31.10.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 289/1

(1)

Euroopan unionin ja Armenian tasavallan välinen viisumien myöntämisen helpottamista koskeva sopimus, jäljempänä ’sopimus’, allekirjoitettiin 17 päivänä joulukuuta 2012 neuvoston päätöksen 2013/2/EU (1) mukaisesti sillä varauksella, että sopimuksen tekeminen saatetaan myöhemmin päätökseen.

(2)

Sopimus olisi hyväksyttävä.

(3)

Tällä päätöksellä kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 29 päivänä toukokuuta 2000 tehdyn neuvoston päätöksen 2000/365/EY (2) mukaisesti; Yhdistynyt kuningaskunta ei sen vuoksi osallistu tämän päätöksen hyväksymiseen, päätös ei sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa eikä sitä sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan.

(4)

Tällä päätöksellä kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Irlanti ei osallistu Irlannin pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 28 päivänä helmikuuta 2002 tehdyn neuvoston päätöksen 2002/192/EY (3) mukaisesti; Irlanti ei sen vuoksi osallistu tämän päätöksen hyväksymiseen, päätös ei sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin.

(5)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän päätöksen hyväksymiseen, päätös ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan,

31.10.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 289/2

a)

’jäsenvaltiolla’ mitä tahansa Euroopan unionin jäsenvaltiota, lukuun ottamatta Tanskan kuningaskuntaa, Irlantia ja Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyttä kuningaskuntaa;

b)

’unionin kansalaisella’ henkilöä, jolla on jonkin a alakohdassa määritellyn jäsenvaltion kansalaisuus;

c)

’Armenian kansalaisella’ henkilöä, jolla on Armenian kansalaisuus Armenian tasavallan lainsäädännön mukaisesti;

d)

’viisumilla’ jäsenvaltion myöntämää lupaa kulkea sen alueen kautta tai tulla jäsenvaltioiden alueelle sellaista oleskelua varten, joka kestää enintään 90 päivää minkä tahansa 180 päivän jakson aikana;

e)

’laillisesti oleskelevalla henkilöllä’ Armenian kansalaista, jolla on lupa tai oikeus oleskella jonkin jäsenvaltion alueella yli 90 päivää unionin tai kansallisen lainsäädännön nojalla.

a)

jäsenvaltioiden alueella laillisesti oleskelevien Armenian kansalaisten tai sen jäsenvaltion alueella, joiden kansalaisia he ovat, oleskelevien unionin kansalaisten luona vierailevat lähisukulaiset (puoliso, lapset tai adoptiolapset, vanhemmat tai huoltajat, isovanhemmat ja lapsenlapset):

b)

virallisten valtuuskuntien jäsenet, myös tällaisten valtuuskuntien pysyvät jäsenet, jotka Armenialle osoitetun virallisen kutsun perusteella osallistuvat kokouksiin, kuulemisiin, neuvotteluihin tai vaihto-ohjelmiin tai tapahtumiin, joita hallitustenväliset organisaatiot järjestävät jonkin jäsenvaltion alueella:

c)

koululaiset, opiskelijat, jatko-opiskelijat ja heidän saattajinaan toimivat opettajat, jotka osallistuvat opinto- tai koulutustarkoituksessa tehtäville matkoille esimerkiksi vaihto-ohjelman tai muun opiskeluun liittyvän toiminnan puitteissa:

d)

lääketieteellisistä syistä maahan tulevat henkilöt ja tarvittavat saattajat:

e)

toimittajat ja toimittajien mukana ammattitehtävissä matkustavat tekniset avustajat:

f)

kansainvälisten urheilutapahtumien osanottajat ja henkilöt, jotka toimivat heidän saattajinaan työnsä vuoksi:

g)

liikemiehet ja liikeyritysten edustajat:

h)

kansainvälisiin messuihin, konferensseihin, symposiumeihin, seminaareihin tai muihin vastaaviin tapahtumiin osallistuvat vapaiden ammattien harjoittajat:

i)

kansalaisjärjestöjen ja jäsenvaltioissa rekisteröityjen armenialaisyhteisön voittoa tavoittelemattomien järjestöjen kutsumat henkilöt, jotka matkustavat osallistuakseen koulutukseen tai seminaareihin tai konferensseihin esimerkiksi vaihto-ohjelmien tai panarmenialaisten ja armenialaisyhteisön tukiohjelmien puitteissa:

j)

henkilöt, jotka osallistuvat tieteen, kulttuurin tai taiteen alan toimintaan tai yliopistojen järjestämiin tai muihin vaihto-ohjelmiin:

k)

autonkuljettajat, jotka hoitavat kansainvälistä rahti- ja matkustajaliikennettä jäsenvaltioiden alueille ajoneuvoilla, jotka on rekisteröity Armeniassa:

l)

ystävyyskaupunkien ja muiden kunnallisten yksiköiden järjestämien virallisten vaihto-ohjelmien osanottajat:

m)

sotilas- ja siviilihautausmailla vierailevat henkilöt:

a)

kutsuttu henkilö: etu- ja sukunimi, syntymäaika, sukupuoli, kansalaisuus, passin numero, matkan ajankohta ja tarkoitus, maahantulojen määrä ja tarvittaessa kutsutun mukana matkustavan puolison ja lasten nimet;

b)

kutsujana toimiva henkilö: nimi, sukunimi ja osoite;

c)

kutsujana toimiva oikeushenkilö, yritys tai organisaatio: täydellinen nimi ja osoite ja:

a)

jäsenvaltioiden alueella laillisesti oleskelevien Armenian kansalaisten tai siinä jäsenvaltiossa, joiden kansalaisia he ovat, oleskelevien unionin kansalaisten luona vierailevat puolisot ja alle 21-vuotiaat tai huollettavana olevat lapset ja adoptiolapset sekä vanhemmat ja huoltajat;

b)

kansallisten ja alueellisten hallitusten ja parlamenttien jäsenet, perustuslakituomioistuimen ja korkeimman oikeuden jäsenet, ellei heille ole tällä sopimuksella myönnetty vapautusta viisumipakosta heidän hoitaessaan tehtäviään;

c)

virallisten valtuuskuntien pysyvät jäsenet, jotka osallistuvat Armenialle osoitetun virallisen kutsun perusteella säännöllisesti kokouksiin, kuulemisiin, neuvotteluihin tai vaihto-ohjelmiin tai tapahtumiin, joita hallitustenväliset organisaatiot järjestävät jäsenvaltioiden alueella.

—

a alakohdassa mainittujen henkilöiden osalta unionissa oleskelevien Armenian kansalaisten laillisen oleskelun voimassaoloaika,

—

b alakohdassa mainittujen henkilöiden osalta toimikausi,

—

c alakohdassa mainittujen henkilöiden osalta se ajanjakso, jona henkilö toimii virallisen valtuuskunnan pysyvänä jäsenenä,

a)

virallisten valtuuskuntien jäsenet, jotka osallistuvat Armenialle osoitetun virallisen kutsun perusteella säännöllisesti kokouksiin, kuulemisiin, neuvotteluihin tai vaihto-ohjelmiin tai tapahtumiin, joita hallitustenväliset organisaatiot järjestävät jäsenvaltioiden alueella;

b)

kansalaisjärjestöjen edustajat ja jäsenvaltioissa rekisteröityjen armenialaisyhteisön voittoa tavoittelemattomien järjestöjen kutsumat henkilöt, jotka matkustavat jäsenvaltioihin osallistuakseen koulutukseen, seminaareihin tai konferensseihin esimerkiksi vaihto-ohjelmien tai panarmenialaisten ja armenialaisyhteisön tukiohjelmien puitteissa;

c)

kansainvälisiin messuihin, konferensseihin, symposiumeihin, seminaareihin tai muihin vastaaviin tapahtumiin osallistuvat vapaiden ammattien harjoittajat, jotka matkustavat säännöllisesti jäsenvaltioihin;

d)

henkilöt, jotka osallistuvat tieteen, kulttuurin tai taiteen alan toimintaan tai yliopistojen järjestämiin tai muihin vaihto-ohjelmiin ja matkustavat säännöllisesti jäsenvaltioihin;

e)

opiskelijat ja jatko-opiskelijat, jotka matkustavat säännöllisesti opinto- tai koulutustarkoituksessa esimerkiksi vaihto-ohjelman puitteissa;

f)

ystävyyskaupunkien ja muiden kunnallisten yksiköiden järjestämien virallisten vaihto-ohjelmien osanottajat;

g)

lääketieteellisistä syistä säännöllisesti vierailevat henkilöt ja tarvittavat saattajat;

h)

toimittajat ja toimittajien mukana ammattitehtävissä matkustavat tekniset avustajat:

i)

liikemiehet ja liikeorganisaatioiden edustajat, jotka matkustavat säännöllisesti jäsenvaltioihin;

j)

kansainvälisten urheilutapahtumien osanottajat ja henkilöt, jotka toimivat heidän saattajinaan työnsä vuoksi;

k)

autonkuljettajat, jotka hoitavat kansainvälistä rahti- ja matkustajaliikennettä jäsenvaltioiden alueille ajoneuvoilla, jotka on rekisteröity Armeniassa.

a)

eläkkeensaajat;

b)

alle 12-vuotiaat lapset;

c)

kansallisten ja alueellisten hallitusten jäsenet sekä perustuslakituomioistuinten ja ylimpien tuomioistuinten jäsenet, ellei heitä ole vapautettu viisumipakosta tällä sopimuksella;

d)

vammaiset ja tarvittaessa heidän saattajansa;

e)

jäsenvaltioiden alueella laillisesti oleskelevien Armenian kansalaisten tai sen jäsenvaltion alueella, joiden kansalaisia he ovat, oleskelevien unionin kansalaisten luona vierailevat lähisukulaiset (puoliso, lapset tai adoptiolapset, vanhemmat tai huoltajat, isovanhemmat ja lapsenlapset);

f)

virallisten valtuuskuntien jäsenet, myös tällaisten valtuuskuntien pysyvät jäsenet, jotka Armenialle osoitetun virallisen kutsun perusteella osallistuvat kokouksiin, kuulemisiin, neuvotteluihin tai vaihto-ohjelmiin tai tapahtumiin, joita hallitustenväliset organisaatiot järjestävät jonkin jäsenvaltion alueella;

g)

koululaiset, opiskelijat, jatko-opiskelijat ja heidän saattajinaan toimivat opettajat, jotka osallistuvat opinto- tai koulutustarkoituksessa tehtäville matkoille esimerkiksi vaihto-ohjelman tai muun opiskeluun liittyvän toiminnan puitteissa;

h)

toimittajat ja toimittajien mukana ammattitehtävissä matkustavat tekniset avustajat:

i)

kansainvälisten urheilutapahtumien osanottajat ja henkilöt, jotka toimivat heidän saattajinaan työnsä vuoksi;

j)

kansalaisjärjestöjen ja jäsenvaltioissa rekisteröityjen armenialaisyhteisön voittoa tavoittelemattomien järjestöjen kutsumat henkilöt, jotka matkustavat osallistuakseen koulutukseen, seminaareihin tai konferensseihin esimerkiksi vaihto-ohjelmien tai panarmenialaisten ja armenialaisyhteisön tukiohjelmien puitteissa:

k)

henkilöt, jotka osallistuvat tieteen, kulttuurin tai taiteen alan toimintaan tai yliopistojen järjestämiin tai muihin vaihto-ohjelmiin;

l)

henkilöt, jotka ovat asiakirjoin osoittaneet matkustavansa humanitaarisista syistä esimerkiksi siksi, että he tarvitsevat kiireellistä lääkärinhoitoa, sekä tällaisen henkilön saattaja, tai henkilöt, jotka osallistuvat lähisukulaisen hautajaisiin tai vierailevat sairaana olevan lähisukulaisen luona.

a)

valvoa tämän sopimuksen täytäntöönpanoa;

b)

ehdottaa tähän sopimukseen muutoksia tai lisäyksiä;

c)

ratkaista kiistoja, jotka johtuvat tämän sopimuksen määräysten tulkinnasta tai soveltamisesta.

31.10.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 289/12

(1)

Euroopan unionin ja Armenian tasavallan välinen luvattomasti maassa oleskelevien henkilöiden takaisinottamista koskeva sopimus, jäljempänä ’sopimus’, allekirjoitettiin 19 päivänä huhtikuuta 2013 neuvoston päätöksen 2013/156/EU (1) mukaisesti sillä varauksella, että sopimuksen tekeminen saatetaan myöhemmin päätökseen.

(2)

Sopimus olisi hyväksyttävä.

(3)

Sopimuksella perustetaan takaisinottoa käsittelevä sekakomitea, joka voi vahvistaa oman työjärjestyksensä. On aiheellista säätää yksinkertaistetun menettelyn noudattamisesta unionin kannan vahvistamisessa tässä tapauksessa.

(4)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevan 1 ja 2 artiklan mukaisesti nämä jäsenvaltiot eivät osallistu tämän päätöksen hyväksymiseen, päätös ei sido näitä jäsenvaltioita eikä sitä sovelleta näihin jäsenvaltioihin.

(5)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän päätöksen hyväksymiseen, päätös ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan,

31.10.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 289/13

a)

’sopimuspuolilla’ Armeniaa ja unionia;

b)

’Armenian kansalaisella’ henkilöä, jolla on Armenian kansalaisuus Armenian tasavallan lainsäädännön mukaisesti;

c)

’jäsenvaltion kansalaisella’ henkilöä, jolla on jonkin jäsenvaltion kansalaisuus, sellaisena kuin se määritellään unionin tarpeita varten;

d)

’jäsenvaltiolla’ jokaista Euroopan unionin jäsenvaltiota, jota tämä sopimus sitoo;

e)

’kolmannen maan kansalaisella’ henkilöä, jolla on jonkin muun valtion kuin Armenian tai jonkin jäsenvaltion kansalaisuus;

f)

’kansalaisuudettomalla henkilöllä’ henkilöä, jolla ei ole kansalaisuutta;

g)

’oleskeluluvalla’ Armenian tai jonkin jäsenvaltion myöntämää millaista tahansa lupaa, joka oikeuttaa henkilön oleskelemaan asianomaisen valtion alueella. Ilmaisulla ei tarkoiteta määräaikaista lupaa oleskella asianomaisen valtion alueella turvapaikkahakemusta tai oleskelulupahakemusta käsiteltäessä;

h)

’viisumilla’ Armenian tai jonkin jäsenvaltion myöntämää lupaa tai tekemää päätöstä, jolla sallitaan henkilön saapua asianomaisen valtion alueelle tai kulkea sen kautta. Sillä ei tarkoiteta lentoaseman kauttakulkuviisumeita;

i)

’pyynnön esittävällä valtiolla’ valtiota (Armeniaa tai jotakin jäsenvaltiota), joka on tämän sopimuksen 8 artiklan mukaisen takaisinottopyynnön tai 15 artiklan mukaisen kauttakulkupyynnön esittäjä;

j)

’pyynnön vastaanottavalla valtiolla’ valtiota (Armeniaa tai jotakin jäsenvaltiota), jolle tämän sopimuksen 8 artiklan mukainen takaisinottopyyntö tai 15 artiklan mukainen kauttakulkupyyntö on osoitettu;

k)

’toimivaltaisella viranomaisella’ Armenian tai jonkin jäsenvaltion kansallista viranomaista, joka vastaa tämän sopimuksen täytäntöönpanosta sopimuksen 20 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti;

l)

’kauttakululla’ kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön kulkua pyynnön vastaanottaneen valtion alueen kautta hänen matkustaessaan pyynnön esittäneestä valtiosta kohdemaahan;

m)

’rajavyöhykkeellä’ aluetta, joka ulottuu enintään 15 kilometrin päähän jäsenvaltioiden tai Armenian satamista (tullialueet mukaan lukien) ja kansainvälisistä lentoasemista.

—

joulukuun 10 päivänä 1948 annettu ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus,

—

ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamisesta 4 päivänä marraskuuta 1950 tehty eurooppalainen yleissopimus

—

kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva 16 päivänä joulukuuta 1966 tehty kansainvälinen yleissopimus

—

kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastainen 10 päivänä joulukuuta 1984 tehty YK:n yleissopimus

—

pakolaisten oikeusasemasta 28 päivänä heinäkuuta 1951 tehty yleissopimus ja siihen 31 päivänä tammikuuta 1967 liitetty pöytäkirja.

—

edellä 1 kohdassa mainittujen henkilöiden naimattomat alaikäiset lapset syntymäpaikasta ja kansalaisuudesta riippumatta, paitsi jos heillä on itsenäinen oleskeluoikeus pyynnön esittävässä jäsenvaltiossa tai jonkin toisen jäsenvaltion myöntämä voimassa oleva oleskelulupa,

—

edellä 1 kohdassa mainittujen henkilöiden puolisot, joilla on jokin muu kansalaisuus tai jotka ovat kansalaisuudettomia, edellyttäen, että heillä on oikeus tulla Armenian alueelle ja oleskella siellä tai he voivat saada oikeuden tulla Armenian alueelle ja oleskella siellä, paitsi jos heillä on itsenäinen oleskeluoikeus pyynnön esittävässä jäsenvaltiossa tai jonkin toisen jäsenvaltion myöntämä voimassa oleva oleskelulupa.

a)

kyseisillä henkilöillä on takaisinottopyynnön esittämisajankohtana Armenian myöntämä voimassa oleva viisumi tai oleskelulupa; tai

b)

kyseiset henkilöt ovat saapuneet laittomasti suoraan jäsenvaltioiden alueelle oleskeltuaan Armenian alueella tai kuljettuaan sen kautta.

—

edellä 1 kohdassa mainittujen henkilöiden naimattomat alaikäiset lapset syntymäpaikasta ja kansalaisuudesta riippumatta, paitsi jos heillä on itsenäinen oleskeluoikeus Armeniassa;

—

edellä 1 kohdassa mainittujen henkilöiden puolisot, joilla on jokin muu kansalaisuus tai jotka ovat kansalaisuudettomia, edellyttäen, että heillä on oikeus tulla pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion alueelle ja oleskella siellä tai he voivat saada oikeuden tulla pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion alueelle ja oleskella siellä, paitsi jos heillä on itsenäinen oleskeluoikeus Armeniassa.

a)

kyseisillä henkilöillä on takaisinottopyynnön esittämisajankohtana pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion myöntämä voimassa oleva viisumi tai oleskelulupa; tai

b)

asianomaiset henkilöt ovat saapuneet laittomasti suoraan Armenian alueelle oleskeltuaan pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion alueella tai kuljettuaan sen kautta.

a)

takaisinotettavan henkilön henkilötiedot (esim. etunimet, sukunimet, syntymäaika ja, jos mahdollista, syntymäpaikka ja viimeisin kotipaikka) ja tarvittaessa naimattomien alaikäisten lasten ja/tai puolison henkilötiedot;

b)

omien kansalaisten osalta maininta siitä, millä keinoin näyttö tai alustava näyttö kansalaisuudesta esitetään liitteiden 1 ja 2 mukaisesti;

c)

kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden osalta maininta siitä, millä keinoin näyttö tai alustava näyttö kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden takaisinoton edellytyksistä esitetään liitteiden 3 ja 4 mukaisesti;

d)

takaisinotettavan henkilön valokuva.

a)

tieto siitä, että siirrettävä henkilö saattaa tarvita apua tai hoitoa, mikäli henkilö on nimenomaan antanut luvan tiedon välittämiseen;

b)

muita suoja- tai turvatoimenpiteitä tai henkilön terveydentilaa koskevat tiedot, jotka saattavat olla tarpeen yksittäisessä siirtotapauksessa.

—

kahden työpäivän kuluessa, jos pyyntö on esitetty nopeutetussa menettelyssä (7 artiklan 3 kohta);

—

12 vuorokauden kuluessa kaikissa muissa tapauksissa.

a)

jos kolmannen maan kansalainen tai kansalaisuudeton henkilö on todellisessa vaarassa joutua kidutetuksi tai epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen kohteeksi, saada kuolemanrangaistuksen tai joutua vainotuksi rodun, uskonnon, kansalaisuuden, tiettyyn yhteiskuntaluokkaan kuulumisen tai poliittisten mielipiteiden vuoksi määrävaltiossa tai jossakin muussa kauttakulkuvaltiossa; tai

b)

jos kolmannen maan kansalaiselle tai kansalaisuudettomalle henkilölle aiotaan langettaa rikosoikeudellisia seuraamuksia pyynnön vastaanottaneessa valtiossa tai jossakin muussa kauttakulkuvaltiossa; tai

c)

pyynnön vastaanottaneen valtion kansanterveyteen, kansalliseen turvallisuuteen, yleiseen järjestykseen tai muihin kansallisiin etuihin liittyvistä syistä.

a)

kauttakulkutapa (ilmateitse, meritse tai maitse), mahdolliset muut kauttakulkuvaltiot ja suunniteltu lopullinen määräpaikka;

b)

asianomaisen henkilön henkilötiedot (esimerkiksi etunimi, sukunimi, syntymänimi, henkilön käyttämät tai hänestä käytetyt muut nimet tai peitenimet, syntymäaika, sukupuoli ja mahdollisuuksien mukaan syntymäpaikka, kansalaisuus, kieli sekä matkustusasiakirjan laji ja numero);

c)

suunniteltu maahantulopaikka, kauttakulun ajankohta ja mahdollinen saattajien käyttö;

d)

ilmoitus siitä, että pyynnön esittänyt valtio katsoo 14 artiklan 2 kohdan mukaisten edellytysten täyttyvän ja ettei ole tiedossa syytä 14 artiklan 3 kohdan mukaiselle kauttakulun epäämiselle.

a)

henkilötietoja on käsiteltävä asianmukaisesti ja laillisesti;

b)

henkilötietojen keräämisen tietyn, nimenomaisen ja laillisen tarkoituksen on oltava tämän sopimuksen täytäntöönpaneminen, eikä tietoja luovuttava tai vastaanottava viranomainen saa myöhemmin käsitellä niitä tämän tarkoituksen kanssa yhteensopimattomalla tavalla;

c)

henkilötietojen on oltava asianmukaisia ja olennaisia eivätkä ne saa olla liian laajoja suhteessa niiden keräämistarkoitukseen ja/tai myöhempään käsittelytarkoitukseen; ainoastaan seuraavia henkilötietoja voidaan luovuttaa:

d)

henkilötietojen on oltava täsmällisiä ja ne on tarvittaessa pidettävä ajan tasalla;

e)

henkilötiedot on säilytettävä muodossa, josta tietojen kohteet ovat tunnistettavissa ainoastaan niin kauan kuin on tarpeen siihen tarkoitukseen, jota varten tiedot on kerätty tai jota varten niitä myöhemmin käsitellään;

f)

sekä tietoja luovuttavan viranomaisen että tietoja vastaanottavan viranomaisen on toteutettava kaikki kohtuulliset toimet henkilötietojen oikaisemiseksi, tuhoamiseksi tai suojaamiseksi, kun tietojen käsittely ei tapahdu tämän artiklan määräysten mukaisesti, erityisesti jos tiedot eivät ole asianmukaisia, olennaisia, paikkansapitäviä tai tietoja on käsittelyn kannalta liikaa. Tietojen oikaisusta, poistamisesta tai suojaamisesta on ilmoitettava toiselle sopimuspuolelle;

g)

tiedot vastaanottaneen viranomaisen on pyynnöstä ilmoitettava tiedot luovuttaneelle viranomaiselle luovutettujen tietojen käytöstä ja niiden avulla saaduista tuloksista;

h)

henkilötietoja voidaan luovuttaa vain toimivaltaisille viranomaisille; tietojen välittäminen edelleen muille tahoille edellyttää tiedot luovuttaneen viranomaisen etukäteen antamaa suostumusta;

i)

henkilötiedot luovuttaneella viranomaisella ja tiedot vastaanottaneella viranomaisella on velvollisuus pitää kirjaa henkilötietojen luovuttamisesta ja vastaanottamisesta.

—

turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa olevan valtion ratkaisemisesta tehdyt kansainväliset sopimukset;

—

luovuttamista ja kauttakulkua koskevat kansainväliset yleissopimukset;

—

toisen maan kansalaisten takaisinottamista koskevat monenväliset kansainväliset yleissopimukset ja muut sopimukset.

a)

valvoa tämän sopimuksen soveltamista ja vaihtaa sitä koskevia tietoja, henkilötiedot pois lukien;

b)

ratkaista kiistoja, jotka johtuvat tämän sopimuksen määräysten tulkinnasta tai soveltamisesta;

c)

päättää tämän sopimuksen yhdenmukaisen soveltamisen edellyttämistä täytäntöönpanojärjestelyistä;

d)

vaihtaa säännöllisesti tietoja yksittäisten jäsenvaltioiden ja Armenian 20 artiklan mukaisesti laatimista täytäntöönpanopöytäkirjoista;

e)

antaa suosituksia tähän sopimukseen ja sen liitteisiin tehtävistä muutoksista.

a)

toimivaltaisten viranomaisten nimeäminen, rajanylityspaikat ja yhteyspistetietojen vaihto;

b)

saattajan kanssa tapahtuvan palauttamisen, muun muassa saatettavien kolmansien maiden kansalaisten sekä kansalaisuudettomien henkilöiden kauttakulun, edellytykset;

c)

keinot ja asiakirjat, joita ei ole lueteltu tämän sopimuksen liitteissä 1–4;

d)

nopeutetussa menettelyssä toteutettavaa takaisinottoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt;

e)

kuulemismenettely.

31.10.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 289/30

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 1831/2003 säädetään eläinten ruokinnassa käytettävien lisäaineiden hyväksymisestä ja vahvistetaan perusteet ja menettelyt hyväksynnän myöntämiselle. Asetuksen 10 artiklassa säädetään sellaisten lisäaineiden uudelleenarvioinnista, joille on annettu hyväksyntä neuvoston direktiivin 70/524/ETY (2) mukaisesti.

(2)

Saccharomyces cerevisiae MUCL 39885 -valmiste hyväksyttiin ilman aikarajoitusta direktiivin 70/524/ETY mukaisesti käytettäväksi lihanautojen rehun lisäaineena komission asetuksella (EY) N:o 492/2006 (3). Kyseinen valmiste merkittiin sen jälkeen rehujen lisäaineita koskevaan rekisteriin olemassa olevana tuotteena asetuksen (EY) N:o 1831/2003 10 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti.

(3)

Saccharomyces cerevisiae MUCL 39885 -valmiste hyväksyttiin lisäksi kymmeneksi vuodeksi emakoiden rehun lisäaineena komission asetuksella (EY) N:o 896/2009 (4), lypsylehmien ja hevosten rehun lisäaineena komission asetuksella (EU) N:o 1119/2010 (5) ja vieroitettujen porsaiden rehun lisäaineena komission asetuksella (EU) N:o 170/2011 (6).

(4)

Asetuksen (EY) N:o 1831/2003 10 artiklan 2 kohdan ja 7 artiklan mukaisesti toimitettiin hakemus, joka koski kyseisen valmisteen uudelleenarviointia lihanautojen rehun lisäaineena ja jossa pyydettiin, että kyseinen lisäaine luokiteltaisiin lisäaineluokkaan ”eläintuotantoon vaikuttavat lisäaineet”. Hakemuksen mukana on toimitettu asetuksen (EY) N:o 1831/2003 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti vaadittavat tiedot ja asiakirjat.

(5)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, totesi 13 päivänä maaliskuuta 2013 antamassaan lausunnossa (7), että Saccharomyces cerevisiae MUCL 39885 -valmisteella ei ehdotetuissa käyttöolosuhteissa ole haitallista vaikutusta eläinten tai ihmisten terveyteen tai ympäristöön ja että sen käyttö voi kasvattaa lopullista painoa sekä parantaa rehun hyötysuhdetta ja keskimääräistä päivittäistä painonlisäystä. Elintarviketurvallisuusviranomaisen mukaan erityiset markkinoille saattamisen jälkeistä seurantaa koskevat vaatimukset eivät ole tarpeen. Lisäksi se vahvisti asetuksella (EY) N:o 1831/2003 perustetun vertailulaboratorion toimittaman raportin analyysimenetelmästä, jolla rehun lisäaine määritetään rehusta.

(6)

Saccharomyces cerevisiae MUCL 39885 -valmisteen arviointi osoittaa, että asetuksen (EY) N:o 1831/2003 5 artiklassa säädetyt hyväksymisen edellytykset täyttyvät. Sen vuoksi kyseisen valmisteen käyttö tämän asetuksen liitteessä esitetyllä tavalla olisi hyväksyttävä.

(7)

Kun uusi hyväksyntä myönnetään asetuksen (EY) N:o 1831/2003 mukaisesti, Saccharomyces cerevisiae MUCL 39885 -valmistetta koskevat säännökset olisi poistettava asetuksesta (EY) N:o 492/2006. Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 492/2006 olisi muutettava.

(8)

Koska turvallisuuteen liittyvät syyt eivät edellytä hyväksynnän edellytysten muutosten välitöntä soveltamista, on aiheellista säätää siirtymäajasta, jotta asianomaiset tahot voivat valmistautua uusien hyväksynnästä aiheutuvien vaatimusten noudattamiseen.

(9)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

31.10.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 289/33

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 1831/2003 säädetään eläinten ruokinnassa käytettävien lisäaineiden hyväksymisestä ja vahvistetaan perusteet ja menettelyt hyväksynnän myöntämiselle. Kyseisen asetuksen 10 artiklassa säädetään sellaisten lisäaineiden uudelleenarvioinnista, joille on annettu hyväksyntä neuvoston direktiivin 70/524/ETY (2) mukaisesti.

(2)

Bentoniitti hyväksyttiin komission direktiivillä 82/822/ETY (3) ilman määräaikaa direktiivin 70/524/ETY mukaisesti sidonta-aineiden, paakkuuntumisenestoaineiden ja sakeuttamisaineiden ryhmään kuuluvana rehun lisäaineena käytettäväksi kaikilla eläinlajeilla. Kyseinen lisäaine merkittiin sen jälkeen rehujen lisäaineita koskevaan rekisteriin olemassa olevana tuotteena asetuksen (EY) N:o 1831/2003 10 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 1831/2003 10 artiklan 2 kohdan ja 7 artiklan mukaisesti toimitettiin hakemus, joka koskee bentoniitin uudelleenarviointia rehun lisäaineena kaikkien eläinlajien ruokinnassa sidonta-aineena ja paakkuuntumisenestoaineena ja kyseisen asetuksen 7 artiklan mukaisesti uutta hyväksyntää radionuklidikontaminaatiota ehkäisevänä aineena kaikilla eläinlajeilla. Lisäksi asetuksen (EY) N:o 1831/2003 7 artiklan mukaisesti toimitettiin hakemus, joka koskee bentoniitin uutta hyväksyntää mykotoksiinikontaminaatiota vähentävänä aineena kaikilla eläinlajeilla. Kyseisissä hakemuksissa pyydetään, että kyseinen lisäaine luokiteltaisiin lisäaineluokkaan ”teknologiset lisäaineet”, ja hakemusten mukana toimitettiin asetuksen (EY) N:o 1831/2003 7 artiklan 3 kohdassa vaaditut tiedot ja asiakirjat.

(4)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, totesi 2 päivänä helmikuuta 2011 (4), 14 päivänä kesäkuuta 2011 (5) ja 14 päivänä kesäkuuta 2012 (6) antamissaan lausunnoissa, että bentoniitti ei ehdotetuissa käyttöolosuhteissa vaikuta haitallisesti eläinten tai ihmisten terveyteen eikä ympäristöön ja että se saattaa olla tehokas sidonta-aineena ja paakkuuntumisestoaineena sekä radionuklidikontaminaatiota ehkäisevänä aineena kaikilla eläinlajeilla. Samalla todettiin, että bentoniitti saattaa olla tehokas aflatoksiinin sidonta-aineena lypsylehmillä ja että tämä lausunto voidaan laajentaa koskemaan kaikkia märehtijöitä. Elintarviketurvallisuusviranomaisen mukaan erityiset markkinoille saattamisen jälkeistä seurantaa koskevat vaatimukset eivät ole tarpeen. Elintarviketurvallisuusviranomainen myös vahvisti asetuksella (EY) N:o 1831/2003 perustetun vertailulaboratorion toimittaman raportin analyysimenetelmästä, jolla rehun lisäaine määritetään rehusta.

(5)

Koska esitetyt in vitro -tutkimukset täyttävät komission asetuksessa (EY) N:o 429/2008 (7) ja erityisesti sen liitteessä II olevassa 4 kohdassa ja liitteessä III olevassa 1.4 kohdassa vahvistetut, teknologisten lisäaineiden tehokkuuden osoittamista koskevat edellytykset, ja koska niiden todettiin kykenevän selkeästi osoittamaan aflatoksiini B1:n (AfB) sitominen ja koska bentoniitin ominaisuudeksi määriteltiin lisäksi aflatoksiini B1:een rajoitettu sitomiskyky, lausunto tehokkuudesta aineena, jolla vähennetään mykotoksiinikontaminaatiota, voidaan katsoa riittäväksi, jotta aineen käyttö voidaan laajentaa käyttöön siipikarjan ja sikojen ruokinnassa.

(6)

Bentoniitin arviointi osoittaa, että asetuksen (EY) N:o 1831/2003 5 artiklassa säädetyt hyväksymisen edellytykset täyttyvät. Sen vuoksi kyseisen lisäaineen käyttö tämän asetuksen liitteissä esitetyn mukaisesti olisi hyväksyttävä.

(7)

Koska turvallisuussyyt eivät edellytä, että bentoniitin käyttöä sidonta-aineena ja paakkuuntumisenestoaineena koskeviin edellytyksiin tehtäviä muutoksia alettaisiin soveltaa välittömästi, on aiheellista säätää siirtymäajasta, jotta asianomaiset tahot voivat valmistautua uusien hyväksynnästä aiheutuvien vaatimusten noudattamiseen.

(8)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

31.10.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 289/38

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 1831/2003 säädetään eläinten ruokinnassa käytettävien lisäaineiden hyväksymisestä ja vahvistetaan perusteet ja menettelyt hyväksynnän myöntämiselle. Asetuksen 10 artiklassa säädetään sellaisten lisäaineiden uudelleenarvioinnista, jotka on hyväksytty neuvoston direktiivin 70/524/ETY (2) mukaisesti.

(2)

Enterococcus faecium NCIMB 10415 -valmiste hyväksyttiin ilman määräaikaa direktiivin 70/524/ETY mukaisesti käytettäväksi rehun lisäaineena vasikoiden ruokinnassa komission asetuksella (EY) N:o 1288/2004 (3), emakoiden ruokinnassa komission asetuksella (EY) N:o 1200/2005 (4), porsaiden ruokinnassa komission asetuksella (EY) N:o 252/2006 (5), lihasikojen ruokinnassa komission asetuksella (EY) N:o 943/2005 (6) sekä kissojen ja koirien ruokinnassa komission asetuksella (EY) N:o 102/2009 (7). Kyseinen valmiste merkittiin sen jälkeen rehujen lisäaineita koskevaan rekisteriin olemassa olevana tuotteena asetuksen (EY) N:o 1831/2003 10 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti.

(3)

Lisäksi valmisteen käyttö hyväksyttiin kymmeneksi vuodeksi broilerien ruokinnassa komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 361/2011 (8).

(4)

Asetuksen (EY) N:o 1831/2003 10 artiklan 2 kohdan ja 7 artiklan mukaisesti toimitettiin hakemus, joka koskee Enterococcus faecium NCIMB 10415 -valmisteen uudelleenarviointia rehun lisäaineena vasikoiden, kissojen ja koirien ruokinnassa ja kyseisen asetuksen 7 artiklan mukaisesti uutta käyttötapaa kilien ruokinnassa ja jossa pyydettiin, että lisäaine luokiteltaisiin lisäaineluokkaan ”eläintuotantoon vaikuttavat lisäaineet”. Hakemuksen mukana toimitettiin asetuksen (EY) N:o 1831/2003 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti vaadittavat tiedot ja asiakirjat.

(5)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, totesi 29 päivänä tammikuuta 2013 antamissaan lausunnoissa (9), että Enterococcus faecium NCIMB 10415 -valmisteella ei ehdotettujen käyttöedellytysten mukaisesti käytettynä ole haitallisia vaikutuksia eläinten tai ihmisten terveyteen tai ympäristöön ja että sen käyttö lisää kasvatus- ja lihavasikoiden lopullista painoa ja/tai päivittäistä painonlisäystä ja että tämän voidaan todeta pätevän myös kasvatus- ja lihakileihin. Lisäksi valmisteella todetaan olevan suotuisia vaikutuksia koiriin, sillä se lisää suoliston tai seerumin IgA-pitoisuutta. Elintarviketurvallisuusviranomaisen mukaan erityiset markkinoille saattamisen jälkeistä seurantaa koskevat vaatimukset eivät ole tarpeen. Lisäksi se vahvisti asetuksella (EY) N:o 1831/2003 perustetun vertailulaboratorion toimittaman raportin analyysimenetelmästä, jolla rehun lisäaine määritetään rehusta.

(6)

Kissojen ulosteen laatuun havaittiin kohdistuvan pieniä mutta merkittäviä vaikutuksia, minkä katsottiin riittävän vahvistamaan tehokkuus tämän lajin osalta.

(7)

Enterococcus faecium NCIMB 10415 -valmisteen arviointi osoittaa, että asetuksen (EY) N:o 1831/2003 5 artiklassa säädetyt hyväksymisen edellytykset täyttyvät. Sen vuoksi kyseisen lisäaineen käyttö tämän asetuksen liitteessä esitetyn mukaisesti olisi hyväksyttävä.

(8)

Kun uusi hyväksyntä myönnetään asetuksen (EY) N:o 1831/2003 mukaisesti, asetus (EY) N:o 102/2009 olisi kumottava ja asetusta (EY) N:o 1288/2004 olisi muutettava vastaavasti.

(9)

Koska turvallisuuteen liittyvät syyt eivät edellytä hyväksynnän edellytysten muutosten välitöntä soveltamista, on aiheellista säätää siirtymäajasta, jotta asianomaiset tahot voivat valmistautua uusien hyväksynnästä aiheutuvien vaatimusten noudattamiseen.

(10)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

31.10.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 289/42

(1)

Eurooppalainen tekninen arviointi on tarpeen, jotta rakennustuotteen valmistaja voisi laatia suoritustasoilmoituksen sellaisesta rakennustuotteesta, joka ei kuulu tai ei kokonaan kuulu yhdenmukaistetun standardin piiriin.

(2)

Asetuksen (EU) N:o 305/2011 26 artiklan 2 kohdassa vahvistetaan eurooppalaisen teknisen arvioinnin sisältöä koskevat vaatimukset. Koska sovellettavat tuotannon sisäisen laadunvalvonnan periaatteet on vahvistettava asianomaisessa eurooppalaisessa arviointiasiakirjassa, eurooppalaisen teknisen arvioinnin olisi sisällettävä ainoastaan sellaiset tekniset yksityiskohdat, jotka eurooppalaiseen arviointiasiakirjaan sisältyvien periaatteiden mukaan olisi määriteltävä tällä tasolla suoritustason pysyvyyden arviointi- ja varmennusjärjestelmän täytäntöönpanemiseksi.

(3)

Kyseisen tuotteen teknisen kuvauksen esittäminen olisi määriteltävä riittävän joustavasti eurooppalaisen teknisen arvioinnin mallissa ottaen huomioon rakennustuotteiden laaja valikoima.

(4)

Riittävä joustavuus olisi sallittava myös, kun tuotteen suoritustaso esitetään eurooppalaisessa teknisessä arvioinnissa, jotta valmistaja voi ilmoittaa sujuvasti ja täsmällisesti tämän suoritustason suoritustasoilmoituksessaan, joka perustuu kyseiseen arviointiin.

(5)

Tuotetta koskevien luottamuksellisten teknisten tietojen suojaamiseksi valmistajan olisi voitava ilmoittaa teknisestä arvioinnista vastaavalle laitokselle, mitkä tuotekuvauksen osat ovat luottamuksellisia, jolloin niitä ei saa julkistaa yhdessä eurooppalaisen teknisen arvioinnin kanssa. Luottamukselliset tiedot olisi sisällytettävä kyseisten eurooppalaisten teknisten arviointien erillisiin liitteisiin.

(6)

Tehokkuuden lisäämiseksi sisämarkkinoilla ja koko Euroopan rakennusalan kilpailukyvyn lisäämiseksi eurooppalaiset tekniset arvioinnit olisi voitava antaa niin pian kuin mahdollista niitä pyytäville valmistajille,

31.10.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 289/44

(1)

Komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93 (2) liitteessä 74 olevassa 3 kohdassa annetaan mahdollisuus käyttää vastaavuusjärjestelmää raa’an ruokosokerin (CN-koodi 1701 11 90) ja raa’an juurikassokerin (CN-koodi 1701 12 90) välillä edellyttäen, että saadaan CN-koodin 1701 99 10 (valkoinen sokeri) jalostettuja tuotteita.

(2)

Asetuksen (ETY) N:o 2454/93 liitteessä 74 olevaa 3 kohtaa ei kuitenkaan voida soveltaa asianmukaisesti, koska unionissa ei ole markkinoita raa’alle juurikassokerille.

(3)

Olisi löydettävä ratkaisu, jolla varmistetaan oikeusvarmuus sokerialalla vastaavia tavaroita käytettäessä.

(4)

Valkoista sokeria saadaan tavallisesti sokerijuurikkaista jatkuvana prosessina. Raakaa juurikassokeria ei tuoteta erillisenä tuotteena kyseisen prosessin aikana, eikä sitä sen vuoksi voida pitää kaupan. Tästä syystä on toivottavaa sallia sokerijuurikkaan käyttö vastaavana tavarana raa’an juurikassokerin sijaan.

(5)

Raa’an ruokosokerin saanto olisi laskettava neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (3) liitteessä IV olevan B osan III kohdan 3 alakohdan mukaisesti, koska tämä on erityinen laskentamenetelmä sokerialalla.

(6)

Viittaukset yhdistetyn nimikkeistön (CN) koodeihin asetuksen (ETY) N:o 2454/93 liitteessä 74 olevassa 3 kohdassa olisi saatettava ajan tasalle nimikkeistön muutosten vuoksi.

(7)

Sen vuoksi asetuksen (ETY) N:o 2454/93 liitteessä 74 olevaa 3 kohtaa olisi muutettava.

(8)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat tullikoodeksikomitean lausunnon mukaiset,

31.10.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 289/46

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1670/2006 4 artiklan 1 kohdassa säädetään, että tuki myönnetään niistä viljamääristä, jotka on tarkastutettu ja tislattu, korjattuna kertoimella, joka vahvistetaan vuosittain kullekin asianomaiselle jäsenvaltiolle. Tämä kerroin ilmaisee kyseisten tislattujen alkoholijuomien vietyjen kokonaismäärien ja kaupan pidettyjen kokonaismäärien välisen suhteen, näiden määrien kehityksessä kyseisen tislatun alkoholijuoman keskimääräistä ikääntymiskautta vastaavana aikana havaitun suuntauksen perusteella.

(2)

Yhdistyneen kuningaskunnan toimittamien, 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta 2012 välistä jaksoa koskevien tietojen perusteella skotlantilaisen viskin keskimääräinen ikääntymiskausi vuonna 2012 oli seitsemän vuotta.

(3)

Komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 745/2012 (3) oikeusvaikutukset ovat lakanneet, koska se koskee vuonna 2012/2013 sovellettuja kertoimia. Sen vuoksi on syytä vahvistaa kertoimet 1 päivän lokakuuta 2013 ja 30 päivän syyskuuta 2014 väliseksi ajaksi.

(4)

Euroopan talousaluetta koskevan sopimuksen pöytäkirjassa 3 olevassa 10 artiklassa suljetaan vientitukien ulkopuolelle Liechtensteiniin, Islantiin ja Norjaan suuntautuva vienti. Unioni on lisäksi tehnyt joidenkin kolmansien maiden kanssa sopimuksia, joihin sisältyy vientitukien poistaminen. Se olisi sen vuoksi otettava huomioon asetuksen (EY) N:o 1670/2006 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti laskettaessa kertoimia jaksoksi 2013/2014,

31.10.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 289/48

(1)

Perun tasavalta on hakenut nimityksen ”Pisco” rekisteröimistä maantieteellisenä merkintänä asetuksen (EY) N:o 110/2008 liitteeseen III mainitun asetuksen 17 artiklan 1 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen. Pisco on Perussa perinteisesti tuotettu hedelmästä tislattu väkevä alkoholijuoma, joka valmistetaan käyttämällä ja tislaamalla rypäleitä.

(2)

Nimitystä ”Pisco” koskevan teknisen asiakirjan tärkeimmät tiedot julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (2) asetuksen (EY) N:o 110/2008 17 artiklan 6 kohdan mukaista vastaväitemenettelyä varten. Koska komissiolle ei ole esitetty asetuksen (EY) N:o 110/2008 17 artiklan 7 kohdan mukaisia vastaväitteitä, kyseinen nimitys olisi sisällytettävä mainitun asetuksen liitteeseen III.

(3)

Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Chilen tasavallan välisestä assosiaatiosta tehdyn sopimuksen, joka on hyväksytty neuvoston päätöksellä 2002/979/EY (3), mukaan ”Pisco” on Chilestä peräisin olevan väkevän alkoholijuoman suojattu nimitys. Sen vuoksi olisi täsmennettävä, että maantieteellisen merkinnän ”Pisco” suojaaminen Perusta peräisin olevien tuotteiden osalta ei estä tällaisen nimityksen käyttöä Chilestä peräisin olevissa tuotteissa.

(4)

Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 110/2008 olisi muutettava.

(5)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat tislattujen alkoholijuomien komitean lausunnon mukaiset,

31.10.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 289/49

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1924/2006 mukaan elintarvikkeita koskevat terveysväitteet ovat kiellettyjä, jollei komissio ole hyväksynyt niitä kyseisen asetuksen mukaisesti ja jolleivät ne sisälly sallittujen väitteiden luetteloon.

(2)

Asetuksessa (EY) N:o 1924/2006 säädetään myös, että elintarvikealan toimijat voivat toimittaa terveysväitteiden hyväksyntää koskevia hakemuksia jäsenvaltion toimivaltaiselle kansalliselle viranomaiselle. Toimivaltaisen kansallisen viranomaisen on toimitettava edellytysten mukaiset hakemukset Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselle EFSAlle, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, tieteellistä arviointia varten sekä komissiolle ja jäsenvaltioille tiedoksi.

(3)

Elintarviketurvallisuusviranomaisen on annettava lausunto kyseisestä terveysväitteestä.

(4)

Komissio tekee päätöksen terveysväitteiden hyväksymisestä ottaen huomioon elintarviketurvallisuusviranomaisen antaman lausunnon.

(5)

Yritykseltä Béres Pharmaceuticals Ltd asetuksen (EY) N:o 1924/2006 13 artiklan 5 kohdan nojalla saamansa hakemuksen johdosta elintarviketurvallisuusviranomaisen oli annettava lausunto terveysväitteestä, joka koski glukosamiinin vaikutuksia ja nivelten kunnon ylläpitoa (kysymys EFSA-Q-2011-00907) (2). Hakijan esittämä väite oli seuraava: ”Glukosamiini myötävaikuttaa liialliselle liikkeelle tai kuormitukselle altistetun nivelruston suojaamiseen ja auttaa parantamaan nivelten liikealuetta.”

(6)

Komissio ja jäsenvaltiot saivat 5 päivänä joulukuuta 2011 elintarviketurvallisuusviranomaiselta tieteellisen lausunnon, jossa tultiin siihen johtopäätökseen, että esitettyjen tietojen perusteella glukosamiinin nauttimisen ja väitetyn vaikutuksen välistä syy-seuraussuhdetta ei ollut osoitettu todeksi. Koska väite ei näin ollen ole asetuksen (EY) N:o 1924/2006 vaatimusten mukainen, sitä ei pitäisi hyväksyä.

(7)

Yritykseltä Merck Consumer Healthcare asetuksen (EY) N:o 1924/2006 13 artiklan 5 kohdan nojalla saamansa hakemuksen johdosta elintarviketurvallisuusviranomaisen oli annettava lausunto terveysväitteestä, joka koski glukosamiinin vaikutuksia ja nivelruston normaalin kunnon ylläpitoa (kysymys EFSA-Q-2011-01113) (3). Hakijan esittämä väite sisälsi muun muassa seuraavaa: ”Glukosamiini myötävaikuttaa nivelruston normaalin kunnon ylläpitoon.”

(8)

Komissio ja jäsenvaltiot saivat 16 päivänä toukokuuta 2012 elintarviketurvallisuusviranomaiselta tieteellisen lausunnon, jossa tultiin siihen johtopäätökseen, että esitettyjen tietojen perusteella glukosamiinin nauttimisen ja väitetyn vaikutuksen välistä syy-seuraussuhdetta ei ollut osoitettu todeksi. Koska väite ei näin ollen ole asetuksen (EY) N:o 1924/2006 vaatimusten mukainen, sitä ei pitäisi hyväksyä.

(9)

Yritykseltä Extraction Purification Innovation France asetuksen (EY) N:o 1924/2006 13 artiklan 5 kohdan nojalla saamansa hakemuksen johdosta elintarviketurvallisuusviranomaisen oli annettava lausunto terveysväitteestä, joka koski vehnän polaarisista lipideistä saadun uutteen nauttimisen vaikutuksia ja ihon suojaamista kuivumiselta (kysymys EFSA-Q-2011-01122) (4). Hakijan esittämä väite sisälsi muun muassa seuraavaa: ”Edistää ihon hydraatiota.”

(10)

Komissio ja jäsenvaltiot saivat 5 päivänä heinäkuuta 2012 elintarviketurvallisuusviranomaiselta tieteellisen lausunnon, jossa tultiin siihen johtopäätökseen, että esitettyjen tietojen perusteella vehnän polaarisista lipideistä saadun uutteen nauttimisen ja väitetyn vaikutuksen välistä syy-seuraussuhdetta ei ollut osoitettu todeksi. Koska väite ei näin ollen ole asetuksen (EY) N:o 1924/2006 vaatimusten mukainen, sitä ei pitäisi hyväksyä.

(11)

Yritykseltä Lesaffre International/Lesaffre Human Care asetuksen (EY) N:o 1924/2006 13 artiklan 5 kohdan nojalla saamansa hakemuksen johdosta elintarviketurvallisuusviranomaisen oli annettava lausunto terveysväitteestä, joka koski valmisteen Saccharomyces cerevisiae var. boulardii CNCM I-3799 vaikutuksia ja vatsa- ja suolistovaivojen vähentymistä (kysymys EFSA-Q-2012-00271) (5). Hakijan esittämä väite oli seuraava: ”Saccharomyces cerevisiae var. boulardii CNCM I-3799 auttaa ylläpitämään suoliston hyvinvointia.”

(12)

Komissio ja jäsenvaltiot saivat 17 päivänä heinäkuuta 2012 elintarviketurvallisuusviranomaiselta tieteellisen lausunnon, jossa tultiin siihen johtopäätökseen, että esitettyjen tietojen perusteella valmisteen Saccharomyces cerevisiae var. boulardii CNCM I-3799 nauttimisen ja väitetyn vaikutuksen välistä syy-seuraussuhdetta ei voitu osoittaa todeksi. Koska väite ei näin ollen ole asetuksen (EY) N:o 1924/2006 vaatimusten mukainen, sitä ei pitäisi hyväksyä.

(13)

Yritykseltä Nutrilinks Sarl asetuksen (EY) N:o 1924/2006 13 artiklan 5 kohdan nojalla saamiensa kahden hakemuksen johdosta elintarviketurvallisuusviranomaisen oli annettava lausunto terveysväitteestä, joka koski tiamiinin, riboflaviinin, niasiinin, pantoteenihapon, pyridoksiinin, D-biotiinin ja kurpitsansiemenöljyn (Cucurbita pepo L.) yhdistelmän vaikutuksia ja hiusten pysymistä normaaleina (kysymys EFSA-Q-2012-00334 ja EFSA-Q-2012-00335) (6). Hakijan esittämä väite sisälsi muun muassa seuraavaa: ”Auttaa lisäämään hiusten määrää.”

(14)

Komissio ja jäsenvaltiot saivat 17 päivänä heinäkuuta 2012 elintarviketurvallisuusviranomaiselta tieteellisen lausunnon, jossa tultiin siihen johtopäätökseen, että esitettyjen tietojen perusteella tiamiinin, riboflaviinin, niasiinin, pantoteenihapon, pyridoksiinin, D-biotiinin ja kurpitsansiemenöljyn (Cucurbita pepo L.) yhdistelmän nauttimisen ja väitetyn vaikutuksen välistä syy-seuraussuhdetta ei ollut osoitettu todeksi. Koska väite ei näin ollen ole asetuksen (EY) N:o 1924/2006 vaatimusten mukainen, sitä ei pitäisi hyväksyä.

(15)

Yritykseltä Nutrilinks Sarl asetuksen (EY) N:o 1924/2006 13 artiklan 5 kohdan nojalla saamansa hakemuksen johdosta elintarviketurvallisuusviranomaisen oli annettava lausunto terveysväitteestä, joka koski Rhodiola rosea L. -uutteen vaikutuksia ja henkisen väsymyksen vähentymistä (kysymys EFSA-Q-2012-00336) (7). Hakijan esittämä väite sisälsi muun muassa seuraavaa: ”Auttaa vähentämään väsymystä stressitilanteessa.”

(16)

Komissio ja jäsenvaltiot saivat 17 päivänä heinäkuuta 2012 elintarviketurvallisuusviranomaiselta tieteellisen lausunnon, jossa tultiin siihen johtopäätökseen, että esitettyjen tietojen perusteella Rhodiola rosea L. -uutteen nauttimisen ja väitetyn vaikutuksen välistä syy-seuraussuhdetta ei ollut osoitettu todeksi. Koska väite ei näin ollen ole asetuksen (EY) N:o 1924/2006 vaatimusten mukainen, sitä ei pitäisi hyväksyä.

(17)

Yritykseltä Nutrilinks Sarl asetuksen (EY) N:o 1924/2006 13 artiklan 5 kohdan nojalla saamansa hakemuksen johdosta elintarviketurvallisuusviranomaisen oli annettava lausunto terveysväitteestä, joka koski pellavansiemenöljyn ja E-vitamiinin yhdistelmän vaikutuksia ja ihon läpäisyesteen toiminnan ylläpitoa (kysymys EFSA-Q-2012-00337) (8). Hakijan esittämä väite sisälsi muun muassa seuraavaa: ”Auttaa ylläpitämään ihon läpäisyesteen toimintaa.”

(18)

Komissio ja jäsenvaltiot saivat 17 päivänä heinäkuuta 2012 elintarviketurvallisuusviranomaiselta tieteellisen lausunnon, jossa tultiin siihen johtopäätökseen, että esitettyjen tietojen perusteella pellavansiemenöljyn ja E-vitamiinin yhdistelmän nauttimisen ja väitetyn vaikutuksen välistä syy-seuraussuhdetta ei ollut osoitettu todeksi. Koska väite ei näin ollen ole asetuksen (EY) N:o 1924/2006 vaatimusten mukainen, sitä ei pitäisi hyväksyä.

(19)

Yritykseltä Nutrilinks Sarl asetuksen (EY) N:o 1924/2006 13 artiklan 5 kohdan nojalla saamansa hakemuksen johdosta elintarviketurvallisuusviranomaisen oli annettava lausunto terveysväitteestä, joka koski valmisteen Opti EFAX™ vaikutuksia ja veren LDL-kolesterolipitoisuuksien pysymistä normaaleina (kysymys EFSA-Q-2012-00339) (9). Hakijan esittämä väite oli seuraava: ”Opti EFAX™ auttaa ylläpitämään terveitä veren LDL-kolesterolipitoisuuksia.”

(20)

Komissio ja jäsenvaltiot saivat 17 päivänä heinäkuuta 2012 elintarviketurvallisuusviranomaiselta tieteellisen lausunnon, jossa tultiin siihen johtopäätökseen, että esitettyjen tietojen perusteella valmisteen Opti EFAX™ nauttimisen ja väitetyn vaikutuksen välistä syy-seuraussuhdetta ei ollut osoitettu todeksi. Koska väite ei näin ollen ole asetuksen (EY) N:o 1924/2006 vaatimusten mukainen, sitä ei pitäisi hyväksyä.

(21)

Yritykseltä Nutrilinks Sarl asetuksen (EY) N:o 1924/2006 13 artiklan 5 kohdan nojalla saamansa hakemuksen johdosta elintarviketurvallisuusviranomaisen oli annettava lausunto terveysväitteestä, joka koski valmisteen Opti EFAX™ vaikutuksia ja veren HDL-kolesterolipitoisuuksien pysymistä normaaleina (kysymys EFSA-Q-2012-00340) (10). Hakijan esittämä väite oli seuraava: ”Opti EFAX™ auttaa ylläpitämään terveitä veren HDL-kolesterolipitoisuuksia.”

(22)

Komissio ja jäsenvaltiot saivat 17 päivänä heinäkuuta 2012 elintarviketurvallisuusviranomaiselta tieteellisen lausunnon, jossa tultiin siihen johtopäätökseen, että esitettyjen tietojen perusteella valmisteen Opti EFAX™ nauttimisen ja väitetyn vaikutuksen välistä syy-seuraussuhdetta ei ollut osoitettu todeksi. Koska väite ei näin ollen ole asetuksen (EY) N:o 1924/2006 vaatimusten mukainen, sitä ei pitäisi hyväksyä.

(23)

Yritykseltä Nutrilinks Sarl asetuksen (EY) N:o 1924/2006 13 artiklan 5 kohdan nojalla saamansa hakemuksen johdosta elintarviketurvallisuusviranomaisen oli annettava lausunto terveysväitteestä, joka koski KF2BL20:n, joka on keratiinin, kuparin, sinkin, niasiinin, pantoteenihapon, pyridoksiinin ja D-biotiinin yhdistelmä, vaikutuksia ja hiusten pysymistä normaaleina (kysymys EFSA-Q-2012-00381) (11). Hakijan esittämä väite sisälsi muun muassa seuraavaa: ”Auttaa ylläpitämään hiusten vahvuutta.”

(24)

Komissio ja jäsenvaltiot saivat 17 päivänä heinäkuuta 2012 elintarviketurvallisuusviranomaiselta tieteellisen lausunnon, jossa tultiin siihen johtopäätökseen, että esitettyjen tietojen perusteella KF2BL20:n nauttimisen ja väitetyn vaikutuksen välistä syy-seuraussuhdetta ei ollut osoitettu todeksi. Koska väite ei näin ollen ole asetuksen (EY) N:o 1924/2006 vaatimusten mukainen, sitä ei pitäisi hyväksyä.

(25)

Yritykseltä Nutrilinks Sarl asetuksen (EY) N:o 1924/2006 13 artiklan 5 kohdan nojalla saamansa hakemuksen johdosta elintarviketurvallisuusviranomaisen oli annettava lausunto terveysväitteestä, joka koski hyaluronihapon vaikutuksia ja ihon suojaamista kuivumiselta (kysymys EFSA-Q-2012-00382) (12). Hakijan esittämä väite sisälsi muun muassa seuraavaa: ”Auttaa ylläpitämään hyvää ihon hydraatiota.”

(26)

Komissio ja jäsenvaltiot saivat 17 päivänä heinäkuuta 2012 elintarviketurvallisuusviranomaiselta tieteellisen lausunnon, jossa tultiin siihen johtopäätökseen, että esitettyjen tietojen perusteella hyaluronihapon nauttimisen ja väitetyn vaikutuksen välistä syy-seuraussuhdetta ei ollut osoitettu todeksi. Koska väite ei näin ollen ole asetuksen (EY) N:o 1924/2006 vaatimusten mukainen, sitä ei pitäisi hyväksyä.

(27)

Yritykseltä Nutrilinks Sarl asetuksen (EY) N:o 1924/2006 13 artiklan 5 kohdan nojalla saamansa hakemuksen johdosta elintarviketurvallisuusviranomaisen oli annettava lausunto terveysväitteestä, joka koski valmisteen Opti EFAX™ vaikutuksia ja veren triglyseridipitoisuuksien pysymistä normaaleina (kysymys EFSA-Q-2012-00383) (13). Hakijan esittämä väite oli seuraava: ”Opti EFAX™ auttaa ylläpitämään terveitä veren triglyseridipitoisuuksia.”

(28)

Komissio ja jäsenvaltiot saivat 17 päivänä heinäkuuta 2012 elintarviketurvallisuusviranomaiselta tieteellisen lausunnon, jossa tultiin siihen johtopäätökseen, että esitettyjen tietojen perusteella valmisteen Opti EFAX™ nauttimisen ja väitetyn vaikutuksen välistä syy-seuraussuhdetta ei ollut osoitettu todeksi. Koska väite ei näin ollen ole asetuksen (EY) N:o 1924/2006 vaatimusten mukainen, sitä ei pitäisi hyväksyä.

(29)

Yritykseltä Vivatech asetuksen (EY) N:o 1924/2006 13 artiklan 5 kohdan nojalla saamansa hakemuksen johdosta elintarviketurvallisuusviranomaisen oli annettava lausunto terveysväitteestä, joka koski valmisteen Transitech® vaikutuksia ja väitettä ”parantaa kauttakulkua suolistossa ja säätelee sitä pysyvästi” (kysymys EFSA-Q-2012-00296) (14). Hakijan esittämä väite oli seuraava: ”Parantaa kauttakulkua suolistossa ja säätelee sitä pysyvästi.”

(30)

Komissio ja jäsenvaltiot saivat 26 päivänä syyskuuta 2012 elintarviketurvallisuusviranomaiselta tieteellisen lausunnon, jossa tultiin siihen johtopäätökseen, että esitettyjen tietojen perusteella valmisteen Transitech® nauttimisen ja väitetyn vaikutuksen välistä syy-seuraussuhdetta ei voitu osoittaa todeksi. Koska väite ei näin ollen ole asetuksen (EY) N:o 1924/2006 vaatimusten mukainen, sitä ei pitäisi hyväksyä.

(31)

Yritykseltä Nutrilinks Sarl asetuksen (EY) N:o 1924/2006 13 artiklan 5 kohdan nojalla saamansa hakemuksen johdosta elintarviketurvallisuusviranomaisen oli annettava lausunto terveysväitteestä, joka koski valmisteen Femilub® vaikutuksia ja emättimen kosteuden ylläpitoa (kysymys EFSA-Q-2012-00571) (15). Hakijan esittämä väite sisälsi muun muassa seuraavaa: ”Auttaa vähentämään emättimen kuivuutta.”

(32)

Komissio ja jäsenvaltiot saivat 26 päivänä syyskuuta 2012 elintarviketurvallisuusviranomaiselta tieteellisen lausunnon, jossa tultiin siihen johtopäätökseen, että esitettyjen tietojen perusteella valmisteen Femilub® nauttimisen ja väitetyn vaikutuksen välistä syy-seuraussuhdetta ei ollut osoitettu todeksi. Koska väite ei näin ollen ole asetuksen (EY) N:o 1924/2006 vaatimusten mukainen, sitä ei pitäisi hyväksyä.

(33)

Yritykseltä Nutrilinks Sarl asetuksen (EY) N:o 1924/2006 13 artiklan 5 kohdan nojalla saamansa hakemuksen johdosta elintarviketurvallisuusviranomaisen oli annettava lausunto terveysväitteestä, joka koski lykopeenin, E-vitamiinin, luteiinin ja seleenin yhdistelmän vaikutuksia ja ihon suojaamista UV-säteilyn aiheuttamalta vahingolta (kysymys EFSA-Q-2012-00592) (16). Hakijan esittämä väite sisälsi muun muassa seuraavaa: ”Auttaa valmistelemaan herkkää ihoa sisältäpäin auringonsietokyvyn parantamiseksi.”

(34)

Komissio ja jäsenvaltiot saivat 27 päivänä syyskuuta 2012 elintarviketurvallisuusviranomaiselta tieteellisen lausunnon, jossa tultiin siihen johtopäätökseen, että esitettyjen tietojen perusteella lykopeenin, E-vitamiinin, luteiinin ja seleenin yhdistelmän nauttimisen ja väitetyn vaikutuksen välistä syy-seuraussuhdetta ei ollut osoitettu todeksi. Koska väite ei näin ollen ole asetuksen (EY) N:o 1924/2006 vaatimusten mukainen, sitä ei pitäisi hyväksyä.

(35)

Yritykseltä Glanbia Nutritionals plc asetuksen (EY) N:o 1924/2006 13 artiklan 5 kohdan nojalla saamansa hakemuksen johdosta elintarviketurvallisuusviranomaisen oli annettava lausunto terveysväitteestä, joka koski valmisteen Prolibra® vaikutuksia ja väitettä ”Auttaa vähentämään kehon rasvaa mutta säilyttää samalla vähärasvaisen lihasmassan” (kysymys EFSA-Q-2012-00001) (17). Hakijan esittämä väite oli seuraava: ”Auttaa vähentämään kehon rasvaa mutta säilyttää samalla vähärasvaisen lihasmassan.”

(36)

Komissio ja jäsenvaltiot saivat 8 päivänä marraskuuta 2012 elintarviketurvallisuusviranomaiselta tieteellisen lausunnon, jossa tultiin siihen johtopäätökseen, että esitettyjen tietojen perusteella valmisteen Prolibra® nauttimisen ja väitetyn vaikutuksen välistä syy-seuraussuhdetta ei voitu osoittaa todeksi. Koska väite ei näin ollen ole asetuksen (EY) N:o 1924/2006 vaatimusten mukainen, sitä ei pitäisi hyväksyä.

(37)

Yritykseltä Nutrilinks Sarl asetuksen (EY) N:o 1924/2006 13 artiklan 5 kohdan nojalla saamansa hakemuksen johdosta elintarviketurvallisuusviranomaisen oli annettava lausunto terveysväitteestä, joka koski valmisteen Eff EXT™ vaikutuksia ja väitettä ”Auttaa tukemaan nivelten toimintaa säilyttämällä plasman C-reaktiivisen proteiinin pitoisuudet alhaisina” (kysymys EFSA-Q-2012-00386) (18). Hakijan esittämä väite sisälsi muun muassa seuraavaa: ”Auttaa tukemaan nivelten toimintaa säilyttämällä plasman C-reaktiivisen proteiinin pitoisuudet alhaisina.”

(38)

Komissio ja jäsenvaltiot saivat 27 päivänä syyskuuta 2012 elintarviketurvallisuusviranomaiselta tieteellisen lausunnon, jossa todettiin väitteen viittaavan tulehduksen vähentämiseen – tämä osoitetaan plasman C-reaktiivisen proteiinin pitoisuuden vähenemisellä – ja jossa tultiin siihen johtopäätökseen, että esitettyjen tietojen perusteella tulehduksen vähentäminen sellaisten sairauksien kuin nivelrikon tai nivelreuman yhteydessä on sairauden hoidon terapeuttinen tavoite.

(39)

Asetus (EY) N:o 1924/2006 täydentää myytäväksi tarkoitettujen elintarvikkeiden merkintöjä, esillepanoa ja mainontaa koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 20 päivänä maaliskuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/13/EY (19) yleisiä periaatteita. Direktiivin 2000/13/EY 2 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetään, että merkinnät eivät saa esittää, että elintarvikkeeseen liittyy ihmisen sairauksia ennalta ehkäiseviä, hoitavia tai parantavia ominaisuuksia, tai viitata sellaisiin ominaisuuksiin. Koska siis on kiellettyä esittää, että elintarvikkeisiin liittyy lääkinnällisiä ominaisuuksia, valmisteen Eff EXT™ vaikutuksiin liittyvää väitettä ei pitäisi hyväksyä.

(40)

Valmisteen Eff EXT™ vaikutuksiin liittyvässä terveysväitteessä ”Auttaa tukemaan nivelten toimintaa säilyttämällä plasman C-reaktiivisen proteiinin pitoisuudet alhaisina” esitetään, että väitteen kohteena olevalla elintarvikkeella on lääketieteellisiä vaikutuksia, ja näin ollen kyseinen väite on elintarvikkeiden yhteydessä kielletty.

(41)

Valmisteeseen Prolibra® liittyvä terveysväite ”Auttaa vähentämään kehon rasvaa mutta säilyttää samalla vähärasvaisen lihasmassan” on asetuksen (EY) N:o 1924/2006 13 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettu terveysväite, jota koskee kyseisen asetuksen 28 artiklan 6 kohdassa säädetty siirtymäaika. Koska hakemusta ei kuitenkaan tehty ennen 19 päivää tammikuuta 2008, kyseisen asetuksen 28 artiklan 6 kohdan b alakohdassa säädetty vaatimus ei täyty, eikä kyseiseen väitteeseen tämän vuoksi voida soveltaa mainitussa artiklassa säädettyä siirtymäaikaa.

(42)

Muut tässä asetuksessa mainitut terveysväitteet ovat asetuksen (EY) N:o 1924/2006 13 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja terveysväitteitä, joihin sovelletaan kyseisen asetuksen 28 artiklan 5 kohdassa säädettyä siirtymäaikaa sallittujen terveysväitteiden luettelon hyväksymiseen asti, mikäli väitteet ovat kyseisen asetuksen mukaisia.

(43)

Komissio on vahvistanut sallittujen terveysväitteiden luettelon asetuksella (EU) N:o 432/2012 (20), ja luetteloa on sovellettu 14 päivästä joulukuuta 2012. Niiden asetuksen (EY) N:o 1924/2006 13 artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen väitteiden osalta, joita koskevaa elintarviketurvallisuusviranomaisen suorittamaa arviointia tai komission tekemää tarkastelua ei ole saatettu päätökseen 14 päivään joulukuuta 2012 mennessä ja joita ei tämän asetuksen nojalla sisällytetä sallittujen terveysväitteiden luetteloon, on aiheellista säätää siirtymäajasta, jonka aikana niitä saa edelleen käyttää, jotta sekä elintarvikealan toimijat että toimivaltaiset viranomaiset voisivat mukautua kyseisten väitteiden kieltämiseen.

(44)

Tässä asetuksessa säädetyistä toimenpiteistä päätettäessä on otettu huomioon kannanotot, jotka komissio on asetuksen (EY) N:o 1924/2006 16 artiklan 6 kohdan nojalla saanut hakijoilta ja yleisöltä.

(45)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset, eikä Euroopan parlamentti tai neuvosto ole vastustanut niitä,

31.10.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 289/56

(1)

Tiettyjen elintarvikkeissa olevien vierasaineiden enimmäismäärien vahvistamisesta 19 päivänä joulukuuta 2006 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1881/2006 (2) vahvistetaan dioksiinien ja dioksiinin kaltaisten polykloorattujen bifenyylien (PCB:t) enimmäismäärät eräissä elintarvikkeissa, muun muassa tiettyjen maaeläinten maksassa.

(2)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen, jäljempänä ’EFSA’, alainen elintarvikeketjun vierasaineita käsittelevä tiedelautakunta, jäljempänä ’vierasaineita käsittelevä tiedelautakunta’, antoi komission pyynnöstä 5 päivänä heinäkuuta 2011 lausunnon (3) lampaiden ja hirvieläinten maksassa olevien dioksiinien ja dioksiinin kaltaisten PCB:iden suurten määrien kansanterveydelle aiheuttamasta riskistä.

(3)

Komissio pyysi, että lausunnossa todettaisiin, voiko kyseisiä tuotteita nauttivien väestön alaryhmien (esimerkiksi suurkuluttajat ja erityisruokavaliota noudattavat) terveyteen kohdistuva riski kasvaa. Lausunnossa haluttiin tarkasteltavan myös mahdollisia syitä lampaiden ja hirvieläinten maksassa havaittuihin korkeisiin dioksiini- ja PCB-pitoisuuksiin sekä esitettävän tieteellisiä perusteluja sille, että tulevaisuudessa maksaa koskevat enimmäismäärät olisi vahvistettava tuotteessa olevien pitoisuuksien eikä rasvassa olevien pitoisuuksien perusteella.

(4)

Vierasaineita käsittelevän tiedelautakunnan päätelmänä oli, että lampaanmaksan säännöllinen nauttiminen lisäisi tausta-altistumista dioksiineille ja dioksiinin kaltaisille PCB:ille keskimäärin noin 20 prosenttia. Yksittäistapauksissa lampaanmaksan nauttiminen voisi johtaa kyseisten vierasaineiden suuriin saantimääriin, jotka ylittävät niiden siedettävän viikkosaannin (TWI). Vierasaineita käsittelevä tiedelautakunta totesi päätelmänään, että lampaanmaksan säännöllinen nauttiminen saattaa aiheuttaa mahdollisen terveysriskin erityisesti hedelmällisessä iässä oleville naisille sekä lapsille.

(5)

Lisäksi vierasaineita käsittelevä tiedelautakunta totesi, että dioksiineja ja PCB:itä on luonnollisesti varastoituneena maaperään ja sedimentteihin. Dioksiinien ja PCB:iden siirtymisellä maaperästä kasveihin juuriston kautta on tavallisesti vähän merkitystä. Viime vuosina useissa Euroopan maissa on havaittu lampaanmaksasta otetuissa näytteissä korkeita dioksiini- ja PCB-pitoisuuksia, joita ei kuitenkaan voida liittää mihinkään tiettyihin saastumislähteisiin. Lampailla yksi suuri altistumistekijä on laiduntaminen. Laiduntaessa ne voivat syödä maa-ainesta vihanneksiin tarttuneina hiukkasina tai suoraan nauttiessaan lähellä maan pintaa olevaa laidunkasvillisuutta. Maa-aineksen syöminen vaihtelee huomattavasti ja etenkin vuodenaikojen mukaan: saannin on raportoitu olevan keskimäärin 8 prosentin luokkaa kuiva-aineen saannista. Kokonaisuutena maa-aineksen syönnillä saattaa olla merkittävä vaikutus lampaan altistumiselle dioksiineille ja PCB:ille. Dioksiinien ja/tai PCB:iden siirtymisestä rehusta lampaanmaksaan on saatavissa vähän tietoa. Riippuen siitä, tarkasteltiinko polykloorattua dibentso-p-dioksiinia (PCDD), polykloorattua dibentsofuraania (PCDF) vai PCB-yhdisteitä, ilmoitetut siirtymissuhteet vaihtelivat 5:stä 175:een, ja ne olivat maksan osalta noin nelinkertaiset verrattuna lihaan tai munuaisiin.

(6)

EFSA totesi päätelmänään myös, että lampaanmaksa on elin, johon varastoituu paljon dioksiineja ja PCB:itä. Osasyynä siihen, että dioksiineja ja niihin liittyviä yhdisteitä varastoituu suhteellisesti enemmän lampaan kuin nautakarjan maksaan, saattavat olla aineenvaihdunnan erot.

(7)

EFSAn päätelmä oli, että vaikka hepaattista sekvestraatiota mahdollisesti tapahtuisi eivätkä kaikki dioksiinit ja PCB:t olisi maksan rasvaosassa, se ei vaikuttaisi tulokseen riippumatta siitä, ilmaistaanko pitoisuus rasvan vai tuorepainon perusteella, sillä analyysissä uutetaan kaikki dioksiinit ja PCB:t riippumatta siitä, missä osassa maksaa niitä esiintyy.

(8)

Komissio pyysi rehussa ja elintarvikkeissa olevia dioksiineja ja PCB:itä käsittelevää Euroopan unionin vertailulaboratoriota tutkimaan, miten erilaiset uuttamismenetelmät vaikuttavat lampaanmaksan dioksiini- ja PCB-tasoihin sen mukaan, ilmoitetaanko analyysitulokset rasvassa vai tuorepainossa olevan pitoisuuden perusteella. EURL:n päätelmän mukaan dioksiini- ja PCB-pitoisuuksien vaihtelu oli huomattavasti suurempaa rasvan kuin tuorepainon perusteella ilmoitettuna. Rasvassa olevan pitoisuuden mukaan ilmoitetut lampaanmaksan dioksiini- ja PCB-pitoisuudet riippuivat käytetystä uuttamismenetelmästä tai liuottimista ja näin ollen rasvapitoisuudesta. Kun verrattiin tuorepainon perusteella ilmoitettuja tuloksia, dioksiini- ja PCB-pitoisuudet olivat hyvin samankaltaisia.

(9)

Jotta voidaan varmistaa maaeläinten maksassa olevia dioksiineja ja PCB:itä koskevien tulosten vertailukelpoisuus ja sääntöjen noudattamisen yhdenmukainen valvonta koko unionissa, enimmäismäärät on näin ollen aiheellista vahvistaa tuorepainon perusteella, kuten kalanmaksan ja siitä johdettujen tuotteiden osalta on jo tehty.

(10)

On aiheellista säätää, että enimmäismääriä ei sovelleta elintarvikkeisiin, jotka on lainmukaisesti saatettu markkinoille ennen soveltamispäivää.

(11)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

31.10.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 289/58

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteessä II vahvistetaan unionissa elintarvikkeissa käytettäväksi hyväksyttyjen elintarvikelisäaineiden luettelo ja niiden käyttöä koskevat edellytykset.

(2)

Tätä luetteloa voidaan muuttaa elintarvikelisäaineiden, elintarvike-entsyymien ja elintarvikearomien yhtenäisestä hyväksymismenettelystä 16 päivänä joulukuuta 2008 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1331/2008 (2) tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 1331/2008 3 artiklan 1 kohdan nojalla unionissa hyväksyttyjen elintarvikelisäaineiden luettelo voidaan saattaa ajan tasalle joko komission aloitteesta tai asiaa koskevan hakemuksen johdosta.

(4)

Hakemus difosfaattien (E 450), trifosfaattien (E 451) ja polyfosfaattien (E 452) käytön hyväksymiseksi tynnyrisuolatussa kalassa toimitettiin 19 päivänä kesäkuuta 2009 ja asetettiin jäsenvaltioiden saataville.

(5)

Kala voidaan suolata ja säilöä lisäämällä raaka-aineeseen suuria määriä suolaa. Suolausprosessi on kehitetty yksivaiheisesta monivaiheiseksi prosessiksi, johon kuuluu esisuolaus, joka mahdollistaa lyhyemmän suolausajan ja suhteellisen homogeenisen suolapitoisuuden kalan lihaksessa. Tätä varten kala esisuolataan ensin ruiskuttamalla siihen suolavettä ja/tai upottamalla se suolaveteen, jonka suolapitoisuutta valvotaan. Tämän jälkeen kala kuivasuolataan oikean suolapitoisuuden saamiseksi lopputuotteeseen.

(6)

Tämän pitkän säilöntäprosessin aikana hapettumista voi edelleen esiintyä erityisesti kalan lihaksessa olevien rasvojen osalta. Tämä muuttaa väriä ja makua. Hapettumista nopeuttavat kalan lihaksessa ja käytetyssä suolassa olevat metalli-ionit. Koska difosfaatit (E 450), trifosfaatit (E 451) ja polyfosfaatit (E 452) muodostavat kemiallisia yhdisteitä metalli-ionien kanssa, niiden on osoitettu tehokkaimmin suojaavan suolattua kalaa hapettumiselta. Suurin osa lisätyistä fosfaateista ja suolasta poistuu upottamalla kala veteen ennen sen nauttimista. Tämä fosfaattien käyttö ei lisää lopullisen tynnyrisuolatun tuotteen vesipitoisuutta. Suolatulle kalalle, jonka alkuperäinen väri ja maku ovat säilyneet, on kysyntää erityisesti Espanjan, Italian ja Kreikan markkinoilla.

(7)

Fosfaattien käyttö tynnyrisuolatussa kalassa on myytäväksi tarkoitettujen elintarvikkeiden merkintöjä, esillepanoa ja mainontaa koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 20 päivänä maaliskuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/13/EY (3) 3 artiklan ja sen 6 artiklan 4 kohdan mukaisesti merkittävä ainesosien luetteloon. Elintarvikealan toimijat voivat lisäksi merkitä tuotteisiinsa, että polyfosfaatteja ei ole käytetty.

(8)

Koska suurin osa lisätyistä fosfaateista poistuu veteen upottamisen aikana, kuluttajien altistuminen fosfaateille on vähäistä, eikä sillä tästä syystä todennäköisesti ole vaikutusta ihmisten terveyteen. Tämän vuoksi on aiheellista sallia difosfaattien (E 450), trifosfaattien (E 451) ja polyfosfaattien (E 452) käyttö tynnyrisuolatun kalan säilönnässä.

(9)

Asetuksen (EY) N:o 1331/2008 3 artiklan 2 kohdan mukaan komissio pyytää Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselta lausunnon asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteessä II esitetyn unionissa hyväksyttyjen elintarvikelisäaineiden luettelon saattamiseksi ajan tasalle, paitsi jos kyseisellä ajan tasalle saattamisella ei todennäköisesti ole vaikutusta ihmisten terveyteen. Koska difosfaattien (E 450), trifosfaattien (E 451) ja polyfosfaattien (E 452) hyväksyminen käytettäväksi tynnyrisuolatun kalan säilöntäaineina on sellainen kyseisen luettelon päivitys, jolla ei todennäköisesti ole vaikutusta ihmisten terveyteen, ei Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselta ole tarpeen pyytää lausuntoa.

(10)

Bacalhau eli portugalilainen turska valmistetaan lisäkuivaamalla tynnyrisuolattu kala. Polyfosfaattien käyttö saattaisi vaikuttaa tähän kuivausprosessiin. Niiden käyttö saattaisi lisäksi vaarantaa bacalhaun tyypillisen värin ja maun kehittymisen. Perinteisen bacalhaun tuottajat eivät näin ollen halua fosfaateilla käsiteltyä suolattua kalaa. Jotta perinteisen bacalhaun tuottajat voisivat mukautua tilanteeseen, jossa fosfaateilla käsiteltyä kalaa voidaan saattaa markkinoille, olisi ehdotettava siirtymäkautta. Tämän siirtymäkauden aikana perinteisen bacalhaun tuottajat voivat tehdä sopimuksia toimittajien kanssa ja tutustua analyysimenetelmiin, joita voidaan käyttää valvomaan, onko kalaan lisätty fosfaatteja.

(11)

Jotta voidaan tarkemmin arvioida tynnyrisuolatun kalan saatavuuden vaikutusta bacalhaun tuotantoon, komissio seuraa kolmen vuoden ajan polyfosfaattien käyttöä tärkeimmissä suolattua turskaa valmistavissa maissa.

(12)

Sen vuoksi asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitettä II olisi muutettava.

(13)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

31.10.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 289/61

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteessä II vahvistetaan unionissa elintarvikkeissa käytettäväksi hyväksyttyjen elintarvikelisäaineiden luettelo ja niiden käyttöä koskevat edellytykset.

(2)

Mainittua luetteloa voidaan muuttaa elintarvikelisäaineiden, elintarvike-entsyymien ja elintarvikearomien yhtenäisestä hyväksymismenettelystä 16 päivänä joulukuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1331/2008 (2) 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun yhtenäisen menettelyn mukaisesti komission aloitteesta tai hakemuksesta.

(3)

Hakemus natriumfosfaattien (E 339) käytön hyväksymiseksi happamuudensäätöaineena makkaroiden luonnonkuorissa on esitetty 26 päivänä elokuuta 2010 ja toimitettu jäsenvaltioiden saataville.

(4)

Natriumfosfaatit (E 339) sisältyvät unionin elintarvikelisäaineluetteloon, ja niiden käyttö sallitaan tietyissä elintarvikkeissa, joihin makkaroiden luonnonkuoret eivät kuulu.

(5)

Halkeaminen täyttämisen yhteydessä ja kuorien huonontunut liukumiskyky (lisääntynyt tahmeus) makkarasuppilon päälle asetettaessa ovat luonnonkuorien merkittäviä tehokkuutta alentavia mekaanisia ominaisuuksia, jotka aiheuttavat ongelmia makkarateollisuudessa.

(6)

Happamuudensäätöaineena käytettynä natriumfosfaattien (E 339) on todistettu soveltuvan luonnonkuorien liukumisominaisuuksien parantamiseen makkaroiden täyttöprosessin helpottamiseksi ja kuorien enimmäisvoiman ja murtolujuuden vähentämiseksi.

(7)

Elintarvikealan tiedekomitean määrittelemä siedettävän päiväsaannin enimmäismäärä fosfaatteja (3) on 70 mg painokiloa kohti. Hakijan ehdottama enimmäismäärä olisi 12 600 mg kuorikiloa kohti, minkä seurauksena kuorista lopulliseen makkaraan siirtyvä pitoisuus fosfaatteja olisi enintään 250 mg/kg. Käsitellyistä luonnonkuorista aiheutuva fosfaattien osuus olisi korkeimmillaan 2,1 prosenttia siedettävän päiväsaannin enimmäismäärästä. Näin ollen on asianmukaista sallia natriumfosfaattien käyttö happamuudensäätöaineena makkarankuorten mekaanisten ominaisuuksien parantamiseksi.

(8)

Asetuksen (EY) N:o 1331/2008 3 artiklan 2 kohdan mukaan komissio pyytää Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselta lausunnon asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteessä II esitetyn unionissa hyväksyttyjen elintarvikelisäaineiden luettelon saattamiseksi ajan tasalle, paitsi jos kyseisellä ajan tasalle saattamisella ei todennäköisesti ole vaikutusta ihmisten terveyteen. Koska natriumfosfaattien (E 339) hyväksyminen käytettäväksi makkaroiden luonnonkuorien mekaanisten ominaisuuksien parantamiseksi on sellainen kyseisen luettelon päivitys, jolla ei edellä mainituista syistä todennäköisesti ole vaikutusta ihmisten terveyteen, ei Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselta ole tarpeen pyytää lausuntoa.

(9)

Sen vuoksi asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitettä II olisi muutettava.

(10)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

31.10.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 289/63

(1)

Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 543/2011 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XVI olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille.

(2)

Kiinteä tuontiarvo lasketaan joka työpäivä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti ottaen huomioon päivittäin vaihtuvat tiedot. Sen vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

31.10.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 289/65

(1)

Direktiivin 98/8/EY liite I sisältää luettelon tehoaineista, joiden sisällyttäminen biosidituotteisiin on hyväksytty unionin tasolla. Komission direktiivillä 2009/92/EY (2) hyväksyttiin tehoaineen bromadioloni käyttö tuotteissa, jotka kuuluvat tuotetyyppiin 14, jyrsijämyrkyt, sellaisena kuin se on määritelty direktiivin 98/8/EY liitteessä V.

(2)

Bromadioloni on veren hyytymistä estävä jyrsijämyrkky, jonka tiedetään aiheuttavan vahingonvaaraa lapsille sekä riskejä muille kuin kohde-eläimille ja ympäristölle. Sen on todettu olevan mahdollisesti hitaasti hajoava, todennäköisesti eliöihin kertyvä ja myrkyllinen (PBT) tai erittäin hitaasti hajoava ja erittäin todennäköisesti eliöihin kertyvä (vPvB).

(3)

Kansanterveydellisistä ja hygieniasyistä katsottiin kuitenkin, että on perusteltua sisällyttää bromadioloni ja muita veren hyytymistä estäviä jyrsijämyrkkyjä direktiivin 98/8/EY liitteeseen I, jolloin jäsenvaltiot voivat myöntää bromadiolonia sisältävien tuotteiden käyttöä koskevia lupia. Direktiivissä 2009/92/EY edellytetään jäsenvaltioiden kuitenkin myöntäessään lupia bromadiolonia sisältäville tuotteille varmistavan, että ihmisten, muiden eläinten kuin kohde-eläinten ja ympäristön ensisijainen ja toissijainen altistuminen minimoidaan siten, että harkitaan kaikkia asianmukaisia ja käytettävissä olevia riskinhallintatoimenpiteitä ja toteutetaan ne tarvittaessa. Direktiivissä 2009/92/EY mainittuihin riskinhallintatoimiin kuuluu sen vuoksi käytön rajoittaminen ammattikäyttöön.

(4)

Yritys LiphaTech S.A.S., jäljempänä ’hakija’, on direktiivin 98/8/EY 8 artiklan mukaisesti jättänyt Alankomaille hakemuksen luvan myöntämisestä yhdelle bromadiolonia sisältävälle jyrsijämyrkylle, jäljempänä ’tuote’. Biosidivalmisterekisterin mukaiset tuotteen nimi ja viitenumerot esitetään tämän päätöksen liitteessä.

(5)

Alankomaat myönsi luvan 2 päivänä marraskuuta 2012. Tuotteelle myönnettyyn lupaan liittyi rajoituksia sen varmistamiseksi, että direktiivin 98/8/EY 5 artiklan edellytyksiä noudatetaan Alankomaissa. Niihin ei sisältynyt rajoitusta, jonka mukaan käyttö on sallittu vain koulutetuille ammattikäyttäjille, joilla on siihen lupa.

(6)

Hakija toimitti 20 päivänä joulukuuta 2012 Saksalle täydellisen hakemuksen, joka koski tuotteen ensimmäisen luvan vastavuoroista tunnustamista.

(7)

Saksa ilmoitti komissiolle, muille jäsenvaltioille ja hakijalle 10 päivänä huhtikuuta 2013 ehdotuksestaan rajoittaa ensimmäistä lupaa direktiivin 98/8/EY 4 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Saksan tarkoituksena oli asettaa tuotteelle rajoitus, jonka mukaan sitä voisivat käyttää ainoastaan koulutuksen tai luvan saaneet ammattikäyttäjät.

(8)

Komissio pyysi muita jäsenvaltioita ja hakijaa esittämään huomautuksensa ilmoituksesta kirjallisesti 90 päivän kuluessa direktiivin 98/8/EY 27 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Kyseisessä määräajassa ei saatu huomautuksia. Lisäksi komissio ja jäsenvaltioiden biosidivalmisteista vastaavat toimivaltaiset viranomaiset keskustelivat kyseisestä ilmoituksesta lupien myöntämistä ja vastavuoroisen tunnustamisen helpottamista käsittelevässä ryhmässä 14 päivänä toukokuuta 2013.

(9)

Bromadiolonia sisältäviä biosidituotteita koskevissa luvissa on direktiivin 2009/92/EY mukaisesti edellytettävä kaikkia asianmukaisia ja käytettävissä olevia riskinhallintatoimenpiteitä, mukaan luettuna tuotteen käytön rajoittaminen ainoastaan ammattikäyttöön. Direktiivin 2009/92/EY hyväksymistä edeltäneessä tieteellisessä arvioinnissa todettiin, että ainoastaan ammattikäyttäjien voitaisiin odottaa noudattavan ohjeita, joilla vähennetään riskiä muiden kuin kohde-eläinten sekundäärisestä myrkytyksestä, ja käyttävän tuotteita tavalla, joka estää resistenssin valikoitumista ja leviämistä. Rajoitusta, jonka mukaan käyttö on sallittu vain ammattikäyttäjille, olisi sen vuoksi pidettävä asianmukaisena riskinhallintatoimenpiteenä erityisesti jäsenvaltioissa, joissa esiintyy resistenssiä bromadiolonia kohtaan.

(10)

Koska päinvastaisesta ei ole viitteitä, käytön rajoittaminen ammattikäyttäjiin on asianmukainen ja käytettävissä oleva riskinhallintatoimenpide lupien myöntämisessä bromadiolonia sisältäville tuotteille Saksassa. Tätä päätelmää vahvistavat Saksan esittämät perusteet siitä, että rotissa on havaittu resistenssiä bromadiolonia kohtaan ja että resistenssin arvellaan edelleen kehittyvän Saksassa. Lisäksi maassa on hyvin toimiva koulutettujen tuholaistorjujien ja luvan saaneiden ammattilaisten verkosto, jossa ovat mukana esimerkiksi maanviljelijät, puutarhurit ja metsänhoitajat, jotka ovat saaneet ammatillista koulutusta, joten ehdotettu rajoitus ei ole esteenä infektion ehkäisylle.

(11)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat biosidituotteita käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaisia,

31.10.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 289/68

(1)

Komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 391/2013 (2) säädetään lennonvarmistuspalvelujen yhteisestä maksujärjestelmästä. Yhteinen maksujärjestelmä on erottamaton osatekijä suorituskyvyn kehittämisjärjestelmälle Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 549/2004 (3) 11 artiklassa ja komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 390/2013 (4) asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa.

(2)

Euroopan unionin laajuiset suorituskykytavoitteet, joihin sisältyy kustannustehokkuustavoite lennonvarmistuspalvelujen tarjoamiseksi vuosina 2012–2014, asetettiin komission päätöksellä 2011/121/EU (5). Komissio ilmoitti jäsenvaltioille 19 päivänä heinäkuuta 2012 ja 17 päivänä joulukuuta 2012 päivätyillä kirjeillä, että niiden tarkistetut suorituskykysuunnitelmat ja tavoitteet ovat johdonmukaisia Euroopan unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden kanssa ja ne ovat myötävaikuttaneet riittävästi näiden tavoitteiden saavuttamiseen. Kustannustehokkuustavoitteet ilmaistaan määritettyinä yksikköhintoina.

(3)

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 391/2013 17 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädetään, että komissio arvioi jäsenvaltioiden komissiolle toimittamat vuoden 2014 maksuvyöhykkeiden yksikköhinnat 1 päivään kesäkuuta 2013 mennessä mainitun asetuksen 9 artiklan 1 ja 2 kohdan vaatimuksia noudattaen. Arvioinnissa tarkistetaan, että vuoden 2014 yksikköhinnat noudattavat täytäntöönpanoasetuksia (EU) N:o 390/2013 ja (EU) N:o 391/2013.

(4)

Komissio on suorittanut vuoden 2014 maksuvyöhykkeiden yksikköhintojen arvioinnin suorituskyvyn tarkastuselimen ja Eurocontrolin lentoreittimaksujen keskustoimiston avulla käyttäen jäsenvaltioiden kesäkuuhun 2013 mennessä toimittamia tietoja ja lisätietoja. Arvioinnissa otettiin huomioon myös annetut selitykset ja oikaisut, jotka oli tehty ennen 26 päivänä kesäkuuta 2013 täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 391/2013 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti pidettyä kuulemiskokousta, sekä komission myöhempi kirjeenvaihto Tanskan, Viron, Irlannin, Espanjan, Ranskan, Italian, Unkarin, Maltan, Alankomaiden, Romanian, Ruotsin ja Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa.

(5)

Tanska, Ranska, Italia, Alankomaat ja Romania ehdottivat, että täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 391/2013 mukaiset mukautukset korvattaisiin osittain tai kokonaan siten, että yksikköhintaa alennettaisiin tai se säilytettäisiin tietyllä tasolla ilmatilan käyttäjien edun mukaan. Tämän vuoksi näitä määriä ei pitäisi periä seuraavina vuosina.

(6)

Komissio panee merkille, että Espanja aikoo komission asetuksen (EU) N:o 1191/2010 (6) 2 artiklan mukaisesti soveltaa siirtymäsäännöstä. Komissio on tutkinut Espanjan tältä osin toimittamat tiedot ja on samaa mieltä siitä, että Espanja täyttää asetuksen (EU) N:o 1191/2010 2 artiklan edellytykset ja voi päättää vapauttaa lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien määritetyt kustannukset komission asetuksen (EY) N:o 1794/2006 (7) 11 a artiklan 3 kohdan soveltamisesta. Näin ollen liikenteen riskinjakojärjestelmässä, jossa lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien ja ilmatilan käyttäjien todellisten ja ennakoitujen palveluyksiköiden välisen erotuksen mukaan saatavat tappiot tai voitot jaetaan suhteessa 30/70, olisi sovellettava jo kun ero on 0 prosenttia eikä 2 prosenttia. Asetuksen (EU) N:o 1191/2010 2 artiklan ja Espanjan vuodeksi 2012 päättämän yksikköhinnan alennuksen mukaisesti vapautus on rajattu liikenneriskin jakamiseen kyseisen vuoden tulojen osalta. Espanja aikoo siirtää tulot seuraavien vuosien määrärahoihin vuodesta 2015 alkaen.

(7)

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 391/2013 17 artiklan 1 kohdan d alakohdassa säädetään, että komissio ilmoittaa asianomaisille jäsenvaltioille, ovatko yksikköhinnat täytäntöönpanoasetusten (EU) N:o 390/2013 ja (EU) N:o 391/2013 mukaisia.

(8)

Ilmoitus siitä, että maksuvyöhykkeiden yksikköhinnat ovat täytäntöönpanoasetusten (EU) N:o 390/2013 ja (EU) N:o 391/2013 mukaiset, ei kuitenkaan saisi rajoittaa asetuksen (EY) N:o 550/2004 16 artiklan soveltamista.

31.10.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 289/71

(1)

Komission on asetuksen (EY) N:o 443/2009 8 artiklan 5 kohdan nojalla vahvistettava joka vuosi kullekin unionissa toimivalle henkilöautojen valmistajalle sekä kullekin mainitun asetuksen 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti muodostetulle valmistajien yhteenliittymälle keskimääräiset hiilidioksidipäästöt sekä päästötavoitteet. Vahvistettujen laskelmien perusteella komission on määritettävä, noudattavatko valmistajat ja yhteenliittymät asetuksen 4 artiklan vaatimuksia.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 443/2009 4 artiklan nojalla tavoitteet ovat valmistajia ja yhteenliittymiä sitovia vuodesta 2012 alkaen. Valmistajien keskimääräiset päästöt vuodelta 2012 lasketaan kyseisen artiklan toisen kohdan mukaisesti, ja niissä otetaan huomioon 65 prosenttia valmistajan kyseisenä vuonna rekisteröidyistä uusista autoista.

(3)

Yksityiskohtaiset tiedot, joita käytetään keskimääräisten päästöjen ja päästötavoitteiden laskemiseen, ovat asetuksen (EY) N:o 443/2009 liitteessä II olevan A osan 1 kohdassa ja C osassa, ja ne perustuvat uusien henkilöautojen rekisteröinteihin jäsenvaltioissa edeltävänä kalenterivuonna. Nämä tiedot perustuvat valmistajan antamiin vaatimustenmukaisuustodistuksiin tai vastaavat tiedot sisältäviin asiakirjoihin komission asetuksen (EU) N:o 1014/2010 (2) 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(4)

Kaikki jäsenvaltiot toimittivat vuoden 2012 tiedot komissiolle 28 päivän helmikuuta 2013 määräaikaan mennessä asetuksen (EY) N:o 443/2009 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Kun komission suorittaman varmentamisen perusteella oli selvää, että tietyt tiedot puuttuivat tai olivat selkeästi virheellisiä, komissio otti yhteyttä kyseisiin jäsenvaltioihin ja sovittuaan asiasta niiden kanssa muutti tai täydensi tietoja sovitun mukaisesti. Mikäli jäsenvaltion kanssa ei päästy sopimukseen, jäsenvaltion alustavia tietoja ei muutettu.

(5)

Komissio julkisti 30 päivänä huhtikuuta 2013 alustavat tiedot ja ilmoitti 85 valmistajalle niiden keskimääräisten hiilidioksidipäästöjen alustavista laskelmista vuodelta 2012 sekä niiden päästötavoitteista asetuksen (EY) N:o 443/2009 8 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Valmistajia pyydettiin varmentamaan tiedot ja ilmoittamaan komissiolle niissä mahdollisesti olevista virheistä kolmen kuukauden kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta edellä mainitun asetuksen 8 artiklan 5 kohdan ensimmäisen alakohdan ja asetuksen (EU) N:o 1014/2010 9 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Kahdeksan valmistajaa hyväksyi alustavat tiedot ilman korjauksia ja 40 valmistajaa ilmoitti virheistä määräaikaan mennessä.

(6)

Keskimääräisiä päästöjä ja päästötavoitteita koskevat alustavat tiedot ja laskelmat olisi vahvistettava ilman muutoksia niiden jäljelle jäävien 37 valmistajan osalta, jotka eivät ilmoittaneet virheistä tai muuten vastanneet.

(7)

Komissio on varmentanut valmistajien ilmoittamat, asetuksen (EU) N:o 1014/2010 9 artiklan 3 kohdan mukaisina virhekoodeina esitetyt korjaukset ja niiden perustelut ja tietoja on mukautettu asianmukaisesti.

(8)

Jos valmistaja on merkinnyt tietueen asetuksen (EU) N:o 1014/2010 9 artiklan 3 kohdassa esitetyllä virhekoodilla B, on tarpeen ottaa huomioon, että valmistajat eivät voi varmentaa tai korjata kyseisiä tietueita asianmukaisesti, koska tunnistusparametreja ei ole tai ne ovat virheelliset. Tällöin olisi sovellettava virhemarginaalia näiden tietueiden hiilidioksidipäästöjen ja massan arvoihin.

(9)

Virhemarginaalien laskemisessa käytetään eroa etäisyyksissä päästötavoitteeseen (jotka saadaan vähentämällä keskimääräiset päästöt päästötavoitteista); ero lasketaan vertaamalla näitä etäisyyksiä siten, että otetaan huomioon rekisteröinnit, joita valmistajat eivät voi varmentaa, ja verrataan tätä laskelmaan, jossa niitä ei oteta huomioon. Riippumatta siitä, onko ero positiivinen vai negatiivinen, virhemarginaalin olisi aina vähennettävä etäisyyttä valmistajan tavoitteeseen.

(10)

Asetuksen (EY) N:o 443/2009 10 artiklan 2 kohdan mukaisesti valmistajan olisi katsottava täyttäneen kyseisen asetuksen 4 artiklassa tarkoitetun päästötavoitteensa, jos tässä päätöksessä ilmoitetut keskimääräiset päästöt alittavat päästötavoitteen, mikä ilmaistaan negatiivisena erona tavoitteeseen. Jos keskimääräiset päästöt ylittävät päästötavoitteen, olisi määrättävä asetuksen (EY) N:o 443/2009 9 artiklan mukaisesti liikapäästömaksu, ellei asianomainen valmistaja ole saanut vapautusta tavoitteen noudattamisesta tai ole kyseisen asetuksen 7 artiklan mukaisesti jäsenenä yhteenliittymässä, joka täyttää päästötavoitteensa.

(11)

Edellä mainitun perusteella olisi vahvistettava uusien vuonna 2012 rekisteröityjen henkilöautojen keskimääräiset hiilidioksidipäästöt, päästötavoitteet sekä erot näiden kahden arvon välillä,

a)

päästötavoite;

b)

keskimääräiset hiilidioksidipäästöt, joita mukautetaan tarvittaessa asianmukaisella virhemarginaalilla;

c)

ero a ja b kohdassa tarkoitettujen arvojen välillä;

d)

kaikkien uusien henkilöautojen keskimääräiset hiilidioksidipäästöt unionissa;

e)

kaikkien uusien henkilöautojen keskimääräinen massa unionissa.