7.12.2013

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 328/1

---

NEUVOSTON PÄÄTÖS,

annettu 15 päivänä marraskuuta 2013,

Euroopan unionin ja Marokon kuningaskunnan välisessä kalastuskumppanuussopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen vahvistamisesta Euroopan unionin ja Marokon kuningaskunnan kesken tehdyn pöytäkirjan allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta

(2013/720/EU)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan yhdessä 218 artiklan 5 kohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Neuvosto on 22 päivänä toukokuuta 2006 hyväksynyt asetuksella (EY) N:o 764/2006 (1) Euroopan yhteisön ja Marokon kuningaskunnan välisen kalastuskumppanuussopimuksen (2), jäljempänä ’kumppanuussopimus’, tekemisestä.

(2)	Tässä kalastuskumppanuussopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen vahvistamisesta tehdyn viimeisimmän pöytäkirjan (3) soveltaminen päättyi 20 päivänä joulukuuta 2011.

(3)

Neuvosto on valtuuttanut komission neuvottelemaan uuden pöytäkirjan, jossa unionin aluksille myönnetään kalastusmahdollisuuksia Marokon kuningaskunnan suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kalastuksen osalta kuuluvilla vesillä. Neuvottelujen päätteeksi parafoitiin uusi pöytäkirja 24 päivänä heinäkuuta 2013.

(4)	Tämä pöytäkirja olisi allekirjoitettava sillä varauksella, että sen tekeminen saatetaan päätökseen,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Annetaan lupa allekirjoittaa Euroopan unionin ja Marokon kuningaskunnan välisessä kalastuskumppanuussopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen vahvistamisesta Euroopan unionin ja Marokon kuningaskunnan kesken hyväksytty pöytäkirja, jäljempänä ’pöytäkirja’, unionin puolesta sillä varauksella, että mainitun pöytäkirjan tekeminen saatetaan päätökseen.

Pöytäkirjan teksti on liitetty tähän päätökseen.

2 artikla

Neuvoston puheenjohtaja valtuutetaan nimeämään yksi tai useampi henkilö, jolla on oikeus allekirjoittaa pöytäkirja unionin puolesta.

3 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

---

(1)  EUVL L 141, 29.5.2006, s. 4.

(2)  Neuvoston asetus (EY) N:o 764/2006, annettu 22 päivänä toukokuuta 2006, Euroopan yhteisön ja Marokon kuningaskunnan välisen kalastuskumppanuussopimuksen tekemisestä (EUVL L 141, 29.5.2006, s. 1).

(3)  Euroopan unionin ja Marokon kuningaskunnan välinen pöytäkirja Euroopan yhteisön ja Marokon kuningaskunnan välisessä kalastuskumppanuussopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen vahvistamisesta (EUVL L 202, 5.8.2011, s. 3).

---

7.12.2013

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 328/2

---

Euroopan unionin ja Marokon kuningaskunnan välinen

PÖYTÄKIRJA

Euroopan unionin ja Marokon kuningaskunnan välisessä kalastuskumppanuussopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen vahvistamisesta

1 artikla

Yleiset periaatteet

Pöytäkirja liitteineen ja lisäyksineen on erottamaton osa Euroopan unionin (EU) ja Marokon kuningaskunnan välillä 28 päivänä helmikuuta 2007 tehtyä kalastuskumppanuussopimusta, jäljempänä ’kalastussopimus’, joka kuuluu Euroopan unionin ja Marokon välillä 26 päivänä helmikuuta 1996 tehdyn Euro–Välimeri-assosiaatiosopimuksen, jäljempänä ’assosiaatiosopimus’, piiriin. Sillä edistetään assosiaatiosopimuksen yleisten tavoitteiden saavuttamista ja pyritään varmistamaan kalavarojen kestävyys ekologisella, taloudellisella ja yhteiskunnallisella tasolla.

Tämän pöytäkirjan täytäntöönpanossa noudatetaan assosiaatiosopimuksen 1 artiklaa, joka koskee vuoropuhelun ja yhteistyön kehittämistä, ja kyseisen sopimuksen 2 artiklaa, joka koskee ihmisoikeuksien ja demokratian periaatteiden kunnioittamista.

2 artikla

Soveltamiskausi, kesto ja kalastusmahdollisuudet

Kalastussopimuksen 5 artiklan nojalla myönnetyt kalastusmahdollisuudet vahvistetaan tähän pöytäkirjaan liitetyssä taulukossa tämän pöytäkirjan soveltamisen alkamispäivästä lähtien neljäksi vuodeksi.

Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan, jollei tämän pöytäkirjan 4 ja 5 artiklassa toisin määrätä.

Kalastussopimuksen 6 artiklan mukaisesti EU:n jäsenvaltion alukset voivat harjoittaa kalastusta Marokon kalastusalueella vain, jos niillä on tämän pöytäkirjan mukaisesti ja tämän pöytäkirjan liitteessä kuvattuja yksityiskohtaisia sääntöjä noudattaen myönnetty lisenssi.

3 artikla

Taloudellinen korvaus

1.   Pöytäkirjan arvioitu vuotuinen kokonaisarvo on 40 000 000 euroa 2 artiklassa tarkoitetulla kaudella. Tämä kokonaissumma jakautuu seuraavasti:

a)	30 000 000 euroa kalastussopimuksen 7 artiklassa tarkoitettuna taloudellisena korvauksena jakautuen seuraavasti: i) 16 000 000 euroa taloudellisena korvauksena kalavaroihin pääsystä; ii) 14 000 000 euroa tukena Marokon kuningaskunnan alakohtaisen kalastuspolitiikan kehittämiseen;

b)	10 000 000 euroa, joka vastaa varustajien maksettaviksi kalastussopimuksen 6 artiklan mukaisesti myönnettävien kalastuslisenssien mukaisesti arviolta tulevia maksuja tämän pöytäkirjan liitteessä olevan I luvun D ja E jaksossa määrättyjä yksityiskohtaisia sääntöjä noudattaen.

2.   Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan, jollei tämän pöytäkirjan 4, 5, 6 ja 8 artiklassa toisin määrätä.

3.   Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu EU:n taloudellinen korvaus maksetaan ensimmäisenä vuonna viimeistään kolmen kuukauden kuluttua tämän pöytäkirjan soveltamisen alkamispäivästä ja seuraavina vuosina viimeistään pöytäkirjan vuosipäivänä, jollei tämän pöytäkirjan 6 artiklan 9 kohdassa toisin määrätä.

4.   Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu taloudellinen korvaus maksetaan Marokon kuningaskunnan valtiovarain hallinnasta vastaavalle viranomaiselle (Trésorier Générale du Royaume) Marokon kuningaskunnan valtionkassassa olevalle tilille, jota koskevat tiedot Marokon viranomaiset antavat.

5.   Marokon viranomaisilla on yksinomainen toimivalta päättää kyseisen korvauksen käyttötarkoituksesta, jollei tämän pöytäkirjan 6 artiklassa toisin määrätä.

4 artikla

Tieteellisen tutkimustyön ja koekalastuksen yhteensovittaminen

1.   Kalastussopimuksen 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti sopimuspuolet sitoutuvat varmistamaan, että säännöllisesti ja tarpeen mukaan pidetään tieteellisiä kokouksia, joissa tarkastellaan tämän pöytäkirjan hallinnoinnista ja teknisestä seurannasta vastaavan sekakomitean esille tuomia tieteellisiä kysymyksiä. Kalastussopimuksen 10 artiklassa tarkoitettu sekakomitea vahvistaa tieteellisten kokousten toimeksiannon, kokoonpanon ja tehtävät.

2.   Sopimuspuolet sitoutuvat edistämään vastuullista kalastusta Marokon kalastusalueella ja noudattamaan periaatetta, joka kieltää kyseisillä vesillä kalastavien eri laivastojen syrjimisen.

3.   Kalastussopimuksen 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti sopimuspuolet neuvottelevat keskenään tiedekomitean kokousten päätelmien perusteella kalastussopimuksen 10 artiklassa tarkoitetussa sekakomiteassa toteuttaakseen tarvittaessa ja yhteisestä sopimuksesta toimenpiteitä kalavarojen kestävän hoidon turvaamiseksi.

4.   Tutkimustarkoituksissa ja tieteellisen tiedon parantamiseksi voidaan sekakomitean pyynnöstä harjoittaa koekalastusta Marokon kalastusalueella. Koekalastuksen toteutusta koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan tämän pöytäkirjan IV luvun määräysten mukaisesti.

5 artikla

Kalastusmahdollisuuksien tarkistaminen

1.   Sekakomitea voi tarkistaa 2 artiklassa tarkoitettuja kalastusmahdollisuuksia yhteisestä sopimuksesta sikäli kuin kyseisellä tarkistuksella pyritään Marokon kalavarojen kestävyyteen.

2.   Lisäyksen tapauksessa 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitettua taloudellista korvausta nostetaan suhteessa kalastusmahdollisuuksiin ja aikaan. Lisäystä kuitenkin mukautetaan niin, ettei EU:n maksaman taloudellisen korvauksen kokonaismäärä ole kaksi kertaa suurempi kuin 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa mainittu määrä. Jos sopimuspuolet sopivat 2 artiklassa tarkoitettujen kalastusmahdollisuuksien vähentämisestä, taloudellista korvausta alennetaan vastaavasti suhteessa kalastusmahdollisuuksiin ja aikaan.

3.   Kalastusmahdollisuuksien jakautumista eri alusluokkien kesken voidaan niin ikään tarkistaa sopimuspuolten yhteisestä sopimuksesta ottaen huomioon niiden kantojen kestävyysedellytykset, joihin tällainen uudelleenjako voisi vaikuttaa. Sopimuspuolet sopivat taloudellisen korvauksen vastaavasta mukautuksesta, jos se on kalastusmahdollisuuksien uudelleenjaon vuoksi perusteltua.

6 artikla

Tuki Marokon kuningaskunnan alakohtaisen kalastuspolitiikan kehittämiseen

1.   Tämän pöytäkirjan 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitetulla taloudellisella korvauksella edistetään Marokon kuningaskunnan alakohtaisen kalastuspolitiikan kehittymistä ja täytäntöönpanoa kalatalousalan kehittämistä koskevan Halieutis-strategian mukaisesti.

2.   Marokko kohdentaa tämän korvauksen ja hallinnoi sitä sopimuspuolten määrittelemien, sekakomiteassa yhteisesti hyväksyttyjen tavoitteiden ja niihin liittyvien vuotuisten ja monivuotisten ohjelmien perusteella ja Halieutis-strategian mukaisesti sekä toteutettavien hankkeiden vaikutuksista tehtyyn arvioon perustuen.

3.   Marokko ilmoittaa EU:lle 1 kohdassa tarkoitetun korvauksen osoittamisesta pöytäkirjan ensimmäisen voimassaolovuoden osalta heti, kun suuntaviivat, tavoitteet ja arvioinnissa käytettävät perusteet ja indikaattorit on hyväksytty sekakomiteassa. Marokko toimittaa unionille tiedon varojen osoittamisesta vuosittain ennen edeltävän vuoden 30 päivää syyskuuta.

4.   Sopimuspuolet hyväksyvät näihin suuntaviivoihin, tavoitteisiin ja arvioinnissa käytettäviin perusteisiin ja indikaattoreihin tehtävät muutokset sekakomiteassa.

5.   Marokko toimittaa tiedon tämän pöytäkirjan mukaisen alakohtaisen tuen osana toteutettujen hankkeiden edistymisestä sekakomitean tarkasteltavaksi.

6.   Hankkeiden luonteen ja niiden toteuttamisajan mukaan Marokko esittelee sekakomiteassa raportin hankkeista, jotka on saatettu päätökseen tämän pöytäkirjan mukaisen alakohtaisen tuen osana, mukaan lukien hankkeiden odotetut taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset, erityisesti vaikutukset työllisyyteen ja investointeihin sekä kaikki toteutettujen toimien mitattavissa olevat vaikutukset ja maantieteellinen jakautuminen. Näitä tietoja tarkastellaan sellaisten indikaattoreiden perusteella, jotka määritellään tarkemmin sekakomiteassa.

7.   Lisäksi Marokko esittelee ennen pöytäkirjan voimassaolon päätymistä loppuraportin tämän pöytäkirjan mukaisen alakohtaisen tuen täytäntöönpanosta, mukaan lukien edellisissä kohdissa luetellut tekijät.

8.   Sopimuspuolet seuraavat alakohtaisen tuen täytäntöönpanoa tarvittaessa tämän pöytäkirjan voimassaolon päättymisen jälkeen ja mahdollisten keskeytysjaksojen aikana tässä pöytäkirjassa määrättyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

9.   Tämän pöytäkirjan 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa määrätty erityinen taloudellinen korvaus maksetaan erissä käyttäen lähtökohtana analyysia, joka tehdään alakohtaisen tuen täytäntöönpanon tuloksista ja ohjelmatyön aikana havaituista tarpeista.

10.   Operatiivinen täytäntöönpanokehys määritellään sekakomiteassa.

7 artikla

EU:n toimijoiden taloudellinen integroituminen Marokon kalatalousalaan

Sopimuspuolet kannustavat voimassa olevan lainsäädännön ja asetusten mukaisesti yhteydenpitoon ja myötävaikuttavat talouden toimijoiden väliseen yhteistyöhön seuraavilla aloilla:

—	kalastukseen sidoksissa olevan teollisuuden kehittäminen, erityisesti alusten rakentaminen ja korjaaminen sekä materiaalien ja pyydysten valmistaminen,

—	ammatillisiin tietoihin liittyvien vaihtojen kehittäminen ja johtotason henkilöstön kouluttaminen merikalastuksen alalla,

—	kalastustuotteiden kaupan pitäminen,

—	markkinointi,

—	vesiviljely.

8 artikla

Pöytäkirjan soveltamisen keskeyttäminen erilaisen tulkinnan tai soveltamisen vuoksi

1.   Sopimuspuolten väliset erimielisyydet, jotka liittyvät tämän pöytäkirjan määräysten tulkintaan ja soveltamiseen, edellyttävät sopimuspuolten kuulemista kalastussopimuksen 10 artiklassa määrätyssä sekakomiteassa, joka kutsutaan tarvittaessa koolle ylimääräiseen istuntoon.

2.   Tämän pöytäkirjan soveltaminen voidaan toisen sopimuspuolen aloitteesta keskeyttää, jos sopimuspuolten välinen erimielisyys katsotaan vakavaksi ja jos siitä ei ole päästy sovintoon sekakomiteassa 1 kohdan mukaisesti käydyissä kuulemisissa.

3.   Pöytäkirjan soveltamisen keskeyttäminen edellyttää, että asianomainen sopimuspuoli ilmoittaa aikeestaan kirjallisesti viimeistään kolme kuukautta ennen päivää, jona kyseinen keskeytys tulisi voimaan.

4.   Jos pöytäkirjan täytäntöönpano keskeytetään, sopimuspuolet jatkavat neuvottelemista löytääkseen erimielisyyteen sovintoratkaisun. Kun erimielisyys on saatu ratkaistua, pöytäkirjaa aletaan jälleen soveltaa. Taloudellisen korvauksen määrää alennetaan vastaavasti suhteessa pöytäkirjan soveltamisen keskeytymisen kestoon.

9 artikla

Pöytäkirjasta johtuvien teknisten velvollisuuksien noudattamatta jättäminen

Tämän pöytäkirjan määräysten ja voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti Marokko varaa itselleen oikeuden soveltaa liitteissä vahvistettuja seuraamuksia, jos tämän pöytäkirjan määräyksiä ja pöytäkirjan soveltamisesta johtuvia velvollisuuksia ei noudateta.

10 artikla

Sähköinen tiedonvaihto

Marokko ja EU sitoutuvat ottamaan mahdollisimman pian käyttöön tarvittavat järjestelmät kaikkien pöytäkirjan tekniseen hallinnointiin liittyvien tietojen ja asiakirjojen sähköiseen vaihtoon, kuten saalistiedot, alusten VMS-tiedot ja ilmoitukset alueelle tulosta ja sieltä poistumisesta.

11 artikla

Sovellettavat kansallisen lainsäädännön säännökset

Tämän pöytäkirjan ja sen liitteen mukaisesti toimivien alusten toimintaan ja erityisesti jälleenlaivaukseen, satamapalveluiden käyttöön ja tavaroiden hankintaan sovelletaan Marokon kansallista lainsäädäntöä.

12 artikla

Voimaantulo

Tämä pöytäkirja ja sen liite tulevat voimaan päivänä, jona sopimuspuolet ilmoittavat tätä varten tarvittavien sisäisten menettelyjen saattamisesta päätökseen.

Kalastusmahdollisuudet

Pienimuotoinen kalastus				Pohjakalastus	Teollinen pelaginen kalastus	Teollinen pelaginen kalastus, muut kuin pakastusalukset
Pohjoisen alueen pelaginen kalastus: nuotat	Eteläisen alueen pienimuotoinen kalastus: siimat ja vapapyydykset	Pohjoisen alueen pienimuotoinen kalastus: pohjasiimat	Pienimuotoinen tonnikalankalastus: vapapyydykset	Pohjasiimat ja pohjatroolit	Pelagiset tai puolipelagiset troolit	Pelagiset tai puolipelagiset troolit
					Kanta C Kiintiö: 80 000 tonnia
20 alusta	10 alusta	35 alusta	27 alusta	16 alusta	18 alusta

---

---

7.12.2013

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 328/40

---

NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 1270/2013,

annettu 15 päivänä marraskuuta 2013,

Euroopan unionin ja Marokon kuningaskunnan välisessä kalastuskumppanuussopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen vahvistamisesta Euroopan unionin ja Marokon kuningaskunnan kesken tehdyn pöytäkirjan mukaisten kalastusmahdollisuuksien jakamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan 3 kohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Neuvosto on 22 päivänä toukokuuta 2006 hyväksynyt asetuksella (EY) N:o 764/2006 (1) Euroopan yhteisön ja Marokon kuningaskunnan välisen kalastuskumppanuussopimuksen (2), jäljempänä ’kumppanuussopimus’, tekemisestä.

(2)

Unioni on neuvotellut Marokon kuningaskunnan kanssa kumppanuussopimuksen liittyvän uuden pöytäkirjan, jossa unionin aluksille myönnetään kalastusmahdollisuuksia Marokon kuningaskunnan suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kalastuksen osalta kuuluvilla vesillä. Uusi pöytäkirja on parafoitu 24 päivänä heinäkuuta 2013.

(3)	Neuvosto on 15 päivänä marraskuuta 2013 hyväksynyt päätöksen 2013/1270/EU (3) uuden pöytäkirjan allekirjoittamisesta.

(4)	Olisi määriteltävä jäsenvaltioiden kalastusmahdollisuuksien jakoperusteet uuden pöytäkirjan soveltamisajaksi.

(5)

Jos ilmenee, että uuden pöytäkirjan nojalla unionille myönnettyjä kalastusmahdollisuuksia ei käytetä täysimääräisesti, komissio ilmoittaa siitä asianomaisille jäsenvaltioille neuvoston asetuksen (EY) N:o 1006/2008 (4) 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Jos asianomainen jäsenvaltio ei vastaa neuvoston vahvistaman määräajan kuluessa, sen katsotaan vahvistaneen, etteivät sen alukset käytä kalastusmahdollisuuksiaan täysimääräisesti kyseisellä ajanjaksolla. Neuvoston olisi vahvistettava tämä määräaika.

(6)	Tätä asetusta olisi sovellettava uuden pöytäkirjan soveltamisen alkamispäivästä.

(7)

Asian kiireellisyyden vuoksi olisi poikettava Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen liitetyn, kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa tehdyssä pöytäkirjassa N:o 1 olevassa 4 artiklassa tarkoitetusta kahdeksan viikon määräajasta,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1.   Euroopan unionin ja Marokon kuningaskunnan välisessä kalastuskumppanuussopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen vahvistamista koskevassa Euroopan unionin ja Marokon kuningaskunnan kesken tehdyssä pöytäkirjassa vahvistetut kalastusmahdollisuudet jaetaan jäsenvaltioiden kesken seuraavasti:

Kalastusluokka	Alustyyppi	Jäsenvaltio	Lisenssien määrä tai kiintiö
Pohjoisen alueen pienimuotoinen pelaginen kalastus	Nuotta-alukset < 100 GT	Espanja	20
Pohjoisen alueen pienimuotoinen kalastus	Pohjasiima-alukset, < 40 GT	Espanja	25
		Portugali	7
	Pohjasiima-alukset, ≥ 40 GT < 150 GT	Portugali	3
Eteläisen alueen pienimuotoinen kalastus	Siima-alukset ja vapapyydysalukset < 80 GT	Espanja	10
Pohjakalastus	Pohjasiima-alukset	Espanja	7
		Portugali	4
	Troolarit	Espanja	5
		Italia	0
Tonnikalan kalastus	Vapapyydysalukset	Espanja	23
		Ranska	4
Teollinen pelaginen kalastus	80 000 tonnia vuodessa, enintään 10 000 tonnia kuukaudessa koko laivaston osalta, paitsi elokuusta lokakuuhun, jolloin saaliiden enimmäismäärä nostetaan 15 000 tonniin Alusten, joilla on lupa kalastaa, jakautuminen:   10 vetoisuudeltaan yli 3 000 GT:n alusta   3 vetoisuudeltaan 150–3 000 GT:n alusta   5 vetoisuudeltaan alle 150 GT:n alusta	Saksa	6 467 t
		Liettua	20 693 t
		Latvia	11 640 t
		Alankomaat	24 567 t
		Irlanti	2 917 t
		Puola	4 525 t
		Yhdistynyt kuningaskunta	4 525 t
		Espanja	467 t
		Portugali	1 555 t
		Ranska	2 644 t

2.   Asetusta (EY) N:o 1006/2008 sovelletaan rajoittamatta kumppanuussopimuksen soveltamista.

3.   Jos tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden kalastuslupahakemukset eivät kata pöytäkirjassa vahvistettuja kalastusmahdollisuuksia kokonaan, komissio ottaa asetuksen (EY) N:o 1006/2008 10 artiklan mukaisesti huomioon minkä hyvänsä muun jäsenvaltion kalastuslupahakemukset.

4.   Asetuksen (EY) N:o 1006/2008 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu määräaika, jonka kuluessa jäsenvaltion on ilmoitettava siitä, ettei se käytä myönnettyjä kalastusmahdollisuuksiaan täysimääräisesti, on kymmenen työpäivää päivästä, jona komissio on ilmoittanut asianomaiselle jäsenvaltioille, ettei kaikkia kalastusmahdollisuuksia ole käytetty.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan pöytäkirjan voimaantulopäivästä.

---

(1)  Neuvoston asetus (EY) N:o 764/2006, annettu 22 päivänä toukokuuta 2006, Euroopan yhteisön ja Marokon kuningaskunnan välisen kalastuskumppanuussopimuksen tekemisestä (EUVL L 141, 29.5.2006, s. 1).

(2)  EUVL L 141, 29.5.2006, s. 4.

(3)  Katso tämän virallisen lehden sivu 40.

(4)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1006/2008, annettu 29 päivänä syyskuuta 2008, yhteisön kalastusaluksille myönnettävistä luvista kalastustoiminnan harjoittamiseksi yhteisön vesien ulkopuolella ja kolmansien maiden alusten pääsystä yhteisön vesille, asetusten (ETY) 2847/93 ja (EY) 1627/94 muuttamisesta sekä asetuksen (EY) 3317/94 kumoamisesta (EUVL L 286, 29.10.2008, s. 33).

---

7.12.2013

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 328/42

---

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o 1271/2013,

annettu 30 päivänä syyskuuta 2013,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25 päivänä lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (1) ja erityisesti sen 208 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Yhteisöjen perustamia elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta annettu komission asetus (EY, Euratom) N:o 2343/2002 (2) perustui neuvoston asetukseen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (3). Asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002 on korvattu asetuksella (EU, Euratom) N:o 966/2012. Sen vuoksi on tarpeen tarkistaa asetusta (EY, Euratom) N:o 2343/2002. Selvyyden vuoksi asetus (EY, Euratom) N:o 2343/2002 on syytä korvata uudella asetuksella.

(2)	Lisäksi on tarpeen ottaa huomioon Euroopan parlamentin, EU:n neuvoston ja Euroopan komission 19 päivänä heinäkuuta 2012 antama yhteinen julkilausuma erillisvirastoista.

(3)	Eräitä asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002 säännöksiä on tarkistettava niiden soveltamisesta saatujen kokemusten huomioon ottamiseksi.

(4)

Tässä asetuksessa olisi vahvistettava SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen mukaisesti perustettuihin, talousarviosta rahoitusta saaviin elimiin, jäljempänä ’unionin elimet’, sovellettavat perusperiaatteet ja -säännöt, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta perustamissäädökseen. Unionin elinten olisi tämän asetuksen pohjalta hyväksyttävä omat varainhoitoa koskevat sääntönsä, jotka voivat poiketa asetuksesta ainoastaan silloin, jos tämä on välttämätöntä kyseisten elinten erityistarpeiden täyttämiseksi ja jos komissio antaa tähän etukäteen suostumuksensa.

(5)

Myös niiden unionin elinten, jotka rahoittavat toimintansa kokonaan itse ja joihin ei sovelleta tätä asetusta, olisi johdonmukaisuuden vuoksi laadittava vastaavat säännöt, jos tämä on asianmukaista. Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 19 päivänä heinäkuuta 2012 antaman yhteisen julkilausuman mukaisesti kyseisten elinten olisi toimitettava Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle vuosittain kertomus talousarvioidensa toteuttamisesta sekä otettava asianmukaisesti huomioon niiden esittämät pyynnöt ja suositukset.

(6)

Unionin elinten olisi noudatettava talousarvion laatimisessa ja toteuttamisessa viittä keskeistä budjettioikeusperiaatetta (yhtenäisyys, totuudenmukaisuus, yleiskatteisuus, erittely ja vuotuisuus) sekä talousarviolta edellytettävän tasapainon, laskentayksikön, moitteettoman varainhoidon ja avoimuuden periaatteita.

(7)	Unionin rahoitusosuuden tasapainottavaa luonnetta on tärkeä korostaa. Se osuus unionin elimen talousarvion ylijäämäisestä toteutumasta, joka ylittää vuoden aikana maksetun unionin rahoituksen määrän, olisi palautettava unionin talousarvioon.

(8)	Jos perustamissäädöksessä säädetään, että tulot muodostuvat unionin rahoitusosuuden lisäksi maksuista ja että niistä saatavat tulot osoitetaan tiettyjen menoluokkien kattamiseen, unionin elinten olisi voitava siirtää saldo seuraavalle varainhoitovuodelle käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina.

(9)	On varmistettava, että maksut vahvistetaan asianmukaisesti, jotta voidaan kattaa palvelujen tarjoamisesta aiheutuvat kustannukset ja estää merkittävien ylijäämien muodostuminen.

(10)

Talousarvion toteuttamistehtävien siirtäminen unionin elimille on perusteltava asianmukaisesti tehtävien luonteella sekä kyseisten unionin elinten erityisasiantuntemuksella. Samalla on otettava huomioon moitteettoman varainhoidon periaate ja kustannustehokkuus. Siirrettyjen tehtävien on oltava sopusoinnussa perustamissäädöksen kanssa.

(11)	Unionin elinten olisi voitava vastaanottaa tilapäisiä avustuksia ainoastaan, jos asiasta säädetään erikseen kyseisissä perussäädöksissä ja jos avustukset sallitaan perustamissäädöksessä.

(12)	Asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 50 artiklan nojalla kunkin unionin elimen on osallistuttava vertailuun unionin muiden elinten ja toimielinten kanssa.

(13)	On tarpeen laatia säännöt, joita sovelletaan säännöllisissä kokonaisarvioinneissa esitettyjen päätelmien seurantaa koskevaan toimintasuunnitelmaan, jotta voidaan varmistaa päätelmien tehokas täytäntöönpano.

(14)	Ohjelmasuunnittelun johdonmukaisuuden varmistamiseksi kunkin unionin elimen olisi laadittava asiakirja, joka sisältää vuotuiset ja monivuotiset ohjelmat ja jossa otetaan huomioon komission antamat suuntaviivat.

(15)	Unionin elinten olisi yhdenmukaistettava vuotuisten ja monivuotisten ohjelmien aikataulut talousarviomenettelyn kanssa varmistaakseen ohjelmien tehokkuuden sekä kaikkien ohjelma-asiakirjojen johdonmukaisuuden.

(16)

Sisäisen tarkastuksen ja sisäisen valvonnan nykyistä organisaatiota on selkeytettävä ja raportointivaatimuksia on yksinkertaistettava. Kunkin unionin elimen sisäinen tarkastustoiminto olisi annettava tehtäväksi komission sisäiselle tarkastajalle, jonka olisi suoritettava tarkastuksia silloin, kun se on riskit huomioon ottaen perusteltua. On tarpeen vahvistaa säännöt, jotka koskevat sisäisen tarkastuksen yksiköiden perustamista ja toimintaa.

(17)

Raportointiin liittyviä velvollisuuksia olisi yksinkertaistettava. Unionin elinten olisi laadittava konsolidoitu vuosikertomus, jossa esitetään kattavat tiedot asianomaisen elimen työohjelman täytäntöönpanosta, talousarviosta ja henkilöstösuunnitelmasta sekä sen hallinnon ja sisäisen valvonnan järjestelmistä.

(18)

Jotta voidaan parantaa unionin elinten kustannustehokkuutta, on säädettävä mahdollisuudesta käyttää yhteisiä palveluja tai siirtää palveluja jollekin toiselle unionin elimelle tai komissiolle. Kustannustehokkuutta voidaan parantaa erityisesti luovuttamalla komission tilinpitäjälle joko kaikki unionin elimen tilinpitäjän tehtävät tai osa niistä.

(19)

Kuten asetuksessa (EU, Euratom) N:o 966/2012 säädetään, useamman kuin yhden varainhoitovuoden aikana toteutettavia toimia koskevat sitoumukset olisi voitava jakaa vuotuisiin eriin ainoastaan silloin, kun perustamissäädöksessä tai perussäädöksessä niin säädetään, tai silloin, kun ne liittyvät hallintomenoihin.

(20)

Jotta käyttötarkoitukseensa sidottuihin tuloihin sovellettavat säännöt vastaisivat asetuksessa (EU, Euratom) N:o 966/2012 vahvistettuja sääntöjä, on tarpeen vahvistaa säännöt, jotka koskevat sisäisten ja ulkoisten käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen erottamista toisistaan sekä kyseisten tulojen siirtämistä varainhoitovuodelta toiselle.

(21)	Jotta unionin rahoitusosuudesta unionin elimelle aiheutuvien korkotuottojen käsittelyä koskevat säännöt vastaisivat asetuksessa (EU, Euratom) N:o 966/2012 vahvistettuja sääntöjä, on tarpeen säätää, että korkotuottoja ei tarvitse maksaa talousarvioon.

(22)	Asetuksessa (EU, Euratom) N:o 966/2012 säädetään mahdollisuudesta tehdä eräissä tapauksissa oikeudellinen sitoumus ennen talousarviositoumusta. Myös unionin elimillä olisi oltava tämä mahdollisuus.

(23)

Jotta voidaan varmistaa asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002 ja asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 keskinäinen johdonmukaisuus, ei julkisista hankinnoista ja avustuksista saisi antaa erillisiä säännöksiä. Soveltamalla samoja sääntöjä voidaan yksinkertaistaa unionin elimen toimintaa ja mahdollistaa komission laatimien suuntaviivojen ja mallien käyttö.

(24)	Asetuksessa olisi säädettävä unionin elimen mahdollisuudesta myöntää palkintoja, jotta asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002 säännökset vastaisivat asetusta (EU, Euratom) N:o 966/2012.

(25)

Todellisten tai epäiltyjen eturistiriitojen riskin havaitsemiseksi ja sen hallitsemiseksi asianmukaisesti olisi unionin elimet velvoitettava vahvistamaan eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallitsemista koskevat säännöt. Säännöissä olisi otettava huomioon suuntaviivat, jotka komissio laati Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 19 päivänä heinäkuuta 2012 antaman yhteisen julkilausuman pohjalta.

(26)

Kiinteistöpolitiikkaa koskevat säännökset, mukaan lukien unionin elinten mahdollisuus ottaa lainaa ja lainanottoon sovellettavat ehdot, olisi yhdenmukaistettava asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kanssa sen varmistamiseksi, että kaikki unionin elimet ja toimielimet soveltavat hiljattain käyttöön otettuja sääntöjä johdonmukaisesti.

(27)	On tarpeen säätää ohjelmasuunnittelua ja raportointia koskevista siirtymäsäännöksistä, sillä komissio tarvitsee aikaa laatia yhteistyössä unionin elinten kanssa asianmukaiset suuntaviivat.

(28)

Tämän asetuksen olisi tultava voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, jotta unionin elinten varainhoitoa koskevat tarkistetut asetukset voidaan hyväksyä ajallaan 1 päivään tammikuuta 2014 mennessä ja jotta voidaan varmistaa, että seuraavaa monivuotista rahoituskehystä koskevat säännöt ovat keskenään johdonmukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

I   OSASTO

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Sisältö

Tässä asetuksessa vahvistetaan keskeiset varainhoitoa koskevat säännöt, joiden pohjalta unionin elin voi laatia omat varainhoitoa koskevat sääntönsä. Unionin elimen varainhoitoa koskevat säännöt voivat poiketa tästä asetuksesta ainoastaan, jos se on välttämätöntä elimen erityistarpeiden vuoksi ja jos komissio antaa siihen ennalta suostumuksensa.

2 artikla

Määritelmät

Tätä asetusta sovellettaessa tarkoitetaan

—	’perustamissäädöksellä’ unionin lainsäädännön välinettä, jossa vahvistetaan keskeiset unionin elimen perustamista ja toimintaa koskevat seikat;

—	’unionin elimen talousarviolla’ välinettä, jolla ennakoidaan ja hyväksytään kunakin varainhoitovuonna kaikki unionin elimelle tarpeellisiksi katsotut tulot ja menot;

—	’unionin elimellä’ kaikkia asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä;

—	’hallintoneuvostolla’ unionin elimen tärkeintä sisäistä yksikköä, joka tekee taloutta ja talousarviota koskevat päätökset, riippumatta siitä, millä nimellä kyseistä yksikköä perustamissäädöksessä kutsutaan;

—	’johtajalla’ henkilöä, jonka tehtävänä on panna hallintoneuvoston päätökset täytäntöön ja toteuttaa unionin elimen talousarviota tulojen ja menojen hyväksyjänä, riippumatta siitä, millä nimellä kyseistä henkilöä perustamissäädöksessä kutsutaan;

—	’johtokunnalla’ unionin elimen sisäistä yksikköä, joka avustaa hallintoneuvostoa ja jonka tehtävät ja työjärjestys vahvistetaan perustamissäädöksessä.

3 artikla

Määräajat, päivämäärät ja määräpäivät

Jollei toisin säädetä, tässä asetuksessa säädettyihin määräaikoihin sovelletaan neuvoston asetusta (ETY, Euratom) N:o 1182/71 (4).

4 artikla

Henkilötietojen suoja

Tämä asetus ei rajoita Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY (5) eikä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 (6) vaatimusten soveltamista.

5 artikla

Budjettiperiaatteiden noudattaminen

Unionin elimen talousarvion laatimisessa ja toteuttamisessa noudatetaan tässä asetuksessa säädettyjä yhtenäisyyden, talousarvion totuudenmukaisuuden, vuotuisuuden, tasapainon, laskentayksikön, yleiskatteisuuden, erittelyn, vaikuttavaa ja tehokasta sisäistä valvontaa edellyttävän moitteettoman varainhoidon sekä avoimuuden periaatteita.

II   OSASTO

BUDJETTIPERIAATTEET

1   LUKU

Yhtenäisyyden ja talousarvion totuudenmukaisuuden periaatteet

6 artikla

Unionin elimen talousarvion soveltamisala

1.   Unionin elimen talousarvioon kuuluvat

a)	kaikista niistä maksuista, joita unionin elimellä on valtuudet periä tehtäviensä mukaisesti, muodostuvat omat tulot ja mahdolliset muut tulot;

b)	sen jäsenvaltion mahdollisesti myöntämät rahoitusosuudet, jossa unionin elin sijaitsee;

c)	unionin rahoitusosuus;

d)	23 artiklan 1 kohdan mukaisesti tietyn menoerän rahoittamiseen osoitettavat tulot;

e)	unionin elimen menot, mukaan luettuina hallintomenot.

2.   Maksuista muodostuvat tulot kohdennetaan ainoastaan poikkeuksellisissa ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, jotka mainitaan perustamissäädöksessä.

3.   Jos yhdessä tai useammassa perustamissäädöksessä säädetään, että selvästi määritellyt tehtävät rahoitetaan erikseen, tai jos unionin elin toteuttaa sille valtuutussopimuksessa uskottuja tehtäviä, unionin elimen on pidettävä erillistä kirjanpitoa tuloista ja menoista. Unionin elimen on selkeästi määriteltävä kukin tehtäväryhmä henkilöresursseja koskevissa ohjelmissaan, jotka sisältyvät 32 artiklassa tarkoitettuun vuotuiseen ja monivuotiseen ohjelma-asiakirjaan.

7 artikla

Tilapäiset avustukset

1.   Unionin elimet voivat vastaanottaa tilapäisiä avustuksia talousarviosta ainoastaan, jos avustukset sallitaan perustamissäädöksessä ja jos asiasta säädetään erikseen perussäädöksessä.

2.   Jos unionin elimellä on lupa vastaanottaa tilapäisiä avustuksia, avustuksilla rahoitettavat tehtävät on mainittava 32 artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa vuotuisessa työohjelmassa.

8 artikla

Valtuutussopimukset

1.   Komissio voi siirtää talousarvion toteuttamistehtäviä unionin elimelle ainoastaan, jos tämä voidaan asianmukaisesti perustella toiminnan erityisluonteella sekä unionin elimen erityisasiantuntemuksella.

2.   Unionin elintä valittaessa on otettava asianmukaisesti huomioon

a)	tehtävien siirtämisen kustannustehokkuus;

b)	siirron vaikutus elimen hallintorakenteeseen ja sen taloudellisiin ja henkilöresursseihin.

3.   Jos komissio siirtää poikkeuksellisesti tehtäviä unionin elimelle,

a)	asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 60 artiklaa sovelletaan unionin elimeen kyseisten tehtävien toteuttamista varten osoitettujen varojen osalta, eikä tämän asetuksen 108 ja 109 artiklaa sovelleta;

b)	siirretyt tehtävät olisi mainittava 32 artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa unionin elimen vuotuisessa työohjelmassa pelkästään tiedotustarkoituksessa.

4.   Tulojen ja menojen hyväksyjä kuulee ennen valtuutussopimuksen allekirjoittamista hallintoneuvostoa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 kohdan soveltamista.

9 artikla

Yhtenäisyyden ja talousarvion totuudenmukaisuuden periaatteisiin sovellettavat erityiset säännöt

1.   Tulon tai menon saa suorittaa ainoastaan ottamalla sen johonkin budjettikohtaan unionin elimen talousarviossa.

2.   Menoon ei saa sitoutua eikä sitä saa hyväksyä maksettavaksi, jos se ylittää unionin elimen talousarviossa vahvistetun määrärahan.

3.   Unionin elimen talousarvioon saadaan ottaa määrärahoja ainoastaan tarpeelliseksi katsottuja menoja varten.

4.   Unionin elimen talousarviosta suoritettujen ennakkomaksujen korkotuottoja ei makseta unionin elimelle.

2   LUKU

Vuotuisperiaate

10 artikla

Määritelmä

Unionin elimen talousarvioon otetaan määrärahat varainhoitovuoden ajaksi, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta ja päättyy 31 päivänä joulukuuta.

11 artikla

Määrärahalajit

1.   Unionin elimen talousarvio koostuu jaksottamattomista määrärahoista ja, toiminnan tarpeiden sitä edellyttäessä, jaksotetuista määrärahoista. Jaksotetut määrärahat ovat maksusitoumusmäärärahoja tai maksumäärärahoja.

2.   Maksusitoumusmäärärahat kattavat tietyn varainhoitovuoden aikana tehtyjen oikeudellisten sitoumusten kokonaiskustannukset.

3.   Maksumäärärahat kattavat varainhoitovuoden tai sitä edeltävien varainhoitovuosien aikana tehtyjen oikeudellisten sitoumusten toteuttamiseen tarvittavat maksut.

12 artikla

Tuloja ja määrärahoja koskeva kirjanpito

1.   Edellä 6 artiklassa tarkoitetut unionin elimen tulot otetaan kyseisen varainhoitovuoden tileille sen kuluessa toteutuneiden määrien mukaisina.

2.   Unionin elimen tulot otetaan samansuuruisiksi maksumäärärahoiksi.

3.   Varainhoitovuodelle myönnettyjä määrärahoja käytetään ainoastaan kattamaan menot, joihin on sitouduttu ja jotka maksetaan saman varainhoitovuoden aikana, sekä sellaisista sitoumuksista johtuvat määrät, jotka siirtyvät edellisiltä varainhoitovuosilta.

4.   Maksusitoumukset otetaan kirjanpitoon kattamaan 31 päivään joulukuuta mennessä tehdyt oikeudelliset sitoumukset.

5.   Maksut kirjataan tietyn varainhoitovuoden tileille niiden maksujen perusteella, jotka tilinpitäjä on suorittanut saman vuoden 31 päivään joulukuuta mennessä.

13 artikla

Määrärahojen sitominen

Unionin elimen talousarvioon otetut määrärahat voidaan sitoa unionin elimen talousarvion lopullisen hyväksymisen jälkeen 1 päivästä tammikuuta alkaen.

14 artikla

Määrärahojen peruuttaminen ja siirtäminen varainhoitovuodelta toiselle

1.   Määrärahat, joita ei ole käytetty sen varainhoitovuoden aikana, jota varten ne on otettu talousarvioon, peruutetaan. Ne voidaan kuitenkin viimeistään 15 päivänä helmikuuta 3 ja 4 kohdan mukaisesti tehtävällä hallintoneuvoston tai, jos tämä on perustamissäädöksen mukaan mahdollista, johtokunnan päätöksellä siirtää yksinomaan seuraavan varainhoitovuoden aikana käytettäviksi tai ne voidaan siirtää ilman eri toimenpiteitä 5 kohdan mukaisesti.

2.   Henkilöstömenoihin liittyviä määrärahoja ei saa siirtää.

3.   Jaksotetuista maksusitoumusmäärärahoista ja jaksottamattomista määrärahoista, joita varainhoitovuonna ei vielä ole sidottu, voidaan siirtää:

a)	määrät, jotka vastaavat maksusitoumusmäärärahoja;

b)

määrät, jotka vastaavat kiinteistöhankkeisiin liittyviä jaksottamattomia määrärahoja, joiden osalta useimmat sitoumusten edellyttämät alustavat muodollisuudet on täytetty 31 päivään joulukuuta mennessä. Sitoumusten edellyttämät alustavat muodollisuudet määritellään kunkin unionin elimen varainhoitoasetuksen soveltamissäännöissä.

Tällaiset määrät voidaan sitoa seuraavan vuoden 31 päivään maaliskuuta saakka; kiinteistöhankkeisiin liittyvät määrät voidaan sitoa seuraavan vuoden 31 päivään joulukuuta saakka.

4.   Maksumäärärahoista voidaan siirtää määrät, jotka tarvitaan aiempien maksusitoumusten kattamiseen tai jotka liittyvät siirrettyihin maksusitoumusmäärärahoihin, jos asianomaiseen budjettikohtaan seuraavalle varainhoitovuodelle osoitetut maksumäärärahat eivät riitä kattamaan rahoitustarvetta.

Asianomainen unionin elin käyttää ensisijaisesti kuluvalle varainhoitovuodelle vahvistettuja määrärahoja ja vasta näiden loputtua siirrettyjä määrärahoja.

5.   Jaksottamattomat määrärahat, jotka vastaavat varainhoitovuonna asianmukaisesti tehtyjä maksusitoumuksia, siirretään ilman eri toimenpiteitä vain seuraavalle varainhoitovuodelle.

6.   Siirretyt määrärahat, joita ei ole sidottu ennen vuoden n + 1 maaliskuun 31 päivää, peruutetaan ilman eri toimenpiteitä ja mainitaan kirjanpidossa.

15 artikla

Säännöt käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen siirtämisestä varainhoitovuodelta toiselle

Jäljempänä 23 artiklassa tarkoitettujen käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen sekä kyseisistä tuloista saatujen, käyttämättä jääneiden ja 31 päivänä joulukuuta käytettävissä olevien määrärahojen siirtämisessä varainhoitovuodelta toiselle noudatetaan seuraavia sääntöjä:

a)

ulkoiset käyttötarkoitukseensa sidotut tulot siirretään varainhoitovuodelta toiselle ilman eri toimenpiteitä, ja ne on käytettävä kokonaan siihen mennessä, kun ohjelmaan tai toimeen, johon ne on sidottu, liittyvät toimenpiteet on toteutettu; ulkoiset käyttötarkoitukseensa sidotut tulot, jotka on saatu ohjelman tai toimen viimeisenä toteutusvuonna, voidaan käyttää ohjelmaa tai toimea jatkavan ohjelman tai toimen ensimmäisen toteutusvuoden aikana;

b)	sisäiset käyttötarkoitukseensa sidotut tulot siirretään vain yhdeksi vuodeksi, lukuun ottamatta 23 artiklan 3 kohdan f alakohdassa tarkoitettuja sisäisiä käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja, jotka siirretään ilman eri toimenpiteitä.

Unionin elimen on ilmoitettava komissiolle käyttötarkoitukseensa sidottujen varainhoitovuodelta toiselle siirrettyjen tulojen käytöstä varainhoitovuoden n + 1 kesäkuun 1 päivään mennessä.

16 artikla

Määrärahojen vapautuminen

Määrärahojen vapautuminen, joka aiheutuu niillä rahoitettavien toimien osittaisesta tai täydellisestä toteuttamatta jättämisestä ja joka tapahtuu sen varainhoitovuoden jälkeisten varainhoitovuosien aikana, jona määrärahat on otettu unionin elimen talousarvioon, johtaa määrärahojen peruuntumiseen.

17 artikla

Sitoumukset

1.   Juoksevista hallintomenoista voidaan kunkin vuoden 15 päivästä lokakuuta alkaen tehdä seuraavan varainhoitovuoden määrärahoja koskevia ennakkositoumuksia. Ennakkositoumukset eivät saa kuitenkaan ylittää neljäsosaa hallintoneuvoston päättämistä vastaavan budjettikohdan määrärahoista kuluvana varainhoitovuonna. Ne eivät saa kohdistua uusiin menoihin, joiden perustetta ei ole hyväksytty viimeksi säännönmukaisesti vahvistetussa unionin elimen talousarviossa.

2.   Ennalta suoritettavat menot, kuten vuokrat, voidaan maksaa 1 päivästä joulukuuta alkaen seuraavan varainhoitovuoden määrärahoista. Tässä tapauksessa 1 kohdassa tarkoitettua enimmäismäärää ei sovelleta.

18 artikla

Säännöt, joita sovelletaan, jos unionin elimen talousarvio hyväksytään myöhässä

1.   Jos unionin elimen talousarviota ei ole varainhoitovuoden alkaessa lopullisesti hyväksytty, sovelletaan 2–6 kohdassa vahvistettuja sääntöjä.

2.   Maksusitoumuksia voidaan tehdä ja maksuja suorittaa 3 kohdassa säädetyissä rajoissa.

3.   Maksusitoumuksia voidaan tehdä luku luvulta enintään neljäsosalla kaikista asianomaiseen lukuun edelliseksi varainhoitovuodeksi hyväksytyistä määrärahoista lisättynä yhdellä kahdestoistaosalla kutakin kulunutta kuukautta kohti.

Tuloja ja menoja koskevassa ennakkoarviossa varattuja määrärahoja ei saa ylittää.

Maksuja voidaan suorittaa kuukausittain luku luvulta enintään kahdestoistaosalla asianomaiseen lukuun edelliseksi varainhoitovuodeksi hyväksytyistä määrärahoista. Tämä määrä saa kuitenkin olla enintään yksi kahdestoistaosa tuloja ja menoja koskevassa ennakkoarviossa vastaavaan lukuun otetuista määrärahoista.

4.   Edellä 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuilla asianomaiseen lukuun edelliseksi varainhoitovuodeksi hyväksytyillä määrärahoilla tarkoitetaan määrärahoja, jotka on otettu unionin elimen talousarvioon, myös lisätalousarvioilla ja joita on tarkistettu tuon varainhoitovuoden aikana tehtyjen määrärahasiirtojen määrällä.

5.   Jos unionin elimen toiminnan jatkuvuus ja hallinnon tarpeet sitä vaativat, hallintoneuvosto voi johtajan pyynnöstä antaa luvan käyttää toisaalta maksusitoumusten tekemiseen ja toisaalta suoritettaviin maksuihin yhden väliaikaisen kahdestoistaosan ylittäviä menoja niiden menojen lisäksi, jotka ovat käytettävissä ilman eri toimenpiteitä 2 ja 3 kohdan mukaisesti, ei kuitenkaan enempää kuin yhteensä neljä väliaikaista kahdestoistaosaa, lukuun ottamatta asianmukaisesti perusteltuja tapauksia.

Täydentävät kahdestoistaosat hyväksytään kokonaisina eikä niitä voida jakaa osiin.

6.   Jos jossain luvussa neljän väliaikaisen kahdestoistaosan hyväksyminen 5 kohdan mukaisesti ei riitä kattamaan menoja, jotka ovat tarpeen unionin elimen toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi kyseisen luvun kattamalla alalla, unionin elimen edellisen varainhoitovuoden talousarvion vastaavaan lukuun otettujen määrärahojen määrän ylitys voidaan poikkeuksellisesti hyväksyä. Hallintoneuvosto tekee päätöksen 5 kohdassa säädettyjen menettelyjen mukaisesti. Tällöin ei kuitenkaan missään tapauksessa saada ylittää unionin elimen edellisen varainhoitovuoden talousarviossa käyttöön annettujen tai unionin elimen talousarvioesityksessä ehdotettujen määrärahojen kokonaismäärää.

3   LUKU

Tasapainoperiaate

19 artikla

Määritelmä ja soveltamisala

1.   Tulojen ja maksumäärärahojen on oltava tasapainossa.

2.   Maksusitoumusmäärärahat eivät saa ylittää unionin rahoitusosuuden määrää korotettuna 6 artiklassa tarkoitetuilla omilla tuloilla ja muilla mahdollisilla tuloilla.

3.   Niiden elinten osalta, joiden tulot muodostuvat unionin rahoitusosuuden lisäksi maksuista, olisi maksut määritettävä siten, että estetään merkittävän ylijäämän kertyminen. Jos 97 artiklassa tarkoitettu talousarvion toteutuma on huomattavasti yli- tai alijäämäinen useamman kerran, maksuja on tarkistettava.

4.   Unionin elin ei saa ottaa lainaa oman talousarvionsa puitteissa.

5.   Unionin elimelle maksettavaa unionin rahoitusosuutta pidetään unionin elimen talousarviota tasapainottavana rahoitusosuutena, ja se voidaan maksaa useassa erässä.

6.   Unionin elimen on harjoitettava tiukkaa kassanhallintaa ja otettava asianmukaisesti huomioon myös käyttötarkoitukseensa sidotut tulot varmistaakseen, etteivät sen käteisvarat ylitä asianmukaisesti perusteltuja tarpeita. Sen on liitettävä maksupyyntöihinsä käteisvarojen todellista tarvetta koskevat koko vuoden kattavat yksityiskohtaiset ja ajantasaiset ennusteet, jotka sisältävät tietoja myös käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista.

20 artikla

Varainhoitovuoden talousarvion toteutuma

1.   Jos 97 artiklassa tarkoitettu talousarvion toteutuma on ylijäämäinen, siitä maksetaan komissiolle takaisin vuoden aikana maksettua rahoitusosuutta vastaava määrä. Varainhoitovuoden aikana maksettua unionin rahoitusosuutta vastaavan määrän ylittävä osuus talousarvion toteutumasta otetaan unionin elimen seuraavan varainhoitovuoden talousarvioon tulona.

Ensimmäistä alakohtaa sovelletaan myös silloin, kun unionin elimen tulot muodostuvat unionin rahoitusosuuden lisäksi maksuista.

Talousarvioon otetun rahoitusosuuden ja unionin elimelle todellisuudessa maksetun rahoitusosuuden erotus peruutetaan.

Unionin elimen on toimitettava vuoden n tammikuun 31 päivään mennessä arvio vuoden n – 1 talousarvion toteutumasta, joka palautetaan talousarvioon myöhemmin vuonna n, täydentääkseen jo käytettävissä olevia, vuoden n – 2 talousarvion toteutumaa koskevia tietoja. Komissio ottaa nämä tiedot asianmukaisesti huomioon arvioidessaan unionin elimen vuoden n + 1 rahoitustarvetta.

2.   Jos perustamissäädöksessä todetaan, että maksuista saatavat tulot osoitetaan tiettyjen menoluokkien kattamiseen, unionin elin voi poikkeustapauksissa siirtää maksujen saldon seuraavalle varainhoitovuodelle käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina niiden palvelujen tarjoamiseen liittyviä toimintoja varten, joita maksut koskevat.

3.   Jos 97 artiklassa tarkoitettu talousarvion toteutuma on alijäämäinen, se kirjataan unionin elimen seuraavan varainhoitovuoden talousarvioon maksumäärärahoina tai tarvittaessa vähennetään unionin elimen talousarvion ylijäämäisestä toteutumasta seuraavien varainhoitovuosien aikana.

4.   Tulot tai maksumäärärahat otetaan unionin elimen talousarvioon ennen talousarvion hyväksymistä soveltamalla asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 39 artiklassa tarkoitettua oikaisukirjelmämenettelyä ja unionin elimen talousarvion toteutuksen aikana lisätalousarviolla.

4   LUKU

Laskentayksikön periaate

21 artikla

Euron käyttö

Unionin elimen talousarvio laaditaan ja toteutetaan ja tilinpäätös esitetään euroina. Kassavaroja varten tilinpitäjällä ja ennakkomaksujärjestelmien osalta ennakoiden hoitajalla on kuitenkin valtuudet suorittaa maksutapahtumia muissa valuutoissa kunkin unionin elimen varainhoitoa koskevissa säännöksissä säädetyin edellytyksin.

5   LUKU

Yleiskatteisuusperiaate

22 artikla

Määritelmä ja soveltamisala

Tulojen kokonaismäärän on katettava maksumäärärahojen kokonaismäärä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 23 artiklan soveltamista. Tulot ja menot otetaan talousarvioon kokonaisuudessaan vähentämättä niitä toisistaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 25 artiklan soveltamista.

23 artikla

Käyttötarkoitukseensa sidotut tulot

1.   Ulkoiset ja sisäiset käyttötarkoitukseensa sidotut tulot osoitetaan tietyn menoerän rahoittamiseen.

2.   Ulkoiset käyttötarkoitukseensa sidotut tulot muodostuvat seuraavista:

a)

jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden, molemmissa tapauksissa niiden valtiolliset elimet mukaan luettuina, yhteisöjen tai luonnollisten henkilöiden rahoitusosuudet eräisiin unionin elinten toimiin, jos tästä säädetään unionin elimen sekä jäsenvaltioiden, kolmansien maiden, valtiollisten elinten, yhteisöjen tai luonnollisten henkilöiden välisessä sopimuksessa;

b)	määrättyyn käyttötarkoitukseen osoitetut tulot, kuten tulot rahastoista, avustukset, lahjat ja testamenttilahjoitukset;

c)	kolmansien maiden tai unionin ulkopuolisten elinten a alakohdan soveltamisalaan kuulumattomat rahoitusosuudet, jotka liittyvät unionin elinten toimintaan: — tulot 7 artiklassa tarkoitetuista tilapäisistä avustuksista; — tulot 8 artiklassa tarkoitetuista valtuutussopimuksista;

d)	3 kohdassa tarkoitetut sisäiset käyttötarkoitukseensa sidotut tulot, siltä osin kuin ne liittyvät tämän kohdan a–c alakohdassa tarkoitettuihin muihin tuloihin;

e)	tulot 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista maksuista.

3.   Sisäiset käyttötarkoitukseensa sidotut tulot muodostuvat seuraavista:

a)	tulot, jotka ovat peräisin kolmansilta osapuolilta näille tilauksesta toimitetuista tarvikkeista, suoritetuista palveluista ja tehdyistä urakoista, lukuun ottamatta 6 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja maksuja;

b)	tulot uusittavien tai käytöstä poistettavien ajoneuvojen, tarvikkeiden, rakennelmien ja aineiden sekä tieteellisiin ja teknisiin tarkoituksiin käytettävien laitteiden myynnistä, kun kirjanpitoarvo on täysin poistettu;

c)	tulot, jotka saadaan aiheettomasti maksettujen määrien palauttamisesta 62 artiklan mukaisesti;

d)	tulot unionin toimielimille tai muille unionin elimille toimitetuista tarvikkeista, suoritetuista palveluista ja tehdyistä urakoista;

e)	vakuutuskorvauksista saadut määrät;

f)	vuokratulot;

g)	julkaisujen ja elokuvien sekä niiden sähköisten tallenteiden myynnistä saatavat tulot;

h)	jäljempänä 25 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisista verojen palautuksista saatavat tulot.

4.   Perustamissäädöksessä voidaan myös säätää, että tulot sidotaan tiettyihin menoihin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 23 artiklan 2 kohdan e alakohdan soveltamista. Tällaiset tulot ovat sisäisiä käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja, jollei perustamissäädöksessä toisin säädetä.

5.   Kaikkien 2 kohdan a–c alakohdassa sekä 3 kohdan a ja d alakohdassa tarkoitettujen tulojen on katettava kaikki kyseiseen toimeen tai käyttötarkoitukseen liittyvät välittömät ja välilliset menot.

6.   Unionin elimen talousarviossa on ulkoisia ja sisäisiä käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja varten erityisiä budjettikohtia, joissa ilmoitetaan mahdollisuuksien mukaan myös tulojen määrä.

Menoja ja tuloja koskevaan ennakkoarvioon voidaan ottaa ainoastaan sellaiset käyttötarkoitukseensa sidotut tulot, joiden määrästä on varmuus ennakkoarvion laatimisajankohtana.

24 artikla

Lahjoitukset

1.   Johtaja voi ottaa vastaan erilaisia unionin elimen hyväksi tarkoitettuja lahjoituksia, kuten rahastoja, avustuksia, lahjoja sekä testamenttilahjoituksia.

2.   Sellaisten lahjoitusten vastaanottamiseen, joista voi aiheutua kuluja, on pyydettävä etukäteen hallintoneuvoston tai, jos tämä on perustamissäädöksen mukaan mahdollista, johtokunnan lupa, ja hallintoneuvoston tai johtokunnan on annettava lausuntonsa kahden kuukauden kuluessa siitä, kun pyyntö esitettiin sille. Jos hallintoneuvosto tai, jos tämä on perustamissäädöksen mukaan mahdollista, johtokunta ei tee päätöstä mainitun määräajan kuluessa, lahjoitus katsotaan hyväksytyksi.

25 artikla

Vähennyksiä ja valuuttakurssimukautuksia koskevat säännöt

1.   Maksupyynnöistä voidaan tehdä seuraavat vähennykset, minkä jälkeen ne hyväksytään nettomääräisinä:

a)	hankintasopimusten osapuolille tai tuensaajille määrätyt seuraamukset;

b)	yksittäisistä laskuista ja kustannusselvityksistä myönnetyt alennukset, hyvitykset ja vähennykset;

c)	aiheettomasti maksettujen rahamäärien oikaisut.

Ensimmäisen alakohdan c alakohdassa tarkoitetut oikaisut voidaan tehdä suorina vähennyksinä samalle saajalle suoritettavista uusista väli- tai loppumaksuista, jotka katetaan samasta luvusta, samalta momentilta ja samana varainhoitovuotena kuin liiallisena maksettu määrä.

Ensimmäisen alakohdan c alakohdassa tarkoitettuihin vähennyksiin sovelletaan unionin kirjanpitosääntöjä.

2.   Unionin elimen talousarvioon otetaan verottomana niiden unionin elimelle toimitettujen tuotteiden tai suoritettujen palvelujen hinta, joihin sisältyvät verot jäsenvaltiot palauttavat unionin elimelle Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan mukaisesti, jos pöytäkirjaa sovelletaan unionin elimeen.

3.   Unionin elimen talousarvioon voidaan ottaa niiden unionin elimelle toimitettujen tuotteiden tai suoritettujen palvelujen hinta, joihin sisältyvät verot kolmannet maat palauttavat unionin elimelle asiaan sovellettavien sopimusten perusteella

a)	verottomana;

b)	verollisena. Tällöin verojen palautukset katsotaan sisäisiksi käyttötarkoitukseensa sidotuiksi tuloiksi.

4.   Kansalliset verot, jotka unionin elin mahdollisesti maksaa väliaikaisesti 2 ja 3 kohdan mukaisesti, kirjataan väliaikaistilille, kunnes kyseinen jäsenvaltio palauttaa ne.

5.   Mahdollinen alijäämäinen talousarvion toteutuma otetaan unionin elimen talousarvioon menona.

6.   Unionin elimen talousarvion toteuttamisen aikana kirjatut valuuttakurssierot voidaan oikaista. Lopputulos sisällytetään varainhoitovuoden talousarvion toteutumaan.

6   LUKU

Erittelyperiaate

26 artikla

Yleiset säännökset

Määrärahat osoitetaan käyttötarkoitukseensa ja eritellään osastoittain ja luvuittain. Luvut jaetaan momentteihin ja alamomentteihin.

27 artikla

Määrärahasiirrot

1.   Johtaja voi siirtää määrärahoja

a)	osastosta toiseen enintään 10 prosenttia siihen budjettikohtaan osoitetuista vuoden määrärahoista, josta määrärahat siirretään;

b)	luvusta toiseen ja momentilta toiselle rajoituksitta.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun enimmäismäärän lisäksi johtaja voi ehdottaa hallintoneuvostolle tai, jos tämä on perustamissäädöksen mukaan mahdollista, johtokunnalle määrärahojen siirtämistä osastosta toiseen. Jos hallintoneuvosto tai, jos tämä on perustamissäädöksen mukaan mahdollista, johtokunta ei hyväksy määrärahasiirtoja, sen on ilmoitettava vastustava kantansa kolmen viikon kuluessa. Jos tämä määräaika ylittyy, siirrot katsotaan hyväksytyiksi.

3.   Tämän artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti tehtyihin määrärahasiirtoesityksiin ja määrärahasiirtoihin on liitettävä asianmukaiset yksityiskohtaiset perustelut, joista käy ilmi määrärahojen toteutuminen ja joihin sisältyy ennakkoarvio tarpeista varainhoitovuoden loppuun sekä niiden budjettikohtien osalta, joihin määrärahoja siirretään, että niiden budjettikohtien osalta, joista määrärahoja siirretään.

4.   Johtaja ilmoittaa kaikista määrärahasiirroista viipymättä hallintoneuvostolle. Johtaja ilmoittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kaikista 2 kohdan mukaisesti tehdyistä määrärahasiirroista.

28 artikla

Määrärahasiirtoja koskevat erityissäännöt

1.   Määrärahoja voidaan siirtää ainoastaan sellaisiin budjettikohtiin, joihin on unionin elimen talousarviossa vahvistettu määräraha tai jotka on varustettu merkinnällä ”pro memoria”.

2.   Käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja vastaavat määrärahat voidaan siirtää ainoastaan, jos ne pysyvät sidottuina käyttötarkoitukseensa.

7   LUKU

Moitteettoman varainhoidon periaate

29 artikla

Taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteet / moitteettoman varainhoidon periaate

1.   Määrärahat käytetään moitteettoman varainhoidon periaatteen eli taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteiden mukaisesti.

2.   Taloudellisuuden periaate edellyttää, että varat, joita unionin elin käyttää toimintojensa toteuttamiseksi, otetaan käyttöön oikeaan aikaan ja että ne ovat määrältään riittävät, laadultaan asianmukaiset ja kustannuksiltaan mahdollisimman edulliset.

Tehokkuuden periaatteen tarkoituksena on saavuttaa käytetyillä varoilla parhaat mahdolliset tulokset.

Vaikuttavuuden periaatteen tarkoituksena on saavuttaa toiminnalle asetetut tavoitteet ja siltä odotetut tulokset.

3.   Unionin elin suorittaa asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 50 artiklassa tarkoitetun vertailun.

Vertailun yhteydessä on laadittava

—	arvio unionin elimen horisontaalisten palvelujen tehokkuudesta;

—	kustannus-hyötyanalyysi, jossa tarkastellaan palvelujen yhteiskäyttöä tai niiden siirtämistä kokonaan toiselle unionin elimelle tai komissiolle.

Suorittaessaan ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitettua vertailua unionin elimen on huolehdittava tarvittavista järjestelyistä eturistiriitojen ehkäisemiseksi.

4.   Kaikille unionin elimen talousarvion kattamille toiminnan aloille on vahvistettava erityiset mitattavissa ja toteutettavissa olevat, asiaan kuuluvat ja ajallisesti määrätyt tavoitteet. Näiden tavoitteiden toteuttamista valvotaan toiminnoittain vahvistettujen tulosindikaattoreiden avulla, ja johtaja toimittaa asiaa koskevat tiedot hallintoneuvostolle. Nämä tiedot toimitetaan vuosittain, ja ne esitetään viimeistään unionin elimen talousarvioesityksen liiteasiakirjoissa.

5.   Päätöksenteon tehostamiseksi unionin elin arvioi ohjelmia tai toimintoja etu- ja jälkikäteen komission laatimien ohjeiden mukaisesti. Arviointia sovelletaan kaikkiin ohjelmiin ja toimiin, joista aiheutuu huomattavia menoja, ja arviointien tulokset ilmoitetaan hallintoneuvostolle.

6.   Johtaja laatii toimintasuunnitelman, jossa käsitellään 5 kohdassa tarkoitettujen arviointien päätelmien seurantaa, ja raportoi suunnitelman etenemisestä kahdesti vuodessa komissiolle ja säännöllisesti hallintoneuvostolle.

7.   Hallintoneuvosto tarkastelee 6 kohdassa tarkoitetun toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa.

30 artikla

Talousarvion toteuttamisen sisäinen valvonta

1.   Unionin elimen talousarvion toteuttamisessa noudatetaan vaikuttavaa ja tehokasta sisäistä valvontaa.

2.   Unionin elimen talousarvion toteuttamisen yhteydessä sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan prosessia, jota sovelletaan hallinnon kaikilla tasoilla ja jonka avulla on tarkoitus saada riittävä varmuus siitä, että seuraavat tavoitteet saavutetaan:

a)	toimien vaikuttavuus, tehokkuus ja taloudellisuus;

b)	raportoinnin luotettavuus;

c)	varojen ja tietojen turvaaminen;

d)	petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisy, havaitseminen, korjaaminen ja seuranta;

e)	tilien perustana olevien toimien laillisuuteen ja asianmukaisuuteen liittyvien riskien riittävä hallinta ottaen huomioon ohjelmien monivuotisuus ja suoritettavien maksujen luonne.

3.   Vaikuttavan sisäisen valvonnan on perustuttava parhaisiin kansainvälisiin käytäntöihin, ja siihen on kuuluttava erityisesti seuraavat:

a)	tehtävien eriyttäminen;

b)	asianmukainen riskinhallinta- ja valvontastrategia, mukaan lukien varojen saajien tasolla tehtävät tarkastukset;

c)	eturistiriitojen välttäminen;

d)	asianmukainen kirjausketju ja tietojärjestelmiin sisältyvien tietojen eheys;

e)	tulosten ja havaittujen sisäiseen valvontaan liittyvien puutteiden ja poikkeusten seurantamenettelyt;

f)	sisäisen valvontajärjestelmän moitteettoman toiminnan säännöllinen arviointi.

4.   Tehokkaan sisäisen valvonnan on perustuttava seuraaviin tekijöihin:

a)	valvontaketjuun kuuluvien toimijoiden kesken yhteensovitetun asianmukaisen riskinhallinta- ja valvontastrategian toteuttaminen;

b)	toteutettujen tarkastusten tulosten asettaminen kaikkien valvontaketjuun kuuluvien toimijoiden saataville;

c)	tarvittaessa riippumattomien tarkastuslausuntojen hyödyntäminen edellyttäen, että ne perustuvat laadultaan asianmukaiseen ja hyväksyttävään toimintaan, joka on tapahtunut hyväksyttyjen standardien mukaisesti;

d)	korjaavien toimenpiteiden, tarvittaessa myös varoittavien seuraamusten, soveltaminen oikea-aikaisesti;

e)	päällekkäisten tarkastusten välttäminen;

f)	valvonnan kustannustehokkuuden parantaminen.

8   LUKU

Avoimuusperiaate

31 artikla

Tilinpäätösten, talousarvioiden ja selvitysten julkaiseminen

1.   Unionin elimen talousarvion laatimisessa ja toteuttamisessa ja tilinpäätöksen laatimisessa noudatetaan avoimuusperiaatetta.

2.   Unionin elimen talousarvion tiivistelmä sekä unionin elimen mahdollisten lisätalousarvioiden tiivistelmät julkaistaan lopullisessa muodossaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä kolmen kuukauden kuluessa niiden hyväksymisestä.

Tiivistelmässä on oltava viisi tärkeintä tulojen budjettikohtaa ja viisi tärkeintä unionin elimen hallinnollisen ja toimintatalousarvion menojen budjettikohtaa, henkilöstötaulukko sekä kokoaikaisina työntekijöinä ilmaistu arvio sellaisten sopimussuhteisten toimihenkilöiden lukumäärästä, joita varten on varattu määrärahat, ja arvio kansallisten asiantuntijoiden lukumäärästä. Vastaavat numerotiedot on annettava myös edelliseltä varainhoitovuodelta.

3.   Lopullisesti vahvistettu unionin elimen talousarvio, henkilöstötaulukko ja unionin elimen lisätalousarviot mukaan luettuina, toimitetaan yhdessä sellaisten sopimussuhteisten toimihenkilöiden kokoaikaisina työntekijöinä ilmaistun lukumäärän kanssa, joita varten on varattu määrärahat, ja kansallisten asiantuntijoiden lukumäärän kanssa tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja komissiolle sekä julkaistaan unionin elimen internetsivustolla neljän viikon kuluttua vahvistamisesta.

4.   Unionin elimen on julkaistava internetsivustollaan viimeistään seuraavan varainhoitovuoden 30 päivänä kesäkuuta tiedot unionin elimen talousarviosta peräisin olevien varojen saajista, mukaan lukien asiantuntijat, joiden kanssa on tehty sopimus 89 artiklan mukaisesti, komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 (7) 21 artiklan 2, 3 ja 4 kohdan mukaisesti vakiomuotoisina. Julkaistujen tietojen on oltava helposti saatavilla, läpinäkyviä ja kattavia. Nämä tiedot on asetettava saataville noudattaen asianmukaisesti luottamuksellisuutta ja turvallisuutta koskevia vaatimuksia, erityisesti asetuksessa (EY) N:o 45/2001 säädettyä henkilötietojen suojaa.

III   OSASTO

TALOUSARVION LAATIMINEN JA RAKENNE

1   LUKU

Unionin elimen talousarvion laatiminen

32 artikla

Vuotuiset ja monivuotiset ohjelmat

1.   Unionin elin laatii ohjelma-asiakirjan, joka sisältää monivuotiset ja vuotuiset ohjelmat ja jossa otetaan huomioon komission antamat suuntaviivat.

2.   Monivuotisessa ohjelmassa vahvistetaan

—	yleinen strateginen ohjelma, mukaan lukien tavoitteet, odotettavissa olevat tulokset ja tulosindikaattorit,

—	resursseja koskeva suunnitelma, mukaan lukien monivuotinen talousarvio ja henkilöresurssit.

Resursseja koskevassa suunnitelmassa esitetään raportointia varten kvalitatiivista ja kvantitatiivista tietoa henkilöresursseista ja talousarviosta ja erityisesti

—	varainhoitovuosien n – 1 ja n osalta tiedot henkilöstösäännöissä tarkoitettujen virkamiesten ja väliaikaisten ja sopimussuhteisten toimihenkilöiden sekä kansallisten asiantuntijoiden määristä;

—	varainhoitovuoden n – 1 osalta arvio 97 artiklassa tarkoitetuista talousarviotapahtumista sekä tiedot sijaintijäsenvaltion mahdollisista luontoissuorituksista unionin elimelle;

—	varainhoitovuoden n + 1 osalta arvio henkilöstösäännöissä tarkoitettujen virkamiesten ja väliaikaisten ja sopimussuhteisten toimihenkilöiden määristä;

—	sen jälkeisiltä vuosilta ohjeellinen talousarvio ja henkilöresursseja koskeva suunnitelma.

Komissio lähettää unionin elimelle asianmukaisten yksiköidensä lausunnon henkilöresursseja koskevasta suunnitelmaluonnoksesta.

Jos unionin elin ei ota komission yksiköiden lausuntoa asianmukaisesti huomioon, sen on annettava komissiolle riittävä selitys.

Resursseja koskevaa suunnitelmaa päivitetään vuosittain. Strategista ohjelmaa päivitetään tarvittaessa erityisesti perustamissäädöksessä tarkoitettujen kokonaisarviointien tulosten huomioon ottamiseksi.

3.   Unionin elimen vuotuisessa työohjelmassa esitetään yksityiskohtaiset tavoitteet ja odotettavissa olevat tulokset, tulosindikaattorit mukaan lukien. Lisäksi siihen on sisällytettävä kuvaus rahoitettavasta toimesta (rahoitettavista toimista) sekä maininta kullekin toimelle osoitetuista taloudellisista ja henkilöresursseista. Vuotuisen työohjelman on oltava yhdenmukainen 1 kohdassa tarkoitetun monivuotisen ohjelman kanssa.

Siinä on ilmoitettava selkeästi, mitä unionin elimen tehtäviä on lisätty, poistettu tai muutettu edelliseen varainhoitovuoteen verrattuna.

4.   Vuotuiseen työohjelmaan tehtävät merkittävät muutokset hyväksytään samalla menettelyllä kuin alkuperäinen työohjelma perustamissäädöksen sekä tämän asetuksen 33 artiklan säännösten mukaisesti.

Hallintoneuvosto voi siirtää valtuudet tehdä vuotuiseen työohjelmaan muita kuin olennaisia muutoksia unionin elimen tulojen ja menojen hyväksyjälle.

33 artikla

Talousarvion laatiminen

1.   Talousarvio laaditaan perustamissäädöksen säännösten mukaisesti.

2.   Unionin elin toimittaa komissiolle vuosittain viimeistään 31 päivänä tammikuuta alustavan ennakkoarvion tuloistaan ja menoistaan sekä kyseistä ennakkoarviota koskevat yleiset perustelut.

3.   Asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 37 artiklan mukaisesti unionin elin toimittaa vuosittain komissiolle, Euroopan parlamentille ja neuvostolle ennakkoarvion tuloistaan ja menoistaan perustamissäädöksessä vahvistetulla tavalla.

4.   Unionin elimen tuloja ja menoja koskevaan ennakkoarvioon on sisällytettävä

a)	henkilöstötaulukko, jossa vahvistetaan talousarviomäärärahojen perusteella hyväksyttyjen vakinaisten ja väliaikaisten toimien määrä palkkaluokittain ja ura-alueittain;

b)	uusia toimia koskevien pyyntöjen perustelut, jos henkilöstömäärät muuttuvat;

c)	neljännesvuosittainen arvio kassasta- ja kassaanmaksuista;

d)

tiedot kaikkien aiemmin asetettujen tavoitteiden toteuttamisesta toimintokohtaisesti. Arviointien tuloksia tarkastellaan ja käytetään niiden hyötyjen osoittamiseksi, joita unionin elimen ehdotetun talousarvion kasvattamisella tai pienentämisellä suhteessa vuoden n talousarvioon voidaan saada aikaan.

5.   Unionin elin lähettää vuosittain viimeistään 31 päivänä tammikuuta komissiolle, Euroopan parlamentille ja neuvostolle 32 artiklassa tarkoitetun ohjelma-asiakirjan luonnoksen sekä mahdolliset myöhemmin päivitetyt versiot ohjelma-asiakirjasta.

6.   Komissio toimittaa unionin elimen ennakkoarvion Euroopan parlamentille ja neuvostolle talousarvion vahvistamisen yhteydessä ja tekee ehdotuksen unionin elimelle osoitettavan rahoitusosuuden määrästä sekä elimelle tarpeelliseksi katsomastaan henkilömäärästä. Heti kun komissio on laatinut talousarvioesityksen, se toimittaa luonnoksen unionin elimen henkilöstötaulukoksi ja kokoaikaisina työntekijöinä ilmaistun arvion sellaisten sopimussuhteisten toimihenkilöiden ja kansallisten asiantuntijoiden määrästä, joita varten ehdotetaan varattavan määrärahat.

7.   Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät unionin elimen henkilöstötaulukon ja kaikki siihen myöhemmin tehtävät muutokset 38 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Henkilöstötaulukko julkaistaan liitteenä yleisen talousarvion komissiota koskevassa pääluokassa III.

8.   Hallintoneuvosto hyväksyy unionin elimen talousarvion ja henkilöstötaulukon sekä 32 artiklassa tarkoitetun ohjelma-asiakirjan. Ne vahvistetaan lopullisesti, kun talousarvio, jossa vahvistetaan rahoitusosuuden määrä ja henkilöstötaulukko, on hyväksytty ja kun unionin elimen talousarvioon ja henkilöstötaulukkoon on sen jälkeen tehty mahdolliset tarvittavat muutokset.

9.   Siirtäessään uusia tehtäviä unionin elimelle komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle tarvittavat tiedot, jotta ne voivat arvioida uusien tehtävien vaikutusta unionin elimen resursseihin ja tarvittaessa mukauttaa sen rahoitusta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta lainsäädäntömenettelyjä perustamissäädöksen muuttamiseksi.

34 artikla

Lisätalousarviot

Unionin elimen talousarvioon, mukaan lukien henkilöstötaulukkoon, mahdollisesti tehtävistä muutoksista laaditaan lisätalousarvio, joka hyväksytään käyttäen samaa menettelyä kuin unionin elimen alkuperäinen talousarvio perustamissäädöksen säännösten sekä tämän asetuksen 33 artiklan mukaisesti.

2   LUKU

Unionin elimen talousarvion rakenne ja esitystapa

35 artikla

Unionin elimen talousarvion rakenne

Unionin elimen talousarvioon sisältyy tulo- ja menotaulukko.

36 artikla

Budjettinimikkeistö

Menotaulukon on perustuttava budjettinimikkeistöön, jossa menot luokitellaan niiden käyttötarkoituksen mukaan, sikäli kuin tämä on perusteltua unionin elimen toiminnan luonteen kannalta. Unionin elin määrittelee luokittelussa käytettävän budjettinimikkeistön, ja siinä on erotettava selkeästi toisistaan hallintomäärärahat ja toimintamäärärahat.

37 artikla

Unionin elimen talousarvion esitystapa

Unionin elimen talousarviossa esitetään

1.	tulotaulukossa: a) unionin elimen arvioidut tulot asianomaisen varainhoitovuoden aikana, jäljempänä ’vuosi n’; b) edellisen varainhoitovuoden arvioidut tulot sekä vuoden n – 2 tulot; c) asianmukainen selvitysosa kustakin tulopuolen budjettikohdasta;

2.

menotaulukossa: a) vuoden n maksusitoumus- ja maksumäärärahat; b) edellisen varainhoitovuoden maksusitoumus- ja maksumäärärahat sekä varainhoitovuoden n – 2 aikana sidotut ja maksetut menot, joista jälkimmäiset ilmaistaan myös prosenttiosuutena unionin elimen vuoden n talousarviosta; c) yhteenveto niiden tulevina varainhoitovuosina suoritettavien maksujen erääntymisaikatauluista, jotka perustuvat aiempina varainhoitovuosina tehtyihin talousarviositoumuksiin; d) asianmukainen selvitysosa kustakin alajaottelusta.

38 artikla

Henkilöstötaulukkoja koskevat säännöt

1.   Edellä 33 artiklassa tarkoitetussa henkilöstötaulukossa esitetään varainhoitovuodeksi hyväksyttyjen toimien määrän rinnalla vastaava luku edelliseltä varainhoitovuodelta sekä tosiasiallisesti täytettyjen toimien määrä. Henkilöstötaulukko muodostaa unionin elimessä ehdottoman ylärajan nimityksille. Nimitystä, joka johtaisi tämän rajan ylittymiseen, ei voida tehdä.

Hallintoneuvosto voi kuitenkin tehdä henkilöstötaulukkoon muutoksia, jotka koskevat enintään kymmentä prosenttia hyväksytyistä toimista, palkkaluokkiin AD 16, AD 15, AD 14 and AD 13 kuuluvia toimia lukuun ottamatta, edellyttäen, että

a)	ne eivät vaikuta täyttä varainhoitovuotta vastaavien henkilöstömäärärahojen määrään;

b)	ne eivät ylitä henkilöstötaulukossa myönnettyjen toimien kokonaismäärää;

c)	unionin elin on osallistunut unionin muiden elinten kanssa vertailuun, joka käynnistettiin komission henkilöstökartoituksen yhteydessä.

2.   Edellä 1 kohdan toisesta alakohdasta poiketen osa-aikaiset toimet, jotka nimittävä viranomainen on hyväksynyt henkilöstösääntöjen mukaisesti, voidaan korvata muilla nimityksillä. Jos henkilöstöön kuuluva pyytää hyväksymisen peruuttamista ennen myönnetyn ajanjakson päättymistä, unionin elin toteuttaa asianmukaiset toimet noudattaakseen mahdollisimman pian 1 kohdan toisen alakohdan b alakohdan mukaista kokonaismäärää.

IV   OSASTO

UNIONIN ELIMEN TALOUSARVION TOTEUTTAMINEN

1   LUKU

Yleiset säännökset

39 artikla

Talousarvion toteuttaminen moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti

1.   Tulojen ja menojen hyväksyjän tehtävistä vastaa johtaja. Hän toteuttaa talousarvion tuloja ja menoja unionin elimen varainhoitoa koskevien sääntöjen sekä moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti omalla vastuullaan ja annettujen määrärahojen rajoissa.

2.   Unionin elin osallistuu Euroopan petostentorjuntaviraston petostentorjuntatoimiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tulojen ja menojen hyväksyjällä olevaa petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisyyn ja havaitsemiseen liittyvää vastuuta.

40 artikla

Talousarvion toteuttamisvaltuuksien siirtäminen

1.   Johtaja voi siirtää talousarvion toteuttamisvaltuuksia henkilöstösääntöjen soveltamisalaan kuuluvalle unionin elimen henkilöstölle hallintoneuvoston hyväksymissä unionin elimen varainhoitoa koskevissa säännöissä määritettyjen edellytysten mukaisesti. Valtuutetut voivat toimia ainoastaan heille erikseen myönnettyjen valtuuksien rajoissa.

2.   Valtuutettu voi siirtää edelleen saamansa toteuttamisvaltuudet tämän asetuksen 114 artiklassa tarkoitetuissa soveltamissäännöissä täsmennettyjen edellytysten mukaisesti. Kukin edelleenvaltuutus edellyttää johtajan nimenomaista hyväksyntää.

41 artikla

Eturistiriidat

1.   Tämän osaston 2 luvussa tarkoitetut taloushallinnon toimijat tai talousarvion toteuttamiseen ja varainhallintoon, myös niiden valmistelua koskeviin toimiin, tilintarkastukseen tai varainhoidon valvontaan osallistuvat muut henkilöt eivät saa ryhtyä toimiin, joiden yhteydessä saattaa syntyä ristiriita henkilön omien etujen ja unionin elimen etujen välille.

Kun eturistiriita on mahdollinen, kyseisen henkilön on pidätyttävä tällaisista toimista ja annettava asia ratkaistavaksi toimivaltaiselle viranomaiselle, joka vahvistaa kirjallisesti, onko kyseessä eturistiriita. Kun eturistiriita todetaan, kyseisen henkilön on luovuttava kaikista asiaan liittyvistä tehtävistä. Toimivaltainen viranomainen toteuttaa tarvittavat jatkotoimet.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettu eturistiriita vallitsee, jos taloushallinnon toimijan tai muun henkilön tehtävien puolueeton ja objektiivinen hoitaminen vaarantuu perhe- tai tunnesiteisiin, poliittiseen tai kansalliseen yhteenkuuluvuuteen tai taloudellisiin etuihin liittyvästä tai mistä tahansa muusta syystä, jossa asianomaisella ja varojen saajalla on yhteinen etu.

3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettu toimivaltainen viranomainen on asianomaisen henkilöstön jäsenen esimies. Jos henkilöstön jäsen on johtaja, toimivaltainen viranomainen on hallintoneuvosto tai, jos tämä on perustamissäädöksen mukaan mahdollista, johtokunta.

4.   Unionin elin vahvistaa eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallitsemista koskevat säännöt.

42 artikla

Unionin elimen talousarvion toteuttamistapa

1.   Unionin elimen talousarvion toteuttaa johtaja niissä yksiköissä, jotka toimivat hänen alaisuudessaan.

2.   Sikäli kuin se on välttämätöntä, ulkopuolisille yksityisoikeudellisille yksiköille tai yhteisöille voidaan siirtää sopimuksella teknisiä asiantuntijatehtäviä sekä sellaisia hallinto-, valmistelu- ja avustustehtäviä, joiden suorittaminen ei edellytä julkisen vallan eikä arviointiin liittyvän harkintavallan käyttöä.

2   LUKU

Taloushallinnon toimijat

1   jakso

Tehtävien eriyttämisen periaate

43 artikla

Tehtävien eriyttäminen

Tulojen ja menojen hyväksyjä ja tilinpitäjä hoitavat eri tehtäviä, joita ei voi yhdistää keskenään.

2   jakso

Tulojen ja menojen hyväksyjä

44 artikla

Tulojen ja menojen hyväksyjän valtuudet ja tehtävät

1.   Tulojen ja menojen hyväksyjän tehtävänä on käsitellä tuloja ja menoja moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti ja huolehtia siitä, että käsittely on laillista ja asianmukaista.

2.   Edellä olevaa 1 kohtaa sovellettaessa tulojen ja menojen hyväksyjä laatii organisaatiorakenteen sekä tehtäviensä toteuttamiseen soveltuvat sisäiset valvontajärjestelmät noudattaen hallintoneuvoston tai, jos tämä on perustamissäädöksen mukaan mahdollista, johtokunnan vahvistamia vähimmäissääntöjä, jotka perustuvat komission omia yksiköitään varten vahvistamiin vastaaviin sääntöihin, ottaen samalla huomioon toimintaympäristön ja rahoitettavien toimien luonteeseen liittyvät riskit.

Rakenteen ja järjestelmien luomisessa hyödynnetään kattavaa riskinarviointia, jossa otetaan huomioon niiden kustannustehokkuus.

Tulojen ja menojen hyväksyjä voi perustaa yksiköissä asiantuntija- ja neuvontatoimen, jonka tarkoituksena on tukea tulojen ja menojen hyväksyjää tämän tehtäviin liittyvien riskien hallinnassa.

3.   Menojen toteuttamiseksi tulojen ja menojen hyväksyjä tekee talousarviositoumuksia ja oikeudellisia sitoumuksia, vahvistaa menoja, hyväksyy niitä maksettavaksi ja valmistelee määrärahojen käyttöä.

4.   Tulojen toteuttamiseen kuuluu saamisennusteiden laatiminen, perittävien maksujen vahvistaminen sekä perintämääräysten lähettäminen. Tulojen käsittelyyn voi kuulua myös vahvistetuista saatavista luopuminen.

5.   Tulojen ja menojen hyväksyjä säilyttää suoritettuja toimia koskevat tositteet viiden vuoden ajan päivästä, jona unionin elimen talousarvion toteutumisesta on päätetty myöntää vastuuvapaus. Tositteissa olevat henkilötiedot on mahdollisuuksien mukaan poistettava, kun kyseisiä tietoja ei tarvita talousarviota koskevassa vastuuvapausmenettelyssä eikä valvonnassa tai tarkastuksissa. Joka tapauksessa teleliikennetietojen säilyttämisen osalta sovelletaan asetuksen (EY) N:o 45/2001 37 artiklan 2 kohdan säännöksiä.

45 artikla

Ennakkotarkastukset

1.   Kaikille 44 artiklassa tarkoitetuille tapahtumille on suoritettava ainakin ennakkotarkastus, joka perustuu asiakirjatarkastukseen sekä saatavilla oleviin aiempien tarkastusten tuloksiin, jotka koskevat tapahtuman toiminnallisia ja taloudellisia näkökohtia.

Ennakkotarkastukset kattavat tapahtuman luomisen ja sen tarkastamisen.

2.   Tapahtuman luomisella tarkoitetaan kaikkia tapahtumia, joilla valmistellaan 33 ja 34 artiklassa tarkoitettujen tulojen ja menojen hyväksyjien vastuulla olevaa unionin elimen talousarvion toimeenpanoa.

3.   Tapahtuman ennakkotarkastuksella tarkoitetaan kaikkia ennakkotarkastuksia, jotka tulojen ja menojen hyväksyjä on ottanut käyttöön tapahtuman toiminnallisten ja taloudellisten näkökohtien tarkastamiseksi.

4.   Ennakkotarkastuksissa tarkistetaan vaadittujen tositteiden ja muiden käytettävissä olevien tietojen yhdenmukaisuus. Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä päättää ennakkotarkastusten suorittamistiheydestä ja perusteellisuudesta ottaen huomioon riskit ja kustannustehokkuuden. Maksun vahvistamisesta vastuussa oleva tulojen ja menojen hyväksyjä pyytää epäselvissä tapauksissa lisätietoja tai suorittaa tarkastuksen paikalla saadakseen ennakkotarkastuksen yhteydessä kohtuullisen varmuuden.

Ennakkotarkastusten tavoitteena on varmistaa, että

a)	meno on säännönmukainen ja vastaa sovellettavia säännöksiä;

b)	edellä 29 artiklassa tarkoitettua moitteettoman varainhoidon periaatetta on noudatettu.

Tulojen ja menojen hyväksyjä voi tarkastuksissa katsoa, että joukko samankaltaisia yksittäisiä maksutapahtumia, jotka koskevat henkilöstön palkkoihin tai eläkkeisiin taikka virkamatka- tai sairauskulukorvauksiin liittyviä toistuvia menoja, muodostaa yhden tapahtuman.

5.   Kunkin yksittäisen tapahtuman osalta tarkastuksen suorittaa henkilöstön jäsen, joka ei saa olla tapahtuman luonut henkilö eikä hänen alaisensa.

46 artikla

Jälkitarkastukset

1.   Tulojen ja menojen hyväksyjä voi toteuttaa jälkikäteisvalvontaa tarkastaakseen tapahtumat, jotka on jo hyväksytty ennakkovalvonnan pohjalta. Tällainen valvonta voidaan toteuttaa riskianalyysiin perustuvan otannan avulla.

2.   Jälkitarkastukset voidaan toteuttaa asiakirjojen pohjalta ja tarvittaessa paikalla.

Jälkitarkastuksissa varmistetaan, että unionin elimen talousarviosta rahoitettavat toimet toteutetaan asianmukaisesti ja erityisesti että 45 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja kriteereitä on noudatettu.

Tulojen ja menojen hyväksyjä tarkistaa jälkitarkastusten tulokset vähintään kerran vuodessa havaitakseen mahdolliset järjestelmään liittyvät ongelmat. Tulojen ja menojen hyväksyjä toteuttaa tarvittavat toimenpiteet ongelmien korjaamiseksi.

Edellä 1 kohdassa tarkoitettua riskianalyysia tarkistetaan tarkastustulosten ja muiden keskeisten tietojen pohjalta.

Tulojen ja menojen hyväksyjä laatii monivuotisten ohjelmien osalta monivuotisen tarkastusstrategian, jossa määritellään tarkastusten luonne ja laajuus ja se, miten tuloksia mitataan vuosikohtaisesti varmuuden hankkimiseksi vuosittain.

3.   Ennakko- ja jälkikäteisvalvontaa ei saa suorittaa sama henkilöstö. Jälkikäteisvalvonnasta vastaavat henkilöstön jäsenet eivät saa olla ennakkovalvonnasta vastaavien henkilöstön jäsenten alaisia.

Kun tulojen ja menojen hyväksyjä tarkastaa tuensaajien tilejä jälkikäteisvalvonnan yhteydessä, tarkastuksessa sovelletaan selkeitä, johdonmukaisia ja avoimia sääntöjä, joissa otetaan huomioon sekä unionin elimen että tarkastuksen kohteiden oikeudet.

4.   Edellä 3 kohdassa tarkoitetulla taloustapahtumia valvovalla henkilöstöllä on oltava tehtävien edellyttämä ammatillinen pätevyys. Heidän on noudatettava unionin elimen vahvistamaa johtosääntöä, joka perustuu komission yksiköilleen vahvistamiin sääntöihin.

47 artikla

Konsolidoitu vuotuinen toimintakertomus

1.   Tulojen ja menojen hyväksyjä laatii hallintoneuvostolle tehtäviensä suorittamista koskevan konsolidoidun vuotuisen toimintakertomuksen, jossa esitetään

a)

tiedot seuraavista: — elimen vuotuisen työohjelman täytäntöönpano sekä talousarvion ja 38 artiklassa tarkoitettujen henkilöresurssien toteuttaminen; — hallintojärjestelmät ja sisäiset valvontajärjestelmät, mukaan lukien yhteenveto sisäisen tarkastajan suorittamien sisäisten tarkastusten määrästä ja tyypistä, sisäisen tarkastuksen yksiköistä, annetuista suosituksista ja näiden suositusten sekä aiempien vuosien suositusten johdosta toteutetuista toimenpiteistä, 82 ja 83 artiklan mukaisesti; — tilintarkastustuomioistuimen huomautukset sekä niiden pohjalta toteutetut toimenpiteet; — tilit sekä varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallintoa koskeva selvitys, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 92, 96 ja 97 artiklan soveltamista;

b)

tulojen ja menojen hyväksyjän lausuma, jonka mukaan, jollei tulojen ja menojen tiettyihin aloihin liittyvissä varaumissa toisin mainita, hänellä on kohtuullinen varmuus siitä, että — kertomuksen tiedot ovat oikeat ja riittävät; — kertomuksessa kuvattuun toimintaan osoitetut varat on käytetty aiottuun tarkoitukseensa moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti; — käytössä olevat valvontamenettelyt antavat riittävät takeet siitä, että tilien perustana olevat toimet ovat laillisia ja asianmukaisia.

Konsolidoidusta vuotuisesta toimintakertomuksesta on käytävä ilmi, vastaavatko saavutetut tulokset asetettuja tavoitteita, millaisia riskejä tapahtumiin liittyy, miten käyttöön asetetut varat on käytetty ja miten tehokkaasti ja vaikuttavasti sisäinen valvontajärjestelmä toimii, ja siihen on sisällyttävä yleisarvio tarkastusten kustannustehokkuudesta.

Konsolidoitu vuotuinen toimintakertomus toimitetaan hallintoneuvoston arvioitavaksi.

2.   Hallintoneuvosto toimittaa konsolidoidun vuotuisen toimintakertomuksen sekä sitä koskevan arvion vuosittain viimeistään 1 päivänä heinäkuuta tilintarkastustuomioistuimelle, komissiolle, Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

3.   Perustamissäädöksessä voidaan asettaa muita raportointivelvollisuuksia asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa erityisesti, jos raportointi on tarpeen elimen toimialan luonteen vuoksi.

48 artikla

Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

1.   Jos toimien taloushallintoon ja valvontaan osallistuva henkilöstön jäsen katsoo, että päätös, jonka täytäntöönpanon hänen esimiehensä antaa hänen tehtäväkseen tai jonka hänen esimiehensä antaa hänen hyväksyttäväkseen, on sääntöjenvastainen tai vastoin moitteettoman varainhoidon periaatteita tai ammatillisia sääntöjä, joita asianomaisen henkilöstön jäsenen on noudatettava, hänen on ilmoitettava asiasta kirjallisesti johtajalle, jonka on vastattava kirjallisesti. Jos johtaja ei puutu asiaan tai vahvistaa alkuperäisen päätöksen tai toimeksiannon ja henkilöstön jäsen katsoo, että vahvistus ei ole asianmukainen vastaus hänen esittämäänsä ongelmaan, henkilöstön jäsenen on ilmoitettava kirjallisesti asiasta 54 artiklan 5 kohdassa tarkoitetulle tutkintaelimelle ja hallintoneuvostolle.

2.   Jos kyseessä on laiton toiminta, petos tai lahjonta, joka saattaa vahingoittaa unionin etuja, henkilöstön jäsenen on ilmoitettava asiasta sovellettavassa lainsäädännössä nimetyille viranomaisille ja elimille. Unionin elimen taloushallinnon tarkastuksia suorittavien ulkopuolisten tarkastajien kanssa tehdyissä sopimuksissa määrätään ulkopuolisen tarkastajan velvoitteesta ilmoittaa tulojen ja menojen hyväksyjälle epäillystä laittomasta toiminnasta, petoksesta tai lahjonnasta, joka saattaa vahingoittaa unionin etuja.

49 artikla

Talousarvion toteuttamisvaltuuksien siirtäminen

Jos kyseessä on 40 artiklan mukainen talousarvion toteuttamisvaltuuksien siirtäminen tai edelleensiirtäminen, valtuutettuihin ja edelleenvaltuutettuihin tulojen ja menojen hyväksyjiin sovelletaan 44 artiklan 1, 2 ja 3 kohtaa soveltuvin osin.

3   jakso

Tilinpitäjä

50 artikla

Tilinpitäjän toimivaltuudet ja tehtävät

1.   Hallintoneuvosto nimeää tilinpitäjän, joka on henkilöstösääntöjen alainen ja joka on tehtäviään hoitaessaan täysin riippumaton. Tilinpitäjällä on unionin elimessä seuraavat tehtävät:

a)	maksujen moitteeton suorittaminen, tulojen kantaminen ja vahvistettujen saamisten perintä;

b)	tilinpäätöksen laatiminen ja esittäminen IX osaston mukaisesti;

c)	kirjanpito IX osaston mukaisesti;

d)	kirjanpidossa noudatettavien sääntöjen soveltaminen IX osaston mukaisesti sekä tililuettelon laatiminen komission tilinpitäjän vahvistamien sääntöjen mukaisesti;

e)

kirjanpitojärjestelmien määritteleminen ja hyväksyminen sekä tarvittaessa sellaisten tulojen ja menojen hyväksyjän määrittelemien järjestelmien hyväksyminen, joiden tarkoituksena on tuottaa tai perustella kirjanpitotietoja; tilinpitäjä valtuutetaan tätä varten tarkistamaan milloin tahansa, että hyväksymisperusteita on noudatettu;

f)	kassanhallinta.

2.   Vähintään kaksi unionin elintä voi nimetä saman tilinpitäjän.

Unionin elimet voivat myös sopia komission kanssa siitä, että komission tilinpitäjä toimii unionin elimen tilinpitäjänä.

Unionin elimet voivat myös siirtää komission tilinpitäjälle osan unionin elimen tilinpitäjän tehtävistä ottaen huomioon 29 artiklassa tarkoitetun kustannus-hyötyanalyysin.

Tässä alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa niiden on huolehdittava tarvittavista järjestelyistä eturistiriitojen ehkäisemiseksi.

3.   Tilinpitäjän on saatava tulojen ja menojen hyväksyjältä kaikki tiedot, joita tarvitaan, jotta tilinpäätöksessä voidaan antaa oikea ja riittävä kuva unionin elimen taloudellisesta asemasta ja talousarvion toteuttamisesta. Tulojen ja menojen hyväksyjän on taattava näiden tietojen luotettavuus.

4.   Ennen kuin johtaja hyväksyy tilinpäätöksen, tilinpitäjä varmentaa sen allekirjoituksellaan vahvistaen, että hänellä on kohtuullinen varmuus siitä, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan unionin elimen taloudellisesta asemasta.

Ensimmäisessä alakohdassa esitettyä tarkoitusta varten tilinpitäjä tarkistaa, että tilinpäätös on laadittu asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 143 artiklassa tarkoitettujen kirjanpitosääntöjen mukaisesti ja että kaikki tulot ja menot on merkitty kirjanpitoon.

Tulojen ja menojen hyväksyjä toimittaa tilinpitäjälle tiedot, jotka tämä tarvitsee tehtäviensä hoitamiseksi.

Tulojen ja menojen hyväksyjät vastaavat täysin hallinnoimiensa varojen asianmukaisesta käytöstä, valvonnassaan olevien menojen laillisuudesta ja asianmukaisuudesta sekä tilinpitäjälle toimitettujen tietojen täydellisyydestä ja oikeellisuudesta.

5.   Tilinpitäjällä on toimivalta tarkistaa saamansa tiedot sekä toimittaa sellaiset muut tarkastukset, jotka hän katsoo tarpeellisiksi voidakseen varmentaa tilinpäätöksen allekirjoituksellaan.

Tilinpitäjä esittää tarvittaessa varaumia ja tekee selkoa niiden lajista ja laajuudesta.

6.   Jollei tämän artiklan 7 kohdan ja 51 artiklan säännöksistä muuta johdu, vain tilinpitäjällä on toimivalta hoitaa käteisvaroja ja muita vastaavia varoja. Tilinpitäjä on vastuussa niiden säilyttämisestä.

7.   Tilinpitäjä voi tehtäviensä suorittamiseksi siirtää joitakin niistä alaisuudessaan toimivalle henkilöstösääntöjen alaiselle henkilöstölle silloin, kun tämä on välttämätöntä tilinpitäjän tehtävien hoitamiseksi.

8.   Tällaisille henkilöille siirretyt tehtävät ja kyseisten henkilöiden oikeudet ja velvollisuudet määritellään valtuutusasiakirjassa.

4   jakso

Ennakoiden hoitaja

51 artikla

Ennakkotilit

Vähäisten menojen maksamista ja 6 artiklassa tarkoitettujen muiden tulojen kantamista varten voidaan perustaa ennakkotilejä. Tilinpitäjä hankkii varat ennakkotileihin, ja tileistä vastaavat tilinpitäjän nimeämät ennakoiden hoitajat.

Suurin yksittäisen menon tai tulon määrä, jonka ennakoiden hoitaja voi maksaa kolmansille osapuolille, voi olla enintään 60 000 euroa, ja kukin unionin elin täsmentää kyseisen enimmäismäärän yksittäiselle menolle tai tulolle. Ennakkotileiltä suoritettavat maksut voidaan suorittaa tilisiirtona, 74 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu suoraveloitus mukaan luettuna, sekillä tai muilla maksutavoilla tilinpitäjän antamien ohjeiden mukaisesti.

3   LUKU

Taloushallinnon toimijoiden vastuu

1   jakso

Yleiset säännöt

52 artikla

Taloushallinnon toimijoiden valtuutusten peruuttaminen tai keskeyttäminen

1.   Nimittävä viranomainen voi milloin tahansa päättää peruuttaa valtuutettujen tai edelleenvaltuutettujen tulojen ja menojen hyväksyjien valtuutuksen tai edelleenvaltuutuksen väliaikaisesti tai lopullisesti. Tulojen ja menojen hyväksyjä voi milloin tahansa peruuttaa yksittäisen edelleenvaltuutuksen.

2.   Hallintoneuvosto voi milloin tahansa päättää pidättää tilinpitäjän tai ennakoiden hoitajan tai molemmat virantoimituksesta väliaikaisesti tai lopullisesti. Siinä tapauksessa hallintoneuvosto nimeää väliaikaisen tilinpitäjän.

3.   Edellä oleva 1 ja 2 kohta eivät rajoita niissä tarkoitettuihin taloushallinnon toimijoihin kohdistettavia kurinpidollisia toimenpiteitä.

53 artikla

Taloushallinnon toimijoiden vastuu laittomasta toiminnasta, petoksesta tai lahjonnasta

1.   Tämän luvun 52–56 artikla eivät rajoita rikosoikeudellista vastuuta, joka 52 artiklassa tarkoitetuille taloushallinnon toimijoille saattaa aiheutua asiaan sovellettavan kansallisen lainsäädännön perusteella sekä unionin taloudellisten etujen suojaamista ja unionin virkamiesten tai jäsenvaltioiden virkamiesten lahjonnan torjumista koskevien voimassa olevien säännösten perusteella.

2.   Kuhunkin tulojen ja menojen hyväksyjään, tilinpitäjään tai ennakoiden hoitajaan voidaan kohdistaa kurinpitomenettely ja hänet voidaan saattaa korvausvelvolliseksi henkilöstösääntöjen ehtojen mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 54, 55 ja 56 artiklan soveltamista. Unionin etuja haittaava laiton toiminta, petos tai lahjonta on saatettava sovellettavassa lainsäädännössä nimetyn viranomaisen tai elimen, erityisesti Euroopan petostentorjuntaviraston käsiteltäväksi.

2   jakso

Tulojen ja menojen hyväksyjiin sovellettavat säännöt

54 artikla

Tulojen ja menojen hyväksyjiin sovellettavat säännöt

1.   Tulojen ja menojen hyväksyjä voidaan saattaa taloudelliseen vastuuseen henkilöstösääntöjen ehtojen mukaisesti.

2.   Korvausvelvollisuus koskee erityisesti tapauksia, joissa tulojen ja menojen hyväksyjä joko tahallisesti tai vakavan laiminlyönnin seurauksena

a)	toteaa perittävät saatavat tai antaa perintämääräyksen, tekee menositoumuksen tai allekirjoittaa maksumääräyksen jättäen noudattamatta tätä asetusta ja tarvittaessa unionin elimen varainhoitoasetuksen täytäntöönpanosääntöjä;

b)	jättää laatimatta saamista koskevan asiakirjan tai jättää antamatta perintämääräyksen tai viivyttää perintä- tai maksumääräyksen antamista, minkä johdosta unionin elin voi joutua vastaamaan kolmannen osapuolen nostamaan vahingonkorvauskanteeseen.

3.   Jos valtuutettu tai edelleenvaltuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä katsoo, että hänen toteutettavakseen annettuun päätökseen liittyy sääntöjenvastaisuuksia tai että päätös on moitteettoman varainhoidon periaatteen vastainen, hänen on ilmoitettava tästä kirjallisesti valtuutuksen antajalle. Jos valtuutuksen antaja antaa valtuutetulle tai edelleenvaltuutetulle tulojen ja menojen hyväksyjälle kyseisen päätöksen tekemistä varten kirjallisesti perustellun toimeksiannon, tämä vapautuu vastuustaan.

4.   Valtuutuksen antaneelle tulojen ja menojen hyväksyjälle jää vastuu sisäisten hallinnointi- ja valvontajärjestelmien tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta sekä valtuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän valinnasta.

5.   Erityinen taloudellisten väärinkäytösten tutkintaelin, jonka komissio perustaa tai johon komissio osallistuu asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 73 artiklan 6 kohdan mukaisesti, käyttää unionin elimen osalta samoja toimivaltuuksia kuin komission yksiköiden osalta, ellei hallintoneuvosto tai, jos tämä on perustamissäädöksen mukaan mahdollista, johtokunta päätä perustaa toiminnallisesti riippumatonta tutkintaelintä tai osallistua usean elimen perustamaan yhteiseen tutkintaelimeen. Kun erityinen taloudellisten väärinkäytösten tutkintaelin, jonka komissio on perustanut tai johon se osallistuu, käsittelee unionin elimien sille siirtämiä asioita, tutkintaelimessä on mukana yksi unionin elimen henkilöstön jäsen.

Johtaja päättää ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun tutkintaelimen lausunnon perusteella, aloittaako hän kurinpitomenettelyn tai menettelyn asianomaisen saattamiseksi korvausvelvollisiksi. Jos tutkintaelin on havainnut järjestelmään liittyviä ongelmia, se toimittaa tulojen ja menojen hyväksyjälle ja komission sisäiselle tarkastajalle kertomuksen, jossa se esittää asiaa koskevia suosituksia. Jos lausunnossa esitetään johtajaan kohdistuvia syytöksiä, tutkintaelin toimittaa sen hallintoneuvostolle ja komission sisäiselle tarkastajalle. Johtaja viittaa vuotuisessa toimintakertomuksessaan nimiä käyttämättä tutkintaelimen lausuntoihin ja ilmoittaa toteutetut seurantatoimet.

6.   Jokaista henkilöstön jäsentä voidaan vaatia kokonaan tai osittain korvaamaan unionin elimen kärsimä vahinko, joka johtuu hänen tehtäviään hoitaessaan tai niiden yhteydessä tekemästään vakavasta virheestä. Nimittävä viranomainen tekee perustellun päätöksen toteutettuaan ensin henkilöstösäännöissä määrätyt kurinpitoseuraamuksia koskevat muodollisuudet.

3   jakso

Tilinpitäjiin ja ennakoiden hoitajiin sovellettavat säännöt

55 artikla

Tilinpitäjiin sovellettavat säännöt

Tilinpitäjään voidaan kohdistaa kurinpitomenettely ja hänet voidaan saattaa korvausvelvolliseksi henkilöstösääntöjen ehtojen ja niissä määrättyjen menettelyjen mukaisesti. Tilinpitäjä voidaan erityisesti saattaa vastuuseen seuraavista väärinkäytöstapauksista:

a)	hänen hallussaan olevat rahavarat, muut varat tai asiakirjat katoavat taikka menettävät arvonsa tai hän laiminlyönnillään aiheuttaa niiden katoamisen tai arvonmenetyksen;

b)	pankki- tai postisiirtotilejä on aiheettomasti muutettu;

c)	perinnät tai maksut eivät ole perintä- tai maksumääräyksien mukaisia;

d)	tulojen kantaminen on laiminlyöty.

56 artikla

Ennakoiden hoitajiin sovellettavat säännöt

Ennakoiden hoitajaan voidaan kohdistaa kurinpitomenettely ja hänet voidaan saattaa korvausvelvolliseksi henkilöstösääntöjen ehtojen ja niissä määrättyjen menettelyjen mukaisesti. Ennakoiden hoitaja voidaan erityisesti saattaa vastuuseen seuraavista väärinkäytöstapauksista:

a)	hänen hallussaan olevat rahavarat, muut varat tai asiakirjat katoavat taikka menettävät arvonsa tai hän laiminlyönnillään aiheuttaa niiden katoamisen tai arvonmenetyksen;

b)	hänen suorittamiensa maksujen perustana ei ole asianmukaisia tositteita;

c)	maksu on suoritettu muulle kuin maksuun oikeutetulle;

d)	tulojen kantaminen on laiminlyöty.

4   LUKU

Tulotapahtumat

57 artikla

Maksupyyntö

Unionin elin esittää 19 artiklan 6 kohdan mukaisesti komissiolle unionin rahoitusosuuden tai sen osan suorittamista koskevat maksupyynnöt noudattaen komission kanssa sovittuja edellytyksiä ja määräaikoja.

58 artikla

Korkotuoton käsittely

Komission unionin elimelle maksamasta rahoitusosuudesta saatavia korkotuottoja ei makseta talousarvioon.

59 artikla

Saamisennuste

1.   Kun tulojen ja menojen hyväksyjällä on riittävästi luotettavaa tietoa toimenpiteestä tai tilanteesta, josta voi aiheutua unionin elimelle saamisia, hän laatii saamisennusteen.

2.   Tulojen ja menojen hyväksyjä muuttaa saamisennustetta heti, kun hänen tietoonsa tulee seikka, joka muuttaa saamisennusteen pohjana olevaa toimenpidettä tai tilannetta.

Laadittaessa sellaista toimenpidettä tai tilannetta koskevaa perintämääräystä, jonka pohjalta on aiemmin tehty saamisennuste, tulojen ja menojen hyväksyjä mukauttaa ennustetta vastaavasti.

Jos perintämääräys koskee alkuperäiseen saamisennusteeseen nähden samansuuruista määrää, saamisennuste muutetaan nollaksi.

60 artikla

Saamisen vahvistaminen

1.   Saamisen vahvistaminen on toimi, jolla tulojen ja menojen hyväksyjä

a)	varmistaa, että velka on olemassa;

b)	määrittää tai tarkastaa velan aiheellisuuden ja sen määrän;

c)	tarkastaa, että velka on riidaton.

2.   Kaikki saamiset, jotka ovat selvät, rahassa määritellyt ja erääntyneet, vahvistetaan tilinpitäjälle annettavalla perintämääräyksellä ja sen jälkeen velalliselle osoitettavalla veloitusilmoituksella; nämä laatii tulojen ja menojen hyväksyjä.

3.   Aiheettomasti maksetut määrät peritään takaisin.

4.   Velasta, jota ei ole maksettu takaisin veloitusilmoituksessa tarkoitettuun määräpäivään mennessä, peritään korkoa delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 mukaisesti.

5.   Tietyt juoksevat tulot voidaan asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa vahvistaa ennakkoon. Ennakkovahvistus käsittää useita yksittäisiä perittäviä määriä, joita ei siis tarvitse vahvistaa kutakin erikseen. Tulojen ja menojen hyväksyjän on tehtävä muutokset ennakkovahvistuksiin ennen varainhoitovuoden päättymistä, jotta ne vastaisivat tosiasiallisesti vahvistettuja saamisia.

61 artikla

Perinnän hyväksyminen

Perintätoimen hyväksyminen on toimi, jolla tulojen ja menojen hyväksyjä antaa tilinpitäjälle perintämääräyksellä ohjeet periä tulojen ja menojen hyväksyjän vahvistama saaminen.

62 artikla

Perintää koskevat säännöt

1.   Tilinpitäjä on vastuussa tulojen ja menojen hyväksyjän asianmukaisesti laatimista saamisten perintää koskevista määräyksistä. Tilinpitäjä huolehtii siitä, että unionin elimen tulot maksetaan unionin elimen kassaan asianmukaisesti ja että unionin elimen oikeudet turvataan.

2.   Jos saamista ei ole peritty veloitusilmoituksessa olevaan eräpäivään mennessä, tilinpitäjä ilmoittaa siitä tulojen ja menojen hyväksyjälle ja aloittaa viipymättä menettelyn saamisen perimiseksi oikeusteitse, soveltuvin osin myös kuittaamalla tai, jos tämä ei ole mahdollista, pakkoperintämenettelyllä.

3.   Periessään saamisia tilinpitäjä ottaa huomioon velallisen omat saamiset unionin elimeltä. Tällaisten saamisten on oltava selviä, rahassa määriteltyjä ja erääntyneitä.

4.   Aikoessaan luopua vahvistetun saamisen perimisestä kokonaisuudessaan tai osittain tulojen ja menojen hyväksyjä tarkastaa, että luopuminen on asianmukainen ja moitteettoman varainhoidon ja suhteellisuuden periaatteiden mukainen. Luopumispäätös on perusteltava. Tulojen ja menojen hyväksyjä voi siirtää luopumispäätöksen ainoastaan alle 5 000 euron saamisten osalta.

Luopumispäätöksessä mainitaan perinnän varmistamiseksi toteutetut toimet sekä ne oikeudelliset seikat ja muut tosiseikat, joihin päätös perustuu.

5.   Tulojen ja menojen hyväksyjä peruuttaa vahvistetun saamisen kokonaan tai osittain, jos havaitaan virhe, jonka vuoksi saamista ei ole vahvistettu oikein. Peruuttaminen osoitetaan tulojen ja menojen hyväksyjän tekemällä päätöksellä, joka on perusteltava riittävästi.

63 artikla

Perintää koskeva muodollisuudet

1.   Perittyään saamisen tilinpitäjä vie sen kirjanpitoon ja antaa sen tiedoksi tulojen ja menojen hyväksyjälle.

2.   Kaikista tilinpitäjän kassaan suoritetuista käteismaksuista on annettava kuitti.

3.   Jos velalliseen kohdistuu useita perintämääräyksiä, kuitataan velallisen suorittamalla osittaisella takaisinmaksulla ensin vanhin saaminen, ellei velallinen toisin pyydä.

Osasuorituksilla katetaan ensin viivästyskorot.

64 artikla

Maksuajan pidentäminen

1.   Tilinpitäjä voi yhdessä tulojen ja menojen hyväksyjän kanssa myöntää lisää maksuaikaa ainoastaan velallisen asianmukaisesti perustellusta kirjallisesta hakemuksesta ja kahdella seuraavalla ehdolla:

a)	velallinen sitoutuu maksamaan delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 83 artiklassa säädettyä korkoa koko myönnettävältä lisäajalta delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 80 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetusta eräpäivästä lukien;

b)	velallinen toimittaa unionin elimen etujen turvaamiseksi unionin elimen tilinpitäjän hyväksymän vakuuden, joka kattaa sekä maksamattoman velan pääoman että sen korot.

Ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetun vakuuden sijasta voidaan antaa unionin elimen tilinpitäjän hyväksymän kolmannen omavelkainen takaus.

2.   Poikkeustapauksissa tilinpitäjä voi velallisen pyynnöstä päättää olla vaatimatta 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettua vakuutta, jos hän toteaa arvioinnin perusteella, että velallinen haluaa suorittaa maksun ja kykenee suorittamaan sen lisäajan kuluessa, mutta ei kykene antamaan tällaista vakuutta ja on vaikeassa asemassa.

65 artikla

Luettelo saamisista

1.   Tilinpitäjä pitää perittävistä erääntyneistä määristä luetteloa. Unionin elimen saamiset on ryhmiteltävä luettelossa perintämääräyksen antamisajankohdan mukaan. Tilinpitäjän on myös ilmoitettava päätökset, joiden mukaan vahvistettujen saamisten perinnästä luovutaan kokonaan tai osittain. Luettelo lisätään liitteeksi unionin elimen antamaan varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallintoa koskevaan selvitykseen.

2.   Unionin elin laatii saamisistaan luettelon, jossa ilmoitetaan velallisten nimet ja velkojen määrät, sellaisten velallisten osalta, jotka on määrätty maksamaan tuomioistuimen lainvoimaisella päätöksellä ja jotka eivät ole suorittaneet takaisinmaksua lainkaan tai eivät ole maksaneet takaisin huomattavaa osaa velasta vuoden kuluessa kyseisen päätöksen tekemisestä. Luettelo julkaistaan noudattaen asetuksessa (EY) N:o 45/2001 säädettyjä henkilötietojen suojaa koskevia vaatimuksia.

Luonnollisista henkilöistä julkaistut henkilötiedot poistetaan luettelosta, kun velka on maksettu takaisin kokonaan. Samalla tavalla poistetaan sellaisia oikeushenkilöitä koskevat henkilötiedot, joiden virallisessa nimessä yksilöidään yksi tai useampi luonnollinen henkilö.

Päätöksessä velallisen ottamisesta luetteloon unionin elimen saamisista noudatetaan suhteellisuusperiaatetta ja otetaan huomioon erityisesti saamisen määrä.

66 artikla

Vanhentumisaika

Unionin elimen saamiset kolmansilta ja kolmansien saamiset unionin elimeltä vanhentuvat viidessä vuodessa.

67 artikla

Maksuihin sovellettavat erityissäännökset

Jos unionin elin perii 6 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja maksuja, niistä on laadittava kunkin varainhoitovuoden alussa alustava kokonaisarvio.

Jos maksut määräytyvät yksinomaan lainsäädännön tai hallintoneuvoston päätösten perusteella, tulojen ja menojen hyväksyjä voi päättää olla antamatta perintämääräystä ja laatia suoraan veloitusilmoituksen vahvistettuaan saamisen. Kaikki unionin elimen saamista koskevat tiedot on tällöin kirjattava. Tilinpitäjä pitää luetteloa kaikista veloitusilmoituksista ja ilmoittaa veloitusilmoitusten lukumäärän ja niitä vastaavan kokonaissumman unionin elimen antamassa varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallintoa koskevassa selvityksessä.

Jos unionin elin käyttää erillistä laskutusjärjestelmää, tilinpitäjä kirjaa säännöllisesti ja vähintään kuukausittain kirjanpitoon saatujen maksujen kumulatiivisen määrän.

Unionin elin tarjoaa tehtäviensä mukaisia palveluja vasta, kun vastaava maksu on maksettu kokonaan. Poikkeustapauksissa palvelua voidaan kuitenkin tarjota ennen vastaavan maksun suorittamista. Jos palvelua on tarjottu ennen vastaavan maksun suorittamista, sovelletaan 60–66 artiklaa.

5   LUKU

Menotapahtumat

68 artikla

Rahoituspäätökset

1.   Kaikista menoista tehdään sitoumus, joka vahvistetaan, hyväksytään ja maksetaan.

2.   Ennen menoon sitoutumista on tehtävä rahoituspäätös.

3.   Unionin elimen vuotuinen työohjelma vastaa rahoituspäätöstä niiden toimien osalta, jotka sisältyvät ohjelmaan, edellyttäen, että 32 artiklan 3 kohdassa mainitut seikat ilmoitetaan selvästi.

4.   Hallintomäärärahojen käyttö ei edellytä rahoituspäätöstä.

69 artikla

Sitoumukset

1.   Talousarviositoumus on toimi, jolla maksuihin tarvittavat määrärahat varaudutaan suorittamaan talousarviosta myöhemmin oikeudellisten sitoumusten mukaisesti.

2.   Oikeudellisen sitoumuksen tekeminen on toimi, jolla tulojen ja menojen hyväksyjä luo tai vahvistaa velvoitteen, josta aiheutuu meno.

3.   Talousarviositoumukset jakautuvat kolmeen ryhmään seuraavasti:

a)	yksittäinen sitoumus: talousarviositoumus on yksittäinen, jos menon edunsaaja ja määrä on yksilöity;

b)	kokonaissitoumus: talousarvioon tehdään kokonaissitoumus, jos ainakin yksi yksittäisen sitoumuksen tunnuspiirre on yksilöimättä;

c)	alustava sitoumus: talousarviositoumus on alustava, jos se on tarkoitettu kattamaan juoksevia hallintomenoja, joiden määrää tai lopullisia maksunsaajia ei ole lopullisesti vahvistettu.

Alustava talousarviositoumus pannaan täytäntöön joko yhdellä tai useammalla yksittäisellä oikeudellisella sitoumuksella, jotka antavat oikeuden suorittaa maksuja, tai henkilöstöhallintomenoihin liittyvissä poikkeustapauksissa suoraan maksuina.

4.   Useamman kuin yhden varainhoitovuoden aikana toteutettavia toimia koskevat talousarviositoumukset voidaan jakaa usealle eri varainhoitovuodelle vuotuisiin eriin ainoastaan silloin, kun perustamissäädöksessä tai perussäädöksessä niin säädetään, tai silloin, kun ne liittyvät hallintomenoihin.

70 artikla

Sitoumuksia koskevat säännöt

1.   Tulojen ja menojen hyväksyjän on tehtävä talousarviositoumus jokaisesta toimenpiteestä, josta voi aiheutua meno unionin elimen talousarvioon, ennen kuin hän voi tehdä oikeudellisen sitoumuksen kolmansiin osapuoliin nähden.

2.   Edellä 1 kohdassa säädettyä velvoitetta tehdä talousarviositoumus ennen oikeudellista sitoumusta ei sovelleta toiminnan jatkuvuussuunnitelman mukaisessa kriisitilanteessa tehtyihin, unionin elimen hyväksymien menettelyjen mukaisiin oikeudellisiin sitoumuksiin.

3.   Talousarvioon tehtävien kokonaissitoumusten on katettava niihin liittyvien yksittäisten oikeudellisten sitoumusten kokonaiskulut vuoden n + 1 joulukuun 31 päivään saakka.

Yksittäisiin tai alustaviin talousarviositoumuksiin liittyvät yksittäiset oikeudelliset sitoumukset tehdään viimeistään 31 päivänä joulukuuta vuonna n, jollei 69 artiklan 4 kohdasta tai 87 artiklan 2 kohdasta muuta johdu.

Ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitettujen ajanjaksojen päätyttyä tulojen ja menojen hyväksyjä purkaa käyttämättömiä määriä koskevat talousarviositoumukset.

Tulojen ja menojen hyväksyjä kirjaa ennen talousarvioon tehdyn kokonaissitoumuksen perusteella tehdyn yksittäisen oikeudellisen sitoumuksen allekirjoittamista sen määrän talousarviokirjanpitoon vähentämällä sen talousarvioon tehdystä kokonaissitoumuksesta.

4.   Useamman kuin yhden varainhoitovuoden aikana toteutettavia toimia koskeviin talousarviositoumuksiin ja oikeudellisiin sitoumuksiin sisältyy moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti määräpäivä, johon mennessä toteuttaminen on saatettava päätökseen, paitsi silloin kun on kyse henkilöstömenoista.

Ne osat tällaisista sitoumuksista, joita ei ole käytetty kuuden kuukauden kuluttua tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun määräajan päättymisestä, peruuntuvat 16 artiklan mukaisesti.

Jos oikeudellisen sitoumuksen perusteella ei ole suoritettu 75 artiklassa tarkoitettua maksua kahden vuoden kuluessa kyseisen sitoumuksen allekirjoittamisesta, oikeudellista sitoumusta vastaavan talousarviositoumuksen määrä peruuntuu, paitsi jos tämä määrä liittyy asiaan, jonka käsittely on kesken tuomioistuimessa tai välityslautakunnassa, tai kun perussäädöksissä on erityisiä säännöksiä.

71 artikla

Sitoumuksiin sovellettavat tarkastukset

1.   Talousarviositoumusta tehdessään tulojen ja menojen hyväksyjä huolehtii siitä, että

a)	meno on kirjattu oikeaan budjettikohtaan unionin elimen talousarviossa;

b)	määrärahat ovat käytettävissä;

c)	meno on sovellettavien säännösten, erityisesti perustamissäädöksen, unionin elimen varainhoitoa koskevien sääntöjen sekä näiden soveltamiseksi annettujen säädösten mukainen;

d)	moitteettoman varainhoidon periaatetta noudatetaan.

2.   Kirjatessaan oikeudellista sitoumusta fyysisellä tai sähköisellä allekirjoituksella tulojen ja menojen hyväksyjä huolehtii siitä, että

a)	kyseistä sitoumusta vastaa talousarviositoumus;

b)	meno on laillinen ja asianmukainen ja sovellettavien säännösten, erityisesti perustamissäädöksen, unionin elimen varainhoitoa koskevien sääntöjen sekä näiden soveltamiseksi annettujen säädösten mukainen;

c)	moitteettoman varainhoidon periaatetta noudatetaan.

72 artikla

Menojen vahvistaminen

Menoja vahvistaessaan toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä

a)	tarkastaa, että velkojalla on oikeus saamiseen;

b)	määrittää tai vahvistaa velan aiheellisuuden ja sen määrän;

c)	tarkastaa ne edellytykset, joilla saaminen voidaan vaatia maksettavaksi.

73 artikla

Menojen vahvistaminen ja hyväksymismerkinnän tekeminen

1.   Meno voidaan vahvistaa vain, jos tueksi esitetään tositteet, joista käy ilmi, että velkojalla on oikeus saamiseen ja että palvelut tai tavarahankinnat on toimitettu taikka urakat suoritettu, tai muut maksun aiheelliseksi osoittavat asiakirjat muun muassa silloin, kun on kyse toistuvista tilaus- tai kurssimaksuista.

2.   Ennen menojen vahvistuspäätöstä tulojen ja menojen hyväksyjä tarkastaa henkilökohtaisesti tositteet tai varmistaa omalla vastuullaan, että tarkastus on tehty.

3.   Menojen vahvistuspäätös osoitetaan tulojen ja menojen hyväksyjän allekirjoittamalla hyväksymismerkinnällä.

4.   Muussa kuin atk-järjestelmässä hyväksymismerkintä tehdään lyömällä asiakirjaan tulojen ja menojen hyväksyjän allekirjoituksen sisältävä leima.

Atk-järjestelmässä tulojen ja menojen hyväksyjä hyväksyy maksun omalla salasanallaan.

74 artikla

Menojen hyväksyminen

1.   Menoja hyväksyessään tulojen ja menojen hyväksyjä antaa tilinpitäjälle maksumääräyksellä ohjeet maksaa menon määrä, jonka tulojen ja menojen hyväksyjä on vahvistanut tarkastettuaan ensin, että määrärahat ovat käytettävissä.

Jos toimitetuista palveluista, vuokrauspalvelut mukaan luettuina, tai tavaroista suoritetaan toistuvia maksuja ja tulojen ja menojen hyväksyjä tekee niistä riskinarvioinnin, hän voi määrätä, että käytetään suoraveloitusta.

2.   Tulojen ja menojen hyväksyjä päivää ja allekirjoittaa maksumääräyksen sekä toimittaa sen tilinpitäjälle. Tulojen ja menojen hyväksyjä säilyttää tositteet 44 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

3.   Tilinpitäjälle toimitettavaan maksumääräykseen liitetään tarvittaessa vahvistus siitä, että tavara on merkitty 106 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun omaisuusluetteloon.

75 artikla

Maksutyypit

1.   Maksu suoritetaan, jos on olemassa todisteet siitä, että asianomainen toiminta on toteutettu perussäädöksen säännösten tai hankinta- tai avustussopimuksen mukaisesti, yhdellä seuraavista tavoista:

a)	maksetaan koko erääntynyt määrä;

b)

maksetaan 1) ennakkomaksu, joka voidaan jakaa useaan maksuerään, hankinta- tai avustussopimuksen allekirjoittamisen tai avustuspäätöksen tiedoksi antamisen jälkeen; 2) yksi tai useampi välimaksu korvauksena toimen osittaisesta toteuttamisesta; 3) loput erääntyneestä määrästä, kun toimi on toteutettu kokonaisuudessaan.

Ennakkomaksulla annetaan käyttöön käteisvaroja. Se voidaan jakaa useaan maksuerään moitteettoman varainhoidon periaatetta noudattaen.

Välimaksu voidaan maksaa useampaan kertaan, ja sillä voidaan korvata päätöksen tai sopimuksen täytäntöönpanosta johtuvia menoja tai sopimuksen eri vaiheissa toimitettuja palveluja tai tavaroita tai suoritettuja urakoita. Siitä voidaan vähentää ennakkomaksu kokonaan tai osittain, sanotun kuitenkaan rajoittamatta perussäädöksen säännösten soveltamista.

Meno selvitetään lopullisesti joko loppumaksulla, jota ei voida maksaa useampaan kertaan ja josta vähennetään sitä ennen suoritetut maksut, tai perintämääräyksellä.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut maksutyypit erotetaan toisistaan talousarviokirjanpidossa kunkin maksun suorittamisajankohtana.

76 artikla

Maksaminen käytettävissä olevien varojen rajoissa

Tilinpitäjä maksaa menot käytettävissä olevien varojen rajoissa.

77 artikla

Määräajat

Menojen maksamisessa on noudatettava asetuksessa (EU, Euratom) N:o 966/2012 ja delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 1268/2012 vahvistettuja määräaikoja ja menettelyjä.

6   LUKU

Tietojenkäsittelyjärjestelmät

78 artikla

Tapahtumien sähköinen hallinnointi

Kun tuloja ja menoja hallinnoidaan tietojenkäsittelyjärjestelmillä, allekirjoitukset voidaan tehdä sähköisesti.

79 artikla

Sähköinen hallinto

Unionin elin määrittää yhteiset säännöt, joita sovelletaan sähköiseen tietojenvaihtoon hankinta- ja avustusmenettelyihin osallistuvien kolmansien osapuolten kanssa. Erityisesti ne kehittävät parhaansa mukaan ratkaisuja, joita ne soveltavat avustus- ja hankintamenettelyissä välitettyjen tietojen toimittamisessa, säilyttämisessä ja käsittelyssä, ja perustavat tätä varten keskitetyn sähköisten tietojen vaihtamisjärjestelmän hakijoita, ehdokkaita ja tarjoajia varten.

80 artikla

Hyvä hallinto

1.   Tulojen ja menojen hyväksyjä tiedottaa viipymättä tarpeesta toimittaa todiste- ja/tai asiakirja-aineistoa, aineiston muodosta ja sisältövaatimuksista sekä tarvittaessa ratkaisumenettelyjen alustavasta aikataulusta.

2.   Jos hakijan tai tarjoajan ilmeisen käsittelyvirheen vuoksi hakija tai tarjoaja ei toimita todisteita tai anna selvityksiä, arviointikomitea tai tarvittaessa tulojen ja menojen hyväksyjä pyytää asianmukaisesti perusteltuja tapauksia lukuun ottamatta hakijaa tai tarjoajaa toimittamaan puuttuvat tiedot tai selventämään tositteita. Nämä tiedot tai selvennykset eivät saa merkittävästi muuttaa ehdotusta tai tarjouksen ehtoja.

81 artikla

Muutoksenhakukeinoista ilmoittaminen

Jos tulojen ja menojen hyväksyjän menettelytoimi vahingoittaa hakijan, tarjoajan, tuensaajan tai toimeksisaajan oikeuksia, siinä osoitetaan käytettävissä olevat hallinnolliset ja/tai oikeudelliset muutoksenhakukeinot toimen riitauttamiseksi.

Erityisesti on ilmoitettava muutoksenhaun luonne, elin tai elimet, joiden käsiteltäväksi asia voidaan antaa, sekä muutoksenhakukeinojen käytön määräajat.

7   LUKU

Sisäinen tarkastaja

82 artikla

Sisäisen tarkastajan nimeäminen sekä valtuudet ja tehtävät

1.   Unionin elin järjestää sisäisen tarkastuksen tehtävän, jota on hoidettava sovellettavien kansainvälisten standardien mukaisesti.

2.   Komission sisäinen tarkastaja hoitaa sisäisen tarkastuksen tehtävää. Sisäinen tarkastaja ei saa olla samalla unionin elimen tai komission tulojen ja menojen hyväksyjä eikä tilinpitäjä.

3.   Sisäinen tarkastaja neuvoo unionin elintä riskienhallinnassa, esittää riippumattomia lausuntoja hallinnointi- ja valvontajärjestelmien laadusta sekä antaa suosituksia toimintojen toteuttamisedellytysten parantamiseksi ja edistääkseen moitteetonta varainhoitoa.

Sisäisen tarkastajan tehtävänä on erityisesti

a)	arvioida sisäisten hallinnointijärjestelmien asianmukaisuutta ja tehokkuutta sekä yksiköiden toiminnan tuloksellisuutta ohjelmien ja toimien toteuttamisessa niihin liittyvien riskien kannalta;

b)	arvioida kuhunkin unionin talousarvion toteuttamistoimeen sovellettavien sisäisen valvonnan ja tarkastuksen järjestelmien tehokkuutta ja vaikuttavuutta.

4.   Sisäisen tarkastajan tehtäväkenttään kuuluvat unionin elimen kaikki toiminnot ja yksiköt. Sisäisen tarkastajan on saatava käyttöönsä rajoituksetta kaikki tiedot, joita hän tarvitsee tehtäviensä suorittamiseksi.

5.   Sisäinen tarkastaja tutustuu tulojen ja menojen hyväksyjän antamaan konsolidoituun vuotuiseen toimintakertomukseen sekä muihin yksilöityihin tietoihin.

6.   Sisäinen tarkastaja antaa kertomuksen havainnoistaan ja suosituksistaan hallintoneuvostolle ja johtajalle.

Sisäinen tarkastaja ilmoittaa myös seuraavista mahdollisista tapauksista:

—	kriittisiä riskejä ei ole poistettu eikä suosituksia ole noudatettu;

—	aiempien vuosien suositusten täytäntöönpanossa on merkittäviä viiveitä.

Hallintoneuvosto tai, jos tämä on perustamissäädöksen mukaan mahdollista, johtokunta sekä johtaja varmistavat, että tarkastusten suositusten täytäntöönpanoa seurataan säännöllisesti. Hallintoneuvosto tai, jos tämä on perustamissäädöksen mukaan mahdollista, johtokunta tarkastelee 47 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja tietoja ja sitä, onko suositukset pantu kokonaisuudessaan täytäntöön ajallaan.

7.   Unionin elin asettaa sisäisen tarkastajan yhteystiedot kaikkien menotapahtumiin osallistuvien luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden saataville, jotta nämä voivat ottaa luottamuksellisesti yhteyttä sisäiseen tarkastajaan.

8.   Sisäisen tarkastajan kertomukset ja havainnot asetetaan yleisön saataville vasta, kun sisäinen tarkastaja on vahvistanut niiden johdosta toteutetut toimet.

83 artikla

Sisäisen tarkastajan riippumattomuus

Sisäisen tarkastajan riippumattomuus ja vastuu hänen tehtäviensä yhteydessä toteuttamistaan toimista sekä sisäisen tarkastajan oikeus nostaa kanne Euroopan unionin tuomioistuimessa määräytyvät asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 100 artiklan mukaisesti.

84 artikla

Sisäisen tarkastuksen yksikön perustaminen

1.   Hallintoneuvosto tai, jos tämä on perustamissäädöksen mukaan mahdollista, johtokunta voi perustaa sisäisen tarkastuksen yksikön, joka hoitaa tehtäviään keskeisten kansainvälisten standardien mukaisesti, ottaen asianmukaisesti huomioon kustannustehokkuuden ja lisäarvon periaatteet.

Sisäisen tarkastuksen yksikön tehtävä, valtuudet ja vastuu määritellään sisäisen tarkastuksen perussäännössä, ja niille on saatava hallintoneuvoston tai, jos tämä on perustamissäädöksen mukaan mahdollista, johtokunnan hyväksyntä.

Sisäisen tarkastuksen yksikön vuotuisen tarkastussuunnitelman laatii sisäisen tarkastuksen yksikön päällikkö ottaen huomioon muun muassa johtajan arvion unionin elimen riskistä.

Suunnitelman tarkistaa ja hyväksyy hallintoneuvosto tai, jos tämä on perustamissäädöksen mukaan mahdollista, johtokunta.

Sisäisen tarkastuksen yksikkö ilmoittaa hallintoneuvostolle ja johtajalle havainnoistaan ja suosituksistaan.

2.   Jos unionin elimen sisäisen tarkastuksen yksikkö ei toimi kustannustehokkaasti tai ei täytä kansainvälisiä standardeja, unionin elin voi päättää käyttää yhteistä sisäisen tarkastuksen yksikköä muiden samalla politiikanalalla toimivien unionin elinten kanssa.

Siinä tapauksessa kyseisten unionin elinten hallintoneuvosto tai, jos tämä on perustamissäädöksen mukaan mahdollista, johtokunta sopivat yhteistä sisäisen tarkastuksen yksikköä koskevista käytännön järjestelyistä.

3.   Sisäisestä tarkastuksesta vastaavat toimijat toimivat tiiviissä yhteistyössä vaihtamalla keskenään tietoa ja tarkastuskertomuksia sekä tarvittaessa laatimalla yhteisiä riskinarviointeja ja toteuttamalla yhteisiä tarkastuksia.

Hallintoneuvosto tai, jos tämä on perustamissäädöksen mukaan mahdollista, johtokunta sekä johtaja varmistavat, että sisäisen tarkastuksen yksikön suositusten täytäntöönpanoa seurataan säännöllisesti.

V   OSASTO

JULKISET HANKINNAT

85 artikla

Yleiset säännökset

1.   Julkisten hankintojen osalta sovelletaan asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 V osastoa sekä delegoitua asetusta (EU) N:o 1268/2012, jollei 86 artiklasta muuta johdu.

2.   Unionin elin voi pyytää saada osallistua hankintaviranomaisena komission tai toimielinten yhteisiin hankintamenettelyihin tai muiden unionin elinten hankintamenettelyihin.

3.   Unionin elin osallistuu poissulkemisia koskevan keskustietokannan toimintaan, jonka komissio on perustanut ja jota se hoitaa asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 108 artiklan mukaisesti.

86 artikla

Hankintamenettelyt

1.   Unionin elin voi tehdä hankinnan käyttämättä julkisiin hankintoihin sovellettavaa menettelyä hankkiessaan tavaroita, palveluja tai työsuorituksia komissiolta, toimielinten yhteisiltä virastoilta tai asetuksella (EY) N:o 2965/94 (8) perustetulta Euroopan unionin elinten käännöskeskukselta.

2.   Unionin elin voi tehdä hallinnollisten tarpeidensa täyttämiseksi tarvittavat hankinnat yhdessä sijaintijäsenvaltionsa hankintaviranomaisten kanssa. Tällöin sovelletaan delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 133 artiklaa soveltuvin osin.

VI   OSASTO

HALLINTOMÄÄRÄRAHOJA KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET

87 artikla

Hallintomäärärahat

1.   Hallintomäärärahat ovat jaksottamattomia määrärahoja.

2.   Hallintomenot sopimuksista, jotka ylittävät varainhoitovuoden keston joko paikallisen käytännön takia tai kaluston hankkimiseen liittyvistä syistä, otetaan unionin elimen sen varainhoitovuoden talousarvioon, jonka aikana ne on suoritettu.

3.   Unionin elimen on toimitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään kunkin vuoden 1 päivänä heinäkuuta kiinteistöpolitiikkaansa koskeva valmisteluasiakirja, johon sisältyvät seuraavat tiedot:

a)	kunkin kiinteistön osalta unionin elimen talousarvion vastaavien budjettikohtien määrärahojen kattamat menot ja pinta-alat;

b)	pinta-aloja ja kohteita koskevan yleissuunnitelman tulevina vuosina odotettavissa olevat muutokset sekä kuvaus suunnitteluvaiheessa olevista kiinteistöhankkeista, jotka on jo yksilöity;

c)

sellaisten uusien kiinteistöhankkeiden lopulliset ehdot ja kustannukset sekä hanketoteutusta koskevat tiedot, joista on aiemmin ilmoitettu Euroopan parlamentille ja neuvostolle 88 artiklassa vahvistetun menettelyn mukaisesti mutta jotka eivät ole sisältyneet edellisen vuoden valmisteluasiakirjoihin.

88 artikla

Kiinteistöhankkeet

1.   Unionin elimen on ilmoitettava mahdollisimman aikaisessa vaiheessa Euroopan parlamentille ja neuvostolle jokaista unionin elimen talousarvioon merkittävästi vaikuttavaa kiinteistöhanketta koskevat tiedot tarvittavasta rakennuspinta-alasta ja alustavat suunnitelmat ennen paikallisten markkinoiden kartoittamista, kun on kyse kiinteistöhankintasopimuksista, tai ennen tarjouspyyntömenettelyn käynnistämistä tai toteuttamista, kun on kyse rakennuskohteista.

2.   Unionin elimen on esitettävä kukin unionin elimen talousarvioon todennäköisesti merkittävästi vaikuttava kiinteistöhanke ja sen yksityiskohtainen kustannusarvio sekä rahoitustiedot ja luettelo luonnoksista hankintasopimuksiksi, joita on tarkoitus käyttää, ja pyydettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksyntää ennen sopimusten tekemistä. Unionin elimen pyynnöstä niiden toimittamia kiinteistöhankkeeseen liittyviä asiakirjoja käsitellään luottamuksellisina.

Ylivoimaisia esteitä lukuun ottamatta Euroopan parlamentti ja neuvosto käsittelevät kiinteistöhanketta koskevaa esitystä neljän viikon kuluessa päivästä, jona ne molemmat vastaanottivat esityksen.

Kiinteistöhanke katsotaan hyväksytyksi tämän neljän viikon määräajan päättyessä, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto tee esityksen vastaista päätöstä kyseisen määräajan kuluessa.

Jos Euroopan parlamentti ja/tai neuvosto ottavat esille perusteltuja ongelmakohtia tämän neljän viikon määräajan kuluessa, määräaikaa pidennetään kerran kahdella viikolla.

Jos Euroopan parlamentti tai neuvosto tekee kiinteistöhankkeen vastaisen päätöksen, unionin elin peruuttaa esityksensä ja voi toimittaa uuden esityksen.

3.   Ylivoimaisen esteen sattuessa 4 kohdassa säädetyt tiedot voidaan toimittaa yhdessä kiinteistöhanke-esityksen kanssa. Euroopan parlamentti ja neuvosto käsittelevät kiinteistöhanke-esitystä kahden viikon kuluessa päivästä, jona ne molemmat vastaanottivat esityksen. Kiinteistöhanke katsotaan hyväksytyksi tämän kahden viikon määräajan päättyessä, jollei Euroopan parlamentti ja/tai neuvosto tee esityksen vastaista päätöstä kyseisen määräajan kuluessa.

4.   Kiinteistöhankkeina, jotka todennäköisesti vaikuttavat merkittävästi unionin elimen talousarvioon, pidetään seuraavia:

a)	maan hankinta;

b)	arvoltaan yli 3 000 000 euroa olevat kiinteistöjen hankinta-, myynti-, rakennekorjaus- tai rakennushankkeet tai useita tällaisia hanke-elementtejä samanaikaisesti toteutettuina yhdistävät hankkeet;

c)	uudet vuosikustannuksiltaan vähintään 750 000 euron kiinteistösopimukset (mukaan lukien käyttöoikeudet, pitkäaikaiset vuokrasopimukset ja nykyisten kiinteistösopimusten uusimiset aikaisempaa epäedullisemmin ehdoin), jotka eivät kuulu b alakohdan soveltamisalaan;

d)	nykyisten vuosikustannuksiltaan vähintään 3 000 000 euron kiinteistösopimusten (mukaan lukien käyttöoikeudet ja pitkäaikaiset vuokrasopimukset) pidentäminen tai uusiminen samoin tai aikaisempaa edullisemmin ehdoin.

5.   Kiinteistöhankintahanke voidaan rahoittaa lainalla, jonka Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat ennakolta hyväksyneet, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 19 artiklan 4 kohdan soveltamista.

Lainasopimukset tehdään ja lainat maksetaan takaisin ottaen asianmukaisesti huomioon moitteettoman varainhoidon periaate ja unionin taloudelliset edut.

Kun unionin elin ehdottaa hankinnan rahoittamista lainalla, unionin elimen toimittamassa rahoitussuunnitelmassa, jonka kanssa unionin elin toimittaa myös ennakkohyväksyntää koskevan pyyntönsä, on erityisesti esitettävä rahoituksen enimmäistaso, rahoituskausi, rahoitusmuoto, rahoitusehdot ja muun tyyppisiin sopimukseen perustuviin järjestelyihin nähden saavutettava säästö.

Euroopan parlamentti ja neuvosto käsittelevät ennakkohyväksyntäpyyntöä neljän viikon kuluessa päivästä, jona ne molemmat vastaanottivat esityksen, ja tätä määräaikaa voidaan pidentää kerran kahdella viikolla. Lainan avulla tapahtuva hankinta katsotaan hylätyksi, jos Euroopan parlamentti ja neuvosto eivät ole nimenomaisesti hyväksyneet sitä kyseisen määräajan kuluessa.

VII   OSASTO

ASIANTUNTIJAT

89 artikla

Palkatut ulkopuoliset asiantuntijat

Asiantuntijoiden valinnassa sovelletaan delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 287 artiklaa soveltuvin osin. Tällaisille asiantuntijoille maksetaan etukäteen ilmoitettuun kiinteämääräiseen summaan perustuva korvaus, ja heidät valitaan heidän ammatillisen pätevyytensä perusteella. Valinta suoritetaan käyttämällä valintaperusteita, jotka ovat syrjimättömyyden, tasapuolisen kohtelun ja eturistiriitojen pois sulkemisen periaatteiden mukaisia.

VIII   OSASTO

UNIONIN ELIMEN MYÖNTÄMÄT AVUSTUKSET JA PALKINNOT

90 artikla

Avustukset

Jos unionin elin voi myöntää avustuksia perustamissäädöksen mukaisesti tai asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 58 artiklan 1 kohdan c alakohdan iv alakohtaan perustuvan, komission myöntämän valtuutuksen perusteella, sovelletaan kyseisen asetuksen ja delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 asiaankuuluvia säännöksiä.

91 artikla

Palkinnot

Jos unionin elin voi myöntää palkintoja perustamissäädöksen mukaisesti tai asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 58 artiklan 1 kohdan c alakohdan iv alakohtaan perustuvan, komission myöntämän valtuutuksen perusteella, sovelletaan kyseisen asetuksen ja delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 asiaankuuluvia säännöksiä.

IX   OSASTO

TILINPÄÄTÖS JA KIRJANPITO

1   LUKU

Tilinpäätös

92 artikla

Tilinpäätöksen rakenne

Unionin elimen tilinpäätökseen sisältyvät

a)	unionin elimen tilinpäätöslaskelmat;

b)	kertomukset unionin elimen talousarvion toteuttamisesta.

93 artikla

Selvitys varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta

1.   Kukin unionin elin laatii selvityksen varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta.

2.   Johtaja toimittaa selvityksen Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään seuraavan varainhoitovuoden 31 päivänä maaliskuuta.

3.   Edellä 2 kohdassa tarkoitetussa selvityksessä on esitettävä sekä absoluuttisina lukuina että prosenttiosuuksina ainakin tiedot määrärahojen toteuttamisasteesta ja yhteenveto määrärahasiirroista eri budjettikohtien välillä.

94 artikla

Tilinpäätökseen sovellettavat säännöt

1.   Unionin elimen tilinpitäjä soveltaa sääntöjä, jotka komission tilinpitäjä on hyväksynyt kansainvälisesti hyväksyttyjen julkisen sektorin tilinpäätösstandardien mukaisesti.

2.   Edellä 92 artiklassa tarkoitetun unionin tilinpäätöksen laatimisessa on noudatettava 5–31 artiklassa esitettyjä budjettiperiaatteita. Tilinpäätöksen on annettava oikea ja riittävä kuva talousarvion toteuttamisesta tuloina ja menoina.

95 artikla

Kirjanpitoperiaatteet

Edellä 92 artiklassa tarkoitettuihin tilinpäätöslaskelmiin sisältyvät tiedot, myös tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskevat tiedot, on esitettävä tavalla, joka varmistaa, että ne ovat merkityksellisiä, luotettavia, vertailukelpoisia ja ymmärrettäviä. Tilinpäätöslaskelmien laadinnassa on noudatettava asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 143 artiklassa tarkoitettuihin kirjanpitosääntöihin sisältyviä yleisesti hyväksyttyjä kirjanpitoperiaatteita.

96 artikla

Tilinpäätöslaskelmat

1.   Tilinpäätöslaskelmat laaditaan euroina ja ne sisältävät

a)	taseen ja tuotto- ja kululaskelman, joista käyvät ilmi kaikki varat ja velat, taloudellinen asema sekä taloudellinen tulos edellisen vuoden 31 päivältä joulukuuta; ne esitetään asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 143 artiklassa tarkoitettujen kirjanpitosääntöjen mukaisesti;

b)	rahavirtalaskelman, josta käyvät ilmi varainhoitovuoden kassaan- ja kassastamaksut sekä kassatilanne varainhoitovuoden lopussa;

c)	nettovarojen muutoslaskelman, jossa esitetään yhteenveto vuoden aikana tapahtuneista muutoksista ja kertyneestä tuloksesta.

2.   Tilinpäätöslaskelmien liitetiedoissa täydennetään ja tulkitaan 1 kohdassa tarkoitetuissa tilinpäätöslaskelmissa esitettyjä tietoja ja annetaan kaikki muut kansainvälisesti hyväksytyn kirjanpitokäytännön edellyttämät lisätiedot, joilla on merkitystä unionin elimen toimintojen kannalta.

97 artikla

Talousarvion toteuttamista koskeva selvitys

1.   Talousarvion toteuttamista koskeva selvitys laaditaan euroina. Siihen kuuluu

a)	selvitys, johon yhdistellään kaikki varainhoitovuoden talousarviotapahtumat tuloina ja menoina;

b)	liitetiedot, joissa täydennetään ja tulkitaan toteuttamisselvityksessä esitettyjä tietoja.

2.   Talousarvion toteutumalla tarkoitetaan seuraavien erotusta:

—	kaikki kyseisen varainhoitovuoden osalta perityt tulot;

—	kyseisen varainhoitovuoden määrärahoja vastaavien maksujen määrä, johon on lisätty varainhoitovuodelta toiselle siirrettyjen, kyseisen varainhoitovuoden määrärahojen määrä.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuun erotuksen lisätään tai siitä vähennetään aiemmilta varainhoitovuosilta siirrettyjen, peruutettujen määrärahojen nettomäärä sekä

—	maksut, jotka ylittävät edelliseltä varainhoitovuodelta euron vaihtokurssin muutoksen takia siirretyt jaksottamattomat määrärahat;

—	varainhoitovuoden aikana toteutuneiden ja toteutumattomien valuuttakurssivoittojen ja -tappioiden tase.

3.   Talousarvion toteuttamisselvityksen laatimisessa noudatetaan unionin elimen talousarvion rakennetta.

98 artikla

Alustava tilinpäätös

1.   Unionin elimen tilinpitäjä toimittaa alustavan tilinpäätöksensä komission tilinpitäjälle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään seuraavan vuoden 1 päivänä maaliskuuta.

2.   Unionin elimen tilinpitäjä toimittaa komission tilinpitäjälle viimeistään seuraavan vuoden 1 päivänä maaliskuuta lisäksi komission tilinpitäjän vahvistamaan määrämuotoon laaditun selvityspaketin konsolidointia varten.

99 artikla

Lopullisen tilinpäätöksen hyväksyminen

1.   Tilintarkastustuomioistuin esittää unionin elimen alustavaa tilinpäätöstä koskevat huomautuksensa asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 148 artiklan 1 kohdan mukaisesti viimeistään varainhoitovuoden päättymistä seuraavan kesäkuun 1 päivänä.

2.   Saatuaan tilintarkastustuomioistuimen huomautukset unionin elimen alustavasta tilinpäätöksestä tilinpitäjä laatii unionin elimen lopullisen tilinpäätöksen 50 artiklan mukaisesti. Johtaja lähettää tilinpäätöksen hallintoneuvostolle, joka antaa siitä lausunnon.

3.   Tilinpitäjä toimittaa lopullisen tilinpäätöksen ja hallintoneuvoston lausunnon viimeistään päättynyttä varainhoitovuotta seuraavan varainhoitovuoden heinäkuun 1 päivänä komission tilinpitäjälle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Unionin elimen tilinpitäjä toimittaa komission tilinpitäjälle viimeistään 1 päivänä heinäkuuta lisäksi komission tilinpitäjän vahvistamaan määrämuotoon laaditun selvityspaketin konsolidointia varten.

4.   Unionin elimen tilinpitäjä toimittaa tilinpäätöstä koskevan vahvistuskirjeen tilintarkastustuomioistuimelle sekä tiedoksi komission tilinpitäjälle samana päivänä kuin lopullisen tilinpäätöksen.

Lopulliseen tilinpäätökseen liitetään tilinpitäjän ilmoitus, jonka mukaan tilinpäätös on laadittu tämän osaston säännösten sekä sovellettavien kirjanpitoperiaatteiden, -sääntöjen ja -menetelmien mukaisesti.

Unionin elimen lopullinen tilinpäätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä viimeistään varainhoitovuoden päättymistä seuraavan marraskuun 15 päivänä.

5.   Johtaja toimittaa tilintarkastustuomioistuimelle vastauksen tämän vuosikertomuksessaan esittämiin huomautuksiin viimeistään päättynyttä varainhoitovuotta seuraavan varainhoitovuoden syyskuun 30 päivänä. Unionin elimen vastaukset toimitetaan komissiolle samaan aikaan.

2   LUKU

Kirjanpito ja omaisuusluettelot

1   jakso

Yhteiset säännökset

100 artikla

Kirjanpitojärjestelmä

1.   Unionin elimen kirjanpito on järjestelmä, johon järjestetään talousarviota ja rahoitusta koskevat tiedot ja jonka avulla voidaan kirjata, luokitella ja tallentaa numerotietoja.

2.   Kirjanpitojärjestelmä muodostuu liikekirjanpidosta ja talousarviokirjanpidosta. Molempia hoidetaan kalenterivuosittain ja euromääräisinä.

3.   Tulojen ja menojen hyväksyjä voi myös suorittaa sisäistä laskentaa.

101 artikla

Toimielinten kirjanpitojärjestelmään sovellettavat yhteiset vaatimukset

Komission tilinpitäjä vahvistaa asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 152 artiklan mukaisesti kirjanpidossa noudatettavat säännöt ja yhdenmukaistetun tililuettelon, joita unionin elimen on noudatettava.

2   jakso

Liikekirjanpito ja talousarviokirjanpito

102 artikla

Liikekirjanpito

Liikekirjanpitoon merkitään aikajärjestyksessä kahdenkertaista kirjanpitoa noudattaen tapahtumat ja toimet, jotka vaikuttavat unionin elimen taloudelliseen asemaan ja rahoitustilanteeseen sekä varoihin ja velkoihin.

103 artikla

Liikekirjanpidon kirjaukset

1.   Saldot ja eri tilitapahtumat viedään kirjanpitoon.

2.   Kirjausten, myös niiden oikaisujen, on perustuttava tositteisiin, joilla kirjaukset voidaan todentaa.

3.   Kirjanpitojärjestelmän avulla on kyettävä selkeästi jäljittämään kaikki kirjaukset.

104 artikla

Kirjanpidon oikaisut

Unionin elimen tilinpitäjä tekee varainhoitovuoden päätyttyä ja lopullisen tilinpäätöksen esittämiseen saakka oikaisut, jotka ovat tarpeen oikeat ja riittävät tiedot sisältävän tilinpäätöksen laatimiseksi mutta jotka eivät aiheuta kyseistä varainhoitovuotta koskevia kassastamaksuja tai kassaanmaksuja. Tällaisten oikaisujen on oltava 101 artiklassa tarkoitettujen kirjanpitosääntöjen mukaisia.

105 artikla

Talousarviokirjanpito

1.   Talousarviokirjanpidon avulla voidaan seurata yksityiskohtaisesti unionin elimen talousarvion toteuttamista.

2.   Edellä olevan 1 kohdan soveltamiseksi talousarviokirjanpitoon kirjataan kaikki IV osastossa säädetyt talousarvion toteuttamistoimet tuloina ja menoina.

106 artikla

Omaisuusluettelo

1.   Unionin elin laatii kaikista unionin varallisuuden perustana olevista aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä sekä rahoitusomaisuudesta komission tilinpitäjän laatiman mallin mukaiset pysyvät omaisuusluettelot, joihin merkitään omaisuuden määrä ja arvo.

Unionin elimen on tarkistettava, että omaisuusluetteloon tehdyt merkinnät vastaavat todellisuutta.

2.   Unionin elimen aineellisten hyödykkeiden myymisestä on tiedotettava asianmukaisesti.

X   OSASTO

ULKOINEN TARKASTUS, VASTUUVAPAUS JA PETOSTENTORJUNTA

107 artikla

Ulkoinen tarkastus

1.   Riippumaton ulkopuolinen tarkastaja varmistaa, että unionin elimen vuotuisessa kirjanpidossa esitetään asianmukaisesti unionin elimen tulot, menot ja taloudellinen tilanne ennen niiden konsolidointia unionin elimen lopulliseen tilinpäätökseen.

Jollei perustamissäädöksessä toisin säädetä, tilintarkastustuomioistuin laatii unionin elintä koskevan erityisvuosikertomuksen SEUT-sopimuksen 287 artiklan 1 kohdassa esitettyjen vaatimusten mukaisesti.

Tilintarkastustuomioistuin ottaa toisessa alakohdassa tarkoitettua vuosikertomusta laatiessaan huomioon ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun riippumattoman ulkopuolisen tarkastajan suorittaman tarkastustyön sekä tarkastajan havaintojen perusteella toteutetut toimet.

2.   Unionin elin lähettää tilintarkastustuomioistuimelle unionin elimen talousarvion, sellaisena kuin se on lopullisesti hyväksytty. Sen on ilmoitettava tilintarkastustuomioistuimelle viipymättä kaikki 10, 14, 19 ja 23 artiklan nojalla tehdyt päätökset ja toteutetut toimet.

3.   Tilintarkastustuomioistuin suorittaa tarkastuksensa asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 158–163 artiklan mukaisesti.

108 artikla

Vastuuvapausmenettelyn aikataulu

1.   Ennen vuoden n + 2 toukokuun 15 päivää Euroopan parlamentti myöntää neuvoston antamasta suosituksesta johtajalle vastuuvapauden varainhoitovuoden n talousarvion toteuttamisesta, jollei perustamissäädöksessä toisin säädetä. Johtaja ilmoittaa hallintoneuvostolle vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liitettyyn päätöslauselmaan sisältyvistä Euroopan parlamentin huomautuksista.

2.   Jos 1 kohdassa säädettyä määräaikaa ei voida noudattaa, Euroopan parlamentti tai neuvosto antaa johtajalle tiedon siitä, miksi päätöstä on täytynyt lykätä.

3.   Jos Euroopan parlamentti lykkää vastuuvapauden myöntämistä koskevaa päätöstä, johtaja pyrkii yhteistyössä hallintoneuvoston kanssa viipymättä toteuttamaan kaikki toimenpiteet helpottaakseen tämän päätöksen tiellä olevien esteiden poistamista.

109 artikla

Vastuuvapausmenettely

1.   Päätös vastuuvapauden myöntämisestä koskee unionin elimen kaikkien tulojen ja menojen tilejä, talousarvion toteutumaa sekä tilinpäätöslaskelmassa esitettyjä unionin elimen varoja ja velkoja.

2.   Vastuuvapauden myöntämistä varten Euroopan parlamentti tutkii neuvoston jälkeen unionin elimen tilit ja tilinpäätöslaskelmat. Se tutkii myös tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen, jonka liitteinä ovat unionin elimen johtajan vastaukset, sekä asian kannalta merkitykselliset tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomukset kyseiseltä varainhoitovuodelta ja tilintarkastustuomioistuimen antaman tarkastuslausuman tilitietojen luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta.

3.   Johtaja toimittaa asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 165 artiklan 3 kohdan mukaisesti Euroopan parlamentille pyynnöstä kaikki tiedot, joita tarvitaan vastuuvapauden myöntämiseksi talousarvion toteuttamisesta kyseiseltä varainhoitovuodelta.

110 artikla

Jatkotoimenpiteet

1.   Johtaja pyrkii kaikin tavoin toimimaan vastuuvapauden myöntämistä koskevaan Euroopan parlamentin päätökseen liitettyjen huomautusten sekä neuvoston vastuuvapaussuosituksiin liitettyjen huomioiden mukaisesti.

2.   Johtaja antaa Euroopan parlamentin tai neuvoston pyynnöstä selvityksen toimenpiteistä, jotka on toteutettu näiden huomautusten ja huomioiden perusteella. Johtaja toimittaa toimenpiteitä koskevasta selvityksestä jäljennöksen komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle.

111 artikla

Komission, tilintarkastustuomioistuimen ja Euroopan petostentorjuntaviraston suorittamat tarkastukset paikalla

1.   Unionin elin myöntää komission henkilöstölle ja muille komission valtuuttamille henkilöille sekä tilintarkastustuomioistuimelle pääsyn toimipaikkoihinsa ja tiloihinsa sekä kaikkiin tietoihin, mukaan lukien sähköisessä muodossa olevat tiedot, jotka ovat tarpeen tarkastusten suorittamiseksi.

2.   Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi suorittaa tutkimuksia, mukaan lukien paikalla suoritettavia tarkastuksia ja todentamisia, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 (9) sekä neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 (10) vahvistettujen säännösten ja menettelyjen mukaisesti selvittääkseen, onko tämän asetuksen nojalla myönnettyyn avustukseen tai tehtyyn sopimukseen liittynyt unionin taloudellisia etuja vahingoittavia petoksia, lahjontaa tai muuta laitonta toimintaa.

3.   Unionin elimen kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tekemissä sopimuksissa sekä sen muissa sopimuksissa, avustussopimuksissa ja hankintasopimuksissa on nimenomaisesti annettava Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle ja OLAFille valtuudet tehdä tällaisia tarkastuksia sekä paikalla suoritettavia todentamisia ja tarkastuksia toimivaltuuksiensa mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 ja 2 kohdan soveltamista.

XI   OSASTO

SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

112 artikla

Euroopan parlamentin ja neuvoston esittämät tietopyynnöt

Euroopan parlamentilla, neuvostolla ja komissiolla on oikeus saada unionin elimeltä kaikki tarvittavat tiedot ja selvitykset niiden toimivaltaan kuuluvista talousarvioasioista.

113 artikla

Unionin elimen uuden varainhoitoasetuksen hyväksyminen

Kaikki asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitetut elimet hyväksyvät uuden varainhoitoasetuksen, jonka on määrä tulla voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014 tai joka tapauksessa kuuden kuukauden kuluessa päivästä, jona elin kuuluu kyseisen asetuksen 208 artiklan soveltamisalaan sen takia, että sille on myönnetty rahoitusta talousarviosta.

114 artikla

Unionin elimen varainhoitoasetuksen soveltamissäännöt

Hallintoneuvosto vahvistaa tarvittaessa unionin elimen varainhoitoasetuksen soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt unionin elimen johtajan ehdotuksesta ja komission annettua tähän etukäteen suostumuksensa.

115 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetus (EY, Euratom) N:o 2343/2002 1 päivästä tammikuuta 2014. Asetuksen 40 artiklaa sovelletaan kuitenkin 31 päivään joulukuuta 2014 ja 27 artiklan 4 ja 7 kohtaa 31 päivään joulukuuta 2015 saakka.

116 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2014. Tästä poiketen 47 artiklaa ja 82 artiklan 5 kohtaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2015 ja 32 artiklaa ja 33 artiklan 5 ja 8 kohtaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2016.

---

(1)  EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.

(2)  Komission asetus (EY, Euratom) N:o 2343/2002, annettu 19 päivänä marraskuuta 2002, Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta (EYVL L 357, 31.12.2002, s. 72).

(3)  Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2002, Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta (EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1).

(4)  Neuvoston asetus (ETY, Euratom) N:o 1182/71, annettu 3 päivänä kesäkuuta 1971, määräaikoihin, päivämääriin ja määräpäiviin sovellettavista säännöistä (EYVL L 124, 8.6.1971, s. 1).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/46/EY, annettu 24 päivänä lokakuuta 1995, yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001, annettu 18 päivänä joulukuuta 2000, yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1).

(7)  Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1268/2012, annettu 29 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 soveltamissäännöistä (EUVL L 362, 31.12.2012, s. 1).

(8)  Neuvoston asetus (EY) N:o 2965/94, annettu 28 päivänä marraskuuta 1994, Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen perustamisesta (EYVL L 314, 7.12.1994, s. 1).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(10)  Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

---