16.7.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 192/1

(1)

Kansallisella, alueellisella, valtioiden välisellä tai rajat ylittävällä tasolla perustettujen ja hallintoviranomaisen toimesta tai sen vastuulla asetuksen (EU) N:o 1303/2013 38 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti hallinnoitavien rahoitusvälineiden käytön helpottamiseksi komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 964/2014 (2) vahvistettiin vakioehtoja ja -edellytyksiä koskevat säännöt kolmen rahoitusvälineen eli riskinjakolainan, rajatun portfoliovakuuden ja kunnostuslainan osalta.

(2)

Jotta voitaisiin entisestään helpottaa Euroopan rakenne- ja investointirahastojen varojen ohjaamista loppukäyttäjille, on tarpeen vahvistaa vakioehtoja ja -edellytyksiä koskevat säännöt myös kahden muun rahoitusvälineen eli yhteissijoitusvälineen ja kaupunkikehitysrahaston osalta.

(3)

Yhteissijoitusväline on sopiva rahoitusväline, kun halutaan tukea eri kehitysvaiheissa olevien pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) toiminnan kehittämistä. Yhteissijoitusvälineiden avulla olisi kehitettävä paikallisia pääomamarkkinoita ja houkuteltava uusia pääomasijoituksia pk-yrityksiin yksityisten sijoittajien kanssa solmittavien kumppanuuksien puitteissa.

(4)

Kaupunkikehitysrahasto on sopiva rahoitusväline, kun halutaan puuttua taloudellisten, ympäristö- ja sosiaalisten ongelmien korkeaan keskittymiseen perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan a ja c alakohdan mukaisilla, aluetukikartassa nimetyillä tukialueilla sijaitseville kaupunkialueille. Kaupunkikehitysrahastoja olisi käytettävä lisäämään yksityisten sijoittajien yhteissijoituksia kaupunkialueiden kehityshankkeiden toteutuksen tukemiseksi, ja niillä olisi pyrittävä puuttumaan markkinoiden toimintapuutteisiin tukemalla kestävää kaupunkikehitystä koskevia strategioita tilanteessa, jossa rahoitusta on saatavilla rajoitetusti tai jossa sijoittajilla on suhteellisen vähän kiinnostusta tukea kaupunkialueiden kehityshankkeita.

(5)

Sen vuoksi täytäntöönpanoasetusta (EU) N:o 964/2014 olisi muutettava.

(6)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat Euroopan rakenne- ja investointirahastojen yhteensovittamisesta vastaavan komitean lausunnon mukaiset,

1)

Korvataan 1 artikla seuraavasti:

”1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan säännöt, jotka koskevat seuraaviin rahoitusvälineisiin sovellettavia vakioehtoja ja -edellytyksiä:

2)

Korvataan 3 artiklan otsikko seuraavasti:

”3 artikla

Avustukset vakioehtojen ja -edellytysten mukaisesti”.

3)

Lisätään 8 a ja 8 b artikla seuraavasti:

”8 a artikla

Yhteissijoitusväline

1.   Yhteissijoitusväline on rahoituksen välittäjän hallinnoima pääomasijoitusrahasto, joka sijoittaa Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastojen) ohjelmasta saatavia rahoitusosuuksia pieniin ja keskisuuriin yrityksiin (pk-yrityksiin). Yhteissijoitusväline houkuttelee lisäsijoituksia pk-yrityksiin yksityisten yhteissijoittajien kanssa tapauskohtaisesti solmittavien kumppanuuksien kautta.

2.   Yhteissijoitusvälineen on vastattava liitteessä V esitettyjä ehtoja ja edellytyksiä.

8 b artikla

Kaupunkikehitysrahasto

1.   Kaupunkikehitysrahasto on rahoituksen välittäjän perustama ja hallinnoima lainarahasto, johon osoitetaan rahoitusosuuksia ERI-rahastojen ohjelmasta ja johon rahoituksen välittäjä ja yhteissijoittajat osallistuvat vähintään 30 prosentin osarahoitusosuudella. Kaupunkikehitysrahasto rahoittaa ja tukee kaupunkialueiden kehittämishankkeiden toteuttamista tukialueilla, jotka on nimetty 1 päivän heinäkuuta 2014 ja 31 päivän joulukuuta 2020 väliselle kaudelle hyväksytyssä aluetukikartassa perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdan a ja c alakohdan mukaisesti, ja hankkii yhteissijoituksia yksityisistä lähteistä.

2.   Kaupunkikehitysrahaston on vastattava liitteessä VI esitettyjä ehtoja ja edellytyksiä.”

4)

Lisätään liitteet V ja VI tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

16.7.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 192/21

(1)

Komission asetuksessa (EU) N:o 452/2014 (2) vahvistetaan miten asetuksen (EY) N:o 216/2008 4 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetut kolmansien maiden lentotoiminnan harjoittajat, jotka harjoittavat kaupallista ilmakuljetustoimintaa perussopimuksen määräysten alaisella alueella, tälle alueelle tai tältä alueelta sen ulkopuolelle, hyväksytään Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) sovellettavien standardien mukaisesti. Kyseisen asetuksen liitteen 2 (osa ART) lisäyksessä I ja II esitetään tällaista hyväksyntää ja siihen liittyviä ehtoja koskevat mallit.

(2)

Asetuksen (EU) N:o 452/2014 soveltamisesta saatu kokemus on osoittanut, että edellä tarkoitettuja malleja on muutettava säännöllisesti, jotta ne vastaisivat oikea-aikaisesti usein muuttuvia ICAOn standardeja, mikä on aiheuttanut tarpeetonta hallinnollista rasitetta. Kyseisten mallien käyttöä koskeva vaatimus ei ole perusteltu, kun otetaan huomioon, että Euroopan lentoturvallisuusvirasto voi luoda tarvittavat mallit itse ja pitää ne ajan tasalla, jos tällaista vaatimusta ei olisi. Sen vuoksi kyseinen vaatimus ja kyseiset mallit olisi poistettava asetuksesta (EU) N:o 452/2014.

(3)

Sen vuoksi asetusta (EU) N:o 452/2014 olisi muutettava.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EY) N:o 216/2008 65 artiklalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

16.7.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 192/23

(1)

Sen jälkeen kun oli suoritettu perusasetuksen 5 artiklan mukainen polkumyyntitutkimus, neuvosto otti asetuksella (EY) N:o 435/2004 (2) käyttöön lopullisen polkumyyntitullin Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, ja Indonesiasta peräisin olevan natriumsyklamaatin tuonnissa.

(2)

Tämän jälkeen toimenpiteiden voimassaoloaikaa pidennettiin ensin viideksi vuodeksi kesäkuussa 2010 (3) ja osittaisen välivaiheen tarkastelun jälkeen toukokuussa 2012 muutettiin yhden kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan polkumyyntitullin määrää (4). Tämän seurauksena Indonesiaan sovellettavan tullin määrä oli 0,24–0,27 euroa/kg ja Kiinaan sovellettavan tullin määrä oli 0,23–0,26 euroa/kg, jäljempänä ’voimassa olevat toimenpiteet’.

(3)

Voimassa olevia toimenpiteitä sovellettiin kaikkeen Kiinasta ja Indonesiasta peräisin olevan natriumsyklamaatin tuontiin, lukuun ottamatta kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien Fang Da Food Additive (Shen Zhen) Limited ja Fang Da Food Additive (Yang Quan) Limited valmistaman natriumsyklamaatin tuontia. Näille yrityksille määrättiin alun perin nollatulli, koska polkumyyntiä ei todettu (asetus (EY) N:o 435/2004).

(4)

WTO:n valituselimen asiassa ”Mexico – Definitive Anti-dumping Measures on Beef and Rice” antaman raportin (5), jäljempänä ’WTO:n valituselimen raportti’, mukaisesti kiinalaisia vientiä harjoittavia tuottajia Fang Da Food Additive (Shen Zhen) Limited ja Fang Da Food Additive (Yang Quan) Limited ei tarkasteltu asetuksella (EY) N:o 435/2004 käyttöön otettujen toimenpiteiden myöhempien tarkistusten yhteydessä, eikä niihin sovelleta voimassa olevia toimenpiteitä.

(5)

Aiempi yrityksiin Fang Da Food Additive (Shen Zhen) Limited ja Fang Da Food Additive (Yang Quan) Limited rajoittunut tutkimus käynnistettiin 17 päivänä helmikuuta 2011 (6). Koska tehty valitus peruttiin, menettely lopetettiin komission 5 päivänä huhtikuuta 2012 hyväksymällä päätöksellä (7), eikä toimenpiteitä otettu käyttöön.

(6)

Toinen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu aloitettiin kesäkuussa 2015 (8) perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan nojalla.

(7)

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, pani 12 päivänä elokuuta 2015 vireille polkumyyntitutkimuksen, joka koski Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, peräisin olevan natriumsyklamaatin tuontia unioniin. Tutkimus rajoittui yrityksiin Fang Da Food Additive (Shen Zhen) Limited ja Fang Da Additive (Yang Quan) Limited, jotka molemmat kuuluvat samaan konserniin (molemmista yrityksistä käytetään ilmaisua ’asianomaiset vientiä harjoittavat tuottajat’ tai ’Fang Da’). Tutkimus tehtiin perusasetuksen 5 artiklan perusteella. Menettelyn vireillepanoa koskeva ilmoitus, jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’, julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (9).

(8)

Komissio pani tutkimuksen vireille saatuaan valituksen 30 päivänä kesäkuuta 2015 yritykseltä Productos Aditivos S.A., jäljempänä ’valituksen tekijä’ tai ’unionin tuottaja’, joka on ainoa natriumsyklamaatin tuottaja unionissa ja edustaa siis 100:aa prosenttia unionin kokonaistuotannosta. Valituksessa esitetty näyttö polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista ja siitä aiheutuneesta merkittävästä vahingosta oli riittävä tutkimuksen vireillepanoa varten.

(9)

Vireillepanosta ilmoittamisen jälkeen Fang Da väitti, että valituksessa esitetty näyttö vahingosta oli riittämätöntä ja että uusien tutkimusten aloittaminen kerta toisensa jälkeen yritystä Fang Da vasten oli loukkaavaa. Se myös ilmoitti tämän osoittavan, että käsiteltävänä olevan asian vireillepano perusasetuksen 5 artiklan nojalla ei ole tarkoituksenmukaista. Se myös halusi selvennyksiä tietyistä avoimessa asiakirja-aineistossa mainituista kehityssuuntauksista.

(10)

Kuten jo on selitetty johdanto-osan 8 kappaleessa, komissio katsoo, että valitus sisälsi riittävästi näyttöä tutkimuksen vireillepanon perusteluksi. Vireillepanoa koskevan päätöksen perusteena on pelkästään näyttö, ei aiempien tutkimusten olemassaolo tai tulokset. Valituksen erillinen vahinkoanalyysi on itse asiassa osoittanut, että on riittävästi näyttöä, joka viittaa yrityksestä Fang Da tulevan tuonnin merkittävään pääsyyn EU:n markkinoille hinnoin, jotka selkeästi alittavat unionin tuotannonalan omat hinnat, ja tuotteiden myyntiin alemmalla hinnalla. Kaikkien seikkojen ei myöskään tarvitse osoittaa heikkenemistä, jotta merkittävä vahinko voidaan todeta. Muiden sellaisten seikkojen olemassaolo, joilla saattaa olla vaikutusta unionin tuotannonalan tilanteeseen, ei myöskään välttämättä tarkoita, etteikö polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutus tähän tuotannonalaan olisi merkittävä. Näin ollen tämän tutkimuksen vireillepanoon on oikeudelliset perusteet. Toimitettujen huomautusten mukaan avoimessa asiakirja-aineistossa on mahdollista ristiriitaa kolmessa indikaattorissa. Tämä selittyy sillä, että laskelmiin sisältyvien määrien suuruudessa on huomattavaa eroa ja että käytettyjä luottamuksellisia tietoja on pyöristetty (ylös- tai alaspäin vuodesta riippuen).

(11)

Oikeudellisesti on myös mahdollista panna perusasetuksen 5 artiklan mukainen tutkimus vireille silloinkin, kun se koskee vain yhtä yritystä, kuten oikeuskäytännöstä käy ilmi (10).

(12)

Komissio ei ottanut tässä tutkimuksessa käyttöön väliaikaisia polkumyyntitoimenpiteitä, jotta tämän menettelyn lopulliset päätelmät pystyttiin ajoittamaan ajallisesti yhteen johdanto-osan 6 kappaleessa mainitun toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun kanssa.

(13)

Komissio kehotti vireillepanoilmoituksessa asianomaisia osapuolia ottamaan yhteyttä komissioon tutkimukseen osallistumiseksi. Lisäksi komissio ilmoitti tutkimuksen vireillepanosta erityisesti valituksen tekijälle, asianomaisille kahdelle vientiä harjoittavalle tuottajalle ja Kiinan viranomaisille, tiedossa oleville tuojille sekä toimittajille, käyttäjille ja kauppiaille, joita asian tiedettiin koskevan, ja kehotti niitä osallistumaan.

(14)

Asianomaisilla osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia tutkimuksen vireillepanosta ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa.

(15)

Komissio ilmoitti myös Indonesiassa oleville tuottajille vireillepanosta ja kehotti niitä osallistumaan. Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa asianomaisille osapuolille, että se harkitsi Indonesian käyttämistä markkinataloutta harjoittavana kolmantena maana, jäljempänä ’vertailumaa’, perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti. Asiakirja-aineistossa ei ollut tietoja, jotka olisivat viitanneet natriumsyklamaatin mahdolliseen tuotantoon muissa kolmansissa maissa.

(16)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin tuojiin otantaa perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti.

(17)

Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi etuyhteydettömiä tuojia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa täsmennetyt tiedot.

(18)

Kolme etuyhteydetöntä tuojaa toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen. Tuojien vähäisen määrän vuoksi komissio päätti, ettei otanta ollut tarpeen.

(19)

Komissio lähetti perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaisesti markkinatalouskohtelun pyytämiseen tarkoitetun lomakkeen asianomaisille kahdelle kiinalaiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle.

(20)

Komissio lähetti kyselylomakkeet unionin ainoalle tuottajalle, asianomaisille kahdelle kiinalaiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle sekä kolmelle etuyhteydettömälle tuojalle.

(21)

Vastaukset saatiin unionin ainoalta tuottajalta, toiselta kahdesta asianomaisesta kiinalaisesta vientiä harjoittavasta tuottajasta (myös kahdelta siihen yhteydessä olevalta vientimyyntitoimistolta Hongkongissa) ja kahdelta etuyhteydettömältä tuojalta. Toinen asianomainen kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja oli lopettanut tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannon ja myynnin ennen tutkimusajanjaksoa, eikä tutkimusajanjaksoon liittyvä kyselylomake sen vuoksi koskenut sitä.

(22)

Komissio hankki ja tarkasti kaikki polkumyynnin, siitä johtuvan vahingon ja unionin edun määrittämistä varten tarpeellisina pitämänsä tiedot. Perusasetuksen 16 artiklan mukaisia tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien yritysten toimitiloihin:

(23)

Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän huhtikuuta 2014 ja 31 päivän maaliskuuta 2015 välisen ajan, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahinkoa koskevaan arvioon vaikuttava kehityssuuntausten tarkastelu kattoi 1 päivän tammikuuta 2011 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(24)

Tarkasteltavana oleva tuote on Kiinan kansantasavallasta peräisin oleva natriumsyklamaatti, jota asianomaiset kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa tuottavat ja joka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodiin ex 2929 90 00 (Taric-koodi 2929900010), jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’.

(25)

Natriumsyklamaatti on elintarvikkeiden lisäaineena käytettävä hyödyketuote, jota käytetään laajalti elintarviketeollisuudessa makeutusaineena sekä pöytäkäyttöön tarkoitettujen vähäenergisten ja erikoisruokavalioissa käytettävien makeutusaineiden tuotannossa. Lisäksi sitä käytetään vähäisessä määrin lääketeollisuudessa.

(26)

Natriumsyklamaatti on kemiallisesti puhdas aine. Kuten mikä tahansa puhdas kemiallinen aine, se saattaa kuitenkin sisältää epäpuhtauksia pieniä määriä eli milligrammoja kilogrammassa tuotetta. Epäpuhtauksien pitoisuus, joka määrittyy unionin lainsäädännön mukaan, määrittää natriumsyklamaatin laadun. Natriumsyklamaatilla on kaksi esiintymismuotoa: hydraatti, jonka kosteuspitoisuus on 15 prosenttia, sekä vedetön muoto, jonka kosteuspitoisuus on enintään 1 prosentti. Näillä natriumsyklamaatin kahdella esiintymismuodolla on samat pääasialliset ominaisuudet ja käyttötarkoitukset; ainoa ero on makeusasteessa; hydraatti ei ole niin makea vesipitoisuuden vuoksi. Hinnat vaihtelevat samasta syystä. Vedetön muoto on kalliimpi kuin hydraatti. Tässä menettelyssä siis kummatkin natriumsyklamaatin muodot olisi katsottava yhdeksi tuotteeksi.

(27)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että seuraavilla tuotteilla on samat fyysiset ja kemialliset perusominaisuudet ja käyttötarkoitukset:

(28)

Komissio päätteli sen vuoksi, että kyseiset tuotteet ovat perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

(29)

Toinen asianomaisista kahdesta vientiä harjoittavasta tuottajasta eli Fang Da Food Additive (Shen Zhen) Limited lopetti tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannon vuonna 2012. Sen vuoksi ainoastaan Fang Da Food Additive (Yang Quan) Limited toimitti markkinatalouskohtelun hakemiseen tarkoitetun lomakkeen ja vastauksen kyselyyn.

(30)

Komission virkamiehet vierailivat yrityksessä Fang Da Food Additive (Shen Zhen) Limited todentaakseen, että yritys oli lopettanut tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannon ja myynnin. Asian havaittiinkin olevan näin. Sen vuoksi polkumyyntiä koskeva analyysi perustui yrityksen Fang Da Food Additive (Yang Quan) toimittamiin tietoihin.

(31)

Kun kuitenkin otetaan huomioon näiden kahden yrityksen välinen yhteys, sillä ne molemmat kuuluvat Fang Da -konserniin ja ovat saman emoyrityksen omistuksessa, päätelmiä voidaan soveltaa molempiin yrityksiin, jotka muodostavat Fang Da -konsernin.

(32)

Komissio arvioi asianomaisen vientiä harjoittavan tuottajan markkinatalouskohtelua koskevan pyynnön ja suoritti myös tarkastuskäynnin sen tiloihin.

(33)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaan Kiinasta peräisin olevaa tuontia koskevissa polkumyyntitutkimuksissa normaaliarvo on määritettävä kyseisen artiklan 1–6 kohdan mukaisesti niiden vientiä harjoittavien tuottajien osalta, joiden todetaan täyttävän perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa vahvistetut edellytykset.

(34)

Tutkimus osoitti, ettei markkinatalouskohtelua pyytänyt vientiä harjoittava tuottaja pystynyt osoittamaan täyttävänsä kaikki perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa säädetyt perusteet.

(35)

Tarkemmin sanottuna todettiin, ettei perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa säädetty toinen peruste täyttynyt, sillä kirjanpitotapahtumia ei kirjattu suoriteperusteisesti. Yrityksen taloudellisesta tilanteesta ei myöskään annettu selkää kuvaa. Komissio myös havaitsi ongelman aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitokäsittelyssä. Lisäksi todettiin, ettei tietyistä menoista kirjattu alustavia varauksia. Havaittiin myös, ettei tilinpäätöksiä konsolidoitu asianmukaisella (emoyhtiön) tasolla.

(36)

Komissio ilmoitti markkinatalouskohtelua koskevista päätelmistä vientiä harjoittavalle tuottajalle, asianomaisen maan viranomaisille ja unionin tuotannonalalle. Asianomaisilla osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia päätelmistä ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa.

(37)

Päätelmistä ilmoittamisen jälkeen asianomainen vientiä harjoittava tuottaja toimitti huomautuksia ja kiisti kaikki edellä mainitut päätelmät. Saadut huomautukset arvioitiin asianmukaisesti, mutta ne eivät olleet senkaltaisia, että ne olisivat muuttaneet komission alustavia päätelmiä. Tästä ilmoitettiin vientiä harjoittavalle tuottajalle 11 päivänä huhtikuuta 2016. Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen vientiä harjoittava tuottaja pitäytyi vastalauseissaan toimittamatta uutta näyttöä tai perusteluja.

(38)

Lyhyesti sanottuna voidaan todeta, ettei asianomainen vientiä harjoittava tuottaja pystynyt osoittamaan, että se täyttää kaikki perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa säädetyt perusteet, ja sen vuoksi tuottajan hakemus markkinatalouskohtelusta hylättiin.

(39)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti normaaliarvo oli määritettävä asianmukaisessa kolmannessa maassa, joka on markkinatalousmaa, käytettävien hintojen perusteella tai tällaisesta kolmannesta maasta muihin maihin, myös unioniin, suuntautuvan viennin hinnan perusteella taikka, jos tämä ei ole mahdollista, millä tahansa hyväksyttävällä perusteella, mukaan lukien samankaltaisesta tuotteesta tosiasiallisesti unionissa maksettu tai maksettava hinta, jota on tarvittaessa oikaistu kohtuullisella voittomarginaalilla.

(40)

Asianmukaisella huolellisuudella täsmennettiin markkinataloutta harjoittava kolmas maa hintojen tai laskennallisen arvon vahvistamiseksi, jotta voitiin määrittää normaaliarvo.

(41)

Kuten johdanto-osan 15 kappaleessa todetaan, komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa asianomaisille osapuolille, että se piti Indonesiaa asianmukaisena vertailumaana ja kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia. Huomautuksia ei esitetty. Komissio selvitti Indonesiassa olevien tuottajien halukkuutta yhteistyöhön. Kaikille kolmelle tiedossa olevalle indonesialaisille vientiä harjoittaville tuottajalle lähetettiin kirjeet ja kyselylomakkeet.

(42)

Yksi vientiä harjoittava indonesialainen tuottaja ilmoittautui ensin ja osoitti halukkuutta yhteistyöhön. Komissio pyysi kyseistä yritystä täyttämään vertailumaassa sijaitseville natriumsyklamaatin tuottajille tarkoitetun kyselylomakkeen. Vastausta ei saatu.

(43)

Komission käytettävissä olevien tietojen mukaan tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotantoa on vain unionissa, Kiinassa ja Indonesiassa. Asiakirja-aineistossa ei ollut tietoja, jotka olisivat viitanneet natriumsyklamaatin mahdolliseen tuotantoon muissa kolmansissa maissa.

(44)

Kuten edellä johdanto-osan 40–43 kappaleessa selitetään, yksikään mahdollinen vertailumaan tuottaja ei toiminut yhteistyössä.

(45)

Näin ollen perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti normaaliarvo oli vahvistettava millä tahansa hyväksyttävällä perusteella. Tämän vuoksi komissio katsoi hyväksyttäväksi sen, että normaaliarvo perustuisi todennettuihin unionin tuottajan hinta- ja kustannustietoihin.

(46)

Unionin tuotannonala myi samankaltaista tuotetta edustavassa määrin. Unionin tuotannonalan kotimarkkinoiden myynti oli kuitenkin tappiollista. Siksi normaaliarvon perustana käytettiin unionin tuotannonalan valmistuskustannuksia, joihin lisättiin kohtuullinen määrä myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia sekä kohtuullinen voitto. Myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset määritettiin unionin tuottajan toimittamien todennettujen tietojen perusteella. Lisätty voittoprosentti oli sama kuin tavoitevoitto, jota käytettiin unionin tuotannonalan vahinkoa aiheuttamattoman hinnan määrittämiseksi (ks. jäljempänä johdanto-osan 174–177 kappale).

(47)

Kaikki asianomaisen vientiä harjoittavan tuottajan vienti unioniin tapahtui tuottajan Hongkongissa sijaitsevien vientikauppaa harjoittavien yritysten välityksellä ja kaikki unionin myynti tapahtui etuyhteydettömille unionin asiakkaille. Näin ollen vientihinta määritettiin laskennallisesti perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti niiden hintojen perusteella, joilla tuotu tuote jälleenmyytiin ensimmäistä kertaa asianomaisen vientiä harjoittavan tuottajan riippumattomille asiakkaille unionissa. Hintaan tehtiin tarkoituksenmukaiset oikaisut kaikkien tuonnin ja jälleenmyynnin välisten kustannusten, myös myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten, sekä voittojen, jotka määritettiin kahden etuyhteydettömän tuojan todennettujen tietojen perusteella, huomioon ottamiseksi.

(48)

Komissio vertaili normaaliarvoa ja yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan vientihintaa noudettuna lähettäjältä -tasolla.

(49)

Jos se oli tarpeen tasapuolisen vertailun varmistamiseksi, komissio oikaisi normaaliarvoa ja/tai vientihintaa hintoihin ja hintojen vertailtavuuteen vaikuttavien erojen huomioon ottamiseksi perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti.

(50)

Asianmukaiset oikaisut tehtiin kuljetus-, vakuutus-, käsittely-, lastaus- ja liitännäiskustannusten ja pankkimaksujen perusteella aina, kun ne todettiin kohtuullisiksi ja paikkansa pitäviksi ja niistä esitettiin todennettu näyttö.

(51)

Komissio ilmoitti kaikille osapuolille niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella se aikoi ottaa käyttöön lopullisen polkumyyntitullin Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan, yritysten Fang Da Food Additive (Shen Zhen) Limited ja Fang Da Food Additive (Yang Quan) Limited tuottaman natriumsyklamaatin tuonnissa. Kaikille osapuolille annettiin määräaika, johon mennessä niillä oli mahdollisuus esittää huomautuksensa lopullisista päätelmistä. Asianomaisten osapuolten toimittamia huomautuksia tarkasteltiin ja ne otettiin soveltuvin osin huomioon.

(52)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen Fang Da väitti, että oli syrjivää määrittää sen normaaliarvo unionin tuottajan toimittamien tietojen perusteella, sillä yhdessä edellisistä muun muassa Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan natriumsyklamaatin tuontia koskeneista tutkimuksista normaaliarvo oli perustettu Indonesiasta eli vertailumaasta saatuihin tietoihin (11). Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdassa säädetään molemmista menetelmistä hierarkkisessa järjestyksessä riippuen kunkin tutkimuksen tosiasiallisista olosuhteista. Vertailumaan menetelmä on tosiaankin ensisijainen. Kuten johdanto-osan 40–43 kappaleessa selitetään, komission tuntuvista ponnisteluista huolimatta yksikään vertailumaan tuottajista ei toiminut yhteistyössä tässä tutkimuksessa, kun taas edellisessä tutkimuksessa Indonesia toimi yhteistyössä. Sen vuoksi, kuten johdanto-osan 45 kappaleessa todetaan, normaaliarvo piti perustaa unionin tietoihin, jotka muodostivat hyväksyttävän perusteen perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti. Sen vuoksi väite on torjuttava tämän tutkimuksen tosiasiallisten olosuhteiden perusteella.

(53)

Fang Da myös väitti, että normaaliarvo, joka perustui unionin tuottajan toimittamiin tietoihin, johti korkeampaan polkumyyntimarginaaliin (88,7 %), kun taas normaaliarvo, joka perustui Indonesiaan vertailumaana yhdessä edellisistä tutkimuksista (12), johti matalampaan polkumyyntimarginaaliin (eli 14,2 % eikä 88,7 %, yrityksen Fang Da osalta). Normaaliarvon määritys katsottiin kohtuuttomaksi tässä tapauksessa, sillä vientihinnoissa ei näissä kahdessa tapauksessa ollut tuntuvaa eroa.

(54)

Ensinnäkin, Fang Da ei toimittanut väitteensä perusteeksi vientihintavertailua. Nämä kaksi tapausta koskevat joka tapauksessa kahta eri tutkimusajanjaksoa, minkä vuoksi vientihintojen vertailu on harhaanjohtavaa. Toiseksi, kuten edellä johdanto-osan 52 kappaleessa selitetään, koska yksikään vertailumaa ei toiminut yhteistyössä, normaaliarvo määritettiin käyttäen mitä tahansa hyväksyttävää perustetta ja erityisesti unionin tuottajan toimittamia tietoja perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti. Väite on torjuttava tämän tutkimuksen tosiasiallisten olosuhteiden perusteella.

(55)

Lisäksi asianomainen vientiä harjoittava tuottaja väitti, että on syrjivää asettaa sille tulli (1,17 euroa/kg) vahinkomarginaalin perusteella, kun muiden kiinalaisten tuojien tulli (0,23–0,26 euroa/kg) (13) puolestaan perustuu polkumyyntimarginaaliin. Se väitti uudelleen, ettei tällaista eroa tullin määrässä voida perustella sillä, että keskimääräisissä tuontihinnoissa olisi huomattavaa eroa, ja että näin palkittiin sellaisia muita kiinalaisia vientiä harjoittavia tuottajia, jotka kuuluivat toisen samaa tuotetta koskeneen menettelyn piiriin, eivätkä olleet tehneet yhteistyötä.

(56)

Ensinnäkin muistutetaan mieliin, että se seikka, perustuuko tulli polkumyynti- vai vahinkomarginaaliin, määritellään perusasetuksen 9 artiklan 4 kohdassa säädetyn alhaisemman tullin säännön mukaisesti (ks. jäljempänä johdanto-osan 182 kappale). Siksi se ei riipu normaaliarvon määritysmenetelmästä. Toiseksi on jo selitetty johdanto-osan 52 ja 54 kappaleessa, että vertailumaan käyttö yhdessä tutkimuksessa ja unionin tietojen käyttö toisessa tutkimuksessa ei merkitse syrjivää kohtelua. Kolmanneksi ero asianomaisen vientiä harjoittavan tuottajan ja muiden kiinalaisten vientiä harjoittavien, yhteistyötä tekemättömien tuottajien tulleissa johtuu perusasetuksen edellytysten mukaisesti siitä, että kyseessä ovat eri menettelyt, jotka liittyvät eri ajanjaksoihin. Tämän vuoksi väite hylätään.

(57)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen saadut huomautukset eivät edellä esitetyn vuoksi johtaneet muutoksiin polkumyyntiä koskevissa päätelmissä.

(58)

Komissio vertasi tuotelajikohtaista painotettua keskimääräistä vientihintaa tuotelajikohtaiseen painotettuun keskimääräiseen normaaliarvoon perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti.

(59)

Painotetut keskimääräiset polkumyyntimarginaalit ilmaistaan prosentteina CIF-hinnoista unionin rajalla tullaamattomana, ja ne ovat seuraavat:

(60)

Koska unionin tuotannonala koostuu yhdestä ainoasta tuottajasta ja tämä menettely koskee ainoastaan yhtä vientiä harjoittavien kiinalaisten tuottajien ryhmää, vahinkoindikaattorit ja tuontitiedot piti indeksoida liiketoiminnan kannalta arkaluonteisten tietojen luottamuksellisuuden varmistamiseksi.

(61)

Samankaltaista tuotetta valmisti tutkimusajanjaksolla unionissa ainoastaan yksi tuottaja, joka näin ollen muodostaa unionin tuotannonalan perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

(62)

Natriumsyklamaattia tuotetaan ainoastaan unionissa, Kiinassa ja Indonesiassa. Komissio määritti unionin kulutuksen ottamalla huomioon unionin tuotannonalan myyntimäärän unionin markkinoilla ja lisäämällä siihen natriumsyklamaatin tuontimäärät Kiinasta ja Indonesiasta. Koska natriumsyklamaatin tuontiin kyseisistä kahdesta maasta sovellettiin tarkastelujaksolla toimenpiteitä, komissio käytti perusasetuksen 14 artiklan 6 kohdan mukaisesti (’14 artiklan 6 kohdan mukainen tietokanta’) kerättyjä tilastotietoja määrittääkseen kyseisistä kahdesta maasta tulevan tuonnin määrän ja keskimääräiset hinnat tarkastelujaksolla (14), sillä tietokannassa oli riittävästi yksityiskohtaista tietoa, joka perustui 10-numeroisiin Taric-koodeihin ja Taric-lisäkoodeihin.

(63)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen asianomainen vientiä harjoittava tuottaja toimitti Kiinasta tapahtuvaa vientiä koskevia uusia tietoja, jotka osoittaisivat, että muilta kiinalaisilta vientiä harjoittavilta tuottajilta kuin yritykseltä Fang Da tulevat vientimäärät tarkastelujaksolla olivat suuremmat kuin 14 artiklan 6 kohdan mukaisesta tietokannasta saadut tiedot osoittivat. Vientiä harjoittava tuottaja ei kuitenkaan paljastanut näiden uusien tietojen tarkkaa lähdettä eikä, erilaisten numerotietojen esittämistä lukuun ottamatta, esittänyt perusteita sille, miksi olisi jätettävä huomiotta tosiasiallista tuontia koskevat 14 artiklan 6 kohdan mukaisen tietokannan tiedot, joita tässä tutkimuksessa käytettiin. Komissio ei siksi muuttanut tässä tutkimuksessa käytettyjen tietojen lähdettä.

(64)

Unionin kulutus kehittyi seuraavasti:

Taulukko 1

Unionin kulutus

(65)

Natriumsyklamaatin kulutus unionissa laski ensin 7 prosenttia vuosina 2011–2013 ja kasvoi sen jälkeen. Kulutus oli tutkimusajanjaksolla suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2011.

(66)

Varmistaakseen tietojen johdonmukaisuuden koko tarkastelujaksolla komissio käytti samaa tietolähdettä kuin edellä on mainittu eli 14 artiklan 6 kohdan mukaista tietokantaa määrittääkseen yrityksestä Fang Da tulevan tuonnin määrän ja hintakehityksen. Nämä tiedot ristiintarkastettiin niiden tietojen kanssa, jotka yritys Fang Da toimitti vastauksessaan kyselylomakkeeseen, ja niiden havaittiin olevan yhdenmukaisia.

(67)

Yrityksen Fang Da tuonti unioniin kehittyi seuraavalla tavalla:

Taulukko 2

Tuontimäärä ja markkinaosuus

(68)

Tarkastelujaksolla polkumyynnillä tapahtuva tuonti yrityksestä Fang Da kasvoi 61 prosenttia. Ensiksi tuonti laski 16 prosenttia vuodesta 2011 vuoteen 2012, mutta sitten tuonti lähes kaksinkertaistui vuodesta 2012 tutkimusajanjaksoon. Markkinaosuudet noudattivat samaa kehityssuuntausta, ja kaiken kaikkiaan ne kasvoivat tuntuvasti eli 60 prosenttia.

(69)

Vuonna 2014 ja tutkimusajanjaksolla yrityksestä Fang Da tuli suurin toimittaja unionin markkinoilla, ja sen markkinaosuus oli hieman suurempi kuin kaiken muun tuonnin yhteensä ja paljon suurempi kuin unionin tuotannonalan markkinaosuus.

(70)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen asianomainen vientiä harjoittava tuottaja väitti Kiinasta tapahtuvaa vientiä koskevien uusien tietojen perusteella, että se lisäys, jota sen omassa viennissä unioniin oli tapahtunut, enemmän kuin korvaantui muiden kiinalaisten viejien myynnin laskulla, mikä olisi ristiriidassa 14 artiklan 6 kohdan mukaisen tietokannan sisältämiin tietoihin perustuvan tutkimuksen kanssa. Kuten edellä johdanto-osan 63 kappaleessa selitetään, asianomainen vientiä harjoittava tuottaja ei osoittanut, että uudet tiedot, jotka se oli esittänyt muista kiinalaisista vientiä harjoittavista tuottajista kuin Fang Da, olisivat luotettavampia kuin tässä tutkimuksessa käytetyt tiedot. Tämän vuoksi nämä väitteet hylättiin.

(71)

Yrityksestä Fang Da unioniin tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 3

Tuontihinnat (euroa/kg)

(72)

Yrityksestä Fang Da tuotavan tarkasteltavana olevan tuotteen keskituontihinta laski yhden prosentin tarkastelujaksolla. Se kuitenkin ensin nousi 10 prosenttia vuodesta 2011 vuoteen 2012, laski sitten 14 indeksipistettä vuodesta 2012 vuoteen 2014 ja nousi lopulta 3 indeksipistettä vuoden 2014 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana.

(73)

Vuosina 2011 ja 2012 yrityksen Fang Da tuontihinnat olivat keskimäärin korkeammat kuin muut tuontihinnat (jotka perustuivat samaan tietolähteeseen ja sisälsivät polkumyyntitullit), mutta laskivat muiden tuontihintojen tasolle vuonna 2013 ja niitä alhaisemmiksi vuonna 2014 ja tutkimusajanjaksolla.

(74)

Komissio määritti hinnan alittavuuden tutkimusajanjaksolla FDYQ:n tietojen ja unionin tuottajan tietojen perusteella vertaamalla

(75)

Hintavertailu tehtiin tuotelajeittain ja asianmukaiset oikaisut tehtiin tarvittaessa. Vertailun tulos ilmaistiin prosentteina unionin tuottajan liikevaihdosta tutkimusajanjaksolla. Tulos osoitti painotetun keskimääräisen hinnan alittavuuden marginaalin olevan 19,1 prosenttia.

(76)

Natriumsyklamaatin tuotannossa on kaksi keskeistä tuotantovaihetta. Ensimmäinen vaihe edellyttää reaktoreiden käyttöä, ja sen aikana raaka-aineet muutetaan raa'aksi (epäpuhtaaksi) natriumsyklamaatiksi. Toisen tuotantovaiheen aikana raaka natriumsyklamaatti on puhdistettava ennen kuin sitä voidaan käyttää, asiaan liittyvät säännökset huomioon ottaen, tuotantoketjun loppupään elintarvike-, juoma- ja lääketeollisuudessa.

(77)

Heinäkuussa 2011 tapahtuneen teknisen häiriön vuoksi (räjähdys tehtaalla) unionin tuotannonala ei voinut toteuttaa ensimmäistä tuotantovaihetta eli reaktoriprosessia elokuusta 2011 toukokuuhun 2012, ja sen oli väliaikaisesti turvauduttava tuotuun natriumsyklamaattiin, jonka puhdistusta jatkettiin, jotta se pystyi ylläpitämään kaupallista toimintaansa.

(78)

Koska unionin tuottajalla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin turvautua väliaikaisesti tuontiin ja kun otetaan huomioon tuonnin rajallinen kesto ja vähäiset tuontimäärät tarkastelujaksolla, tämä häiriötilanne ja sen seuraukset eivät mitätöi edellä esitettyjä päätelmiä unionin tuotannonalan määritelmästä. Sillä oli kuitenkin tuntuva vaikutus unionin tuotannonalan taloudelliseen tilanteeseen vuosina 2011–2012 eli tarkastelujakson alussa erityisesti kapasiteetin, tuotannon ja myyntimäärien sekä tuotavuusindikaattoreiden osalta. Sillä oli myös jonkin verran – vaikkakin vain vähän – vaikutusta tuonnin kehitykseen. Nämä tekijät otetaan huomioon arvioitaessa vahinkoindikaattoreiden kehitystä.

(79)

Tässä yhteydessä ja tutkittaessa polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutusta unionin tuotannonalaan arvioitiin perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikki taloudelliset indikaattorit, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksolla. Vahingon määrittämistä varten komissio arvioi taloudellisia indikaattoreita niiden tietojen perusteella, jotka koskevat unionin tuotannonalan perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti muodostavaa unionin ainoaa tuottajaa.

(80)

Komission arvioimat unionin ainoaa tuottajaa koskevat taloudelliset indikaattorit olivat seuraavat: tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärä, markkinaosuus, kasvu, työllisyys, tuottavuus, työvoimakustannukset, polkumyyntimarginaalin suuruus ja toipuminen aiemmasta polkumyynnistä, keskimääräiset yksikköhinnat, yksikkökustannukset, varastot, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti.

(81)

Unionin kokonaistuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 4

Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(82)

Tuotanto kasvoi kaiken kaikkiaan tarkastelujaksolla 57 prosenttia. Kuten edellä johdanto-osan 77 kappaleessa ja jäljempänä 83 kappaleessa selitetään, unionin tuotannonalan tuotanto oli kuitenkin epätavallisen vähäistä vuosina 2011–2012. Vuoden 2013 ja tutkimusajanjakson välillä tuotantotaso laski jyrkästi, 32 indeksipistettä.

(83)

Tuotantokapasiteetti puolestaan nousi tuntuvasti tarkastelujaksolla (71 %), mutta tämän kehityksen selittää vuosien 2011 ja 2012 epätavallisen alhainen taso, joka johtui edellä mainitusta häiriöstä tuotantolaitoksessa. Tuotantokapasiteetti laskettiin niiden kuukausien lukumäärän perusteella, joina unionin tuotannonala pystyi tuottamaan itse natriumsyklamaattia, eli vain 7 kuukautta vuonna 2011, 8 kuukautta vuonna 2012 ja 12 kuukautta muina ajanjaksoina. Tuotantokapasiteetti pysyi vakaana vuodesta 2013 tutkimusajanjaksoon saakka.

(84)

Kapasiteetin käyttöaste aleni 8 prosenttia vuoden 2011 ja tutkimusajanjakson välillä. Vuodesta 2013 lasku oli huomattavaa tuotantomäärän alenemisen myötä.

(85)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 5

Myyntimäärä ja markkinaosuus

(86)

Myyntimäärä unionin markkinoilla ja vastaava markkinaosuus noudattivat samaa kehityssuuntausta tarkastelujaksolla. Ne kasvoivat yleisesti ottaen 4 prosenttia.

(87)

Koska näissä luvuissa näkyy ainoastaan unionin tuotannonalan itse tuottama natriumsyklamaatti, vuosien 2011 ja 2012 tasot olivat epätavallisen alhaiset, mikä johtui edellä johdanto-osan 77 ja 83 kappaleessa mainituista syistä. Vuodesta 2013 lähtien, jolloin unionin tuotannonalan oma natriumsyklamaatin tuotanto oli taas käynnissä, unionin tuotannonalan myynti laski 42 indeksipistettä tilausten menettämisen vuoksi.

(88)

Myös markkinaosuus aleni tuntuvasti vuoden 2013 ja tutkimusajanjakson välillä. Sen sijaan unionin kulutus kasvoi 8 indeksipistettä ja tuonti yrityksestä Fang Da myös yhä lisääntyi ja yritys kasvatti markkinaosuuttaan kyseisten kolmen vuoden aikana.

(89)

Unionin tuotannonalan tilanne parani vuosina 2011–2013, kun tuotannonala pystyi lisäämään tuotantoaan, tuotantokapasiteettiaan, myyntiään ja markkinaosuuttaan. Kasvu johtui kahdesta seikasta i) polkumyyntitullien korotuksesta tiettyjen vientiä harjoittavien kiinalaisten tuottajien osalta, sillä tullit kaksinkertaistettiin toukokuussa 2012 ja ii) siitä seikasta, että unionin tuotannonala pystyi taas itse tuottamaan natriumsyklamaattia 12 kuukautta vuonna 2013 verrattuna vain 7 kuukauteen vuonna 2011 ja 8 kuukauteen vuonna 2012.

(90)

Jos räjähdystä ei olisi tapahtunut heinäkuussa 2011, tuotanto, kapasiteetin käyttöaste, myynti ja markkinaosuudet olisivat olleet paljon suuremmat vuosina 2011 ja 2012, koska unionin tuotannonala olisi voinut toimittaa asiakkailleen itse tuottamaansa natriumsyklamaattia sen sijaan, että se toi natriumsyklamaattia ja jatkojalosti (puhdisti) sitä elokuusta 2011 toukokuuhun 2012. Tämän seurauksena tuotannon, myynnin ja markkinaosuuksien kasvu vuosina 2011–2013 olisi ollut paljon vähäisempää. Tuotantokapasiteetti puolestaan olisi jopa jäänyt vuoden 2013 tasolleen koko tarkastelujakson ajaksi. Vuodesta 2013 alkaen tutkimusajanjaksoon saakka kaikki edellä mainitut määrään liittyvät kehityssuuntaukset, lukuun ottamatta tuotantokapasiteettia, kääntyivät täysin päinvastaisiksi. Vaikka unionin kulutus seurasi kasvavaa suuntausta vuodesta 2013 alkaen, unionin tuotannonala itse asiassa koki taloudellista laskua. Samaan aikaan unionin tuotannonalan kannattavuus pysytteli vahvasti negatiivisena koko tarkastelujakson, mikä rajoitti unionin tuotannonalan kasvunäkymiä.

(91)

Työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 6

Työllisyys ja tuottavuus

(92)

Vaikka unionin tuotannonala ei pystynyt itse tuottamaan natriumsyklamaattia elokuusta 2011 toukokuuhun 2012, se päätti säilyttää työllisyyden vakaana tuolla ajanjaksolla, koska vähennyksiä pidettiin liian kalliina ja tarpeettomina. Vaikka yksi työntekijä irtisanottiin vuonna 2012, työllisyyden taso ei muuttunut vuosina 2011–2012, sillä unionin tuotannonala palkkasi uuden työntekijän samana vuonna. Työntekijöiden lukumäärä kasvoi hieman vuonna 2013 ja pysytteli sen jälkeen vakaana tutkimusajanjaksoon saakka.

(93)

Tehtaalla tapahtuneen räjähdyksen vuoksi unionin tuotannonalan kannattavuuteen kohdistui samanlaisia vaikutuksia kuin edellä on esitetty muiden taloudellisten indikaattoreiden osalta. Samaan tapaan kuin tuotanto, tuottavuus oli poikkeuksellisen alhaisella tasolla vuosina 2011 ja 2012 ja kasvoi sitten jyrkästi lähes 80 indeksipistettä vuonna 2013. Tämän jälkeen se tilausten menettämisen vuoksi kuitenkin aleni 30 indeksipistettä vuonna 2014 ja pysytteli tällä tasolla tutkimusajanjaksoon saakka.

(94)

Polkumyyntimarginaali oli merkittävästi vähimmäistasoa korkeampi. Tosiasiallisen polkumyyntimarginaalin suuruuden vaikutus unionin tuotannonalaan oli merkittävä, kun otetaan huomioon yrityksestä Fang Da tulevan tuonnin määrä ja hinnat.

(95)

Käytössä on ollut polkumyyntitoimenpiteitä, jotka on suunnattu muiden kiinalaisten sekä indonesialaisten vientiä harjoittavien tuottajien harjoittamaa tuontia vastaan vuodesta 2004 alkaen. Tässä yhteydessä on mainittava, että alkuperäisessä tutkimuksessa kahdelle muulle kiinalaiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle kuin yritykselle Fang Da asetettu polkumyyntitulli havaittiin riittämättömäksi tasapainottamaan polkumyyntiä, joka aiheutti vahinkoa unionin tuotannonalalle. Tämän seurauksena kyseisille kahdelle kiinalaiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle asetettu polkumyyntitulli yli kaksinkertaistettiin toukokuussa 2012, kuten edellä johdanto-osan 2 kappaleessa selitetään. Nyt tehty analyysi huomioon ottaen on selvää, että polkumyynti tapahtuu edelleen.

(96)

Unionin ainoan tuottajan keskimääräiset yksikkömyyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 7

Myyntihinnat unionissa

(97)

Unionin tuotannonalan keskimääräinen yksikkömyyntihinta nousi 6 prosenttia tarkastelujaksolla. Se kasvoi ensin 5 indeksipistettä vuosina 2011–2012 ja pysytteli sitten vakaana tutkimusajanjaksoon saakka.

(98)

Unionin tuotannonalan keskimääräiset yksikkötuotantokustannukset nousivat 7 indeksipistettä vuosina 2011–2012 ja sitten laskivat 10 indeksipistettä vuonna 2013 verrattuna vuoteen 2012. Vuodesta 2013 alkaen ne pysyttelivät vakaana tutkimusajanjaksoon saakka. Nämä muutokset johtuivat lähinnä raaka-ainekustannusten heilahtelusta.

(99)

Edellä esitetyn osalta olisi mainittava, ettei unionin tuotannonala pystynyt tarkasti erottelemaan puhdistuskustannuksia kaikista tuotantokustannuksista. Tämän seurauksena vuosien 2011 ja 2012 indekseissä, toisin kuin vuosien 2013 ja 2014 sekä tutkimusajanjakson indekseissä, näkyvät myös unionin tuotannonalan tuoman natriumsyklamaatin puhdistuskustannukset.

(100)

Edellä esitetty huomioon ottaen olisi tulkittava varovasti vuosien 2011–2012 ja myöhempien ajanjaksojen kehityssuuntauksia, sillä kehitykseen on vaikuttanut – vaikkakin vain vähän – se seikka, että vuosien 2011–2012 indeksit perustuivat erilaisiin tietosarjoihin.

(101)

Joka tapauksessa keskimääräiset yksikkömyyntihinnat jäivät koko tarkastelujakson ajan keskeytyksettä alle edellä olevassa taulukossa ilmoitettujen unionin tuotannonalan keskimääräisten yksikkökohtaisten tuotantokustannusten.

(102)

Unionin ainoan tuottajan keskimääräiset työvoimakustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 8

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti

(103)

Keskimääräiset työvoimakustannukset alenivat 5 prosenttia koko tarkastelujaksolla. Kustannukset kuitenkin ensin nousivat 27 prosenttia vuonna 2012 – lähinnä tämä johtui irtisanotulle työntekijälle maksetuista korvauksista – ja alenivat tämän jälkeen tasaisesti tutkimusajanjaksoon saakka, jolloin ne laskivat 5 prosenttia alle niiden vuoden 2011 tason.

(104)

Unionin ainoan tuottajan varastot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 9

Varastot

(105)

Tarkastelujaksolla loppuvarastot ilmaistuna prosenttiosuutena tuotannosta vaihtelivat tuntuvasti. Ensin ne kasvoivat vuosina 2011–2012, jonka jälkeen ne seuraavana vuonna laskivat ja lopulta kasvoivat huomattavasti tutkimusajanjaksoon saakka. Kaiken kaikkiaan ne kasvoivat tarkastelujaksolla 351 indeksipistettä. Tämä kasvu johtui osittain siitä, ettei unionin tuottaja pystynyt myymään tuotteitaan, koska se joutui kilpailemaan alhaisin hinnoin tapahtuvan tuonnin kanssa, mutta se johtui myös siitä, että varastot olivat vuonna 2011 epätavallisen pienet johtuen edellä johdanto-osan 77 kappaleessa selitetystä teknisestä häiriöstä.

(106)

Unionin ainoan tuottajan kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 10

Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto

(107)

Komissio määritti unionin tuotannonalan kannattavuuden ilmaisemalla natriumsyklamaatin myynnistä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa saadun nettovoiton ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta. Kuten edellä johdanto-osan 99 kappaleessa mainitaan, tuotantokustannukset, joiden perusteella määritettiin vuosien 2011–2012 voiton/tappion taso, pystyttiin vahvistamaan vain yleisesti ottaen, eli ne sisältävät myös tuotuun natriumsyklamaattiin liittyvät kustannukset. Tämä huomioon ottaen kannattavuuslukujen arviointi osoitti, että unionin tuotannonala kärsi huomattavia tappioita koko tarkastelujakson ajan. Tappiot olivat erityisen suuria vuosina 2011–2012, mutta tilanne koheni vuoden 2013 jälkeen.

(108)

Nettokassavirta osoittaa unionin tuotannonalan kykyä rahoittaa toimintaansa itse. Nettokassavirran kehitys ilmaistuna suhteessa natriumsyklamaatin kokonaismyyntiin (15) oli positiivinen vuonna 2011 ja kääntyi sitten hyvin negatiiviseksi vuoden 2012 ja tutkimusajanjakson välillä.

(109)

Ainoat merkittävät investoinnit tehtiin vuosina 2011–2013, ja ne liittyvät yksinomaan vuonna 2011 tapahtuneen räjähdyksen vahingoittamien tuotantovälineiden korvaamiseen uusilla. Vakuutus kattoi investoinnit kokonaan.

(110)

Investointien tuotto koostuu voitosta, joka ilmaistaan prosentteina käyttöomaisuuden nettokirjanpitoarvosta. Se oli hyvin negatiivinen koko tarkastelujakson ajan.

(111)

Kun otetaan huomioon unionin tuotannonalan kärsimät tappiot, tuotannonalan kyky hankkia pääomaa heikkeni vakavasti.

(112)

Vaikka jotkin unionin tuotannonalan tilanteeseen liittyvät taloudelliset indikaattorit, kuten tuotanto, tuotantokapasiteetti, myynti, markkinaosuus ja kannattavuus, paranivat vuosina 2011–2012 ja vuonna 2013, tähän kehitykseen vaikutti vain osittain aito markkinakehitys, joka oli seurausta siitä, että joillekin vientiä harjoittaville kiinalaisille tuottajille asetettiin korkeammat polkumyyntitullit toukokuussa 2012.

(113)

Itse asiassa, kuten edellä johdanto-osan 89 kappaleessa todetaan, kyseisiä parannuksia voi huomattavassa määrin selittää myös i) tehtaalla heinäkuussa 2011 tapahtunut räjähdys, ii) se seikka, ettei unionin tuotannonala pystynyt tuottamaan natriumsyklamaattia itse kyseisen räjähdyksen seurauksena elokuun 2011 ja toukokuun 2012 välisenä aikana, ja iii) tuotannonalan paluu täyteen 12 kuukauden tuotantoprosessiin vuonna 2013 sen jälkeen, kun tuhoutuneet tuotantolinjat oli korvattu uusilla. Näiden indikaattoreiden kasvu vuoteen 2013 mennessä olisi selvästi ollut huomattavasti vähäisempää, jos räjähdystä ei olisi tapahtunut.

(114)

Edellä mainittu myönteinen kehitys muuttui selkeästi vuodesta 2013 alkaen, sillä unionin tuotannonalan tuotanto, myynti, tuottavuus ja markkinaosuus heikkenivät tuntuvasti.

(115)

Lisäksi unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne pysytteli koko tarkastelujakson ajan keskeytyksettä vaikeana. Erityisesti unionin tuotannonalan indikaattorit, kuten kannattavuus, kassavirta ja investointien tuotto, osoittivat kaiken kaikkiaan hyvin negatiivisia tuloksia.

(116)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että unionin tuotannonalalle on aiheutunut perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

(117)

Asianomainen vientiä harjoittava tuottaja kiisti lopullisista päätelmistä ilmoittamisen jälkeen esittämissään huomautuksissa johdanto-osan 115 kappaleessa esitetyn päätelmän, jonka mukaan vahinko näkyi kannattavuudessa, kassavirrassa ja investointien tuotossa, sillä ne olivat kehittyneet positiivisella tavalla vuoden 2013 ja tutkimusajanjakson välillä.

(118)

Komissio panee merkille, että vaikka tappion taso, negatiivinen kassavirta ja investointien tuotto tosiaankin paranivat tarkastelujaksolla hieman, niiden taso oli silti hyvin negatiivinen vuosina 2013 ja 2014 sekä tutkimusajanjaksolla. Mikään vahinkotekijöistä ei perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaan ole myöskään yksinään ratkaiseva vaan kaikki näitä tekijöitä on arvioitava yhdessä. Näin ollen väite hylätään.

(119)

Lisäksi Fang Da väitti, ettei tarkastelujakso ollut edustava, sillä siihen vaikutti kaksi seikkaa eli se, että kaikki vuosien 2011 ja 2012 tiedot olivat vääristyneitä, ja se, että loppuaika vuodesta 2013 tutkimusajanjaksoon saakka oli liian lyhyt.

(120)

Ensimmäisen seikan osata Fang Da väitti, että kaikki vuosien 2011 ja 2012 tiedot olivat tilastollisesti hyödyttömiä ja ne on jätettävä huomioimatta vahinkoanalyysissa seuraavin perustein:

(121)

Edellä olevan i alakohdan osalta on todettava, ettei Fang Da osoittanut, miksi tai miten edellinen tutkimus oli vääristänyt kyseistä ajanjaksoa koskevia unionin tuotannonalan tietoja. Näin ollen komission oli hylättävä tämä peruste edellä mainittuja väitteitä arvioidessaan.

(122)

Edellä olevan ii alakohdan osalta on todettava, että komissio selkeästi otti huomioon sen, että räjähdys oli vaikuttanut unionin tuotannonalan taloudellisiin indikaattoreihin vuosina 2011–2012, ja, kuten edellä johdanto-osan 78 kappaleessa mainitaan, nämä seikat oli otettu asianmukaisesti huomioon, kun arvioitiin vahinkoindikaattoreiden kehitystä. Muistutetaan myös mieliin, että komissio totesi edellä johdanto-osan 114 kappaleessa, että unionin tuotannonalan tilanne selkeästi yhä heikkeni vuoden 2013 jälkeen (eli vuosien 2011–2012 jälkeen). Näin ollen tämä väite oli hylättävä.

(123)

Toisen seikan osalta Fang Da väitti, että tarkastelujakson loppuaika eli vuodet 2013–2014 ja tutkimusajanjakso, ei ollut riittävä vahinkoa koskevien mielekkäiden päätelmien tekemiseksi. Asianomainen vientiä harjoittava tuottaja ei perustellut väitettään. Tutkimusajanjakson osalta tehdään vahinkoa koskeva päätelmä analysoimalla vahinkoindikaattoreiden kehitystä tarkastelujaksolla. Näin ollen myös tämä väite oli hylättävä.

(124)

Edellä esitetyn lisäksi Fang Da väitti, ettei vuotta 2013 voitu käyttää vertailukohtana vahingon arvioimiseksi, koska vuoden 2013 luvut olivat poikkeuksellisen korkeita. Tämän se katsoi johtuvan unionin tuotannonalan asiakkaista, jotka eivät pystyneet ostamaan natriumsyklamaattia räjähdyksen jälkeen ja, kun tuotanto oli taas käynnistynyt, kääntyivät taas voimakkaasti unionin tuotannonalan puoleen varastojaan täydentääkseen.

(125)

Ensinnäkin tämä toteamus perustuu yksinkertaiseen vailla pohjaa olevaan väitteeseen, sillä Fang Da ei toimittanut mitään näyttöä siitä, että unionin tuotannonala menetti räjähdyksen seurauksena huomattavasti asiakkaitaan, jotka päättivät sitten palata sen asiakkaiksi ja lisätä tilauksiaan vuonna 2013. Toiseksi saatavilla oleva näyttö ei tue tätä väittämää. Päinvastoin, näyttö osoittaa, että vuosina 2011–2012 ajanjaksolla, jona unionin tuotannonala ei voinut itse tuottaa natriumsyklamaattia, se säilytti asiakkaansa ja toimitti niille tuotua ja jatkojalostettua natriumsyklamaattia, kuten edellä johdanto-osan 77 kappaleessa todetaan. Sen vuoksi tämä väite oli hylättävä.

(126)

Perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti komissio tutki, oliko yrityksestä Fang Da polkumyynnillä tullut tuonti aiheuttanut merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle. Perusasetuksen 3 artiklan 7 kohdan mukaisesti komissio tutki myös, olisivatko muut tiedossa olleet tekijät voineet samaan aikaan aiheuttaa vahinkoa unionin tuotannonalalle. Komissio varmisti, että muiden tekijöiden kuin yrityksestä Fang Da polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin aiheuttamaa mahdollista vahinkoa ei pidetä polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista johtuvana.

(127)

Tutkimuksessa on käynyt ilmi vahva yhteys yrityksen Fang Da tuontihintojen ja markkinaosuuden sekä unionin tuotannonalan tilanteen välillä. Sitä kuvataan seuraavassa taulukossa:

Taulukko 11

Tuontihinnat ja markkinaosuus

(128)

Vuosina 2011–2012 unioniin suuntautuvat yrityksen Fang Da tuontihinnat nousivat 10 prosenttia ja yrityksen markkinaosuus kasvoi 18 prosenttia. Tämän jälkeen vuodesta 2013 tutkimusajanjaksoon Fang Da kuitenkin onnistui kaksinkertaistamaan markkinaosuutensa laskemalla hintojaan tuntuvasti.

(129)

Vuodesta 2012 vuoteen 2013 Fang Da ensin laski hintojaan 5 prosenttia samalle tasolle muiden kiinalaisten tuontihintojen kanssa. Muihin kiinalaisiin tuontihintoihin vaikutti myös toukokuusta 2012 alkaen se, että yhden keskeisen kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan polkumyyntitulleja korotettiin tuntuvasti. Tämä kehitys käy ilmi edellä olevasta taulukosta, jossa esitetään kiinalaiset tuontihinnat polkumyyntitullit mukaan lukien. Vuodesta 2012 vuoteen 2013 tämä hintojen yhtenäistäminen johti yrityksen Fang Da markkinaosuuden tuntuvaan kasvuun 37 indeksipisteellä. Tämä tapahtui ennen kaikkea muun kiinalaisen viennin kustannuksella, sillä sen markkinaosuus aleni 31 indeksipistettä.

(130)

Vuodesta 2013 vuoteen 2014 Fang Da edelleen alensi hintojaan vielä 9 indeksipistettä, joten hinnat laskivat Kiinasta tulevaa muuta tuontia alhaisemmalle tasolle. Tämä johti asianomaisen yrityksen markkinaosuuden uuteen merkittävään kasvuun 42 indeksipisteellä. Tällä kertaa tämä tapahtui unionin tuotannonalan kustannuksella, sillä unionin tuotannonalan markkinaosuus laski 53 indeksipistettä samalla ajanjaksolla.

(131)

Kuten edellä johdanto-osan 75 kappaleessa todetaan, yrityksen Fang Da aikaansaama hinnan alittavuuden marginaali oli tuntuva. Koska polkumyynnillä yrityksestä Fang Da selvästi unionin tuotannonalan hinnat alittavin hinnoin tulleen tuonnin määrä kasvoi koko ajan, unionin tuotannonala ei pystynyt hyötymään eräälle toiselle kiinalaiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle asetetun polkumyyntitullin vuonna 2012 tehdystä korotuksesta, eikä se pystynyt hankkimaan markkinaosuuttaan takaisin.

(132)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että polkumyynnillä yrityksestä Fang Da tuleva tuonti on lisännyt huomattavasti unionin tuotannonalalle perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdassa tarkoitetussa merkityksessä aiheutunutta merkittävää vahinkoa.

(133)

Muilta vientiä harjoittavilta tuottajilta kuin yrityksestä Fang Da tulevan tuonnin määrä kehittyi seuraavasti:

Taulukko 12

Tuontimäärä (indeksi)

(134)

Tuonti Indonesiasta oli vähäistä vuosina 2011 ja 2012, hyvin vähäistä vuonna 2013 ja vähäpätöistä vuonna 2014 ja tutkimusajanjaksolla. Joten vaikka tuonnin määrä vaihteli paljon tarkastelujaksolla, tuonnin vaikutusta unionin tuotannonalaan voidaan pitää hyvin vähäisenä vuodesta 2011 vuoteen 2012 ja merkityksettömänä vuodesta 2013 tutkimusajanjaksoon saakka.

(135)

Muilta kiinalaisilta tuottajilta kuin Fang Da tulevan tuonnin määrä väheni 23 prosenttia tarkastelujaksolla. Tuonti kasvoi ensin 14 prosenttia vuosina 2011–2012 ja laski sen jälkeen hyvin jyrkästi, eritoten 41 indeksipistettä vuodesta 2012 vuoteen 2013.

(136)

Vaikka muu tuonti Kiinasta näin ollen kaiken kaikkiaan väheni, se oli edelleen huomattavaa, hyvin lähellä yrityksen Fang Da tasoa. Vaikka muun tuonnin keskimääräiset hinnat – mukaan lukien muuhun tuontiin sovelletut polkumyyntitullit – olivat keskimäärin hieman yrityksen Fang Da hintoja korkeammat, ne olivat silti alhaiset ja paljon alhaisemmat kuin unionin tuotannonalan hinnat. Siksi voidaan päätellä, että tarkastelujaksolla alhaisin hinnoin muilta kiinalaisilta tuottajilta kuin Fang Da tapahtuva tuonti pahensi unionin tuotannonalan vahingollista tilannetta.

(137)

Kuten edellä 5.1 kohdassa on selitetty, unionin tuotannonala tilanteen heikkeneminen edelleen vuodesta 2013 alkaen johtui ennen kaikkea polkumyynnillä ja alhaisin hinnoin yrityksestä Fang Da tapahtuvan tuonnin kasvavista määristä. Näin ollen muilta tuottajilta kuin Fang Da tulevan tuonnin vaikutukset, vaikkakin ne pahensivat vahinkoa, eivät sinällään poistaneet syy-seurausyhteyttä, joka vallitsee polkumyynnillä yrityksestä Fang Da tapahtuneen tuonnin ja unionin tuotannonalan kärsimän merkittävän vahingon välillä.

(138)

Kuten on jo selitetty edellä johdanto-osan 77 ja 83 kappaleessa, unionin tuotannonalan tehtaalla tapahtui räjähdys heinäkuussa 2011, minkä seurauksena unionin tuotannonala ei voinut suorittaa reaktioprosessia eikä siis tuottaa ja myydä omaa natriumsyklamaattia elokuun 2011 ja toukokuun 2012 välisenä aikana.

(139)

Kyvyttömyydellä tuottaa itse natriumsyklamaattia oli negatiivinen vaikutus unionin tuotannonalan taloudellisiin indikaattoreihin elokuun 2011 ja toukokuun 2012 välillä. Esimerkiksi tuotantoon, kapasiteetin käyttöasteeseen, myyntiin, markkinaosuuteen ja tuottavuuteen liittyvät luvut olisivat toden totta voineet olla paremmat kyseisellä ajanjaksolla, jos onnettomuutta ei olisi tapahtunut, sillä unionin tuotannonala ei pystynyt toimittamaan asiakkailleen itse tuottamaansa natriumsyklamaattia, vaan sen piti tuoda natriumsyklamaattia, puhdistaa ja jälleenmyydä se elokuun 2011 ja toukokuun 2012 välisellä ajanjaksolla.

(140)

Vaikka edellä mainittuihin unionin tuotannonalan taloudellisiin indikaattoreihin vaikutti se, ettei unionin tuotannonala itse pystynyt tuottamaan natriumsyklamaattia elokuun 2011 ja toukokuun 2012 välillä, komissio tuli siihen tulokseen, ettei tehtaalla tapahtunut räjähdys merkittävästi vaikuttanut unionin tuotannonalan vuoden 2013 ja tutkimusajanjakson välillä kärsimään vahinkoon.

(141)

Unionin tuotannonala toden totta sai oman natriumsyklamaatin tuotantonsa taas täyteen vauhtiin jo toukokuussa 2012, eikä räjähdys sen jälkeen enää vaikuttanut unionin tuotannonalan taloudelliseen toimintaan. Itse asiassa nimenomaan polkumyynnillä tapahtunut tuonti yrityksestä Fang Da alkoi vuoden 2013 ja tutkimusajanjakson välillä ajanjaksolla vaikuttaa vahingollisesti unionin tuotannonalan taloudelliseen tilanteeseen. On tärkeää panna merkille, että tämä negatiivinen vaikutus alkoi ilmetä useita kuukausia sen jälkeen, kun unionin tuotannonala oli korvannut tuotantolinjat uusilla ja natriumsyklamaatin tuotanto oli päässyt taas täyteen vauhtiin. Laskelmat perustuvat 12 kuukauden jaksoihin vuosina 2013, 2014 ja tutkimusajanjaksolla.

(142)

Edellinen huomioon ottaen komissio katsoo, että tekninen häiriö, joka vaikutti unionin tuotannonalan liiketoimiin elokuun 2011 ja toukokuun 2012 välisellä ajanjaksolla, ei poistanut syy-seurausyhteyttä, joka vallitsee polkumyynnillä yrityksestä Fang Da tapahtuneen tuonnin ja kyseisen tuonnin unionin tuotannonalalle vuoden 2013 ja tutkimusajanjakson välisellä ajalla aiheuttaman vahingollisen tilanteen välillä.

(143)

Unionin tuottajan viennin määrä kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 13

Unionin tuotannonalan vientitulos

(144)

Vientimyynnin osuus unionin tuotannonalan kokonaismyyntimäärästä tarkastelujaksolla on huomattava, vaihdellen noin 30 prosentista noin 50 prosenttiin. Vuosien 2011–2012 alhaiset myyntimäärät on tulkittava sitä taustaa vasten, että unionin tuotannonala ei pystynyt tuottamaan omaa natriumsyklamaattia elokuun 2011 ja toukokuun 2012 välillä. Tämän jälkeen, kun oman natriumsyklamaatin tuotanto taas alkoi, vientimyynti kasvoi ensin 14 indeksipistettä vuosina 2013–2014 ja laski sen jälkeen 32 indeksipistettä tutkimusajanjaksolla.

(145)

Vientimyynnin keskimääräiset hinnat nousivat tarkastelujaksolla ja olivat tutkimusajanjaksolla 8 prosenttia korkeammat kuin vuonna 2011. Vaikka ne olivat järjestelmällisesti unionin tuotannonalan keskimääräisiä yksikkötuotantokustannuksia alhaisemmat, vientihinnat olivat korkeammat kuin unionin tuotannonalan keskimääräiset unionin markkinoiden myyntihinnat, minkä vuoksi ne tuottivat paljon vähemmän tappiota kuin myynti unionin markkinoilla.

(146)

Siitä seikasta huolimatta, että vientimyynti tuotti jonkin verran tappiota, komissio päätteli, ettei vientimyynti vaikuttanut merkittävästi unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon. Tämä johtuu seuraavista syistä. Ensinnäkin vientimyynnin määrät alenivat paljon vähemmän, niin absoluuttisesti kuin suhteellisesti, kuin myynti unionin markkinoilla vuoden 2013 ja tutkimusajanjakson välillä. Myyntiin unionin markkinoilla kyseisellä ajanjaksolla vaikutti voimakkaasti se, että yrityksestä Fang Da tuotiin alhaisin hinnoin ja polkumyynnillä huomattavia määriä. Toiseksi vientimyynnin ansiosta unionin tuotannonala pystyi vähentämään samankaltaisen tuotteen myynnistä aiheutuvia kokonaistappioitaan, sillä vientimyyntihinnat olivat korkeammat ja tappiomarginaalit olivat siten alhaisemmat.

(147)

Näin ollen komission kannan mukaan unionin tuotannonalan vientimyynti ei poistanut syy-seurausyhteyttä, joka vallitsee polkumyynnillä yrityksestä Fang Da tapahtuneen tuonnin ja kyseisen tuonnin unionin tuotannonalalle aiheuttaman vahingollisen tilanteen välillä.

(148)

Vahinkoa ei voi aiheutua kulutustapojen muutoksesta, sillä kysyntä kasvoi hieman vuoden 2011 ja tutkimusajanjakson välillä. Vuoden 2013 ja tutkimusajanjakson välisellä ajanjaksolla, kun yrityksestä Fang Da polkumyynnillä tulevan vahingollinen vaikutus oli erityisen selvä, kulutus kasvoi jopa 8 prosenttia, eli tämä kehityssuuntaus vahvistaa edellä esitetyn päätelmän.

(149)

Tutkimus osoitti, että unionin tuotannonala selvästi kärsi merkittävää vahinkoa tutkimusajanjaksolla. Unionin tuotannonala teki tappiota koko tarkastelujakson ajan. Lisäksi vuodesta 2013 alkaen, kun unionin tuotannonala pystyi aloittamaan tavanomaiseen tuotannon tuotantolinjoihinsa vaikuttaneen häiriön jälkeen, määrän vahinkoindikaattorit, kuten tuotanto, myynti ja markkinaosuus, osoittivat selkeitä heikkenemisen merkkejä.

(150)

Tämä tapahtui samaan aikaan, kun tuonti polkumyyntihinnoin ja alhaisin hinnoin yrityksestä Fang Da. Tämä tuonti korvasi ensin muun tuonnin Kiinasta ja omi sitten itselleen unionin tuotannonalan markkinaosuuden. Sen vuoksi unionin tuotannonalan kärsimän vahingon ja yrityksestä Fang Da polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin välillä on selkeä syy-seurausyhteys.

(151)

Komissio erotti polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vahingollisista vaikutuksista kaikkien sellaisten tiedossa olleiden tekijöiden vaikutukset, jotka ovat vaikuttaneet unionin tuotannonalan tilanteeseen. Vahinkoon vaikuttivat myös jotkin muut tekijät, kuten unionin tuotannonalan vientitulos ja tehtaalla tapahtunut tekninen häiriö. Yhdistettyinäkin nämä vaikutukset katsottiin merkityksettömiksi verrattuna polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutukseen. Muista kiinalaisista vientiä harjoittavista tuottajista tuleva tuonti kuitenkin vaikutti vahinkoon tuntuvasti, kun otetaan huomioon tämän tuonnin määrä ja hintataso.

(152)

Komissio kuitenkin päätteli edellä esitetyn perusteella, että unionin tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon syynä oli yrityksestä Fang Da polkumyynnillä tapahtuva tuonti, eivätkä muut tekijät poistaneet syy-yhteyttä yrityksestä Fang Da polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja unionin tuotannonalan kärsimän vahingon välillä. Lähinnä vahinko koostuu tuotannon, myyntimäärän ja markkinaosuuden menetyksistä, erityisesti vuodesta 2013 lähtien, sekä taloudellisista tappioista ja kaikkien muiden taloudellisten indikaattoreiden, kuten kassavirta ja investointien tuotto, heikosta tuloksesta.

(153)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen yritykseltä Fang Da saatujen huomautusten mukaan syy-seurausyhteyttä koskenut komission analyysi oli riittämätön, epätäydellinen, sisälsi pelkkiä oletuksia eikä perustunut asiatietoihin. Tässä yhteydessä Fang Da erityisesti väitti, että muilta kiinalaisilta tuottajilta kuin Fang Da alhaisin hinnoin tapahtunut tuonti ja tehtaalla tapahtuneen räjähdyksen vuoksi itse aiheutettu vahinko poistivat kokonaan yhteyden yrityksestä Fang Da tapahtuneen tuonnin ja tästä tuonnista unionin tuotannonalalle tapahtuneen vahingon välillä.

(154)

Tämän väitteen perusteluiksi ei kuitenkaan esitetty mitään näyttöä siitä, ettei komissio riittävällä tavalla erottanut polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vahingollisista vaikutuksista kaikkien sellaisten tiedossa olleiden tekijöiden vaikutuksia, jotka ovat vaikuttaneet unionin tuotannonalan tilanteeseen. Komissio on analysoinut muilta tuottajilta kuin yrityksestä Fang Da tulevan tuonnin vaikutukset asianmukaisesti, kuten 5.2.1 kohdassa selitetään. Lisäksi johdanto-osan 63 ja 70 kappaleessa on jo käsitelty sitä, että on käytetty 14 artiklan 6 kohdan mukaisesta tietokannasta saatuja tietoja sen sijaan, että olisi käytetty päätelmien ilmoittamisen jälkeen toimitettuja, vientiä Kiinasta koskevia uusia tietoja. Kyseisen 14 artiklan 6 kohdan mukaisen tietokannan tiedot eivät tue yrityksen Fang Da väitettä siitä, että yrityksestä Fang Da unioniin suuntautuvan viennin kasvu enemmän kuin korvaantui muiden kiinalaisten viejien myynnin laskulla. Näin ollen on hylättävä edellä mainitut väitteet muilta vientiä harjoittavilta tuottajilta kuin Fang Da tulevan tuonnin vaikutuksista.

(155)

Komissio analysoi asianmukaisesti edellä 5.2.2 kohdassa mainitun unionin tuotannonalan tehtaalla tapahtuneen räjähdyksen seuraukset ja tuli siihen lopputulokseen, että vaikka räjähdys vaikutti unionin tuotannonalaan vuosina 2011 ja 2012, se ei poistanut yrityksestä Fang Da polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja unionin tuotannonalalle tapahtuneen vahingon välistä syy-yhteyttä. Tämän vuoksi väite on hylättävä.

(156)

Fang Da myös väitti, että muiden voimakkaiden makeutusaineiden, kuten asesulfaamikaliumin ja aspartaamin, vaikutus oli jo yksinään todellinen syy natriumsyklamaatin unionin markkinoiden negatiiviseen kehitykseen ja pahensi huomattavasti unionin tuotannonalan mahdollisesti kärsimää vahinkoa, ja että komission olisi pitänyt analysoida tätä seikkaa. Näiden väitteiden tueksi ei esitetty mitään muuta näyttöä kuin viittauksia komission päätelmiin menettelyissä, jotka koskivat asesulfaamikaliumin ja aspartaamin tuontia (16).

(157)

Olisi muistutettava mieliin, että unionin ainoa natriumsyklamaatin tuottaja ei valmista asesulfaamikaliumia eikä aspartaamia, joten unionin tuottaja ei ollut osa unionin tuotannonalaa, sellaisena kuin se on määriteltynä kahdessa muussa makeutusaineita koskevassa polkumyynnin vastaisessa menettelyssä. Näin ollen päätelmillä, jotka koskevat asesulfaamikaliumin ja aspartaamin polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutuksia unionin asesulfaamikaliumin ja aspartaamin tuottajiin, ei ole merkitystä ajatellen unionin tuotannonalan tilannetta tässä menettelyssä. Joka tapauksessa sen vailla pohjaa olevan väitteen, että asesulfaamikalium on natriumsyklamaatin parhaana pidetty kilpaileva vaihtoehto ja unionin tuotannonalan mahdollisesti kärsimän vahingon huomattava lisääjä, tulisi tavanomaisesti ilmetä natriumsyklamaatin unionin kulutuksen vähentymisenä. Kuten johdanto-osan 64–65 kappaleessa kuvataan, tarkastelujaksolla unionin natriumsyklamaatin kulutus oli suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2011. Näin ei olisi tapahtunut, jos, kuten on väitetty, asesulfaamikalium olisi korvannut natriumsyklamaatin parhaana pidettynä kilpailevana tuotteena. Näin ollen, koska ei ole perusteltua näyttöä, joka olisi ristiriidassa komission johdanto-osan 148 kappaleessa esittämien päätelmien kanssa, yrityksen Fang Da väite on hylättävä.

(158)

Perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti komissio tutki, voisiko se selkeästi todeta toimenpiteiden käyttöönoton unionin edun vastaiseksi tässä tapauksessa siitä huolimatta, että vahinkoa aiheuttavan polkumyynnin esiintyminen on määritetty. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat eli unionin tuotannonalan, tuojien ja käyttäjien edut.

(159)

Tutkimus osoitti, että unionin tuotannonala kärsi merkittävää vahinkoa yrityksestä Fang Da polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vuoksi. Unionin tuotannonala ei pystynyt täysin hyötymään siitä, että Indonesiaa ja muita kiinalaisia viejiä vastaan oli asetettu polkumyyntitullit ja niitä oli myös korotettu vuonna 2012. Yrityksen Fang Da aggressiivinen hinnoittelu ja siitä seuraava markkinaosuuden kasvu vuodesta 2013 alkaen johtivat siihen, että unionin tuotannonalan myyntimäärät ja markkinaosuus laskivat tuntuvasti siitä huolimatta, että Kiinasta ja Indonesiasta tulevaa tuontia vastaan oli otettu käyttöön polkumyyntitoimenpiteitä.

(160)

Yrityksestä Fang Da polkumyynnillä tapahtuvaa tuontia vastaan käyttöön otettavien toimenpiteiden odotetaan antavan unionin tuotannonalalle mahdollisuuden kilpailla tuonnin kanssa tasapuolisissa markkinaolosuhteissa. Tämä vapauttaisi tuotannonalan tuntuvista hintapaineista, joita nykyisin aiheutuu yrityksestä Fang Da unionin markkinoille tulevan tuonnin huomattavista määristä. Ainoastaan tällaisissa olosuhteissa unionin tuotannonala pystyisi nostamaan hintojaan, tuotantoaan ja myyntimääriään.

(161)

Jos toimenpiteitä ei toteutettaisi, polkumyynnillä yrityksestä Fang Da tulevan tuonnin aiheuttaman hintapaineen odotetaan heikentävän entisestään unionin tuotannonalan jo nykyisin hyvin vaikeaa tilannetta. Lopulta tämä pakottaisi unionin tuotannonalan lopettamaan natriumsyklamaatin tuotannon kokonaan, mikä johtaisi työpaikkojen ja vaihtoehtoisten toimituslähteiden menetykseen unionissa.

(162)

Komissio tuli sen vuoksi siihen tulokseen, että polkumyyntitullien asettaminen yrityksestä Fang Da tulevalle tuonnille olisi unionin tuotannonalan edun mukaista.

(163)

Komissio vastaanotti vastaukset kyselylylomakkeeseen kahdelta etuyhteydettömältä tuojalta, joiden osuus yrityksestä Fang Da tulevasta tuonnista oli vain vähäinen tutkimusajanjaksolla. Yksi näistä tuojista on myös käyttäjä, joka käyttää joitakin määriä tuotua natriumsyklamaattia tuottaakseen omia makeutusainesekoituksia, jotka puolestaan myydään edelleen elintarvike- ja juoma-alan yrityksille.

(164)

Yrityksestä Fang Da tuodun natriumsyklamaatin uudelleenmyynnin osalta komissio totesi, että kahden etuyhteydettömän tuojan voittomarginaalit ovat alhaiset. Sen vuoksi odotetaan, että toimenpiteiden käyttöönotto muuttaa tämän toiminnan kannattamattomaksi ja että tuojat todennäköisesti joko vaihtavat toimittajaa tai jopa lopettavat asiaan liittyvän toimintansa. Komissio kuitenkin myös havaitsi, että natriumsyklamaatti vastasi molemmissa yrityksissä vain hyvin pienestä osasta yritysten kokonaisliikevaihtoa. Toimenpiteiden käyttöönoton vaikutus näiden yritysten kokonaistoimintaan ei siten olisi merkittävä. Yhdessä yhteistyössä toimineessa yrityksessä voittomarginaalit olivat myös hyvät sekoitustoiminnassa, mikä saattaisi lieventää polkumyyntitullien vaikutusta.

(165)

Lukuun ottamatta edellä mainittua tuojaa, joka on myös natriumsyklamaatin käyttäjä, komissio ei saanut käyttäjiltä vastauksia kyselylomakkeeseen.

(166)

Tarkasteltavana olevan tuotteen / samankaltaisen tuotteen tärkeimmät loppukäyttäjät unionissa ovat elintarvike-, juoma- ja lääketeollisuudessa. Edellisissä tutkimuksissa, jotka koskivat natriumsyklamaatin tuontia muilta tuottajilta kuin yrityksestä Fang Da, havaittiin, että natriumsyklamaatin osuus tuotantokustannuksista oli hyvin pieni. Polkumyyntitullein käyttöönoton vaikutus katsottiin sen vuoksi vähäiseksi. Ei ole viitteitä siitä, että merkittävä osuus yrityksestä Fang Da tuodusta natriumsyklamaatista päätyisi erilaiseen loppukäyttöön kuin muista vientiä harjoittavista tuottajista tuotu natriumsyklamaatti. Koska elintarvike-, juoma- ja lääketeollisuus eivät osallistuneet tähän tutkimukseen, on kohtuullista päätellä, ettei yrityksestä Fang Da tulevaa tuontia koskevien toimenpiteiden vaikutus olisi merkittävä.

(167)

Kun otetaan huomioon edellä esitetty havainto, että unionin tuotannonala saattaa joutua lopettamaan natriumsyklamaatin tuotannon, jos toimenpiteitä ei toteuteta, ja koska natriumsyklamaatin tuottajia on vain muutamia koko maailmassa, toimenpiteet jopa todennäköisesti hyödyttävät käyttäjiä, sillä niillä säilytetään natriumsyklamaatin tuotanto unionissa ja vapaus valita natriumsyklamaatin hankintalähde natriumsyklamaatin kilpailevien eri tuottajien keskuudesta.

(168)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen Fang Da väitti, että ehdotettujen lopullisten polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto antaisi unionin ainoalle tuottajalle määräävän markkina-aseman, jota se voisi hyödyntää täysimääräisesti.

(169)

Tässä yhteydessä olisi korostettava, että unionin etua koskevan analyysin yhteydessä asianomaisilta osapuolilta ei saatu lainkaan kilpailuseikkoihin liittyviä huomautuksia perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti. Varsinkaan unionin käyttäjät eivät lähettäneet asian osalta lainkaan huomautuksia.

(170)

Vaikka käytössä on muita kiinalaisia vientiä harjoittavia tuottajia kuin Fang Da koskevia polkumyyntitoimenpiteitä, tällainen tuonti on jatkunut huomattavana ja sen markkinaosuus on yhä paljon suurempi kuin unionin tuotannonalan markkinaosuus. Näin ollen on epätodennäköistä, että unionin tuotannonala pystyisi saavuttamaan määräävän markkina-aseman unionissa tai hyödyntämään tällaista markkina-asemaa. Sen vuoksi edellä mainitut yrityksen Fang Da esittämät väitteet on hylätty.

(171)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, ettei ollut olemassa pakottavia syitä, joiden perusteella ei olisi unionin edun mukaista ottaa käyttöön toimenpiteitä yrityksestä Fang Da peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnissa.

(172)

Polkumyyntiä, vahinkoa, syy-yhteyttä ja unionin etua koskevien komission päätelmien perusteella olisi otettava käyttöön lopulliset toimenpiteet, jotta polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista ei aiheutuisi unionin tuotannonalalle enempää vahinkoa.

(173)

Toimenpiteiden tason määrittämiseksi komissio määritti ensin unionin tuotannonalalle aiheutuvan vahingon poistamiseksi tarvittavan tullin määrän.

(174)

Vahinko poistuisi, jos unionin tuotannonala pystyisi kattamaan tuotantokustannuksensa ja saamaan samankaltaisen tuotteen myynnistä unionin markkinoilla sellaisen voiton (ennen veroja), jonka tällainen tuotannonala voisi kohtuudella saada tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa eli ilman polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutusta.

(175)

Koko tarkastelujaksolla ei ollut yhtään vuotta, jona tällaiset edellytykset olisivat vallinneet. Koska unionin tuotannonalan on lähes kymmenen vuoden ajan kärsinyt yli 10 prosentin tappioita, sama pätee tarkastelujaksoa edeltäneeseen aikaan.

(176)

Unionin tuottaja oli esittänyt 10 prosentin tavoitevoittoa. Kyseistä lukua ei voitu hyväksyä tavoitevoitoksi ottaen huomioon edellä johdanto-osan 175 kappaleessa mainitut päätelmät ja se, ettei unionin tuottaja voinut osoittaa, että tähän lukuun voitaisiin päästä natriumsyklamaatin markkinoiden tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa, sillä natriumsyklamaatti on hyödyke, jonka markkinat ovat kehittyneet.

(177)

Sen vuoksi komissio turvautui tavoitevoittoihin, joita on käytetty muissa tämän alan samantyyppisiä tuotannonaloja koskeneissa tutkimuksissa. Toista makeutusainetta eli aspartaamia koskeneessa hiljattaisessa polkumyyntitutkimuksessa komissio totesi alustavassa vaiheessa (17), että 5–10 prosentin (vaihteluväliä käytettiin tietojen luottamuksellisuuden vuoksi) tavoitevoitto vastaa sitä tasoa, jonka unionin tuotannonala voi saavuttaa tavanomaisissa markkinaolosuhteissa ja toimivassa kilpailussa. Siksi komissio katsoo, että kyseinen tavoitevoitto on kohtuullinen käytettäväksi myös tässä tutkimuksessa.

(178)

Tämän perusteella komissio laski unionin tuotannonalalle samankaltaisen tuotteen vahinkoa aiheuttamattoman hinnan lisäämällä tavoitevoittomarginaalin unionin tuottajan tutkimusajanjakson aikaisiin tuotantokustannuksiin.

(179)

Sen jälkeen komissio määritti vahingon korjaavan tason vertaamalla hinnan alittavuuden laskemisessa määritettyä vientiä harjoittavien tuottajien painotettua keskimääräistä tuontihintaa, jota oikaistiin asianmukaisesti tuontikustannusten ja tullien huomioon ottamiseksi, unionin tuottajan unionin markkinoilla tutkimusajanjaksolla myymän samankaltaisen tuotteen painotettuun keskimääräiseen vahinkoa aiheuttamattomaan hintaan. Vertailun tuloksena saatu hinnanero ilmaistiin prosentteina painotetusta keskimääräisestä CIF-tuontiarvosta. Vahinkomarginaali todettiin vientiä harjoittavien tuottajien osalta näin ollen 61,6 prosentiksi.

(180)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen asianomainen vientiä harjoittava tuottaja väitti, ettei vahingon korjaamisen laskennassa käytettyä tavoitevoittoa ollut ilmoitettu. Komissio oli kuitenkin selkeästi selittänyt päätelmistä ilmoittaessaan, että johdanto-osan 177 kappaleessa kuvattu tavoitevoitto voitiin tietojen luottamuksellisuuden vuoksi ilmoittaa vain vaihteluvälinä, ja kertonut, missä säädöksessä tätä seikkaa kuvataan yksityiskohtaisemmin. Tavoitevoitto ilmoitettiin mielekkäänä vaihteluvälinä, sillä tarkan tavoitevoiton mainitseminen olisi paljastanut luottamuksellista tietoa aspartaamin ainoasta tuottajasta unionissa. Tämän vuoksi yrityksen Fang Da väite on hylättävä.

(181)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen Fang Da väitti, että koska unionin tuotannonala oli kärsinyt yli kymmenen prosentin tappiota lähes kymmenen vuoden ajan, tavoitevoitto tai voiton enimmäismäärä, johon unionin tuottaja voisi odottaa pääsevänsä, oli –10 prosenttia, jos väitettyä polkumyynnillä tapahtuvaa tuontia ei olisi. Olisi todettava, ettei –10 prosenttia ole voitto, vaan tappio, joten olisi epäloogista ja kaiken taloudellisen ajattelun vastaista käyttää tappiota tavoitevoittona, sillä tämä ei lopettaisi tai poistaisi vahinkoa. Lisäksi se seikka, että unionin tuotannonala oli kärsinyt tappioita pitkän aikaa senkin vuoksi, että polkumyynnillä tapahtuvaa tuontia tulee muistakin vientiä harjoittavista tuottajista kuin Fang Da, tekee perustelluksi sen, että käytetään alalle hiljattain määritettyä voittomarginaalia, kuten johdanto-osan 177 kappaleessa selitetään. Komissio on jo selittänyt johdanto-osan 174–177 kappaleessa, miksi se käytti tässä tutkimuksessa tavoitevoittoa, joka oli alhaisempi kuin sekä unionin tuottajan esittämä tavoitevoitto että tavoitevoitto, jota käytettiin muita natriumsyklamaattia vieviä tuottajia koskevassa polkumyynnin vastaisessa menettelyssä. Edellisen perusteella on todettava, ettei ole mitään näyttöä siitä, että komission valitsema tavoitevoitto oli kohtuuton, joten yrityksen Fang Da väite on hylättävä.

(182)

Yrityksen Fang Da tuottaman ja viemän natriumsyklamaatin tuonnissa olisi otettava käyttöön polkumyyntitoimenpiteet perusasetuksen 9 artiklan 4 kohdassa säädetyn alhaisemman tullin säännön mukaisesti. Komissio vertasi vahinkomarginaaleja ja polkumyyntimarginaaleja. Tullien määrä olisi asetettava polkumyynti- ja vahinkomarginaaleista alemman suuruisiksi.

(183)

Toimenpiteiden muodon osalta katsottiin, että polkumyyntitullin tulisi olla samassa muodossa kuin tullien, jotka on asetettu vientiä harjoittavilta muilta kiinalaisilta sekä indonesialaisilta tuottajilta tulevasta tuonnista annetussa täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2016/1160 (18). Toimenpiteiden tehokkuuden varmistamiseksi ja hintakeinottelun ehkäisemiseksi katsottiin aiheelliseksi ottaa tulli käyttöön tiettynä euromääränä kilogramma kohti.

(184)

Edellä esitetyn perusteella polkumyyntitullit – ilmaistuina CIF-hintana unionin rajalla tullaamattomana – olisi perustettava vahinkomarginaaliin ja niiden olisi oltava seuraavat:

(185)

Tässä asetuksessa yritykselle vahvistettu yksilöllinen polkumyyntitulli määritettiin tämän tutkimuksen päätelmien perusteella. Näin ollen se kuvastaa kyseisen yrityksen tutkimuksen aikaista tilannetta. Kyseistä tullia voidaan soveltaa yksinomaan asianomaisesta maasta peräisin olevan ja nimetyn oikeushenkilön tuottaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin. Jos yritystä ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuun yritykseen etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin olisi edelleen sovellettava täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/1160 1 artiklassa lueteltuja tulleja.

(186)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EY) N:o 1225/2009 15 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

16.7.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 192/49

(1)

Sen jälkeen kun oli suoritettu perusasetuksen 5 artiklan mukainen polkumyyntitutkimus, neuvosto otti asetuksella (EY) N:o 435/2004 (2) käyttöön lopullisen polkumyyntitullin Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, ja Indonesiasta peräisin olevan natriumsyklamaatin tuonnissa. Alkuperäisiin toimenpiteisiin kohdistui myöhemmin erilaisia tarkastelua koskevia tutkimuksia (3). Tämän seurauksena tullin määrä on 0,24 euroa/kg nimeltä mainitun indonesialaisen tuottajan osalta, ja muiden indonesialaisten tuottajien valmistaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin sovelletaan jäännöstullia, joka on 0,27 euroa/kg, kun tullin määrä puolestaan on 0–0,23 euroa/kg nimeltä mainittujen kiinalaisten tuottajien osalta, ja muiden kiinalaisten tuottajien valmistaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin sovelletaan jäännöstullia, joka on 0,26 euroa/kg, jäljempänä ’voimassa olevat toimenpiteet’.

(2)

Voimassa olevia toimenpiteitä sovelletaan kaikkeen Kiinasta ja Indonesiasta peräisin olevan natriumsyklamaatin tuontiin, lukuun ottamatta kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien Fang Da Food Additive (Shen Zhen) Limited ja Fang Da Food Additive (Yang Quan) Limited valmistaman natriumsyklamaatin tuontia. Näille yrityksille määrättiin alun perin nollatulli, koska polkumyyntiä ei todettu (4).

(3)

WTO:n valituselimen asiassa ”Mexico — Definitive Anti-dumping Measures on Beef and Rice” antaman raportin, jäljempänä ’WTO:n valituselimen raportti’, mukaisesti kiinalaisia vientiä harjoittavia tuottajia Fang Da Food Additive (Shen Zhen) Limited ja Fang Da Food Additive (Yang Quan) Limited ei tarkasteltu asetuksella (EY) N:o 435/2004 käyttöön otettujen toimenpiteiden myöhempien tarkistusten yhteydessä, eikä niihin sovelleta voimassa olevia toimenpiteitä.

(4)

Julkaistuaan ilmoituksen polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon lähestyvästä päättymisestä (5) komissio vastaanotti 6 päivänä maaliskuuta 2015 perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen pyynnön näiden toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta. Pyynnön esitti Productos Aditivos S.A., joka on natriumsyklamaatin ainoa tuottaja unionissa ja joka siten edustaa 100:aa prosenttia unionin kokonaistuotannosta.

(5)

Pyyntö perustui siihen, että lopullisten polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin jatkumiseen ja toistumiseen sekä unionin tuotannonalalle aiheutuvan vahingon jatkumiseen ja toistumiseen.

(6)

Kun komissio oli neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan todennut, että oli olemassa riittävä näyttö toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun panemiseksi vireille, se ilmoitti 6 päivänä kesäkuuta 2015 perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen tarkastelun vireillepanosta julkaisemalla asiaa koskevan ilmoituksen, jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’, Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (6).

(7)

Komissio myös pani vireille 12 päivänä elokuuta 2015 perusasetuksen 5 artiklan mukaisen tutkimuksen, joka koski yritysten Fang Da Food Additive (Shenzhen) Limited ja Fang Da Food Additive (Yan Quan) Limited (molempiin yrityksiin viitataan nimellä ’Fang Da’) valmistaman ja unioniin viemän kyseisen tuotteen tuontia, jäljempänä ’5 artiklan mukainen rinnakkainen tutkimus’ (7). Tuonti yrityksestä Fang Dan ei kuulu tämän voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun soveltamisalaan.

(8)

Komissio pyysi vireillepanoilmoituksessa asianomaisia osapuolia ilmoittautumaan tutkimukseen osallistumista varten. Lisäksi komissio ilmoitti tutkimuksen vireillepanosta erityisesti valituksen tekijälle, tiedossa oleville vientiä harjoittaville tuottajille, Kiinan ja Indonesian viranomaisille, tiedossa oleville tuojille sekä toimittajille, käyttäjille ja kauppiaille, joita asian tiedettiin koskevan, ja kehotti niitä osallistumaan.

(9)

Asianomaisilla osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia tutkimuksen vireillepanosta ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa.

(10)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa asianomaisille osapuolille, että Kiinasta peräisin olevan tuonnin osalta se harkitsi Indonesian käyttämistä markkinataloutta harjoittavana kolmantena maana, jäljempänä ’vertailumaa’, perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti.

(11)

Kun kuitenkin otetaan huomioon käytettävissä olevat tilastotiedot (ks. jäljempänä johdanto-osan 32 kappale) komissio ilmoitti myös Amerikan yhdysvaltojen, jäljempänä ’Yhdysvallat’, viranomaisille tutkimuksen vireillepanosta ja kehotti niitä ilmoittamaan mahdollisten yhdysvaltalaisten natriumsyklamaatin tuottajien nimet ja tunnistetiedot. Yhdysvaltalaisista natriumsyklamaatin tuottajista ei saatu tietoa. Asiakirja-aineistossa ei ollut tietoa, jotka olisivat viitanneet natriumsyklamaatin mahdolliseen tuotantoon muissa kolmansissa maissa.

(12)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin osapuoliin otantaa perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti.

(13)

Vireillepanoilmoituksessa komissio totesi, että Productos Aditivos S.A. on natriumsyklamaatin ainoa tuottaja unionissa ja se edustaa siten 100:aa prosenttia unionin kokonaistuotannosta. Näin ollen otanta ei ollut tarpeen.

(14)

Päättääkseen otannan tarpeellisuudesta ja valitakseen tarvittaessa otoksen komissio pyysi kaikkia etuyhteydettömiä tuojia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot.

(15)

Koska ainoastaan yksi etuyhteydetön tuoja toimitti pyydetyt tiedot, etuyhteydettömiin tuojiin ei ollut tarpeen soveltaa otantaa.

(16)

Koska tiedossa ei ole, että vientiä harjoittavia tuottajia olisi asianomaisissa maissa useita, vientiä harjoittaviin tuojiin ei ollut tarkoitus soveltaa otantaa.

(17)

Komissio lähetti kyselylomakkeet unionin ainoalle tuottajalle, kaikille tiedossa oleville vientiä harjoittaville tuottajille Kiinassa ja Indonesiassa sekä yhdelle etuyhteydettömälle unionin tuojalle ja yhdelle unionin käyttäjille, jotka olivat ilmaisseet kiinnostuksensa tutkimukseen.

(18)

Unionin ainoa tuottaja vastasi kyselyyn, ja osittain vastaus saatiin myös yhdeltä unionin käyttäjältä. Kyselyyn ei saatu vastauksia unionin etuyhteydettömiltä tuojilta eikä kiinalaisilta tai indonesialaisilta vientiä harjoittavilta tuottajilta.

(19)

Komissio pyysi ja tarkisti kaikki tarpeellisiksi katsomansa tiedot sen määrittämiseksi, onko polkumyynnin ja siitä aiheutuvan vahingon jatkuminen tai toistuminen todennäköistä ja mikä on unionin edun mukaista. Perusasetuksen 16 artiklan mukaisia tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien yritysten toimitiloihin:

(20)

Polkumyynnin jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyttä koskeva tutkimus käsitti 1 päivän huhtikuuta 2014 ja 31 päivän maaliskuuta 2015 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’. Vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta merkittäviä suuntauksia tarkasteltiin kaudella, joka ulottui 1 päivästä tammikuuta 2011 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(21)

Kaikille asianomaisille osapuolille on ilmoitettu ne olennaiset tosiseikat ja huomiot, joiden perusteella lopulliset polkumyyntitoimenpiteet oli tarkoitus pitää voimassa. Osapuolille annettiin myös määräaika, jonka kuluessa ne voivat esittää huomautuksia tämän ilmoituksen johdosta. Osapuolet eivät toimittaneet huomautuksia sen jälkeen, kun ilmoitus oli tehty.

(22)

Tarkasteltavana oleva tuote on Kiinan kansantasavallasta ja Indonesiasta, jäljempänä ’asianomaiset maat’, peräisin oleva natriumsyklamaatti, joka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodiin ex 2929 90 00 (Taric-koodi 2929900010), jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’.

(23)

Natriumsyklamaatti on elintarvikkeiden lisäaineena käytettävä hyödyketuote, jota käytetään laajalti elintarviketeollisuudessa makeutusaineena sekä pöytäkäyttöön tarkoitettujen vähäenergisten ja erikoisruokavalioissa käytettävien makeutusaineiden tuotannossa. Lisäksi sitä käytetään vähäisessä määrin lääketeollisuudessa.

(24)

Natriumsyklamaatti on kemiallisesti puhdas aine. Kuten mikä tahansa puhdas kemiallinen aine, se saattaa kuitenkin sisältää epäpuhtauksia pieniä määriä eli milligrammoja kilogrammassa tuotetta. Epäpuhtauksien pitoisuus, joka määrittyy unionin lainsäädännön mukaan, määrittää natriumsyklamaatin laadun. Natriumsyklamaatilla on kaksi esiintymismuotoa: hydraatti, jonka kosteuspitoisuus on 15 prosenttia, sekä vedetön muoto, jonka kosteuspitoisuus on enintään 1 prosentti. Näillä natriumsyklamaatin kahdella esiintymismuodolla on samat pääasialliset ominaisuudet ja käyttötarkoitukset; ainoa ero on makeusasteessa; hydraatti ei ole niin makea vesipitoisuuden vuoksi. Hinnat vaihtelevat samasta syystä. Vedetön muoto on kalliimpi kuin hydraatti. Tässä menettelyssä siis kummatkin natriumsyklamaatin muodot olisi katsottava yhdeksi tuotteeksi.

(25)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että seuraavilla tuotteilla on samat fyysiset ja kemialliset perusominaisuudet ja käyttötarkoitukset:

(26)

Komissio päätteli sen vuoksi, että kyseiset tuotteet ovat perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

(27)

Perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti tutkittiin, esiintyikö polkumyyntiä ja johtaisiko voimassa olevien toimenpiteiden voimassaolon päättyminen todennäköisesti polkumyynnin jatkumiseen tai toistumiseen.

(28)

Vaikka tarkasteltavana olevan tuotteen tuontimäärät olivat huomattavia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, yksikään toimenpiteiden piiriin kuuluvista kiinalaisista vientiä harjoittavista tuottajista ei tehnyt yhteistyötä tutkimuksen aikana. Jäljempänä esitettävät päätelmät polkumyynnin jatkumisen tai toistumisen todennäköisyydestä perustuivat sen vuoksi tilastotietoihin ja toimenpiteiden päättymistä koskevassa tarkastelupyynnössä esitettyihin tietoihin.

(29)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti asianmukaisella huolellisuudella täsmennettiin markkinataloutta harjoittava kolmas maa hintojen tai laskennallisen arvon vahvistamiseksi, jotta voitiin määrittää normaaliarvo.

(30)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa asianomaisille osapuolille, että se piti Indonesiaa asianmukaisena vertailumaana ja kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia. Huomautuksia ei esitetty. Komissio selvitti Indonesiassa olevien tuottajien halukkuutta yhteistyöhön. Kaikille tiedossa oleville indonesialaisille vientiä harjoittaville tuottajille lähetettiin kirjeet ja kyselylomakkeet.

(31)

Yksi vientiä harjoittava indonesialainen tuottaja ilmoittautui ja toimitti hyvin vajavaisesti täytetyn lomakkeen. Komissio ei saanut vastauksia tämän jälkeen lähettämiinsä kirjeisiin, joissa se pyysi yritystä täydentämään vastaustaan. Saadut tiedot olivat kaiken kaikkiaan niin vajavaiset, ettei niitä voitu käyttää normaaliarvon määrittämiseksi. Kyseistä indonesialaista vientiä harjoittavaa tuottajaa ei tämän seurauksena voitu enää pitää yhteistyötä tekevänä. Näin ollen Indonesian puolelta kukaan ei toiminut yhteistyössä.

(32)

Komission käytettävissä olevien tietojen mukaan tarkasteltavana olevaa tuotetta tuotetaan vain unionin alueella sekä kyseisissä kahdessa maassa. Eurostatin tilastotietojen perusteella vaikutti kuitenkin siltä, että tarkasteltavana olevaa tuotetta vientiin vähäisiä määriä Yhdysvalloista unioniin tarkastelujaksolla. Koska natriumsyklamaatin käyttö on kiellettyä Yhdysvalloissa, kyseessä oli luultavasti luokitteluvirhe, mutta komissio otti kuitenkin yhteyttä Yhdysvaltojen viranomaisiin saadakseen selville, ketkä tuottajat mahdollisesti tuottavat tarkasteltavana olevaa tuotetta Yhdysvalloissa. Tietoja tällaisten tuottajien olemassaolosta ei kuitenkaan saatu.

(33)

Näin ollen yksikään mahdollinen vertailumaan tuottaja ei toiminut yhteistyössä.

(34)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti normaaliarvo oli määritettävä asianmukaisessa kolmannessa maassa, joka on markkinatalousmaa, jäljempänä ’vertailumaa’, käytettävien hintojen perusteella tai tällaisesta kolmannesta maasta muihin maihin, myös unioniin, suuntautuvan viennin hinnan perusteella taikka, jos tämä ei ole mahdollista, millä tahansa hyväksyttävällä perusteella, mukaan lukien samankaltaisesta tuotteesta tosiasiallisesti unionissa maksettu tai maksettava hinta, jota on tarvittaessa oikaistu kohtuullisella voittomarginaalilla.

(35)

Kuten edellä johdanto-osan 30–32 kappaleessa selitetään, yksikään mahdollinen vertailumaan tuottaja ei toiminut yhteistyössä. Näin ollen perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti normaaliarvo oli vahvistettava hyväksyttävällä perusteella. Tämän vuoksi komissio katsoi kohtuulliseksi sen, että normaaliarvo perustuisi todennettuihin unionin tuottajan hinta- ja kustannustietoihin.

(36)

Unionin tuotannonala myi samankaltaista tuotetta edustavassa määrin. Unionin tuotannonalan kotimarkkinoiden myynti oli kuitenkin tappiollista. Siksi normaaliarvo määritettiin laskennallisesti käyttäen unionin tuotannonalan valmistuskustannuksia, joihin lisättiin kohtuullinen määrä myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia sekä kohtuullinen voitto. Myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset perustuivat unionin tuottajan toimittamiin tosiasiallisiin tietoihin. Lisätty voittoprosentti perustui kohtuulliseksi arvioituun voittomarginaaliin, jota käytettiin hiljattaisessa polkumyyntitutkimuksessa, joka koski toista makeutusainetta, aspartaamia. Kyseisessä tutkimuksessa komissio totesi alustavassa vaiheessa (8), että 5–10 prosentin (vaihteluväli esitetään tietojen luottamuksellisuuden vuoksi) voitto vastaa kohtuullista voittoa. Siksi komissio katsoo, että kyseinen voitto on kohtuullinen käytettäväksi myös tässä tutkimuksessa normaaliarvon määrittämiseksi laskennallisesti. Perustana käytettiin unionin tuottajan tuottamien ja myymien kahden tuotelajin painotettuja keskimääräisiä kustannustietoja, koska tietoja ei ollut yhteistyön puuttumisen vuoksi käytettävissä kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien myymistä tuotelajeista.

(37)

Koska yksikään kiinalaisista vientiä harjoittavista tuottajista ei toiminut yhteistyössä, vientihinta perustettiin perusasetuksen 14 artiklan 6 kohdan (9) mukaisesti kerättyihin tilastotietoihin, jäljempänä ’14 artiklan 6 kohdan mukainen tietokanta’, kaiken tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tapahtuneen, tarkasteltavana olevan tuotteen Kiinasta unioniin suuntautuneen viennin osalta (pois luettuna Fang Da). Koska tietoja ei ollut saatavilla siitä, missä muodossa tuote oli myyty (tuotelaji), vientihinnan laskennassa käytettiin yksinkertaista keskiarvoa.

(38)

Komissio vertaili laskennallista normaaliarvoa ja kiinalaisten viejien vientihintaa noudettuna lähettäjältä -tasolla.

(39)

Jos se oli tarpeen tasapuolisen vertailun varmistamiseksi, komissio oikaisi normaaliarvoa ja/tai vientihintaa hintoihin ja hintojen vertailtavuuteen vaikuttavien erojen huomioon ottamiseksi perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti.

(40)

Asianmukaiset oikaisut tehtiin kuljetus-, vakuutus-, käsittely-, lastaus- ja liitännäiskustannusten ja pankkimaksujen perusteella aina, kun ne todettiin kohtuullisiksi ja paikkansa pitäviksi ja niistä esitettiin todennettu näyttö. Koska tarkempia tietoja ei ollut käytettävissä, nämä oikaisut perustuivat yritystä Fang Da koskeviin tosiasiallisiin tietoihin 5 artiklan mukaisessa rinnakkaisessa tutkimuksessa.

(41)

Polkumyyntimarginaali määriteltiin määräksi, jolla keskimääräinen normaaliarvo ylitti keskimääräisen vientihinnan. Näin saadut tulokset viittaavat yleiseen polkumyyntimarginaaliin, joka on yli 100 prosenttia. Selville saatu polkumyyntimarginaali on huomattavasti korkeampi kuin alkuperäisessä tutkimuksessa todetut polkumyyntimarginaalit.

(42)

Komissio tutki, onko polkumyynnin jatkuminen todennäköistä, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta. Tässä yhteydessä tutkittiin seuraavia tekijöitä: tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti Kiinassa, vientihinnat muihin määräpaikkoihin ja muiden kolmansien maiden markkinoiden vienninvastaanottokyky.

(43)

Arviointi perustui ennen kaikkea tarkastelupyynnössä esitettyihin tietoihin sekä julkisesti saatavilla oleviin ja/tai tämän tutkimuksen yhteydessä toimitettuihin tietoihin. Muitakin tietolähteitä käytettiin, kuten Eurostatin tuontitilastoja ja asianomaisen maan vientitilastoja.

(44)

Koska yhteistyötä ei tapahtunut, käytettiin tarkastelupyynnössä esitettyjä tietoja, 14 artiklan 6 kohdan mukaista tietokantaa ja Kiinan vientitilastoja. Kiinalainen kapasiteetti arvioitiin varovaisesti käyttäen kapasiteettia koskevia julkisesti saatavilla olevia tietoja ainoastaan yhden kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan osalta (10). Tulokseksi saatiin vähintään 40 000 tonnin kapasiteetti, mutta asiakirja-aineistossa olevien tietojen mukaan on ainakin kaksi muuta kiinalaista tuottajaa (pois luettuna Fang Da) ja sen vuoksi kyseisessä varovaisessa arviossa aliarvioidaan Kiinassa oleva tosiasiallinen kapasiteetti.

(45)

Hyödyntäen tarkasteltavana olevaa tuotetta koskevia Kiinan vientitilastoja ja 14 artiklan 6 kohdan mukaisia unioniin tuontia koskevia tilastoja (pois luettuna Fang Da) edellä esitetty arvio viittaa lähes 17 000 tonnin vapaaseen kapasiteettiin Kiinan ja unionin markkinoilla yhteensä tai käyttämättömään kapasiteettiin, joka on yli kolminkertainen unionin markkinoiden kokoon verrattuna.

(46)

Kiinan vientitilastojen perusteella kiinalaisten tuottajien muille keskeisille markkinoille (kuten Etelä-Afrikka, Brasilia, Argentiina ja Turkki) suuntaamat hinnat ovat samalla tasolla tai joskus jopa alhaisempia kuin tuottajien unioniin suuntaamat myyntihinnat.

(47)

Edellisen perusteella tarkasteltavana olevaa tuotetta myydään polkuhinnoin myös muilla kolmansilla markkinoilla ja unioni olisi jatkossakin houkutteleva markkina-alue kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille, jos toimenpiteet kumottaisiin.

(48)

Natriumsyklamaatin käyttö on kiellettyä elintarvikkeissa, juomissa ja lääkkeissä useilla suurilla kolmansien maiden markkinoilla, myös Yhdysvalloissa. Mikään asiakirja-aineistossa ei viitannut natriumsyklamaatin markkinoiden odotettuun kasvuun muissa kolmansissa maissa, eikä siinä ollut tietoja Kiinan kotimaanmarkkinoiden koosta tai odotetusta kasvusta.

(49)

Siksi arvioidaan, että muiden kuin unionin markkinoiden vienninvastaanottokyky on melko alhainen ja unioni olisi näin ollen houkutteleva markkina-alue, jos toimenpiteet kumottaisiin.

(50)

Edellä esitettyjen tekijöiden arviointi osoittaa, että tarkastelun kohteena olevat viejät ovat edelleen vieneet tarkasteltavana olevaa tuotetta erittäin merkittäviä määriä unioniin polkumyyntihinnoin. Kiinan vienti muihin kolmansiin maihin tapahtuu myös polkuhinnoin. Kun otetaan huomioon kiinalaisten viejien suuri käytettävissä oleva kapasiteetti, muiden mittavien markkinoiden puute tällaiselle kapasiteetille sekä unionin markkinoiden houkuttelevuus, kiinalaisilla vientiä harjoittavilla tuottajilla on näin ollen kannustin suunnata jopa suurempia määriä polkumyyntihinnoin unionin markkinoille, jos toimenpiteet kumottaisiin.

(51)

Edellä esitetyt tiedot huomioon ottaen päätellään, että polkumyynti Kiinasta todennäköisesti jatkuu, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(52)

Menettelyn vireillepanon jälkeen yksi indonesialainen tuottaja ilmoittautui. Se toimitti vajavaisen vastauksen kyselyyn, minkä jälkeen komissio pyysi yritystä täydentämään kyselylomaketta osana vastauksen puutteellisuutta koskevaa menettelyä. Tähän pyyntöön ei saatu vastausta, joten yhdenkään indonesialaisen vientiä harjoittavan tuottajan ei voitu katsoa toimivan yhteistyössä.

(53)

Edellä esitetyn perusteella ja perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti Indonesian kotimarkkinahintoja, muihin maihin suuntautuvan viennin hintoja, tuotantoa ja kapasiteettia koskevat tiedot yhteistyötä tekemättömien indonesialaisten vientiä harjoittavien tuottajien osalta perustuvat käytettävissä oleviin tietoihin, myös tarkastelupyyntöön ja julkisesti saatavilla oleviin tietoihin.

(54)

Koska yhteistyötä ei tapahtunut Indonesian puolelta, käytettiin tarkastelupyynnössä ilmoitettua indonesialaista normaaliarvoa, sillä asiakirja-aineistossa ei ollut saatavilla muita tietoja. Tarkastelupyynnössä indonesialainen normaaliarvo määritettiin laskennallisesti käyttämällä unionin tuottajan kustannusrakennetta mukauttaen kaikki kustannustekijät Indonesian tasolle. Kustannustekijöitä olivat raaka-aineet, henkilöstö, energia ja vesi, huolto, poistot ja yleiskustannukset. Tarkastelupyynnössä tehdyt oikaisut havaittiin kohtuullisiksi. Koska saatavilla ei ollut muita tietoja, tarkastelupyynnössä esitetyt tiedot katsottiin parhaaksi arvioksi indonesialaisesta normaaliarvosta.

(55)

Koska yksikään indonesialaisista vientiä harjoittavista tuottajista ei toiminut yhteistyössä, vientihintojen vahvistamiseksi oli käytettävä muita saatavilla olevia tietoja. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tuonti Indonesiasta unioniin lähes tyrehtyi. Tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikaisen tuonnin havaittiin olevan vähäpätöistä (noin 19 tonnia), ja siksi ei voitu käyttää 14 artiklan 6 kohdan mukaisia, tuontia unioniin koskevia tilastoja. Sen sijaan käytettiin Indonesian vientitilastoja vientihintojen vahvistamiseksi. Viennin määräpaikkoja havaittiin olevan 12. Kaikkiin kolmansiin maihin suuntautuvan viennin keskihintoja käytettiin vertailukohtana vientihinnoille unioniin sitä tilannetta ajatellen, että toimenpiteet kumottaisiin.

(56)

Komissio vertaili laskennallista normaaliarvoa ja indonesialaisten viejien vientihintaa noudettuna lähettäjältä -tasolla.

(57)

Jos se oli tarpeen tasapuolisen vertailun varmistamiseksi, komissio oikaisi normaaliarvoa ja/tai vientihintaa hintoihin ja hintojen vertailtavuuteen vaikuttavien erojen huomioon ottamiseksi perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti.

(58)

Oikaisut tehtiin FOB-vientihintojen muuttamiseksi noudettuna lähettäjältä -tasolle. Koska tarkempia tietoja ei ollut käytettävissä, nämä oikaisut perustuivat yritystä Fang Da koskeviin tosiasiallisiin tietoihin 5 artiklan mukaisessa rinnakkaisessa tutkimuksessa, jota komissio pitää tarkoituksenmukaisena vertailukohtana oikaisujen laskemiseksi. Asianmukaiset oikaisut tehtiin kuljetus-, vakuutus-, käsittely-, lastaus- ja liitännäiskustannusten ja pankkimaksujen perusteella aina, kun ne todettiin kohtuullisiksi ja paikkansa pitäviksi ja niistä esitettiin todennettu näyttö.

(59)

Polkumyyntimarginaaliksi laskettiin määrä, jolla johdanto-osan 54 kappaleen mukaisesti laskettu normaaliarvo ylitti johdanto-osan 55 kappaleessa vahvistetun vientihinnan. Tämä johti 33,6 prosentin polkumyyntimarginaaliin, joka on korkeampi kuin korkein alkuperäisessä tutkimuksessa vahvistettu polkumyyntimarginaali (18,1 %). Tämä osoittaa, että vaikka tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti unioniin oli lähes tyrehtynyt, indonesialaisten yritysten harjoittama kolmansiin maihin suuntautuva vienti polkuhinnoin oli jatkunut tasolla, joka on korkeampi kuin alkuperäisessä tutkimuksessa vahvistettu taso.

(60)

Komissio tutki, onko polkumyynnin toistuminen todennäköistä, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta. Tässä yhteydessä tutkittiin seuraavia tekijöitä: vientihinnat muihin määräpaikkoihin, tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti Indonesiassa sekä muiden kolmansien maiden markkinoiden vienninvastaanottokyky.

(61)

Koska yhteistyötä ei tapahtunut, komission oli turvauduttava tarkastelupyynnössä esitettyihin tietoihin, Eurostatin tietokantaan ja Indonesian vientitilastoihin. Perustuen yhden indonesialaisen vientiä harjoittavan tuottajan osalta saatavilla oleviin tietoihin Indonesian kapasiteetti arvioidaan vähintään 10 000 tonniksi. Indonesian vientitilastojen perusteella voitiin todeta, että Indonesian vienti kolmansiin maihin oli 4 700 tonnia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kotimaanmarkkinoille ja unionin markkinoille suuntautuva Indonesian vapaa kapasiteetti voidaan tämän perusteella varovaisesti arvioida 5 300 tonniksi. Olisi pantava merkille, että edellisessä toimenpiteiden päättymistä koskeneessa tarkastelussa (11) Indonesian kokonaiskapasiteetti arvioitiin 18 000 tonniksi vuonna 2008.

(62)

Koska saatavilla ei ole tietoja kyseisten kahden indonesialaisen tuottajan kotimaanmyynnistä, vapaa (käytettävissä oleva) kapasiteetti, joka voitaisiin suunnata unionin markkinoille, voidaan arvioida vain summittaisesti. Edellisestä toimenpiteiden päättymistä koskeneesta tarkastelusta saatujen tietojen perusteella kyseisten kahden indonesialaisen yrityksen kotimaanmyynti oli kuitenkin noin 2 000 tonnia, mikä nykyinen kapasiteettiarvio huomioon ottaen jättäisi edelleen 3 300 tonnin kapasiteetin vapaaksi unionin markkinoille. Tämä olisi yli 80 prosenttia unionin markkinoista tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(63)

Tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikaista vientiä muihin kolmansiin maihin koskevien Indonesian vientitilastojen perusteella voidaan havaita, että keskimääräiset myyntihinnat kaksilla tärkeimmillä vientimarkkinoilla (Pakistan ja Filippiinit, joiden osuus on yli 50 % Indonesian vientimyynnistä kolmansiin maihin) ovat huomattavasti alhaisemmat kuin tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikaiset keskimääräiset myyntihinnat unionissa. Kuten johdanto-osan 55–59 kappaleessa selitetään, polkumyyntimarginaalin havaittiin olevan 33,6 prosenttia, kun Indonesian vientihinnan perustaksi otettiin kaikki vientihinnat kolmansiin maihin. Sen vuoksi unioni olisi houkutteleva markkina-alue vientiä harjoittaville indonesialaisille tuottajille, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(64)

Kuten johdanto-osan 48 ja 49 kappaleessa selitetään, muiden kuin unionin markkinoiden vienninvastaanottokyky katsotaan alhaiseksi. Yhteistyön puuttumisen vuoksi asiakirja-aineistossa ei ole tietoja tarkasteltavana olevan tuotteen kulutuksesta Indonesian kotimarkkinoilla, mutta koska vapaa kapasiteetti on arviolta 5 300 tonnia sekä Indonesian että unionin markkinoilla ottaen huomioon muiden markkinoiden alhainen vienninvastaanottokyky, on selvää, että Indonesialla olisi runsaasti vapaata kapasiteettia kattamaan unionin markkinat.

(65)

Näin ollen ei voida odottaa, että Indonesian ylikapasiteetti suunnattaisiin muille kuin unionin markkinoille mitenkään huomattavissa määrin.

(66)

Edellä mainittujen seikkojen arviointi osoitti, että Indonesian vienti muille kuin unionin markkinoille on tapahtunut hinnoin, jotka ovat selvästi alle keskimääräisen hintatason unionissa. Kun otetaan huomioon indonesialaisten viejien suuri käytettävissä oleva kapasiteetti ja se, ettei muita mittavia markkinoita tällaiselle kapasiteetille ole, indonesialaiset vientiä harjoittavat tuottajat suuntaisivat todennäköisesti suuria määriä polkumyyntihinnoin unionin markkinoille, jos toimenpiteet kumottaisiin.

(67)

Edellä esitetyt tiedot huomioon ottaen päätellään, että polkumyynti Indonesiasta todennäköisesti toistuu, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(68)

Koska unionin tuotannonala koostuu yhdestä ainoasta tuottajasta ja polkumyynnillä tapahtuva tuonti koskee vähäistä määrää vientiä harjoittavia kiinalaisia ja indonesialaisia tuottajia, vahinkoindikaattorit ja tuontitiedot piti indeksoida liiketoiminnan kannalta arkaluonteisten tietojen luottamuksellisuuden varmistamiseksi.

(69)

Samankaltaista tuotetta valmisti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla unionissa ainoastaan yksi tuottaja, joka näin ollen muodostaa unionin tuotannonalan perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

(70)

Natriumsyklamaattia tuotetaan ainoastaan unionissa, Kiinassa ja Indonesiassa. Komissio määritti unionin kulutuksen ottamalla huomioon unionin tuotannonalan myyntimäärän unionin markkinoilla ja lisäämällä siihen natriumsyklamaatin tuontimäärät Kiinasta ja Indonesiasta, siten määriteltyinä kuin johdanto-osan 73 kappaleessa selitetään.

(71)

Unionin kulutus kehittyi seuraavasti:

Taulukko 1

Unionin kulutus

(72)

Natriumsyklamaatin kulutus unionissa laski ensin 7 prosenttia vuosina 2011–2013 ja kasvoi sen jälkeen. Kulutus oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2011.

(73)

Tässä tutkimuksessa tuonti Kiinasta on koko tuonti Kiinasta, lukuun ottamatta tuontia yrityksestä Fang Da, jota tämä tarkastelu ei koske. Tuonti yrityksestä Fang Da otetaan huomioon ainoastaan unionin koko kulutuksen määrittämiseksi. Yksikään kiinalaisista ja indonesialaisista vientiä harjoittavista tuottajista ei toiminut yhteistyössä tässä tutkimuksessa, joten komissio käytti 14 artiklan 6 kohdan mukaisessa tietokannassa olevia tietoja määrittääkseen kyseisistä kahdesta maasta tulevan tuonnin määrän ja hinnat tarkastelujaksolla, sillä tietokannassa oli riittävästi yksityiskohtaista tietoa, joka perustui 10-numeroisiin Taric-koodeihin ja Taric-lisäkoodeihin.

(74)

Kun otetaan huomioon, että tuonnin määrä Indonesiasta on hyvin vähäpätöinen perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdan mukaisessa merkityksessä, tuontia asianomaisista maista arvioitiin erikseen.

(75)

Kiinasta tulevan tuonnin määrä väheni tarkastelujaksolla 23 prosenttia. Tuonnin määrä kasvoi ensin vuosina 2011–2012 ja laski sitten tuntuvasti, varsinkin erityisen jyrkästi 41 indeksipistettä vuosina 2012–2013. Tämän jälkeen laskua oli edelleen hieman vuosina 2013–2014, minkä jälkeen tuonnin määrä kasvoi 6 indeksipistettä vuoden 2014 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä.

(76)

Vastaava markkinaosuus tarkastelujaksolla noudatti samanlaista kehitystä, ja laskua oli kaiken kaikkiaan 23 prosenttia.

(77)

Kiinalaisen tuontihintojen kehitys on määritetty ja kehitystä arvioitu erikseen polkumyyntitullien kanssa ja ilman niitä. Tässä tapauksessa tehtiin näin, sillä tullien tasoa muutettiin vuonna 2012, kuten edellä johdanto-osan 1 kappaleessa selitetään, ja hintakehityksen esittäminen polkumyyntitullit mukaan sisällytettyinä mahdollisti näiden muutosten vaikutuksen osoittamisen.

Taulukko 3

Tuontihinnat (euroa/kg) Indeksi

(78)

Tarkastelujaksolla Kiinasta tulevan tuonnin (muut tuottajat kuin Fang Da) keskimääräiset CIF-hinnat unionin rajalla (hinnat ilman polkumyyntitulleja) nousivat 4 prosenttia.

(79)

Kun otetaan huomioon polkumyyntitullien vaikutus, tuontihinnat kasvoivat 11 prosenttia tarkastelujaksolla. Olisi muistutettava mieliin, että toukokuussa 2012 polkumyyntitullit yli kaksinkertaistettiin Rainbow Rich -konserniin kuuluvien kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien osalta, mikä ilmenee keskimääräisten tuontihintojen nousuna (polkumyyntitullit mukaan lukien) vuodesta 2011 vuoteen 2012.

(80)

Koska tämän tarkastelun kohteena olevat kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio määritti hinnan alittavuuden tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vertaamalla unionin markkinoiden riippumattomilta asiakkailta veloitettuja painotettuja keskimääräisiä myyntihintoja, jotka oli oikaistu noudettuna lähettäjältä -tasolle, 14 artiklan 6 kohdan mukaiseen tietokantaan perustuviin keskimääräisiin kiinalaisiin tuontihintoihin. Koska tietoja ei ollut saatavilla siitä, missä muodossa tuonti Kiinasta tapahtui (tuotelaji), keskimääräisen kiinalaisen tuontihinnan laskennassa käytettiin yksinkertaista keskiarvoa.

(81)

Vertailusta ilmeni, että tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla keskimääräinen hinnan alittavuuden marginaali ilmaistuna prosentteina unionin tuotannonalan myyntihinnoista oli 22,8 prosenttia, kun otetaan huomioon tuontiin Kiinasta sovellettujen polkumyyntitullien vaikutus. Jos toimenpiteiden piiriin kuuluviin kiinalaisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin sovellettavat polkumyyntitullit lasketaan pois, alittavuuden marginaali olisi 32,3 prosenttia.

(82)

Tarkastelujaksolla Indonesiasta unioniin tapahtuvan natriumsyklamaatin tuonnin määrä ja markkinaosuus laskivat 91 prosenttia. Olisi pantava merkille, että tuonnin absoluuttinen määrä Indonesiasta oli alhainen vuosina 2011 ja 2012, hyvin alhainen vuonna 2013 ja vähäpätöinen vuonna 2014 ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Vaikka tuonti Indonesiasta vaihteli paljon tarkastelujaksolla, tuonnin vaikutusta unionin tuotannonalaan voidaan pitää hyvin vähäisenä vuodesta 2011 vuoteen 2012 ja jopa merkityksettömänä vuodesta 2013 tarkastelua koskevaan tutkimusajanjaksoon saakka.

(83)

Tarkastelujaksolla Indonesiasta tulevan tuonnin keskimääräiset CIF-hinnat unionin rajalla kasvoivat 6 prosenttia.

(84)

Koska indonesialaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio määritti hinnan alittavuuden tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vertaamalla unionin markkinoiden riippumattomilta asiakkailta veloitettuja painotettuja keskimääräisiä myyntihintoja, jotka oli oikaistu noudettuna lähettäjältä -tasolle, 14 artiklan 6 kohdan mukaiseen tietokantaan perustuviin keskimääräisiin indonesialaisiin tuontihintoihin. Koska tietoja ei ollut saatavilla siitä, missä muodossa tuonti Indonesiasta tapahtui (tuotelaji), keskimääräisen indonesialaisen tuontihinnan laskennassa käytettiin yksinkertaista keskiarvoa.

(85)

Vertailusta ilmeni, että tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla keskimääräinen hinnan alittavuuden marginaali ilmaistuna prosentteina unionin tuotannonalan myyntihinnoista oli 24,1 prosenttia. Jos toimenpiteiden piiriin kuuluviin indonesialaisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin sovellettavat polkumyyntitullit lasketaan pois, alittavuuden marginaali olisi 33,6 prosenttia.

(86)

Natriumsyklamaatin tuotannossa on kaksi keskeistä tuotantovaihetta. Ensimmäinen vaihe edellyttää reaktoreiden käyttöä, ja sen aikana raaka-aineet muutetaan raa'aksi (epäpuhtaaksi) natriumsyklamaatiksi. Toisen tuotantovaiheen aikana raaka natriumsyklamaatti on puhdistettava ennen kuin sitä voidaan käyttää, asiaan liittyvät säännökset huomioon ottaen, tuotantoketjun loppupään elintarvike-, juoma- ja lääketeollisuudessa.

(87)

Heinäkuussa 2011 tapahtuneen teknisen häiriön vuoksi (räjähdys tehtaalla) unionin tuotannonala ei voinut toteuttaa ensimmäistä tuotantovaihetta eli reaktoriprosessia elokuusta 2011 toukokuuhun 2012, ja sen oli väliaikaisesti turvauduttava tuotuun natriumsyklamaattiin, jonka puhdistusta jatkettiin, jotta se pystyi ylläpitämään kaupallista toimintaansa.

(88)

Koska unionin tuottajalla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin turvautua väliaikaisesti tuontiin ja kun otetaan huomioon tuonnin rajallinen kesto ja vähäiset tuontimäärät tarkastelujaksolla, tämä häiriötilanne ja sen seuraukset eivät mitätöi edellä esitettyjä päätelmiä unionin tuotannonalan määritelmästä. Sillä oli kuitenkin tuntuva vaikutus unionin tuotannonalan taloudelliseen tilanteeseen vuosina 2011–2012 eli tarkastelujakson alussa erityisesti kapasiteetin, tuotannon ja myyntimäärien sekä tuotavuusindikaattoreiden osalta. Sillä oli myös jonkin verran – vaikkakin vain vähän – vaikutusta tuonnin kehitykseen. Nämä tekijät otetaan huomioon arvioitaessa vahinkoindikaattoreiden kehitystä.

(89)

Tässä yhteydessä ja tutkittaessa polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutusta unionin tuotannonalaan arvioitiin perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikki taloudelliset indikaattorit, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksolla. Vahingon määrittämistä varten komissio arvioi taloudellisia indikaattoreita niiden tietojen perusteella, jotka koskevat unionin tuotannonalan perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti muodostavaa unionin ainoaa tuottajaa.

(90)

Komission arvioimat unionin ainoaa tuottajaa koskevat taloudelliset indikaattorit olivat seuraavat: tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärä, markkinaosuus, kasvu, työllisyys, tuottavuus, työvoimakustannukset, polkumyyntimarginaalin suuruus ja toipuminen aiemmasta polkumyynnistä, keskimääräiset yksikköhinnat, yksikkökustannukset, varastot, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti.

(91)

Unionin kokonaistuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 6

Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(92)

Tuotanto kasvoi kaiken kaikkiaan tarkastelujaksolla 57 prosenttia. Kuten edellä johdanto-osan 87 kappaleessa ja jäljempänä 93 kappaleessa selitetään, unionin tuotannonalan tuotanto oli kuitenkin epätavallisen vähäistä vuosina 2011–2012. Vuoden 2013 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä tuotantotaso laski jyrkästi, 32 indeksipistettä.

(93)

Tuotantokapasiteetti puolestaan nousi tuntuvasti tarkastelujaksolla (71 %), mutta tämän kehityksen selittää vuosien 2011 ja 2012 epätavallisen alhainen taso, joka johtui edellä mainitusta häiriöstä tuotantolaitoksessa. Tuotantokapasiteetti laskettiin niiden kuukausien lukumäärän perusteella, joina unionin tuotannonala pystyi tuottamaan itse natriumsyklamaattia, eli vain 7 kuukautta vuonna 2011, 8 kuukautta vuonna 2012 ja 12 kuukautta muina ajanjaksoina. Tuotantokapasiteetti pysyi vakaana vuodesta 2013 tarkastelua koskevaan tutkimusajanjaksoon saakka.

(94)

Kapasiteetin käyttöaste aleni 8 prosenttia vuoden 2011 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä. Vuodesta 2013 lasku oli huomattavaa tuotantomäärän alenemisen myötä.

(95)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 7

Myyntimäärä ja markkinaosuus

(96)

Myyntimäärä unionin markkinoilla ja vastaava markkinaosuus noudattivat samaa kehityssuuntausta tarkastelujaksolla. Ne kasvoivat yleisesti ottaen 4 prosenttia.

(97)

Koska näissä luvuissa näkyy ainoastaan unionin tuotannonalan itse tuottama natriumsyklamaatti, vuosien 2011 ja 2012 tasot olivat epätavallisen alhaiset, mikä johtui edellä johdanto-osan 87 ja 93 kappaleessa mainituista syistä. Vuodesta 2013 lähtien, jolloin unionin tuotannonalan oma natriumsyklamaatin tuotanto oli taas käynnissä, unionin tuotannonalan myynti laski 42 indeksipistettä tilausten menettämisen vuoksi.

(98)

Myös markkinaosuus aleni tuntuvasti vuoden 2013 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä. Unionin kulutus sitä vastoin kasvoi 8 indeksipistettä.

(99)

Unionin tuotannonalan tilanne parani vuosina 2011–2013, kun tuotannonala pystyi lisäämään tuotantoaan, tuotantokapasiteettiaan, myyntiään ja markkinaosuuttaan. Kasvu johtui kahdesta seikasta i) polkumyyntitullien korotuksesta tiettyjen vientiä harjoittavien kiinalaisten tuottajien osalta, sillä tullit kaksinkertaistettiin toukokuussa 2012 ja ii) siitä seikasta, että unionin tuotannonala pystyi taas itse tuottamaan natriumsyklamaattia 12 kuukautta vuonna 2013 verrattuna vain 7 kuukauteen vuonna 2011 ja 8 kuukauteen vuonna 2012.

(100)

Jos räjähdystä ei olisi tapahtunut heinäkuussa 2011, tuotanto, kapasiteetin käyttöaste, myynti ja markkinaosuudet olisivat olleet paljon suuremmat vuosina 2011 ja 2012, koska unionin tuotannonala olisi voinut toimittaa asiakkailleen itse tuottamaansa natriumsyklamaattia sen sijaan, että se toi natriumsyklamaattia ja jatkojalosti (puhdisti) sitä elokuusta 2011 toukokuuhun 2012. Tämän seurauksena tuotannon, myynnin ja markkinaosuuksien kasvu vuosina 2011–2013 olisi ollut paljon vähäisempää. Tuotantokapasiteetti puolestaan olisi jopa jäänyt vuoden 2013 tasolleen koko tarkastelujakson ajaksi. Vuodesta 2013 alkaen tarkastelua koskevaan tutkimusajanjaksoon saakka kaikki edellä mainitut määrään liittyvät kehityssuuntaukset, lukuun ottamatta tuotantokapasiteettia, kääntyivät täysin päinvastaisiksi. Vaikka unionin kulutus seurasi kasvavaa suuntausta vuodesta 2013 alkaen, unionin tuotannonala itse asiassa koki taloudellista laskua. Samaan aikaan unionin tuotannonalan kannattavuus pysytteli vahvasti negatiivisena koko tarkastelujakson, mikä rajoitti unionin tuotannonalan kasvunäkymiä.

(101)

Työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 8

Työllisyys ja tuottavuus

(102)

Vaikka unionin tuotannonala ei pystynyt itse tuottamaan natriumsyklamaattia elokuusta 2011 toukokuuhun 2012, se päätti säilyttää työllisyyden vakaana tuolla ajanjaksolla, koska vähennyksiä pidettiin liian kalliina ja tarpeettomina. Vaikka yksi työntekijä irtisanottiin vuonna 2012, työllisyyden taso ei muuttunut vuosina 2011–2012, sillä unionin tuotannonala palkkasi uuden työntekijän samana vuonna. Työntekijöiden lukumäärä kasvoi hieman vuonna 2013 ja pysytteli sen jälkeen vakaana tarkastelua koskevaan tutkimusajanjaksoon saakka.

(103)

Tehtaalla tapahtuneen räjähdyksen vuoksi unionin tuotannonalan kannattavuuteen kohdistui samanlaisia vaikutuksia kuin edellä on esitetty muiden taloudellisten indikaattoreiden osalta. Samaan tapaan kuin tuotanto, tuottavuus oli poikkeuksellisen alhaisella tasolla vuosina 2011 ja 2012 ja kasvoi sitten jyrkästi lähes 80 indeksipistettä vuonna 2013. Tämän jälkeen se tilausten menettämisen vuoksi kuitenkin aleni 30 indeksipistettä vuonna 2014 ja pysytteli tällä tasolla tarkastelua koskevaan tutkimusajanjaksoon saakka.

(104)

Käytössä on ollut polkumyyntitoimenpiteitä, jotka on suunnattu indonesialaisten vientiä harjoittavien tuottajien harjoittamaa tuontia vastaan ja kaikkien kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien, lukuun ottamatta yritystä Fang Da, harjoittamaa tuontia vastaan vuodesta 2004 alkaen.

(105)

Kuten edellä on todettu, indonesialaisten ja kiinalaisten (yritystä Fang Da lukuun ottamatta) polkumyyntimarginaalit tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla olivat merkittävästi vähimmäistasoa korkeammat. Vaikutus unionin tuotannonalan taloudelliseen tilanteeseen on merkittävä, kun otetaan huomioon huomattavien natriumsyklamaattimäärien tuonnin jatkuminen polkumyyntihinnoin kiinalaisilta tuottajilta.

(106)

Unionin ainoan tuottajan keskimääräiset yksikkömyyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 9

Myyntihinnat unionissa

(107)

Unionin tuotannonalan keskimääräinen yksikkömyyntihinta nousi 6 prosenttia tarkastelujaksolla. Se kasvoi ensin 5 indeksipistettä vuosina 2011–2012 ja pysytteli sitten vakaana tarkastelua koskevaan tutkimusajanjaksoon saakka.

(108)

Unionin tuotannonalan keskimääräiset yksikkötuotantokustannukset nousivat 7 indeksipistettä vuosina 2011–2012 ja sitten laskivat 10 indeksipistettä vuonna 2013 verrattuna vuoteen 2011. Vuodesta 2013 alkaen ne pysyttelivät vakaana tarkastelua koskevaan tutkimusajanjaksoon saakka. Nämä muutokset johtuivat lähinnä raaka-ainekustannusten heilahtelusta.

(109)

Edellä esitetyn osalta olisi mainittava, ettei unionin tuotannonala pystynyt tarkasti erottelemaan puhdistuskustannuksia kaikista tuotantokustannuksista. Tämän seurauksena vuosien 2011 ja 2012 indekseissä, toisin kuin vuosien 2013 ja 2014 sekä tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson indekseissä, näkyvät myös unionin tuotannonalan tuoman natriumsyklamaatin puhdistuskustannukset.

(110)

Edellä esitetty huomioon ottaen olisi tulkittava varovasti vuosien 2011–2012 ja myöhempien ajanjaksojen kehityssuuntauksia, sillä kehitykseen on vaikuttanut – vaikkakin vain vähän – se seikka, että vuosien 2011–2012 indeksit perustuivat erilaisiin tietosarjoihin.

(111)

Joka tapauksessa keskimääräiset yksikkömyyntihinnat jäivät koko tarkastelujakson ajan keskeytyksettä alle edellä olevassa taulukossa ilmoitettujen unionin tuotannonalan keskimääräisten yksikkökohtaisten tuotantokustannusten.

(112)

Unionin ainoan tuottajan keskimääräiset työvoimakustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 10

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti

(113)

Keskimääräiset työvoimakustannukset alenivat 5 prosenttia koko tarkastelujaksolla. Kustannukset kuitenkin ensin kasvoivat 27 prosenttia vuonna 2012 – lähinnä tämä johtui irtisanotulle työntekijälle maksetuista korvauksista – ja alenivat tämän jälkeen tasaisesti tarkastelua koskevaan tutkimusajanjaksoon saakka, jolloin ne laskivat 5 prosenttia alle niiden vuoden 2011 tason.

(114)

Unionin ainoan tuottajan varastot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 11

Varastot

(115)

Tarkastelujaksolla loppuvarastot ilmaistuna prosenttiosuutena tuotannosta vaihtelivat tuntuvasti. Ensin ne kasvoivat vuosina 2011–2012, jonka jälkeen ne seuraavana vuonna laskivat ja lopulta kasvoivat huomattavasti tarkastelua koskevaan tutkimusajanjaksoon saakka. Kaiken kaikkiaan ne kasvoivat tarkastelujaksolla 351 indeksipistettä. Tämä kasvu johtui osittain siitä, ettei unionin tuottaja pystynyt myymään tuotteitaan, koska se joutui kilpailemaan alhaisin hinnoin tapahtuvan tuonnin kanssa, mutta se johtui myös siitä, että varastot olivat vuonna 2011 epätavallisen pienet johtuen edellä johdanto-osan 87 kappaleessa selitetystä teknisestä häiriöstä.

(116)

Unionin ainoan tuottajan kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 12

Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto

(117)

Komissio määritti unionin tuotannonalan kannattavuuden ilmaisemalla natriumsyklamaatin myynnistä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa saadun nettovoiton ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta. Kuten edellä johdanto-osan 109 kappaleessa mainitaan, tuotantokustannukset, joiden perusteella määritettiin vuosien 2011–2012 voiton/tappion taso, pystyttiin vahvistamaan vain yleisesti ottaen, eli ne sisältävät myös tuotuun natriumsyklamaattiin liittyvät kustannukset. Tämä huomioon ottaen kannattavuuslukujen arviointi osoitti, että unionin tuotannonala kärsi huomattavia tappioita koko tarkastelujakson ajan. Tappiot olivat erityisen suuria vuosina 2011–2012, mutta tilanne koheni vuoden 2013 jälkeen.

(118)

Nettokassavirta osoittaa unionin tuotannonalan kykyä rahoittaa toimintaansa itse. Nettokassavirran kehitys ilmaistuna suhteessa natriumsyklamaatin kokonaismyyntiin (12) oli positiivinen vuonna 2011 ja kääntyi sitten hyvin negatiiviseksi vuoden 2012 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä.

(119)

Ainoan merkittävät investoinnit tehtiin vuosina 2011–2013, ja ne liittyvät yksinomaan vuonna 2011 tapahtuneen räjähdyksen vahingoittamien tuotantovälineiden korvaamiseen uusilla. Vakuutus kattoi investoinnit kokonaan.

(120)

Investointien tuotto koostuu voitosta, joka ilmaistaan prosentteina käyttöomaisuuden nettokirjanpitoarvosta. Se oli hyvin negatiivinen koko tarkastelujakson ajan.

(121)

Kun otetaan huomioon unionin tuotannonalan kärsimät tappiot, tuotannonalan kyky hankkia pääomaa heikkeni vakavasti.

(122)

Vaikka jotkin unionin tuotannonalan tilanteeseen liittyvät taloudelliset indikaattorit, kuten tuotanto, tuotantokapasiteetti, myynti, markkinaosuus ja kannattavuus, paranivat vuosina 2011–2012 ja vuonna 2013, tähän kehitykseen vaikutti vain osittain aito markkinakehitys, joka oli seurausta siitä, että joillekin vientiä harjoittaville kiinalaisille tuottajille asetettiin korkeammat polkumyyntitullit toukokuussa 2012.

(123)

Itse asiassa, kuten johdanto-osan 99 kappaleessa todetaan, kyseistä parannusta voi huomattavassa määrin selittää myös i) tehtaalla heinäkuussa 2011 tapahtunut räjähdys, ii) se seikka, ettei unionin tuotannonala pystynyt tuottamaan natriumsyklamaattia itse kyseisen räjähdyksen seurauksena elokuun 2011 ja toukokuun 2012 välisenä aikana, ja iii) tuotannonalan paluu täyteen 12 kuukauden tuotantoprosessiin vuonna 2013 sen jälkeen, kun tuhoutuneet tuotantolinjat oli korvattu uusilla. Näiden indikaattoreiden kasvu vuoteen 2013 mennessä olisi selvästi ollut huomattavasti vähäisempää, jos räjähdystä ei olisi tapahtunut.

(124)

Edellä mainittu myönteinen kehitys muuttui selkeästi vuodesta 2013 alkaen, sillä unionin tuotannonalan tuotanto, myynti, tuottavuus ja markkinaosuus heikkenivät tuntuvasti.

(125)

Lisäksi unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne pysytteli koko tarkastelujakson ajan keskeytyksettä vaikeana. Erityisesti unionin tuotannonalan indikaattorit, kuten kannattavuus, kassavirta ja investointien tuotto, osoittivat kaiken kaikkiaan hyvin negatiivisia tuloksia.

(126)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että unionin tuotannonalalle on aiheutunut perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(127)

Kuten edellä johdanto-osan 122–126 kappaleessa päätellään, unionin tuotannonalalle aiheutui merkittävää vahinkoa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tuonti Kiinasta pysyi tuntuvana, mutta tuonti Indonesiasta oli lähes olematonta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(128)

Sen arvioimiseksi, miten todennäköisesti vahinko jatkuisi, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta, arvioitiin toisaalta Kiinasta ja toisaalta Indonesiasta tapahtuvan tuonnin tosiasiallisia ja mahdollisia vaikutuksia unionin tuotannonalaan perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Tuonnin mahdollinen vaikutus unionin tuotannonalan tilanteeseen määritettiin i) viejien käyttämättömän kapasiteetin perusteella; ii) polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin määrän todennäköisen kehityksen perusteella sekä iii) Kiinasta ja Indonesiasta tapahtuvan tuonnin hintatason perusteella.

(129)

Vaikka tuonti Kiinasta väheni tarkastelujaksolla (ks. edellä taulukko 2), se pysyi huomattavana markkinaosuuden ollessa 40–60 prosenttia. Kuten edellä johdanto-osan 81 kappaleessa mainitaan, vastaavat hinnat alittavat merkittävästi unionin hinnat: 23 prosenttia, kun huomioon otetaan voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden vaikutus. Ei ole epäilystäkään siitä, että tuontimäärien ja hintatason ollessa tällaiset polkumyynnillä tapahtuvalla tuonnilla Kiinasta on hintoja alentava vaikutus unionin markkinoilla, mikä myös lisää unionin tuotannonalan kärsimää vahinkoa.

(130)

Kun arvioidaan Kiinasta tulevan tuonnin mahdollista vaikutusta, jos toimenpiteet kumottaisiin, olisi ensin muistutettava mieliin edellä esitetyn arvioinnin Kiinassa käytettävissä olevasta kapasiteetista (ks. edellä johdanto-osan 45 kappale) osoittaneen, että tarkastelun piiriin kuuluvien kiinalaisten yritysten vapaa kapasiteetti on ainakin kolme kertaa unionin markkinoiden kokoinen. Lisäksi todettiin, että unioni on edelleen houkutteleva markkina-alue kiinalaisille viejille – minkä osoittaa myös tuonnin nykyinen taso – ja että ainakin osa lisänä olevasta ylikapasiteetista vietäisiin unioniin, jos toimenpiteet kumottaisiin.

(131)

Kun otetaan huomioon polkumyynnin ja hintojen alittavuuden tuntuvat tasot – varsinkin kun lasketaan pois voimassa olevien polkumyyntitullien vaikutus – edellä mainitut unioniin suuntautuvat viennin lisämäärät toteutettaisiin polkuhinnoin ja alittaisivat huomattavasti unionin tuottajan hinnat ja kustannukset.

(132)

Tällaisten määrien ja hintojen yhteisvaikutus todennäköisesti edelleen aiheuttaisi ja jopa lisäisi vahinkoa unionin tuotannonalalle, joka on jo nykyään vaikeassa asemassa.

(133)

Tuonti Indonesiasta unionin markkinoille oli lähes olematonta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, ja siksi arvioinnissa keskitytään tuonnin todennäköiseen kehitykseen, jos toimenpiteet kumottaisiin.

(134)

Edellä mainittu arviointi on osoittanut, että Indonesialla olisi käyttämätöntä kapasiteettia, joka kattaisi natriumsyklamaatin unionin markkinat lähes kokonaisuudessaan. Perustuen kolmansien maiden markkinoille suuntautuviin indonesialaisiin vientihintoihin ja ottaen huomioon, että natriumsyklamaatin käyttö on kiellettyä elintarvikkeissa, juomissa ja lääkkeissä useilla isoilla kolmansien maiden markkinoilla, on hyvin todennäköistä, että Indonesia aloittaisi uudelleen vientinsä unionin markkinoille, jos toimenpiteet kumottaisiin.

(135)

Hintojen osalta tutkimus on osoittanut, että vienti Indonesiasta kolmansiin maihin tapahtui polkumyyntihinnoin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ja hinnat olivat yleisesti ottaen alhaisia ja paljon alhaisempia kuin unionin tuottajan hinnat ja kustannukset.

(136)

Edellisen perusteella voidaan päätellä olevan hyvin todennäköistä, että Indonesia alkaisi uudelleen viedä huomattavat määrät natriumsyklamaattia unioniin polkumyyntihinnoin ja alhaisin hinnoin, jotka alittaisivat unionin tuotannonalan hinnan, jos toimenpiteet kumottaisiin. Tällä olisi hyvin todennäköisesti se seuraus, että unionin tuotannonalan nykyisellään kärsimä merkittävä vahinko jatkuisi ja tuotannonalan tilanne jopa heikkenisi.

(137)

Edellä esitetyn perusteella päätellään, että vahingon jatkuminen on todennäköistä, jos toimenpiteet kumotaan.

(138)

Perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti komissio tarkasteli, olisiko Kiinasta ja Indonesiasta peräisin olevaan tuontiin kohdistuvien voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden jatkaminen kokonaisuudessaan unionin edun vastaista. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat eli unionin tuotannonalan, tuojien/kauppiaiden ja käyttäjien edut.

(139)

Kaikille asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa perusasetuksen 21 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(140)

Tällä perusteella komissio tutki, onko olemassa pakottavia syitä, joiden mukaisesti olisi pääteltävä, että polkumyyntitoimenpiteiden voimassa pitäminen ei ole unionin edun mukaista edellä esitetyistä päätelmistä huolimatta.

(141)

Tutkimuksessa tultiin siihen tulokseen, että huolimatta voimassa olevista Indonesiaan ja Kiinaan (lukuun ottamatta yritystä Fang Da) kohdistuvista toimenpiteistä unionin tuotannonala säilyi koko tarkastelujakson ajan tappiollisena ja menetti tuotantoa, myyntimääriä ja markkinaosuutta unionin markkinoilla. Samalla ajanjaksolla tuonti Kiinasta pysytteli huomattavana ja alitti unionin tuotannonalan hinnat. Kuten edellä on selitetty, jos toimenpiteet kumottaisiin, on hyvin todennäköistä, että tuonti Kiinasta (yritys Fang Da pois lukien) kasvaa edelleen ja tuonti Indonesiasta alkaa uudelleen polkumyyntihinnoin ja alhaisin hinnoin. Edellä todettiin voimassa olevien toimenpiteiden päättymisen johtavan todennäköisesti siihen, että unionin tuotannonalan jo ennestään vaikea tilanne heikkenisi edelleen ja lopulta tuotannonala ehkä joutuisi lopettamaan natriumsyklamaatin tuotannon kokonaan, mikä johtaisi työpaikkojen ja vaihtoehtoisten toimituslähteiden menetykseen unionissa.

(142)

Jos toimenpiteet säilytettäisiin voimassa, odotetaan, että unionin tuotannonala pystyisi nostamaan hintojaan, lisäämään tuotantoaan ja määriään sekä asteittain palaamaan kannattavaksi.

(143)

Sen vuoksi komissio katsoi, että Kiinaan ja Indonesiaan kohdistuvien toimenpiteiden voimassa pitäminen olisi unionin tuotannonalan edun mukaista.

(144)

Tuojat/kauppiaat eivät toimineet yhteistyössä. Koska yhteistyötä ei tapahtunut, on kohtuullista otaksua, ettei tarkasteltavana oleva tuote muodosta pääosaa tuojien/kauppiaiden liikevaihdosta ja ettei ole seikkoja, jotka viittaisivat siihen, että tuojiin/kauppiaisiin kohdistuisi suhteettomia vaikutuksia, jos toimenpiteet säilytettäisiin voimassa.

(145)

Tässä tutkimuksessa ainoastaan yksi käyttäjä toimi osittain yhteistyössä.

(146)

Tarkasteltavana olevan tuotteen tärkeimmät loppukäyttäjät unionissa toimivat elintarvike-, juoma- ja lääketeollisuudessa. Natriumsyklamaatin tuontia koskeneissa aiemmissa tutkimuksissa todettiin, että natriumsyklamaatin osuus tuotantokustannuksista oli niin alhainen, ettei polkumyyntitullien asettamisella ollut merkitystä. Tälle antoi vahvistuksen kyselyyn annettu osittainen vastaus, jonka komissio sai edellä mainitulta käyttäjältä. Koska tässä tutkimuksessa ei saatu muita vastauksia elintarvike-, juoma- ja lääketeollisuudelta, on kohtuullista otaksua, että vaikutus käyttäjiin ei olisi tuntuva, jos toimenpiteiden voimassaoloa pidennettäisiin.

(147)

Kun otetaan huomioon edellä esitetty havainto, jonka mukaan unionin tuotannonala saattaa joutua lopettamaan natriumsyklamaatin tuotannon, jos toimenpiteitä ei toteuteta, ja koska natriumsyklamaatin tuottajia on koko maailmassa ainoastaan muutamia, toimenpiteet todennäköisesti jopa hyödyttävät käyttäjiä sikäli kuin niillä säilytetään natriumsyklamaatin tuotanto unionissa ja käyttäjien vapaus hankkia eri kilpailevien tuottajien tuottamaa natriumsyklamaattia.

(148)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoi, ettei ollut pakottavia unionin etua koskevia syitä olla jatkamatta nykyisten Kiinasta ja Indonesiasta tulevaa tuonti koskevien polkumyyntitoimenpiteiden voimassaoloa.

(149)

Edellä esitettyjen huomioiden perusteella ja perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti voidaan todeta, että Kiinasta ja Indonesiasta peräisin olevan natriumsyklamaatin tuonnissa asetuksella (EU) N:o 492/2010, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EU) N:o 398/2012, käyttöön otettujen polkumyyntitoimenpiteiden soveltamista olisi jatkettava. Fang Da Food Additive (Shen Zhen) Limited ja Fang Da Food Additive (Yang Quan) Limited olisi jätettävä näiden toimenpiteiden ulkopuolelle, sillä polkumyyntiä ei havaittu kyseisten viejien osalta alkuperäisessä tutkimuksessa.

(150)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EY) N:o 1225/2009 15 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

16.7.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 192/71

(1)

Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 543/2011 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten soveltamiseksi perusteista, joiden mukaan komissio vahvistaa kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kiinteät arvot mainitun asetuksen liitteessä XVI olevassa A osassa luetelluille tuotteille ja ajanjaksoille.

(2)

Kiinteä tuontiarvo lasketaan joka työpäivä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 136 artiklan 1 kohdan mukaisesti ottaen huomioon päivittäin vaihtuvat tiedot. Sen vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,