11.5.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 124/1

(1)

Neuvosto otti käyttöön polkumyyntiä koskevan tutkimuksen, jäljempänä ’alkuperäinen tutkimus’, jälkeen asetuksella (EY) N:o 435/2004 (2) lopullisen polkumyyntitullin Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’ tai ’asianomainen maa’, ja Indonesiasta peräisin olevan natriumsyklamaatin tuonnissa. Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen neuvosto otti käyttöön lopullisen polkumyyntitullin vielä viideksi vuodeksi täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 492/2010 (3). Toimenpiteet asetettiin polkumyynnin tasolle, ja ne koostuvat yksilöllisistä polkumyyntitulleista. Kiinan kohdalla tullin taso on 0–0,11 euroa kilolta tiettyjen nimeltä mainittujen kiinalaisten tuottajien osalta, ja muiden tuottajien tuontiin sovelletaan jäännöstullia, joka on 0,26 euroa kilolta, jäljempänä ’nykyiset tullit’.

(2)

Perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaista osittaista välivaiheen tarkastelua, jäljempänä ’nykyinen tarkastelu’, koskevan pyynnön esitti Productos Aditivos S. A., natriumsyklamaatin ainoa tuottaja unionissa ja valituksen tekijä alkuperäisessä tutkimuksessa, jäljempänä ’valituksen tekijä’. Pyyntö rajoittui polkumyyntiin ja Golden Time Enterprise (Shenzhen) Co., Ltd -yritykseen, jäljempänä ’GT Enterprise’ tai ’asianomainen yritys’, joka on jäsen Rainbow Rich -ryhmässä, jäljempänä ’asianomaisten yritysten ryhmä’, ’Rainbow-ryhmä’ tai ’Rainbow’; se oli myös yksi nimeltä mainituista kiinalaisista tuottajista alkuperäisessä tutkimuksessa. GT Enterprise -yrityksen tuottamien tuotteiden tuonnissa sovellettava polkumyyntitulli on 0,11 euroa kilolta ja asianomaisten yritysten ryhmään kuuluvien muiden tuotantoyritysten tuonnissa sovellettava tulli on 0,26 euroa kilolta, eli jäännöstulli.

(3)

Valituksen tekijä toimitti alustavaa näyttöä siitä, että voimassa olevat toimenpiteet eivät enää riitä vahinkoa aiheuttavan polkumyynnin vastapainoksi.

(4)

Kuultuaan neuvoa-antavaa komiteaa komissio päätti, että pyyntöön sisältyi riittävä alustava näyttö osittaisen välivaiheen tarkastelun vireille panemiseksi, mistä syystä se julkaisi 17 päivänä helmikuuta 2011Euroopan unionin virallisessa lehdessä ilmoituksen (4) osittaisen välivaiheen tarkastelun vireillepanosta perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti; tarkastelu rajattiin koskemaan polkumyyntiä GT Enterprise -yrityksen osalta.

(5)

Tarkasteltavana oleva tuote on Kiinan kansantasavallasta peräisin oleva natriumsyklamaatti, joka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodiin ex 2929 90 00, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’.

(6)

Kuten aiemmissa tutkimuksissa, tämä tutkimus on osoittanut, että Kiinassa tuotetulla ja unioniin myydyllä tarkasteltavana olevalla tuotteella on samanlaiset fyysiset ja kemialliset ominaisuudet ja käyttötarkoitukset kuin Indonesiassa tuotetulla ja sen kotimarkkinoilla myydyllä tuotteella; Indonesia toimi vertailumaana nykyisessä tarkastelussa. Tämän vuoksi päätellään, että Indonesian kotimarkkinoilla myydyt tuotteet ja asianomaisten yritysten ryhmän unionin markkinoilla myymät tuotteet ovat perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

(7)

Komissio ilmoitti nykyisen tarkastelun vireillepanosta virallisesti valituksen tekijälle, asianomaiselle yritykselle ja asianomaisen maan edustajille. Komissio ilmoitti menettelyn aloittamisesta myös Indonesiassa toimiville tuottajille, koska Indonesiaa kaavailtiin mahdolliseksi vertailumaaksi.

(8)

Asianomaiset osapuolet saivat tilaisuuden esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää tulla kuulluiksi vireillepanoa koskevassa ilmoituksessa vahvistetussa määräajassa. Kaikkia niitä asianomaisia osapuolia kuultiin, jotka olivat sitä pyytäneet ja osoittaneet, että niiden kuulemiseen oli olemassa erityisiä syitä.

(9)

Saadakseen tutkimuksen kannalta tarpeellisina pitämänsä tiedot komissio lähetti asianomaiselle yritykselle kyselylomakkeen ja sai vastaukset viideltä Rainbow-ryhmän yritykseltä asetetussa määräajassa. (Koska Rainbow-ryhmä koostuu nyt kahdesta tuotantoyrityksestä (toinen on GT Enterprise), yhdestä raaka-aineen toimittajasta, yhdestä tarkasteltavana olevan tuotteen toimitusketjuun aiemmin osallistuneesta yrityksestä, joka ei nyt ole toiminnassa, sekä Hongkongissa toimivasta kauppiaasta, tarkastelu kattoi koko ryhmän toiminnot.) Komissio lähetti kyselylomakkeet myös Indonesiassa toimiville tuottajille. Yksi indonesialainen tuottaja osoitti halukkuutta toimittaa tietoja nykyisessä tarkastelussa ja toimitti osittaisen vastauksen kyselylomakkeeseen.

(10)

Komissio hankki ja tarkasti kaikki markkinatalouskohtelun ja yksilöllisen kohtelun analysointia sekä polkumyynnin määrittämistä varten tarvitsemansa tiedot. Komissio teki tarkastuskäyntejä asianomaisten yritysten ryhmän seuraavien jäsenten toimitiloihin:

(11)

Polkumyyntitutkimus käsitti 1 päivän tammikuuta 2010 ja 31 päivän joulukuuta 2010 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’.

(12)

Perusasetuksen 2 artiklan 1–6 kohdan mukaisesti normaaliarvo on määritettävä Kiinasta peräisin olevaa tuontia koskevissa polkumyyntitutkimuksissa niille tuottajille, joiden on todettu täyttävän perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa vahvistetut edellytykset. Kyseiset perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa vahvistetut edellytykset, jotka markkinatalouskohtelua hakevien yritysten on täytettävä, ovat lyhyesti seuraavat:

(13)

Asianomaisten yritysten ryhmä pyysi perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan nojalla markkinatalouskohtelua ja toimitti hakulomakkeet neljästä tuottajasta, jotka sijaitsevat Kiinan kansantasavallassa. Komissio hankki ja tarkasti yritysten toimitiloihin tehtyjen tarkastuskäyntien yhteydessä kaikki yritysten pyynnöissä esitetyt tiedot, joita se piti tarpeellisina.

(14)

Nykyisessä tutkimuksessa paljastui, että asianomaisen yrityksen tilanne oli muuttunut sitten alkuperäisen tutkimuksen. Todettiin, ettei GT Enterprise enää täytä kaikkia markkinatalouskohtelun edellytyksiä. Lisäksi alkuperäiseen tutkimukseen verrattuna Rainbow-ryhmää oli laajennettu ja sen rakennetta uudistettu. Muutkaan ryhmään kuuluvat yritykset, jotka toimittivat hakulomakkeet, eivät kyenneet osoittamaan täyttävänsä kaikki markkinatalouskohtelun edellytykset.

(15)

Liiketoimintaa koskevia päätöksiä ja valtion puuttumista koskevan kriteerin 1 osalta todettiin, että paikallishallinnolla on valtuudet puuttua henkilöstön palkkaamiseen ja irtisanomiseen yhdessä ryhmään kuuluvassa yrityksessä. Lisäksi paikallishallinto on merkittävä osakas raaka-aineita tuottavassa yrityksessä. Merkkejä valtion merkittävästä puuttumisesta havaittiin raaka-aineiden toimituksissa yritykselle (sähkö ja vesi) ja yritykseltä siihen etuyhteydessä oleville yrityksille, työvoimakustannuksissa sekä yrityksen toiminnassa ja päätöksenteossa. Esimerkkinä voidaan mainita, että valtio-omistaja asetti henkilöstöä raaka-aineen tuottajan käyttöön ehdoilla, joita yritys ei voinut täsmentää. Lisäksi yritys on tehnyt jatkuvasti tappiota, mikä johtuu raaka-aineiden myymisestä epänormaalin alhaisilla hinnoilla siihen etuyhteydessä oleville yrityksille ilman muuta korvausta esimerkiksi voitonjaon muodossa. Näitä tappioita kerryttämällä valtio-omisteinen raaka-aineen tuottaja vaikutti etuyhteydessä olevien yritysten päätöksiin, jotka koskivat natriumsyklamaatin tuotannossa käytettävien raaka-aineiden hankintoja. Paikallisen hallintoviraston asiaan puuttuminen ja vaikuttaminen havaittiin myös toisen ryhmään kuuluvan yrityksen rahoitus- ja investointipäätöksissä.

(16)

Kirjanpitoa koskevan kriteerin 2 osalta tutkimus osoitti, että kaikkien asianomaisten yritysten ryhmän jäsenten kirjanpito ei noudattanut kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja, koska useita sellaisia olennaisia kirjanpidon puutteita ja virheitä todettiin, joita tarkastajat eivät olleet ilmoittaneet.

(17)

Kriteerin 3 osalta todettiin, että aiemmasta keskusjohtoisesta talousjärjestelmästä juontui vääristymiä, koska yhdelle ryhmän yritykselle järjestettiin infrastruktuuri-investointeja korvauksetta. Sama yritys hyötyi käyttämäänsä maata koskevista edullisista vuokraehdoista. Muut ryhmän yritykset eivät kyenneet osoittamaan, että ne olivat saaneet maankäyttöoikeutensa vastiketta vastaan ja/tai että kyseinen vastike olisi vastannut markkina-arvoa. Yksi yritys ei kyennyt osoittamaan, että tietyt sille siirretyt varat oli maksettu rahallisena vastikkeena tai muutoin markkina-arvoa vastaavaan hintaan.

(18)

Kriteerien 4 ja 5 osalta todettiin, että yritykset täyttivät kriteerit, koska niitä koski konkurssi- ja omaisuuslainsäädäntö, joka takasi vakauden ja oikeusvarmuuden. Valuuttojen muuntaminen tehtiin Bank of Chinan julkaisemaan viralliseen kurssiin tai siihen perustuen.

(19)

Asianomaisten yritysten ryhmälle ja valituksen tekijälle annettiin tilaisuus esittää huomautuksia edellä esitetyistä päätelmistä. Valituksen tekijä ei esittänyt huomautuksia, mutta asianomaisten yritysten ryhmä esitti vastalauseensa useilla perusteilla. Osa näistä huomautuksista toistettiin niiden tosiasioiden ja huomioiden lopullisen ilmoittamisen jälkeen, joiden perusteella ehdotettiin lopullisten toimenpiteiden käyttöönottoa. Tärkeimmät vastaanotetut huomautukset kuvataan jäljempänä olevissa johdanto-osan kappaleissa.

(20)

Rainbow-ryhmä totesi ensinnäkin, että komissio asetti laittomasti vaatimuksen markkinatalouskohtelun edellytysten uudelleentäyttämisestä, koska ryhmälle myönnettiin markkinatalouskohtelu alkuperäisessä tutkimuksessa ja toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa, ja näin ollen rikottiin oikeudellista velvoitetta soveltaa tarkasteluissa samaa menetelmää kuin alkuperäisessä tutkimuksessa. Se väitti, ettei komissio ole osoittanut, että tämän yrityksen olosuhteet olisivat muuttuneet sellaisella tavalla, joka oikeuttaisi soveltamaan eri menetelmää kuin alkuperäisessä tutkimuksessa. Väitteen esittäjän mukaan useat komission toteamat seikat olivat jo vallinneet alkuperäisen tutkimuksen aikana, eivätkä komission uudet havainnot siten liity uusiin olosuhteisiin vaan ovat vain erilainen tulkinta samoista olosuhteista.

(21)

On huomattava, että toisin kuin väitteen esittäjä toteaa, sekä alkuperäisessä tutkimuksessa että nykyisessä tarkastelussa sovellettiin samaa menetelmää, minkä lisäksi otettiin asianmukaisesti huomioon se seikka, että tietyt olosuhteet ovat muuttuneet alkuperäisen tutkimuksen jälkeen. Vaikka väitteen esittäjän perustelut olisivatkin paikkansapitäviä, sikäli kuin on kyse tietyistä tosiseikoista, jotka todellakin olivat samat sekä alkuperäisessä että nykyisessä tutkimuksessa, nimittäin GT Enterprise -yrityksen maankäyttöoikeutta koskevasta sopimuksesta, voidaan todeta seuraavaa. Nykyisessä tarkastelussa todettiin lisäksi muita tosiseikkoja, joita – vaikka ne vallitsivatkin jo alkuperäisen tutkimuksen aikana – GT Enterprise -yritys ei tuolloin paljastanut, kuten paikallishallinnon valta hyväksyä sen henkilöstön palkkaamisia ja irtisanomisia. Lisäksi yrityksen olosuhteet ovat myös muuttuneet alkuperäisen tutkimuksen jälkeen kriteerin 2 osalta. Tämä liittyy siihen, että nykyisessä tarkastelussa todettiin, että tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana GT Enterprise -yrityksellä ei ollut ollut yhtä selkeää kirjanpitoa, joka on riippumattoman tarkastuksen kohteena kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti ja jota sovelletaan kaikkeen toimintaan.

(22)

Väitteen esittäjä selitti myöhemmin, että se katsoo ilmoittaneensa, että paikallishallinnolla on valtuudet hyväksyä sen henkilöstön palkkaaminen ja irtisanominen, toimittamalla alkuperäisessä tutkimuksessa saman yhtiöjärjestyksen kuin nykyisessä tarkastelussa. Tämän asiakirjan käännös, jonka väitteen esittäjä toimitti sekä alkuperäisen että nykyisen tutkimuksen aikana, oli kuitenkin puutteellinen, koska siinä ei mainittu yhtiöjärjestyksellä paikallishallinnolle annettuja valtuuksia.

(23)

Rainbow-ryhmä väitti lisäksi, että markkinatalouskohtelujärjestely otettiin käyttöön siirtymätalousmaita varten, jotka siis ovat siirtymässä aiemmasta keskusjohtoisesta talousjärjestelmästä kohti markkinataloutta. Sen vuoksi olisi epäloogista vaatia, että yritys, joka aiemmin täytti markkinatalouskohtelun edellytykset, joutuisi jälleen kerran toimittamaan välivaiheen tarkastelussa riittävät todisteet siitä, että se edelleen täyttää markkinatalouskohtelun edellytykset. Tässä suhteessa on huomattava, ettei perusasetuksessa ole mitään, mikä tukisi tällaista tulkintaa ja mikä estäisi soveltamasta perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohtaa tarkasteluissa, jotka on pantu vireille perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan nojalla. Sen vuoksi tämä perustelu oli hylättävä.

(24)

Rainbow-ryhmä vetosi myös 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan menettelylliseen vaatimukseen, jonka mukaan markkinatalouskohtelun määrittäminen on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa tutkimuksen aloittamisesta. Rainbow myöntää itse, että tämän määräajan ylittäminen ei sinänsä ole riittävä peruste kiistää tutkimuksen tuloksia, mutta korostaa, että komission yksiköillä oli jo käytössään kaikki polkumyyntimarginaalin laskemiseksi tarvittavat tiedot, kun markkinatalouskohtelua koskevat päätelmät ilmoitettiin. Rainbow jättää perusteluissaan kuitenkin huomiotta sen tosiseikan, että vaikka komissio tosiaankin hallinnollisen tehokkuuden nimissä pyysi ja tarkasti samanaikaisesti kaikki asianomaisten yritysten ryhmän tiedot, sillä ei ollut ollut käytössään vertailumaata koskevia tietoja, joiden ansiosta olisi ollut mahdollista määrittää polkumyyntimarginaali, jos markkinatalouskohtelu olisi evätty. Komissio todellakin sai vertailumaan normaaliarvoa koskevat tiedot käyttöönsä vasta sen jälkeen, kun markkinatalouskohtelua koskevat päätelmät oli ilmoitettu Rainbow’lle. Näin ollen markkinatalouskohtelun määrittämisen ajankohdalla ei voinut olla mitään vaikutusta sen sisältöön. Edellä esitetyn perusteella väite hylätään perusteettomana.

(25)

Kriteerin 1 osalta on esitetty yleisenä huomiona, että valtion puuttuminen toimintaan tai valtion määräysvalta teoreettisena mahdollisuutena ei sellaisenaan automaattisesti tarkoita, että valtion puuttumista toimintaan esiintyy tosiasiallisesti ja merkittävästi 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa tarkoitetussa merkityksessä. Rainbow lainaa toistuvasti yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen päätöstä (5) väittääkseen, että valtion määräysvalta ei merkitse samaa kuin merkittävä valtion puuttuminen, koska tämä ’johtaa siihen, että valtion määräysvallassa olevilta yhtiöiltä evätään lähtökohtaisesti mahdollisuus markkinataloudessa toimivan yrityksen asemaan siitä riippumatta, missä tosiasiallisessa, oikeudellisessa ja taloudellisessa konkreettisessa tilanteessa ne toimivat’. Rainbow väittää myös, että markkinatalouskohtelun hakijoille aiheutuisi kohtuuton todistustaakka, jos niiden pitäisi osoittaa, ettei valtion puuttuminen liiketoimintaa koskeviin päätöksiin ole milloinkaan mahdollista. Lisäksi se väittää, että valtion toimien pitäisi tehdä yrityksen päätöksistä markkinanäkökohtien vastaisia, jotta kriteeri 1 ei täyttyisi.

(26)

Edellä esitetyistä Rainbow-ryhmän väitteistä poiketen nykyisessä tutkimuksessa todettiin erityistä ja merkittävää valtion puuttumista useiden ryhmän yritysten toimintaan. Sen ryhmään kuuluvan yrityksen kohdalla, jossa henkilöstön palkkaaminen ja irtisanominen edellyttää paikallishallinnon hyväksyntää, yrityksen omissa sisäisissä toimintasäännöissä eli sen yhtiöjärjestyksessä määrätään selvästi valtion valtuudesta puuttua sen operatiivisiin päätöksiin. Toisen ryhmään kuuluvan yrityksen kohdalla valtio-omistajan havaittiin puuttuneen yrityksen toimintaan tavalla, joka on yhteensopimaton markkinanäkökohtien kanssa. Ensinnäkin valtio-omistaja oli maksanut pääosan yrityksen pääomasta ilman, että tämä seikka olisi näkynyt sen omistusosuudessa yrityksestä. Toiseksi yrityksen toiminta tuotti aina tappiota, mikä oli pääasiassa haitallista valtio-omistajalle ottaen huomioon sen sijoittama pääoma. Kolmanneksi valtio-omistaja aiheutti itselleen jatkuvasti tappioita toimittamalla tälle ryhmään kuuluvalle yritykselle tuotantopanoksia, kuten vettä ja sähköä, alle markkinahintojen ja ilman asianmukaisia maksutositteita.

(27)

Mitä tulee päätelmään valtion puuttumisesta asianomaisten yritysten ryhmän toisen jäsenen rahoitus- ja investointipäätöksiin, väitettiin, että komission tosiseikkoja koskevat toteamukset lainasta ja sen ehdoista olivat virheelliset. Komissiolla on kuitenkin tarkastuksen aikana kerättyä näyttöä, joka osoittaa, että paikallinen hallintovirasto määräsi yrityksen ottamaan lainan, joka ei liittynyt sen liiketoimintaan. Yritys esittää perusteluina, että rahoituspäätökset tehtiin palveluksena tälle hallintovirastolle eikä velvollisuutena ja että kyseinen transaktio ei aiheuta lisäriskiä yritykselle, koska sillä olisi ollut mahdollisuus saada korvaus jättämällä maksamatta viraston sille esittämät laskut yleishyödyllisistä palveluista. Komission keräämä näyttö osoittaa, että yrityksen maankäyttöoikeutta käytetään välillisesti vakuutena asianomaisessa rahoitustransaktiossa, joten yritys kantaa huomattavan riskin. Itse maankäyttöoikeus saatiin saman hallintoviraston kautta, jolle yritys väittää vain tehneensä palveluksen. Väite, jonka mukaan korvauksen saaminen olisi ollut mahdollista jättämällä maksamatta yleishyödyllisiä palveluja, osoittaa perustavanlaatuisen väärinkäsityksen olennaisista tilinpäätösstandardeista (vähentäminen toisistaan) ja on ristiriidassa yrityksen toisen väitteen kanssa, jonka mukaan puuttuminen rahoitusoperaatioihin ei sellaisenaan merkitse puuttumista ’yritysten hintoja, kustannuksia sekä tuotantopanoksia koskeviin päätöksiin’, kuten 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa edellytetään. Lisäksi kyseinen hallintovirasto puuttuu selvästi ja merkittävästi investointipäätöksiin, koska yrityksen maankäyttöoikeutta koskevassa sopimuksessa on yrityskohtaisia vaatimuksia suoritettavasta investoinnista, ja nämä vaatimukset ylittävät paikalliset kaavoitussäännökset toisin kuin yritys on väittänyt. Sen vuoksi hylätään väite, jonka mukaan valtion puuttuminen rahoitus- ja investointipäätöksiin ei ole 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan mukaista puuttumista.

(28)

Mitä tulee siihen ryhmän yritykseen, joka tuottaa yhtä natriumsyklamaatin tuotannossa käytettävistä raaka-aineista, väitettiin, että mahdollisilla puutteilla yrityksen päätöksenteossa ja taloudellisessa tilanteessa olisi hyvin vähäinen vaikutus, koska tämän yrityksen tuottama raaka-aine muodostaa vain noin 10 prosenttia natriumsyklamaatin tuotantokustannuksista. Koska komissio pystyi laskemaan eron raaka-aineen kannattavan myyntihinnan ja tosiasiallisen myyntihinnan välillä, yritys ehdottaa, että olisi soveliaampaa oikaista alhaiseksi hinnoitellun raaka-aineen kustannuksia ennemmin kuin evätä markkinatalouskohtelu. Markkinatalouskohtelua koskevan arvioinnin tarkoituksena on kuitenkin varmistaa, että tuotantopanosten kustannukset heijastavat markkina-arvoa ja että liiketoimintaa koskevat päätökset tehdään markkinasignaalien perusteella. On huomattava, että perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa vaaditaan nimenomaisesti, että kustannukset ja huomattavat tuotantopanokset heijastavat merkittävässä määrin niiden arvoa markkinoilla, jotta markkinatalouskohtelun edellytykset täyttyvät, eikä lainkaan viitata mahdollisuuteen oikaista huomattavien tuotantopanosten vääristyneitä kustannuksia. Väite on näin ollen hylättävä.

(29)

Yrityksen väite, joka koskee epänormaalin alhaisia vedestä ja sähköstä maksettuja hintoja ja työvoimakustannuksia – jonka mukaan nämä eivät ole huomattavia tuotantopanoksia vaan muodostavat yhteensä vain noin 14 prosenttia raaka-aineen kokonaistuotantokustannuksista –, oli hylättävä, koska tätä pidetään sekä erikseen että kumulatiivisesti riittävän merkittävänä kustannuselementtinä, jotta sillä on vaikutus yrityksen kokonaiskustannuksiin. Työvoimakustannusten osalta on myös huomautettava, ettei ollut mahdollista tarkastaa näitä osatekijöitä kattavasti, koska yritys ei kyennyt esittämään sopimuksia eikä muita asiakirjoja. Näin ollen ei voitu varmistaa, että nämä kustannukset heijastivat markkina-arvoja.

(30)

Kriteerin 2 osalta väitettiin, että komissio jätti huomiotta olennaisuusperiaatteen, jonka mukaan erien esittämättä jättämisen tai virheellisen esittämisen merkitys on olennainen, jos ne voisivat vaikuttaa taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella, ja että myöskään tarkastajan ei tarvitsisi raportoida tällaisia epäolennaisia puutteellisuuksia.

(31)

Toisin kuin ryhmä väittää, yritysten kirjanpidossa oli vakavia puutteita olennaisten kirjanpitoperiaatteiden suhteen (katso tarkemmat yksityiskohdat seuraavassa kappaleessa). Toiseksi tavoite, jonka mukaan vaaditaan yksi selkeä kirjanpito markkinatalouskohtelua varten, ei kohdistu taloudellisia päätöksiä tekevään käyttäjään, vaan sillä pyritään varmistamaan, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan tuloista, kustannuksista jne. Markkinatalouskohtelua koskevan tutkimuksen tavoitteena on todeta, onko kirjanpito tehty ja tarkastettu kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti.

(32)

Rainbow-ryhmä kiisti, että sen yritykset olisivat rikkoneet markkinatalouskohtelua koskevassa arvioinnissa mainittuja kansainvälisten tilinpäätösstandardien sääntöjä ja tilinpitokäytäntöjä, joita ovat muun muassa suoriteperuste, liiketoimien todenmukaisen esittämisen periaate ja vähentäminen toisistaan, toiminnan jatkuvuuden periaate, tase-erien oikea luokittelu, tappioiden kirjaaminen, ainoastaan liiketoimintaan liittyvien transaktioiden ja kirjausten merkitseminen tileihin, kulujen oikea luokittelu ja poisto sekä kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IAS) ja/tai kiinalaisten yleisesti hyväksyttyjen kirjanpitoperiaatteiden (GAAP) sääntöjen noudattaminen omaisuuserien arvon ja poiston kirjaamisen suhteen. Edellä mainitut kansainvälisten tilinpäätösstandardien rikkomiset todettiin tiedoista, jotka ryhmä toimitti markkinatalouskohtelua koskevassa hakulomakkeessa, ja kaikki seikat tarkastettiin yritysten toimitiloissa. Ne väitteet, jotka yritykset esittivät näistä kysymyksistä markkinatalouskohtelua koskevista päätelmistä ilmoittamisen jälkeen, eivät antaneet aihetta muuttaa päätelmää, jonka mukaan yritykset eivät näiden seikkojen osalta täyttäneet kriteeriä 2.

(33)

Mitä tulee kriteeriin 3, Rainbow-ryhmä väittää, että infrastruktuuri-investointien järjestäminen yhdelle yritykselle korvauksetta on normaalia toimintaa, jota tapahtuu myös markkinatalouksissa investointien houkuttelemiseksi, ja että tämän tuen vaikutus yrityksen taloudelliseen tilanteeseen tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli vähäpätöinen. Se tosiseikka, että yritys voi välttää maksuja infrastruktuurin kehittämisestä ja samaan aikaan hyötyi hyvin alhaisista vuokrahinnoista saman maan osalta, ei kuitenkaan heijastele normaalia tilannetta markkinataloudessa. Tällä edulla oli sen sijaan suoraa vaikutusta kyseisen tuotantoyrityksen rahoitusasemaan ja kykyyn tehdä päätöksiä markkinasignaalien perusteella.

(34)

Komissio hyväksyi GT Enterprise -yrityksen maankäyttöoikeutta koskevat väitteen esittäjän perustelut, jotka selvitetään johdanto-osan 21 kappaleessa. Muiden yritysten maankäyttöoikeudesta esitetyt perustelut eivät sen sijaan olleet sellaisia, että ne olisivat muuttaneet päätelmiä, koska yritys itse tunnustaa, ettei se ollut maksanut sovittua määrää maankäyttöoikeudestaan yhdessä tapauksessa. Toisen maankäyttöoikeuden tapauksessa Rainbow-ryhmä väittää, että maan hinnat kyseisellä alueella olivat kohonneet voimakkaasti ja että sen vuoksi oli normaalia, että maa arvostettiin huomattavasti korkeampaan arvoon muutama vuosi sen hankinta-ajankohdan jälkeen. Yrityksen toimittamassa näytössä viitattiin kuitenkin alueen asuinkiinteistöjen hintojen kohoamiseen, joten näyttö on merkityksetön. Rainbow väitti lisäksi, että komission lähestymistapa, jonka mukaan vaaditaan selkeä näyttö siitä, että yritys on maksanut markkina-arvoa vastaavan hinnan, aiheuttaa kohtuuttoman todistustaakan. Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa vaaditaan kuitenkin nimenomaisesti, että markkinatalouskohtelua koskevan vaatimuksen on ’sisällettävä riittävästi todisteita siitä, että tuottaja toimii markkinatalousolosuhteissa’. Sen vuoksi tämä perustelu oli hylättävä.

(35)

Rainbow-ryhmä kiistää päätelmän, joka koskee omaisuuserien siirtoa yhdelle yritykselle ilman rahallista vastiketta tai muutoin markkina-arvoa vastaamattomaan hintaan sillä perusteella, että tämä yritys oli lopettanut tuotannon tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Yritys oli todellakin lopettanut tuotannon. Se kuitenkin myi edelleen aiemmin tuotettuja tuotteitaan kotimarkkinoilla. Näin ollen markkinatalouskohtelua koskeva arviointi oli tehtävä myös tämän yrityksen kohdalla, jotta varmistettiin, ettei aiemmasta keskusjohtoisesta talousjärjestelmästä juontunut merkittäviä vääristymiä, jotka olisivat voineet vaikuttaa hintoihin.

(36)

Sen vuoksi katsotaan, että GT Enterprise ei täyttänyt markkinatalouskohtelun kriteerejä 1 ja 2, Jintian Industrial (Nanjing) Ltd ei täyttänyt kriteerejä 2 ja 3, Golden Time Chemical (Jiangsu) Ltd ei täyttänyt kriteerejä 1, 2 ja 3 ja Nanjing Jinzhang Industrial Ltd ei täyttänyt kriteerejä 1, 2 ja 3. Jos yksi tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantoon ja myyntiin liittyvä etuyhteydessä oleva yritys ei täytä markkinatalouskohtelun edellytyksiä, markkinatalouskohtelua ei voida myöntää etuyhteydessä olevien yritysten ryhmälle. Sen vuoksi – koska yksikään markkinatalouskohtelua varten erikseen arvioiduista yrityksistä ei täyttänyt asiaankuuluvia kriteerejä – päätelmänä on, että Rainbow-ryhmälle ei voida myöntää markkinatalouskohtelua. Näissä olosuhteissa ja neuvoa-antavan komitean kuulemisen jälkeen asianomaisten yritysten ryhmältä evättiin markkinatalouskohtelu.

(37)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaan kyseisen artiklan soveltamisalaan kuuluville maille vahvistetaan tarvittaessa koko maata koskeva tulli, lukuun ottamatta tapauksia, joissa yritykset voivat osoittaa, että ne täyttävät kaikki perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdassa vahvistetut edellytykset, ja niille näin ollen voidaan myöntää yksilöllinen kohtelu. Kyseiset vaatimukset ovat lyhyesti seuraavat:

(38)

Ryhmään kuuluvat kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa, jotka veivät natriumsyklamaattia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, pyysivät yksilöllistä kohtelua. Yksilöllistä kohtelua koskevan arvioinnin tekeminen ei ollut tarpeen Rainbow-ryhmään kuuluvien muiden yritysten kohdalla, koska ne eivät ole tarkasteltavana olevan tuotteen viejiä. Käytettävissä olevien ja tarkastuskäynneillä varmennettujen tietojen perusteella todettiin, että nämä kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa täyttivät perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdassa esitetyt vaatimukset, ja niille voitiin siten myöntää yksilöllinen kohtelu.

(39)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti normaaliarvo niille vientiä harjoittaville tuottajille, joille ei myönnetä markkinatalouskohtelua, on määritettävä markkinataloutta toteuttavassa kolmannessa maassa, jäljempänä ’vertailumaa’, sovellettujen hintojen tai laskennallisen arvon perusteella.

(40)

Komissio totesi menettelyn vireillepanoa koskevassa ilmoituksessa aikovansa käyttää Indonesiaa (alkuperäisen tutkimuksen vertailumaa) vertailumaana normaaliarvon määrittämiseksi ja pyysi asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia asiasta.

(41)

Komissio ei ole vastaanottanut mitään huomautuksia vertailumaan valinnasta.

(42)

Komissio selvitti Indonesiassa olevien tuottajien halukkuutta yhteistyöhön. Kaikille tiedossa oleville yrityksille lähetettiin kirjeet ja asiaa koskevat kyselylomakkeet. Näistä useista yrityksistä vain yksi tuottaja toimitti kaikki normaaliarvon määrittämiseksi tarvittavat tiedot ja suostui tekemään osittain yhteistyötä tarkastelussa. Koska yritys ei voinut hyväksyä tiloihinsa tehtävää tarkastuskäyntiä, komissio tutki toimitettujen tietojen täydellisyyden ja johdonmukaisuuden. Tiedot todettiin riittäviksi ja luotettaviksi normaaliarvon määrittämistä varten, ja indonesialainen tuottaja toimitti tarpeen mukaan komission pyytämiä selvennyksiä. Käytetyt tiedot ristiintarkastettiin tarkastelupyynnössä esitettyjen tietojen kanssa.

(43)

Tutkimuksessa vahvistettiin, että Indonesian markkinoilla on kilpailua samankaltaisen tuotteen osalta.

(44)

Tutkimuksessa kävi lisäksi ilmi, että yhteistyössä toimineen indonesialaisen tuottajan tuotantomäärä oli huomattavasti enemmän kuin 5 prosenttia tarkasteltavana olevan tuotteen unioniin suuntautuvasta kiinalaisesta viennistä, joten tuotanto oli edustavaa määrän suhteen. Indonesialaisen samankaltaisen tuotteen laadussa, teknisissä ominaisuuksissa ja standardeissa ei havaittu merkittäviä eroavaisuuksia kiinalaisiin tuotteisiin verrattuna. Tämän vuoksi Indonesian markkinoita pidettiin riittävän edustavina normaaliarvon määrittämiseksi.

(45)

On huomattava, että komission tietojen mukaan Espanjassa, Kiinassa ja Indonesiassa toimivien tiedossa olevien tuottajien lisäksi muualla maailmassa ei ole tuotantolaitoksia.

(46)

Kaiken edellä esitetyn perusteella pääteltiin, että Indonesia sopii perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdassa tarkoitetuksi vertailumaaksi.

(47)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti normaaliarvo määritettiin vertailumaan tuottajalta saatujen tietojen perusteella jäljempänä esitettävällä tavalla. On huomattava, että indonesialainen tuottaja tutkittiin aiemmassa tutkimuksessa, joka koski natriumsyklamaatin tuontia Indonesiasta (6). Tiedot, jotka yritys nyt toimitti kyselylomakevastauksessaan, todettiin luotettaviksi ja vakaaksi perustaksi normaaliarvon määrittämiseen tätä tutkimusta varten. Keskimääräiset myyntihinnat ja keskimääräiset tuotantokustannukset noudattivat samaa suuntausta kuin keskimääräisten raaka-ainekustannusten kehitys. Lisäksi tämän suuntauksen vahvisti unionin markkinoilla havaittu samanlainen keskimääräisten raaka-ainekustannusten kehitys.

(48)

Samankaltaista tuotetta valmistavan indonesialaisen tuottajan kotimarkkinamyynnin todettiin olevan määrältään edustavaa verrattuna kiinalaisen asianomaisten yritysten ryhmän unioniin suuntautuvaan tarkasteltavana olevan tuotteen vientiin.

(49)

Komissio yksilöi tämän jälkeen ne vertailumaan tuottajan kotimarkkinoilla myymät tuotelajit, jotka ovat samanlaisia kuin unioniin vietäviksi myydyt lajit tai suoraan niihin verrattavissa. Indonesialaisen tuottajan vakiotuotelajin todettiin olevan suoraan vertailukelpoinen.

(50)

Vertailumaan tuottajan kotimarkkinoillaan myymän vakiotuotelajin, jonka todettiin olevan suoraan verrattavissa unioniin vietäväksi myytyyn tuotelajiin, osalta määritettiin, oliko kotimarkkinamyynti perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaan riittävän edustavaa. Natriumsyklamaatin tietyn lajin kotimarkkinamyynnin katsottiin olevan riittävän edustavaa, jos kyseistä lajia olevan tuotteen kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä tutkimusajanjakson aikana oli vähintään 5 prosenttia verrattavaan lajiin kuuluvan, asianomaisten yritysten ryhmän unioniin viemän tuotteen kokonaismyynnistä.

(51)

Lisäksi selvitettiin, voitiinko kotimarkkinamyynnin katsoa tapahtuneen tavanomaisessa kaupankäynnissä; tämä tehtiin määrittämällä, kuinka suuri osuus vakiotuotelajin myynnistä riippumattomille asiakkaille kotimarkkinoilla oli ollut kannattavaa tutkimusajanjaksolla. Koska samankaltaisen tuotteen tuotelajikohtainen kannattava myynti oli yli 80 prosenttia kyseisen tuotelajin kokonaismyynnistä, ja kun kyseisen tuotelajin painotettu keskimääräinen hinta oli vähintään tuotantokustannusten tasolla, normaaliarvon perustana käytettiin tosiasiallista kotimarkkinahintaa, joka laskettiin määrittämällä tutkimusajanjaksolla tapahtuneen kyseisen tuotelajin kaiken kotimarkkinamyynnin hintojen painotettu keskiarvo riippumatta siitä, oliko kyseinen myynti kannattavaa vai ei.

(52)

Määritettäessä normaaliarvoa tuotelajille, jota vertailumaan tuottaja ei ollut myynyt kotimarkkinoilla, käytettiin vakiotuotelajin kaiken myynnin painotettua keskimääräistä myyntihintaa sen jälkeen, kun oli tehty oikaisut näiden kahden tuotelajin erojen huomioon ottamiseksi.

(53)

Kaikki asianomaisten yritysten ryhmään kuuluvat vientiä harjoittavat tuottajat harjoittivat vientimyyntiä unioniin niihin etuyhteydessä olevan, unionin ulkopuolella sijaitsevan kauppayhtiön kautta. Vientihinta määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti niiden tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien hintojen perusteella, joilla etuyhteydessä oleva kauppayhtiö myi tuotteen unioniin eli riippumattomalle ostajalle.

(54)

Normaaliarvoa ja vientihintaa verrattiin noudettuna lähettäjältä -tasolla. Jotta normaaliarvon ja vientihinnan välinen vertailu olisi oikeudenmukainen, tarvittavat oikaisut tehtiin hintaan ja hintojen vertailtavuuteen vaikuttaviin eroihin perustuvina oikaisuina perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Oikaisuja tehtiin tarvittaessa ja todennetun näytön perusteella kuljetus-, vakuutus-, käsittely-, lastaus-, liitännäis- ja luottokustannusten erojen huomioon ottamiseksi.

(55)

Polkumyyntimarginaali määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdan mukaisesti vertaamalla painotettua keskimääräistä normaaliarvoa painotettuun keskimääräiseen vientihintaan kaikkien vientiä harjoittavien tuottajien osalta.

(56)

Vertailun perusteella polkumyyntimarginaali, ilmaistuna prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana, on 14,2 prosenttia.

(57)

Perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti tutkittiin, ovatko nykyisen polkumyyntimarginaalin määrittämiseen vaikuttaneet olosuhteet muuttuneet ja ovatko tällaiset muutokset pysyviä.

(58)

Nyt tehdyt päätelmät perustuvat asianomaisten yritysten ryhmän markkinatalouskohtelupyynnön hylkäämiseen nykyisessä tarkastelussa, kun taas alkuperäisessä tutkimuksessa tutkitulle etuyhteydessä olevien yritysten ryhmän jäsenelle GT Enterprise -yritykselle myönnettiin markkinatalouskohtelu. Olosuhteet, jotka johtivat erilaiseen päätelmään, johtuvat ensinnäkin siitä seikasta, että nykyisessä tarkastelussa tutkittiin neljä ryhmään kuuluvaa yritystä, kun taas alkuperäisessä tutkimuksessa tutkittiin ainoastaan GT Enterprise. Ryhmää on äskettäin laajennettu ja sen rakennetta on uudistettu huomattavin investoinnein, eikä ole mitään viitteitä siitä, että tämä tilanne muuttuisi lähitulevaisuudessa. Toiseksi GT Enterprise -yrityksen kohdalla todettiin, että se, että sillä ei ole yhtä selkeää kirjanpitoa, joka tarkastetaan kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti, on vakiintunut käytäntö, eikä mikään viittaa siihen, että asia muuttuisi tulevaisuudessa. Myös sen yhtiöjärjestys, jonka mukaan valtio voi puuttua toimintaan, oli ollut voimassa pidempään, eikä ollut mitään viitteitä sen muuttamisesta tulevaisuudessa. Näissä olosuhteissa katsotaan, että se seikka, että ryhmällä ei ole markkinatalousasemaa, on luonteeltaan pysyvä.

(59)

Lisäksi vientihinnan osalta tutkimus osoitti asianomaisten yritysten ryhmän hinnoittelupolitiikassa tiettyä vakautta pidemmällä ajanjaksolla, koska tarkasteltavana olevasta tuotteesta unionilta ja muilta kolmansilta mailta veloitettu hinta ei eronnut merkittävästi ja noudatti samaa suuntausta vuoden 2007 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä. Tämä tukee sitä päätelmää, että nyt laskettu polkumyyntimarginaali on todennäköisesti luonteeltaan pysyvä.

(60)

Sen vuoksi katsottiin tutkimuksen osoittavan, että asianomaisten yritysten ryhmän rakenne ja toimintatapa ja nykyisen tarkastelun käynnistämiseen johtaneet olosuhteet eivät todennäköisesti muutu lähitulevaisuudessa tavalla, joka vaikuttaisi nykyisen tarkastelun päätelmiin. Sen vuoksi päätelmänä oli, että muuttuneet olosuhteet ovat luonteeltaan pysyviä ja että toimenpiteen soveltaminen nykyisellä tasolla ei ole enää riittävä polkumyynnin vaikutusten korjaamiseksi.

(61)

Ottaen huomioon polkumyynnin lisääntymistä koskevat havainnot sekä muuttuneiden olosuhteiden pysyvä luonne, katsotaan, että voimassa olevat toimenpiteet eivät enää riitä vahinkoa aiheuttavan polkumyynnin vastapainoksi. Kiinasta peräisin olevan natriumsyklamaatin tuonnissa täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 492/2010 käyttöön otettuja toimenpiteitä olisi sen vuoksi muutettava GT Enterprise -yrityksen osalta, ja sama tulli olisi otettava käyttöön toisen ryhmään kuuluvan vientiä harjoittavan tuottajan kohdalla muuttamalla kyseistä asetusta vastaavasti.

(62)

Nykyisessä tarkastelussa ei voida vahvistaa yksilöllisiä vahinkomarginaaleja, koska tarkastelu rajoittuu polkumyynnin tutkimiseen GT Enterprise -yrityksen ja siihen etuyhteydessä olevien ryhmään kuuluvien yritysten osalta. Sen vuoksi nykyisessä tarkastelussa määritettyä polkumyyntimarginaalia verrattiin alkuperäisessä tutkimuksessa määritettyyn vahinkomarginaaliin. Koska viimeksi mainittu vahinkomarginaali oli korkeampi kuin nykyisessä tarkastelussa todettu polkumyyntimarginaali, lopullinen polkumyyntitulli olisi asetettava asianomaisten yritysten ryhmän osalta nykyisessä tarkastelussa todetun polkumyyntimarginaalin tasolle.

(63)

Muutetun polkumyyntitullin olisi vastattava muodoltaan täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 492/2010 käyttöön otettuja tulleja. Toimenpiteiden tehokkuuden varmistamiseksi ja hintakeinottelun ehkäisemiseksi katsottiin aiheelliseksi ottaa tulli käyttöön tiettynä euromääränä kiloa kohti. Tämän tuloksena asianomaisten yritysten ryhmän tuottaman ja unioniin vietäväksi myymän tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin osalta käyttöön otettavan polkumyyntitullin, laskettuna nykyisessä tarkastelussa määritetyn polkumyyntimarginaalin pohjalta ja ilmaistuna tiettynä euromääränä kiloa kohti, olisi oltava 0,23 euroa kiloa kohti.

(64)

Asianomaisten yritysten ryhmälle sekä muille asianomaisille osapuolille ilmoitettiin niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella aiottiin ehdottaa, että voimassa olevia polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä muutetaan.

(65)

Rainbow-ryhmä esitti huomautuksia lopullisesta ilmoituksesta. Huomautukset liittyivät pääasiassa valituksen peruuttamiseen meneillään olevassa tutkimuksessa, joka koskee Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan natriumsyklamaatin tuontia ja rajoittuu kahteen kiinalaiseen vientiä harjoittavaan tuottajaan, jotka ovat Fang Da Food Additive (Shen Zhen) Limited ja Fang Da Food Additive (Yang Quan) Limited, jäljempänä ’Fang Da -ryhmä’ ja ’rinnakkainen menettely’ (7). Rainbow väitti, että valituksen peruuttamisen rinnakkaisessa menettelyssä pitäisi loogisesti ja oikeudellisesti myös aiheuttaa polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden päättämisen muita Kiinassa toimivia tuottajia vastaan tai vähintään aiheuttaa nykyisen tarkastelun päättämisen Rainbow-ryhmän osalta.

(66)

Se vaati päättämään täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 492/2010 käyttöön otetut polkumyynnin vastaiset toimenpiteet väittämällä, että koska ei ollut todettu, että Fang Da:n tuonti ei tapahtunut polkumyynnillä ja/tai että Fang Da:n tuonti ei aiheuttanut vahinkoa, perusasetuksen 9 artiklan 5 kohtaan sisältyvä syrjimättömyyden periaate edellyttää, että käyttöön otetut polkumyynnin vastaiset toimenpiteet päätetään. Väitteensä tueksi se viittasi aiempiin neuvoston asetuksiin, joissa joidenkin maiden tuontia koskevat samanaikaiset välivaiheen tarkastelut päätettiin ilman toimenpiteiden käyttöönottoa, kun toimenpiteiden käyttöönotosta oli luovuttu polkumyyntitutkimuksissa, jotka koskivat samojen tuotteiden tuontia muista maista (suuret alumiinielektrolyyttikondensaattorit (8), raudasta tai seostamattomasta teräksestä valmistetut kuumavalssatut levyvalmisteet (9)). On kuitenkin huomattava, että nämä tapaukset liittyvät tutkimuksiin, joissa oli kyse useista maista, ja syrjimättömyyden periaatetta sovellettiin eri maista tulevaan tuontiin. Toiseksi näissä tapauksissa syy toimenpiteiden päättämiseen joidenkin maiden kohdalla oli se, että toimenpiteitä ei otettu käyttöön muiden maiden kohdalla, koska neuvosto ei hyväksynyt ehdotusta lakisääteisessä määräajassa (suuret alumiinielektrolyyttikondensaattorit, raudasta tai seostamattomasta teräksestä valmistetut kuumavalssatut levyvalmisteet). Vaikka siis todettiinkin aiheelliseksi päättää polkumyyntitoimenpiteitä koskevat menettelyt samanaikaisissa menettelyissä näissä mainituissa tapauksissa, jotta noudatettiin syrjimättömyyden periaatetta, näillä ei ole merkitystä nykyisessä tarkastelussa. Lisäksi viittaus lähestymistapaan, jota noudatettiin mononatriumglutamaatin (10) kohdalla, koskee tapausta, jossa valituksen tekijä aikoi peruuttaa valituksensa, joka koski tuontia Brasiliasta, vaikka sen todettiin tapahtuneen polkumyynnillä. Kyseisessä tapauksessa ei aiottu hyväksyä valituksen peruuttamista, koska pääteltiin, että toimenpiteiden soveltaminen muihin maihin olisi ollut syrjivää, jos Brasiliaan ei olisi sovellettu toimenpiteitä.

(67)

Lisäksi kyseiset kaksi tilannetta ovat hyvin erilaiset. Rinnakkaisessa menettelyssä valitus peruutettiin, ja päätelmänä oli, että menettelyn päättäminen ei ollut unionin edun vastaista. Nykyisessä tarkastelussa pyyntö pidettiin voimassa, ja Rainbow-ryhmän polkumyynnin todettiin lisääntyneen. Sen vuoksi kyseistä ryhmää koskevan tullin korottaminen ei ole syrjintää.

(68)

Rainbow-ryhmä vaati myös, että valituksen peruuttamisen pitäisi aiheuttaa nykyisen tarkastelun päättäminen Rainbow-ryhmän osalta, koska kyseiset kaksi menettelyä oli pantu vireille saman menettelyasiakirjan perusteella, joka kattoi saman tutkimusajanjakson, ja valituksessa valituksen tekijä käsitteli Fang Da -ryhmää ja Rainbow-ryhmää yhdessä kaikkien käytännön näkökohtien osalta.

(69)

Toiseksi se väitti, että huolimatta siitä, että tutkimus Fang Da -ryhmää vastaan oli pantu vireille perusasetuksen 5 artiklan nojalla, Fang Da -ryhmän tuontia koskeva tutkimus ja Rainbow-ryhmän tuontia koskeva välivaiheen tarkastelu ovat oikeudellisesti ja kaikkien käytännön näkökohtien osalta olennaisesti sama menettely. Lopuksi se totesi, että koska menettelyjen ja tutkimusten välille on tehty ero, perusasetuksen 9 artiklan 3 kohta itse asiassa tarkoittaa, että vaikka Fang Da -ryhmään sovellettiin nollatullia alkuperäisen tutkimuksen jälkeen, se säilyi menettelyn kohteena. Tästä syystä Fang Da -ryhmän tuontia koskevan valituksen peruuttamisen tuloksena tulisi olla myös nykyisen tarkastelun päättäminen Rainbow-ryhmän kannalta.

(70)

Tässä suhteessa on huomattava, että valituksen esittäjän esittämä asiakirja käsitti sekä valituksen polkumyyntitutkimuksen aloittamiseksi perusasetuksen 5 artiklan perusteella että pyynnön tästä välivaiheen tarkastelusta perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan perusteella. Siinä esitettiin myös riittävä näyttö kummankin menettelyn panemiseksi vireille erikseen. Komissio onkin pannut vireille 5 artiklaan perustuvan tutkimuksen ja välivaiheen tarkastelun kahdella erillisellä vireillepanoilmoituksella. Näin ollen perusasetuksen 5 artiklaan perustuva polkumyyntitutkimus ja perusasetuksen 11 artiklan 3 kohtaan perustuva välivaiheen tarkastelu ovat kaksi eri menettelyä.

(71)

Rainbow-ryhmä esitti lisää väitteitä, joissa spekuloitiin mahdollisia syitä valituksen peruuttamiselle. Koska nämä väitteet ovat hypoteettisia ja merkityksettömiä, niitä ei voida käsitellä, ja ne näin ollen hylätään.

(72)

Rainbow-ryhmä totesi, että komissio on selvästi rikkonut sen oikeutta esittää kymmenen päivän kuluessa huomautuksia lopullisesta ilmoituksesta, koska peruutuskirjeen ei-luottamuksellinen versio ilmoitettiin sille seitsemän päivää ennen huomautusten esittämisen määräaikaa.

(73)

Kuten johdanto-osan 70 kappaleessa selitetään, 5 artiklaan perustuva tutkimus, jonka puitteissa Rainbow-ryhmä sai tiedonantokirjeen valituksen peruutuksesta, on nykyisestä tarkastelusta erillinen menettely. Rainbow-ryhmä oli asianomainen osapuoli 5 artiklaan perustuvassa tarkastelussa, ja ainoastaan tästä syystä sille ilmoitettiin valituksen peruutuksesta. Kyseinen tiedonantokirje ei ollut osa lopullista ilmoittamista nykyisessä tarkastelussa. Rainbow-ryhmällä oli 30 päivää aikaa esittää huomautuksia lopullisesta ilmoituksesta nykyisessä menettelyssä. Näin ollen sen oikeutta riittävään aikaan huomautusten esittämiseksi ei rikottu.

(74)

Yhteenvetona todetaan, että esitetyt huomautukset eivät antaneet aihetta muuttaa edellä esitettyä päätelmää,

11.5.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 124/11

(1)

Asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteenä olevan yhdistetyn nimikkeistön yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi on tarpeen antaa tämän asetuksen liitteessä esitettyjen tavaroiden luokittelua koskevia säännöksiä.

(2)

Asetuksessa (ETY) N:o 2658/87 vahvistetaan yhdistetyn nimikkeistön yleiset tulkintasäännöt; näitä sääntöjä sovelletaan myös kaikkiin muihin nimikkeistöihin, jotka perustuvat kokonaan tai osittain yhdistettyyn nimikkeistöön taikka joissa siihen mahdollisesti lisätään alajakoja ja jotka vahvistetaan unionin erityissäännöksillä tavaroiden kauppaa koskevien tariffimääräysten tai muiden toimenpiteiden soveltamiseksi.

(3)

Mainittujen yleisten tulkintasääntöjen mukaan on tämän asetuksen liitteen taulukossa olevassa sarakkeessa 1 esitetty tavara luokiteltava sarakkeen 2 CN-koodiin sarakkeesta 3 ilmenevin perustein.

(4)

On aiheellista säätää, että sitovien tariffitietojen haltija voi yhteisön tullikoodeksista 12 päivänä lokakuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 (2) 12 artiklan 6 kohdan mukaisesti edelleen kolmen kuukauden ajan käyttää sellaisia sitovia tariffitietoja, jotka jäsenvaltioiden tulliviranomaiset ovat antaneet tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön mutta jotka eivät ole tämän asetuksen säännösten mukaisia..

(5)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat tullikoodeksikomitean lausunnon mukaiset,

11.5.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 124/13

(1)

Asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteenä olevan yhdistetyn nimikkeistön yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi on tarpeen antaa tämän asetuksen liitteessä esitettyjen tavaroiden luokittelua koskevia säännöksiä.

(2)

Asetuksessa (ETY) N:o 2658/87 vahvistetaan yhdistetyn nimikkeistön yleiset tulkintasäännöt; näitä sääntöjä sovelletaan myös kaikkiin muihin nimikkeistöihin, jotka perustuvat kokonaan tai osittain yhdistettyyn nimikkeistöön taikka joissa siihen mahdollisesti lisätään alajakoja ja jotka vahvistetaan unionin erityissäännöksillä tavaroiden kauppaa koskevien tariffimääräysten tai muiden toimenpiteiden soveltamiseksi.

(3)

Mainittujen yleisten tulkintasääntöjen mukaan on tämän asetuksen liitteen taulukossa olevassa sarakkeessa 1 esitetty tavara luokiteltava sarakkeen 2 CN-koodiin sarakkeesta 3 ilmenevin perustein.

(4)

On aiheellista säätää että sitovien tariffitietojen haltija voi yhteisön tullikoodeksista 12 päivänä lokakuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 (2) 12 artiklan 6 kohdan mukaisesti edelleen kolmen kuukauden ajan käyttää sellaisia sitovia tariffitietoja, jotka jäsenvaltioiden tulliviranomaiset ovat antaneet tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön mutta jotka eivät ole tämän asetuksen säännösten mukaisia.

(5)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat tullikoodeksikomitean lausunnon mukaiset,

11.5.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 124/15

(1)

Asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteenä olevan yhdistetyn nimikkeistön yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi on tarpeen antaa tämän asetuksen liitteessä esitetyn tavaran luokittelua koskevia säännöksiä.

(2)

Asetuksessa (ETY) N:o 2658/87 vahvistetaan yhdistetyn nimikkeistön yleiset tulkintasäännöt; näitä sääntöjä sovelletaan myös kaikkiin muihin nimikkeistöihin, jotka perustuvat kokonaan tai osittain yhdistettyyn nimikkeistöön taikka joissa siihen mahdollisesti lisätään alajakoja ja jotka vahvistetaan unionin erityissäännöksillä tavaroiden kauppaa koskevien tariffimääräysten tai muiden toimenpiteiden soveltamiseksi.

(3)

Mainittujen yleisten tulkintasääntöjen mukaan on tämän asetuksen liitteen taulukossa olevassa sarakkeessa 1 esitetty tavara luokiteltava sarakkeen 2 CN-koodiin sarakkeesta 3 ilmenevin perustein.

(4)

On aiheellista säätää, että sitovien tariffitietojen haltija voi yhteisön tullikoodeksista 12 päivänä lokakuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 (2) 12 artiklan 6 kohdan mukaisesti edelleen kolmen kuukauden ajan käyttää sellaisia sitovia tariffitietoja, jotka jäsenvaltioiden tulliviranomaiset ovat antaneet tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön mutta jotka eivät ole tämän asetuksen säännösten mukaisia.

(5)

Tullikoodeksikomitea ei ole antanut lausuntoa puheenjohtajansa asettamassa määräajassa,

11.5.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 124/17

(1)

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, ilmoitti Euroopan unionin virallisessa lehdessä12 päivänä elokuuta 2011 julkaistulla ilmoituksella (2), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’, polkumyynnin vastaisen menettelyn aloittamisesta Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, peräisin olevien alumiinista valmistettujen säteilylämmittimien tuonnissa unioniin.

(2)

Menettely aloitettiin sen jälkeen, kun kansainvälinen alumiinisten säteilylämmittimien valmistajien järjestö (International Association of Aluminium Radiator Manufacturers Limited Liability Consortium, AIRAL S.c.r.l), jäljempänä ’valituksen tekijä’, joka edustaa huomattavaa osaa eli tässä tapauksessa yli 25:tä prosenttia alumiinista valmistettujen säteilylämmittimien kokonaistuotannosta unionissa, oli tehnyt asiaa koskevan valituksen. Valituksessa esitetty alustava näyttö kyseisen tuotteen polkumyynnistä ja siitä aiheutuneesta merkittävästä vahingosta katsottiin riittäväksi tutkimuksen vireillepanemiseksi.

(3)

Komissio ilmoitti menettelyn vireillepanosta virallisesti valituksen tekijälle, muille tiedossa oleville unionin tuottajille, vientiä harjoittaville tuottajille Kiinassa, vertailumaan tuottajille, tuojille, jakelijoille ja muille osapuolille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä Kiinan edustajille. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi vireillepanoilmoituksessa asetetussa määräajassa.

(4)

Valituksen tekijä, muut unionin tuottajat, vientiä harjoittavat tuottajat Kiinassa, tuojat ja jakelijat ilmaisivat kantansa asiasta. Kaikkia niitä asianomaisia osapuolia kuultiin, jotka olivat sitä pyytäneet ja osoittaneet, että niiden kuulemiseen oli olemassa erityisiä syitä.

(5)

Koska unionin tuottajia, tuojia ja vientiä harjoittavia tuottajia oli ilmeisen runsaasti, vireillepanoilmoituksessa esitettiin perusasetuksen 17 artiklan mukaisen otantamenettelyn käyttöä. Jotta komissio voisi päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen, tuojia ja vientiä harjoittavia tuottajia pyydettiin ilmoittautumaan komissiolle ja toimittamaan vireillepanoilmoituksen mukaisesti perustiedot tarkasteltavana olevaan tuotteeseen (sellaisena kuin se määritellään jäljempänä olevassa 3 jaksossa) liittyvästä toiminnastaan heinäkuun 2010 ja kesäkuun 2011 väliseltä ajalta.

(6)

Jotta vientiä harjoittavat tuottajat pystyisivät halutessaan esittämään markkinatalouskohtelua tai yksilöllistä kohtelua koskevan pyynnön, komissio lähetti siihen tarvittavat lomakkeet niille kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä Kiinan viranomaisille. Ainoastaan yksi yritysryhmä eli Sira (Tianjin) Aluminium Products Co. Ltd ja Sira Group (Tianjin) Heating Radiators Co. Ltd, jäljempänä ’Sira-ryhmä’, ilmoittautui ja pyysi markkinatalouskohtelua. Yksilöllistä kohtelua koskevat pyynnöt vastaanotettiin yrityksiltä Zhejiang Flyhigh Metal Products Co., Ltd. ja Metal Group Co., Ltd.

(7)

Kuten jäljempänä 24 kappaleessa selitetään, kahdeksan unionin tuottajaa toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen. Yhteistyössä toimineilta unionin tuottajilta saatujen tietojen perusteella komissio valitsi neljä unionin tuottajaa käsittävän otoksen; valintaperusteena oli tuottajien myynti- ja tuotantomäärä, koko sekä maantieteellinen sijainti unionissa.

(8)

Kuten jäljempänä 27 kappaleessa selitetään, vain kolme etuyhteydetöntä tuojaa toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen. Kaksi tuojista ei kuitenkaan tuonut tai ostanut tarkasteltavana olevaa tuotetta. Näin ollen otantaa ei enää katsottu tarpeelliseksi tuojien vähäisen määrän vuoksi.

(9)

Kuten jäljempänä 28 kappaleessa selitetään, 18 vientiä harjoittavaa tuottajaa Kiinasta toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen. Komissio valitsi kyseisiltä osapuolilta saatujen tietojen perusteella otoksen, johon kuului kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa, joiden vientimäärä unioniin oli suurin.

(10)

Komissio lähetti kyselylomakkeet kaikille osapuolille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä kaikille muille yrityksille, jotka ilmoittautuivat vireillepanoilmoituksessa asetetussa määräajassa. Näitä olivat vientiä harjoittavat tuottajat Kiinassa, neljä otokseen valittua unionin tuottajaa, yhteistyössä toimineet tuojat unionissa sekä Euroopan kuluttajaliitto (BEUC), jota pyydettiin lähettämään käyttäjille tarkoitettu kysely jäsenyrityksilleen.

(11)

Vastaukset saatiin otokseen valituilta kahdelta kiinalaiselta vientiä harjoittavalta tuottajalta, otokseen valituilta neljältä unionin tuottajalta ja yhdeltä etuyhteydettömältä tuojalta. Yksikään käyttäjä ei vastannut kyselyyn.

(12)

Lisäksi yksi etuyhteydessä olevien vientiä harjoittavien tuottajien ryhmä pyysi yksilöllistä tarkastelua perusasetuksen 17 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Pyyntöjen tarkastelu menettelyn alustavassa vaiheessa olisi ollut liian työlästä. Päätös siitä, myönnetäänkö tälle yritysryhmälle yksilöllinen tarkastelu, tehdään menettelyn lopullisessa vaiheessa.

(13)

Komissio hankki ja tarkasti kaikki polkumyynnin, siitä johtuvan vahingon ja unionin edun alustavaa määrittämistä varten tarpeellisina pitämänsä tiedot. Tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien yritysten toimitiloihin:

(14)

Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän heinäkuuta 2010 ja 30 päivän kesäkuuta 2011 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahingon määrittämiseen tarvittava kehityssuuntien tarkastelu kattoi ajanjakson tammikuusta 2008 tutkimusajanjakson loppuun, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(15)

Tarkasteltavana olevana tuotteena ovat alumiiniset säteilylämmittimet ja elementit tai osaryhmät, joista tällaiset säteilylämmittimet koostuvat, riippumatta siitä, onko kyseiset elementit tai osaryhmät koottu lohkoiksi, lukuun ottamatta sähköisiä säteilylämmittimiä ja niiden elementtejä ja osaryhmiä, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’. Tarkasteltavana oleva tuote luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 7615 10 10, ex 7615 10 90, ex 7616 99 10 ja ex 7616 99 90.

(16)

Sira-ryhmä kiisti tuotteen määritelmän sillä perusteella, että se katsoi säteilylämmittimien valmistuksessa käytettyjen kahden tuotantoprosessin olevan erilaiset. Sira-ryhmään kuuluu kaksi kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa, joista toinen käyttää tuotannossa painevalutekniikkaa ja toinen suulakepuristusmenetelmää. Sira-ryhmän esittämän mukaan suulakepuristusmenetelmä pitäisi jättää tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmän ulkopuolelle, koska fyysisten ja teknisten ominaisuuksien, raaka-aineiden, tuotantokustannusten ja myyntihintojen väitetään olevan erilaiset ja koska suulakepuristustekniikka on epätavallinen EU:ssa ja Kiinassa.

(17)

Toinen kiinalainen osapuoli eli Kiinan koneiden ja elektroniikan tuonti- ja vientikauppakamari (China Chamber of Commerce for Imports and Exports of Machinery and Electronic Products, CCCME) pyysi asian selvittämistä kyseisillä kahdella tuotantotekniikalla valmistettujen säteilylämmittimien kustannus- ja hintaerojen vuoksi.

(18)

Vaikka pieniä eroja esiintyy, kummallakin menetelmällä tuotetuilla säteilylämmittimillä on selvästi samat fyysiset ja tekniset perusominaisuudet ja samat käyttötarkoitukset. Molemmilla menetelmillä tuotetut säteilylämmittimet voidaan erittäin hyvin korvata keskenään. Perusominaisuuksia ovat ennen kaikkea keveys, alhainen lämpöhitaus ja suuri lämmönjohtavuus. Kustannus- ja hintaerot sekä se, että suulakepuristustekniikassa saatetaan käyttää hieman erilaista alumiiniseosta, eivät muuta näitä perusominaisuuksia. Tässä tutkimuksessa käytetyn tuotelajikohtaisen vertailujärjestelmän (tuotevalvontanumerojärjestelmä) rakenteessa otetaan asianmukaisesti huomioon mahdolliset hintaerot, mikä tarkoittaa sitä, että vain samanlaisia asioita verrataan keskenään.

(19)

Lisäksi alumiinisia säteilylämmittimiä olisi pidettävä yhtenä ja samana tuotteena niiden valmistusmenetelmästä riippumatta, koska niitä myydään samojen myyntikanavien kautta ja koska loppukäyttäjät ja kuluttajat käsittävät ne alumiinista valmistetuiksi (edellä mainitut hyvin tunnetut ominaisuudet omaaviksi) tekemättä niiden välille eroa tuotantomenetelmän mukaan. Edellä esitetyn perusteella pyyntö hylätään.

(20)

CCCME esitti vastaväitteen myös sille, etteivät teräslevystä tai edes valuraudasta valmistetut säteilylämmittimet sisälly tuotteen määritelmään. Vaikka kyseisillä tuotteilla on samanlaiset käyttötarkoitukset, niillä on kuitenkin erilaiset fyysiset ja tekniset perusominaisuudet, sillä niissä on perusraaka-aineena alumiiniseoksen sijasta teräs tai rauta, joilla on painon, lämpöhitauden ja lämmönjohtavuuden suhteen erilaiset fyysiset ja tekniset ominaisuudet. Tämän vuoksi väite hylätään.

(21)

CCCME esitti myös muita huomautuksia, jotka koskevat valituksessa olevia viittauksia tarjousmenettelyjen kautta tapahtuvaan myyntiin. Kyseisistä huomautuksista käy ilmi, että CCCME oletti, että oli kyse julkisista hankintamenettelyistä. Valituksessa tarkoitetut tarjousmenettelyt liittyvät kuitenkin tavanomaiseen liiketoimintakäytäntöön, jossa säteilylämmittimien hankkija EU:ssa pyytää mahdollisia toimittajia ilmoittamaan hinnat ennen tilausten tekemistä. Mihinkään laskelmissa käytettyyn Kiinasta tulevaan tuontiin ei liittynyt julkista hankintamenettelyä.

(22)

Lisäksi CCCME huomautti valituksessa olevista viittauksista ”design-säteilylämmittimiin” olettaen, että kyseiset säteilylämmittimet eivät kuulu tuotteen määritelmään. Myös nämä huomautukset johtuivat väärinkäsityksestä, sillä kyseisiä lämmittimiä ei ole jätetty pois tuotteen määritelmästä. Näin ollen huomautuksia ei otettu huomioon.

(23)

Tutkimuksessa todettiin, että Kiinassa valmistetuilla ja sieltä viedyillä alumiinisilla säteilylämmittimillä sekä unionin tuottajien unionissa valmistamilla ja myymillä alumiinisilla säteilylämmittimillä on samat fyysiset ja tekniset perusominaisuudet sekä samat peruskäyttötarkoitukset, mistä syystä niitä pidetään perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuina samankaltaisina tuotteina.

(24)

Koska unionin tuottajia on ilmeisen paljon, vireillepanoilmoituksessa esitettiin vahingon määrittämistä otantamenetelmällä perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti.

(25)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se oli alustavasti valinnut otoksen unionin tuottajista. Otos koostui neljästä yrityksestä, jotka oli valittu kahdeksasta unionin tuottajasta, joiden tiedettiin tuottavan samankaltaista tuotetta ennen tutkimuksen käynnistämistä, niiden myyntimäärien, koon ja maantieteellisen sijainnin perusteella. Niiden osuus unionin arvioidusta kokonaistuotannosta tutkimusajanjaksolla oli 66 prosenttia. Asianomaisia osapuolia pyydettiin tutustumaan asiakirjoihin ja esittämään valintaa koskevat huomautuksensa 15 päivän kuluessa vireillepanoilmoituksen julkaisemisesta. Yksi asianomainen osapuoli pyysi, että myös tuotantomäärä otetaan huomioon otosta valittaessa. Otoksen muuttaminen kyseisellä tavalla hyväksyttiin. Yksikään asianomaisista osapuolista ei vastustanut viidestä yrityksestä koostuvaa lopullista otosta.

(26)

Menettelyssä osallisina olevien tuojien mahdollisesti suuren määrän vuoksi vireillepanoilmoituksessa esitettiin perusasetuksen 17 artiklan mukaisen otantamenettelyn soveltamista tuojiin.

(27)

Vain kolme etuyhteydetöntä tuojaa toimitti pyydetyt tiedot ja suostui toimimaan yhteistyössä. Koska näistä tuojista kaksi ei ilmoittanut tuoneensa tai ostaneensa tarkasteltavana olevaa tuotetta, otantaa ei enää pidetty tarpeellisena.

(28)

Kaikkiaan 18 vientiä harjoittavaa tuottajaa Kiinasta toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen. Kyseiset yritykset veivät noin 5 miljoonaa elementtiä (3) eli hieman alle 50 prosenttia Kiinan EU:n markkinoille viemästä määrästä tutkimusajanjaksolla. Mainituilta osapuolilta saatujen tietojen perusteella komissio valitsi otoksen, johon kuuluvien kahden vientiä harjoittavan tuottajan edustava tuotanto-, myynti- ja vientimäärä on suurin mahdollinen, joka voidaan kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa määräajassa. Kyseisten vientiä harjoittavien tuottajien – Zhejiang Flyhigh Metal Products Co., Ltd. ja Metal Group Co., Ltd. – osuus otantaa varten tietoja toimittaneiden 18:n vientiä harjoittavan tuottajan myyntimäärästä oli noin 62 prosenttia.

(29)

Yksi vientiä harjoittavien tuottajien ryhmä (Sira-ryhmä) vastusti sen jättämistä otannan ulkopuolelle sillä perusteella, että se valmistaa erästä tiettyä säteilylämmitinlajia (käyttäen suulakepuristusmenetelmää), minkä vuoksi sen sisällyttäminen otokseen parantaisi otoksen edustavuutta. Lisäryhmän sisällyttäminen otokseen ei kuitenkaan ollut tarpeen, sillä alun perin valittu otos edusti joka tapauksessa yli 60:tä prosenttia yhteistyössä toimineiden yritysten ilmoittamasta viennistä. Otoksen ei myöskään välttämättä tarvitse kattaa kaikkia tarkasteltavana olevan tuotteen lajeja. Sen vuoksi Sira-ryhmän pyyntö otokseen sisällyttämisestä hylättiin ja alkuperäinen otos vahvistettiin.

(30)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaan Kiinasta peräisin olevaa tuontia koskevissa polkumyyntitutkimuksissa normaaliarvo on määritettävä kyseisen artiklan 1–6 kohdan mukaisesti niiden vientiä harjoittavien tuottajien osalta, joiden todetaan täyttävän perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa vahvistetut perusteet.

(31)

Otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat pyysivät kuitenkin vain yksilöllistä kohtelua, minkä vuoksi markkinatalouskohtelun myöntämisperusteiden täyttymistä ei tutkittu.

(32)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaan kyseisen artiklan soveltamisalaan kuuluville maille vahvistetaan tarvittaessa koko maata koskeva tulli lukuun ottamatta tapauksia, joissa yritykset voivat osoittaa, että ne täyttävät kaikki perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdassa vahvistetut perusteet. Kyseiset perusteet, jotka ovat pelkästään viitteellisiä, ovat lyhyesti seuraavat:

(33)

Kumpikin otokseen kuuluva vientiä harjoittava tuottaja pyysi yksilöllistä kohtelua. Komissio tarkasteli pyyntöjä. Tutkimus osoitti, että otokseen kuuluvat yritykset täyttivät kaikki perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdassa säädetyt edellytykset.

(34)

Näin ollen kummallekin otokseen kuuluvalle vientiä harjoittavalle tuottajalle myönnettiin yksilöllinen kohtelu.

(35)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaan normaaliarvo niille vientiä harjoittaville tuottajille, joille ei ole myönnetty markkinatalouskohtelua, on määritettävä vertailumaan kotimarkkinahintojen tai vastaavan laskennallisen normaaliarvon perusteella.

(36)

Komissio totesi vireillepanoilmoituksessa aikovansa käyttää Venäjää vertailumaana normaaliarvon määrittämiseksi Kiinan osalta ja pyysi asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia asiasta.

(37)

Ehdotukseen Venäjän valitsemiseksi vertailumaaksi ei saatu huomautuksia. Yksikään asianomaisista osapuolista ei ehdottanut tutkimuksen aikana vaihtoehtoisia vertailumaassa toimivia samankaltaisen tuotteen tuottajia valituksessa mainittujen tuottajien lisäksi.

(38)

Venäläisten yritysten kanssa ei päästy yhteistyöhön, vaikka kaikkiin tiedossa olleisiin venäläisiin tuottajiin oltiin toistuvasti yhteydessä tutkimuksen aikana ja niille lähetettiin vertailumaan kyselylomakkeet.

(39)

Komissio yritti omien selvitystensä avulla kartoittaa muita tuottajia kolmansissa maissa.

(40)

Sitä varten lähetettiin kirjeitä ja kyselyjä kaikille tiedossa olleille tuottajille muissa kolmansissa maissa (Turkissa, Iranissa, Kroatiassa, Intiassa, Etelä-Afrikassa ja Sveitsissä). Jatkotoimista huolimatta yhteistyöhalukkuutta ei ilmennyt.

(41)

Kuten edellä 38, 39 ja 40 kappaleessa selitetään, tutkimuksessa ei tullut esiin muita markkinataloutta toteuttavia kolmansia maita, joita olisi voitu käyttää vertailumaana tässä menettelyssä. Koska tällaista markkinataloutta toteuttavaa kolmatta maata ei ollut, pääteltiin alustavasti perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaisesti, ettei otokseen kuuluville tuottajille ollut mahdollista määrittää normaaliarvoa kolmannessa maassa, joka on markkinatalousmaa, käytettävän hinnan tai laskennallisen arvon perusteella tai sellaisesta kolmannesta maasta muihin maihin, myös unioniin, vietäessä käytetyn hinnan perusteella ja että siksi normaaliarvo oli määritettävä jollakin muulla hyväksyttävällä perusteella eli tässä tapauksessa samankaltaisesta tuotteesta tosiasiallisesti unionissa maksettujen tai maksettavien hintojen perusteella. Tämä katsottiin asianmukaiseksi niin edellä mainitun yhteistyöhaluttomuuden kuin EU:n markkinoiden koon, tuonnin harjoittamisen ja EU:n markkinoilla kyseisen tuotteen osalta vallitsevan voimakkaan kansainvälisen kilpailun vuoksi.

(42)

Koska kumpikaan otokseen valittu yritys ei pyytänyt markkinatalouskohtelua, normaaliarvo kaikille kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille määritettiin samankaltaisesta tuotteesta unionissa tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien hintojen perusteella, kuten edellä 41 kappaleessa selitetään. Unionissa maksettua tai maksettavaa hintaa koskevan perusteen mukaisesti normaaliarvo laskettiin edellä 13 kappaleessa lueteltujen unionin tuottajien toimitiloissa tarkastettujen tietojen perusteella.

(43)

Komissio tarkasteli perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti ensin, oliko samankaltaisen tuotteen EU-myynti riippumattomille asiakkaille edustavaa. Unionissa toimivien samankaltaisen tuotteen tuottajien myynnin EU:ssa todettiin olevan edustavaa verrattuna otokseen kuuluvien vientiä harjoittavien tuottajien unioniin viemään tarkasteltavana olevaan tuotteeseen.

(44)

Tämän jälkeen komissio tutki, voitiinko kyseisen myynnin katsoa tapahtuneen perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti tavanomaisessa kaupankäynnissä. Tämä tehtiin määrittämällä riippumattomille asiakkaille tapahtuneen kannattavan EU-myynnin osuus. EU:n myyntitapahtumia pidettiin kannattavina, jos yksikköhinta oli vähintään tuotantokustannusten tasolla. Tämän vuoksi määritettiin tuotantokustannukset unionin markkinoilla tutkimusajanjakson aikana. Tarkastelussa kävi ilmi, että joidenkin tuotelajien EU-myynti oli kannattavaa eli nettomääräiset yksikkömyyntihinnat ylittivät lasketut yksikön tuotantokustannukset.

(45)

Kunkin tuotelajin normaaliarvo perustui tosiasiallisiin myyntihintoihin (noudettuna lähettäjältä -tasolla) kannattavan myynnin osalta ja laskennalliseen normaaliarvoon kannattamattoman myynnin osalta.

(46)

Normaaliarvo laskettiin lisäämällä EU:n tuotannonalan tuotantokustannuksiin sen myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä voitto. Perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan mukaisesti myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä voittomarginaali (4,43 %) perustuivat tosiasiallisiin tietoihin, jotka pohjautuivat EU:n tuottajien samankaltaisen tuotteen tuotantoon ja tavanomaisessa kaupankäynnissä tapahtuneeseen myyntiin.

(47)

Koska otokseen kuuluville vientiä harjoittaville tuottajille myönnettiin yksilöllinen kohtelu ja ne harjoittivat vientimyyntiä suoraan riippumattomille asiakkaille unionissa, vientihinnat määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti tarkasteltavana olevasta tuotteesta tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien hintojen perusteella.

(48)

Normaaliarvoa ja vientihintaa verrattiin noudettuna lähettäjältä -tasolla. Jotta normaaliarvon ja vientihinnan vertailu olisi tasapuolista, hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erot otettiin asianmukaisesti huomioon tekemällä oikaisuja perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Oikaisuja tehtiin välillisten verojen, kuljetus-, vakuutus-, pakkaus-, käsittely- ja luottokustannusten perusteella, jos ne todettiin kohtuullisiksi ja paikkansa pitäviksi ja jos niistä esitettiin todennettu näyttö.

(49)

Toisen vientiä harjoittavan tuottajan osalta oli selvää, että yritys ei ollut luokitellut tarkasteltavana olevaa tuotetta oikein käyttäessään kyselylomakkeessa edellytettyä järjestelmää. Yksi tarkasteltavana olevan tuotteen eritelmään sisältyvistä ominaisuuksista koski säteilylämmittimien lämpötehoa. Kyseinen yritys ei kuitenkaan esittänyt näyttöä, joka olisi tukenut yrityksen viemien mallien ilmoitettuja lämpötehoja. Tosiasiallisesti ilmoitettu lämpöteho ei ollut oikea eikä vastannut muita ominaisuuksia kuten painoa ja kokoa. Vertailussa voitiin sen vuoksi käyttää ainoastaan muita, jäljelle jääviä ominaisuuksia.

(50)

Kun tuotelajien luokitteluun käytettiin tuotevalvontanumerojärjestelmää, vastaavuus oli toisen otokseen valitun vientiä harjoittavan tuottajan kohdalla hyvä. Koska otokseen kuuluvan toisen vientiä harjoittavan tuottajan osalta suoraa vastaavuutta ei kuitenkaan todettu, käytettiin samankaltaisuuteen perustuvaa menetelmää. Kun käytettiin samankaltaisuuteen perustuvaa menetelmää, yksityiskohtaiset tiedot ilmoitettiin asianomaiselle taholle.

(51)

Otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille määritettiin polkumyyntimarginaali perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti painotetun keskimääräisen normaaliarvon ja painotetun keskimääräisen vientihinnan välisen vertailun perusteella ilmaistuna prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana.

(52)

Näiden kahden polkumyyntimarginaalin perusteella laskettiin painotettu keskiarvo otokseen kuulumattomille yhteistyössä toimineille yrityksille.

(53)

Koska kiinalaisten yritysten yhteistyöaste oli matala (alle 50 prosenttia), katsotaan asianmukaiseksi, että kaikkiin muihin kiinalaisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin sovellettava, koko maata koskeva polkumyyntimarginaali määritetään yhteistyössä toimineiden viejien sellaisten tietylle asiakkaalle suuntautuneiden liiketoimien perusteella, joissa polkumyynti oli voimakkainta.

(54)

Tällä tavalla määritetyt väliaikaiset polkumyyntimarginaalit ilmaistuina prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana ovat seuraavat:

Taulukko 1

(55)

Tarkastelujakson aikaisen unionin kokonaistuotannon määrittämiseksi käytettiin kaikkia saatavilla olevia tietoja unionin tuottajista, myös valituksessa toimitettuja tietoja sekä unionin tuottajilta ennen tutkimuksen vireillepanoa ja sen jälkeen kerättyjä tietoja ja otokseen kuuluneilta unionin tuottajilta saatuja todennettuja kyselyvastauksia.

(56)

Tutkimusajanjaksolla alumiinisia säteilylämmittimiä valmisti unionissa kahdeksan tuottajaa. Tutkimusajanjakson aikaisen unionin kokonaistuotannon määrittämiseksi käytettiin kaikkia saatavilla olevia tietoja unionin tuottajista, myös valituksessa toimitettuja tietoja sekä unionin tuottajilta ennen tutkimuksen vireillepanoa ja sen jälkeen kerättyjä tietoja.

(57)

Tällä perusteella elementtien lukumäärällä mitatun unionin kokonaistuotannon tutkimusajanjakson aikana arvioitiin olevan noin 64 miljoonaa. Koska valitusta tukevat unionin tuottajat vastasivat unionin koko tuotannosta, ne muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa ja 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun unionin tuotannonalan, ja niistä käytetään jäljempänä nimitystä ’unionin tuotannonala’.

(58)

Eurostatin tuontitilastoja ei voitu käyttää tässä tutkimuksessa, koska ne CN-koodit, joihin alumiiniset säteilylämmittimet kuuluvat, sisältävät myös muita alumiinituotteita, kuten sähköisiä säteilylämmittimiä.

(59)

Näin ollen unionin kulutus määritettiin valitukseen sisältyvien, erityisesti unionin tuotannonalan myyntimäärää unionissa sekä Kiinassa toimivien vientiä harjoittavien tuottajien vientiä koskevien tietojen perusteella. Tiedot tarkastettiin vertaamalla niitä otantakyselyyn saatuihin vastauksiin sekä otokseen valittujen unionin tuottajien ja kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien tiloissa saatuihin, tarkastettuihin tietoihin.

(60)

Tämän perusteella unionin kulutuksen todettiin kehittyneen seuraavasti:

Taulukko 2

(61)

Kokonaiskulutus EU:n markkinoilla väheni tarkastelujakson aikana 3,8 prosenttia. Vuodesta 2008 vuoteen 2009 vähenemistä tapahtui 12 prosenttia, mikä johtui talouskriisin maailmanlaajuisista negatiivisista vaikutuksista, ja myöhemmin kulutus väheni vielä lisää 3,7 prosenttia. Vuoden 2010 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana se kuitenkin elpyi, kun kasvua oli 13,5 prosenttia, mutta ei noussut takaisin vuoden 2008 lähtötasolle. Edellä olevan taulukon mukaan kulutus lisääntyi 9 prosenttia vuoden 2009 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana.

(62)

Tuonti Kiinasta unioniin kehittyi tarkastelujakson aikana seuraavasti:

Taulukko 3

(63)

Kulutuksen kehittymisestä huolimatta Kiinasta peräisin olevan tuonnin määrä kasvoi merkittävästi (77 %) tarkastelujaksolla. Kasvu oli jatkuvaa, ja se oli jyrkintä vuoden 2010 ja tutkimusajanjakson välillä (+ 33 %). Vastaavasti kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien markkinaosuus kasvoi tasaisesti tarkastelujaksolla: vuonna 2008 osuus oli 13 prosenttia ja tutkimusajanjaksolla 24 prosenttia. Tätä suuntausta olisi tarkasteltava pitäen mielessä kulutuksen yleinen väheneminen 3,8 prosentilla samalla ajanjaksolla.

(64)

Edellä olevasta taulukosta käy ilmi, että Kiinasta peräisin olevan tuonnin keskihinta laski hieman tarkastelujaksolla. Ensin vuodesta 2008 vuoteen 2009 hinta laski huomattavasti eli 20 prosenttia ja nousi sitten vuosien 2009 ja 2010 välillä 25 prosenttia. Tarkastelujakson loppua kohden se laski jälleen.

(65)

Tutkimus osoitti myös, että Kiinasta tulevan tuonnin hinnat pysyivät tarkastelujakson ajan jatkuvasti unionin tuotannonalan myyntihintoja alempina. Vuoden 2009 hintojen laskun kanssa samaan aikaan Kiinan markkinaosuus kasvoi rajusti eli 13 prosentista 17,3 prosenttiin unionin markkinoista, ja jatkuva hinnan alittavuus selittää kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien markkinaosuuden vakaan kasvun erityisesti vuoden 2009 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana.

(66)

Tutkimusajanjakson aikaisen hinnan alittavuuden määrittämiseksi verrattiin otokseen valittujen unionin tuottajien unionin markkinoilla etuyhteydettömiltä asiakkailta veloittamia tuotelajikohtaisia painotettuja keskimääräisiä myyntihintoja, jotka oli oikaistu noudettuna lähettäjältä -tasolle, vastaaviin yhteistyössä toimineilta kiinalaisilta tuottajilta tulevassa tuonnissa ensimmäiseltä riippumattomalta asiakkaalta unionin markkinoilla veloitettuihin painotettuihin keskimääräisiin hintoihin, jotka oli määritetty CIF-tasolla ja oikaistu asianmukaisesti voimassa olevien tullien ja tuonnin jälkeisten kustannusten huomioon ottamiseksi.

(67)

Hintoja, jotka oikaistiin tarvittaessa ja joista oli vähennetty alennukset ja hyvitykset, vertailtiin tuotelajeittain samassa kaupan portaassa tapahtuneiden liiketoimien osalta. Vertailun tulos osoitti kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien painotetun keskimääräisen hinnan alittavuuden marginaalin olevan 6,1 prosenttia ilmaistuna osuutena otokseen valittujen unionin tuottajien liikevaihdosta tutkimusajanjaksolla.

(68)

Kuten edellä 24 ja 25 kappaleessa mainitaan, unionin tuotannonalan mahdollisesti kärsimän vahingon tutkimiseen käytettiin otantamenetelmää. On syytä huomata, että yksi otokseen valituista unionin tuottajista aloitti alumiinisten säteilylämmittimien valmistuksen vasta vuonna 2009. Jotta tarkastelujakson aikaisista suuntauksista voitiin tehdä johdonmukainen analyysi, katsottiin asianmukaiseksi asettaa vuosi 2009 vahinkoanalyysin vertailuvuodeksi indeksillä 100. Kokonaiskuvan täydentämiseksi myös vuodelle 2008 vahvistettiin indeksi käytettävissä olevien tietojen perusteella.

(69)

Neljän otokseen valitun unionin tuottajan toimittamien ja todentamien tietojen perusteella vahvistettiin mikroindikaattoreita, kuten yksikköhinta, yksikkökohtaiset kustannukset, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto, pääoman saanti ja varastot. Indeksi vuodelle 2008 määritettiin vertaamalla vuonna 2008 toimineita kolmea tuottajaa koskevia saatavilla olleita tietoja samojen kolmen tuottajan tietoihin vuodelta 2009 (indeksi 100).

(70)

Alumiinisten säteilylämmittimien kahdeksan EU:ssa toimivan tuottajan toimittamien tietojen perusteella vahvistettiin mikroindikaattoreita, kuten unionin tuotannonalan tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärä, markkinaosuus ja työllisyys. Indeksi vuodelle 2008 määritettiin vertaamalla vuonna 2008 toimineita seitsemää tuottajaa koskevia saatavilla olleita tietoja samojen seitsemän tuottajan osalta saatavilla olleisiin tietoihin vuodelta 2009 (indeksi 100).

(71)

Perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaan tarkasteltaessa unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta tarkastelujaksolla on otettava huomioon kaikki kyseisessä artiklassa mainitut taloudelliset tekijät.

(72)

Tarkastelujakson aikaisen unionin kokonaistuotannon määrittämiseksi käytettiin kaikkia saatavilla olevia tietoja unionin tuottajista, myös valituksessa toimitettuja tietoja sekä unionin tuottajilta ennen tutkimuksen vireillepanoa ja sen jälkeen kerättyjä tietoja ja otokseen kuuluneilta unionin tuottajilta saatuja todennettuja kyselyvastauksia.

(73)

Edellä olevasta taulukosta käy ilmi, että tuotanto väheni tarkastelujaksolla. Kysynnän vähenemistä vastaavasti tuotanto väheni huomattavasti vuonna 2009, minkä jälkeen se palautui vuonna 2010 ja tutkimusajanjaksolla. Tuotanto pysyi melko vakaana vuoden 2009 ja tutkimusajanjakson välillä huolimatta kulutuksen 9 prosentin kasvusta. Tuotantotaso riippuu myös unionin tuotannonalan vientitoiminnasta, joka jatkui merkittävänä koko tarkastelujakson.

(74)

Vaikka kulutus väheni vain hieman, kapasiteetin käyttöaste laski 70 prosentista 60 prosenttiin vuoden 2008 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana. Vuodesta 2009 tutkimusajanjaksolle se pysyi melko muuttumattomana.

(75)

Tarkastelujaksolla unionin tuotannonalan myyntimäärä putosi 16 prosenttia, ja sen markkinaosuus supistui koko ajan 87 prosentista vuonna 2008 tutkimusajanjakson 76 prosenttiin. Vuonna 2009 unionin tuotannonalan myyntimäärä putosi 16 prosenttia, joten sen markkinaosuus pieneni yli neljä prosenttiyksikköä. Vuonna 2010 myyntimäärä putosi vielä 7 prosenttia lisää ja markkinaosuus pieneni 82,7 prosentista 79,5 prosenttiin. Tutkimusajanjaksolla unionin tuotannonalan markkinaosuus pieneni edelleen 76 prosenttiin, vaikka samaan aikaan kulutus kasvoi (+ 13,5 %). Näin ollen unionin tuotannonala ei pystynyt hyödyntämään kulutuksen kasvua ja hankkimaan takaisin osaa aiemmin menettämästään markkinaosuudesta.

(76)

Kävi ilmi, että tarkastelujakson aikana unionin kulutus väheni hieman eli 3,8 prosenttia, mutta samana ajanjaksona heikkenivät huomattavasti sekä unionin tuotannonalan myyntimäärä (15,9 prosentilla) että markkinaosuus (12,6 prosentilla). Samaan aikaan tuonti Kiinasta kasvoi merkittävästi eli 76,9 prosenttia tarkastelujakson aikana. Tästä syystä unionin tuotannonalan markkinaosuus pieneni 11 prosenttiyksikköä saman jakson aikana.

(77)

Työntekijämäärä kasvoi hieman tarkastelujaksolla, mutta se johti tuottavuuden laskuun. Olisi kuitenkin huomattava, että työllisyyden kasvusuuntaus johtuu ainoastaan siitä, että yksi otokseen kuulunut – otoksen pienin – yritys aloitti tuotannon vuonna 2009. Muussa tapauksessa työllisyys olisi kehittynyt kielteiseen suuntaan.

(78)

Unionin tuotannonalan työvoiman tuottavuus (ilmaistuna tuotantomääränä työntekijää kohti vuodessa) väheni tarkastelujaksolla hieman. Se oli alimmillaan vuonna 2009, minkä jälkeen se alkoi elpyä mentäessä kohti tutkimusajanjaksoa saavuttamatta kuitenkaan alkuperäistä tasoa. Vuoden 2009 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana tuottavuus kasvoi 12 prosenttia.

(79)

Keskimääräisten myyntihintojen kehitys tarkastelujakson aikana on selvästi negatiivinen (lasku 6 prosenttia). Vuoden 2009 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana hinnat nousivat 6 prosenttia lisääntyvän kulutuksen ja markkinoiden elpymisen myötä mutta eivät palautuneet vuoden 2008 tasolle.

(80)

Samaan aikaan samankaltaisen tuotteen tuotannosta ja myynnistä aiheutuvat suhteelliset kustannukset pienenivät hieman tarkastelujakson kuluessa, mutta se ei riittänyt alkuunkaan pitämään unionin tuotannonala kannattavana vuonna 2010 ja tutkimusajanjaksolla. Kun vuonna 2009 kustannukset laskivat 11,5 prosenttia, myös myyntihinnat laskivat 11,5 prosenttia, mutta vuonna 2010 ja tutkimusajanjaksolla unionin tuotannonalan kustannusten kasvaessa rajusti se pystyi nostamaan hintojaan vain hieman ylimääräisten kustannusten kattamiseksi. Tästä syystä kannattavuus ja markkinaosuus heikkenivät lisää, koska unionin tuotannonalan hinnat olivat jatkuvasti korkeampia kuin kiinalaistuonnin hinnat.

(81)

Unionin tuotannonalan kannattavuus määritettiin ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä saatu nettovoitto ennen veroja prosentteina kyseisen myynnin liikevaihdosta. Tarkastelujaksolla samoin kuin vuoden 2009 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana unionin tuotannonalan kannattavuus laski jyrkästi ja ylsi hädin tuskin kannattavuusrajaan.

(82)

Kassavirta, joka osoittaa tuotannonalan kykyä rahoittaa itse toimintaansa, kehittyi suurilta osin yhtä negatiivisesti kuin kannattavuus. Se saavutti aallonpohjan tutkimusajanjakson aikana. Myös investointien tuotto heikkeni: vuonna 2008 se oli 36 prosenttia ja tutkimusajanjaksolla 2 prosenttia.

(83)

Kannattavuuden, kassavirran ja investointien tuoton kehityssuunta tarkastelujaksolla rajoitti unionin tuotannonalan kykyä investoida omaan toimintaansa ja heikensi sen kehittymistä. Tarkastelujakson alussa unionin tuotannonala onnistui tekemään suuria investointeja ja modernisoimaan koneitaan tuotannon tehostamiseksi, mutta sen jälkeen investoinnit vähenivät tasaiseen tahtiin 64,7 prosentilla tarkastelujakson loppuaikana.

(84)

Otokseen kuuluneen unionin tuotannonalan varastot kasvoivat huomattavasti tarkastelujakson aikana. Vuonna 2009 loppuvarastot pienenivät 27 prosenttia, minkä jälkeen ne kasvoivat vuoden 2010 aikana 30,8 prosenttia ja tutkimusajanjaksolla 128,4 prosenttia.

(85)

Polkumyyntimarginaalit on ilmoitettu edellä polkumyyntiä käsittelevässä jaksossa. Kaikki vahvistetut marginaalit ovat merkittävästi vähimmäistasoa korkeammat. Kun otetaan lisäksi huomioon Kiinasta polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin määrä ja hinnat, tosiasiallisen polkumyyntimarginaalin vaikutuksia EU:n markkinoilla ei voida pitää vähäpätöisinä.

(86)

Tutkimus osoitti, että useimmat unionin tuotannonalan taloudelliseen tilanteeseen liittyvät vahinkoindikaattorit heikkenivät tai eivät kehittyneet kulutusta vastaavasti tarkastelujaksolla. Tämä koskee erityisesti vuodesta 2009 tutkimusajanjakson loppuun ulottuvaa aikaa.

(87)

Tarkastelujaksolla, jolloin kulutus väheni, tuontimäärät Kiinasta kasvoivat jatkuvasti ja merkittävästi. Samaan aikaan unionin tuotannonalan myyntimäärä pieneni kaikkiaan 16 prosenttia, ja sen markkinaosuus putosi 87 prosentista 76 prosenttiin vuoden 2008 ja tutkimusajanjakson välillä. Vielä sittenkin, kun kulutus kasvoi 9 prosentilla vuodesta 2009 tutkimusajanjaksolle tultaessa, unionin tuotannonalan markkinaosuus pieneni edelleen. Unionin tuotannonala ei pystynyt saamaan takaisin aiemmin menettämäänsä markkinaosuutta, koska polkumyynnillä EU:n markkinoille tuleva tuonti Kiinasta lisääntyi merkittävästi. Matalahintainen polkumyyntituonti, joka jatkuvasti alitti unionin tuotannonalan hinnat, lisääntyi tasaisesti tarkastelujakson ajan.

(88)

Vakavia vaikutuksia kohdistui myös unionin tuotannonalan taloudelliseen tilanteeseen liittyviin vahinkoindikaattoreihin, kuten kassavirtaan ja kannattavuuteen. Tästä syystä unionin tuotannonalan kyky hankkia pääomaa ja tehdä investointeja heikkeni.

(89)

Edellä esitetyn perusteella pääteltiin, että unionin tuotannonalalle on aiheutunut perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

(90)

Perusasetuksen 3 artiklan 6 ja 7 kohdan mukaisesti tarkasteltiin, onko polkumyynnillä Kiinasta tuleva tuonti aiheuttanut vahinkoa unionin tuotannonalalle siinä määrin, että sitä voidaan pitää merkittävänä. Komissio tarkasteli polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin lisäksi myös muita tiedossa olleita tekijöitä, jotka olisivat saattaneet vahingoittaa unionin tuotannonalaa, sen varmistamiseksi, ettei niiden aiheuttamaa vahinkoa katsottaisi polkumyyntituonnin aiheuttamaksi.

(91)

Tutkimus osoitti, että unionin kulutus väheni 3,8 prosenttia tarkastelujaksolla ja samaan aikaan Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin määrä kasvoi rajusti, noin 77 prosenttia, samoin kuin sen markkinaosuus, joka nousi vuoden 2008 ja tutkimusajanjakson välillä 13 prosentista 24 prosenttiin. Samanaikaisesti unionin tuotannonalan myyntimäärä laski 16 prosenttia ja markkinaosuus putosi 87 prosentista 76 prosenttiin vuoden 2008 ja tutkimusajanjakson välillä.

(92)

Vuodesta 2009 tutkimusajanjaksoon ulottuvalla jaksolla unionin kulutus kasvoi 9 prosenttia, mutta unionin tuotannonalan markkinaosuus pieneni jälleen, päinvastoin kuin kiinalainen polkumyyntituonti, joka lisääntyi vuosittain 52 prosentilla kyseisenä ajanjaksona.

(93)

Hintapaineen osalta on syytä korostaa, että vuonna 2009 keskimääräiset tuontihinnat Kiinasta laskivat 20 prosenttia, mikä pakotti unionin tuotannonalan laskemaan myyntihintojaan huomattavasti eli 11,5 prosenttia. Vuonna 2010 ja tutkimusajanjaksolla unionin tuotannonala yritti nostaa hintojaan kohonneiden kustannusten vuoksi. Tästä syystä sen markkinaosuus heikkeni lisää, koska unionin tuotannonalan hinnat olivat jatkuvasti korkeampia kuin polkumyynnillä tapahtuneen kiinalaistuonnin hinnat. Tämä tilanne aiheutti erityisesti unionin tuotannonalan kannattavuuden, myyntimäärän ja markkinaosuuden merkittävän heikkenemisen.

(94)

Kiinasta polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin hinnat laskivat tarkastelujakson aikana. Vaikka kiinalaistuonnin hinnat nousivat 23 prosenttia vuoden 2009 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana, ne pysyivät huomattavasti unionin tuotannonalan myyntihintoja matalampina koko tarkastelujakson ajan ja erityisesti tutkimusajanjaksolla, mikä piti hinnat alhaalla unionin markkinoilla.

(95)

Edellä esitetyn perusteella päätellään, että voimakkaasti kasvaneella Kiinasta tulleella polkumyyntituonnilla, jonka hinnat jatkuvasti alittivat unionin tuotannonalan hinnat, on ollut ratkaiseva osa unionin tuotannonalan kärsimässä merkittävässä vahingossa, josta on osoituksena erityisesti sen heikko taloudellinen tilanne, myyntimäärien ja markkinaosuuden pieneneminen ja useimpien vahinkoindikaattoreiden kehitys huonompaan suuntaan.

(96)

Kuten edellä 58 kappaleessa selvitetään, Eurostatin tuontitilastoja ei voitu käyttää tässä tutkimuksessa, sillä CN-koodeihin, joihin alumiiniset säteilylämmittimet ja niiden elementit ja osaryhmät kuuluvat, sisältyy kaikenlaisia alumiinituotteita. Koska muita luotettavia tietoja ei ollut, valituksen perusteella määritettiin, että Kiinan lisäksi ei ole muita EU:n ulkopuolisia maita, jotka olisivat valmistaneet alumiinisia säteilylämmittimiä ja vieneet niitä EU:hun tarkastelujaksolla.

(97)

Talouskriisi selittää osittain unionin kulutuksen supistumisen erityisesti vuosina 2009 ja 2010. On kuitenkin huomion arvoista, että sekä tarkastelujaksolla kulutuksen vähetessä että sen kasvaessa vuoden 2009 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana Kiinasta unionin markkinoille unionin tuotannonalan hinnat alittavilla polkumyyntihinnoilla tuleva tuonti lisääntyi jatkuvasti.

(98)

Matalahintainen polkumyyntituonti pääsi aivan erilaiseen tulokseen kuin unionin tuotannonala. Tutkimuksessa kävikin ilmi, että unionin tuotannonalan markkinaosuus pieneni jatkuvasti vuodesta 2009 alkaen tutkimusajanjaksoon asti, vaikka unionin kulutus lisääntyi yleisen talouden elpymisen myötä. Vaikka tuotantomäärä oli kasvussa, liikatuotantoa täytyi laittaa varastoon.

(99)

Tavanomaisissa taloudellisissa olosuhteissa ja ilman polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin voimakasta lisääntymistä ja sen aiheuttamaa suurta hintapainetta unionin tuotannonalalla olisi saattanut olla jonkin verran vaikeuksia selviytyä kulutuksen laskusta ja kiinteiden yksikkökustannusten noususta, joka johtui alentuneesta kapasiteetin käyttöasteesta. Tutkimus kuitenkin osoittaa selvästi, että polkumyyntituonti Kiinasta on voimistanut talouden taantuman vaikutusta. Vaikka talous yleisesti alkoi elpyä, unionin tuotannonala ei pystynyt elpymään ja saamaan takaisin tarkastelujakson aikana menettämiään myyntimääriä ja markkinaosuutta.

(100)

Vaikka talouskriisi onkin osaltaan saattanut heikentää unionin tuotannonalan tulosta, sen vaikutus ei kokonaisuutena ole sellainen, että se poistaisi polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja unionin tuotannonalalle erityisesti tutkimusajanjaksolla aiheutuneen vahingon välisen syy-yhteyden.

(101)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että alumiinisten säteilylämmittimien tuotantokustannukset ovat suoraan yhteydessä tuotteen valmistuksen pääraaka-aineen eli alumiinin hintakehitykseen. Vaikka unionin tuotannonalan tuotantokustannukset laskivat huomattavasti vuonna 2009, kuten edellä taulukossa 8 esitetään, myyntihinnat laskivat samaa tahtia. Vuonna 2010 ja tutkimusajanjaksolla kustannukset nousivat enemmän kuin myyntihinnat, joten unionin tuotannonala ei pystynyt elpymään etenkään kannattavuuden osalta. Tämä tapahtui tilanteessa, jossa Kiinasta tuotujen tuotteiden tuontihinnat alittivat jatkuvasti unionin tuotannonalan hinnat.

(102)

Markkinataloudessa voitaisiin odottaa, että hinnat markkinoilla mukautuisivat säännöllisesti tuotantokustannusten eri osatekijöiden kehittymistä vastaavasti. Näin ei kuitenkaan tapahtunut. Tutkimuksessa varmistui, että Kiinasta tuleva, unionin tuotannonalan hinnat alittava polkumyyntituonti laski edelleen unionin markkinoiden hintoja ja esti siten unionin tuotannonalaa säilyttämästä markkinaosuuttaan ja mukauttamasta hintojaan siten, että se olisi saanut katettua kustannuksensa ja saanut kohtuullisen voiton, etenkin tutkimusajanjakson aikana.

(103)

Näin ollen raaka-aineen hintojen nousun ei voida katsoa poistavan polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja unionin tuotannonalalle erityisesti tutkimusajanjakson aikana aiheutuneen merkittävän vahingon välistä syy-yhteyttä.

(104)

Vientitoiminta oli tärkeä osa unionin tuotannonalan liiketoimintaa tarkastelujakson aikana. Unionin tuotannonalan keskeiset vientimarkkinat olivat Venäjä ja muut Itä-Euroopan maat, joilla myydyt tuotteet olivat suhteellisesti heikompilaatuisia ja siten halvempia kuin unionin markkinoilla myydyt säteilylämmittimet.

(105)

Edellä olevasta taulukosta ilmenee, että unionin tuotannonalan vientiliikevaihto pieneni tarkastelujaksolla. Se voi osaltaan johtua siitä, että alumiinisten säteilylämmittimien vienti Kiinasta kyseisille vientimarkkinoille lisääntyi, kuten saatavilla olevista tiedoista voidaan päätellä.

(106)

On kuitenkin selvää, että vientitoiminnan ansiosta unionin tuotannonala saavutti mittakaavaetuja ja pystyi siten pienentämään yleisiä tuotantokustannuksiaan. Tästä syystä voidaan perustellusti katsoa, että unionin tuotannonalan erityisesti tutkimusajanjakson aikana kärsimä merkittävä vahinko ei voinut johtua sen vientitoiminnasta. Vaikka vientimyynnin vähenemisellä on mahdollisesti ollut kielteinen vaikutus unionin tuotannonalaan, vaikutus ei ole ollut sellainen, että se poistaisi vahingon ja Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen matalahintaisen tuonnin välisen syy-yhteyden.

(107)

Edellä esitetty analyysi osoittaa, että Kiinasta polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin määrä ja markkinaosuus kasvoivat merkittävästi sekä tarkastelujaksolla että vuodesta 2009 tutkimusajanjaksolle ulottuvalla kaudella. Kyseisen tuonnin todettiin tapahtuneen unionin tuotannonalan unionin markkinoilla veloittamia hintoja alemmilla hinnoilla jatkuvasti ja erityisesti tutkimusajanjaksolla.

(108)

Kiinasta tulevan matalahintaisen polkumyynnin määrän ja markkinaosuuden kasvu oli jatkuvaa ja tapahtui samanaikaisesti unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen heikkenemisen kanssa. Tilanne huononi tutkimusajanjaksolla, jolloin unionin tuotannonala ei kyennyt saamaan takaisin menetettyä markkinaosuuttaan ja kannattavuus samoin kuin muut talousindikaattorit kuten kassavirta ja investointien tuotto vajosivat alimmilleen.

(109)

Muita tiedossa olleita tekijöitä, talouskriisi mukaan luettuna, koskeva analyysi osoitti, että kyseisten tekijöiden mahdollinen kielteinen vaikutus ei voinut olla sellainen, että se poistaisi vahvistetun syy-yhteyden Kiinasta polkumyynnillä tulleen tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon väliltä.

(110)

Edellä esitetyn analyysin perusteella, jossa on asianmukaisesti erotettu toisistaan yhtäältä kaikkien tiedossa olevien tekijöiden vaikutukset unionin tuotannonalan tilanteeseen ja toisaalta polkumyyntihintaan tapahtuneen viennin vahingolliset vaikutukset, pääteltiin alustavasti, että polkumyynnillä tapahtuva vienti Kiinasta on aiheuttanut unionin tuotannonalalle perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

(111)

Perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti komissio tutki, olisiko vahinkoa aiheuttavaa polkumyyntituontia koskevista alustavista päätelmistä huolimatta olemassa pakottavia syitä päätellä, että toimenpiteiden käyttöönotto ei tässä tapauksessa olisi unionin edun mukaista. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat, kuten unionin tuotannonalan sekä tarkasteltavana olevan tuotteen tuojien ja käyttäjien edut.

(112)

Unionin tuotannonalalle on aiheutunut merkittävää vahinkoa Kiinasta polkumyynnillä tulevasta tuonnista. On muistettava, että useimpien vahinkoindikaattorien kehitys oli negatiivista tarkastelujaksolla. Jos toimenpiteitä ei oteta käyttöön, unionin tuotannonalan tilanne vääjäämättä heikkenee edelleen.

(113)

Väliaikaisten polkumyyntitullien käyttöönoton odotetaan palauttavan unionin markkinoille tehokkaat kilpailuedellytykset, jolloin unionin tuotannonala voi mukauttaa tutkimuksen kohteena olevan tuotteen hinnat vastaamaan eri komponenttien kustannuksia ja markkinaolosuhteita. Voidaan olettaa myös, että väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönotto tarjoaisi unionin tuotannonalalle tilaisuuden saada takaisin ainakin osa tarkastelujaksolla menetetystä markkinaosuudesta, mikä puolestaan parantaisi sen kannattavuutta ja yleistä taloudellista tilannetta.

(114)

Jos toimenpiteitä ei oteta käyttöön, voidaan odottaa markkinaosuuden vielä hupenevan ja unionin tuotannonalan pysyvän kannattamattomana. Tämä olisi kestämätöntä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Aiheutuneiden tappioiden ja tarkastelujakson alussa tuotantoon tehtyjen suurten investointien vuoksi voidaan olettaa, että jos toimenpiteitä ei oteta käyttöön, useimmat unionin tuottajista eivät pysty saamaan investointejaan takaisin.

(115)

Sen vuoksi päätellään alustavasti, että polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto olisi unionin tuotannonalan edun mukaista.

(116)

Käyttäjät eivät toimineet yhteistyössä tässä tutkimuksessa.

(117)

Tuojista vain yksi Puolassa sijaitseva yritys toimi yhteistyössä tässä tutkimuksessa vastaamalla kyselyyn ja hyväksymällä tarkastuskäynnin. Kyseinen tuoja teki tarkasteltavana olevan tuotteen osalta hieman tappiota tutkimusajanjaksolla. Tarkasteltavana olevaan tuotteeseen liittyvä liiketoiminta on kuitenkin melko vähäistä suhteessa koko yrityksen toimintaan. Näin ollen toimenpiteiden käyttöönotolla ei todennäköisesti ole voimakasta vaikutusta sen kokonaistulokseen.

(118)

Edellä esitetyn perusteella päätellään alustavasti, että unionin edusta saatavilla olevien tietojen perusteella ei ole pakottavia syitä olla ottamatta käyttöön väliaikaisia toimenpiteitä Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnissa.

(119)

Polkumyyntiä, vahinkoa, syy-yhteyttä ja unionin etua koskevien päätelmien perusteella olisi otettava käyttöön väliaikaiset polkumyynnin vastaiset toimenpiteet, jotta polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista ei aiheutuisi unionin tuotannonalalle enempää vahinkoa.

(120)

Näiden toimenpiteiden suuruutta määritettäessä otettiin huomioon todetut polkumyyntimarginaalit ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon korjaamiseksi tarvittavan tullin määrä niin, ettei ylitetä todettuja polkumyyntimarginaaleja.

(121)

Vahingollisen polkumyynnin vaikutukset poistavan tullin määrää laskettaessa katsottiin, että toimenpiteiden olisi oltava sellaisia, että unionin tuotannonala voi kattaa tuotantokustannuksensa ja saada sellaisen myyntivoiton (ennen veroja), joka voitaisiin kohtuudella saada tällaisella tuotannonalalla samankaltaisen tuotteen myynnistä unionissa tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa eli ilman polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutusta. Katsotaan, että voiton, joka voitaisiin saada ilman polkumyynnillä tapahtuvaa tuontia, pitäisi perustua otokseen valittujen unionin tuottajien keskimääräiseen voittomarginaaliin (ennen veroja) vuonna 2008. Näin ollen katsotaan, että 7,4 prosentin osuutta liikevaihdosta edustavaa voittomarginaalia voidaan pitää sellaisena sopivana vähimmäismääränä, jonka unionin tuotannonalan olisi voitu odottaa saavuttavan ilman vahingollista polkumyyntiä.

(122)

Tämän perusteella unionin tuotannonalalle laskettiin samankaltaisen tuotteen vahinkoa aiheuttamaton hinta. Vahinkoa aiheuttamaton hinta saatiin oikaisemalla otokseen kuuluvien unionin tuottajien myyntihinnat tutkimusajanjakson tosiasiallisella voitolla/tappiolla sekä lisäämällä edellä mainittu voittomarginaali.

(123)

Tarvittava hinnankorotus määritettiin vertaamalla hinnan alittavuuden laskemisessa määritettyä kiinalaisten yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien painotettua keskimääräistä tuontihintaa unionin tuotannonalan unionin markkinoilla tutkimusajanjaksolla myymien tuotteiden vahinkoa aiheuttamattomaan hintaan. Tästä vertailusta johtuvat mahdolliset erot ilmaistiin tämän jälkeen prosentteina tuonnin keskimääräisestä CIF-kokonaisarvosta.

(124)

Edellä esitetyn perusteella katsotaan, että Kiinasta peräisin olevassa tuonnissa olisi otettava käyttöön väliaikaiset polkumyynnin vastaiset toimenpiteet perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti polkumyynti- ja vahinkomarginaaleista alemman suuruisina, alhaisemman tullin säännön mukaisesti.

(125)

Edellä esitetyn perusteella polkumyyntitullit on vahvistettu vertaamalla vahingon poistavaa marginaalia ja tukimarginaalia keskenään. Ehdotetut polkumyyntitullit ovat näin ollen seuraavat:

(126)

Tässä asetuksessa yrityksille vahvistetut yksilölliset polkumyyntitullit määritettiin tämän tutkimuksen päätelmien perusteella. Tästä syystä ne kuvastavat kyseisten yritysten tilannetta tutkimuksen aikana. Näitä tulleja voidaan siten soveltaa (toisin kuin koko maata koskevia, ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavia tulleja) yksinomaan Kiinasta peräisin olevien, erikseen mainittujen yritysten eli tarkoin määrättyjen oikeussubjektien tuottamien tuotteiden tuontiin. Jos yritystä ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottamiin tuontituotteisiin ei voida soveltaa näitä tulleja, vaan niihin on sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia.

(127)

Kaikki näiden yksilöllisten polkumyyntitullien soveltamiseen liittyvät pyynnöt (esimerkiksi yrityksen nimenmuutoksen tai uusien tuotanto- tai myyntiyksiköiden perustamisen johdosta tehdyt pyynnöt) on toimitettava viipymättä komissiolle (4), ja mukaan on liitettävä kaikki asian kannalta oleelliset tiedot, erityisesti tiedot, jotka koskevat esimerkiksi kyseiseen nimenmuutokseen tai kyseisiin tuotanto- tai myyntiyksiköiden muutoksiin mahdollisesti liittyviä yrityksen tuotantotoiminnan sekä kotimarkkinamyynnin ja viennin muutoksia. Asetusta muutetaan tarvittaessa vastaavasti saattamalla yksilöllisten tullien soveltamisalaan kuuluvien yritysten luettelo ajan tasalle.

(128)

Moitteettoman hallinnon varmistamiseksi olisi vahvistettava määräaika, jonka kuluessa ne asianomaiset osapuolet, jotka ilmoittautuivat menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa, voivat esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi. Lisäksi olisi huomattava, että kaikki tätä asetusta varten tehdyt tullien käyttöönottoa koskevat päätelmät ovat väliaikaisia ja niitä voidaan joutua harkitsemaan uudelleen mahdollisista lopullisista toimenpiteistä päätettäessä,

11.5.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 124/32

(1)

Asetuksen (EY) N:o 881/2002 liitteessä I on luettelo henkilöistä, ryhmistä ja yhteisöistä, joita asetuksessa tarkoitettu varojen ja muiden taloudellisten resurssien jäädyttäminen koskee.

(2)

Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston pakotekomitea päätti 30 päivänä huhtikuuta 2012 ja 3 päivänä toukokuuta 2012 poistaa kolme luonnollista henkilöä niiden henkilöiden, ryhmien ja yhteisöjen luettelosta, joita varojen ja muiden taloudellisten resurssien jäädyttäminen koskee, tarkasteltuaan kyseisten henkilöiden esittämiä luettelosta poistamista koskevia pyyntöjä ja Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1904(2009) nojalla perustetun oikeusasiamiehen kokonaisselvityksiä.

(3)

Sen vuoksi asetuksen (EY) N:o 881/2002 liite I olisi päivitettävä,

11.5.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 124/34

(1)

Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 543/2011 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XVI olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille.

(2)

Kiinteä tuontiarvo lasketaan joka työpäivä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti ottaen huomioon päivittäin vaihtuvat tiedot. Sen vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

11.5.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 124/36

(1)

Biosidituotteiden markkinoille saattamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun kymmenvuotisen työohjelman toisesta vaiheesta 4 päivänä joulukuuta 2007 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1451/2007 (2) vahvistetaan luettelo tehoaineista, jotka on arvioitava sen selvittämiseksi, olisiko ne mahdollisesti lisättävä direktiivin 98/8/EY liitteeseen I, I A tai I B. Luetteloon kuuluu suolahappo.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1451/2007 perusteella suolahapon käyttöä on arvioitu direktiivin 98/8/EY 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti tuotetyypissä 2 (yksityisten ja julkisten terveydenhuollon tilojen desinfiointiaineet sekä muut biosidituotteet), siten kuin se on määritelty direktiivin 98/8/EY liitteessä V.

(3)

Latvia, joka oli nimetty esitteleväksi jäsenvaltioksi, toimitti komissiolle 16 päivänä lokakuuta 2009 toimivaltaisen viranomaisen kertomuksen sekä suosituksen asetuksen (EY) N:o 1451/2007 14 artiklan 4 ja 6 kohdan mukaisesti.

(4)

Jäsenvaltiot ja komissio tarkastelivat toimivaltaisen viranomaisen kertomusta. Biosidituotteita käsittelevä pysyvä komitea sisällytti tarkastelun tulokset arviointikertomukseen asetuksen (EY) N:o 1451/2007 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti 9 päivänä joulukuuta 2011.

(5)

Arvioinnit osoittavat, että yksityisten ja julkisten terveydenhuollon tilojen desinfiointiaineiden sekä muiden mainitun tuotetyypin 2 mukaisten biosidituotteiden, jotka sisältävät suolahappoa, voidaan odottaa täyttävän direktiivin 98/8/EY 5 artiklassa säädetyt vaatimukset. Siksi on aiheellista lisätä suolahappo kyseisen direktiivin liitteeseen I.

(6)

Kaikkia mahdollisia käyttötarkoituksia ei ole arvioitu EU:n tasolla. Jäsenvaltioiden olisi siksi tarkasteltava sellaisia käyttötarkoituksia tai altistusskenaarioita sekä sellaisia ympäristön osille ja väestölle aiheutuvia riskejä, joita ei ole tarkasteltu edustavasti riskinarvioinnissa unionin tasolla, ja myöntäessään tuotteille lupia varmistettava, että toteutetaan asianmukaisia toimia tai asetetaan erityisehtoja, jotta todetut riskit voidaan vähentää hyväksyttävälle tasolle.

(7)

Ottaen huomioon aineen syövyttävyyden sekä toimenpiteet, joiden avulla voidaan vähentää siitä aiheutuvaa vaaraa, on asianmukaista vaatia, että muun kuin ammattikäytön aikana aiheutuvan altistumisen minimointi otetaan huomioon pakkauksen suunnittelussa, ellei tuotteen lupahakemuksessa voida osoittaa, että ihmisten terveydelle aiheutuvia vaaroja voidaan vähentää riittävästi muilla keinoilla.

(8)

Tämän direktiivin säännöksiä olisi sovellettava samaan aikaan kaikissa jäsenvaltioissa, jotta varmistetaan tehoainetta suolahappo sisältävien biosidituotteiden yhtäläinen kohtelu unionin markkinoilla ja myös jotta helpotetaan biosidituotteiden markkinoiden moitteetonta toimintaa yleisesti.

(9)

Olisi sallittava kohtuullinen siirtymäaika ennen tehoaineen sisällyttämistä direktiivin 98/8/EY liitteeseen I, jotta jäsenvaltiot ja asianomaiset osapuolet voivat valmistautua uusiin vaatimuksiin ja varmistaa, että asiakirjat valmistelleet hakijat voivat hyötyä täysimääräisesti kymmenen vuoden tietosuojakaudesta, joka direktiivin 98/8/EY 12 artiklan 1 kohdan c alakohdan ii alakohdan mukaisesti alkaa siitä päivästä, jona tehoaine sisällytetään liitteeseen.

(10)

Kun tehoaine on sisällytetty liitteeseen, jäsenvaltioille olisi varattava kohtuullinen aika direktiivin 98/8/EY 16 artiklan 3 kohdan panemiseksi täytäntöön.

(11)

Sen vuoksi direktiiviä 98/8/EY olisi muutettava vastaavasti.

(12)

Tässä direktiivissä säädetyt toimenpiteet ovat biosidivalmisteita käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

11.5.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 124/39

(1)

Eläinten terveyttä koskevista toimenpiteistä klassisen sikaruton torjumiseksi eräissä jäsenvaltioissa 3 päivänä marraskuuta 2008 tehdyssä komission päätöksessä 2008/855/EY (3) säädetään tietyistä klassisen sikaruton torjuntatoimenpiteistä päätöksessä olevassa liitteessä esitetyissä jäsenvaltioissa tai niiden alueilla. Luetteloon sisältyy osia Rheinland-Pfalzin ja Nordrhein-Westfalenin osavaltioiden alueesta Saksassa.

(2)

Saksa on ilmoittanut komissiolle klassisen sikaruton viimeaikaisesta kehityksestä luonnonvaraisissa sioissa Nordrhein-Westfalenin ja Rheinland-Pfalzin osavaltioiden tietyillä alueilla, jotka on lueteltu päätöksen 2008/855/EY liitteessä.

(3)

Kyseiset tiedot osoittavat, että luonnonvaraisten sikojen klassinen sikarutto on hävitetty Rheinland-Pfalzin ja Nordrhein-Westfalenin osavaltioiden alueilta. Näin ollen päätöksessä 2008/855/EY säädettyjä toimenpiteitä ei pitäisi enää soveltaa kyseisiin alueisiin, ja Saksaa koskeva kohta olisi poistettava päätöksen liitteessä olevan I osan luettelosta.

(4)

Sen vuoksi päätöstä 2008/855/EY olisi muutettava.

(5)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

11.5.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 124/40

11.5.2012   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 124/56