhteisön ja Mongolian hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen näkökohtia koskevan sopimuksen tekemisestä	4
	Sopimus tietyistä lentoliikenteen näkökohdista	5

	V Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen soveltamiseksi 1. joulukuuta 2009 alkaen annetut säädökset
	SÄÄDÖKSET, JOTKA ON JULKAISTAVA
	Komission asetus (EU) N:o 1245/2009, annettu 17 päivänä joulukuuta 2009, kiinteistä tuontiarvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi	12
	Komission asetus (EU) N:o 1246/2009, annettu 17 päivänä joulukuuta 2009, asetuksessa (EY) N:o 877/2009 markkinointivuodeksi 2009/10 vahvistettujen sokerialan tiettyjen tuotteiden edustavien hintojen ja niiden tuonnissa sovellettavien lisätullien muuttamisesta	14
*	Komission asetus (EU) N:o 1247/2009, annettu 17 päivänä joulukuuta 2009, väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönotosta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien molybdeenilankojen tuonnissa	16
	Komission asetus (EU) N:o 1248/2009, annettu 17 päivänä joulukuuta 2009, maissin tuontitullin enimmäisalennuksen vahvistamisesta asetuksessa (EY) N:o 676/2009 tarkoitetun tarjouskilpailun yhteydessä	27
	Komission asetus (EU) N:o 1249/2009, annettu 17 päivänä joulukuuta 2009, maissin tuontitullin enimmäisalennuksen vahvistamisesta asetuksessa (EY) N:o 677/2009 tarkoitetun tarjouskilpailun yhteydessä	28
	SÄÄDÖKSET, JOIDEN JULKAISEMINEN EI OLE PAKOLLISTA
*	Komission direktiivi 2009/159/EU, annettu 16 päivänä joulukuuta 2009, kosmeettisia valmisteita koskevan neuvoston direktiivin 76/768/ETY liitteen III muuttamisesta sen mukauttamiseksi tekniikan kehitykseen ( 1 )	29
	2009/975/EU
*	Komission päätös, tehty 14 päivänä joulukuuta 2009, päätöksen 2009/177/EY muuttamisesta hävittämisohjelmien sekä tiettyjen jäsenvaltioiden, alueiden ja osastojen taudista vapaan aseman osalta siltä osin kuin on kyse tietyistä vesieläinten taudeista (tiedoksiannettu numerolla K(2009) 9888) ( 1 )	31
	2009/976/EU
*	Komission päätös, tehty 15 päivänä joulukuuta 2009, neuvoston direktiivin 64/432/ETY liitteen D muuttamisesta nautojen tarttuvan leukoosin diagnostisten testien osalta (tiedoksiannettu numerolla K(2009) 9951) ( 1 )	36
	2009/977/EU
*	Komission päätös, annettu 16 päivänä joulukuuta 2009, yhteisön rahoitusosuudesta jäsenvaltioiden kalastusalalla toteuttamien tiettyjen valvonta-, tarkastus- ja seurantahankkeiden menoihin vuodeksi 2009 (tiedoksiannettu numerolla K(2009) 9935)	42
	2009/978/EU
*	Komission päätös, tehty 16 päivänä joulukuuta 2009, radiotaajuuspolitiikkaa käsittelevän ryhmän perustamisesta tehdyn päätöksen 2002/622/EY muuttamisesta ( 1 )	50
	2009/979/EU
*	Komission päätös, annettu 17 päivänä joulukuuta 2009, Bulgarian esittämän, Bourgasin sataman kautta unionista kuljetettavien elävien nautaeläinten kuljetusolosuhteita koskevan kansallisen tarkastus- ja seurantaohjelman hyväksymisestä ja unionin rahoitusosuudesta vuodeksi 2010 (tiedoksiannettu numerolla K(2009) 10004)	52
	2009/980/EU
*	Komission päätös, annettu 17 päivänä joulukuuta 2009, Water-soluble tomato concentrate -valmisteen vaikutusta verihiutaleiden aggregaatioon koskevan terveysväitteen hyväksymisestä ja suojan myöntämisestä teollisoikeuden alaisille tiedoille Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1924/2006 mukaisesti (tiedoksiannettu numerolla K(2009) 10113) ( 1 )	55