9.10.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 264/1

(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2003/87/EY (3) on perustettu kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmä unionissa, jäljempänä ’unionin päästökauppajärjestelmä’, kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi sekä kustannustehokkaasti että taloudellisesti.

(2)

Päätelmien, jotka 23 ja 24 päivänä lokakuuta 2014 kokoontunut Eurooppa-neuvosto antoi vuoteen 2030 ulottuvista ilmasto- ja energiapolitiikan puitteista, mukaan Euroopan unionin tärkein väline unionin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteen saavuttamiseksi on toimiva ja uudistettu unionin päästökauppajärjestelmä, johon kuuluu väline, jolla markkinoita vakautetaan.

(3)

Direktiivin 2003/87/EY 10 artiklan 5 kohdassa säädetään, että komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittain kertomuksen Euroopan hiilimarkkinoiden toiminnasta.

(4)

Euroopan hiilimarkkinoiden tilaa vuonna 2012 käsitelleessä kertomuksessaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle komissio totesi, että on tarpeen toteuttaa toimenpiteitä, joilla tartutaan tarjonnan ja kysynnän välisiin rakenteellisiin epäsuhtiin. Vuoteen 2030 ulottuvia ilmasto- ja energiapolitiikan puitteita koskevassa vaikutustenarvioinnissa todetaan, että näiden epäsuhtien odotetaan jatkuvan eikä niihin voida riittävästi tarttua mukauttamalla lineaarista kehityspolkua kyseisissä puitteissa asetettavaan tiukempaan tavoitteeseen. Muuttamalla lineaarista kerrointa muutetaan ainoastaan vähitellen unioninlaajuista päästöoikeuksien kokonaismäärää. Näin ollen ylijäämä vähenisi ainoastaan vähitellen, jolloin markkinoiden olisi jatkossa toimittava yli vuosikymmenen ajan siten, että niillä olisi noin kahden miljardin tai tätä suurempi päästöoikeuden ylijäämä, jolloin unionin päästökauppajärjestelmä ei antaisi toivottua investointisignaalia hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi kustannustehokkaasti eikä lisäisi talouskasvua ja työllisyyttä edistäviä vähähiilisiä innovaatioita.

(5)

Jotta voidaan tarttua tähän ongelmaan ja saada unionin päästökauppajärjestelmästä kestävämpi tarjonnan ja kysynnän epäsuhtien varalta ja näin mahdollistaa asianmukaisesti toimivat unionin päästökauppamarkkinat, vuonna 2018 olisi perustettava markkinavakausvaranto, jäljempänä ’varanto’, jonka olisi oltava toiminnassa vuonna 2019. Varanto lisää myös synergioita muiden ilmasto- ja energiapoliittisten toimien kanssa. Jotta voidaan säilyttää mahdollisimman suuri ennustettavuus, olisi annettava selkeät säännöt päästöoikeuksien lisäämisestä varantoon sekä niiden vapauttamisesta siitä. Varannon on tarkoitus toimia siten, että huutokaupattavien päästöoikeuksien vuosittaisiin määriin tehdään mukautuksia. Mikäli edellytykset täyttyvät, vuodesta 2019 alkaen huutokaupattavien päästöoikeuksien määristä olisi vähennettävä ja varantoon olisi lisättävä joka vuosi päästöoikeuksia määrä, joka vastaa 12:ta prosenttia komission uusimmassa liikkeeseen laskettujen päästöoikeuksien määrää koskevassa julkaisussa vahvistetusta liikkeeseen laskettujen päästöoikeuksien määrästä. Tiettynä vuonna vastaava määrä päästöoikeuksia olisi vapautettava varannosta jäsenvaltioille samassa suhteessa ja järjestyksessä kuin lisättäessä päästöoikeuksia varantoon ja lisättävä huutokaupattavien päästöoikeuksien määrään, jos sovellettava liikkeeseen laskettujen päästöoikeuksien kokonaismäärä on alle 400 miljoonaa.

(6)

Tätä varten komission ja jäsenvaltioiden olisi ilman aiheetonta viivästystä sen jälkeen, kun komissio on julkaissut liikkeeseen laskettujen päästöoikeuksien kokonaismäärän kyseisen vuoden 15 päivään toukokuuta mennessä, varmistettava, että yhteisen huutokauppapaikan ja tapauksen mukaan muiden huutokauppapaikkojen huutokauppojen aikatauluja mukautetaan varantoon lisättyjen tai varannosta vapautettavien päästöoikeuksien huomioon ottamiseksi. Huutokaupattavien päästöoikeuksien määrän mukauttaminen olisi jaettava 12 kuukauden jaksolle alkaen siitä, kun sovellettavaan huutokaupan aikatauluun on tehty muutos. Koska huutokauppaprosessin on toimittava moitteettomasti, komission asetuksessa (EU) N:o 1031/2010 (4) olisi tarvittaessa vahvistettava mukauttamista koskevat yksityiskohtaiset säännökset.

(7)

Varannon perustamisen lisäksi direktiiviin 2003/87/EY olisi tehtävä joitakin tähän liittyviä muutoksia yhdenmukaisuuden ja unionin päästökauppajärjestelmän sujuvan toiminnan varmistamiseksi. Direktiivin 2003/87/EY täytäntöönpano voi johtaa siihen, että suuria määriä päästöoikeuksia huutokaupataan kunkin päästökauppakauden lopussa, mikä voisi heikentää markkinoiden vakautta. Jotta voidaan välttää päästöoikeuksien tarjonnan epäsuhtainen markkinatilanne yhden päästökauppakauden lopussa ja seuraavan alussa, millä voisi mahdollisesti olla häiritseviä vaikutuksia markkinoihin, olisi säädettävä siitä, että osa yhden päästökauppakauden lopussa tapahtuneesta mahdollisesta suuresta tarjonnan lisääntymisestä huutokaupataan seuraavan päästökauppakauden kahden ensimmäisen vuoden aikana. Jotta voidaan parantaa entisestään Euroopan hiilimarkkinoiden vakautta ja välttää lisäämästä tarjontaa keinotekoisesti vuonna 2013 alkaneen päästökauppakauden loppua kohti, ne päästöoikeudet, joita ei ole jaettu laitoksille direktiivin 2003/87/EY 10 a artiklan 7 kohdan nojalla, ja päästöoikeudet, joita ei ole jaettu laitoksille kyseisen direktiivin 10 a artiklan 19 ja 20 kohdan soveltamisen seurauksena, jäljempänä ’jakamattomat päästöoikeudet’, olisi lisättävä varantoon vuonna 2020. Komission olisi tarkasteltava direktiiviä 2003/87/EY näiden jakamattomien päästöoikeuksien osalta ja tarvittaessa esitettävä Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotus lisätoimia koskevista vaihtoehdoista.

(8)

Kaavailtu 300 miljoonan päästöoikeuden lisäys vuonna 2019 ja 600 miljoonan päästöoikeuden lisäys vuonna 2020 komission asetuksessa (EU) N:o 176/2014 (5) määritetyn mukaisesti vesittäisi varannon tavoitteen korjata tarjonnan ja kysynnän välisiä rakenteellisia epäsuhtia. Tämän vuoksi 900:aa miljoonaa päästöoikeutta ei tulisi huutokaupata vuosina 2019 ja 2020, vaan ne olisi lisättävä varantoon.

(9)

On tärkeää, että unionin päästökauppajärjestelmä kannustaa hiilitehokkaaseen kasvuun ja että suojataan niiden unionin teollisuudenalojen kilpailukyky, joihin kohdistuu todellinen hiilivuotoriski. Edellä mainituissa päätelmissä, jotka Eurooppa-neuvosto antoi vuoteen 2030 ulottuvista ilmasto- ja energiapolitiikan puitteista, annettiin selkeät ohjeet maksutta tapahtuvaa päästöoikeuksien jakoa ja hiilivuotoa koskevien säännösten jatkamisesta vuoden 2020 jälkeen. Näiden strategisten suuntaviivojen perusteella komission olisi uudelleentarkasteltava direktiiviä 2003/87/EY ja erityisesti sen 10 a artiklaa, ja esitettävä ehdotus mainitun direktiivin tarkistamiseksi kuuden kuukauden kuluessa tämän päätöksen hyväksymisestä. Kun tavoitteena on taata tasapuoliset kilpailuedellytykset kaikille, uudelleentarkastelun yhteydessä olisi harkittava myös yhdenmukaistettuja järjestelyjä välillisten kustannusten korvaamiseksi unionin tasolla. Kyseisen uudelleentarkastelun yhteydessä olisi harkittava myös sitä, olisiko enintään 50 miljoonaa jakamatonta päästöoikeutta käytettävä täydentämään nykyisiä varoja, joilla tuetaan kyseisen direktiivin 10 a artiklan 8 kohdassa tarkoitettuja hankkeita ja vähähiilisiä teollisia innovaatiohankkeita ja kaikissa jäsenvaltioissa toteutettavia hankkeita, pienimuotoiset hankkeet mukaan lukien, ennen vuotta 2021.

(10)

Komission olisi tarkasteltava varannon toimintaa vuotuisessa hiilimarkkinakertomuksessaan. Tässä kertomuksessa olisi otettava huomioon asian kannalta merkitykselliset vaikutukset kilpailukykyyn, erityisesti teollisuuden alalla, mukaan lukien suhteessa BKT:hen sekä työllisyyttä ja investointeja kuvaavat indikaattorit. Lisäksi komission olisi kolmen vuoden kuluessa varannon toiminnan alkamisesta ja tämän jälkeen säännöllisin väliajoin tarkasteltava uudelleen varannon toimintaa sen soveltamisesta saadun kokemuksen perusteella. Varannon toiminnan uudelleentarkastelussa olisi erityisesti tarkasteltava sitä, ovatko säännöt päästöoikeuksien lisäämisestä varantoon ja siitä vapauttamisesta asianmukaisia suhteessa tavoitteeseen eli tarjonnan ja kysynnän välisten rakenteellisten epäsuhtien korjaamiseen. Uudelleentarkastelun yhteydessä olisi tehtävä markkinatasapainon analyysi, jossa otetaan huomioon kaikki asian kannalta merkitykselliset tarjontaan ja kysyntään vaikuttavat tekijät, ja samoin olisi arvioitava sen ennalta määrätyn vaihteluvälin soveltuvuutta, jonka perusteella tehdään mukautuksia huutokaupattavien päästöoikeuksien vuosittaisiin määriin, sekä liikkeeseen laskettujen päästöoikeuksien kokonaismäärään sovellettavaa prosenttiosuutta. Jos analyysista käy ilmi, että vaihteluväli ei ole enää soveltuva, kun otetaan huomioon markkinakehityksen muutokset ja tarkasteluajankohtana saatavilla oleva uusi tieto, komission olisi viipymättä esitettävä ehdotus tällaisen tilanteen korjaamiseksi. Uudelleentarkastelun yhteydessä olisi tarkasteltava myös varannon vaikutusta kasvuun, työllisyyteen, unionin teollisuuden kilpailukykyyn sekä hiilivuotoriskiin. Varannon toimintaa koskevan uudelleentarkastelun olisi oltava puolueeton, ja siinä olisi otettava huomioon tarve säilyttää sääntelyn vakaus ja varmistaa pitkän aikavälin ennustettavuus siirryttäessä vähähiiliseen talouteen.

(11)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän päätöksen tavoitteita, jotka ovat markkinavakausvarannon perustaminen ja sen toimintaan saattaminen unionissa, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(12)

Näin ollen direktiivi 2003/87/EY olisi muutettava tämän mukaisesti,

1)

Muutetaan 10 artikla seuraavasti:

2)

Korvataan 13 artiklan 2 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

”Jäsenvaltioiden on myönnettävä päästöoikeuksia henkilöille kuluvaa kautta varten korvatakseen näiden hallussa olevat päästöoikeudet, jotka mitätöidään ensimmäisen alakohdan mukaisesti. Vastaavasti markkinavakausvarannossa pidetyt päästöoikeudet, jotka eivät enää ole voimassa, on korvattava päästöoikeuksilla, jotka ovat voimassa kuluvana kautena.”

9.10.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 264/6

(1)

Asetuksen (EY) N:o 881/2002 liitteessä I luetellaan ne henkilöt, ryhmät ja yhteisöt, joita asetuksessa säädetty varojen ja taloudellisten resurssien jäädyttäminen koskee.

(2)

Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston alainen pakotekomitea päätti 28, 29 ja 30 päivänä syyskuuta ja 2 päivänä lokakuuta 2015 kyseisinä päivinä tehdyillä viidellä päätöksellä lisätä 18 henkilöä ja kaksi yhteisöä luetteloon luonnollisista henkilöistä, ryhmistä ja yhteisöistä, joihin varojen ja muiden taloudellisten resurssien jäädyttämistä olisi sovellettava. Lisäksi se päätti 28 päivänä syyskuuta 2015 poistaa luettelosta kaksi henkilöä.

(3)

Sen vuoksi asetuksen (EY) N:o 881/2002 liite I olisi päivitettävä.

(4)

Jotta tässä asetuksessa säädetyillä toimenpiteillä olisi tavoiteltu vaikutus, asetuksen olisi tultava voimaan välittömästi,

9.10.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 264/11

(1)

Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 543/2011 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XVI olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille.

(2)

Kiinteä tuontiarvo lasketaan joka työpäivä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti ottaen huomioon päivittäin vaihtuvat tiedot. Sen vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

9.10.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 264/13

(1)

Unioni on keskeinen toimija Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun, jäljempänä ’UNHCR’, toimialoilla paitsi kansainväliseen suojeluun liittyvän toimintansa vuoksi, johon kuuluvat muun muassa unionin uudelleensijoittamispolitiikka ja Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän perustaminen, myös siksi että unioni on merkittävä humanitaarisen avun ja kehitysavun antaja. Tällä hetkellä sovellettavat järjestelyt, jotka koskevat unionin osallistumista päävaltuutetun ohjelman toimeenpanevan komitean, jäljempänä ’UNHCR:n toimeenpaneva komitea’, työskentelyyn, eivät kuitenkaan vastaa unionin mittavaa roolia näillä aloilla.

(2)

Kaikki Euroopan unionin jäsenvaltiot Liettuaa ja Maltaa lukuun ottamatta ovat UNHCR:n toimeenpanevan komitean jäseniä.

(3)

Neuvosto hyväksyi 25 ja 26 päivänä syyskuuta 2014 kannan (1), jonka mukaan unionille olisi annettava laajemmat osallistumisoikeudet UNHCR:n virallisissa ja epävirallisissa elimissä, sekä pyysi komissiota tiiviissä yhteistyössä korkean edustajan kanssa olemaan yhteydessä UNHCR:ään ja jäsenvaltioita UNHCR:n toimeenpanevan komitean jäseninä ja tarkkailijajäseninä antamaan tukensa tälle aloitteelle.

(4)

Näin ollen Genevessä toimivan Euroopan unionin YK-edustuston päällikkö pyysi 7 päivänä syyskuuta 2015 päivätyllä, UNCHR:n toimeenpanevan komitean puheenjohtajalle osoitetulla kirjeellä selvittämään, voitaisiinko unionin osallistumista UNHCR:n hallintoelimien toimintaan koskevia järjestelyjä päivittää niin, että unioni voisi mahdollisesti osallistua UNCHR:n epävirallisiin valmisteleviin kuulemisiin.

(5)

UNHCR:n toimeenpanevan komitean työvaliokunnan pyynnöstä UNHCR:n toimeenpanevan komitean puheenjohtaja esitti 11 päivänä syyskuuta 2015 päivätyllä, UNHCR:n toimeenpanevan komitean jäsenille osoitetulla kirjeellä, että päävaltuutetun ohjelman toimeenpanevan komitean työjärjestystä, jäljempänä ’UNHCR:n työjärjestys’, muutettaisiin unionin pyynnön täyttämiseksi.

(6)

UNHCR:n työjärjestyksen 46 artiklan mukaan UNHCR:n toimeenpaneva komitea voi muuttaa mitä tahansa työjärjestyksen määräystä.

(7)

UNHCR:n toimeenpanevaa komiteaa pyydetään todennäköisesti hyväksymään ehdotetut muutokset komitean 66. istunnossa 5–9 päivänä lokakuuta 2015.

(8)

Sen vuoksi on tarpeen määritellä unionin kanta UNHCR:n työjärjestyksen muutoksiin.

(9)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti nämä jäsenvaltiot eivät osallistu tämän päätöksen hyväksymiseen, päätös ei sido näitä jäsenvaltioita eikä sitä sovelleta näihin jäsenvaltioihin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mainitun pöytäkirjan 4 artiklan soveltamista.

(10)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän päätöksen hyväksymiseen, päätös ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan,

9.10.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 264/15

(1)

Joitakin sopimuksen osia sovelletaan väliaikaisesti 1 päivästä syyskuuta 2014 sopimuksen 464 artiklan mukaisesti.

(2)

Sopimuksen 376 artiklan 3 kohdan mukaan kaupan ja kestävän kehityksen alakomitea kokoontuu valvoakseen sopimuksen V osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) 13 luvun (Kauppa ja kestävä kehitys) täytäntöönpanoa.

(3)

Sopimuksen 376 artiklan 3 kohdassa määrätään myös, että kaupan ja kestävän kehityksen alakomitea hyväksyy työjärjestyksensä,

9.10.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 264/17

(1)

Joitakin sopimuksen osia sovelletaan väliaikaisesti 1 päivästä syyskuuta 2014 sopimuksen 464 artiklan mukaisesti.

(2)

Sopimuksen 379 artiklan 3 kohdan mukaan kaupan ja kestävän kehityksen alakomitea hyväksyy luettelon vähintään 15 henkilöstä, jotka ovat halukkaita ja kykeneviä toimimaan asiantuntijoina paneelin menettelyissä,