1.7.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 169/1

(1)

Talous- ja rahoituskriisi on johtanut investointien vähenemiseen unionissa. Investoinnit ovat vähentyneet noin 15 prosenttia vuoden 2007 huippulukemista. Investointien puute on unionissa seurausta etenkin jäsenvaltioiden finanssipoliittisista rajoitteista ja verkkaisesta kasvusta sekä näiden aiheuttamasta markkinoilla vallitsevasta epävarmuudesta, joka liittyy talouden tulevaisuudennäkymiin. Investointien puute, joka on ollut erityisen vakavaa kriisin pahimmin koettelemissa jäsenvaltioissa, on hidastanut talouden elpymistä, haittaa työpaikkojen luomista ja heikentää pitkän aikavälin kasvunäkymiä ja kilpailukykyä, mikä saattaa estää saavuttamasta älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevia Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita. Euroopan ja nykyaikaisen osaamistalouden infrastruktuurin houkuttelevuutta investointikohteena on parannettava.

(2)

Investointien puutteen ja alueiden välisten kasvavien erojen luoman negatiivisen kierteen katkaisemiseksi sekä luottamuksen lisäämiseksi unionin talouteen tarvitaan kokonaisvaltaisia toimia, ja samalla kannustimet investointeja edistävän ympäristön luomiseen jäsenvaltioissa voisivat vahvistaa talouden elpymistä. Tehokkaiden sekä taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävien rakenneuudistusten toteuttaminen sekä finanssipoliittisen vastuun ottaminen antavat investointirahoitukselle uuden sysäyksen ja ovat keino saada aikaan positiivinen kierre, jossa investointihankkeilla edistetään työllisyyttä ja kysyntää ja jossa ne johtavat tuotantokuilun kestävään kaventumiseen ja kasvupotentiaalin lisääntymiseen. Euroopan strategisten investointien rahaston, jäljempänä 'ESIR-rahasto', jota vahvistetaan jäsenvaltioiden rahoitusosuuksilla, olisi täydennettävä kokonaisvaltaista strategiaa unionin kilpailukyvyn parantamiseksi ja investointien houkuttelemiseksi.

(3)

Jotta ESIR-rahaston työllistämisvaikutus olisi mahdollisimman suuri, jäsenvaltioiden olisi jatkossakin toteutettava tehokkaita sekä taloudellisesti ja sosiaalisesti kestäviä rakenneuudistuksia sekä muita aloitteita, kuten koulutusohjelmia ja aktiivisia työmarkkinatoimia, tuettava laadukkaiden ja kestävien työpaikkojen luomisen edellytyksiä ja investoitava kohdennettuun sosiaalipolitiikkaan vuoden 2013 sosiaalisia investointeja koskevan paketin mukaisesti. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi toteutettava lisätoimia, kuten yksilöllisiä koulutusohjelmia, joiden avulla työntekijöiden ammattitaito saadaan vastaamaan ESIR-rahastosta etua saavien alojen tarpeita, räätälöityjä yrityspalveluja, joiden avulla yrityksiä voidaan valmistaa laajentumaan ja luomaan lisää työpaikkoja, sekä uusyritysten ja itsenäisten ammatinharjoittajien tukiohjelmia.

(4)

G20-ryhmä on globaalin infrastruktuurialoitteen myötä tunnustanut investointien merkityksen kysynnän vauhdittamisessa ja tuottavuuden ja kasvun lisäämisessä, ja se on sitoutunut luomaan investointien lisäämistä tukevat olosuhteet.

(5)

Unioni on koko talous- ja rahoituskriisin ajan pyrkinyt edistämään kasvua etenkin Eurooppa 2020 -strategiaan kuuluvien aloitteiden avulla – kyseisellä strategialla otettiin käyttöön älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun perustuva lähestymistapa – ja talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson avulla. Myös Euroopan investointipankki, jäljempänä 'EIP', on osallistunut entistä aktiivisemmin investointien käynnistämiseen ja edistämiseen unionissa muun muassa tammikuussa 2013 toteutetun pääomankorotuksen myötä. Toimia tarvitaan kuitenkin lisää sen varmistamiseksi, että unionissa oleviin investointitarpeisiin ja makrotaloudellisiin tarpeisiin vastataan asianmukaisesti, että markkinoilla saatavilla oleva likviditeetti hyödynnetään tehokkaasti, ja että kyseisen likviditeetin kanavointia toteutuskelpoisten investointihankkeiden rahoittamiseen edistetään.

(6)

Heinäkuun 15 päivänä 2014 silloinen komission valittu puheenjohtaja esitti Euroopan parlamentille seuraavaa komissiota varten laadittuja poliittisia suuntaviivoja. Kyseisissä suuntaviivoissa esitettiin reaalitalouteen tehtävien julkisten ja yksityisten investointien kasvattamista seuraavien kolmen vuoden aikana jopa 300 miljardilla eurolla työpaikkojen luomista tukevien investointien käynnistämiseksi.

(7)

Komissio antoi 26 päivänä marraskuuta 2014 tiedonannon "Euroopan investointiohjelma", jäljempänä 'investointiohjelma', jossa esitettiin ESIR-rahaston perustamista, avoimen unionin tason investointihankeportaalin, jäljempänä 'Euroopan investointihankeportaali', luomista sekä Euroopan investointineuvontakeskuksen, jäljempänä 'investointineuvontakeskus', perustamista ja korostettiin suunnitelmaa investointien esteiden poistamiseksi ja sisämarkkinoiden täydelliseksi toteuttamiseksi.

(8)

Eurooppa-neuvosto totesi 18 päivänä joulukuuta 2014 annetuissa päätelmissään, että "investointien edistäminen ja puuttuminen markkinoiden toimimattomuuteen Euroopassa ovat keskeinen toimintapoliittinen haaste" ja että "uudenlainen panostus investointeihin ja jäsenvaltioiden sitoumus tehostaa rakenneuudistuksia ja jatkaa kasvua edistävää julkisen talouden vakauttamista luovat perustan Euroopan talouden kasvulle ja uusille työpaikoille". Eurooppa-neuvosto kehotti "perustamaan EIP-ryhmässä Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) tarkoituksena saada käyttöön 315 miljardia euroa uusiin investointeihin vuosina 2015–2017" ja pyysi EIP-ryhmää "aloittamaan toimet tammikuussa 2015 käyttämällä omia varojaan". Eurooppa-neuvosto korosti myös, että "ESIR täydentää EU:n nykyisiä ohjelmia ja EIP:n tavanmukaisia toimia".

(9)

Komissio antoi 13 päivänä tammikuuta 2015 tiedonannon "Vakaus- ja kasvusopimukseen sisältyvän jouston mahdollisimman tehokas hyödyntäminen", jossa esitetään yksityiskohtaisesti, miten komissio aikoo soveltaa kyseisiä sääntöjä.

(10)

Komissio totesi 24 päivänä kesäkuuta 2015, että "jäsenvaltioiden kertaluonteisia rahoitusosuuksia, jotka joko jäsenvaltio suorittaa tai julkisyhteisöjen sektoriin luokitellut taikka jäsenvaltion puolesta toimivat kansalliset kehityspankit suorittavat ESIR-rahastoon tai investointiohjelman toteuttamiseksi perustettuihin aihekohtaisiin tai usean maan kattaviin investointijärjestelyihin, olisi lähtökohtaisesti pidettävä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 (4) 5 artiklassa ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 (5) 3 artiklassa tarkoitettuina kertaluonteisina toimenpiteinä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta vakaus- ja kasvusopimuksen täytäntöönpanoon liittyviä neuvoston oikeuksia".

(11)

ESIR-rahaston olisi oltava osa kokonaisvaltaista strategiaa, jolla vastataan julkisiin ja yksityisiin investointeihin liittyvään epävarmuuteen ja pienennetään unionissa olevia investointivajeita. Strategiassa on kolme osa-aluetta, jotka ovat rahoituksen hankkiminen investointeja varten, investointien ohjaaminen reaalitalouteen ja unionin investointiympäristön parantaminen. Strategialla olisi lisättävä kilpailukykyä ja talouden elpymistä, ja sen olisi täydennettävä unionin taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen liittyvää tavoitetta. ESIR-rahaston olisi nähtävä täydentävän kaikkia muita toimia, jotka ovat tarpeen unionissa olevien investointivajeiden pienentämiseksi, ja takuurahastona vauhdittavan uusia investointeja.

(12)

Unionin investointiympäristöä olisi parannettava poistamalla investointien esteitä, varmistamalla, että syrjintää ei esiinny sen perusteella, hallinnoidaanko hankkeita yksityisesti vai julkisesti, lujittamalla sisämarkkinoita ja lisäämällä sääntelyn ennustettavuutta. Komissio ilmoitti tiedonannossaan "Komission työohjelma 2015: Uusi alku" poliittiseksi tavoitteekseen "keventää sääntelytaakkaa säilyttäen kuitenkin sosiaalisen suojelun, terveyden suojelun ja ympäristönsuojelun sekä kuluttajan valintamahdollisuudet korkealla tasolla" ja totesi, että "sääntöjä tarkistamalla pyritään varmistamaan, että ne edistävät työllisyyden ja kasvun ohjelmaa". Komission ja jäsenvaltioiden olisi ryhdyttävä tähän tehtävään viipymättä. Näiden liitännäistoimien olisi hyödytettävä ESIR-rahaston työskentelyä ja laajemmin investointeja unionissa.

(13)

ESIR-rahaston tarkoituksena olisi oltava auttaa ratkaisemaan ongelmia, joita liittyy sellaisten strategisten, muutosvoimaisten ja tuottavien investointien rahoittamiseen ja toteuttamiseen, jotka tuottavat talouden, ympäristön ja yhteiskunnan kannalta runsaasti lisäarvoa ja näin myötävaikuttavat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1287/2013 (6), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1291/2013 (7), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1315/2013 (8) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1316/2013 (9) esitettyjen unionin toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen. Sillä olisi pyrittävä vauhdittamaan välittömästi unionin taloutta sekä parantamaan yritysten ja muiden yhteisöjen rahoituksen saantia ja kilpailukykyä keskittyen etenkin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jäljempänä 'pk-yritykset', sekä pieniin mid-cap-yrityksiin, jotta voitaisiin alentaa työttömyysastetta ja lisätä kasvua unionissa.

ESIR-rahastosta olisi sen vuoksi tuettava strategisia investointeja, joihin olisi kuuluttava muun muassa yhteistä etua koskevia hankkeita sisämarkkinoiden täydelliseksi toteuttamiseksi liikenne-, televiestintä- ja energiainfrastruktuurien alalla, mukaan lukien liikenne- ja energiaverkkoyhteydet, sekä digitaalisen infrastruktuurin alalla, uusiutuvan energian käytön sekä energia- ja resurssitehokkuuden lisäämiseksi, energia-alan kehittämiseksi ja nykyaikaistamiseksi ottaen huomioon energiaunionin painopisteet, joihin kuuluu energian toimitusvarmuus, sekä kestävän kehityksen edistämiseksi ja kyseisten alojen välisen synergiapotentiaalin hyödyntämiseksi. Tällaisiin investointeihin olisi kuuluttava myös yhteistä etua koskevia hankkeita kaupunki- ja maaseutukehityksen alalla ja sosiaalialalla sekä ympäristön ja luonnonvarojen alalla samoin kuin hankkeita, joilla lujitetaan unionin tieteellistä ja teknologista perustaa ja jotka edistävät yhteiskunnalle koituvia hyötyjä sekä innovointia, tutkimusta ja teknologian kehittämistä koskevan toimintapolitiikan taloudelle ja elinkeinoelämälle tarjoamien mahdollisuuksien, mukaan lukien tutkimusinfrastruktuuri sekä pilotti- ja demonstrointijärjestelyt, parempaa hyödyntämistä, sekä inhimilliseen pääomaan, kulttuuriin ja terveyteen liittyviä hankkeita. Markkinapohjaisilla kannustimilla ja ESIR-rahaston tarjoamalla täydentävyydellä olisi varmistettava, että ESIR-rahasto kohdennetaan sosiaalisesti ja taloudellisesti toteutuskelpoisiin hankkeisiin ilman alakohtaista tai alueellista ennakkojakautumista, jotta sillä puututaan erityisesti tärkeisiin investointitarpeisiin tai markkinoiden toimintapuutteisiin.

Samanaikaisesti ESIR-rahastosta olisi voitava tukea ympäristön kannalta kestäviä hankkeita ja hyödyttää korkean kasvupotentiaalin toimialoja ja teknologioita sekä edistää muutosta kohti vihreää, kestävää ja resurssitehokasta taloutta. Ratkaisemalla unionin tämänhetkiset investointiongelmat ja vähentämällä alueellisia eroja ESIR-rahaston olisi pyrittävä lisäämään unionin kilpailukykyä, tutkimus- ja innovointipotentiaalia sekä taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta ja tukemaan energia- ja resurssitehokasta siirtymistä, myös infrastruktuurikäännettä, kohti uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa kestävää kiertotaloutta luomalla vakaita ja kohtuupalkkaisia työpaikkoja. ESIR-rahasto olisi kohdennettava kaikenkokoisiin hankkeisiin, joilla edistetään laadukkaiden työpaikkojen luomista, lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin kestävää kasvua ja kilpailukykyä, erityisesti silloin, kun tällaisista hankkeista saadaan mahdollisimman suuri lisäarvo niin, että ne myötävaikuttavat unionin toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 9 artiklan ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 3 artiklan mukaisesti. ESIR-rahaston olisi tässä asetuksessa vahvistettujen yleisten tavoitteiden saavuttamiseksi myötävaikutettava SEUT 170, 173 ja 179 artiklassa sekä SEUT 194 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseen.

(14)

ESIR-rahastosta olisi tuettava hankkeita tutkimuksen, kehittämisen ja innovoinnin alalla. ESIR-rahastosta tuettavien investointien olisi myötävaikutettava olemassa olevien unionin ohjelmien ja toimintapolitiikkojen toteuttamiseen sekä älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevien Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseen. Niillä olisi tuettava Eurooppa-neuvoston 17 päivänä kesäkuuta 2010 antamien päätelmien täytäntöönpanoa.

(15)

ESIR-rahastosta olisi tuettava hankkeita energia-alan kehittämiseksi. Tiedonannossaan "Joustavaa energiaunionia ja tulevaisuuteen suuntautuvaa ilmastonmuutospolitiikkaa koskeva puitestrategia" komissio korosti energiatehokkuuden merkitystä omana energialähteenään ja totesi selvästi, että ESIR-rahasto "tarjoaa mahdollisuuden houkutella suuria investointeja rakennusten kunnostamiseen". Energiatehokkuuteen tehtävien investointien arvellaan luovan jopa kaksi miljoonaa työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä ja mahdollisesti vielä kaksi miljoonaa työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä. Jotta varmistetaan, että ESIR-rahasto täyttää tarkoituksensa eli lisää yksityisiä investointeja, luo työpaikkoja, edistää kestävää talouskehitystä ja vähentää makrotaloudellista epätasapainoa, energiatehokkuus on tarpeen ottaa erityiseksi painopisteeksi. ESIR-rahastosta olisi tuettava hankkeita, jotka ovat Eurooppa 2020 -strategiassa ja vuoteen 2030 ulottuvissa ilmasto- ja energiapolitiikan puitteissa vahvistettujen unionin energia-, ilmasto- ja tehokkuustavoitteiden mukaisia ja joilla pyritään saavuttamaan älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevat Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet.

(16)

ESIR-rahastosta olisi tuettava hankkeita liikenneinfrastruktuurien ja -välineiden sekä innovatiivisten liikenneteknologioiden kehittämiseksi. Liikenneinfrastruktuuria varten annettavalla ESIR-rahaston tuella olisi edistettävä asetusten (EU) N:o 1315/2013 ja (EU) N:o 1316/2013 tavoitteiden saavuttamista niin, että luodaan uutta tai puuttuvaa infrastruktuuria ja myös nykyaikaistetaan ja kunnostetaan olemassa olevia rakenteita ja mahdollistetaan samalla tämän alan tutkimus- ja innovointitoimien rahoitus. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä synergiahankkeisiin, joilla vahvistetaan yhteyksiä liikenne-, televiestintä- ja energia-alojen välillä, sekä älykästä ja kestävää kaupunkiliikennettä koskeviin hankkeisiin.

(17)

ESIR-rahastosta olisi tarjottava rahoitustukea enintään 3 000 työntekijän yhteisöille keskittyen etenkin pk-yrityksiin ja pieniin mid-cap-yrityksiin. Tarkoituksena olisi, että rahoituksen saatavuuden lisäämisestä hyötyisivät etenkin pk-yritykset ja että olisi voitava myös perustaa uusyrityksiä, korkeakoulujen yhteyteen luotavia spin-off-yrityksiä, yhteisötalouden alalla toimivia yrityksiä ja voittoa tavoittelemattomia järjestöjä.

(18)

ESIR-rahastosta olisi tuettava hankkeita tieto- ja viestintäteknologian kehittämiseksi ja käyttöön ottamiseksi, myös yhteistä etua koskevia hankkeita sisämarkkinoiden täydelliseksi toteuttamiseksi televiestintäinfrastruktuurin ja digitaalisen infrastruktuurin alalla.

(19)

ESIR-rahastosta olisi tuettava hankkeita ympäristön ja resurssitehokkuuden alalla, johon sisältyvät myös luonnonvarat.

(20)

ESIR-rahastosta olisi tuettava hankkeita inhimillisen pääoman, kulttuurin ja terveyden alalla, kuten hankkeita koulutuksen, tieto- ja viestintäteknologiataitojen kehittämisen sekä digitaalikasvatuksen alalla samoin kuin kulttuurialan ja luovien alojen, matkailualan sekä sosiaalialan hankkeita. Kyseisille aloille tehtävissä investoinneissa olisi sovellettava kokonaisvaltaista lähestymistapaa siten, että kussakin tapauksessa kunnioitetaan asiaankuuluvasti koulutuksen ja kulttuurin luontaista arvoa.

(21)

Useat pk-yritykset ja mid-cap-yritykset kaikkialla unionissa tarvitsevat apua saadakseen markkinarahoitusta etenkin silloin kun on kyse investoinneista, joihin liittyy korkeampi riski. ESIR-rahaston olisi autettava kyseisiä yhteisöjä kattamaan pääomavajeet ja selviytymään markkinoiden toimintapuutteista ja rahoitusmarkkinoiden hajanaisuudesta, jotka heikentävät tasapuolisia toimintaedellytyksiä unionissa, tarjoamalla EIP:lle ja Euroopan investointirahastolle, jäljempänä 'EIR', sekä kansallisille kehityspankeille tai -laitoksille, investointijärjestelyille tai rahastoille mahdollisuus tehdä suoria ja välillisiä pääomanlisäyksiä, antaa takauksia lainojen korkeatasoista arvopaperistamista varten ja tarjota muita tuotteita, jotka palvelevat ESIR-rahaston tarkoitusta.

(22)

ESIR-rahasto perustetaan EIP:n yhteyteen. ESIR-rahaston työskentelyn osa-alue, joka muodostuu rahoituksen tarjoamisesta pk-yrityksille, pienille mid-cap-yrityksille ja muille yhteisöille, toteutetaan lähinnä EIR:n kautta.

(23)

ESIR-rahastosta olisi tuettava monenlaisia rahoitustuotteita, joihin kuuluvat muun muassa oman pääoman ehtoinen rahoitus, velkarahoitus ja takaukset, jotta kunkin hankkeen tarpeet voitaisiin ottaa mahdollisimman hyvin huomioon. Tällaisella laajalla tuotevalikoimalla on tarkoitus mahdollistaa ESIR-rahaston sopeuttaminen markkinoiden tarpeisiin ja samalla kannustaa yksityistä sektoria investoimaan hankkeisiin. ESIR-rahasto ei saisi korvata yksityistä markkinarahoitusta tai kansallisten kehityspankkien tai -laitosten tarjoamia tuotteita, vaan sen olisi katalyyttinä lisättävä yksityisen rahoituksen saatavuutta puuttumalla markkinoiden toimintapuutteisiin, jotta voitaisiin varmistaa julkisten varojen mahdollisimman tehokas ja strateginen käyttö, ja sen olisi entisestään lisättävä yhteenkuuluvuutta unionissa.

(24)

Jotta unionin yhteisrahoittamien aloitteiden kaupallisia ja taloudellisia etuja voitaisiin suojella ja hyödyntää paremmin, ESIR-rahastosta tuettavien hankkeiden osallistujien olisi mahdollisuuksien mukaan noudatettava asetuksella (EU) N:o 1291/2013 perustetussa tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmassa "Horisontti 2020" (2014–2020) vahvistettuja sääntöjä, jotka koskevat hankkeiden tulosten hyödyntämistä ja levittämistä, mukaan lukien niiden suojelemista teollis- ja tekijänoikeuksien avulla.

(25)

ESIR-rahaston vaikutusta työpaikkojen luomiseen ja mahdollisuuksien mukaan sen laatua olisi seurattava järjestelmällisesti tekemällä vuotuinen arviointi tämän asetuksen mukaisesti tuettavien EIP:n rahoitus- ja investointitoimien tuloksista ja vaikutuksista.

(26)

ESIR-rahastolla olisi varmistettava täydentävyys siten, että sillä puututaan markkinoiden toimintapuutteisiin tai epätyydyttäviin investointitilanteisiin ja tuetaan toimia, joita ei olisi voitu toteuttaa kaudella, jonka aikana voidaan käyttää tämän asetuksen nojalla annettua takausta, jäljempänä 'EU:n takaus', tai ei olisi voitu toteuttaa samassa laajuudessa EIP:n, EIR:n tai nykyisillä unionin rahoitusvälineillä ilman ESIR-rahaston tukea. ESIR-rahasto olisi tätä varten yleensä kohdennettava hankkeisiin, joilla on korkeampi riskiprofiili kuin EIP:n tavanomaisilla toimilla tuettavilla hankkeilla.

(27)

ESIR-rahasto olisi kohdennettava investointeihin, joiden odotetaan olevan taloudellisesti ja teknisesti toteutuskelpoisia unionin vaatimusten mukaisen kustannus-hyötyanalyysin perusteella. Investointien olisi samalla täytettävä ESIR-rahoituksen saamiselle asetetut erityisvaatimukset.

(28)

ESIR-rahasto olisi kohdennettava investointeihin, joihin liittyy asianmukainen, yleensä EIP:n tavanomaisten toimien riskiä korkeampi riski, mutta jotka ovat unionin toimintapolitiikan, kuten älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua, laadukkaiden työpaikkojen luomista sekä taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta koskevien tavoitteiden, mukaisia ja jotka täyttävät ESIR-rahaston tuen saamiselle asetetut erityisvaatimukset.

(29)

ESIR-rahastolle olisi perustettava asianmukainen hallinnointirakenne, jonka toiminnan olisi vastattava sen tarkoitusta, joka on yksinomaan EU:n takauksen asianmukaisen käytön varmistaminen. Tämän hallinnointirakenteen olisi koostuttava johtokunnasta, toimitusjohtajasta ja investointikomiteasta. Se ei saisi vaikuttaa eikä puuttua EIP:n päätöksentekoon eikä korvata EIP:n hallintoelimiä. Johtokunnan olisi erityisesti määritettävä ESIR-rahaston strateginen kohdennus ja sen toiminnan kannalta tarvittavat säännöt. Toimitusjohtajan olisi oltava vastuussa ESIR-rahaston päivittäisestä johtamisesta ja hoidettava investointikomitean kokousten valmistelutyö.

(30)

Investointikomitean olisi tehtävä päätökset EU:n takauksen käytöstä mahdollisiin hankkeisiin sekä toimiin kansallisten kehityspankkien tai -laitosten taikka investointijärjestelyjen kanssa avoimesti ja riippumattomasti. Investointikomitean olisi koostuttava kahdeksasta riippumattomasta asiantuntijasta, joilla on tässä asetuksessa kuvattua laaja-alaista asiantuntemusta, ja toimitusjohtajasta. Investointikomitean olisi vastattava toiminnastaan johtokunnalle, jonka olisi valvottava ESIR-rahaston tavoitteiden toteutumista ja seurattava jatkuvasti, täyttävätkö investointikomitean jäsenet tämän asetuksen mukaiset velvoitteensa.

(31)

Jotta ESIR-rahastosta voitaisiin tukea investointeja, unionin olisi myönnettävä EU:n takaus, joka ei saisi minään ajankohtana ylittää 16 000 000 000 euroa. Salkkujen tapauksessa takaus olisi rajattava tiettyyn prosenttiosuuteen maksamatta olevista sitoumuksista muodostuvan salkun volyymista kulloisenkin välineen tyypin mukaan eli esimerkiksi sen mukaan, onko kyseessä velkarahoitus, oma pääoma vai takaus. Odotuksena on, että kun takaus yhdistetään EIP:ltä saatavaan 5 000 000 000 euron summaan, ESIR-rahastosta myönnetyllä tuella saadaan aikaan 60 800 000 000 euron arvosta EIP:n ja EIR:n lisäinvestointeja. ESIR-rahaston tuella saatujen 60 800 000 000 euron odotetaan puolestaan tuottavan yhteensä vielä 315 000 000 000 euron lisäinvestoinnit unionissa kolmen vuoden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta. Jäsenvaltioiden osallistuminen investointiohjelman toteuttamiseen on suotavaa, jotta sen vaikutuksia voitaisiin lisätä. Sellaisiin hankkeisiin liittyvien takausten, jotka saadaan päätökseen ilman, että takaukseen vedotaan, olisi oltava käytettävissä uusien toimien tukemiseksi.

(32)

Komission olisi annettava kolmen vuoden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomus, joka sisältää riippumattoman arvioinnin tämän asetuksen soveltamisesta. Kertomuksessa olisi todettava, onko ESIR-rahasto saavuttamassa tavoitteensa ja onko erillinen suunnitelma investointien tukemiseksi unionissa aiheellinen. Kertomuksessa olisi erityisesti arvioitava tässä asetuksessa asetettujen yleisten tavoitteiden saavuttamista ja yksityisen pääoman saantia, ja siihen olisi kuuluttava arvio ESIR-rahaston tarjoamasta täydentävyydestä, ESIR-rahastosta tuettavien toimien riskiprofiilista ja ESIR-rahaston makrotaloudellisesta vaikutuksesta, mukaan lukien sen vaikutus kasvuun ja työllisyyteen. Jos kertomuksessa todetaan, että suunnitelman säilyttäminen investointien tukemiseksi unionissa on aiheellista, komission olisi tarvittaessa esitettävä ehdotus Euroopan parlamentille ja neuvostolle tämän asetuksen muuttamiseksi, jotta voitaisiin erityisesti asettaa uusi investointikausi siten, että varmistetaan investointien jatkuminen ja asianmukainen rahoitus. Jos kertomuksessa todetaan, että ESIR-rahasto ei ole saavuttamassa tavoitteitaan ja että suunnitelman säilyttäminen investointien tukemiseksi unionissa ei ole aiheellista, komission olisi tarvittaessa esitettävä ehdotus ESIR-rahaston saumattoman päättämisen varmistamiseksi siten, että samalla säilytetään EU:n takaus tämän asetuksen nojalla jo hyväksyttyjä toimia varten.

(33)

EIP rahoittaa ESIR-rahaston mukaisia toimia markkinaemissioidensa kautta. Euroopan keskuspankki on ilmoittanut päätöksestään sisällyttää EIP:n joukkovelkakirjalainat niiden joukkovelkakirjalainojen luetteloon, jotka täyttävät sen julkisen sektorin omaisuuserien osto-ohjelman (PSPP-ohjelma) ostoille asetetut kelpoisuusehdot.

(34)

Alkuperäisen 315 000 000 000 euron tavoitesumman saavuttamiseksi mahdollisimman nopeasti kansallisilla kehityspankeilla tai -laitoksilla, investointijärjestelyillä ja rahastoilla olisi EU:n takauksen tuella oltava näkyvä rooli toteutuskelpoisten hankkeiden määrittämisessä, kehittämisessä ja tarvittaessa yhteenkokoamisessa ja mahdollisten sijoittajien houkuttelemisessa. Tällöin olisi oltava mahdollista perustaa usean maan kattavia järjestelyjä rajat ylittävien hankkeiden edistämiseksi tai jonkin hankeryhmän edistämiseksi jäsenvaltioiden keskuudessa.

(35)

Investointijärjestelyihin voidaan tarpeen mukaan koota investointikumppaneita, viranomaisia, asiantuntijoita, koulutus- ja tutkimuslaitoksia, asiaankuuluvia työmarkkinaosapuolia ja kansalaisyhteiskunnan edustajia sekä muita asiaankuuluvia toimijoita unionin, kansallisella ja alueellisella tasolla.

(36)

Jotta ESIR-rahaston varoja voitaisiin kasvattaa edelleen, kolmansien osapuolten, myös jäsenvaltioiden, olisi voitava osallistua ESIR-rahaston rahoittamiseen. Myös muiden kolmansien osapuolten, kuten aluehallintojen, kansallisten kehityspankkien tai -laitosten, jäsenvaltioiden omistuksessa tai määräysvallassa olevien alueellisten pankkien tai julkisten yhteisöjen, yksityisen sektorin yhteisöjen sekä unionin ulkopuolisten yhteisöjen, olisi voitava osallistua ESIR-rahaston rahoittamiseen suoraan, edellyttäen että johtokunta hyväksyy tämän. Se, että kolmas osapuoli osallistuu ESIR-rahaston rahoittamiseen, ei saisi tuoda kyseiselle kolmannelle osapuolelle johtokunnan jäsenyyttä tai mitään muuta ESIR-rahaston hallinnointirakennetta koskevaa oikeutta.

(37)

Tällä asetuksella ei saisi estää hankkeita unionissa hallinnoivia yhteisöjä aloittamasta tai tiivistämästä yhteistyötä kolmansien maiden kumppaneiden kanssa.

(38)

ESIR-rahastosta olisi oltava mahdollista tukea yksityisiä rahastoja, kuten eurooppalaisia pitkäaikaissijoitusrahastoja, jäljempänä 'ELTIF-rahastot'. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/760 (10) vaatimukset täyttävät ELTIF-rahastot keskittyvät pitkäaikaisiin omaisuusluokkiin, jolloin ne voivat toimia täydentävänä välineenä julkisten taikka yksityisten ja julkisten investointien tekemiseksi talouteen laajemminkin. Sijoituspolitiikkansa vuoksi ELTIF-rahastot voivat täyttää niille asetetun tehtävän ja toimia ensisijaisena välineenä Euroopan investointiohjelman toteuttamisessa. Komission olisi asetettava etusijalle kaikkien ELTIF-rahastojen esittämien EIP:n rahoitusta koskevien hakemusten käsittelyprosessinsa ja virtaviivaistettava niitä.

(39)

Kolmansien osapuolten olisi voitava rahoittaa hankkeita yhdessä ESIR-rahaston kanssa joko hankekohtaisesti tai investointijärjestelyjen kautta.

(40)

Investointien vauhdittamiseksi niin kansallisella kuin alueellisella tasolla EIP:n olisi voitava myöntää takaus EU:n takauksen vastatakauksen nojalla kansallisille tai alueellisille kehityspankeille tai -laitoksille, investointijärjestelyille tai rahastoille ja pyrittävä tapauksen mukaan pienentämään pääomavaatimusta. Tällaiset toimet olisi katsottava ESIR-rahaston toimiksi.

(41)

Kun otetaan huomioon investointien kannalta suotuisan sääntely-ympäristön varmistamista koskeva yleinen pyrkimys ja se, että infrastruktuurivaroihin liittyvät maksukyvyttömyys- ja takaisinperintäongelmat ovat vähäisiä ja infrastruktuurihankkeiden rahoitus voidaan nähdä keinona monipuolistaa yhteisösijoittajien salkkuja, olisi syytä tarkastella uudelleen infrastruktuuri-investointien kohtelua, josta nykyisin säädetään asiaankuuluvassa toiminnan vakauden valvontaa koskevassa unionin lainsäädännössä.

(42)

ESIR-rahaston olisi täydennettävä nykyisiä alueellisia, kansallisia ja unionin ohjelmia sekä nykyisiä EIP:n toimia. Tällöin olisi kannustettava voimassa olevien sääntöjen puitteissa hyödyntämään kaikkia käytössä jo olevia ja käyttöön osoitettuja unionin resursseja. Edellyttäen, että kaikki kyseeseen tulevat kelpoisuusvaatimukset täyttyvät, jäsenvaltioiden olisi voitava käyttää minkä tahansa tyyppistä unionin rahoitusta osallistuakseen sellaisten tukikelpoisten hankkeiden rahoittamiseen, joilla on EU:n takaus, ja tukeakseen kansallisia kehityspankkeja tai -laitoksia, investointijärjestelyjä tai rahastoja. Valitun lähestymistavan joustavuudella pyritään luomaan mahdollisimman hyvät edellytykset sille, että sijoittajia saadaan investoimaan ESIR-rahaston kohdealoille.

(43)

Jäsenvaltioiden olisi voitava käyttää Euroopan rakenne- ja investointirahastoja osallistuakseen sellaisten tukikelpoisten hankkeiden rahoittamiseen, joilla on EU:n takaus, näihin rahastoihin sovellettavaan lainsäädäntökehykseen sisältyvien tavoitteiden, periaatteiden ja sääntöjen ja etenkin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 (11) sekä kumppanuussopimusten mukaisesti. Komission olisi voitava antaa ohjeistusta varmistaakseen, että unionin välineiden ja EU:n takauksen piiriin kuuluvan EIP:n rahoituksen yhteiskäytöllä saadaan aikaan asianmukainen täydentävyyden ja synergian taso.

(44)

Koska toimia tarvitaan unionissa viipymättä, EIP ja EIR ovat voineet rahoittaa sellaisia lisähankkeita, jotka eivät kuulu niiden tavanomaiseen toimintaan, vuoden 2015 aikana ja tämän asetuksen voimaantuloon, ESIR-sopimuksen tekemiseen ja kaikkien investointikomitean jäsenten ja toimitusjohtajan ensimmäiseen nimittämiseen saakka. Jotta tässä asetuksessa säädetyistä toimenpiteistä voitaisiin saada mahdollisimman paljon hyötyä, tällaiset lisähankkeet olisi voitava ottaa EU:n takauksen piiriin, jos ne täyttävät tässä asetuksessa säädetyt aineelliset edellytykset.

(45)

ESIR-rahastosta tuettujen EIP:n rahoitus- ja investointitoimien hallinnoinnissa olisi noudatettava EIP:n omia sääntöjä ja menettelyjä, joihin kuuluvat myös soveltuvat valvontatoimenpiteet ja toimenpiteet verovilpin välttämiseksi, ja kyseeseen tulevia Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) ja tilintarkastustuomioistuimen sääntöjä ja menettelyjä sekä 27 päivänä lokakuuta 2003 tehtyä Euroopan komission, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen ja Euroopan investointipankin kolmenvälistä sopimusta.

(46)

Koska tilintarkastustuomioistuimen tarkastustoiminta on tärkeä perusta SEUT 319 artiklan mukaiselle vastuuvapausmenettelylle, tätä asetusta sovellettaessa olisi varmistettava SEUT 287 artiklassa määrättyjen tilintarkastustuomioistuimen tarkastusoikeuksien täysi kunnioittaminen.

(47)

EIP:n olisi säännöllisesti tarkasteltava ESIR-rahastosta tuettuja toimia ja raportoitava niistä arvioidakseen niiden tarkoituksenmukaisuutta, tuloksia ja vaikutuksia, kuten niiden täydentävyyttä ja lisäarvoa, sekä määrittääkseen tekijöitä, joiden pohjalta tulevia toimia voitaisiin parantaa. Tällaiset arvioinnit ja raportit olisi julkistettava, ja niillä on tarkoitus edistää vastuuvelvollisuutta ja kestävyyden analysointia.

(48)

Investointikomitean olisi investointisuuntaviivoja ja muita tämän asetuksen mukaisia asiaankuuluvia sääntöjä täytäntöön pannessaan otettava täysimääräisesti huomioon tarve estää kaikenlainen syrjintä ja varmistaa erityisesti esteettömyys ja saavutettavuus vammaisten henkilöiden kannalta. Sen olisi etenkin otettava huomioon sukupuolten tasa-arvo ja sukupuolinäkökohtien valtavirtaistaminen.

(49)

ESIR-rahaston kautta toteutettavien rahoitus- ja investointitoimien lisäksi olisi perustettava Euroopan investointineuvontakeskus, jäljempänä 'investointineuvontakeskus'. Investointineuvontakeskuksen olisi tarjottava tehostettua tukea hankkeiden suunnittelua ja valmistelua varten kaikkialla unionissa hyödyntämällä komission, EIP:n, kansallisten kehityspankkien tai -laitosten sekä Euroopan rakenne- ja investointirahastojen hallintoviranomaisten asiantuntemusta. Olisi perustettava keskitetty asiointipiste unionissa toteutettavien investointien tekniseen apuun liittyviä kysymyksiä varten ja lisättävä teknistä apua hankkeiden toteuttajille paikallisella tasolla. Investointineuvontakeskuksen uusien palvelujen olisi täydennettävä unionin muiden ohjelmien puitteissa jo saatavilla olevia palveluja siten, että niillä ei millään tavoin vaikuteta kyseisten ohjelmien mukaiseen tukitasoon ja -kapasiteettiin. Näillä lisäpalveluilla olisi oltava riittävä rahoitus. Investointineuvontakeskuksen olisi tarjottava julkisille hankkeiden toteuttajille maksutta asiantuntemusta, jotta voitaisiin varmistaa tasapuoliset mahdollisuudet saada ESIR-rahaston rahoitusta kaikkialla unionissa. Investointineuvontakeskuksen olisi mahdollisuuksien mukaan tehtävä tiivistä yhteistyötä vastaavien kansallisen, alueellisen tai kansallista tasoa alemman tason rakenteiden kanssa. Maksut, jotka pk-yrityksiltä peritään investointineuvontakeskuksen tarjoamasta teknisestä avusta nykyisten unionin ohjelmien lisäksi, olisi rajoitettava kolmasosaan sen kustannuksista. EIP:n olisi lisäksi annettava Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle 1 päivästä syyskuuta 2016 alkaen ja sen jälkeen vuosittain kertomus investointineuvontakeskuksen saamista maksuista ja sen tarjoamista palveluista, jotta voitaisiin tehdä vaikuttava arvio rahoitustarpeista 20 000 000 euron vuotuisen enimmäismäärän rajoissa.

(50)

Investointineuvontakeskuksen olisi erityisesti hyödynnettävä hyviä käytäntöjä, joita on saatu olemassa olevista ohjelmista, kuten ELENA (European Local ENergy Assistance), EEEF (Euroopan energiatehokkuusrahasto), JEREMIE (Euroopan yhteiset resurssit mikro- ja pk-yritysten tukemiseksi), JASPERS (Euroopan alueiden hankkeille annettava yhteinen apu), JESSICA (Euroopan yhteinen tuki kaupunkialueiden kestäviä investointeja varten) ja JASMINE (yhteinen toimi Euroopan mikroluottolaitosten tukemiseksi).

(51)

EIP:lle annettavaan EU:n takaukseen liittyvien riskien kattamiseksi olisi perustettava takuurahasto, jäljempänä 'takuurahasto'. Takuurahasto olisi muodostettava suorittamalla siihen asteittain maksuja unionin yleisestä talousarviosta. Takuurahastoon olisi myöhemmin otettava myös ESIR-rahaston tukea saaneista hankkeista peräisin olevat tulot sekä takaisinmaksun laiminlyöneiltä velallisilta perityt määrät tapauksissa, joissa takuurahasto on suorittanut EIP:lle maksuja takauksen nojalla. Takuurahaston mahdollinen ylijäämä, joka aiheutuu tavoitesumman mukautuksesta tai tavoitesumman yli menevistä korvauksista sen jälkeen, kun EU:n takaus on täydennetty uudelleen täysin sen alkuperäiseen 16 000 000 000 euron määrään, olisi palautettava unionin yleiseen talousarvioon sisäisinä käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina sellaisten budjettikohtien täydentämiseksi, joista on voitu uudelleenkohdentaa määrärahoja takuurahastoon.

(52)

Takuurahaston tarkoituksena on tarjota likviditeettipuskuri, joka suojaa unionin yleistä talousarviota ESIR-rahaston tavoitteidensa saavuttamiseksi toteuttamista toimista aiheutuvilta tappioilta. ESIR-rahastosta tuettavien investointien kaltaisista investoinneista saatujen kokemusten perusteella takuurahaston varojen määrän olisi oltava 50 prosenttia yhteenlasketuista EU:n takausvelvoitteista.

(53)

Kaikkien takuurahastoon suoritettujen maksujen ja ESIR-rahaston toimintaan muutoin yhteydessä olevien talousarviopäätösten olisi oltava täysin johdonmukaisia monivuotisen rahoituskehyksen määräysten kanssa, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston olisi hyväksyttävä ne vuotuisessa talousarviomenettelyssä.

(54)

Unionin yleisestä talousarviosta maksettavan rahoitusosuuden osittaiseksi rahoittamiseksi olisi vähennettävä puiteohjelman "Horisontti 2020" (2014–2020) ja asetuksella (EU) N:o 1316/2013 perustetun Verkkojen Eurooppa -välineen käytettävissä olevia määrärahoja.

(55)

Unionissa on merkittävä määrä taloudellisesti ja teknisesti mahdollisesti toteutuskelpoisia hankkeita, jotka eivät tällä hetkellä saa rahoitusta niihin liittyvän epävarmuuden sekä läpinäkyvyyden puutteen vuoksi. Tämä johtuu usein siitä, etteivät yksityiset sijoittajat tiedä hankkeista tai näillä ei ole riittävästi tietoa investointiin liittyvien riskien, myös sääntelyyn liittyvien riskien, arvioimiseksi. Komission olisi EIP:n tuella edistettävä nykyisistä ja tulevista investointikohteiksi soveltuvista hankkeista muodostuvan avoimen portaalin (Euroopan investointihankeportaali, jäljempänä 'investointihankeportaali') luomista unionissa. Investointihankeportaalin avulla on tarkoitus taata, että investointihankkeista julkistetaan jäsenneltyä tietoa säännöllisesti sen varmistamiseksi, että sijoittajilla on pääsy avoimiin ja luotettaviin tietoihin siten, että liikesalaisuuksien suojelu otetaan asiaankuuluvasti huomioon.

(56)

Jäsenvaltioiden olisi voitava yhteistyössä alue- ja paikallisviranomaisten kanssa osallistua investointihankeportaalin luomiseen ja ylläpitoon muun muassa toimittamalla tietoja niiden alueella olevista investointihankkeista komissiolle. Ennen investointihankeportaalin käyttöönottoa komission olisi, EIP:n osallistuessa, toteutettava jäsenvaltioiden, asiantuntijoiden ja sidosryhmien asianmukaiset kuulemiset, joiden yhteydessä käsitellään investointihankeportaaliin sisällytettäviä hankkeita koskevia periaatteita ja suuntaviivoja, kuten mekanismeja, joilla estetään kansallista turvallisuutta mahdollisesti heikentävien hankkeiden julkistaminen, sekä yksittäisiä hankkeita koskevien tietojen julkaisemisessa käytettävää vakiomuotoista mallia.

(57)

Investointihankeportaaliin olisi sisällytettävä hankkeita kaikkialta unionista näkyvyyden parantamiseksi sijoittajien kannalta ja tiedotustarkoituksiin. Sen olisi voitava sisältää hankkeita, jotka yksityinen sektori voi rahoittaa kokonaisuudessaan tai jotka voidaan rahoittaa muiden unionin tai kansallisen tason välineiden tuella. Hankkeen sisällyttäminen investointihankeportaaliin ei saisi tarkoittaa minkäänlaisen julkisen rahoitustuen myöntämistä tai myöntämättä jättämistä unionin tai kansallisella tasolla.

(58)

Jotta vastuuvelvollisuus suhteessa unionin kansalaisiin voitaisiin varmistaa, EIP:n olisi raportoitava säännöllisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle ESIR-rahaston toiminnan edistymisestä ja vaikutuksista ja ESIR-rahaston toimista sekä etenkin ESIR-rahaston nojalla toteutettujen toimien täydentävyydestä verrattuna EIP:n tavanomaisiin toimiin, mukaan lukien erityistoimet. Johtokunnan puheenjohtajan ja toimitusjohtajan olisi Euroopan parlamentin pyynnöstä osallistuttava kuulemistilaisuuksiin ja vastattava kysymyksiin tietyssä määräajassa. Komission olisi raportoitava säännöllisesti takuurahaston tilanteesta.

(59)

Jotta voitaisiin helpottaa tämän asetuksen liitteessä II vahvistettujen investointisuuntaviivojen muiden kuin keskeisten osien nopeaa ja joustavaa mukauttamista markkinatilanteeseen ja investointiympäristöön unionissa tai sen osissa, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat mainittujen investointisuuntaviivojen asiaankuuluvien osien muuttamista ilman että mitään näiden suuntaviivojen kohdista kumotaan kokonaan. Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat investointikomitean käyttöön annettavan indikaattoreiden tulostaulun hyväksymistä, jotta voitaisiin varmistaa EU:n takauksen mahdollisen ja todellisen käytön riippumaton ja avoin arviointi. ESIR-rahaston ainutlaatuisen luonteen ja EIP:llä sen perustamisessa olevan keskeisen aseman vuoksi on aiheellista, että komissio käy tiivistä vuoropuhelua EIP:n kanssa tulostaulun hyväksymisen sekä investointisuuntaviivoihin ja tulostauluun mahdollisesti tehtävien mukautusten hyväksymisen yhteydessä. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(60)

ESIR-rahaston ainutlaatuisten ominaispiirteiden vuoksi tulostaulun ensimmäistä hyväksymistä koskevan delegoidun säädöksen voimaantulo edellyttää poikkeuksellisia toimia. Samalla olisi varmistettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle tässä asetuksessa säädettyjen, säädösten vastustamista koskevien oikeuksien toteutuminen SEUT 290 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Sen vuoksi määräajan, jonka kuluessa Euroopan parlamentin ja neuvoston olisi ilmaistava vastustavansa tulostaulun ensimmäistä hyväksymistä koskevaa delegoitua säädöstä, olisi poikkeuksellisesti oltava kolme viikkoa, ja kyseistä määräaikaa olisi voitava Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta jatkaa kolmella viikolla. Komission olisi kyseisen delegoidun säädöksen toimittamisen ajankohdan osalta otettava huomioon tämä säädöksen vastustamiselle asetettu määräaika sekä asian käsittely Euroopan parlamentissa ja neuvostossa.

(61)

ESIR-rahaston toimien hinnoittelussa olisi noudatettava EIP:n hinnoitteluperiaatteita, ja siinä olisi otettava asiaankuuluvasti huomioon markkinoiden toimintapuutteet sekä tarve saada aikaan lisäinvestointeja. EU:n takauksesta saatavilla ESIR-rahaston tuloilla olisi myötävaikutettava talousarviovaroista EU:n takaukselle annettavaan tukeen.

(62)

Komission ja EIP:n olisi tehtävä sopimus, jolla täsmennetään tässä asetuksessa säädetyt ESIR-rahaston hoitamista koskevat edellytykset. Sopimus ei saisi vaikuttaa perussopimusten mukaiseen unionin lainsäätäjän, budjettivallan käyttäjän tai EIP:n toimivaltaan, minkä vuoksi sen olisi rajoituttava lähinnä teknisiin ja hallinnollisiin seikkoihin, jotka eivät tosin ole keskeisiä mutta jotka ovat tarpeen ESIR-rahaston tehokkaan täytäntöönpanon kannalta.

(63)

Jäsenvaltiot eivät finanssipoliittisia investointirajoitteita koskevilta osin voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, jotka ovat investointien tukeminen unionissa ja yhteisöjen saatavilla olevan rahoituksen lisääminen, koska niillä on erilaiset finanssipoliittiset toimintamahdollisuudet investointien rahoittamiseen, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä SEU 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,

1)

'ESIR-sopimuksella' oikeudellista välinettä, jolla komissio ja EIP täsmentävät tässä asetuksessa säädetyt ESIR-rahaston hoitamista koskevat edellytykset;

2)

'investointineuvontakeskusta koskevalla sopimuksella' oikeudellista välinettä, jolla komissio ja EIP täsmentävät tässä asetuksessa säädetyt investointineuvontakeskuksen täytäntöönpanoa koskevat edellytykset;

3)

'kansallisella kehityspankilla tai -laitoksella' oikeussubjektia, joka harjoittaa ammattimaista rahoitustoimintaa ja jolle jäsenvaltio tai jäsenvaltion keskus-, alue- tai paikallistason yhteisö on antanut tehtäväksi toteuttaa kehittämis- tai edistämistoimia;

4)

'investointijärjestelyllä' erityisrahoitusyhtiötä, hoidettua tiliä, sopimusperusteista yhteisrahoitus- tai riskinjakojärjestelyä tai millä tahansa muulla tavoin luotua järjestelyä, jonka kautta yhteisöt kanavoivat rahoitusosuuden joidenkin investointihankkeiden rahoittamiseksi ja johon voi sisältyä

5)

'pienillä ja keskisuurilla yrityksillä' tai 'pk-yrityksillä' komission suosituksen 2003/361/EY (12) liitteessä olevassa 2 artiklassa määriteltyjä mikroyrityksiä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä;

6)

'pienillä mid-cap-yrityksillä' yhteisöjä, joissa on enintään 499 työntekijää ja jotka ovat muita kuin pk-yrityksiä;

7)

'mid-cap-yrityksillä' yhteisöjä, joissa on enintään 3 000 työntekijää ja jotka ovat muita kuin pk-yrityksiä tai pieniä mid-cap-yrityksiä;

8)

'täydentävyydellä' täydentävyyttä siten kuin se määritellään 5 artiklan 1 kohdassa.

a)

investoinnit;

b)

enintään 3 000 työntekijän yhteisöjen saatavilla olevan rahoituksen lisääminen keskittyen etenkin pk-yrityksiin sekä pieniin mid-cap-yrityksiin.

a)

ESIR-rahaston perustaminen, mukaan lukien

b)

ESIR-rahaston hallinnointijärjestelyt 7 artiklan mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan investointipankin perussäännöstä tehdyn Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn pöytäkirjan N:o 5, jäljempänä 'EIP:n perussääntö', soveltamista, mukaan lukien

c)

EU:n takaus, joka on ehdoton, peruuttamaton, heti vaadittaessa maksettava takaus (ns. first demand -takuu) EIP:n hyväksi, mukaan lukien

d)

säännöt, joiden mukaisesti investointikomitea hyväksyy EU:n takauksen käytön yksittäisiä hankkeita varten tai investointijärjestelyjen tai rahastojen taikka kansallisten kehityspankkien tai -laitosten tukemiseen tämän asetuksen ja erityisesti sen 7 artiklan 12 kohdan ja 9 artiklan 5 kohdan, liitteen II sekä tämän asetuksen nojalla mahdollisesti annetun delegoidun säädöksen mukaisesti;

e)

menettelyt investointiehdotusten esittämiseksi ja hyväksymiseksi EU:n takauksen käyttöä varten, mukaan lukien

f)

ESIR-rahaston raportointi, seuranta ja vastuuvelvollisuus, mukaan lukien

g)

ESIR-rahaston toimintaa koskevat arvioinnit 18 artiklan mukaisesti;

h)

ESIR-rahaston viestintä- ja edistämisstrategia;

i)

komission tai EIP:n aloitteesta tapahtuvaa ESIR-sopimuksen muuttamista koskevat menettelyt ja edellytykset, joihin kuuluu velvoite raportoida muuttamisesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle;

j)

mahdolliset muut hallintoa tai organisaatiota koskevat edellytykset, jotka ovat tarpeen ESIR-rahaston hoitamisen kannalta, siltä osin kuin ne mahdollistavat EU:n takauksen asianmukaisen käytön;

k)

järjestelyt, jotka koskevat jäsenvaltioidentakauksina tai käteissuorituksina ja kolmansien osapuolten ainoastaan käteissuorituksina ESIR-rahastoon suorittamia rahoitusosuuksia ja jotka eivät anna kyseisille jäsenvaltioille tai muille kolmansille osapuolille oikeutta osallistua päätöksentekoon ja äänestyksiin johtokunnassa.

a)

EIR:n hallintoelimet ohjaavat EIR:n harjoittamaa ESIR-toimintaa;

b)

EIR:n harjoittamaan ESIR-toimintaan sovelletaan raportointivaatimuksia 16 artiklan mukaisesti;

c)

unionille tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvista rahoitus- ja investointitoimista maksettava korvaus suoritetaan sen jälkeen kun siitä on vähennetty EU:n takaukseen vetoamisen seurauksena suoritettavat maksut ja näiden jälkeen 9 artiklan 6 kohdan ja investointineuvontakeskusta koskevan sopimuksen mukaiset kustannukset.

a)

ovat taloudellisesti toteutuskelpoisia unionin vaatimusten mukaisen kustannus-hyötyanalyysin perusteella, kun otetaan huomioon yksityisten ja julkisten kumppaneiden mahdollinen tuki ja osarahoitus hankkeeseen;

b)

ovat unionin toimintapolitiikan, kuten älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua, laadukkaiden työpaikkojen luomista sekä taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta koskevien tavoitteiden, mukaisia;

c)

tarjoavat täydentävyyttä;

d)

saavat mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman paljon yksityisen sektorin pääomaa; ja

e)

ovat teknisesti toteutuskelpoisia.

a)

ESIR-rahaston strateginen kohdennus, mukaan lukien takauksen jakautuminen infrastruktuuri- ja innovointi-ikkunassa sekä mahdolliset 11 artiklan 3 kohdan ja liitteessä II olevan 7 kohdan b alakohdan nojalla tehtävät päätökset;

b)

toimintapolitiikka ja -menettelyt, jotka ovat tarpeen ESIR-rahaston toiminnan kannalta;

c)

säännöt, joita sovelletaan investointijärjestelyjen ja kansallisten kehityspankkien tai -laitosten kanssa toteutettaviin toimiin;

d)

ESIR-rahaston riskiprofiili.

a)

tutkimus, kehittäminen ja innovointi;

b)

liikenneinfrastruktuurit ja innovatiiviset liikenneteknologiat;

c)

energiainfrastruktuurit, energiatehokkuus ja uusiutuva energia;

d)

tieto- ja viestintäteknologian infrastruktuurit;

e)

ympäristönsuojelu ja ympäristöasioiden hallinta;

f)

koulutus;

g)

terveys ja lääkkeet;

h)

pk-yritykset;

i)

kulttuuriala ja luovat alat;

j)

kaupunkiliikenne;

k)

sosiaaliset infrastruktuurit sekä yhteisötalous ja solidaarinen talous.

a)

toimet toteutetaan unionissa; tai

b)

toimiin osallistuu yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa sijaitsevia tai sinne sijoittautuneita yhteisöjä ja toimet ulottuvat yhteen tai useampaan Euroopan naapuruuspolitiikan alaan, kuten strategiseen kumppanuuteen, laajentumispolitiikkaan, Euroopan talousalueeseen tai Euroopan vapaakauppaliittoon, kuuluvaan kolmanteen maahan taikka Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen liitteessä II tarkoitettuun merentakaiseen maahan ja alueeseen, riippumatta siitä, onko kyseisissä kolmansissa maissa taikka merentakaisissa maissa tai merentakaisilla alueilla kumppania.

a)

tutkimus, kehittäminen ja innovointi, erityisesti seuraavien kautta:

b)

energia-alan kehittäminen ottaen huomioon energiaunionin painopisteet, joihin kuuluu energian toimitusvarmuus, sekä vuosien 2020, 2030 ja 2050 ilmasto- ja energiapolitiikan puitteet, erityisesti seuraavien kautta:

c)

liikenneinfrastruktuurien ja -välineiden sekä innovatiivisten liikenneteknologioiden kehittäminen, erityisesti seuraavien kautta:

d)

rahoitustuki EIR:n ja EIP:n kautta enintään 3 000 työntekijän yrityksille ja muille yhteisöille keskittyen pk-yrityksiin ja pieniin mid-cap-yrityksiin, erityisesti seuraavien kautta:

e)

tieto- ja viestintäteknologian kehittäminen ja käyttöönotto, erityisesti seuraavien kautta:

f)

ympäristö ja resurssitehokkuus, erityisesti seuraavien kautta:

g)

inhimillinen pääoma, kulttuuri ja terveys, erityisesti seuraavien kautta:

a)

5 päivään heinäkuuta 2019 sellaisten EIP:n toimien osalta, joita koskeva EIP:n ja edunsaajan tai rahoituksen välittäjän välinen sopimus on allekirjoitettu viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2020;

b)

5 päivään heinäkuuta 2019 sellaisten EIR:n toimien osalta, joita koskeva EIR:n ja rahoituksen välittäjän välinen sopimus on allekirjoitettu viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2020.

a)

EIP:n lainat, takaukset, vastatakaukset, pääomamarkkinainstrumentit, muut rahoituksen tai erillistakauksen muodot sekä oman pääoman ehtoiset tai luonteiset sijoitukset, myös kansallisten kehityspankkien tai -laitosten, investointijärjestelyjen tai rahastojen hyväksi;

b)

rahoitus tai takaus, jonka EIP myöntää EIR:lle lainojen, takausten, vastatakausten, muiden erillistakauksen muotojen, pääomamarkkinainstrumenttien sekä oman pääoman ehtoisten tai luonteisten sijoitusten toteuttamista varten, myös kansallisten kehityspankkien tai -laitosten, investointijärjestelyjen tai rahastojen hyväksi;

c)

EIP:n kansallisille kehityspankeille tai -laitoksille, investointijärjestelyille tai rahastoille EU:n takauksen vastatakauksen nojalla myöntämä takaus.

a)

edellä 10 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetut vieraan pääoman ehtoiset välineet: pääoma ja korot ja kaikki määrät, jotka on rahoitustoimien ehtojen mukaisesti maksettava EIP:lle mutta joita se ei ole saanut, maksukyvyttömyystapahtumaan saakka;

b)

edellä 10 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetut pääomasijoitukset: investoidut määrät ja niiden rahoituskulut;

c)

edellä 10 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut toimet: käytetyt määrät ja niiden rahoituskulut.

a)

unionin yleisestä talousarviosta suoritettavat rahoitusosuudet;

b)

takuurahaston varojen sijoittamisesta saadut tuotot;

c)

määrät, jotka on peritty takaisin maksut laiminlyöneiltä velallisilta 4 artiklan 2 kohdan c alakohdan iv alakohdassa tarkoitettua ESIR-sopimuksessa määrättyä menettelyä noudattaen;

d)

tulot ja kaikki muut unionin ESIR-sopimuksen mukaisesti saamat maksusuoritukset.

a)

mahdollinen ylijäämä maksetaan unionin yleiseen talousarvioon asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 21 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuina sisäisinä käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina kaikissa budjettikohdissa, joista on mahdollisesti uudelleenkohdennettu määrärahoja takuurahastoon;

b)

mahdollinen lisärahoitus takuurahastoon suoritetaan vuosierinä enintään kolmen vuoden pituisella ajanjaksolla, joka alkaa vuonna n + 1.

a)

teknisen avun tarjoaminen keskitetystä asiointipisteestä viranomaisille ja hankkeiden toteuttajille;

b)

hankkeiden toteuttajien avustaminen tarvittaessa hankkeiden kehittämiseksi siten, että ne täyttävät 6 artiklassa vahvistetut kelpoisuusvaatimukset;

c)

paikallisen tietämyksen lisääminen ESIR-rahaston tuen edistämiseksi koko unionissa;

d)

foorumin tarjoaminen vertaisperiaatteella tapahtuvalle hankkeiden suunnittelua koskevan osaamisen vaihdolle ja jakamiselle;

e)

investointijärjestelyjen perustamista koskevan neuvonnan tarjoaminen.

a)

arvio EIP:n rahoitus- ja investointitoimista toimien, alojen, maiden ja alueiden tasolla ja siitä, ovatko kyseiset toimet tämän asetuksen ja erityisesti täydentävyyden tarjoamista koskevan vaatimuksen mukaisia, sekä arvio siitä, miten EIP:n rahoitus- ja investointitoimet jakautuvat 9 artiklan 2 kohdassa säädettyjen yleisten tavoitteiden kesken;

b)

arvio EIP:n rahoitus- ja investointitoimien lisäarvosta, niihin yksityiseltä sektorilta saaduista varoista sekä niiden arvioiduista ja toteutuneista tuotoksista, tuloksista ja vaikutuksista kootusti esitettynä, mukaan lukien vaikutus työpaikkojen luomiseen;

c)

arvio siitä, missä määrin tämän asetuksen mukaisen EU:n takauksen piiriin kuuluvilla toimilla edistetään 9 artiklan 2 kohdassa säädettyjen yleisten tavoitteiden saavuttamista, ja arvio ESIR-rahaston investointien määrästä tutkimuksen, kehittämisen ja innovoinnin sekä liikenneinfrastruktuurin (mukaan lukien Euroopan laajuinen liikenneverkko ja kaupunkiliikenne), televiestintäinfrastruktuurin, energiainfrastruktuurin ja energiatehokkuuden alalla;

d)

arvio EU:n takauksen käytön edellytysten ja 4 artiklan 2 kohdan f alakohdan iv alakohdassa tarkoitettujen keskeisten tulosindikaattoreiden noudattamisesta;

e)

arvio ESIR-rahastosta tuetuista hankkeista saaduista vipuvaikutuksista;

f)

kuvaus hankkeista, joissa Euroopan rakenne- ja investointirahastojen tuki on yhdistetty ESIR-rahaston tukeen, ja kustakin lähteestä peräisin olevien rahoitusosuuksien kokonaismäärä;

g)

edunsaajille siirretyn rahoituksen määrä ja arvio EIP:n rahoitus- ja investointitoimista kootusti esitettynä;

h)

arvio EIP:n rahoitus- ja investointitoimien lisäarvosta ja näihin toimiin liittyvästä kokonaisriskistä;

i)

yksityiskohtaiset tiedot tapauksista, joissa EU:n takaukseen on vedottu, tappioista, tuotoista, takaisinperityistä määristä ja muista saaduista maksusuorituksista;

j)

tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia EIP:n rahoitus- ja investointitoimia koskevat tilinpäätösraportit, jotka riippumaton ulkopuolinen tarkastaja on tarkastanut.

a)

tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia EIP:n rahoitus- ja investointitoimia koskevat EIP:n ja EIR:n riskinarvioinnit ja luokitustiedot;

b)

tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia EIP:n rahoitus- ja investointitoimia varten myönnetystä takauksesta johtuva unionin rahoitusvelvoite toimikohtaisesti jaoteltuna;

c)

EIP:n rahoitus- ja investointitoimien yhteenlasketut tuotot ja tappiot 4 artiklan 2 kohdan c alakohdan i alakohdassa tarkoitetuissa salkuissa.

a)

EIP julkaisee ESIR-rahaston toiminnasta kattavan kertomuksen, johon sisällytetään arviointi ESIR-rahaston vaikutuksesta unionissa tehtäviin investointeihin, työpaikkojen luomiseen sekä pk-yritysten ja mid-cap-yritysten saatavilla olevaan rahoitukseen;

b)

komissio julkaisee kattavan kertomuksen EU:n takauksen käytöstä ja takuurahaston toiminnasta.

a)

on saavuttamassa tavoitteensa ja että suunnitelman ylläpitäminen investointien tukemiseksi unionissa on aiheellista, komissio tekee tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen tämän asetuksen muuttamisesta uuden investointikauden asettamiseksi siten, että varmistetaan investointien jatkuminen ja asianmukainen rahoitus;

b)

ei ole saavuttamassa tavoitteitaan ja että suunnitelman ylläpitäminen investointien tukemiseksi unionissa on aiheellista, komissio tekee tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen tämän asetuksen muuttamisesta havaittujen puutteiden korjaamiseksi ja uuden investointikauden asettamiseksi siten, että varmistetaan investointien jatkuminen ja asianmukainen rahoitus;

c)

ei ole saavuttamassa tavoitteitaan ja että suunnitelman ylläpitäminen investointien tukemiseksi unionissa ei ole aiheellista, komissio tekee tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen ESIR-rahaston asianmukaisen päättämisen varmistamiseksi siten, että samalla säilytetään EU:n takaus tämän asetuksen nojalla jo hyväksyttyjä toimia varten.