9.2.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 36/1

(1)

Neuvosto otti asetuksella (EY) N:o 1796/1999 (2), jäljempänä ’alkuperäinen asetus’, käyttöön lopullisen polkumyyntitullin muun muassa Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, Intiasta, Etelä-Afrikasta ja Ukrainasta peräisin olevien teräsköysien ja -kaapeleiden, jäljempänä ’teräsvaijereiden’, tuonnissa. Näistä toimenpiteistä käytetään jäljempänä nimitystä ’alkuperäiset toimenpiteet’ ja tutkimuksesta, joka johti alkuperäisellä asetuksella käyttöön otettuihin toimenpiteisiin, nimitystä ’alkuperäinen tutkimus’.

(2)

Vuonna 2001 neuvosto otti asetuksella (EY) N:o 1601/2001 (3) käyttöön 9,7–50,7 prosentin lopullisen polkumyyntitullin tiettyjen muun muassa Venäjän federaatiosta peräisin olevien teräsköysien ja -kaapeleiden tuonnissa. Samantasoiset tullit otettiin käyttöön neuvoston asetuksella (EY) 1279/2007 (4) osittaisten välivaiheen tarkastelujen ja voimassaolon päättymistä koskevien tarkastelujen jälkeen. Huhtikuussa 2004 neuvosto laajensi asetuksella (EY) N:o 760/2004 (5) alkuperäiset toimenpiteet koskemaan Moldovasta lähetettyjen teräsvaijereiden tuontia, sen jälkeen kun oli tutkittu, kierretäänkö Ukrainasta peräisin olevia teräsvaijereita koskevia polkumyyntitoimenpiteitä kuljettamalla tuotteet Moldovan kautta. Samoin lokakuussa 2004 neuvosto laajensi asetuksella (EY) N:o 1886/2004 (6) Kiinan vastaisia alkuperäisiä toimenpiteitä koskemaan myös Marokosta lähetettyjen teräsvaijereiden tuontia.

(3)

Neuvosto piti asetuksella (EY) N:o 1858/2005 (7) voimassa perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaiset alkuperäiset toimenpiteet voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen. Näitä toimenpiteitä kutsutaan jäljempänä ’voimassa oleviksi toimenpiteiksi’ ja toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevaa tutkimusta kutsutaan jäljempänä ’viime tutkimukseksi’. Toukokuussa 2010 neuvosto laajensi täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 400/2010 (8) alkuperäisiä toimenpiteitä koskemaan Korean tasavallasta lähetettyjen teräsvaijereiden tuontia, sen jälkeen kun oli tutkittu, kierretäänkö Kiinasta peräisin olevia teräsvaijereita koskevia polkumyyntitoimenpiteitä kuljettamalla kyseisiä tuotteita Korean tasavallan kautta.

(4)

Komissio ilmoitti 13 päivänä marraskuuta 2010 Kiinasta, Etelä-Afrikasta ja Ukrainasta peräisin olevien teräsvaijereiden tuontiin sovellettavia polkumyyntitoimenpiteitä koskevan, perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen tarkastelun vireillepanosta julkaisemalla asiaa koskevan ilmoituksen, jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’, Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (9).

(5)

Tarkastelu pantiin vireille Liaison Committee of European Union Wire Rope Industries’in (EWRIS), jäljempänä ’pyynnön esittäjä’, esittämästä perustellusta pyynnöstä, joka tehtiin sellaisten unionin tuottajien puolesta, joiden tuotanto muodostaa suurimman osan eli tässä tapauksessa yli 60 prosenttia teräsvaijereiden kokonaistuotannosta unionissa. Pyyntö perustui siihen, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon jatkumiseen tai toistumiseen.

(6)

Samaa ei voitu osoittaa Intiasta peräisin olevan tuonnin osalta, joten pyynnön esittäjä ei pyytänyt voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanoa Intiasta peräisin olevan tuonnin osalta. Tämän vuoksi Intiasta peräisin olevaan tuontiin sovellettavien toimenpiteiden voimassaolo päättyi 17 päivänä marraskuuta 2010 (10).

(7)

Komissio ilmoitti toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta virallisesti vientiä harjoittaville tuottajille, tuojille, tiedossa olleille käyttäjille ja niiden järjestöille, viejämaan edustajille, pyynnön esittäjälle ja pyynnössä mainituille unionin tuottajille. Asiaan liittyville osapuolille annettiin mahdollisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää tulla kuulluiksi vireillepanoilmoituksessa asetetussa määräajassa.

(8)

Koska tutkimuksessa oli mukana suuri määrä Kiinassa olevia vientiä harjoittavia tuottajia, unionin tuottajia ja tuojia, vireillepanoilmoituksessa esitettiin alun perin perusasetuksen 17 artiklan mukaista otosta. Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi edellä mainittuja osapuolia ilmoittautumaan kahden viikon kuluessa menettelyn aloittamisesta ja toimittamaan komissiolle vireillepanoilmoituksessa pyydetyt tiedot.

(9)

Koska vain yksi Kiinassa oleva vientiä harjoittava tuottaja toimitti vireillepanoilmoituksessa pyydetyt tiedot ja ilmaisi olevansa halukas yhteistyöhön komission kanssa, komissio päätti olla soveltamatta otantamenetelmää kiinalaisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin ja lähettää edellä mainitulle tuottajalle kyselylomakkeen.

(10)

Kaksikymmentä unionin tuottajaa/tuottajaryhmää toimitti vireillepanoilmoituksessa pyydetyt tiedot ja ilmaisi olevansa halukkaita yhteistyöhön komission kanssa. Komissio valitsi unionin tuottajilta/tuottajaryhmiltä saatujen tietojen perusteella otokseen kolme unionin tuottajaa/tuottajaryhmää. Otoksen katsottiin edustavan hyvin unionin tuotannonalaa, kun otetaan huomioon samankaltaisen tuotteen valmistus- ja myyntimäärät unionissa.

(11)

Kahdeksan tuojaa toimitti vireillepanoilmoituksessa pyydetyt tiedot ja ilmaisi olevansa halukkaita yhteistyöhön komission kanssa. Koska vain kaksi näistä tuojista oli todella tuonut maahan kyseistä tuotetta, komissio päätti olla soveltamatta otantamenetelmää ja lähettää edellä mainituille tuojille kyselylomakkeen.

(12)

Näin ollen kyselylomakkeet lähetettiin kolmelle otokseen valitulle unionin tuottajalle/tuottajaryhmälle, kahdelle tuojalle ja kaikille tiedossa olleille vientiä harjoittaville tuottajille kyseisissä kolmessa maassa.

(13)

Kiinassa oleva vientiä harjoittava tuottaja, joka oli vastannut otantaa koskevaan tiedusteluun, ei myöhemmin palauttanut kyselylomaketta. Näin ollen katsotaan, ettei yksikään Kiinassa olevista vientiä harjoittavista tuottajista tehnyt tutkimukseen liittyvää yhteistyötä.

(14)

Yksi Ukrainassa oleva vientiä harjoittava tuottaja toimitti joitakin tietoja tutkimuksen alkuvaiheessa. Kyseistä tuottajaa pyydettiin täyttämään kyselylomake, mutta se ei palauttanut lomaketta täytettynä. Näin ollen katsotaan, ettei yksikään ukrainalaisista vientiä harjoittavista tuottajista tehnyt tutkimukseen liittyvää yhteistyötä.

(15)

Yksi Etelä-Afrikassa oleva vientiä harjoittava tuottaja palautti kyselylomakkeen täytettynä.

(16)

Lisäksi kyselylomakkeen palauttivat täytettynä kolme unionin tuottajaa/tuottajaryhmää, kaksi tuojaa ja yksi tuotteen käyttäjä.

(17)

Komissio hankki ja tarkisti kaikki tarpeellisiksi katsomansa tiedot sen määrittämiseksi, onko polkumyynnin ja siitä aiheutuvan vahingon jatkuminen tai toistuminen todennäköistä ja mikä on unionin edun mukaista. Tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien yritysten toimitiloihin:

(18)

Polkumyynnin ja vahingon jatkumista tai toistumista koskeva tutkimus kohdistui kauteen 1 päivästä lokakuuta 200930 päivään syyskuuta 2010, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta merkittävien kehityssuuntien tarkastelu kattoi 1 päivän tammikuuta 2007 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson lopun välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(19)

Tarkasteltavana oleva tuote on sama kuin alkuperäisessä tutkimuksessa ja viime tutkimuksessa, joka johti voimassa olevien toimenpiteiden käyttöönottoon, eli nykyisin CN-koodeihin ex 7312 10 81, ex 7312 10 83, ex 7312 10 85, ex 7312 10 89 ja ex 7312 10 98 kuuluvat teräsköydet ja -vaijerit, myös lukitut köydet, ei kuitenkaan ruostumattomasta teräksestä valmistetut köydet ja kaapelit, joiden poikkileikkauksen suurin läpimitta on yli 3 millimetriä (tuotannonalalla käytetään usein termiä ’teräsvaijerit’), jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’.

(20)

Alkuperäisessä tutkimuksessa ja viime tutkimuksessa todettiin ja tässä tarkastelua koskevassa tutkimuksessa vahvistettiin, että Kiinassa ja Ukrainassa tuotetuilla ja unioniin vietävillä teräsvaijereilla, Etelä-Afrikan kotimarkkinoilla tuotetuilla ja myydyillä ja unioniin vietävillä teräsvaijereilla, vertailumaa Turkin kotimarkkinoilla tuotetuilla ja myydyillä teräsvaijereilla ja unionin tuottajien unionissa tuottamilla ja myymillä teräsvaijereilla on samat fyysiset ja tekniset perusominaisuudet ja loppukäyttötarkoitukset, minkä vuoksi niitä pidetään perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdan mukaisesti samankaltaisina tuotteina.

(21)

Toinen tuojista esitti väitteen, jonka myös European Wire Rope Importers Association (EWRIA) toi esiin viime tutkimuksessa. Se väitti, että tarkasteltavana oleva tuote eroaa merkittävästi unionissa valmistetuista ja myytävistä tuotteista ja että yleiseen käyttöön ja erikoiskäyttöön tarkoitetut köydet olisi erotettava toisistaan. Näitä väitteitä käsiteltiin perusteellisesti alkuperäisessä ja viime asetuksissa, joilla tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnissa otettiin käyttöön väliaikaiset ja lopulliset toimenpiteet. Lisäksi unionin yleinen tuomioistuin on todennut asiassa T-369/08 EWRIA vastaan Euroopan komissio, että komissio ei tehnyt ilmeistä arviointivirhettä, kun se ei erotellut yleiskäyttöön ja erikoiskäyttöön tarkoitettuja köysiä tutkimuksissa, jotka tehtiin saatavissa olevien todisteiden perusteella (11).

(22)

Koska tuoja ei toimittanut mitään uusia tietoja, jotka osoittaisivat alkuperäisten päätelmien perustan muuttuneen, vahvistetaan alkuperäisen ja viimeisimmän asetuksen päätelmät.

(23)

Perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti tutkittiin, johtaisiko toimenpiteiden voimassaolon mahdollinen päättyminen todennäköisesti polkumyynnin jatkumiseen tai toistumiseen.

(24)

Yksikään Kiinan tai Ukrainan vientiä harjoittavista tuottajista ei tehnyt täysimääräistä yhteistyötä. Yksi Ukrainassa ja yksi Kiinassa oleva vientiä harjoittava tuottaja ilmoittautuivat, ja niille lähetettiin vientiä harjoittaville tuottajille tarkoitettu kyselylomake. Niiden vastauksia kyselyyn pidettiin epätäydellisinä ja epäjohdonmukaisina, eikä niiden tiloissa voitu suorittaa tarkastuskäyntejä. Kyseisille yrityksille on ilmoitettu kirjallisesti, että tässä tilanteessa on hyödynnettävä käytettävissä olevia tietoja perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti. Etelä-Afrikan ainoa tiedossa oleva vientiä harjoittava tuottaja antoi tietoja vientimyynnistään unioniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, mikä vastasi Etelä-Afrikan koko vientimyyntiä unioniin samalla ajanjaksolla.

(25)

Eurostatin kirjaama teräsvaijerin kokonaistuonti Kiinasta, Etelä-Afrikasta ja Ukrainasta oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 4 833 tonnia eli 2,4 prosenttia unionin markkinoista. Viime tutkimuksen aikana kyseisten maiden kokonaistuonti oli 3 915 tonnia eli 2,2 prosenttia unionin markkinoista.

(26)

Perusasetuksen 11 artiklan 9 kohdan mukaisesti käytettiin samaa menetelmää kuin alkuperäisessä tutkimuksessa, jos olosuhteet eivät olleet muuttuneet tai tietoja oli saatavissa. Ellei yhteistyötä syntynyt, kuten Kiinan ja Ukrainan tapauksissa, hyödynnettiin käytettävissä olevia tietoja perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti.

(27)

Eurostatin kirjaama teräsvaijerin kokonaistuonti Kiinasta oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 4 530 tonnia eli 2,2 prosenttia unionin markkinoista.

(28)

Koska Kiina on siirtymätalous, perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti normaaliarvo oli määritettävä asianmukaisesta kolmannesta maasta, joka on markkinatalousmaa, saatavien tietojen perusteella.

(29)

Viime tutkimuksessa normaaliarvon määrittämisessä käytettiin vertailumaana Turkkia. Pyynnön esittäjä ehdotti, että Turkkia käytetään vertailumaana myös tässä tutkimuksessa. Kukaan ei vastustanut vertailumaan valintaa.

(30)

Tutkimus osoitti, että Turkilla on kilpailukykyiset teräsvaijerimarkkinat. Turkissa on kolme kotimaista tuottajaa, jotka tuottavat noin 53 prosenttia markkinoista, ja markkinoilla on myös kilpailevaa tuontia muista kolmansista maista. Tarkasteltavana olevasta tuotteesta ei makseta tuontitullia Turkille, eikä teräsvaijerin tuontia Turkkiin rajoiteta millään muulla tavalla. Lisäksi, kuten johdanto-osan 20 kappaleessa mainittiin, Turkin kotimarkkinoilla tuotettu ja myyty tuote oli samankaltainen kuin Kiinan vientiä harjoittavan tuottajan unioniin tuoma tuote.

(31)

Näin ollen todetaan, että Turkki on asianmukainen vertailumaa määritettäessä normaaliarvoa perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti.

(32)

Normaaliarvo määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaisesti tutkimuksessa yhteistyössä toimineilta vertailumaan tuottajilta saatujen tietojen perusteella eli etuyhteydettömiltä asiakkailta Turkin kotimarkkinoilla veloitetun tai veloitettavan hinnan perusteella. Tuottajan antamat tiedot analysoitiin ja kyseisen myynnin katsottiin tapahtuneen tavanomaisessa kaupankäynnissä ja olevan edustavaa.

(33)

Tämän vuoksi normaaliarvoksi vahvistettiin tutkimuksessa yhteistyössä toimineiden Turkissa olevien tuottajien etuyhteydettömiltä asiakkailtaan kotimarkkinoilla veloittamien hintojen painotettu keskiarvo.

(34)

Koska Kiinan tuottajat eivät osallistuneet yhteistyöhön, vientihinta määritettiin perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti julkisesti saatavilla olevien tietojen perusteella. Perusasetuksen 14 artiklan 6 kohdan mukaisesti kerättyjen tietojen katsottiin sopivan paremmin polkumyyntimarginaalin laskemiseen kuin Eurostatin tietojen, koska asiaan liittyvät CN-koodit koskevat suurempaa tuotevalikoimaa kuin johdanto-osan 19 kappaleessa määritelty tarkasteltavana oleva tuote.

(35)

Jotta noudettuna lähettäjältä -hinnoin samassa kaupan portaassa tehty normaaliarvon ja vientihinnan välinen vertailu olisi oikeudenmukainen, hintojen vertailtavuuteen vaikuttavat erot otettiin asianmukaisesti huomioon. Oikaisuissa otettiin huomioon kuljetuskustannukset ja vakuutusmaksut perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti.

(36)

Polkumyyntimarginaali määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdan mukaisesti vertaamalla keskenään painotettua keskimääräistä normaaliarvoa ja painotettua keskimääräistä vientihintaa unioniin. Vertailun perusteella polkumyynti oli merkittävää, noin 38 prosentin luokkaa.

(37)

Eurostatin kirjaama teräsvaijerin kokonaistuonti Etelä-Afrikasta oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 281 tonnia. Osuus oli 0,1 prosenttia unionin markkinoista eli vähimmäistasolla. Kyseinen tuonti oli sataprosenttisesti ainoan tiedossa olevan vientiä harjoittavan tuottajan tuontia.

(38)

Normaaliarvo määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti etuyhteydettömiltä asiakkailta Etelä-Afrikan kotimarkkinoilla veloitetun tai veloitettavan hinnan perusteella, koska kyseisen myynnin katsottiin tapahtuneen tavanomaisessa kaupankäynnissä ja olevan edustavaa.

(39)

Koska tarkasteltavana olevan tuotteen koko vientimyynti unioniin suuntautui suoraan riippumattomille asiakkaille, vientihinta määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien hintojen perusteella.

(40)

Jotta samassa kaupan portaassa noudettuna lähettäjältä -hinnoin tehty normaaliarvon ja vientihinnan välinen vertailu olisi oikeudenmukainen, erot, joiden väitettiin tai osoitettiin vaikuttavan hintojen vertailtavuuteen, otettiin asianmukaisesti huomioon. Oikaisuissa otettiin huomioon kuljetuskustannukset, vakuutusmaksut ja luottokustannukset perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti.

(41)

Polkumyyntimarginaali määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdan mukaisesti vertaamalla keskenään painotettua keskimääräistä normaaliarvoa ja painotettua keskimääräistä vientihintaa unioniin tuotetyypeittäin. Vertailun perusteella polkumyynti oli 17 prosentin luokkaa, mikä on vähemmän kuin alkuperäisessä tutkimuksessa havaittu polkumyyntimarginaali 38,6 prosenttia.

(42)

Eurostatin kirjaama teräsvaijerin kokonaistuonti Ukrainasta oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 22 tonnia. Osuus unionin markkinoista oli 0,1 prosenttia eli vähimmäistasoa.

(43)

Normaaliarvo määritettiin perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti pyynnön esittäjän tarkastuspyynnössä antamien tietojen perusteella eli käyttäen etuyhteydettömiltä asiakkailta Ukrainan kotimarkkinoilla veloitettua tai veloitettavaa hintaa.

(44)

Koska ukrainalaiset tuottajat eivät osallistuneet yhteistyöhön, vientihinta määritettiin perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti julkisesti saatavilla olevien tietojen perusteella. Perusasetuksen 14 artiklan 6 kohdan mukaisesti kerättyjen tietojen katsottiin sopivan parhaiten polkumyyntimarginaalin laskemiseen, koska kyseiset tiedot koskevat juuri johdanto-osan 19 kappaleessa määriteltyä tuotetta.

(45)

Jotta vertailu olisi tasapuolinen, pyynnön esittäjän tarkastelupyynnössä esittämää vientihintaa oikaistiin merirahdin ja vakuutusten huomioon ottamiseksi perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson polkumyyntimarginaaliksi tuli näin 80 prosenttia.

(46)

Yksikään tiedossa olleista 28:sta Kiinan tuottajasta ei tehnyt tutkimukseen liittyvää yhteistyötä.

(47)

Molemmat tarkastelupyynnössä nimeltä mainitut eteläafrikkalaiset vientiä harjoittavat tuottajat vastasivat komission tiedusteluihin, mutta näistä tuottajista vain se, jolla oli vientiin liittyviä intressejä unionin suhteen, osallistui yhteistyöhön täyttämällä kyselylomakkeen. Etelä-Afrikasta ei ole tiedossa muita tuottajia.

(48)

Ukrainasta tiedossa ollut vientiä harjoittava tuottaja puolestaan lopetti yhteistyön, kuten johdanto-osan 14 kappaleessa mainittiin. Ukrainasta ei ole tiedossa muita tuottajia.

(49)

Alkuperäisessä tutkimuksessa kaikille Kiinan yrityksille määrättiin yksi ainoa 60,4 prosentin polkumyyntitulli. Tuonti Kiinasta väheni merkittävästi, alkuperäisen tutkimusajanjakson 11 484 tonnista (EU-15) viime tutkimuksen tarkastelua koskevan ajanjakson 1 942 tonniin (EU-25), mutta lisääntyi jälleen 4 530 tonniin kuluvalla tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. On kuitenkin huomattava, että Kiinan tuonti on ollut kasvussa vuodesta 2001 lähtien. Kiinan nykyinen markkinaosuus on noin 2,2 prosenttia.

(50)

Arvioitaessa polkumyynnin mahdollista jatkumista siinä tapauksessa, että toimenpiteet kumotaan, tarkasteltiin myös vientiä harjoittavien tuottajien hinnoittelukäyttäytymistä muilla vientimarkkinoilla, unioniin suuntautuvan viennin hintoja, tuotantokapasiteettia ja kiertämiskäytäntöjä. Viejien antamat tuontihintoihin liittyvät tiedot saatiin Eurostatista, vientivolyymeihin ja hintoihin liittyvät tiedot Kiinan tilastotiedoista ja kapasiteettiin liittyvät tiedot tarkastelupyynnössä olevista tiedoista. Eurostatin tiedot osoittautuivat sopivimmiksi vertailuun Kiinan tilastotietojen kanssa, sillä vertailu oli mahdollista tehdä vain suuremmasta tuotevalikoimasta, kuten johdanto-osan seuraavassa kappaleessa esitetään.

(51)

Kiinan julkisista tietokannoista saatavat tilastotiedot kattavat suuremman tuotevalikoiman kuin tarkasteltavana oleva tuote. Tämän tiedon perusteella ei voitu tehdä mielekästä analyysia viennin määrästä. Kiinan tietokantaa käyttäen tehty hinta-analyysi perustuu arvioihin, joissa on otettu huomioon analyysiin mahdollisesti sisältyvien muiden tuotteiden samanlaiset ominaisuudet.

(52)

Edellisessä kappaleessa tarkoitettujen saatavissa olevien tietojen perusteella havaittiin, että Kiinasta muille markkinoille suuntautuvan viennin hinnat olivat keskimäärin huomattavasti alemmat kuin unioniin suuntautuvan viennin hinnat (noin 30 prosenttia alemmat, kun maksettuja polkumyyntitulleja ei oteta huomioon). Koska Kiinasta unioniin suuntautuva vientimyynti tapahtui polkumyynnillä, kuten johdanto-osan 36 kappaleessa todettiin, oli ilmeistä, että polkumyynti muiden kolmansien maiden markkinoille tapahtuvassa viennissä oli todennäköisesti vieläkin korkeammalla tasolla kuin unioniin suuntautuvassa vientimyynnissä. Lisäksi katsottiin, että muihin kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hintatasoa voidaan käyttää indikaattorina arvioitaessa, mikä on unioniin suuntautuvan vientimyynnin todennäköinen hinta siinä tapauksessa, että toimenpiteet kumotaan. Tämän perusteella ja ottaen huomioon kolmansien maiden markkinoille suuntautuvan viennin alhainen hintataso todettiin, että marginaali alentaa unioniin suuntautuvan viennin hintoja on huomattava, minkä seurauksena myös polkumyynti lisääntyisi.

(53)

Todettiin myös, että unionin tuotannonalan unionissa myymien tuotteiden hintataso oli keskimäärin huomattavasti korkeampi kuin Kiinan viejien muiden kolmansien maiden markkinoille suuntautuvan viennin hintataso. Tarkasteltavana olevan tuotteen vallitseva hintataso unionin markkinoilla tekee unionin markkinoista erittäin houkuttelevat, ja se koskee myös Kiinaa. Unionin markkinoiden korkeampi hintataso houkuttelee lisäämään vientiä unioniin.

(54)

Kuten johdanto-osan 36 kappaleessa todettiin, Kiinasta unioniin suuntautuvassa vientimyynnissä oli merkittävää polkumyyntiä verrattuna vertailumaan normaaliarvoon. On selvää, että jos toimenpiteistä luovutaan, tuonti tapahtuu samoilla polkuhinnoilla ja määrät ovat suurempia.

(55)

Tarkastelupyynnössä esitettyjen tietojen, jotka on tarkistettu vertaamalla niitä julkisesti saatavissa olevaan tietoon (yritysten verkkosivuillaan julkaisemat tiedot), mukaan vientiä harjoittavien Kiinassa olevien tuottajien kokonaiskapasiteetti on arviolta 1 355 000 tonnia. Pyynnön esittäjän arvion mukaan Kiinan tuottajien kapasiteetin käyttöaste on noin 63 prosenttia, jolloin käyttämätön kapasiteetti on yli 500 000 tonnia. Pyynnön esittäjä antoi tietoja myös parhaillaan perustettavista uusista tuotantovälineistä ja kotimarkkinoiden koosta. Kiinan tuottajilla on siis merkittävästi käyttämätöntä kapasiteettia, joka ylittää huomattavasti paitsi unioniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla suuntautuvan viennin määrän myös unionin kokonaiskulutuksen. Näin ollen kapasiteetti lisätä yhteisöön suuntautuvan viennin määrää huomattavasti on olemassa, varsinkin kun ei ole mitään merkkejä siitä, että kolmansien maiden markkinat tai kotimarkkinat voisivat absorboida näin suurta lisätuotantoa. Tässä suhteessa on huomattava, että on epätodennäköistä, että Kiinan kotimarkkinat pystyisivät absorboimaan merkittävästi käyttämätöntä kapasiteettia, koska kilpailevia tuottajia on niin suuri määrä.

(56)

Havaittiin, että tarkasteltavana olevan tuotteen tuontia Kiinasta koskevia voimassa olevia toimenpiteitä oli kierretty: vuonna 2004 tuotteita oli kuljetettu Marokon kautta ja vuonna 2010 Korean tasavallan kautta. Tämä osoittaa, että Kiinan teräsvaijerin myyjillä on selviä intressejä unionin markkinoita kohtaan ja että ne ovat haluttomia kilpailemaan unionin markkinoilla ilman polkumyyntiä. Myös tämän katsotaan osoittavan, että tuonti Kiinasta todennäköisesti lisääntyisi määrällisesti ja tuotteita myytäisiin unionin markkinoilla polkumyyntihintaan, jos toimenpiteet kumottaisiin.

(57)

Etelä-Afrikasta on tiedossa kaksi tuottajaa. Kuten edellä todettiin, toinen vientiä harjoittavista tuottajista osallistui yhteistyöhön tässä tarkastelua koskevassa tutkimuksessa.

(58)

Toinen tiedossa oleva tuottaja ei ollut kiinnostunut unioniin suuntautuvasta viennistä vaan totesi koko tuotantokapasiteettinsa olevan käytössä ja menevän myytäväksi Etelä-Afrikan kotimarkkinoille.

(59)

Tuonti Etelä-Afrikasta väheni huomattavasti, kun alkuperäiset toimenpiteet otettiin käyttöön. Etelä-Afrikan tuonnin markkinaosuus (0,1 %) oli tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana alle vähimmäistason eli yhteensä 281 tonnia. Lisäksi suurin osa tästä tuonnista oli tarkoitettu avomerellä tapahtuvaan öljynporaukseen, joka on kehittynyt huomattavasti edellisestä tutkimuksesta, eikä siitä tehty tulliselvitystä EU:ssa. Vain pieni määrä tarkasteltavana olevaa tuotetta luovutettiin vapaaseen liikkeeseen EU:ssa.

(60)

Arvioitaessa polkumyynnin jatkumista siinä tapauksessa, että toimenpiteet kumotaan, tarkasteltiin myös yhteistyössä toimivan viejän antamia tietoja unioniin ja kolmansiin maihin suuntautuvan viennin määristä ja hinnoista, käyttämätöntä kapasiteettia ja varastoja sekä tilannetta Etelä-Afrikan kotimarkkinoilla.

(61)

Tarkasteltavana olevan tuotteen yhteistyössä toimiva viejä antoi tietoja määristä ja hinnoista muilla kuin unionin vientimarkkinoilla. Vientiä harjoittava tuottaja myy huomattavan osan tuotannostaan vientimarkkinoilla, vaikka vientimäärät tosin vähenivät tarkastelukaudella. Yrityksen vientitoimet kohdistuvat pääasiassa kahteen tiettyyn markkinasegmenttiin, syvissä kaivoskuiluissa käytettäviin köysiin ja avomerellä tapahtuvaan öljynporaukseen liittyviin sovelluksiin.

(62)

Yrityksen kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hinnat olivat yleensä huomattavasti (30–70 prosenttia) korkeammat verrattuna unioniin suuntautuvan viennin hintoihin, sovellettava polkumyyntitulli mukaan luettuna, kaikkina tarkasteluajanjakson vuosina. Viejän muilla kolmansien maiden markkinoilla saama hintahyöty verrattuna unionin markkinoiden hintoihin viittaa siihen, että viejä ei tulevaisuudessa toisi unionin markkinoille merkittäviä määriä tuotteita, jos toimenpiteet kumottaisiin. Tässä yhteydessä otettiin huomioon myös, kuten edellä johdanto-osan 61 kappaleessa esitettiin, että yrityksen vientitoimet kohdistuvat tuotteisiin, joita unionin markkinoilla ei ensisijaisesti kysytä.

(63)

Yhteistyössä toimiva vientiä harjoittava tuottaja on pitänyt varastot vakaalla tasolla viime tutkimuksesta lähtien. Kapasiteetin käyttöaste (noin 70–75 prosenttia) oli myös tavanomaisella tasolla, kun otetaan huomioon tuotantoprosessin asettamat tekniset vaatimukset. Suurin käytettävissä oleva kapasiteetti on 1 500–3 500 tonnia. Vientiä harjoittava tuottaja ei suunnittele laajentavansa tuotantokapasiteettiaan huomattavassa määrin. Kapasiteetti lisätä unioniin suuntautuvan viennin määrää on hyvin rajallinen, koska kolmansien maiden markkinat tai kotimarkkinat voivat absorboida lisätuotannon.

(64)

Lisäksi on huomattava, että tuotanto menee pääasiassa hyvät voitot tarjoaville kotimarkkinoille, joten yrityksellä ei ole intressejä viedä suurta määrää tuotteita unioniin.

(65)

Koska tiedossa oleva ukrainalainen vientiä harjoittava tuottaja ei osallistunut yhteistyöhön, kuten edellä johdanto-osan 14 kappaleessa mainittiin, havainnot tehtiin saatavissa olevien tietojen pohjalta perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti. Ukrainan teollisuudesta ei ole saatavissa paljon tietoja, joten seuraava päätelmä perustuu pyynnön esittäjän tarkastelupyynnössä antamiin tietoihin ja julkisesti saataviin kauppatilastoihin. Ukrainasta ei siis ole tiedossa muita tuottajia, joten seuraavat erityisesti tuotantokapasiteettiin liittyvät havainnot koskevat tiedossa olevaa vientiä harjoittavaa tuottajaa.

(66)

Arvioitaessa polkumyynnin jatkumista siinä tapauksessa, että toimenpiteet kumotaan, tarkasteltiin kolmansiin maihin suuntautuvan viennin ja unioniin suuntautuvan viennin hintoja, käyttämätöntä kapasiteettia ja kiertämiskäytäntöjä.

(67)

Koska muuta luotettavampaa tietoa ei ole ollut saatavissa, on käytetty tarkastelupyynnössä annettuja tietoja ja julkisista tilastoista saatavia muita vientimarkkinoita koskevia tietoja. Saatavissa olevien lukujen analysointi osoitti, että näihin maihin suuntautuvan viennin keskihinnat olivat huomattavasti alemmat kuin unioniin suuntautuvan viennin hinnat. Kuten jo edellä Kiinan ja Etelä-Afrikan osalta mainittiin, muihin kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hintojen katsotaan osoittavan, mikä olisi todennäköinen unioniin suuntautuvan vientimyynnin hintataso siinä tapauksessa, että toimenpiteet kumotaan. Tämän perusteella todettiin, että marginaali alentaa unioniin suuntautuvan viennin hintoja on huomattava ja että kyseinen vienti todennäköisesti tapahtuisi polkumyynnillä.

(68)

Kaksi aiemmin tiedossa ollutta vientiä harjoittavaa tuottajaa ovat viime vuosina yhdistäneet toimintojaan. Tämän vuoksi tuotantokapasiteetti oli pienentynyt viime tutkimuksesta. Tarkastelupyynnössä esitettyjen todisteiden ja tiedossa olevan vientiä harjoittavan tuottajan lausunnon mukaan Ukrainan arvioitu tuotantokapasiteetti on 35 000–40 000 tonnin luokkaa, josta noin 70 prosenttia käytetään todelliseen tuotantoon. Käyttämätön kapasiteetti, joka on 10 500–12 000 tonnin luokkaa, viittaa siihen, että sillä on merkittävästi kapasiteettia lisätä vientiä unioniin. Ukrainan kulutus, joka on laskettu tiedossa olevan tuotannon sekä tuonti- ja vientitilastojen perusteella, osoittaa, että kotimarkkinat eivät pysty absorboimaan lisäkapasiteettia. Näin ollen Ukraina on kaikista tarkasteltavista maista se, josta käyttämätön kapasiteetti todennäköisimmin suuntautuu unionin markkinoille, varsinkin kun ei ole mitään merkkejä siitä, että kolmansien maiden markkinat tai kotimarkkinat voisivat absorboida lisätuotantoa.

(69)

Sen jälkeen kun Ukrainasta peräisin olevien teräsvaijerien tuonnissa oli otettu käyttöön voimassa olevat toimenpiteet, havaittiin, että näitä toimenpiteitä kierrettiin tuomalla teräsvaijereita Moldovasta. Havaittua kiertämiskäytäntöä pidettiin lisäosoituksena kiinnostuksesta päästä unionin markkinoille ja kyvyttömyydestä kilpailla unionin markkinoilla ilman polkumyyntiä.

(70)

Jatkuva polkumyynti havaittiin Kiinan ja Ukrainan osalta merkittäväksi ja Etelä-Afrikan osalta vähäiseksi, joskin tuontimäärät Etelä-Afrikasta ja Ukrainasta olivat pieniä.

(71)

Sen selvittämiseksi, miten todennäköisesti polkumyynti jatkuu siinä tapauksessa, että toimenpiteet kumotaan, analysoitiin käyttämätöntä kapasiteettia ja käyttämättömiä varastoja sekä hinnoittelu- ja vientistrategioita eri markkinoilla. Tutkimus osoitti, että käyttämätöntä kapasiteettia ja kertyneitä varastoja oli Kiinassa paljon mutta Ukrainassa vähemmän. Etelä-Afrikassa ei havaittu merkittävästi käyttämätöntä kapasiteettia eikä epätavallisen suuria varastoja. Lisäksi havaittiin, että Kiinan ja Ukrainan tapauksessa muihin kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hinnat olivat yleensä alhaisemmat kuin unionin markkinoille suuntautuvan viennin hinnat ja että unionin markkinat näin ollen houkuttelivat näiden maiden vientiä harjoittavia tuottajia. Etelä-Afrikan muihin maihin suuntautuva vienti oli kuitenkin määrältään huomattavasti suurempaa kuin unioniin suuntautuva vienti, eikä polkumyyntihintoja havaittu. Näin ollen pääteltiin, että Kiinasta ja Ukrainasta kolmansiin maihin suuntautuva vienti ohjautuisi todennäköisesti unioniin, ellei unionin markkinoille pääsyä rajoitettaisi polkumyyntitoimenpitein. Myös tarjolla oleva käyttämätön tuotantokapasiteetti johtaisi todennäköisesti näistä maista tulevan tuonnin lisääntymiseen. Hinnoittelustrategioiden analysointi paljasti lisäksi sen, että kyseinen tuonti Ukrainasta ja Kiinasta tapahtuisi mitä todennäköisimmin polkumyyntihinnoin. Päätelmiä vahvisti havainto, että sekä Kiinan että Ukrainan kohdalla voimassa olevia toimenpiteitä kierrettiin kuljettamalla tuotteet muiden maiden kautta, mikä osoitti, että viejämaat eivät kyenneet kilpailemaan unionin markkinoilla asianmukaisin hinnoin. Sitä vastoin eteläafrikkalaisen tuottajan katsottiin pystyvän kilpailemaan muiden tuottajien kanssa, mukaan luettuna unionin tuottajat, muiden kolmansien maiden markkinoilla asianmukaisin hinnoin. Edellä mainittu huomioon ottaen voidaan Kiinan ja Ukrainan osalta todeta, että polkumyynti todennäköisesti jatkuu määrällisesti merkittävänä, ellei toimenpiteitä pidetä voimassa. Sitä vastoin merkittävän polkumyynnin jatkumista Etelä-Afrikan tuonnissa ei pidetä todennäköisenä, kun otetaan huomioon polkumyynnin väheneminen alkuperäisen tutkimuksen jälkeen sekä se, että vientihinnat muihin maihin suuntautuvassa viennissä olivat huomattavasti korkeammat kuin EU:hun suuntautuvassa viennissä ja että eteläafrikkalaisten tuotteiden kysynnän ennustetaan olevan vähäistä.

(72)

Ukrainan hallitus kommentoi edellä esitettyjä havaintoja ja esitti, että oli liioiteltua ja epäreilua väittää, että polkumyyntitoimenpiteistä luopuminen johtaisi siihen, että ukrainalaisen tuottajan vienti ohjautuisi unionin markkinoille. Väitteensä tueksi hallitus esitti, että voimassa olevat toimenpiteet johtivat asiakassuhteiden katkeamiseen EU:ssa ja siten unioniin suuntautuvan viennin loppumiseen ja että Ukrainan vienti suuntautuu nyt sen sijaan IVY-maiden ja Aasian markkinoille. Hallitus ei kuitenkaan tuonut esille unionin markkinoiden houkuttelevuutta, joka johtuu edellä johdanto-osan 67 kappaleessa mainitusta huomattavasta hintaerosta näiden markkinoiden välillä, ja jätti siten ottamatta huomioon sen todellisen mahdollisuuden, että Ukrainan vienti todellakin ohjautuisi unioniin, ellei toimenpiteitä pidetä voimassa.

(73)

Ilmoittamisen jälkeen hakija väitti, että eteläafrikkalaisen tuottajan muille markkinoille suuntautuvan viennin määrän väheneminen todennäköisesti johtaa käyttämättömän kapasiteetin lisääntymiseen, jota kotimaan markkinat eivät kykene absorboimaan, ja siten unioniin suuntautuvan viennin lisääntymiseen. Näiden väitteiden tueksi ei kuitenkaan esitetty näyttöä. Sitä vastoin havaittiin, että tutkimusjakson aikana tapahtunutta yhteistyössä toimivan viejän viennin vähenemistä lievensi se, että kotimaan myynti väheni saman jakson aikana vähemmän. Lisäksi yrityksen myynnin kokonaismäärä kasvoi vuoden 2009 ja tutkimusjakson välisenä aikana. Näin ollen ei ole näyttöä siitä, että hakijan väitteet olisivat perusteltuja.

(74)

Hakija kritisoi komissiota siitä, että tämä ei ollut ottanut huomioon eteläafrikkalaisen tuottajan yhteistyöstä kieltäytymistä, ja esitti, että se, että kyseinen yritys ei ole harjoittanut vientiä menneisyydessä, ei tarkoita sitä, etteikö se voisi harjoittaa sitä tulevaisuudessa. Tässä yhteydessä todetaan, että tarkasteltavan jakson aikana kyseinen yritys ei harjoittanut vientiä unioniin. Polkumyynnin vastaisilla toimenpiteillä ei estetä laillista tuontia unioniin. Tämä väite oli siksi hylättävä.

(75)

Unionissa on yli 25 teräsvaijerin tuottajaa/tuottajaryhmää, jotka muodostavat unionin tuotannonalan perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan ja 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(76)

Kuten johdanto-osan 10 kappaleessa todettiin, seuraavassa mainituista 20:stä unionin tuottajasta, jotka antoivat tarvittavat tiedot, valittiin kolme tuottaja-/tuottajaryhmäyritystä käsittävä otos.

(77)

Otoksessa mukana olevien kolmen unionin tuottajan osuus oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 40 prosenttia unionin koko tuotannosta ja edellä mainittujen 20 unionin tuottajan osuus oli 96 prosenttia unionin koko tuotannosta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tämän katsotaan siis edustavan hyvin koko unionin tuotantoa.

(78)

Unionin kulutus määritettiin unionin tuotannonalan unionin markkinoilla myymän tuotemäärän ja Eurostatin koko EU:n tuontia koskevien tietojen perusteella.

(79)

Unionin kulutus väheni 21 prosenttia eli 255 985 tonnista 203 331 tonniin vuoden 2007 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana. Tarkemmin eriteltynä kulutus nousi hieman eli yhden prosentin vuonna 2008, mutta väheni vuonna 2009 taloudellisen taantuman vuoksi huomattavasti eli 22 prosenttiyksikköä ja pysyi samalla tasolla tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(80)

Aiemmissa tutkimuksissa Kiinasta, Etelä-Afrikasta ja Ukrainasta peräisin olevien teräsvaijereiden tuontia on arvioitu kumulatiivisesti perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Kumulatiivisen arvioinnin soveltuvuutta myös tähän tutkimukseen harkittiin.

(81)

Todettiin, että kustakin maasta tapahtuvan tuonnin suhteen osoitettu polkumyyntimarginaali oli vähimmäistasoa suurempi. Määrien arvioimiseksi tehtiin prospektiivinen analyysi siitä, mikä todennäköisesti olisi kunkin maan viennin määrä siinä tapauksessa, että toimenpiteet kumotaan. Havaittiin, että, toisin kuin Etelä-Afrikasta tuleva tuonti, Kiinasta ja Ukrainasta tuleva tuonti todennäköisesti kasvaisi huomattavasti tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson tuontia suuremmaksi ja ylittäisi varmasti määrän, jota voidaan pitää vähäpätöisenä, jos toimenpiteet kumottaisiin. Etelä-Afrikan osalta todettiin, että kapasiteetti lisätä unioniin suuntautuvan viennin määriä on hyvin rajallinen, koska käyttämätön kapasiteetti on pieni ja kolmansien maiden markkinat tai kotimarkkinat voivat absorboida mahdollisen lisätuotannon.

(82)

Tarkasteltaessa tuotavien tuotteiden välisiä kilpailuedellytyksiä havaittiin, että Etelä-Afrikasta tuleva tuonti ei suoranaisesti kilpaillut kahdesta muusta maasta tulevan tuonnin kanssa. Etelä-Afrikasta tuotujen tuotetyyppien hinnat olivat huomattavasti korkeammat kuin molemmista muista maista tulevan tuonnin hinnat, kuten jäljempänä olevista johdanto-osan 87 ja 91 kappaleista voidaan todeta. Korkeiden hintojen ansiosta Etelä-Afrikasta tulevassa tuonnissa ei esiintynyt hintojen alittavuutta, toisin kuin molemmista muista maista tulevassa tuonnissa, jossa hintojen alittavuus oli huomattavaa.

(83)

Tarkasteltavana olevista kolmesta maasta tulevaa tuontia tutkittaessa havaittiin, että niiden tuomat teräsvaijerit olivat fyysisiltä ja teknisiltä perusominaisuuksiltaan samankaltaisia. Lisäksi tuotujen teräsvaijerien eri tyypit olivat keskenään vaihtokelpoisia unionissa tuotettujen tyyppien kanssa ja niitä markkinoitiin unionissa saman ajanjakson aikana. Edellä kerrotun vuoksi katsottiin, että tarkasteltavana olevista maista peräisin olevien teräsköysien tuonti kilpaili unionissa tuotettujen teräsköysien kanssa.

(84)

Edellä kerrotun perusteella katsottiin näin ollen, että perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdassa säädetyt kriteerit täyttyivät Kiinan ja Ukrainan osalta. Tämän vuoksi näistä kahdesta maasta tulevaa tuontia tutkittiin kumulatiivisesti. Koska 3 artiklan 4 kohdassa säädetyt, erityisesti tuotavien tuotteiden välisiä kilpailuedellytyksiä koskevat kriteerit eivät täyttyneet Etelä-Afrikan osalta, kyseisestä maasta peräisin olevaa tuontia tutkittiin yksilöllisesti.

(85)

Eurostatin tietojen mukaan Kiinasta ja Ukrainasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin määrä väheni tarkastelujaksolla 54 prosenttia. Tuonnissa havaittiin vuonna 2009 huomattava vähennys, 43 prosenttiyksikköä, jota seurasi 13 prosenttiyksikön lisävähennys tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(86)

Kiinan ja Ukrainan tuonnin markkinaosuus pieneni tarkastelujaksolla 3,8 prosentista 2,2 prosenttiin.

(87)

Tuontihinnat puolestaan nousivat 29 prosenttia tarkastelujaksolla. Vuonna 2008 hinnat nousivat 11 prosenttia. Vuonna 2009 hinnat nousivat edelleen mutta pysyivät vakaina tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(88)

Koska kiinalaiset ja ukrainalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät osallistuneet yhteistyöhön, hintojen alittavuus oli määritettävä tuontitilastoista CN-koodien perusteella käyttäen perusasetuksen 14 artiklan 6 kohdan mukaisesti kerättyjä tietoja. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla Kiinasta ja Ukrainasta peräisin olevan teräsvaijerin tuonnin hinnan alittavuuden marginaali vaihteli 47,4 prosentista 58,2 prosenttiin, kun polkumyyntitullia ei laskettu mukaan.

(89)

Eurostatin tietojen mukaan Etelä-Afrikasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin määrä väheni tarkastelujaksolla 77 prosenttia. Tuonnissa havaittiin vuonna 2009 huomattava vähennys, 94 prosenttiyksikköä, jota seurasi pieni 17 prosenttiyksikön lisäys tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(90)

Etelä-Afrikan tuonnin markkinaosuus pieneni tarkastelujaksolla 0,5 prosentista 0,1 prosenttiin.

(91)

Tuontihinnat puolestaan ovat nousseet tarkastelujaksolla tasaisesti 52 prosenttia.

(92)

Hintojen alittavuus määritettiin käyttäen yhteistyössä toimivan eteläafrikkalaisen tuottajan vientihintoja ilman polkumyyntitulleja. Tulos oli negatiivinen. Koska tutkimuksessa ei ollut mukana muita eteläafrikkalaisia vientiä harjoittavia tuottajia, tämä päätelmä pätee myös koko maan ollessa kyseessä.

(93)

Kuten edellä johdanto-osan 3 kappaleessa mainittiin, Kiinaa koskevia alkuperäisiä toimenpiteitä havaittiin kierrettävän Korean tasavallan (Etelä-Korea) kautta tapahtuvan tuonnin avulla. Tämän vuoksi Kiinasta peräisin olevassa tuonnissa käyttöön otettu polkumyyntitulli ulotettiin koskemaan samojen, Etelä-Koreasta lähetettyjen teräsvaijereiden tuontia, poikkeuksena yhdentoista alkuperäisen eteläkorealaisen tuottajan valmistamat teräsvaijerit.

(94)

Tuonti väheni huomattavasti sen jälkeen, kun oli tehty tutkimus toimenpiteiden kiertämisen ehkäisemisestä ja polkumyyntitulli laajennettu koskemaan Etelä-Koreasta lähetettyä tuontia. Markkinaosuus pieneni vuodesta 2007 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun 18,7 prosentista 12,8 prosenttiin. Prosenttiosuus näyttäisi vastaavan niiden alkuperäisten eteläkorealaisten vientiä harjoittavien tuottajien osuutta, joille oli myönnetty poikkeus.

(95)

Moldovasta peräisin olevan tai sieltä lähetetyn tuonnin todettiin olevan lähes olematonta tarkastelujaksolla. Lisäanalysointia ei näin ollen katsottu tarpeelliseksi.

(96)

Marokosta peräisin oleva tai sieltä lähetetty tuonti väheni tarkastelujaksolla 51 prosenttia. Tuonnin markkinaosuus oli tarkastelujaksolla alle 0,5 prosenttia.

(97)

Eurostatin tietojen mukaan tiettyjen Venäjän federaatiosta peräisin olevien, asetuksen (EY) N:o 1601/2001 (12) 1 artiklan 1 kohdan mukaisten rauta- tai teräsköysien ja -kaapelien tuonti väheni tarkastelujaksolla 41 prosenttia.

(98)

Venäjän tuonnin markkinaosuus pieneni vuodesta 2007 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun 1,5 prosentista 1,1 prosenttiin.

(99)

Komissio tarkasteli perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikkia sellaisia olennaisia taloudellisia tekijöitä ja indikaattoreita, jotka vaikuttavat unionin tuotannonalan tilanteeseen.

(100)

Koska käytettiin otantaa, joka koski unionin tuotannonalaa, vahinkojen arviointi tapahtui sekä johdanto-osan 75 kappaleessa määritellyltä unionin koko tuotannonalalta että otokseen valituilta unionin tuottajilta kerättyjen tietojen perusteella.

(101)

Vakiintuneen käytännön mukaan käytettäessä otantaa tiettyjä vahinkoindikaattoreita (tuotanto, kapasiteetti, tuottavuus, varastot, myynti, markkinaosuus, kasvu ja työllisyys) koskeva analyysi tehdään unionin koko tuotannonalasta, kun taas yksittäisten yritysten tulokseen liittyviä vahinkoindikaattoreita, esimerkiksi hintaa, tuotantokustannuksia, kannattavuutta, palkkoja, investointeja, investointien tuottoa, kassavirtaa ja pääoman saantia, tarkastellaan otokseen valituilta unionin tuottajilta saatujen tietojen perusteella.

(102)

Yksi otoksessa mukana olevan Bridon-ryhmän tuottajista, Bridon International Limited, piti tarkastelujaksolla kirjanpitoa punnissa. Tämän vuoksi punnan ja euron välinen valuuttakurssien vaihtelu vaikutti tarkastelujaksolla tiettyihin vahinkoindikaattoreihin.

(103)

Unionin tuotannonalan tuotanto väheni vuoden 2007 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana 9 prosenttia eli 182 681 tonnista 165 394 tonniin. Tuotantomäärä pysyi muuttumattomana vuonna 2008 ja putosi sitten huomattavasti eli 13 prosenttia vuonna 2009 maailmanlaajuisen taloudellisen taantuman vuoksi. Tuotanto elpyi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ja lisääntyi 4 prosenttiyksikköä. Tuotantomäärä väheni vähemmän kuin kulutus unionin markkinoilla EU:n ulkopuolisten markkinoiden kysynnän ansiosta.

(104)

Tuotantokapasiteetti väheni 6 prosenttia tarkastelujaksolla. Vuonna 2009 se väheni 10 prosenttia ja lisääntyi sitten tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 4 prosenttiyksikköä. Koska tuotanto laski suhteellisesti enemmän kuin kapasiteetti, seurauksena oli, että kapasiteetin käyttöaste laski 69 prosentista 66 prosenttiin vuodesta 2007 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun.

(105)

Unionin tuotannonalan loppuvarastot kasvoivat vuosina 2008 ja 2009 mutta pienenivät tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vuoden 2007 tasolle.

(106)

Unionin tuotannonalan myynti unionin markkinoilla laski 20 prosenttia vuoden 2007 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana. Myyntimäärä laski 5 prosenttia vuonna 2008 ja edelleen 24 prosenttia vuonna 2009 taloudellisen taantuman johdosta. Kehitys noudattaa kehitystä unionin markkinoilla, jotka heikkenivät 21 prosenttia vuoden 2007 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana taloudellisen taantuman johdosta.

(107)

Unionin tuotannonala onnistui pitämään markkinaosuutensa muuttumattomana eli 44 prosentissa vuoden 2007 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana. Markkinaosuus kuitenkin laski vuosina 2008–2009 siten, että vuonna 2008 se oli 41 prosenttia ja vuonna 2009 40 prosenttia unionin kulutuksesta.

(108)

Vuoden 2007 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana, kun unionin kulutus laski 21 prosenttia, unionin tuotannonalan myyntimäärä laski vain 20 prosenttia. Näin ollen unionin tuotannonala lisäsi hieman markkinaosuuttaan, kun taas tuonti tarkasteltavana olevista maista väheni samana aikana lähes 2 prosenttiyksikköä.

(109)

Unionin tuotannonalan työllisyysaste aleni 12 prosenttia vuoden 2007 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä. Suurin lasku tapahtui vuonna 2009, jolloin työllisyysaste aleni 8 prosenttiyksikköä. Tämä osoittaa, että unionin tuotannonala pystyi sopeutumaan uuteen markkinatilanteeseen.

(110)

Unionin tuotannonalan työvoiman tuottavuus ilmaistuna kokoaikaiseksi muutettuna työmääränä henkilöä kohti vuodessa oli tarkastelujaksolla vaihtelevaa, sillä se nousi 2 prosenttiyksikköä vuonna 2008, aleni 5 prosenttiyksikköä vuonna 2009 ja nousi jälleen 6 prosenttiyksikköä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(111)

Havaitut tosiasialliset polkumyyntimarginaalit olivat suuria, mutta niiden vaikutusta unionin tuotannonalaan ei pidetä merkittävänä, kun otetaan huomioon tarkastelluista maista tulevan tuonnin kokonaismäärä ja polkumyyntitullit.

(112)

Unionin tuotannonalan yksikkömyyntihinnat nousivat 11 prosenttia vuoden 2007 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä. Hinnat nousivat vähitellen 16 prosenttia vuoteen 2009 asti ja laskivat sitten 5 prosenttiyksikköä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Hintakehitys liittyy siihen, että unionin tuotannonala pystyi hajauttamaan ennen talouden taantumaa vastaanotettuja kalliiksi hinnoiteltuja tilauksia myös vuoden 2009 osalle. Hintojen kehitys johtuu myös unionin tuotannonalan asteittaisesta siirtymisestä kalliimmiksi hinnoiteltaviin, toisin sanoen halkaisijaltaan suurempiin teräsvaijereihin.

(113)

Vuoden 2007 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana työntekijän keskipalkka kokoaikaiseksi muutettuna laski 12 prosenttia tarkastelujaksolla. Alla olevasta taulukosta ei kuitenkaan voi tehdä kovin pitkälle meneviä päätelmiä, koska työntekijöiden palkkoihin vaikutti paljon punnan ja euron välinen valuuttakurssien vaihtelu tarkastelujaksolla.

(114)

Vaikka teräsvaijereihin investointi väheni 32 prosenttia tarkastelujaksolla, investointien määrä oli kuitenkin merkittävä eli 35 miljoonaa euroa. Investoinnit keskittyivät teräsvaijereihin, joissa on korkeat voittomarginaalit. Otokseen valituilla tuottajilla ei ollut tarkastelujaksolla vaikeuksia saada pääomaa, koska investoinnit voitiin tavallisesti maksaa takaisin muutaman vuoden aikana.

(115)

Otokseen valitut tuottajat onnistuivat tekemään voittoa koko tarkastelujakson ajan. Vuoden 2008 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana saadut voitot ylittivät alkuperäisessä tutkimuksessa asetetun 5 prosentin tavoitteen. Otokseen valittujen tuottajien tulokset selittyvät pääasiassa vuoden 2007 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisellä hintakehityksellä ja jatkuvalla globaalilla kysynnällä, jonka ansiosta tuottajat pystyivät vähentämään kiinteitä kustannuksia. Kannattavuuden lasku tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla selittyy hintojen putoamisella ja tuotantomäärien vähenemisellä, joka vaikutti negatiivisesti tuotantokustannuksiin.

(116)

Investointien tuotto (teräsvaijeritoiminnan synnyttämä kokonaisvoitto prosentteina teräsvaijereiden tuotantoon suoraan tai välillisesti liittyvän omaisuuden nettokirjanpitoarvosta) noudatti suunnilleen kannattavuuden kehitystä koko tarkastelujakson ajan.

(117)

Kassavirtatilanne parani vuoden 2007 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä ja noudatti edellä kuvattuja kannattavuussuuntauksia koko tarkastelujakson ajan.

(118)

Edellä tarkastellut indikaattorit osoittavat, että unionin tuotannonala kärsi talouden taantumasta, sillä myyntimäärät, tuotantomäärät, työllisyys ja investoinnit laskivat. Ne osoittavat myös, että unionin tuotannonala mukautti tuotantovälineitään pystyäkseen vastaamaan uuden talousympäristön vaatimuksiin ja tarttumaan EU:ssa ja EU:n ulkopuolella tarjoutuviin mahdollisuuksiin niillä segmenteillä, joilla voi saavuttaa suuria voittoja. Unionin tuotannonalan talous- ja rahoitustilanteen paraneminen vuonna 1999 käyttöön otettujen polkumyyntitoimenpiteiden johdosta on todisteena siitä, että toimenpiteet ovat tehokkaita ja että unionin tuotannonala toipui aiemman polkumyynnin vaikutuksista.

(119)

Ukrainan hallitus totesi, että se ei ymmärrä, miten Ukrainan vientiin kohdistuvien polkumyyntitullien poistaminen voisi vahingoittaa unionin teollisuutta, kun sen vahinkoindikaattorit enimmäkseen osoittivat positiivista suuntausta talouskriisin oloissa ja varsinkin vuoden 2009 ja tarkastelua koskevan tutkimusjakson välisenä aikana. Tämä analyysi perustui kuitenkin rajoitettuun ajanjaksoon, eikä tarkasteltavaan jaksoon kokonaisuudessaan. On huomattava, että tämä jakso ei ole edustava yleisen suuntauksen kannalta, joka alkoi tilanteesta, jossa ei saavutettu edes voittotavoitetta, joka saavutettiin lopulta unionin tuotannonalaan ja sen indikaattoreihin vaikuttavasta talouskriisistä huolimatta tarkasteltavan jakson lopulla. Kuten johdanto-osan 112 ja 115 kappaleesta käy ilmi, unionin tuotannonalan suhteellisen positiivista tilannetta selittää toisaalta se, että vuoden 2008 lopulla tilauksia oli paljon ja osa niistä siirtyi vuoden 2009 puolelle, ja toisaalta se, että kulutus EU:n ulkopuolisilla markkinoilla kasvoi, mikä vahvisti positiivista suuntausta voittoon liittyvien indikaattoreiden osalta.

(120)

Vaikka kulutus väheni 21 prosenttia, unionin tuotannonala pystyi säilyttämään markkinaosuutensa, hinnat nousivat 11 prosenttia, varastot pysyivät kohtuullisella tasolla ja tuotantomäärät pienenivät vähemmän kuin kulutus. Unionin tuotannonala oli kannattava koko tarkastelujakson ajan. Edellä mainittu huomioon ottaen voidaan todeta, että unionin tuotannonala ei kärsinyt aineellista vahinkoa tarkastelujaksolla.

(121)

Kuten johdanto-osan 55 ja 68 kappaleessa todetaan, Kiinan ja Ukrainan vientiä harjoittavat tuottajat voivat lisätä huomattavasti tuontiaan unioniin käyttämällä saatavilla olevaa käyttämätöntä kapasiteettia. Kapasiteettia on todellakin saatavissa merkittävästi eli yli 500 000 tonniin asti, mikä vastaa unionin koko kulutusta. Onkin todennäköistä, että Kiinasta ja Ukrainasta tulee unionin markkinoille suuria määriä teräsvaijeria menetetyn markkinaosuuden takaisin saamiseksi, jos toimenpiteet kumotaan.

(122)

Kuten johdanto-osan 88 kappaleessa mainitaan, on havaittu, että Kiinasta ja Ukrainasta tulevan tuonnin hinnat ovat alhaiset ja alittavat EU:n hinnat. On hyvin todennäköistä, että näitä alhaisia hintoja käytettäisiin jatkossakin. Ukrainan tapauksessa hinnat voivat itse asiassa laskea vielä tästäkin, kuten johdanto-osan 67 kappaleessa todetaan. Tällaisella hinnoittelukäyttäytymisellä – kun se yhdistetään asianomaisten maiden viejien kykyyn toimittaa merkittäviä määriä tarkasteltavana olevaa tuotetta unionin markkinoille – olisi erittäin todennäköisesti unionin markkinoiden hintoja laskeva vaikutus, ja sen voisi odottaa vaikuttavan negatiivisesti myös unionin tuotannonalan taloudelliseen tilanteeseen. Kuten edellä on osoitettu, unionin tuotannonalan taloudellinen suorituskyky on hyvin riippuvainen unionin markkinoiden hintatasosta. Sen vuoksi on todennäköistä, että jos unionin tuotannonala joutuisi kilpailemaan Kiinasta ja Ukrainasta tulevan yhä lisääntyvän polkumyyntituonnin kanssa, sen taloudellinen tilanne heikkenisi, kuten alkuperäisessä tutkimuksessa on todettu. Tämän perusteella pääteltiin, että Kiinasta ja Ukrainasta peräisin olevan tuonnin vastaisten toimenpiteiden kumoaminen johtaisi mitä todennäköisimmin unionin tuotannonalalle aiheutuvan vahingon toistumiseen.

(123)

Etelä-Afrikassa käyttämätöntä kapasiteettia näyttää olevan rajoitetusti, kuten johdanto-osan 63 kappaleessa todettiin. Kuten johdanto-osan 92 kappaleessa mainittiin, Etelä-Afrikan EU:hun suuntautuvan viennin hintojen ei katsottu alittavan unionin tuotannonalan hintoja. Koska EU:hun tuodun ja unionin markkinoille päätyneen tavaran määrä oli pieni, verrattiin myös sellaisten eteläafrikkalaisten teräsköysien hintoja, joita vietiin viiden EU:n ulkopuolisen maan markkinoille, ja unionin tuotannonalan hintoja keskenään tuotetyypeittäin. Myöskään näiden hintojen ei havaittu alittavan unionin tuotannonalan hintoja.

(124)

Koska käyttämätöntä kapasiteettia oli vähän eikä hintojen alittavuutta esiintynyt, pääteltiin, että Etelä-Afrikasta peräisin olevaa tuontia koskevien toimenpiteiden kumoaminen ei kaiken todennäköisyyden mukaan johtaisi unionin tuotannonalalle aiheutuvan vahingon toistumiseen.

(125)

Perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti tutkittiin, olisiko nykyisten Kiinan ja Ukrainan vastaisten polkumyyntitoimenpiteiden voimassa pitäminen kokonaisuutena katsoen unionin edun vastaista. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat. Olisi muistettava, että toimenpiteiden käyttöönottoa ei aiemmissa tutkimuksissa pidetty unionin edun vastaisena. Koska tämä tutkimus lisäksi on toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu, siinä analysoidaan tilannetta, jossa polkumyynnin vastaiset toimenpiteet ovat jo olleet voimassa. Sen avulla voidaan siis myös arvioida, onko nykyisillä toimenpiteillä mahdollisesti ollut kohtuuttoman kielteinen vaikutus asianomaisiin osapuoliin.

(126)

Tällä perusteella tutkittiin, oliko vahingollisen polkumyynnin toistumisen todennäköisyyttä koskevista päätelmistä huolimatta olemassa pakottavia syitä, joiden johdosta olisi pääteltävä, että tässä erityistapauksessa Kiinasta ja Ukrainasta peräisin olevan tuonnin vastaisten toimenpiteiden voimassapitäminen ei ole unionin edun mukaista.

(127)

Unionin tuotannonala on osoittautunut rakenteellisesti elinkelpoiseksi. Tätä vahvistaa myös siinä havaittu myönteinen kehitys tarkastelujaksolla. Erityisesti se, että unionin tuotannonala säilytti markkinaosuutensa tarkastelujaksolla, poikkeaa jyrkästi ennen toimenpiteiden käyttöönottoa vuonna 1999 vallinneesta tilanteesta. On myös huomattava, että unionin tuotannonala paransi tuottoaan vuoden 2007 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana. On edelleen muistettava, että toimenpiteitä on havaittu kierretyn tuonnilla Marokosta, Moldovasta ja Etelä-Koreasta. Mikäli tällaista kehitystä ei olisi tapahtunut, olisi yhteisön tuotannonalan tilanne voinut olla vielä suotuisampi.

(128)

Voidaan kohtuudella odottaa, että unionin tuotannonala edelleen hyötyy, jos toimenpiteet pidetään ennallaan. Mikäli Kiinasta ja Ukrainasta peräisin olevan tuonnin vastaisia toimenpiteitä ei pidetä voimassa, on todennäköistä, että unionin tuotannonala alkaa taas kärsiä asianomaisista maista peräisin olevan, polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin lisääntymisestä ja että sen taloudellinen tilanne huonontuu entisestään.

(129)

Aiemmissa tutkimuksissa siis todettiin, ettei toimenpiteiden käyttöönotolla olisi huomattavaa vaikutusta. Kuten edellä johdanto-osan 11 kappaleessa todettiin, kyselyyn vastasi kaksi tuojaa, jotka myös osallistuivat täysimääräisesti yhteistyöhön tässä menettelyssä. Ne ilmoittivat, että toimenpiteet nostavat hintoja. Tutkimus kuitenkin paljasti, että muitakin hankintalähteitä oli ja että muista maista tulevan tuonnin hinnat olivat samalla tasolla Kiinan hintojen kanssa.

(130)

Edellä esitetyn perusteella pääteltiin, ettei nykyisin voimassa olevilla toimenpiteillä ollut merkittävää negatiivista vaikutusta tuojien taloudelliseen tilanteeseen ja ettei toimenpiteiden jatkuminen vaikuttaisi tuojiin epäasianmukaisesti.

(131)

Teräsvaijereita käytetään useisiin eri tarkoituksiin, minkä vuoksi meneillään olevalla menettelyllä voi olla vaikutuksia lukuisiin tuotetta käyttäviin tuotannonaloihin, joita ovat esimerkiksi kalastus, merenkulku, öljy- ja kaasuteollisuus, kaivosteollisuus, metsätalous, ilmaliikenne, tie- ja vesirakennus, rakennustoiminta ja nostolaitteet. Luettelo tuotetta käyttävistä tuotannonaloista on vain suuntaa antava.

(132)

Komissio lähetti kyselylomakkeen kaikille tiedossa olleille käyttäjille. Kuten edellä johdanto-osan 16 kappaleessa mainittiin, vain yksi käyttäjä toimi yhteistyössä tässä menettelyssä. Se ilmoitti, ettei kärsinyt toimenpiteistä, koska muita hankintalähteitä oli saatavissa, ja ettei teräsvaijereiden osuus sen tuotantokustannuksista ollut merkittävä. Näin ollen todettiin, että koska teräsvaijereiden kustannukset ovat vähäpätöinen osa niitä käyttävien tuotannonalojen kokonaiskustannuksia ja koska muitakin hankintalähteitä on saatavissa, voimassa olevilla toimenpiteillä ei ole suurta vaikutusta tuotetta käyttäviin tuotannonaloihin.

(133)

Edellä esitetty huomioon ottaen päätellään, ettei ole pakottavia syitä olla jatkamatta nykyisten polkumyyntitoimenpiteiden soveltamista.

(134)

Kaikille osapuolille ilmoitettiin niistä oleellisista seikoista ja huomioista, joiden perusteella aiottiin suositella voimassa olevien toimenpiteiden soveltamisen jatkamista Kiinasta ja Ukrainasta peräisin olevan tarkasteltavan tuotteen tuonnin osalta ja kyseisten toimenpiteiden soveltamisen päättämistä Etelä-Afrikasta peräisin olevan tuonnin osalta. Lisäksi asetettiin määräaika, jonka kuluessa osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia ilmoitettujen tietojen johdosta. Huomautuksia, jotka olisivat antaneet aihetta muuttaa edellä mainittuja päätelmiä, ei esitetty.

(135)

Edellä selostetun perusteella ja perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti voidaan todeta, että Kiinasta ja Ukrainasta peräisin olevien teräsvaijereiden tuontiin sovellettavat polkumyynnin vastaiset toimenpiteet olisi pidettävä voimassa. Sitä vastoin Etelä-Afrikan tuontiin sovellettavista toimenpiteistä olisi luovuttava.

(136)

Kuten edellä johdanto-osan 2 ja 3 kappaleessa on esitetty, Ukrainasta ja Kiinasta peräisin olevaan tuontiin sovellettavien polkumyyntitullien soveltamisalaa on laajennettu myös Moldovasta, Marokosta ja Korean tasavallasta peräisin olevaan teräsvaijereiden tuontiin riippumatta siitä, onko niiden alkuperämaaksi ilmoitettu Moldova, Marokko tai Korean tasavalta. Tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnissa sovellettavaa polkumyyntitullia, sellaisena kuin se on edellä johdanto-osan 2 kappaleessa esitetty, olisi edelleen sovellettava myös teräsvaijereiden tuontiin Moldovasta, Marokosta ja Korean tasavallasta riippumatta siitä, onko tuotteiden alkuperämaaksi ilmoitettu Moldova, Marokko tai Korean tasavalta. Marokossa oleva vientiä harjoittava tuottaja, joka oli vapautettu asetuksella (EY) N:o 1886/2004 laajennetuista toimenpiteistä, pitäisi vapauttaa myös tällä asetuksella käyttöön otettavista toimenpiteistä. Yksitoista eteläkorealaista vientiä harjoittavaa tuottajaa, jotka oli vapautettu täytäntöönpanoasetuksella (EY) N:o 400/2010 laajennetuista toimenpiteistä, pitäisi vapauttaa myös tällä asetuksella käyttöön otettavista toimenpiteistä,

9.2.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 36/17

(1)

Asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteenä olevan yhdistetyn nimikkeistön yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi on tarpeen antaa tämän asetuksen liitteessä esitettyjen tavaroiden luokittelua koskevia säännöksiä.

(2)

Asetuksessa (ETY) N:o 2658/87 vahvistetaan yhdistetyn nimikkeistön yleiset tulkintasäännöt; näitä sääntöjä sovelletaan myös kaikkiin muihin nimikkeistöihin, jotka perustuvat kokonaan tai osittain yhdistettyyn nimikkeistöön taikka joissa siihen mahdollisesti lisätään alajakoja ja jotka vahvistetaan unionin erityissäännöksillä tavaroiden kauppaa koskevien tariffimääräysten tai muiden toimenpiteiden soveltamiseksi.

(3)

Mainittujen yleisten tulkintasääntöjen mukaan on tämän asetuksen liitteen taulukossa olevassa sarakkeessa 1 esitetty tavara luokiteltava sarakkeen 2 CN-koodiin sarakkeesta 3 ilmenevin perustein.

(4)

On aiheellista säätää, että sitovien tariffitietojen haltija voi yhteisön tullikoodeksista 12 päivänä lokakuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 (2) 12 artiklan 6 kohdan mukaisesti edelleen kolmen kuukauden ajan käyttää sellaisia sitovia tariffitietoja, jotka jäsenvaltioiden tulliviranomaiset ovat antaneet tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön mutta jotka eivät ole tämän asetuksen säännösten mukaisia.

(5)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat tullikoodeksikomitean lausunnon mukaiset,

9.2.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 36/19

(1)

Asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteenä olevan yhdistetyn nimikkeistön yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi on tarpeen antaa tämän asetuksen liitteessä esitetyn tavaran luokittelua koskevia säännöksiä.

(2)

Asetuksessa (ETY) N:o 2658/87 vahvistetaan yhdistetyn nimikkeistön yleiset tulkintasäännöt; näitä sääntöjä sovelletaan myös kaikkiin muihin nimikkeistöihin, jotka perustuvat kokonaan tai osittain yhdistettyyn nimikkeistöön taikka joissa siihen mahdollisesti lisätään alajakoja ja jotka vahvistetaan unionin erityissäännöksillä tavaroiden kauppaa koskevien tariffimääräysten tai muiden toimenpiteiden soveltamiseksi.

(3)

Mainittujen yleisten tulkintasääntöjen mukaan on tämän asetuksen liitteen taulukossa olevassa sarakkeessa 1 esitetty tavara luokiteltava sarakkeen 2 CN-koodiin sarakkeesta 3 ilmenevin perustein.

(4)

On aiheellista säätää, että sitovien tariffitietojen haltija voi yhteisön tullikoodeksista 12 päivänä lokakuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 (2) 12 artiklan 6 kohdan mukaisesti edelleen kolmen kuukauden ajan käyttää sellaisia sitovia tariffitietoja, jotka jäsenvaltioiden tulliviranomaiset ovat antaneet tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön mutta jotka eivät ole tämän asetuksen säännösten mukaisia.

(5)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat tullikoodeksikomitean lausunnon mukaiset,

9.2.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 36/21

(1)

Asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteenä olevan yhdistetyn nimikkeistön yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi on tarpeen antaa tämän asetuksen liitteessä esitetyn tavaran luokittelua koskevia säännöksiä.

(2)

Asetuksessa (ETY) N:o 2658/87 vahvistetaan yhdistetyn nimikkeistön yleiset tulkintasäännöt; näitä sääntöjä sovelletaan myös kaikkiin muihin nimikkeistöihin, jotka perustuvat kokonaan tai osittain yhdistettyyn nimikkeistöön taikka joissa siihen mahdollisesti lisätään alajakoja ja jotka vahvistetaan unionin erityissäännöksillä tavaroiden kauppaa koskevien tariffimääräysten tai muiden toimenpiteiden soveltamiseksi.

(3)

Mainittujen yleisten tulkintasääntöjen mukaan on tämän asetuksen liitteen taulukossa olevassa sarakkeessa 1 esitetty tavara luokiteltava sarakkeen 2 CN-koodiin sarakkeesta 3 ilmenevin perustein.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat tullikoodeksikomitean lausunnon mukaiset,

9.2.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 36/23

(1)

Asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteenä olevan yhdistetyn nimikkeistön yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi on tarpeen antaa tämän asetuksen liitteessä esitettyjen tavaroiden luokittelua koskevia säännöksiä.

(2)

Asetuksessa (ETY) N:o 2658/87 vahvistetaan yhdistetyn nimikkeistön yleiset tulkintasäännöt; näitä sääntöjä sovelletaan myös kaikkiin muihin nimikkeistöihin, jotka perustuvat kokonaan tai osittain yhdistettyyn nimikkeistöön taikka joissa siihen mahdollisesti lisätään alajakoja ja jotka vahvistetaan unionin erityissäännöksillä tavaroiden kauppaa koskevien tariffimääräysten tai muiden toimenpiteiden soveltamiseksi.

(3)

Mainittujen yleisten tulkintasääntöjen mukaan on tämän asetuksen liitteen taulukossa olevassa sarakkeessa 1 esitetty tavara luokiteltava sarakkeen 2 CN-koodiin sarakkeesta 3 ilmenevin perustein.

(4)

On aiheellista säätää, että sitovien tariffitietojen haltija voi yhteisön tullikoodeksista 12 päivänä lokakuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 (2) 12 artiklan 6 kohdan mukaisesti edelleen kolmen kuukauden ajan käyttää sellaisia sitovia tariffitietoja, jotka jäsenvaltioiden tulliviranomaiset ovat antaneet tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön mutta jotka eivät ole tämän asetuksen säännösten mukaisia.

(5)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat tullikoodeksikomitean lausunnon mukaiset,

9.2.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 36/25

(1)

Unionissa elintarviketuotantoeläimille tarkoitetuissa eläinlääkkeissä tai kotieläintaloudessa käytettävissä biosidivalmisteissa käytettäviksi tarkoitettujen farmakologisesti vaikuttavien aineiden jäämien enimmäismäärät olisi vahvistettava asetuksen (EY) N:o 470/2009 mukaisesti.

(2)

Farmakologisesti vaikuttavat aineet ja niiden jäämien enimmäismääriä eläinperäisissä elintarvikkeissa koskeva luokitus vahvistetaan farmakologisesti vaikuttavista aineista ja niiden eläinperäisissä elintarvikkeissa esiintyvien jäämien enimmäismääriä koskevasta luokituksesta 22 päivänä joulukuuta 2009 annetun komission asetuksen (EU) N:o 37/2010 (2) liitteessä.

(3)

Euroopan lääkevirastolle on toimitettu hakemus oktenidiinidihydrokloridin jäämien enimmäismäärien vahvistamiseksi kaikkien elintarviketuotantoon käytettävien nisäkäslajien osalta, kun kyse on iholla tapahtuvasta käytöstä.

(4)

Eläinlääkekomitean suosituksen mukaan oktenidiinidihydrokloridille ei ole tarpeen vahvistaa jäämien enimmäismääriä kaikkien elintarviketuotantoon käytettävien nisäkäslajien osalta, kun kyse on ainoastaan iholla tapahtuvasta käytöstä.

(5)

Sen vuoksi asetuksen (EU) N:o 37/2010 liitteessä olevaa taulukkoa 1 olisi muutettava oktenidiinidihydrokloridin iholla tapahtuvan käytön sisällyttämiseksi siihen kaikkien elintarviketuotantoon käytettävien nisäkäslajien osalta.

(6)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän eläinlääkintäkomitean lausunnon mukaiset,

9.2.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 36/27

(1)

Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 543/2011 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XVI olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille.

(2)

Kiinteä tuontiarvo lasketaan joka työpäivä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti ottaen huomioon päivittäin vaihtuvat tiedot. Sen vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

9.2.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 36/29

(1)

Sian vesikulaaritauti on sikojen tarttuva virustauti, joka haittaa kauppaa ja vientiä kolmansiin maihin.

(2)

Klassinen sikarutto on sikojen ja villisikojen tarttuva virustauti, joka haittaa unionin sisäistä kauppaa ja vientiä kolmansiin maihin.

(3)

Sian vesikulaaritaudin puhkeamiseen liittyy riski, että taudinaiheuttaja leviää muille sikatiloille kyseisessä jäsenvaltiossa tai elävien sikojen tai niistä saatavien tuotteiden kaupan kautta muihin jäsenvaltioihin ja kolmansiin maihin.

(4)

Klassisen sikaruton puhkeamiseen liittyy riski, että taudinaiheuttaja leviää muille sikatiloille kyseisessä jäsenvaltiossa tai elävien sikojen, niistä saatavien tuotteiden, siemennesteen, alkioiden ja munasolujen kaupan kautta muihin jäsenvaltioihin ja kolmansiin maihin.

(5)

Yhteisön yleisistä toimenpiteistä tiettyjen eläintautien torjumiseksi sekä swine vesicular -tautiin liittyvistä erityistoimenpiteistä 17 päivänä joulukuuta 1992 annetussa neuvoston direktiivissä 92/119/ETY (2) vahvistetaan toimenpiteet, jotka jäsenvaltioiden on toteutettava välittömästi taudin puhjettua, jotta viruksen leviäminen estetään.

(6)

Yhteisön toimenpiteistä klassisen sikaruton torjumiseksi 23 päivänä lokakuuta 2001 annetussa neuvoston direktiivissä 2001/89/EY (3) vahvistetaan toimenpiteet, jotka jäsenvaltioiden on toteutettava välittömästi taudin puhjettua, jotta viruksen leviäminen estetään.

(7)

Päätöksessä 2009/470/EY säädetään menettelyistä, joita käytetään myönnettäessä unionin rahoitusta yksittäisiin eläinlääkinnällisiin toimiin, myös hätätoimenpiteisiin. Kyseisen päätöksen 3 artiklan 2 kohdan nojalla jäsenvaltiot saavat rahoitusta 3 artiklan 1 kohdassa lueteltujen tarttuvien tautien hävittämiseksi toteutettavista tietyistä toimenpiteistä aiheutuviin kustannuksiin.

(8)

Päätöksen 2009/470/EY 3 artiklan 6 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädetään säännöistä, jotka koskevat jäsenvaltioille aiheutuvien kulujen prosenttiosuutta, jonka unionin rahoitusosuus voi kattaa.

(9)

Kyseisen päätöksen 3 artiklan 1 kohdassa lueteltujen tarttuvien tautien hävittämiseksi toteutettuihin hätätoimenpiteisiin myönnettävän unionin rahoitusosuuden maksamiseen sovelletaan neuvoston päätöksessä 90/424/ETY tarkoitettuihin hätätapauksissa toteutettaviin toimenpiteisiin ja eläintautien torjuntatoimenpiteisiin myönnettävää yhteisön rahoitusta koskevista säännöistä 28 päivänä helmikuuta 2005 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 349/2005 (4) vahvistettuja sääntöjä.

(10)

Italiassa on vuonna 2011 esiintynyt sian vesikulaaritautia. Italian viranomaiset ilmoittivat komissiolle ja muille jäsenvaltioille elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa unionin lainsäädännön mukaisesti toteutetuista tiedotus- ja taudin hävittämistoimenpiteistä sekä niiden tuloksista.

(11)

Liettuassa on vuonna 2011 esiintynyt klassista sikaruttoa. Liettuan viranomaiset ilmoittivat komissiolle ja muille jäsenvaltioille elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa unionin lainsäädännön mukaisesti toteutetuista tiedotus- ja taudin hävittämistoimenpiteistä sekä niiden tuloksista.

(12)

Italian ja Liettuan viranomaiset ovat siten täyttäneet kaikki niille kuuluvat tekniset ja hallinnolliset velvoitteet, jotka koskevat päätöksen 2009/470/EY 3 artiklan 2 kohdassa ja asetuksen (EY) N:o 349/2005 6 artiklassa säädettyjä toimenpiteitä.

(13)

Unionin rahoitusosuuden tarkkaa määrää ei voida tässä vaiheessa määrittää, sillä toimitetut tiedot korvauskustannuksista ja toimintamenoista ovat arvioita. Koska kyseessä on kuitenkin huomattava summa, Liettuan osalta olisi vahvistettava ensimmäinen erä.

(14)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

9.2.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 36/31

(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 2119/98/EY (1), tehty 24 päivänä syyskuuta 1998, tartuntatautien epidemiologisen seurannan ja valvonnan verkoston perustamisesta yhteisöön, perustettiin yhteisöön tartuntatautien epidemiologisen seurannan ja valvonnan verkosto sekä varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmä näiden tautien ennaltaehkäisyä ja valvontaa varten.

(2)

Komissio hyväksyi päätöksellä 2000/57/EY (2), tehty 22 päivänä joulukuuta 1999, Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 2119/98/EY säädetystä varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmästä, varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmän täytäntöönpanoa koskevia säännöksiä, joiden tarkoituksena on saada aikaan jäsennetty ja jatkuva viestintäyhteys asianmukaisia keinoja käyttäen komission ja Euroopan talousalueen jäsenvaltioissa kansanterveysasioista vastaavien viranomaisten välille, jotta voitaisiin päättää kansanterveyden suojaamista ja tartuntatautien leviämisen ehkäisemistä ja pysäyttämistä koskevista tarvittavista toimenpiteistä (3).

(3)

Oikeus henkilötietojen suojaan tunnustetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, tarkemmin sanottuna sen 8 artiklassa.

(4)

Lisäksi jäsenvaltioiden keskinäisessä ja jäsenvaltioiden ja komission välisessä sähköisessä tiedonvaihdossa olisi noudatettava henkilötietojen suojaa koskevia sääntöjä, jotka vahvistetaan yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 95/46/EY (4) sekä yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 45/2001 (5).

(5)

Komission päätöksellä 2009/547/EY (6), tehty 10 päivänä heinäkuuta 2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 2119/98/EY säädetystä varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmästä tehdyn päätöksen 2000/57/EY muuttamisesta, otettiin käyttöön jäsenvaltioiden väliseen henkilötietojen vaihtoon liittyviä erityisiä suojatoimia jäljitettäessä kontakteja tartunnan saaneiden henkilöiden ja mahdollisesti vaarassa olevien henkilöiden tunnistamiseksi, kun kyseessä on tartuntatautiin liittyvä tilanne, jolla on mahdollisesti EU:n laajuista ulottuvuutta.

(6)

Euroopan tietosuojavaltuutettu antoi 26 päivänä huhtikuuta 2010 ennakkotarkastusta koskevan lausunnon (7), jossa kehotettiin selkeyttämään varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmässä mukana olevien toimijoiden vastuualueita ja käsittelemään asianmukaisesti potentiaalisia riskejä, joita perusoikeuksiin kohdistuu, kun käsitellään kontaktien jäljitystietoja laajemmalla mittakaavalla tulevissa laajoissa pandemiatilanteissa.

(7)

Ottaen huomioon tietosuojavaltuutetun lausunnossaan antamat suositukset komissio on laatinut varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmää varten tietosuojaa koskevat ohjeet, joiden pitäisi auttaa selkeyttämään järjestelmän eri toimijoiden asemaa, tehtäviä ja velvollisuuksia ja taata edellä mainittujen tietosuojasääntöjen tehokas noudattaminen sekä selkeiden tietojen ja helppokäyttöisten mekanismien tarjoaminen rekisteröidyille, jotta he voivat puolustaa oikeuksiaan,

1.

Jäsenvaltioiden olisi kiinnitettävä varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmän käyttäjien huomio tämän suosituksen liitteessä oleviin ohjeisiin.

2.

Varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmästä vastaavia kansallisia toimivaltaisia viranomaisia olisi kannustettava luomaan yhteyksiä maansa tietosuojaviranomaisiin saadakseen ohjeita ja apua asianmukaisimmasta tavasta panna nämä ohjeet täytäntöön kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

3.

Suositellaan, että jäsenvaltiot antavat palautetta Euroopan komissiolle liitteessä olevien ohjeiden täytäntöönpanosta kahden vuoden kuluessa tämän suosituksen antamisesta. Palaute toimitetaan myös tietosuojavaltuutetulle, ja komissio ottaa sen huomioon arvioidessaan tietosuojan tasoa varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmässä sekä mahdollisten tulevien toimien, myös mahdollisesti annettavan säädöksen, sisältöä ja ajoitusta.

4.

Tämä suositus on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.