13.10.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 268/1

(1)

Neuvosto otti polkumyyntitutkimuksen, jäljempänä ’alkuperäinen tutkimus’, jälkeen asetuksella (EY) N:o 1174/2005 (2) käyttöön lopullisen polkumyyntitullin Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien, tällä hetkellä CN-koodeihin ex 8427 90 00 ja ex 8431 20 00 kuuluvien käsikäyttöisten haarukkatrukkien sekä niiden keskeisten osien tuonnissa, jäljempänä ’lopulliset polkumyyntitoimenpiteet’. Toimenpiteet toteutettiin 7,6–46,7 prosentin suuruisen arvotullin muodossa.

(2)

Neuvosto selkeytti alkuperäisen tutkimuksen tuotteen määritelmää asetuksella (EY) N:o 648/2008 (3) omasta aloitteestaan toteutetun tuotteen määritelmää koskevan välivaiheen tarkastelun tuloksena.

(3)

Neuvosto laajensi omasta aloitteestaan toteutetun polkumyyntitoimenpiteiden kiertämistä koskevan tutkimuksen tuloksena asetuksella (EU) N:o 499/2009 (4)”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavan lopullisen polkumyyntitullin, joka otettiin käyttöön asetuksella (EY) N:o 1174/2005, koskemaan Thaimaasta lähetettyjä käsikäyttöisiä haarukkatrukkeja sekä niiden keskeisiä osia riippumatta siitä, onko niiden alkuperämaaksi ilmoitettu Thaimaa.

(4)

Lopullisten polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon lähestyvää päättymistä koskevan ilmoituksen (5) julkaisemisen johdosta komissiota pyydettiin 21 päivänä huhtikuuta 2010 panemaan vireille perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukainen kyseisten toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu. Pyynnön esittäjinä oli kaksi unionin tuottajaa: BT Products AB ja Lifter S.r.l., jäljempänä ’pyynnön esittäjät’, joiden tuotanto muodostaa valtaosan käsikäyttöisten haarukkatrukkien sekä niiden keskeisten osien tuotannosta eli tässä tapauksessa lähes koko unionin tuotannon.

(5)

Pyyntö perustui siihen, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon jatkumiseen tai toistumiseen.

(6)

Kun komissio oli neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan todennut, että oli olemassa riittävä näyttö toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun panemiseksi vireille, se ilmoitti 20 päivänä heinäkuuta 2010 perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen tarkastelun vireillepanosta julkaisemalla asiaa koskevan ilmoituksen (6), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’, Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(7)

Polkumyynnin jatkumista tai toistumista koskeva tutkimus kattoi 1 päivän heinäkuuta 2009 ja 30 päivän kesäkuuta 2010 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’. Vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta merkittäviä suuntauksia tarkasteltiin kaudella, joka ulottui 1 päivästä tammikuuta 2007 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(8)

Komissio ilmoitti toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta virallisesti pyynnön esittäjille, niille vientiä harjoittaville tuottajille, tuojille ja käyttäjille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä viejämaan edustajille. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi vireillepanoilmoituksessa asetetussa määräajassa.

(9)

Kaikkia niitä asianomaisia osapuolia, jotka olivat sitä pyytäneet ja osoittaneet, että niiden kuulemiseen oli olemassa erityisiä syitä, kuultiin.

(10)

Etuyhteydettömien tuojien ilmeisen suuren määrän vuoksi pidettiin asianmukaisena tutkia perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti, olisiko tässä tapauksessa syytä käyttää otantamenetelmää. Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi edellä mainittuja osapuolia ilmoittautumaan perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti 15 päivän kuluessa tarkastelujen vireillepanosta ja toimittamaan komissiolle vireillepanoilmoituksessa pyydetyt tiedot. Yksikään etuyhteydetön tuoja ei kuitenkaan ilmoittanut yhteistyöhalukkuudestaan. Sen vuoksi otanta ei ollut tarpeen.

(11)

Komissio lähetti kyselylomakkeet kaikille osapuolille, joita asian tiedettiin koskevan tai jotka olivat ilmoittautuneet vireillepanoilmoituksessa asetetussa määräajassa. Vastaukset saatiin kahdelta unionin tuottajien ryhmältä, jotka ovat pyynnön esittäjiä. Yksikään tiedossa ollut vientiä harjoittava tuottaja Kiinan kansantasavallassa, jäljempänä ’Kiina’, ei toiminut tarkastelussa yhteistyössä. Yksikään tuoja ei ilmoittautunut otantamenettelyn aikana, eivätkä muutkaan tuojat tai käyttäjät toimittaneet tietoja tai ilmoittautuneet komissiolle tutkimuksen aikana.

(12)

Komissio hankki ja tarkisti kaikki tarpeellisiksi katsomansa tiedot sen määrittämiseksi, onko polkumyynnin ja siitä aiheutuvan vahingon jatkuminen tai toistuminen todennäköistä ja mikä on unionin edun mukaista. Tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien asianomaisten osapuolten toimitiloihin:

Unionin tuottajat

(13)

Tässä tarkastelussa tarkasteltavana oleva tuote on sama kuin alkuperäisessä tutkimuksessa ja tuotteen määritelmää selkeyttävässä välivaiheen tarkastelussa eli Kiinasta peräisin olevat käsikäyttöiset haarukkatrukit ja niiden keskeiset osat eli alustat ja hydrauliikat, jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 8427 90 00 ja ex 8431 20 00. Tässä asetuksessa käsikäyttöisillä haarukkatrukeilla tarkoitetaan trukkeja, joissa on kuormalavojen käsittelyyn tarkoitetut, pyörillä varustetut nostavat haarukkavarret ja jotka on suunniteltu siten, että käyttäjä voi kävellen ja nivellettyä vetoaisaa käyttämällä työntää, vetää ja ohjata niitä käsivoimin sileällä, tasaisella ja kovalla pinnalla. Käsikäyttöiset haarukkatrukit on suunniteltu siten, että kuormaa voidaan nostaa vetoaisaa pumppaamalla niin ylös, että kuormaa voidaan siirtää, eikä niillä ole muita lisätoimintoja tai käyttötarkoituksia, kuten i) kuormien siirtäminen ja nostaminen korkeammalle tai kuormien varastoiminen (korkealle nostavat nostovaunut); ii) kuormalavojen pinoaminen päällekkäin (pinoamistrukit); iii) kuormien nostaminen työskentelytasolle (saksinostimet) tai iv) kuormien nostaminen ja punnitseminen (punnitustrukit).

(14)

Tutkimuksessa vahvistettiin alkuperäisen tutkimuksen tavoin, että tarkasteltavana olevalla tuotteella, Kiinan kotimarkkinoilla tuotetuilla ja myydyillä tuotteilla samoin kuin unionin tuottajien EU:ssa tuottamilla ja myymillä tuotteilla on samat fyysiset ja tekniset perusominaisuudet ja käyttötarkoitukset, minkä vuoksi niitä pidetään perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdan mukaisesti samankaltaisina tuotteina.

(15)

Perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti tutkittiin, johtaisiko toimenpiteiden voimassaolon päättyminen todennäköisesti polkumyynnin jatkumiseen tai toistumiseen.

(16)

Vireillepanon yhteydessä otettiin yhteyttä 19:ään tiedossa olleeseen kiinalaiseen vientiä harjoittavaan tuottajaan. Näistä vain yksi yritys, Crown Equipment (Suzhou), ilmoittautui alun perin ja suostui sisällytettäväksi otokseen, mutta se peruutti yhteistyönsä myöhemmin. Näin ollen yksikään kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja ei toiminut yhteistyössä tutkimuksessa, ja polkumyynnin jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyttä koskevat päätelmät oli tehtävä käytettävissä olevien tietojen perusteella, erityisesti pyynnön esittäjien toimittamien tietojen, myös tarkastelupyynnössä olevien tietojen, Eurostatin tietojen sekä Kiinan virallisten vientitilastojen perusteella.

(17)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti normaaliarvo oli määritettävä asianmukaisessa kolmannessa maassa, joka on markkinatalousmaa, jäljempänä ’vertailumaa’, käytettävän hinnan tai laskennallisen arvon perusteella taikka vertailumaasta muihin maihin, myös unioniin, suuntautuvan viennin hinnan perusteella taikka, jos tämä ei ole mahdollista, millä tahansa hyväksyttävällä perusteella, mukaan lukien samankaltaisesta tuotteesta tosiasiallisesti unionissa maksettu tai maksettava hinta, jota on tarvittaessa oikaistu kohtuullisella voittomarginaalilla.

(18)

Alkuperäisessä tutkimuksessa käytettiin Kanadaa vertailumaana normaaliarvon määrittämisessä. Koska tuotanto Kanadassa on lopetettu, tämän tarkastelun vireillepanoilmoituksessa ehdotettiin Brasiliaa vertailumaaksi. Yksikään tiedossa olleista brasilialaisista tuottajista ei kuitenkaan ollut halukas yhteistyöhön. Tämän jälkeen kysyttiin 27 intialaisen tuottajan ja kahden taiwanilaisen tuottajan yhteistyöhalukkuutta, mutta nämäkään eivät suostuneet toimimaan yhteistyössä. Asianomaiset osapuolet eivät ole esittäneet muita ehdotuksia vertailumaaksi.

(19)

Yksi yhteistyöstä kieltäytynyt viejä väitti, että komissio ei ollut pystynyt osoittamaan, että vertailumaan tietojen käyttö olisi mahdotonta tässä tapauksessa. Yrityksen toimittamat ehdotukset on tarkistettu. Yhteistyöstä kieltäytyneen viejän ehdottamat yritykset eivät joissakin tapauksissa vaikuttaneet olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuottajia. Yritys ehdotti myös, että Vietnamia olisi voitu käyttää vertailumaana. Vietnamia ei kuitenkaan voitu ottaa huomioon, koska sen ei katsota olevan markkinatalousmaa. Kuten johdanto-osan 17 ja 18 kappaleessa on selitetty, komissio otti yhteyttä useisiin yrityksiin kolmessa mahdollisessa vertailumaassa: Brasiliassa, Intiassa ja Taiwanissa. Näistä pyrkimyksistä huolimatta yhteistyöhalukkuutta ei löytynyt. Koska mikään vertailumaa ei toiminut yhteistyössä, normaaliarvon laskemisessa käytettiin perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti Euroopan unionissa samankaltaisesta tuotteesta tosiasiallisesti maksettua tai maksettavaa hintaa, jota on tarvittaessa oikaistu kohtuullisella voittomarginaalilla. Tästä syystä väite oli hylättävä.

(20)

Koska mikään vertailumaa ei suostunut toimimaan yhteistyössä tässä tarkastelussa, normaaliarvon määrittämiseksi käytettiin samankaltaisesta tuotteesta unionissa tosiasiallisesti maksettua tai maksettavaa hintaa, jota on tarvittaessa oikaistu kohtuullisella voittomarginaalilla. Samaa menetelmää sovellettiin sekä siihen yritykseen, jolle myönnettiin alkuperäisessä tutkimuksessa markkinatalouskohtelu, että niihin yrityksiin, joille alkuperäisessä tutkimuksessa ei myönnetty markkinatalouskohtelua.

(21)

Koska yksikään kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja ei toiminut yhteistyössä, vientihinta vahvistettiin käytettävissä olevien tietojen perusteella. Vientihinnan vahvistamiseksi käytettiin eri tietolähteitä: Eurostatin tietoja, pyynnön esittäjien toimittamia kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien tarjouksia sekä jäsenvaltioiden tulliviranomaisilta kerättyjä vientilaskuja.

(22)

Painotettua keskimääräistä normaaliarvoa verrattiin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan vapaasti tehtaalla ja samassa kaupan portaassa. Perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti ja tasapuolisen vertailun varmistamiseksi otettiin huomioon erot hintaan ja hintojen vertailukelpoisuuteen vaikuttavissa tekijöissä. Oikaisuja tehtiin merirahdin ja viejämaan kotimaan kuljetusten sekä vakuutuskustannusten huomioon ottamiseksi.

(23)

Polkumyyntimarginaali määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdan mukaisesti vertaamalla painotettua keskimääräistä normaaliarvoa ja painotettua keskimääräistä vientihintaa keskenään. Vertailun perusteella tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla esiintyi merkittävää polkumyyntiä, joka vaihteli 97:stä 224 prosenttiin. Polkumyyntimarginaalien huomattava ero johtuu vientihintojen vahvistamiseksi käytetyistä erilaisista tiedoista.

(24)

Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tapahtuneen polkumyynnin lisäksi tarkasteltiin myös polkumyynnin jatkumisen todennäköisyyttä siinä tapauksessa, että toimenpiteet kumotaan. Koska yksikään kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja ei toiminut yhteistyössä tässä tutkimuksessa, jäljempänä esitetyt päätelmät tehtiin perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevien tietojen eli tarkastelupyynnössä esitettyjen sekä pyynnön esittäjien toimittamien tietojen, Eurostatin tietojen ja Kiinan virallisista vientitilastoista saatujen tietojen perusteella.

(25)

Tässä yhteydessä tarkasteltiin seuraavia tekijöitä: Kiinasta tulevan tuonnin kehitys, viejien käyttämätön kapasiteetti ja unionin markkinoiden houkuttelevuus sekä Kiinan kotimarkkinahinnat ja vientihinnat kolmansiin maihin.

(26)

Kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat ovat edelleen toimittaneet merkittäviä määriä käsikäyttöisiä haarukkatrukkeja EU:n markkinoille sen jälkeen, kun toimenpiteet otettiin käyttöön vuonna 2005. Kiinasta EU:hun tulevan tuonnin määrä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli lähes 400 000 yksikköä, mikä on 99 prosenttia unionin kokonaistuonnista, ja se ylittää merkittävästi ennen toimenpiteiden käyttöönottoa havaitut tasot (118 000 yksikköä vuonna 2000 ja 280 000 yksikköä alkuperäisellä tutkimusajanjaksolla).

(27)

Koska tuotannosta ja kapasiteetista Kiinassa ei ollut muita tietolähteitä, tarkastelu tehtiin perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti pyynnön esittäjien toimittamien tietojen perusteella. Tarkastelupyyntöön sisältyvät markkinatiedot, joita asianomaiset osapuolet eivät ole kiistäneet, viittaavat siihen, että Kiinassa on valtava käyttämätön kapasiteetti. Tuotantotasot vuonna 2008 (1,5 miljoonaa yksikköä) ja 2009 (800 000 yksikköä) olivat yli kaksinkertaiset koko unionin markkinoihin verrattuna. Lisäksi Kiinan tuotannosta vain pieni osa (14 % vuonna 2008 ja 23 % vuonna 2009) myytiin Kiinan kotimarkkinoilla.

(28)

Tuotantotasot osoittavat selvästi, että ilman toimenpiteitä Kiinasta voitaisiin suunnata unionin markkinoille merkittäviä lisämääriä käsikäyttöisiä haarukkatrukkeja.

(29)

Unionin markkinat ovat hinnoiltaan edelleen houkuttelevat kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien kannalta. Tuonti Kiinasta EU:hun tapahtui noin kolmasosalla niistä hinnoista, joita unionin tuotannonala veloittaa etuyhteydettömiltä EU:n asiakkailtaan.

(30)

Kiinan vientitilastojen perusteella havaittiin, että tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla kaikesta kiinalaisten käsikäyttöisten haarukkatrukkien viennistä suuntautui unioniin 40 prosenttia. Kiinalaisten käsikäyttöisten haarukkatrukkien toiseksi suurimmat vientimarkkinat ovat Yhdysvalloissa, jonne suuntautuu 20 prosenttia kaikesta kiinalaisesta viennistä, ja loppumäärä jakautuu eri kohteisiin.

(31)

Kiinan vientihinnat EU:hun noudattelevat keskimääräisiä kiinalaisia vientihintoja kaikkiin kolmansiin maihin, Yhdysvaltoja lukuun ottamatta. Voidaan kuitenkin päätellä, että ainakin osa Kiinan viennistä muihin kolmansiin maihin kuin EU:hun tai Yhdysvaltoihin (40 % Kiinan kaikesta viennistä) voitaisiin mahdollisesti suunnata EU:hun, jos toimenpiteet kumottaisiin. Tällainen kehitys on mahdollista siksi, että toimenpiteiden puuttuessa voitaisiin saada korkeammat hinnat mutta erityisesti tämän kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hajanaisuuden vuoksi. Unionin markkinoiden merkityksen ja jo vakiintuneiden myyntikanavien ansiosta olisi helpompaa hoitaa yhtä vientikohdetta monien eri maiden sijaan.

(32)

Kiinan vientihinnat EU:hun ovat merkittävästi korkeammat kuin sen vientihinnat Yhdysvaltoihin (17 % korkeammat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla). Koska kiinalaiset viejät eivät toimineet yhteistyössä, ei voida määrittää, missä määrin tämä hintaero voisi selittyä tuotevalikoiman eroavaisuuksilla. Käytettävissä olevien vientitietojen perusteella ei voida kuitenkaan sulkea pois mahdollisuutta, että nyt Yhdysvaltoihin alemmilla hinnoilla suuntautuva käsikäyttöisten haarukkatrukkien vienti suunnattaisiin (osittain) unionin markkinoille, jos toimenpiteet kumottaisiin. Tällaista kehitystä voitaisiin selittää johdanto-osan 31 kappaleessa mainituilla syillä.

(33)

Edellä esitetyt hintavertailut osoittavat, että EU on edelleen erittäin houkutteleva kohde kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille, jotka kaiken todennäköisyyden mukaan veisivät edelleen suuria määriä käsikäyttöisiä haarukkatrukkeja alhaisin hinnoin.

(34)

Edellä esitetty analyysi osoittaa, että kiinalaisia tuotteita tuotiin edelleen unionin markkinoille polkumyyntihinnoin ja että polkumyyntimarginaalit olivat erittäin korkeita. Kun otetaan erityisesti huomioon EU:n ja muiden kolmansien maiden markkinoiden hintatasot sekä Kiinassa käytettävissä oleva kapasiteetti, voidaan päätellä, että toimenpiteiden kumoaminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin jatkumiseen.

(35)

Samankaltaista tuotetta tuottaa unionissa kaksi yritysryhmää, jotka ovat pyynnön esittäjiä, sekä kolmas unionin tuottaja. Näiden yritysten tuotanto muodostaa perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun samankaltaisen tuotteen unionin kokonaistuotannon.

(36)

Koska nämä unionin tuottajat vastaavat käsikäyttöisten haarukkatrukkien ja niiden olennaisten osien unionin koko tuotannosta, niiden katsotaan muodostavan unionin tuotannonalan perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan ja 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti ja niistä käytetään jäljempänä nimitystä ’unionin tuotannonala’.

(37)

Yksi yhteistyöstä kieltäytynyt viejä väitti, että komissio oli käyttänyt unionin tuotannonalasta epätarkkaa määritelmää, koska määritelmään ja vahinkoanalyysiin sisältyi yhteistyöstä kieltäytynyt unionin tuottaja. Väitteen mukaan tämä oli vastoin perusasetuksen 5 artiklan 4 kohtaa. Perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan mukaan kuitenkin unionin tuotannonalaan sisältyvät samankaltaisen tuotteen unionin tuottajat kokonaisuudessaan. Tämän vuoksi yhteistyöstä kieltäytynyt tuottaja muodostaa osan unionin tuotannonalaa perusasetuksen mukaisesti. Kuten johdanto-osan 42 kappaleessa selitettiin, yhteistyöstä kieltäytynyttä unionin tuottajaa koskevat tiedot on otettu huomioon vain etuyhteydettömille asiakkaille suuntautuvan myyntimäärän ja unionin tuotannonalan markkinaosuuksien analyysissä. On myös huomattava, että vaikka yhteistyöstä kieltäytynyt unionin tuottaja jätettäisiin pois analyysistä, tutkimuksen havainnot pysyisivät muuttumattomina.

(38)

Koska yksikään tarkasteltavana olevan tuotteen kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja ei toiminut tutkimuksessa yhteistyössä, tarkasteltavana olevan tuotteen Kiinasta, jäljempänä ’asianomainen maa’, peräisin olevaa tuontia Euroopan unioniin koskevat tiedot perustuvat Eurostatin lukuihin.

(39)

Unionin kulutus määritettiin unionin tuotannonalan unionin markkinoilla myymän tuotemäärän ja Eurostatin tuontitietojen perusteella.

(40)

Vuoden 2007 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä unionin kulutus väheni 40 prosenttia, ja suurin lasku tapahtui vuosien 2008 ja 2009 välillä.

Taulukko 1

(41)

Kiinasta tulevan tuonnin määrä pieneni 37 prosenttia tarkastelujaksolla ja sen taso oli 387 000 kappaletta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Unionin kysynnän merkittävästä laskusta huolimatta kiinalaisen tuonnin markkinaosuus kuitenkin kasvoi tarkastelujaksolla, koska Kiinasta tuleva tuonti ei vähentynyt samaa vauhtia kuin unionin kulutus. Asianomaisesta maasta tulevan tuonnin markkinaosuus kasvoi näin ollen merkittävästi vuoden 2007 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä, jolloin se saavutti noin 83 prosentin tason. Kiinalaisen tuonnin keskimääräiset hinnat vaihtelivat hieman tarkastelujaksolla.

Taulukko 2

(42)

Komissio tarkasteli perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikkia sellaisia olennaisia taloudellisia tekijöitä ja indikaattoreita, jotka vaikuttavat unionin tuotannonalan tilanteeseen. Luottamuksellisuussyistä (vain kaksi tuottajaa, pyynnön esittäjät, toimi yhteistyössä tutkimuksessa) jäljempänä esitetyt tiedot on indeksoitu. Jotta tiedot EU:n kokonaismyynnistä etuyhteydettömille asiakkaille sekä unionin tuotannonalan markkinaosuus (taulukko 6 ja 7) olisivat johdonmukaiset taulukkojen 1 ja 2 tietojen kanssa (kulutus ja Kiinan markkinaosuus), tiedot perustuvat kaikkiin kolmeen unionin tuottajaan – siis kahteen pyynnön esittäjänä olevaan ryhmään ja kolmanteen valmistajaan, joka ei toiminut yhteistyössä (jälkimmäisen myyntimäärää koskevat luvut perustuvat pyynnön esittäjien toimittamiin tietoihin).

(43)

Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tuotanto laski 35 prosenttia verrattuna vuoteen 2007.

Taulukko 3

(44)

Tuotantokapasiteetti säilyi vakaana vuoden 2007 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä. Kapasiteetin käyttöaste oli alhaisella tasolla jo vuonna 2007, mutta tuotannon lasku vuoden 2007 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä johti kapasiteetin käyttöasteen vieläkin suurempaan laskuun (20 prosenttiyksikköä) vuoden 2007 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä, jolloin kapasiteetin käyttöaste oli erittäin alhaisella tasolla.

Taulukko 4

(45)

Unionin tuotannonalan loppuvarastot kasvoivat 56 prosenttia vuoden 2007 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä.

Taulukko 5

(46)

Unionin tuotannonalan unionin markkinoilla etuyhteydettömille asiakkaille suuntautuvan myynnin määrä laski 50 prosenttia tarkastelujaksolla, ja suurin lasku tapahtui vuosien 2008 ja 2009 välillä.

Taulukko 6

(47)

Unionin tuotannonalan markkinaosuus pieneni vuoden 2007 jo alhaiselta tasolta vielä 16 prosenttia vuoden 2007 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä. Alkuperäisen tutkimuksen neljästä unionin tuottajasta kaksi on lakannut tuottamasta käsikäyttöisiä haarukkatrukkeja. Molempien tapahtumien voidaan katsoa kehittyneen lisääntyneestä paineesta, jonka Kiinasta polkumyynnillä tuleva tuonti on aiheuttanut unionin markkinoille ja joka kohdistui unionin tuotannonalaan vieläkin pahemmin tilanteessa, jossa kulutus väheni voimakkaasti.

Taulukko 7

(48)

Vuoden 2007 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana unionin kulutus väheni 40 prosenttia. Unionin tuotannonalan markkinaosuus pieneni 3,2 prosenttiyksikköä, kun taas kyseisen tuonnin markkinaosuus kasvoi 5 prosenttiyksikköä.

(49)

Unionin tuotannonalan työllisyysaste laski 17 prosenttia vuoden 2007 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana. Tämä osoittaa unionin tuotannonalan pyrkimykset järkeistää tuotantoa tilanteessa, jossa kysyntä väheni voimakkaasti.

Taulukko 8

(50)

Unionin tuotannonalan työvoiman tuottavuus ilmaistuna tuotantomääränä työntekijää kohti vuodessa laski vuoden 2007 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana 22 prosenttia.

Taulukko 9

(51)

Unionin tuotannonalan yksikkömyyntihinnat nousivat hieman eli 4 prosenttia vuoden 2007 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä.

Taulukko 10

(52)

Vuoden 2007 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana työntekijöiden keskipalkka laski 29 prosenttia. Myös tämä osoittaa unionin tuotannonalan menestyksekkäät pyrkimykset kustannusten hallintaan huolimatta ongelmista, joita tuotantomäärän raju väheneminen aiheutti.

Taulukko 11

(53)

Vuoden 2007 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä unionin tuotannonalan vuotuiset investoinnit tarkasteltavana olevaan tuotteeseen supistuivat jyrkästi eli 91 prosenttia.

Taulukko 12

(54)

Unionin tuotannonalan kannattavuus väheni merkittävästi 66 prosentilla vuoden 2007 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä.

(55)

Myös investointien tuotto aleni merkittävästi (57 %) tarkastelujaksolla.

Taulukko 13

(56)

Operatiiviseen toimintaan perustuva nettokassavirta esitetään taulukossa 14. Ei ollut merkkejä siitä, että unionin tuotannonalalla olisi ollut vaikeuksia saada pääomaa, mikä johtuu lähinnä siitä, että osa tuottajista kuuluu isompiin yritysryhmiin.

Taulukko 14

(57)

Kun otetaan huomioon Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä, markkinaosuus ja hinnat, tosiasiallisten polkumyyntimarginaalien vaikutusta unionin tuotannonalaan ei voida pitää vähäpätöisenä.

(58)

Edellä tarkastellut indikaattorit osoittavat, että vuonna 2005 käyttöön otetuista polkumyyntitoimenpiteistä huolimatta unionin tuotannonalan taloudellinen ja rahoitustilanne on pysynyt huomattavan haavoittuvana, koska unionin markkinoilla on valtavat määrät halpoja kiinalaisia tuotteita. Tämä jo valmiiksi vaikea tilanne on muuttunut selkeästi vahingolliseksi vuonna 2009 ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, kun unionin kulutuksen merkittävä lasku on tuonut esiin Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin aiheuttaman negatiivisen paineen täysimääräisesti. Kyseisellä kaudella unionin tuotannonalan tuotanto- ja myyntimäärät itse asiassa laskivat enemmän kuin unionin kulutus, minkä vuoksi se on menettänyt vielä lisää markkinaosuuttaan. Samalla kaudella Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus on toimenpiteistä huolimatta kasvanut edelleen, ja kiinalaisia tuotteita tuotiin edelleen unionin tuotannonalan hintoja merkittävästi alhaisemmilla hinnoilla. Unionin tuotannonalan voitot pienenivät entisestään tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Sen vuoksi unionin tuotannonala ei pystynyt toipumaan polkumyynnin vaikutuksista ja sen tilanne on heikentynyt entisestään tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(59)

Polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolosta huolimatta useat merkittävät indikaattorit kehittyivät negatiivisesti vuoden 2007 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä: kannattavuus aleni 4,9 prosenttiyksikköä, tuotantomäärä laski 35 prosenttia, myyntimäärä 50 prosenttia ja kapasiteetin käyttöaste aleni 35 prosenttia, minkä seurauksena myös työllisyys laski. Osaksi negatiivista kehitystä saattaa selittää kulutuksen jyrkkä lasku, joka oli lähes 40 prosenttia tarkastelujaksolla, mutta unionin tuotannonalan markkinaosuuden jatkuva pieneneminen (4 prosenttiyksikön lasku vuoden 2007 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä) ja Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuuden jatkuva kasvu ovat selviä merkkejä Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin aiheuttamasta kasvavasta paineesta. Kun otetaan huomioon Kiinasta tulevan tuonnin saavuttama lähes monopoliasema unionin markkinoilla, kiinalaisen tuonnin mahdollinen lisääntyminen – myös sen huomattavan alhaisten hintojen vuoksi – saattaa vähentää unionin tuotannonalan tuotannon käyttöasteen alle vähimmäistason, joka tarvitaan sen toimintakyvyn turvaamiseksi. Tältä osin on muistettava, että kahden unionin tuottajan oli lopetettava käsikäyttöisten haarukkatrukkien valmistus tarkastelujaksolla, kuten jo johdanto-osan 47 kappaleessa mainittiin.

(60)

Lopullisista päätelmistä ilmoittamisen jälkeen tekemissään huomautuksissa yksi kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja väitti, että tietyt indikaattorit, kuten tuotanto, myyntimäärä, kannattavuus, kapasiteetin käyttöaste ja työllisyys, eivät itse asiassa osoita mitään negatiivista kehitystä unionin tuotannonalan osalta. Yritys oli kuitenkin katsonut vain kehitystä vuoden 2009 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä, kun vahingon arvioinnin kannalta on tarkasteltava unionin tuotannonalan yleistä kehitystä tarkastelujaksolla eli vuoden 2007 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä. Kuten edellä on selitetty (ks. 43–49 kappale), kaikki kiinalaisen viejän mainitsemat vahinkoindikaattorit kehittyivät negatiivisesti tarkastelujaksolla.

(61)

Sama viejä väitti lisäksi, että komissio ei erottanut toisistaan polkumyyntituonnin aiheuttamia vahingollisia vaikutuksia ja muita vaikutuksia, erityisesti talouskriisistä johtunutta kysynnän laskua. Unioni kulutus kyllä laski 40 prosenttia tarkastelujaksolla, mutta kiinalaiset viejät onnistuivat merkittävästi kasvattamaan markkinaosuuttaan samaan aikaan unionin tuotannonalan kustannuksella. Lisäksi kuten johdanto-osan 58 kappaleessa selitetään, polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutus oli itse asiassa vieläkin vahingollisempi heikon kysynnän kaudella.

Sen vuoksi päätellään, että polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolosta huolimatta unionin tuotannonalalle on aiheutunut merkittävää vahinkoa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(62)

Vaikka kulutus Euroopan unionissa väheni tarkastelujaksolla, tuonnin määrä asianomaisesta maasta ei vähentynyt samaa tahtia, minkä vuoksi Kiinasta tuleva tuonti kasvatti edelleen markkinaosuuttaan. Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, hintojen ja viitehintojen alittavuus laskettiin parhaiden käytettävissä olevien tietojen perusteella, jotka saatiin eri lähteistä, mm. Eurostatin tiedoista, pyynnön esittäjien toimittamista kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien tarjouksista sekä jäsenvaltioiden tulliviranomaisten keräämistä vientilaskuista. Asianomaisesta maasta tulevan tuonnin havaittiin selvästi alittavan unionin tuotannonalan hinnat 43–78 prosentilla käytetyistä tiedoista riippuen.

(63)

Tuonti muista maista oli erittäin vähäistä ja laski edelleen 79 prosenttia vuoden 2007 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä. Myös muista maista tulevan tuonnin markkinaosuus laski tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Luottamuksellisuussyistä (kaksi tuottajaa muodostaa unionin tuotannonalan) seuraavassa taulukossa esitetään vain indeksit.

Taulukko 15

(64)

Asianomaisesta maasta tulevan tuonnin markkinaosuus kasvoi tarkastelujaksolla (ks. 41 kappale), vaikka unionin kulutus väheni merkittävästi. Tämä kasvatti kiinalaisen tuonnin markkinaosuuden 83 prosenttiin unionin kulutuksesta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tämä lisääntyvä määrällinen paine – kysynnän yleisestä kutistumisesta huolimatta – on yhdistynyt Kiinasta unioniin suuntautuvan tuonnin erittäin alhaisiin hintoihin, jotka alittavat merkittävästi unionin tuotannonalan hinnat. Näin ollen päätellään, että Kiinasta peräisin olevan polkumyyntituonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon välillä on syy-yhteys.

(65)

Kuten edellä todettiin, polkumyyntitoimenpiteet eivät ole antaneet unionin tuotannonalalle mahdollisuutta toipua aiheutuneesta vahingosta.

(66)

Kiinassa on käytettävissä valtava tuotantokapasiteetti, kuten johdanto-osan 27 kappaleessa todettiin. Tuotantotasot vuonna 2008 (1,5 miljoonaa yksikköä) ja 2009 (800 000 yksikköä) olivat yli kaksinkertaiset koko unionin markkinoihin verrattuna. Lisäksi Kiinan tuotannosta vain pieni osa (14 % vuonna 2008 ja 23 % vuonna 2009) myytiin Kiinan kotimarkkinoilla. Näin ollen jos toimenpiteet eivät olisi voimassa, merkittäviä lisämääriä kiinalaisia käsikäyttöisiä haarukkatrukkeja voitaisiin suunnata unionin markkinoille.

(67)

Kuten johdanto-osan 31 kappaleessa todettiin, Kiinan vientihinnat EU:hun noudattelevat keskimääräisiä kiinalaisia vientihintoja kaikkiin kolmansiin maihin. Voidaan kuitenkin päätellä, että ainakin osa Kiinan viennistä muihin kolmansiin maihin kuin EU:hun tai Yhdysvaltoihin (40 % Kiinan kaikesta viennistä) voitaisiin mahdollisesti suunnata EU:hun, jos toimenpiteet kumottaisiin. Tällainen kehitys on mahdollista siksi, että toimenpiteiden puuttuessa voitaisiin saada korkeammat hinnat mutta erityisesti tämän kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hajanaisuuden vuoksi. Unionin markkinoiden merkityksen ja jo vakiintuneiden myyntikanavien ansiosta olisi helpompaa hoitaa yhtä vientikohdetta monien eri maiden sijaan.

(68)

Edellä olevissa johdanto-osan 66 ja 67 kappaleessa mainittujen seikkojen vuoksi päätellään, että on todennäköistä, että tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla havaittu merkittävä vahinko jatkuisi, jos toimenpiteet kumotaan. Tämä todennäköisesti johtaisi unionin tuotannonalan taloudellisen ja rahoitustilanteen heikkenemiseen edelleen, mikä voisi jopa vaarantaa sen olemassaolon keskipitkällä aikavälillä.

(69)

Perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti tutkittiin, olisiko nykyisten polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassa pitäminen kokonaisuutena katsoen unionin edun vastaista. Unionin edun määrittäminen perustuu kaikista asiaan liittyvistä etunäkökohdista kuten unionin tuotannonalan, tuojien ja käyttäjien eduista tehtyyn arviointiin.

(70)

On syytä muistaa, että alkuperäisessä tutkimuksessa toimenpiteiden käyttöönottoa ei pidetty unionin edun vastaisena. Koska tämä tutkimus lisäksi on toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu, siinä analysoidaan tilannetta, jossa polkumyynnin vastaiset toimenpiteet ovat jo olleet voimassa. Sen avulla voidaan siis myös arvioida, onko nykyisillä toimenpiteillä mahdollisesti ollut kohtuuttoman kielteinen vaikutus asianomaisiin osapuoliin.

(71)

Tämän perusteella tutkittiin, voitaisiinko selvästi päätellä, että polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassa pitäminen ei juuri tässä tapauksessa ole unionin edun mukaista siitäkin huolimatta, että päätelmien mukaan vahingollinen polkumyynti todennäköisesti jatkuu.

(72)

Unionin tuotannonala on jatkuvasti menettänyt markkinaosuuttaan, kun taas asianomaisesta maasta tulevan tuonnin markkinaosuus on merkittävästi kasvanut tarkastelujaksolla. Kaksi neljästä alkuperäisestä unionin tuottajasta on lopettanut tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannon. Lisäksi unionin tuotannonalalle on aiheutunut merkittävää vahinkoa tarkastelujaksolla. Ilman toimenpiteiden voimassaoloa unionin tuotannonalan tilanne olisi todennäköisesti vieläkin heikompi.

(73)

Yksikään niistä etuyhteydettömistä tuojista tai käyttäjistä, joihin otettiin yhteyttä, ei toiminut yhteistyössä tutkimuksessa. Alkuperäisessä tutkimuksessa siis todettiin, ettei toimenpiteiden käyttöönotolla olisi huomattavaa vaikutusta käyttäjiin. Vaikka toimenpiteet olivat voimassa viisi vuotta, unionin tuojat/käyttäjät hankkivat tarkasteltavana olevaa tuotetta edelleen pääasiassa Kiinasta. Ne eivät myöskään ilmoittaneet, että niillä olisi ollut vaikeuksia löytää muita lähteitä. Lisäksi on muistettava, että alkuperäisessä tutkimuksessa yhteistyössä toimineet käyttäjät suhtautuivat neutraalisti toimenpiteiden käyttöönottoon, ja tuolloin pääteltiin, että käsikäyttöisillä haarukkatrukeilla ei ollut suurta merkitystä niiden liiketoiminnassa. Tämän tarkastelun aikana ei tullut esiin mitään, mikä olisi osoittanut päinvastaista. Näin ollen voidaan päätellä, että polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden pitäminen voimassa ei todennäköisesti vaikuttaisi vakavasti unionin tuojiin/käyttäjiin. Ilman toimenpiteitä Kiinasta polkumyynnillä tuleva tuonti voisi saavuttaa monopoliaseman unionin käsikäyttöisten haarukkatrukkien markkinoilla.

(74)

Edellä esitetyn perusteella ei voida päätellä selvästi, että nykyisten polkumyyntitoimenpiteiden pitäminen voimassa ei olisi unionin edun mukaista.

(75)

Kaikille osapuolille ilmoitettiin niistä oleellisista seikoista ja huomioista, joiden perusteella voimassa olevien toimenpiteiden soveltamisen jatkamista aiottiin suositella. Lisäksi asetettiin määräaika, jonka kuluessa osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia ilmoitettujen tietojen johdosta. Toimitetut tiedot ja huomautukset otettiin asianmukaisesti huomioon aina, kun se oli perusteltua.

(76)

Lopullisista päätelmistä ilmoittamisen jälkeen tekemissään huomautuksissa unionin tuotannonala korosti, että tarkastelussa havaitut polkumyynti- ja alittavuustasot ovat paljon korkeammat kuin alkuperäisessä tutkimuksessa ja että Kiinasta polkumyynnillä tuleva tuonti aiheutti kasvavaa painetta. Sen vuoksi unionin tuotannonala katsoi, että komission olisi pohdittava myös polkumyyntitullien tason uudelleenarviointia. Näiden huomautusten ja tämän tarkastelun havaintojen perusteella harkitaan mahdollisuutta panna vireille täydellinen välivaiheen tarkastelu, jossa rajoitutaan polkumyynnin tarkasteluun.

(77)

Edellä sanotun perusteella Kiinasta peräisin olevien käsikäyttöisten haarukkatrukkien ja niiden keskeisten osien tuontiin sovellettavat polkumyyntitoimenpiteet olisi pidettävä voimassa perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Nämä toimenpiteet ovat eri määräisiä arvotulleja.

(78)

Tämän tarkastelun piiriin kuuluvat toimenpiteet ulotettiin asetuksella (EY) N:o 499/2009 koskemaan saman tuotteen tuontia, joka on lähetetty Thaimaasta riippumatta siitä, onko alkuperämaaksi ilmoitettu Thaimaa. Tämän tarkastelun puitteissa ei tuotu esiin uusia tekijöitä tämän seikan osalta. Tämän vuoksi lopullinen 46,7 prosentin polkumyyntitulli, jota sovelletaan Kiinasta peräisin olevaan tuontiin ”kaikkien muiden yritysten” osalta, olisi ulotettava koskemaan saman tuotteen tuontia, joka on lähetetty Thaimaasta riippumatta siitä, onko alkuperämaaksi ilmoitettu Thaimaa.

(79)

Tässä asetuksessa määriteltyjä yksilöllisiä polkumyyntitulleja sovelletaan ainoastaan näiden yritysten eli erikseen mainittujen oikeushenkilöiden tuottaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin. Jos yrityksen (erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset mukaan luettuina) nimeä ja osoitetta ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa, sen valmistaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin ei voida soveltaa näitä tulleja, vaan siihen on sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia.

(80)

Kaikki näiden yksilöllisten polkumyyntitullien soveltamiseen liittyvät pyynnöt (esimerkiksi yrityksen nimen muutoksesta tai uuden tuotanto- tai myyntiyksikön perustamisesta johtuvat) on toimitettava viipymättä komissiolle (8), ja mukaan on liitettävä kaikki asian kannalta oleelliset tiedot ja erityisesti tiedot, jotka koskevat esimerkiksi kyseiseen nimenmuutokseen tai uuteen tuotanto- tai myyntiyksikköön mahdollisesti liittyviä yrityksen tuotantotoiminnan sekä kotimarkkina- ja vientimyynnin muutoksia. Asetusta muutetaan tarpeen mukaan saattamalla yksilöllisten tullien soveltamisalaan kuuluvien yritysten luettelo ajan tasalle,

13.10.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 268/12

13.10.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 268/14

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 61 artiklan ensimmäisen kohdan d alakohdan mukaisesti kyseisen asetuksen 56 artiklassa tarkoitetun kiintiön ulkopuolella markkinointivuoden aikana tuotettu sokeri voidaan viedä ainoastaan komission vahvistaman määrällisen rajoituksen puitteissa.

(2)

Kiintiön ulkopuolisen sokeri- ja isoglukoosiviennin määrällisen rajoituksen vahvistamisesta markkinointivuoden 2011/2012 loppuun 15 päivänä huhtikuuta 2011 annetussa komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 372/2011 (3) vahvistetaan edellä mainitut rajoitukset. Koska kyseistä asetusta sovelletaan vasta 1 päivästä tammikuuta 2012, kiintiön ulkopuolisen sokeri- ja isoglukoosiviennin määrällinen rajoitus 2011/2012 loppuun on käytettävissä vasta mainitusta päivästä alkaen.

(3)

Sen vuoksi olisi vahvistettava markkinointivuoden 2011/2012 osalta 3 päivästä lokakuuta 20117 päivään lokakuuta 2011 haetuille määrille hyväksymisprosentiksi nolla ja keskeytettävä sokerin ja isoglukoosin vientitodistushakemusten jättäminen. Lisäksi olisi hylättävä markkinointivuoden 2011/2012 osalta kaikki 10, 11, 12, 13 ja 14 päivänä lokakuuta 2011 jätetyt sokerin ja isoglukoosin vientitodistushakemukset,

13.10.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 268/15

(1)

Neuvosto teki 13 päivänä syyskuuta 2010 päätöksen 2010/570/EU, Euratom Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäsenten nimeämisestä 21 päivänä syyskuuta 2010 alkavaksi ja 20 päivänä syyskuuta 2015 päättyväksi kaudeksi (1).

(2)

Yksi Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäsenen paikka on vapautunut Sorin Cristian STANin toimikauden päätyttyä,

13.10.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 268/16

(1)

Neuvosto teki 13 päivänä syyskuuta 2010 päätöksen 2010/570/EU, Euratom Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäsenten nimeämisestä 21 päivänä syyskuuta 2010 alkavaksi ja 20 päivänä syyskuuta 2015 päättyväksi kaudeksi (1).

(2)

Yksi Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäsenen paikka on vapautunut Thomas ILKAn toimikauden päätyttyä,

13.10.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 268/17

(1)

Direktiivissä 64/432/ETY vahvistetaan säännöt unionin sisäistä nautaeläinten kauppaa varten. Sen 9 artiklassa säädetään, että jäsenvaltio, jolla on käytössä pakollinen kansallinen ohjelma jonkin sen liitteessä E (II) luetellun tartuntataudin torjumiseksi, voi toimittaa kyseisen ohjelman komissiolle hyväksyttäväksi. Naudan tarttuva rinotrakeiitti sisältyy kyseiseen luetteloon. Naudan tarttuva rinotrakeiitti on kuvaus naudan 1-tyypin herpesvirusinfektion (BHV1) merkittävimmistä kliinisistä oireista.

(2)

Direktiivin 64/432/ETY 9 artiklassa säädetään lisäksi unionin sisäisessä kaupassa mahdollisesti vaadittavien lisätakeiden määrittelemisestä.

(3)

Direktiivin 64/432/ETY 10 artiklassa säädetään, että jäsenvaltion, joka katsoo olevansa kokonaisuudessaan tai osittain vapaa jostakin mainitun direktiivin liitteessä E (II) luetellusta taudista, on toimitettava komissiolle asianmukaiset perustelut. Artiklassa säädetään lisäksi unionin sisäisessä kaupassa mahdollisesti vaadittavien lisätakeiden määrittelemisestä.

(4)

Neuvoston direktiivin 64/432/ETY täytäntöönpanosta yhteisön sisäisessä nautaeläinten kaupassa naudan tarttuvaan rinotrakeiittiin liittyvien lisätakeiden osalta ja tiettyjen jäsenvaltioiden esittämien hävittämisohjelmien hyväksymisen osalta 15 päivänä heinäkuuta 2004 tehdyllä komission päätöksellä 2004/558/EY (2) hyväksytään BHV1:n valvonta- ja hävittämisohjelmat, jotka kyseisen päätöksen liitteessä I luetellut jäsenvaltiot ovat esittäneet samassa liitteessä lueteltujen alueidensa osalta ja joihin sovelletaan lisätakeita direktiivin 64/432/ETY 9 artiklan mukaisesti.

(5)

Päätöksen 2004/558/EY liitteessä II luetellaan lisäksi ne jäsenvaltioiden alueet, joita pidetään BHV1:stä vapaina ja joihin sovelletaan lisätakeita direktiivin 64/432/ETY 10 artiklan mukaisesti.

(6)

Päätöksen 2004/558/EY liitteessä I luetellaan tällä hetkellä kaikki Saksan alueet paitsi Baijerin osavaltiossa sijaitsevat hallinnolliset alueet Oberpfalz, Oberfranken, Mittelfranken ja Unterfranken. Näitä Baijerin osavaltiossa sijaitsevia neljää hallinnollista aluetta pidetään BHV1:stä vapaina, ja ne on tämän vuoksi nykyisin sisällytetty kyseisen päätöksen liitteessä II olevaan luetteloon.

(7)

Saksa on nyt pyytänyt, että Baijerin osavaltion muut hallinnolliset alueet eli Oberbayern, Niederbayern ja Schwaben katsottaisiin BHV1:stä vapaiksi ja että direktiivin 64/432/ETY 10 artiklan mukaiset lisätakeet laajennettaisiin koskemaan kyseisiä hallinnollisia alueita.

(8)

Kyseisen jäsenvaltion toimittamien perustelujen arvioinnin perusteella kyseisiä kolmea BHV1-vapaata hallinnollista aluetta ei enää pitäisi mainita päätöksen 2004/558/EY liitteessä I olevassa luettelossa vaan ne pitäisi sisällyttää kyseisen päätöksen liitteessä II olevaan luetteloon sekä laajentaa direktiivin 64/432/ETY 10 artiklan mukaisten lisätakeiden soveltaminen niihin.

(9)

Päätöstä 2004/558/EY olisi tämän vuoksi muutettava.

(10)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

13.10.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 268/19

(1)

Direktiiviä 64/432/ETY sovelletaan unionin sisäiseen nautojen ja sikojen kauppaan. Siinä vahvistetaan edellytykset sille, että jäsenvaltio tai sen alue voidaan julistaa virallisesti vapaaksi tuberkuloosista ja naudan tarttuvasta leukoosista nautakarjojen osalta.

(2)

Nautakarjojen tuberkuloosista, luomistaudista ja naudan tarttuvasta leukoosista virallisesti vapaan aseman vahvistamisesta tiettyjen jäsenvaltioiden ja jäsenvaltioiden alueiden osalta 23 päivänä kesäkuuta 2003 tehdyn komission päätöksen 2003/467/EY (2) liitteissä I ja III luetellaan tuberkuloosista ja naudan tarttuvasta leukoosista virallisesti vapaat jäsenvaltiot ja niiden alueet.

(3)

Latvia on toimittanut komissiolle todisteet siitä, että kyseisen jäsenvaltion koko alue täyttää direktiivissä 64/432/ETY vahvistetut tuberkuloosista virallisesti vapaan aseman edellytykset.

(4)

Latvian toimittamien todisteiden arvioinnin perusteella kyseisen jäsenvaltion koko alue olisi julistettava virallisesti tuberkuloosista vapaaksi.

(5)

Portugali on toimittanut kaikkien Algarven ja Alentejon laajempiin hallinnollisiin yksiköihin (regiões) kuuluvien hallinnollisten alueiden (distritos) osalta komissiolle todisteet siitä, että direktiivissä 64/432/ETY vahvistetut naudan tarttuvasta leukoosista virallisesti vapaan aseman edellytykset täyttyvät.

(6)

Portugalin toimittamien asiakirjojen arvioinnin perusteella kyseiset alueet (distritos) olisi julistettava naudan tarttuvasta leukoosista virallisesti vapaiksi Portugalin alueiksi.

(7)

Sen vuoksi päätöstä 2003/467/EY olisi muutettava.

(8)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,