Euroopan unionin L 184/2020

12.6.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

L 184/1

KOMISSION ASETUS (EU) 2020/770,

annettu 8 päivänä kesäkuuta 2020,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 396/2005 liitteiden II ja III muuttamisesta siltä osin kuin on kyse myklobutaniilin, napropamidin ja sintofeenin jäämien enimmäismääristä tietyissä tuotteissa tai niiden pinnalla

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon torjunta-ainejäämien enimmäismääristä kasvi- ja eläinperäisissä elintarvikkeissa ja rehuissa tai niiden pinnalla sekä neuvoston direktiivin 91/414/ETY muuttamisesta 23 päivänä helmikuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 396/2005 (1) ja erityisesti sen 14 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 49 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Myklobutaniilin jäämien enimmäismäärät vahvistettiin asetuksen (EY) N:o 396/2005 liitteessä II ja liitteessä III olevassa B osassa. Napropamidin jäämien enimmäismäärät vahvistettiin asetuksen (EY) N:o 396/2005 liitteessä III olevassa A osassa. Asetuksessa (EY) N:o 396/2005 ei ole asetettu jäämien enimmäismääriä sintofeenille, ja koska tätä tehoainetta ei ole sisällytetty kyseisen asetuksen liitteeseen IV, sovelletaan asetuksen (EY) N:o 396/2005 18 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädettyä oletusarvoa 0,01 mg/kg.

(2)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, antoi perustellun lausunnon myklobutaniilin jäämien voimassa olevista enimmäismääristä asetuksen (EY) N:o 396/2005 (2) 12 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Se ehdotti jäämän määritelmän muuttamista. Se suositteli jäämien voimassa olevien enimmäismäärien nostamista tai pitämistä ennallaan omenien, päärynöiden, kvittenien, mispelien, japaninmispelien/lokvattien/nisperoiden, aprikoosien, kirsikoiden, persikoiden, luumujen, viinirypäleiden (syötäviksi tarkoitetut) ja viinirypäleiden (viinin valmistukseen tarkoitetut) osalta. Elintarviketurvallisuusviranomainen katsoi, että tiettyjä tietoja ei ollut saatavilla mansikoita, karhunvatukoita, karviaisia (vihreät, punaiset ja keltaiset), banaaneja, tomaatteja, munakoisoja, meloneja, kurpitsoja, vesimeloneja, vuonankaaleja, tarhapapuja (silpimättömät), latva-artisokkia, humalia, sokerijuurikkaita, sikoja (lihas, rasva, maksa, munuaiset), nautoja (lihas, rasva, maksa, munuaiset), lampaita (lihas, rasva, maksa, munuaiset), vuohia (lihas, rasva, maksa, munuaiset), hevoseläimiä (lihas, rasva, maksa, munuaiset), siipikarjaa (lihas, rasva, maksa), maitoa (naudat, lampaat, vuohet, hevoset) ja linnunmunia koskevista jäämien enimmäismääristä ja että riskinhallinnasta vastaavien tahojen on jatkettava asian tarkastelua. Koska kuluttajille ei aiheudu vaaraa, jäämien enimmäismäärät olisi kyseisten tuotteiden osalta vahvistettava asetuksen (EY) N:o 396/2005 liitteessä II elintarviketurvallisuusviranomaisen määrittämälle tasolle. Kyseisiä jäämien enimmäismääriä tarkastellaan uudelleen; tarkastelussa otetaan huomioon kahden vuoden kuluessa tämän asetuksen julkaisemisesta käytettävissä olevat tiedot.

(3)

Elintarviketurvallisuusviranomainen antoi perustellun lausunnon napropamidin jäämien voimassa olevista enimmäismääristä asetuksen (EY) N:o 396/2005 (3) 12 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Se ehdotti jäämän määritelmän muuttamista. Se suositteli jäämien enimmäismäärien alentamista manteleiden, kastanjoiden, hasselpähkinöiden, pekaanipähkinöiden, pinjansiemenien, pistaasipähkinöiden, jalopähkinöiden, omenoiden, päärynöiden, kvittenien, mispelien, japaninmispelien/lokvattien/nisperoiden, aprikoosien, kirsikoiden, persikoiden, luumujen, perunoiden, mukulasellerien/juurisellerien, piparjuurien, retiisien ja retikoiden, lanttujen, nauriiden, tomaattien, munakoisojen, brokkolin/parsakaalin, kukkakaalin, ruusukaalin/brysselinkaalin, keräkaalien eli kupukaalien, vuonankaalien, sinappikaalien/rucolan, tarhapapujen (silpimättömät), pellavansiementen, unikonsiementen, seesaminsiementen, auringonkukansiementen, rapsinsiementen, soijapapujen, sinapinsiementen, puuvillansiementen, kurpitsansiementen, värisaflorinsiementen, kurkkuyrtinsiementen, ruistankionsiementen, hampunsiementen ja risiininsiementen osalta. Elintarviketurvallisuusviranomainen totesi, että eräitä tietoja ei ollut saatavilla greippejä, appelsiineja, sitruunoita, limettejä, mandariineja, mansikoita, karhunvatukoita, sinivatukoita, vadelmia (punaiset ja keltaiset), pensasmustikoita, karpaloita, herukoita (puna-, musta- ja valkoherukat), karviaisia (vihreät, punaiset ja keltaiset), ruusunmarjoja, mustaseljan marjoja, yrttejä ja syötäviä kukkia, yrttiuutejuomia (kukista, lehdistä ja yrteistä, juurista ja muista kasvinosista valmistetut) sekä mausteena käytettyjä hedelmiä koskevista jäämien enimmäismääristä ja että riskinhallinnasta vastaavien tahojen on jatkettava asian tarkastelua. Koska kuluttajille ei aiheudu vaaraa, jäämien enimmäismäärät olisi kyseisten tuotteiden osalta vahvistettava asetuksen (EY) N:o 396/2005 liitteessä II elintarviketurvallisuusviranomaisen määrittämälle tasolle. Kyseisiä jäämien enimmäismääriä tarkastellaan uudelleen; tarkastelussa otetaan huomioon kahden vuoden kuluessa tämän asetuksen julkaisemisesta käytettävissä olevat tiedot.

(4)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, antoi perustellun lausunnon sintofeenin jäämien voimassa olevista enimmäismääristä asetuksen (EY) N:o 396/2005 (4) 12 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Elintarviketurvallisuusviranomainen katsoi, että tiettyjä tietoja ei ollut saatavilla vehnää koskevasta jäämien enimmäismäärästä ja että riskinhallinnasta vastaavien tahojen on jatkettava asian tarkastelua. Tälle aineelle ei ole olemassa muita lupia. Koska kuluttajille ei aiheudu vaaraa, kyseinen jäämien enimmäismäärä olisi kyseisten tuotteiden osalta vahvistettava asetuksen (EY) N:o 396/2005 liitteessä II elintarviketurvallisuusviranomaisen määrittämälle tasolle. Kyseistä jäämien enimmäismäärää tarkastellaan uudelleen; tarkastelussa otetaan huomioon kahden vuoden kuluessa tämän asetuksen julkaisemisesta käytettävissä olevat tiedot.

(5)

Niiden tuotteiden osalta, joissa kyseisen kasvinsuojeluaineen käyttö ei ole sallittua ja joiden osalta ei ole olemassa tuonnissa sallittavia enimmäismääriä tai jäämien Codex-enimmäismääriä (CXL-arvoja), jäämien enimmäismäärät olisi vahvistettava tietyn määritysrajan tasolle tai olisi sovellettava jäämien enimmäismäärän oletusarvoa, kuten asetuksen (EY) N:o 396/2005 18 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetään.

(6)	Komissio kuuli torjunta-ainejäämiä käsitteleviä Euroopan unionin vertailulaboratorioita tarpeesta mukauttaa tiettyjä määritysrajoja. Laboratoriot totesivat useiden aineiden osalta, että tekninen kehitys edellyttää erityisten määritysrajojen asettamista tietyille hyödykkeille.

(7)	Kun otetaan huomioon elintarviketurvallisuusviranomaisen perustellut lausunnot ja tarkasteltavana olevan asian kannalta merkitykselliset tekijät, asianmukaiset muutokset jäämien enimmäismääriin täyttävät asetuksen (EY) N:o 396/2005 14 artiklan 2 kohdan vaatimukset.

(8)	Unionin kauppakumppaneita on kuultu Maailman kauppajärjestön kautta uusista jäämien enimmäismääristä, ja niiden kannanotot on otettu huomioon.

(9)	Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 396/2005 olisi muutettava.

(10)

Tuotteiden tavanomaisen kaupan pitämisen, jalostuksen ja kulutuksen mahdollistamiseksi tässä asetuksessa olisi säädettävä sellaisia tuotteita koskevasta siirtymäjärjestelystä, jotka on tuotettu ennen jäämien enimmäismäärien muuttamista ja joiden osalta kuluttajansuoja säilyy tietojen mukaan korkeatasoisena.

(11)	Olisi sallittava kohtuullinen siirtymäaika ennen muutettujen jäämien enimmäismäärien soveltamista, jotta jäsenvaltiot, kolmannet maat ja elintarvikealan toimijat voivat valmistautua jäämien enimmäismäärien muuttamisesta johtuviin uusiin vaatimuksiin.

(12)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 396/2005 liitteet II ja III tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Asetusta (EY) N:o 396/2005, sellaisena kuin se oli ennen muuttamista tällä asetuksella, sovelletaan edelleen tuotteisiin, jotka on tuotettu unionissa tai tuotu unioniin ennen 2 päivää tammikuuta 2021.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 2 päivästä tammikuuta 2021.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 8 päivänä kesäkuuta 2020.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN

(1) EUVL L 070, 16.3.2005, s. 1.

(2) Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen; Reasoned opinion on the review of the existing maximum residue levels for myclobutanil according to Article 12 of Regulation (EC) No 396/2005. EFSA Journal 2018;16(8):5392.

(3) Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen; Reasoned opinion on the review of the existing maximum residue levels for napropamide according to Article 12 of Regulation (EC) No 396/2005. EFSA Journal 2018;16(8):5394.

(4) Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen; Reasoned opinion on the review of the existing maximum residue levels for sintofen according to Article 12 of Regulation (EC) No 396/2005. EFSA Journal 2018;16(8):5406.

LIITE

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 396/2005 liittee. II ja III seuraavasti:

1)	Lisätään liitteeseen II napropamidia ja sintofeenia koskevat sarakkeet ja korvataan myklobutaniilia koskeva sarake seuraavasti:

Torjunta-ainejäämät ja jäämien enimmäismäärät (mg/kg)

Koodi-numero

Ryhmät ja esimerkkejä yksittäisistä tuotteista, joihin jäämien enimmäismääriä sovelletaan (a)

Myklobutaniili (isomeerien summa) (R)

Napropamidi (isomeerien summa)

Sintofeeni

(1)

(2)

(3)

(4)

(5)

0100000

TUOREET TAI JÄÄDYTETYT HEDELMÄT; PÄHKINÄT

0,01(*)

0110000

Sitrushedelmät

0,01(*)

0,01(*) (+)

0110010

Greipit

0110020

Appelsiinit

0110030

Sitruunat

0110040

Limetit

0110050

Mandariinit

0110990

Muut (2)

0120000

Pähkinät

0,01(*)

0120010

Mantelit

0120020

Parapähkinät

0120030

Cashewpähkinät

0120040

Kastanjat

0120050

Kookospähkinät

0120060

Hasselpähkinät

0120070

Makadamiat

0120080

Pekaanipähkinät

0120090

Pinjansiemenet

0120100

Pistaasipähkinät

0120110

Jalopähkinät

0120990

Muut (2)

0130000

Siemenhedelmät

0,6 (+)

0,01(*)

0130010

Omenat

0130020

Päärynät

0130030

Kvittenit

0130040

Mispelit

0130050

Japaninmispelit/lokvatit/nisperot

0130990

Muut (2)

0140000

Kivihedelmät

0,01(*)

0140010

Aprikoosit

0140020

Kirsikat

0140030

Persikat

0140040

Luumut

0140990

Muut (2)

0150000

Marjat ja pienet hedelmät

0151000

a)	Viinirypäleet

1,5 (+)

0,01(*)

0151010

Viinirypäleet (syötäviksi tarkoitetut)

0151020

Viinirypäleet (viinin valmistukseen tarkoitetut)

0152000

Mansikat

1,5 (+)

0,01(*) (+)

0153000

c)	Vadelmat ja vatukat

0,01(*) (+)

0153010

Karhunvatukat

0,8 (+)

0153020

Sinivatukat

0,01(*)

0153030

Vadelmat (punaiset ja keltaiset)

0,01(*)

0153990

Muut (2)

0,01(*)

0154000

d)	Muut marjat ja pienet hedelmät

0154010

Pensasmustikat

0,01(*)

0,02(*) (+)

0154020

Karpalot

0,01(*)

0,02(*) (+)

0154030

Herukat (puna-, musta- ja valkoherukat)

0,9

0,02(*) (+)

0154040

Karviaiset (vihreät, punaiset ja keltaiset)

0,8 (+)

0,02(*) (+)

0154050

Ruusunmarjat

0,01(*)

0,02(*) (+)

0154060

Mulperinmarjat (valkoiset ja mustat)

0,01(*)

0154070

Etelänorapihlajan hedelmät

0,6 (+)

0,01(*)

0154080

Mustaseljan marjat

0,01(*)

0,02(*) (+)

0154990

Muut (2)

0,01(*)

0160000

Sekalaiset hedelmät

0,01(*)

0161000

a)	Syötäväkuoriset

0161010

Taatelit

0,01(*)

0161020

Viikunat

0,01(*)

0161030

Syötäviksi tarkoitetut oliivit

0,01(*)

0161040

Kumkvatit

0,01(*)

0161050

Karambolat

0,01(*)

0161060

Kakit/persimonit/sharonit

0,6 (+)

0161070

Jambolaanit/jaavanluumut

0,01(*)

0161990

Muut (2)

0,01(*)

0162000

b)	Paksukuoriset, pienet

0,01(*)

0162010

Kiivit (vihreät, punaiset, keltaiset)

0162020

Litsit

0162030

Passiot/maracujat

0162040

Kaktusviikunat

0162050

Tähtiomenat

0162060

Amerikanpersimonit

0162990

Muut (2)

0163000

c)	Paksukuoriset, suuret

0163010

Avokadot

0,01(*)

0163020

Banaanit

3 (+)

0163030

Mangot

0,01(*)

0163040

Papaijat

0,01(*)

0163050

Granaattiomenat

0,01(*)

0163060

Suomuannoonat (kirimoijat)

0,01(*)

0163070

Guavat

0,01(*)

0163080

Ananakset

0,01(*)

0163090

Leipäpuun hedelmät

0,01(*)

0163100

Duriot

0,01(*)

0163110

Oka-annoonat (guanabanat)

0,01(*)

0163990

Muut (2)

0,01(*)

0200000

TUOREET TAI JÄÄDYTETYT VIHANNEKSET

0210000

Juurekset ja juurimukulat

0,06

0,01(*)

0211000

Perunat

0212000

b)	Trooppiset juurekset ja juurimukulat

0212010

Kassavan/maniokin juuret

0212020

Bataatit

0212030

Jamssit

0212040

Nuolijuuret/arrowjuuret

0212990

Muut (2)

0213000

c)	Muut juurekset ja juurimukulat paitsi sokerijuurikkaat

0213010

Punajuuret

0213020

Porkkanat

0213030

Mukulasellerit/juurisellerit

0213040

Piparjuuret

0213050

Maa-artisokat

0213060

Palsternakat

0213070

Juuripersiljat

0213080

Retiisit ja retikat

0213090

Kaurajuuret

0213100

Lantut

0213110

Nauriit

0213990

Muut (2)

0220000

Sipulikasvit

0,06

0,01(*)

0220010

Valkosipulit

0220020

Sipulit

0220030

Salottisipulit

0220040

Varhaissipulit/vihersipulit ja pillisipulit

0220990

Muut (2)

0230000

Hedelmävihannekset

0,01(*)

0231000

a)	Solanaceae- ja Malvaceae-heimo

0231010

Tomaatit

0,6 (+)

0231020

Paprikat

0231030

Munakoisot

0,2 (+)

0231040

Okrat

0,01(*)

0231990

Muut (2)

0,01(*)

0232000

b)	Syötäväkuoriset, Cucurbitaceae-heimo

0,2

0232010

Kurkut

0232020

Coctailkurkut (cornichon)

0232030

Kesäkurpitsat

0232990

Muut (2)

0233000

c)	Paksukuoriset, Cucurbitaceae-heimo

0,3

0233010

Melonit

(+)

0233020

Kurpitsat

(+)

0233030

Vesimelonit

(+)

0233990

Muut (2)

(+)

0234000

d)	Sokerimaissit

0,01(*)

0239000

e)	Muut hedelmävihannekset

0,01(*)

0240000

Kaalikasvit (lukuun ottamatta juuria ja versoja)

0,05

0,01(*)

0241000

a)	Kukinnon muodostavat kaalit

0,01(*)

0241010

Brokkoli/parsakaali

0241020

Kukkakaali

0241990

Muut (2)

0242000

b)	Kerivät kaalit

0,01(*)

0242010

Ruusukaali/brysselinkaali

0242020

Keräkaalit eli kupukaalit

0242990

Muut (2)

0243000

c)	Lehtikaalit

0,05(*)

0243010

Kiinankaali/salaattikiinankaali/pe-tsai

0243020

Lehtikaali

0243990

Muut (2)

0244000

d)	Kyssäkaalit

0,05(*)

0250000

Lehtivihannekset, yrtit ja syötävät kukat

0251000

a)	Salaatit ja salaattikasvit

0,01(*)

0251010

Vuonankaali

9 (+)

0,05

0251020

Lehtisalaatti

0,05

0,01(*)

0251030

Leveälehtiset siloendiivit

0,05

0,01(*)

0251040

Krassit, idut ja versot

0,05

0,01(*)

0251050

Krassikanankaali

0,05

0,01(*)

0251060

Sinappikaali/rucola

0,05

0251070

Lehtisinappi

0,05

0251080

Versot (myös kaalilajien)

0,05

0251990

Muut (2)

0,05

0,01(*)

0252000

b)	Pinaatit ja vastaavanlaiset lehdet

0,05

0,01(*)

0252010

Pinaatti

0252020

Vihannesportulakka

0252030

Juurikas/ruotimangoldi

0252990

Muut (2)

0253000

c)	Viininlehdet ja vastaavien lajien lehdet

0,05

0,01(*)

0254000

d)	Vesikrassi

0,05

0,01(*)

0255000

e)	Salaattisikuri

0,05

0,01(*)

0256000

f)	Yrtit ja syötävät kukat

0,05

0,05 (+)

0,02(*)

0256010

Kirveli

0256020

Ruohosipuli

0256030

Yrttiselleri

0256040

Persilja

0256050

Salvia

0256060

Rosmariini

0256070

Timjami

0256080

Basilika ja syötävät kukat

0256090

Laakerinlehdet

0256100

Rakuuna

0256990

Muut (2)

0260000

Palkovihannekset

0,01(*)

0260010

Tarhapavut (silpimättömät)

0,8 (+)

0260020

Tarhapavut (silvityt)

0,01(*)

0260030

Herneet (silpimättömät)

0,01(*)

0260040

Herneet (silvityt)

0,01(*)

0260050

Linssit

0,01(*)

0260990

Muut (2)

0,01(*)

0270000

Varsivihannekset

0,01(*)

0270010

Parsa

0,01(*)

0270020

Kardoni eli ruotiartisokka

0,01(*)

0270030

Varsiselleri/lehtiselleri

0,01(*)

0270040

Salaattifenkoli

0,06

0270050

Latva-artisokka

0,8 (+)

0270060

Purjo

0,06

0270070

Raparperi

0,01(*)

0270080

Bambunversot

0,01(*)

0270090

Palmunsydämet

0,01(*)

0270990

Muut (2)

0,01(*)

0280000

Sienet, sammalet ja jäkälät

0,01(*)

0280010

Viljellyt sienet

0280020

Luonnonvaraiset sienet

0280990

Sammalet ja jäkälät

0290000

Levät ja prokaryootit

0,01(*)

0300000

KUIVATUT PALKOKASVIT

0,01(*)

0300010

Tarhapavut

0300020

Linssit

0300030

Herneet

0300040

Lupiinit/lupiinin pavut

0300990

Muut (2)

0400000

ÖLJYSIEMENET JA ÖLJYSIEMENKASVIT

0,01(*)

0401000

Öljysiemenet

0401010

Pellavansiemenet

0,02

0401020

Maapähkinät

0,01(*)

0401030

Unikonsiemenet

0,02

0401040

Seesaminsiemenet

0,02

0401050

Auringonkukansiemenet

0,02

0401060

Rapsinsiemenet

0,02

0401070

Soijapavut

0,02

0401080

Sinapinsiemenet

0,02

0401090

Puuvillansiemenet

0,02

0401100

Kurpitsansiemenet

0,02

0401110

Värisaflorinsiemenet

0,02

0401120

Kurkkuyrtinsiemenet

0,02

0401130

Ruistankionsiemenet

0,02

0401140

Hampunsiemenet

0,02

0401150

Risiininsiemenet

0,02

0401990

Muut (2)

0,01(*)

0402000

Öljysiemenkasvit

0,01(*)

0402010

Öljyoliivit

0402020

Öljypalmun siemenet

0402030

Öljypalmun hedelmät

0402040

Kapokki

0402990

Muut (2)

0500000

VILJAT

0,01(*)

0500010

Ohra

0500020

Tattari ja muut valeviljat

0500030

Maissi

0500040

Viljahirssi

0500050

Kaura

0500060

Riisi

0500070

Ruis

0500080

Kirjodurra

0500090

Vehnä

(+)

0500990

Muut (2)

0600000

TEET, KAHVI, YRTTIUUTEJUOMAT, KAAKAO JA JOHANNEKSENLEIPÄ

0,05(*)

0610000

Teet

0620000

Kahvipavut

0630000

Yrttiteet

(+)

0631000

kukista

0631010

Kamomilla

0631020

Hibiskus

0631030

Ruusu

0631040

Jasmiini

0631050

Lehmus

0631990

Muut (2)

0632000

b)	lehdistä ja yrteistä

0632010

Mansikka

0632020

Rooibos

0632030

Mate

0632990

Muut (2)

0633000

juurista

0633010

Valeriaana/rohtovirmajuuri

0633020

Ginseng

0633990

Muut (2)

0639000

d)	muista kasvinosista

0640000

Kaakaopavut

0650000

Johanneksenleipä

0700000

HUMALA

6 (+)

0,05(*)

0800000

MAUSTEET

0810000

Siemenet, mausteena käytetyt

0,05(*)

0810010

Anis

0810020

Mustakumina

0810030

Selleri

0810040

Korianteri

0810050

Kumina

0810060

Tilli

0810070

Fenkoli

0810080

Sarviapila

0810090

Muskottipähkinä

0810990

Muut (2)

0820000

Hedelmät, mausteena käytetyt

0,05(*)

0,05(*) (+)

0,05(*)

0820010

Maustepippuri

0820020

Limopuun marjat

0820030

Kumina

0820040

Kardemumma

0820050

Katajanmarja

0820060

Pippuri (musta-, viher- ja valkopippuri)

0820070

Vanilja

0820080

Tamarindi

0820990

Muut (2)

0830000

Kuoret, mausteena käytetyt

0,05(*)

0830010

Kaneli

0830990

Muut (2)

0840000

Juuret ja juurakot, mausteena käytetyt

0840010

Lakritsi

0,05(*)

0840020

Inkivääri (10)

0840030

Kurkuma

0,05(*)

0840040

Piparjuuri (11)

0840990

Muut (2)

0,05(*)

0850000

Nuput/silmut, mausteena käytetyt

0,05(*)

0850010

Mausteneilikka

0850020

Kapris

0850990

Muut (2)

0860000

Luotit, mausteena käytetyt

0,05(*)

0860010

Maustesahrami

0860990

Muut (2)

0870000

Siemenvaipat, mausteena käytetyt

0,05(*)

0870010

Muskotti

0870990

Muut (2)

0900000

SOKERIKASVIT

0,01(*)

0900010

Sokerijuurikas

(+)

0900020

Sokeriruoko

0900030

Juurisikuri

0900990

Muut (2)

1000000

MAAELÄINPERÄISET TUOTTEET

1010000

Hyödykkeet, jotka saatu seuraavista

0,01(*)

1011000

Siat

(+)

1011010

Lihas

1011020

Rasva

1011030

Maksa

1011040

Munuaiset

1011050

Muut syötävät osat (muut kuin maksa ja munuaiset)

1011990

Muut (2)

1012000

Naudat

(+)

1012010

Lihas

1012020

Rasva

1012030

Maksa

1012040

Munuaiset

1012050

Muut syötävät osat (muut kuin maksa ja munuaiset)

1012990

Muut (2)

1013000

Lampaat

(+)

1013010

Lihas

1013020

Rasva

1013030

Maksa

1013040

Munuaiset

1013050

Muut syötävät osat (muut kuin maksa ja munuaiset)

1013990

Muut (2)

1014000

Vuohet

(+)

1014010

Lihas

1014020

Rasva

1014030

Maksa

1014040

Munuaiset

1014050

Muut syötävät osat (muut kuin maksa ja munuaiset)

1014990

Muut (2)

1015000

e)	Hevoseläimet

(+)

1015010

Lihas

1015020

Rasva

1015030

Maksa

1015040

Munuaiset

1015050

Muut syötävät osat (muut kuin maksa ja munuaiset)

1015990

Muut (2)

1016000

f)	Siipikarja

(+)

1016010

Lihas

1016020

Rasva

1016030

Maksa

1016040

Munuaiset

1016050

Muut syötävät osat (muut kuin maksa ja munuaiset)

1016990

Muut (2)

1017000

g)	Muut tuotantoeläimet

(+)

1017010

Lihas

1017020

Rasva

1017030

Maksa

1017040

Munuaiset

1017050

Muut syötävät osat (muut kuin maksa ja munuaiset)

1017990

Muut (2)

1020000

Maito

0,01(*) (+)

0,01(*)

1020010

Nautaeläimet

1020020

Lampaat

1020030

Vuohet

1020040

Hevoset

1020990

Muut (2)

1030000

Linnunmunat

0,01(*) (+)

0,01(*)

1030010

Kanat

1030020

Ankat

1030030

Hanhet

1030040

Viiriäiset

1030990

Muut (2)

1040000

Hunaja ja muut mehiläistuotteet (7)

0,05(*)

1050000

Sammakkoeläimet ja matelijat

0,01(*) (+)

0,01(*)

1060000

Selkärangattomat maaeläimet

0,01(*) (+)

0,01(*)

1070000

Luonnonvaraiset selkärankaiset maaeläimet

0,01(*) (+)

0,01(*)

1100000

ELÄINPERÄISET TUOTTEET – KALAT, KALATUOTTEET JA MUUT MERI- JA MAKEANVEDEN ELINTARVIKKEET (8)

1200000

YKSINOMAAN REHUKSI TARKOITETUT TUOTTEET TAI NIIDEN OSAT (8)

1300000

JALOSTETUT ELINTARVIKKEET (9)

(*)	Analyysiherkkyyden raja

a)	Täydellinen luettelo kasvi- ja eläinperäisistä tuotteista, joihin jäämien enimmäismääriä sovelletaan, on liitteessä I.

Myklobutaniili (isomeerien summa) (R)

= Jäämän määritelmä eroaa seuraavien torjunta-aineen ja koodin yhdistelmien osalta:

Myklobutaniili – koodi 1000000 paitsi 1040000: Alfa-(3-hydroksyylibutyyli)-alfa-(4-klorofenyyli)-1h-1,2,4-triatsoli-1-propaaninitriilin (RH9090) vapaita tai konjugoituneita muotoja, ilmaistuna myklobutaniilina

(+)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen katsoi, että joitakin triatsolijohdannaisten metaboliitteihin liittyviä tietoja ei ole saatavilla. Tarkastellessaan uudelleen jäämän enimmäismäärää komissio ottaa huomioon ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetut tiedot, jos ne on toimitettu viimeistään 12 päivänä kesäkuuta 2022, tai niiden puuttumisen, jos kyseisiä tietoja ei ole toimitettu mainittuun päivämäärään mennessä.

0130000 Siemenhedelmät

0130010 Omenat

0130020 Päärynät

0130030 Kvittenit

0130040 Mispelit

0130050 Japaninmispelit/lokvatit/nisperot

0130990 Muut (2)

0151000 a) Viinirypäleet

0151010 Viinirypäleet (syötäviksi tarkoitetut)

0151020 Viinirypäleet (viinin valmistukseen tarkoitetut)

(+)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen katsoi, että eräitä vuoroviljelykasveja koskeviin kenttätutkimuksiin ja triatsolijohdannaisten metaboliitteihin liittyviä tietoja ei ole saatavilla. Tarkastellessaan uudelleen jäämän enimmäismäärää komissio ottaa huomioon ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetut tiedot, jos ne on toimitettu viimeistään 12 päivänä kesäkuuta 2022, tai niiden puuttumisen, jos kyseisiä tietoja ei ole toimitettu mainittuun päivämäärään mennessä.

0152000 b) Mansikat

0153010 Karhunvatukat

0154040 Karviaiset (vihreät, punaiset ja keltaiset)

(+)

0154070 Etelänorapihlajan hedelmät

0161060 Kakit/persimonit/sharonit

(+)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen katsoi, että eräitä viljelykasvustojen metabolismiin sadonkorjuun jälkeisen käsittelyn yhteydessä liittyviä tietoja ei ole saatavilla. Tarkastellessaan uudelleen jäämän enimmäismäärää komissio ottaa huomioon ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetut tiedot, jos ne on toimitettu viimeistään 12 päivänä kesäkuuta 2022, tai niiden puuttumisen, jos kyseisiä tietoja ei ole toimitettu mainittuun päivämäärään mennessä.

0163020 Banaanit

(+)

0231010 Tomaatit

0231030 Munakoisot

0233010 Melonit

0233020 Kurpitsat

0233030 Vesimelonit

0233990 Muut (2)

(+)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen katsoi, että eräitä viljelykasvustojen metabolismiin lehtivihannesten osalta ja triatsolijohdannaisten metaboliitteihin liittyviä tietoja ei ole saatavilla. Tarkastellessaan uudelleen jäämän enimmäismäärää komissio ottaa huomioon ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetut tiedot, jos ne on toimitettu viimeistään 12 päivänä kesäkuuta 2022, tai niiden puuttumisen, jos kyseisiä tietoja ei ole toimitettu mainittuun päivämäärään mennessä.

0251010 Vuonankaali

(+)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen katsoi, että eräitä viljelykasvustojen metabolismiin palkokasvien ja öljysiementen osalta liittyviä tietoja ei ole saatavilla. Tarkastellessaan uudelleen jäämän enimmäismäärää komissio ottaa huomioon ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetut tiedot, jos ne on toimitettu viimeistään 12 päivänä kesäkuuta 2022, tai niiden puuttumisen, jos kyseisiä tietoja ei ole toimitettu mainittuun päivämäärään mennessä.

0260010 Tarhapavut (silpimättömät)

(+)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen katsoi, että eräitä viljelykasvustojen metabolismiin liittyviä tietoja lehtivihannesten osalta ei ole saatavilla. Tarkastellessaan uudelleen jäämän enimmäismäärää komissio ottaa huomioon ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetut tiedot, jos ne on toimitettu viimeistään 12 päivänä kesäkuuta 2022, tai niiden puuttumisen, jos kyseisiä tietoja ei ole toimitettu mainittuun päivämäärään mennessä.

0270050 Latva-artisokka

(+)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen katsoi, että eräitä jäämätesteihin, analyysimenetelmiin ja viljelykasvustojen metabolismiin liittyviä tietoja lehtivihannesten osalta ei ole saatavilla. Tarkastellessaan uudelleen jäämän enimmäismäärää komissio ottaa huomioon ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetut tiedot, jos ne on toimitettu viimeistään 12 päivänä kesäkuuta 2022, tai niiden puuttumisen, jos kyseisiä tietoja ei ole toimitettu mainittuun päivämäärään mennessä.

0700000 HUMALA

(+)

0900010 Sokerijuurikas

(+)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen katsoi, että eräitä analyysimenetelmiin liittyviä tietoja ei ole saatavilla. Tarkastellessaan uudelleen jäämän enimmäismäärää komissio ottaa huomioon ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetut tiedot, jos ne on toimitettu viimeistään 12 päivänä kesäkuuta 2022, tai niiden puuttumisen, jos kyseisiä tietoja ei ole toimitettu mainittuun päivämäärään mennessä.

1011000 a) Siat

1011010 Lihas

(+)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen katsoi, että eräitä analyysimenetelmiin ja varastointistabiiliuteen liittyviä tietoja ei ole saatavilla. Tarkastellessaan uudelleen jäämän enimmäismäärää komissio ottaa huomioon ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetut tiedot, jos ne on toimitettu viimeistään 12 päivänä kesäkuuta 2022, tai niiden puuttumisen, jos kyseisiä tietoja ei ole toimitettu mainittuun päivämäärään mennessä.

1011020 Rasva

(+)

1011030 Maksa

(+)

1011040 Munuaiset

(+)

1011050 Muut syötävät osat (muut kuin maksa ja munuaiset)

1011990 Muut (2)

1012000 b) Naudat

1012010 Lihas

(+)

1012020 Rasva

(+)

1012030 Maksa

(+)

1012040 Munuaiset

(+)

1012050 Muut syötävät osat (muut kuin maksa ja munuaiset)

1012990 Muut (2)

1013000 c) Lampaat

1013010 Lihas

(+)

1013020 Rasva

(+)

1013030 Maksa

(+)

1013040 Munuaiset

(+)

1013050 Muut syötävät osat (muut kuin maksa ja munuaiset)

1013990 Muut (2)

1014000 d) Vuohet

1014010 Lihas

(+)

1014020 Rasva

(+)

1014030 Maksa

(+)

1014040 Munuaiset

(+)

1014050 Muut syötävät osat (muut kuin maksa ja munuaiset)

1014990 Muut (2)

1015000 e) Hevoseläimet

1015010 Lihas

(+)

1015020 Rasva

(+)

1015030 Maksa

(+)

1015040 Munuaiset

(+)

1015050 Muut syötävät osat (muut kuin maksa ja munuaiset)

1015990 Muut (2)

1016000 f) Siipikarja

1016010 Lihas

(+)

1016020 Rasva

(+)

1016030 Maksa

(+)

1016040 Munuaiset

(+)

1016050 Muut syötävät osat (muut kuin maksa ja munuaiset)

1016990 Muut (2)

1017000 g) Muut tuotantoeläimet

1017010 Lihas

(+)

1017020 Rasva

(+)

1017030 Maksa

(+)

1017040 Munuaiset

(+)

1017050 Muut syötävät osat (muut kuin maksa ja munuaiset)

1017990 Muut (2)

(+)

1020000 Maito

1020010 Nautaeläimet

1020020 Lampaat

1020030 Vuohet

1020040 Hevoset

1020990 Muut (2)

(+)

1030000 Linnunmunat

1030010 Kanat

1030020 Ankat

1030030 Hanhet

1030040 Viiriäiset

1030990 Muut (2)

1050000 Sammakkoeläimet ja matelijat

1060000 Selkärangattomat maaeläimet

1070000 Luonnonvaraiset selkärankaiset maaeläimet

Napropamidi (isomeerien summa)

(+)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen katsoi, että eräitä varastointistabiiliuteen liittyviä tietoja ei ole saatavilla. Tarkastellessaan uudelleen jäämän enimmäismäärää komissio ottaa huomioon ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetut tiedot, jos ne on toimitettu viimeistään 12 päivänä kesäkuuta 2022, tai niiden puuttumisen, jos kyseisiä tietoja ei ole toimitettu mainittuun päivämäärään mennessä.

0110000 Sitrushedelmät

0110010 Greipit

0110020 Appelsiinit

0110030 Sitruunat

0110040 Limetit

0110050 Mandariinit

0110990 Muut (2)

0152000 b) Mansikat

0153000 c) Vadelmat ja vatukat

0153010 Karhunvatukat

0153020 Sinivatukat

0153030 Vadelmat (punaiset ja keltaiset)

0153990 Muut (2)

(+)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen katsoi, että eräitä varastointistabiiliuteen ja viljelykasvien metabolismiin liittyviä tietoja ei ole saatavilla. Tarkastellessaan uudelleen jäämän enimmäismäärää komissio ottaa huomioon ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetut tiedot, jos ne on toimitettu viimeistään 12 päivänä kesäkuuta 2022, tai niiden puuttumisen, jos kyseisiä tietoja ei ole toimitettu mainittuun päivämäärään mennessä.

0154010 Pensasmustikat

0154020 Karpalot

0154030 Herukat (puna-, musta- ja valkoherukat)

0154040 Karviaiset (vihreät, punaiset ja keltaiset)

0154050 Ruusunmarjat

0154080 Mustaseljan marjat

(+)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen katsoi, että eräitä jäämätesteihin liittyviä tietoja ei ole saatavilla. Tarkastellessaan uudelleen jäämän enimmäismäärää komissio ottaa huomioon ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetut tiedot, jos ne on toimitettu viimeistään 12 päivänä kesäkuuta 2022, tai niiden puuttumisen, jos kyseisiä tietoja ei ole toimitettu mainittuun päivämäärään mennessä.

0256000 f) Yrtit ja syötävät kukat

0256010 Kirveli

0256020 Ruohosipuli

0256030 Yrttiselleri

0256040 Persilja

0256050 Salvia

0256060 Rosmariini

0256070 Timjami

0256080 Basilika ja syötävät kukat

0256090 Laakerinlehti

0256100 Rakuuna

(+)

0630000 Yrttiteet

0631000 a) kukista

0631010 Kamomilla

0631020 Hibiskus

0631030 Ruusu

0631040 Jasmiini

0631050 Lehmus

0631990 Muut (2)

0632000 b) lehdistä ja yrteistä

0632010 Mansikka

0632020 Rooibos

0632030 Mate

0632990 Muut (2)

0633000 c) juurista

0633010 Valeriaana/rohtovirmajuuri

0633020 Ginseng

0633990 Muut (2)

0639000 d) muista kasvinosista

0820000 Hedelmät, mausteena käytetyt

0820010 Maustepippuri

0820020 Limopuun marjat

0820030 Kumina

0820040 Kardemumma

0820050 Katajanmarja

0820060 Pippuri (musta-, viher- ja valkopippuri)

0820070 Vanilja

0820080 Tamarindi

0820990 Muut (2)

Sintofeeni

(+)

0500090 Vehnä

Muutetaan liite III seuraavasti:

a)	Poistetaan A osasta napropamidia koskeva sarake.

b)	Poistetaan B osasta myklobutaniilia koskeva sarake.

12.6.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

L 184/25

KOMISSION ASETUS (EU) 2020/771,

annettu 11 päivänä kesäkuuta 2020,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteiden II ja III ja komission asetuksen (EU) N:o 231/2012 liitteen muuttamisesta elintarvikelisäaineen annatto, biksiini, norbiksiini (E 160b) osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon elintarvikelisäaineista 16 päivänä joulukuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1333/2008 (1) ja erityisesti sen 10 artiklan 3 kohdan ja 14 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteessä II vahvistetaan unionissa elintarvikkeissa käytettäväksi hyväksyttyjen elintarvikelisäaineiden luettelo ja niiden käyttöä koskevat edellytykset.

(2)	Asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteessä III vahvistetaan unionissa elintarvikelisäaineissa, elintarvike-entsyymeissä, elintarvikearomeissa ja ravintoaineissa käytettäväksi hyväksyttyjen elintarvikelisäaineiden luettelo ja niiden käyttöä koskevat edellytykset.

(3)	Komission asetuksessa (EU) N:o 231/2012 (2) vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteissä II ja III lueteltujen elintarvikelisäaineiden eritelmät.

(4)

Elintarvikelisäaineita koskevat unionin luettelot ja elintarvikelisäaineiden eritelmät voidaan saattaa ajan tasalle Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1331/2008 (3) 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun yhtenäisen menettelyn mukaisesti joko komission aloitteesta tai asiaa koskevan hakemuksen johdosta.

(5)	Annatto, biksiini, norbiksiini (E 160b) on aine, joka on asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteen II mukaisesti hyväksytty käytettäväksi väriaineena useissa eri elintarvikkeissa.

(6)

Annatto, biksiini, norbiksiini (E 160b) -ainetta uutetaan annattopuun (Bixa orellana L.) siemenistä, ja sen elintarvikkeelle antama väri vaihtelee keltaisesta punaiseen. Annatto-uutteiden tärkeimmät pigmentit ovat biksiini ja norbiksiini. Samankaltaisesta rakenteesta huolimatta biksiinin ja norbiksiinin fysikaalis-kemialliset ominaisuudet ovat huomattavan erilaiset, joten niillä on eri käyttötarkoitukset elintarvikematriisin ominaisuuksien mukaan.

(7)

Asetuksen (EY) N:o 1333/2008 32 artiklan 1 kohdassa säädetään, että Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, suorittaa uuden riskinarvioinnin kaikille elintarvikelisäaineille, jotka oli jo hyväksytty unionissa ennen 20 päivää tammikuuta 2009. Asetuksessa (EU) N:o 257/2010 (4) säädetään, että elintarvikkeissa käytettävien väriaineiden uudelleenarviointi oli saatettava loppuun 31 päivään joulukuuta 2015 mennessä.

(8)

Huhtikuun 4 päivänä 2008 jätettiin viiden uuden, joko biksiini- tai norbiksiinipohjaiseksi luokitellun annatto-uutteen käytön hyväksymistä koskeva hakemus tarkoituksena korvata tällä hetkellä hyväksytyt annatto-uutteet (E 160b). Hakemus sisälsi uusia käyttötarkoituksia ja käyttömääriä biksiinille ja norbiksiinille kummallekin erikseen, kun taas nykyiset käyttötarkoitukset ja käyttömäärät on mainittu yhdelle elintarvikelisäaineelle (annatto, biksiini, norbiksiini (E 160b)). Biksiinin ja norbiksiinin ehdotetut käyttötarkoitukset ja käyttömäärät koskevat elintarvikeryhmiä, joissa annatto, biksiini, norbiksiini (E 160b) on tällä hetkellä hyväksytty, sekä joitakin muita elintarvikeryhmiä, joissa annatto, biksiini, norbiksiini (E 160b) ei ole tällä hetkellä hyväksytty mutta joissa on jo hyväksytty muita elintarvikevärejä.

(9)

Asetuksen (EY) N:o 1331/2008 3 artiklan 2 kohdan mukaan komissio pyytää elintarviketurvallisuusviranomaiselta lausunnon asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteessä esitetyn unionissa hyväksyttyjen elintarvikelisäaineiden luettelon ja asetuksen (EU) N:o 231/2012 liitteessä vahvistettujen eritelmien saattamiseksi ajan tasalle, paitsi jos kyseisellä ajan tasalle saattamisella ei todennäköisesti ole vaikutusta ihmisten terveyteen.

(10)

Komissio pyysi 19 päivänä toukokuuta 2008 elintarviketurvallisuusviranomaista arvioimaan viiden uuden annatto-uutteen turvallisuuden ehdotetuilla käyttötarkoituksilla ja käyttömäärillä. Hakemusta analysoidessaan elintarviketurvallisuusviranomainen havaitsi suuria puutteita tiedoissa ja ilmoitti, että tarvitaan uusia toksikologisia tutkimuksia. Sen vuoksi komissio päätti 14 päivänä tammikuuta 2011, että viiden uuden uutteen turvallisuusarviointi suoritettaisiin osana lisäaineen annatto, biksiini, norbiksiini (E 160b) asetuksen (EU) N:o 257/2010 mukaista uudelleenarviointia.

(11)

Elintarviketurvallisuusviranomainen antoi 24 päivänä elokuuta 2016 tieteellisen lausunnon (5) annatto-uutteiden (E 160b) turvallisuudesta elintarvikelisäaineena. Tällä hetkellä hyväksyttyjen annatto-uutteiden osalta elintarviketurvallisuusviranomainen totesi, että niiden käytön turvallisuutta asetuksessa (EU) N:o 231/2012 määriteltyjen eritelmien mukaisesti (liuottimella uutetut biksiini ja norbiksiini, emäksellä uutettu annatto ja öljyllä uutettu annatto) ei voitu tietojen puutteen takia arvioida tunnistus- eikä toksikologisissa tutkimuksissa. Uusien annatto-uutteiden ja erityisesti vesiliuoksella prosessoidun biksiinin (annatto E) osalta elintarviketurvallisuusviranomainen ei voinut tehdä päätelmää turvallisuudesta genotoksisuustulosten epäselvyyden takia. Neljän muun uuden uutteen (”liuottimella uutettu biksiini”, ”liuottimella uutettu norbiksiini”, ”emäsprosessoitu norbiksiini, happosaostettu” ja ”emäsprosessoitu norbiksiini, ei happosaostettu”) osalta elintarviketurvallisuusviranomainen totesi, että niiden olisi oltava tieteellisessä lausunnossa suositeltujen eritelmien mukaisia. Lopuksi elintarviketurvallisuusviranomainen määritti biksiinin hyväksyttäväksi päiväsaanniksi (ADI) 6 mg painokiloa kohti päivässä ja norbiksiinin ADI-arvoksi 0,3 mg painokiloa kohti päivässä. Biksiinin ehdotettuihin käyttötarkoituksiin ja -määriin liittyvät altistumisen arviot olivat alle ADI-arvon kaikissa väestöryhmissä ja kahdessa tarkennetussa altistumisskenaariossa (altistumisskenaariossa, jossa ilmenee tuotemerkkiuskollisuutta, ja altistumisskenaariossa, jossa ei esiinny tuotemerkkiuskollisuutta). Norbiksiinin osalta nämä arviot kuitenkin ylittivät ADI-arvon altistumisen ylärajoilla (95. persentiilissä) imeväisillä, pikkulapsilla ja lapsilla tarkennetussa altistumisskenaariossa, jossa ilmenee tuotemerkkiuskollisuutta.

(12)

Tämän tieteellisen lausunnon julkaisemisen jälkeen komissio pyysi hakijalta joitakin selvennyksiä biksiinin ja norbiksiinin pyydetyistä käyttötarkoituksista ja enimmäiskäyttömääristä. Tämän perusteella hakija toimitti 16 päivänä helmikuuta 2017 komissiolle muutoksia alkuperäiseen hakemukseen – se muun muassa poisti joitakin pyydetyistä uusista käyttötarkoituksista ja muutti joitakin pyydetyistä käyttömääristä. Komissio pyysi 2 päivänä maaliskuuta 2017 elintarviketurvallisuusviranomaiselta teknistä apua biksiinille ja norbiksiinille altistumisen arvioimiseksi hakijan ehdottamien tarkistettujen käyttötarkoitusten ja -määrien perusteella.

(13)

Elintarviketurvallisuusviranomainen julkaisi pyynnön mukaisesti 10 päivänä elokuuta 2017 lausunnon (6) biksiinille ja norbiksiinille altistumista koskevasta arvioinnista asianomaisten tarkistettujen käyttötarkoitusten ja -määrien osalta. Se totesi, että ravinnon kautta tapahtuva altistuminen biksiinille ei ylittänyt ADI-arvoa missään altistumisskenaariossa. Se kuitenkin totesi myös, että ravinnon kautta tapahtuva altistuminen norbiksiinille ylitti ADI-arvon altistumisen ylärajoilla (95. persentiilissä) pikkulapsilla ja lapsilla kahdessa tarkennetussa altistumisskenaariossa (altistumisskenaariossa, jossa ilmenee tuotemerkkiuskollisuutta, ja altistumisskenaariossa, jossa ei esiinny tuotemerkkiuskollisuutta).

(14)	Hakija toimitti 30 päivänä elokuuta 2017 tiedot Annatto E:tä koskevasta uudesta genotoksisuustutkimuksesta.

(15)

Hakija otti huomioon elintarviketurvallisuusviranomaisen 10 päivänä elokuuta 2017 julkaiseman altistumisarvioinnin tulokset ja tarkisti vielä uudelleen biksiinin ja norbiksiinin ehdotetut käyttötarkoitukset ja -määrät ja toimitti komissiolle 20 päivänä heinäkuuta 2018 kolme vaihtoehtoista käyttötarkoituksia ja -määriä koskevaa skenaariota.

(16)

Komissio pyysi 1 päivänä elokuuta 2018 elintarviketurvallisuusviranomaista suorittamaan arvioinnin hakijan tuottamista uusista Annatto E:tä koskevista genotoksisuustiedoista ja ilmoittamaan, oliko tämän annatto-uutteen turvallisuudesta mahdollista tehdä päätelmä. Elintarviketurvallisuusviranomaista pyydettiin myös suorittamaan uusi biksiinille ja norbiksiinille altistumista koskeva arviointi hakijan kolmen vaihtoehtoisen skenaarion muodossa toimittamien biksiinin ja norbiksiinin tarkistettujen käyttötarkoitusten ja -määrien perusteella.

(17)

Elintarviketurvallisuusviranomainen julkaisi 13 päivänä maaliskuuta 2019 Annatto E:n turvallisuutta sekä biksiinille ja norbiksiinille altistumista koskevan tieteellisen lausunnon (7). Annatto E:n turvallisuuden osalta elintarviketurvallisuusviranomainen ei nähnyt syytä huoleen aineen genotoksisuudesta, ja totesi, että biksiinille ja norbiksiinille vuonna 2016 vahvistettuja ADI-arvoja voidaan soveltaa myös Annatto E:hen. Biksiinille altistumisesta hakijan 20 päivänä heinäkuuta 2018 toimittamilla tarkistetuilla käyttötarkoituksilla ja -määrillä elintarviketurvallisuusviranomainen totesi, että yksikään altistumisarvioista ei ylittänyt ADI-arvoa, joka on 6 mg painokiloa kohti päivässä. Norbiksiinin osalta elintarviketurvallisuusviranomainen havaitsi, että ADI-arvo saavutettiin altistumisen ylärajoilla (95. persentiilissä) pikkulapsilla kahdessa tarkennetussa altistumisskenaariossa, mutta vain yhdessä maassa. Ottaen huomioon epävarmuustekijät ja altistumisen erittäin todennäköisen yliarvioinnin elintarviketurvallisuusviranomainen päätteli kuitenkin, että altistumistaso ei aiheuta terveysriskiä yhdessäkään biksiinin ja norbiksiinin käyttötarkoituksia ja -määriä koskevassa kolmessa skenaariossa.

(18)

Edellä esitetyn perusteella on aiheellista muuttaa asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteitä. Ensinnäkin, koska annatto-biksiini (E 160b(i)) ja annatto-norbiksiini (E 160b(ii)) ovat toksikologisilta ominaisuuksiltaan erilaisia ja niiden ADI-arvot ovat näin ollen erilaiset, elintarvikelisäaine ”annatto, biksiini, norbiksiini (E 160b)” olisi poistettava mainitun asetuksen liitteessä II olevassa B osassa olevasta unionissa hyväksyttyjen elintarvikelisäaineiden luettelosta ja kaksi erillistä elintarvikelisäainetta, annatto, biksiini (E 160b(i)) ja annatto, norbiksiini (E 160b(ii)) olisi lisättävä luetteloon. Tämän vuoksi elintarvikelisäaineen ”annatto, biksiini, norbiksiini (E 160b)” hyväksytyt käyttötarkoitukset ja käytön edellytykset olisi poistettava asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteessä II olevassa E osassa olevasta hyväksyttyjen käyttöedellytysten luettelosta ja kaikki asetuksen liitteissä olevat viittaukset kyseiseen aineeseen olisi korvattava viittauksilla kyseisiin kahteen uuteen elintarvikelisäaineeseen. Näiden kahden uuden lisäaineen sallitut käyttötarkoitukset ja -määrät olisi vahvistettava. Edellä esitettyjen elintarviketurvallisuusviranomaisen arviointien perusteella hakijan viimeisimmässä hakemuksen tarkistuksessa pyytämät käyttötarkoitukset olisi hyväksyttävä, mutta ainoastaan kolmannessa, kaikkein varovaisimmassa käyttötarkoituksia ja -määriä koskevassa skenaariossa käytetyillä määrillä.

(19)

Myös asetusta (EU) N:o 231/2012 olisi muutettava. Toisaalta siinä mainittuja kolmea annatto-uutetta (liuottimella uutetut biksiini ja norbiksiini, alkalilla uutettu annatto ja öljyllä uutettu annatto) ei pitäisi enää hyväksyä, koska niiden turvallisuutta ei voitu arvioida, minkä vuoksi niiden eritelmät olisi poistettava. Toisaalta kaksi uutta annatto-biksiiniuutetta (”liuottimella uutettu biksiini” ja ”vesiliuoksella prosessoitu biksiini”) ja kolme uutta annatto-norbiksiiniuutetta (”liuottimella uutettu norbiksiini”, ”emäsprosessoitu norbiksiini, happosaostettu” ja ”emäsprosessoitu norbiksiini, ei happosaostettu”) eivät aiheuta turvallisuusriskiä, joten niiden eritelmät olisi kummankin kahden uuden lisäaineen osalta lisättävä kyseisen asetuksen liitteeseen. Kyseisten eritelmien olisi oltava ne, joita elintarviketurvallisuusviranomainen suositteli 24 päivänä elokuuta 2016 antamassaan tieteellisessä lausunnossa annatto-uutteiden (E 160b) turvallisuudesta elintarvikelisäaineena.

(20)	Sen vuoksi asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteitä II ja III sekä asetuksen (EU) N:o 231/2012 liitettä olisi muutettava.

(21)

Vaikka tämän asetuksen soveltamispäivään saakka sallittuja annatto-uutteita ei pitäisi enää hyväksyä, koska niiden turvallisuutta ei voitu arvioida, on hyvin epätodennäköistä, että niiden toksikologiset ominaisuudet olisivat erilaiset ja että ne näin ollen aiheuttaisivat terveysriskin, mikä edellyttäisi sitä, että niitä ei välittömästi tämän asetuksen soveltamispäivästä alkaen saisi ollenkaan saattaa markkinoille tai pitää markkinoilla. Jotta siirtyminen kyseisistä kolmesta uutteesta uusiin uutteisiin sujuisi juohevasti, on sen vuoksi aiheellista sallia, että siirtymäaikana sekä vanhoja että uusia uutteita voidaan laillisesti saattaa markkinoille ja pitää markkinoilla.

(22)	Samasta syystä on aiheellista, että tämän asetuksen soveltamispäivään saakka sallittuja annatto-uutteita sisältäviä elintarvikkeita, jotka on laillisesti saatettu markkinoille ennen asianomaista siirtymäaikaa tai sen aikana, saa edelleen pitää kaupan kunnes olemassa olevat varastot loppuvat.

(23)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteet II ja III tämän asetuksen liitteen I mukaisesti.

2 artikla

Muutetaan asetuksen (EU) N:o 231/2012 liite tämän asetuksen liitteen II mukaisesti.

3 artikla

1. Elintarvikelisäainetta annatto, biksiini, norbiksiini (E 160b) voidaan edelleen saattaa sellaisenaan markkinoille 2 päivään tammikuuta 2021 saakka niiden sääntöjen mukaisesti, joita sovellettiin ennen 2 päivää heinäkuuta 2020.

2. Elintarvikelisäainetta annatto, biksiini, norbiksiini (E 160b) sisältäviä elintarvikkeita, jotka on valmistettu ja varustettu merkinnöillä niiden sääntöjen mukaisesti, joita sovellettiin ennen 2 päivää heinäkuuta 2020, voidaan edelleen saattaa markkinoille 2 päivään tammikuuta 2021 saakka. Kyseisen päivämäärän jälkeen niiden pitäminen markkinoilla on sallittua varastojen loppumiseen saakka.

4 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 11 päivänä kesäkuuta 2020.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN

(1) EUVL L 354, 31.12.2008, s. 16.

(2) Komission asetus (EU) N:o 231/2012, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2012, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteissä II ja III lueteltujen elintarvikelisäaineiden eritelmien vahvistamisesta (EUVL L 83, 22.3.2012, s. 1).

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1331/2008, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, elintarvikelisäaineiden, elintarvike-entsyymien ja elintarvikearomien yhtenäisestä hyväksymismenettelystä (EUVL L 354, 31.12.2008, s. 1).

(4) Komission asetus (EU) N:o 257/2010, annettu 25 päivänä maaliskuuta 2010, hyväksyttyjen elintarvikelisäaineiden uudelleenarviointiohjelman perustamisesta elintarvikelisäaineista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1333/2008 mukaisesti (EUVL L 80, 26.3.2010, s. 19).

(5) EFSA Journal 2016;14(8):4544.

(6) EFSA Journal 2017;15(8):4966.

(7) EFSA Journal 2019;17(3):5626.

LIITE I

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liite II seuraavasti:

Korvataan A osan 2 kohdan 5 alakohta seuraavasti:

”5.	Värejä E 123, E 127, E 160b(i), E 160b(ii), E 161 g, E 173 ja E 180 tai niiden seoksia ei saa myydä suoraan kuluttajalle.”

B osan 1 kohdassa: korvataan kohdassa ”Värit” lisäainetta E 160b (annatto, biksiini, norbiksiini) koskeva kohta kahdella kohdalla seuraavasti:

”E 160b(i)	Annatto-biksiini
E 160b(ii)	Annatto-norbiksiini”

Muutetaan E osa seuraavasti:

Muutetaan ryhmä 01.4 (Maustetut fermentoidut maitotuotteet, myös lämpökäsitellyt tuotteet) seuraavasti:

korvataan lisäainetta E 160b (annatto, biksiini, norbiksiini) koskeva kohta seuraavasti:

	”E 160b(i)	Annatto-biksiini	15	(94)
	E 160b(ii)	Annatto-norbiksiini	4	(94)”

ii)	lisätään alaviitteen 74 jälkeen alaviite 94 seuraavasti: ”(94) Kun lisäaineita E 160b(i) (annatto-biksiini) ja E 160b(ii) (annatto-norbiksiini) lisätään yhdessä, summaan sovelletaan korkeampaa yksittäistä enimmäismäärää, mutta yksittäisiä enimmäismääriä ei saa ylittää.”

Muutetaan ryhmä 01.7.2 (Kypsytetty juusto) seuraavasti:

korvataan lisäainetta E 160b (annatto, biksiini, norbiksiini) koskevat kohdat seuraavasti:

”E 160b(i)	Annatto-biksiini	15	(94)	Ainoastaan kypsytetty, väriltään oranssi, keltainen ja murretun valkoinen juusto sekä punainen ja vihreä pestojuusto.
E 160b(ii)	Annatto-norbiksiini	15	(94)	Ainoastaan kypsytetty, väriltään oranssi, keltainen ja murretun valkoinen juusto sekä punainen ja vihreä pestojuusto.
E 160b(ii)	Annatto-norbiksiini	50		Ainoastaan Red Leicester -juusto.
E 160b(ii)	Annatto-norbiksiini	35		Ainoastaan Mimolette-juusto.”

ii)	lisätään alaviitteen 83 jälkeen alaviite 94 seuraavasti: ”(94) Kun lisäaineita E 160b(i) (annatto-biksiini) ja E 160b(ii) (annatto-norbiksiini) lisätään yhdessä, summaan sovelletaan korkeampaa yksittäistä enimmäismäärää, mutta yksittäisiä enimmäismääriä ei saa ylittää.”

Muutetaan ryhmä 01.7.3 (Syötävä juuston kuori) seuraavasti:

korvataan lisäainetta E 160b (annatto, biksiini, norbiksiini) koskeva kohta seuraavasti:

	”E 160b(i)	Annatto-biksiini	20	(94)
	E 160b(ii)	Annatto-norbiksiini	20	(94)”

ii)	lisätään alaviitteen 67 jälkeen alaviite 94 seuraavasti: ”(94) Kun lisäaineita E 160b(i) (annatto-biksiini) ja E 160b(ii) (annatto-norbiksiini) lisätään yhdessä, summaan sovelletaan korkeampaa yksittäistä enimmäismäärää, mutta yksittäisiä enimmäismääriä ei saa ylittää.”

Muutetaan ryhmä 01.7.5 (Sulatejuusto) seuraavasti:

korvataan lisäainetta E 160b (annatto, biksiini, norbiksiini) koskeva kohta seuraavasti:

	”E 160b(i)	Annatto-biksiini	15	(94)
	E 160b(ii)	Annatto-norbiksiini	8	(94)”

ii)	lisätään alaviitteen 66 jälkeen alaviite 94 seuraavasti: ”(94) Kun lisäaineita E 160b(i) (annatto-biksiini) ja E 160b(ii) (annatto-norbiksiini) lisätään yhdessä, summaan sovelletaan korkeampaa yksittäistä enimmäismäärää, mutta yksittäisiä enimmäismääriä ei saa ylittää.”

Korvataan ryhmässä 01.7.6 (Juustotuotteet, paitsi ryhmään 16 kuuluvat tuotteet) lisäainetta E 160b (annatto, biksiini, norbiksiini) koskeva kohta seuraavasti:

”E 160b(ii)

Annatto-norbiksiini

Ainoastaan kypsytetyt, väriltään oranssit, keltaiset ja murretun valkoiset tuotteet.”

Korvataan ryhmässä 02.1 (Pääosin vedettömät rasvat ja öljyt (paitsi vedetön maitorasva)) lisäainetta E 160b (annatto, biksiini, norbiksiini) koskeva kohta seuraavasti:

”E 160b(i)

Annatto-biksiini

Ainoastaan rasvat.”

Korvataan ryhmässä 02.2.2 (Muut rasva- ja öljyemulsiot, myös levitteet, sellaisina kuin ne määritellään neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1234/2007, sekä nestemäiset emulsiot) lisäainetta E 160b (annatto, biksiini, norbiksiini) koskeva kohta seuraavasti:

”E 160b(i)

Annatto-biksiini

Lukuun ottamatta vähärasvaista voita.”

Korvataan ryhmässä 03 (Jäätelö, mehujää ja niiden kaltaiset valmisteet) lisäainetta E 160b (annatto, biksiini, norbiksiini) koskeva kohta seuraavasti:

”E 160b(ii)

Annatto-norbiksiini

20”

Muutetaan ryhmä 04.2.5.2 (Hillot, hyytelöt ja marmeladit sekä makeutettu kastanjasose sellaisina kuin ne määritellään direktiivissä 2001/113/EY) seuraavasti:

lisätään lisäainetta E 160a (karotenoidit) koskevan kohdan jälkeen lisäaineita E 160b(i) (annatto-biksiini) ja E 160b(ii) (annatto-norbiksiini) koskevat uudet kohdat seuraavasti:

	”E 160b(i)	Annatto-biksiini	20	(94)	Lukuun ottamatta kastanjasosetta.
	E 160b(ii)	Annatto-norbiksiini	20	(94)	Lukuun ottamatta kastanjasosetta.”

ii)	lisätään alaviitteen 66 jälkeen alaviite 94 seuraavasti: ”(94) Kun lisäaineita E 160b(i) (annatto-biksiini) ja E 160b(ii) (annatto-norbiksiini) lisätään yhdessä, summaan sovelletaan korkeampaa yksittäistä enimmäismäärää, mutta yksittäisiä enimmäismääriä ei saa ylittää.”

10)

Muutetaan ryhmä 04.2.5.3 (Muut vastaavat hedelmä- ja kasvislevitteet) seuraavasti:

lisätään lisäainetta E 142 (vihreä S) koskevan kohdan jälkeen lisäaineita E 160b(i) (annatto-biksiini) ja E 160b(ii) (annatto-norbiksiini) koskevat uudet kohdat seuraavasti:

	”E 160b(i)	Annatto-biksiini	20	(94)	Paitsi crème de pruneaux.
	E 160b(ii)	Annatto-norbiksiini	20	(94)	Paitsi crème de pruneaux.”

ii)	lisätään alaviitteen 60 jälkeen alaviite 94 seuraavasti: ”(94) Kun lisäaineita E 160b(i) (annatto-biksiini) ja E 160b(ii) (annatto-norbiksiini) lisätään yhdessä, summaan sovelletaan korkeampaa yksittäistä enimmäismäärää, mutta yksittäisiä enimmäismääriä ei saa ylittää.”

11)

Muutetaan ryhmä 04.2.6 (Perunajalosteet) seuraavasti:

lisätään lisäainetta E 160a (karoteenit) koskevan kohdan jälkeen lisäaineita E 160b(i) (annatto-biksiini) ja E 160b(ii) (annatto-norbiksiini) koskevat uudet kohdat seuraavasti:

	”E 160b(i)	Annatto-biksiini	10	(94)	Ainoastaan kuivatut perunarakeet ja -hiutaleet.
	E 160b(ii)	Annatto-norbiksiini	10	(94)	Ainoastaan kuivatut perunarakeet ja -hiutaleet.”

ii)	lisätään alaviitteen 46 jälkeen alaviite 94 seuraavasti: ”(94) Kun lisäaineita E 160b(i) (annatto-biksiini) ja E 160b(ii) (annatto-norbiksiini) lisätään yhdessä, summaan sovelletaan korkeampaa yksittäistä enimmäismäärää, mutta yksittäisiä enimmäismääriä ei saa ylittää.”

12)

Muutetaan ryhmä 05.2 (Muut makeistuotteet, myös hengityksen raikastamiseen käytettävät erityisen pienikokoiset makeiset) seuraavasti:

lisätään lisäainetta E 124 (uuskokkiini) koskevan kohdan jälkeen lisäaineita E 160b(i) (annatto-biksiini) ja E 160b(ii) (annatto-norbiksiini) koskevat uudet kohdat seuraavasti:

	”E 160b(i)	Annatto-biksiini	30	(94)
	E 160b(ii)	Annatto-norbiksiini	25	(94)”

ii)	lisätään alaviitteen 72 jälkeen alaviite 94 seuraavasti: ”(94) Kun lisäaineita E 160b(i) (annatto-biksiini) ja E 160b(ii) (annatto-norbiksiini) lisätään yhdessä, summaan sovelletaan korkeampaa yksittäistä enimmäismäärää, mutta yksittäisiä enimmäismääriä ei saa ylittää.”

13)

Muutetaan ryhmä 05.4 (Koristeet, päällysteet ja täytteet, paitsi ryhmään 4.2.4 kuuluvat hedelmäpohjaiset täytteet) seuraavasti:

korvataan lisäainetta E 160b (annatto, biksiini, norbiksiini) koskeva kohta seuraavasti:

	”E 160b(i)	Annatto-biksiini	80	(94)	Ainoastaan koristeet ja päällysteet.
	E 160b(ii)	Annatto-norbiksiini	20	(94)	Ainoastaan koristeet ja päällysteet.”

ii)	lisätään alaviitteen 73 jälkeen alaviite 94 seuraavasti: ”(94) Kun lisäaineita E 160b(i) (annatto-biksiini) ja E 160b(ii) (annatto-norbiksiini) lisätään yhdessä, summaan sovelletaan korkeampaa yksittäistä enimmäismäärää, mutta yksittäisiä enimmäismääriä ei saa ylittää.”

14)

Korvataan ryhmässä 06.3 (Aamiaisviljatuotteet) lisäainetta E 160b (annatto, biksiini, norbiksiini) koskeva kohta seuraavasti:

”E 160b(ii)

Annatto-norbiksiini

Ainoastaan muotoonpuristetut, paisutetut ja/tai hedelmänmakuiset aamiaisviljatuotteet.”

15)

Muutetaan ryhmä 06.5 (Nuudelit) seuraavasti:

lisätään ryhmää II (Värit, joihin sovelletaan quantum satis -periaatetta) koskevan kohdan jälkeen lisäaineita E 160b(i) (annatto-biksiini) ja E 160b(ii) (annatto-norbiksiini) koskevat uudet kohdat seuraavasti:

	”E 160b(i)	Annatto-biksiini	20	(94)
	E 160b(ii)	Annatto-norbiksiini	20	(94)”

ii)	lisätään alaviitteen 81 jälkeen alaviite 94 seuraavasti: ”(94) Kun lisäaineita E 160b(i) (annatto-biksiini) ja E 160b(ii) (annatto-norbiksiini) lisätään yhdessä, summaan sovelletaan korkeampaa yksittäistä enimmäismäärää, mutta yksittäisiä enimmäismääriä ei saa ylittää.”

16)

Muutetaan ryhmä 06.6 (Taikinat) seuraavasti:

korvataan lisäainetta E 160b (annatto, biksiini, norbiksiini) koskeva kohta seuraavasti:

	”E 160b(i)	Annatto-biksiini	50	(94)	Ainoastaan päällystämiseen tarkoitetut taikinat.
	E 160b(ii)	Annatto-norbiksiini	50	(94)	Ainoastaan päällystämiseen tarkoitetut taikinat.”

ii)	lisätään alaviitteen 81 jälkeen alaviite 94 seuraavasti: ”(94) Kun lisäaineita E 160b(i) (annatto-biksiini) ja E 160b(ii) (annatto-norbiksiini) lisätään yhdessä, summaan sovelletaan korkeampaa yksittäistä enimmäismäärää, mutta yksittäisiä enimmäismääriä ei saa ylittää.”

17)

Korvataan ryhmässä 07.2 (Konditoriatuotteet) lisäainetta E 160b (annatto, biksiini, norbiksiini) koskeva kohta seuraavasti:

”E 160b(ii)

Annatto-norbiksiini

10”

18)

Muutetaan ryhmä 08.2 (Raakalihavalmisteet sellaisina kuin ne määritellään asetuksessa (EY) N:o 853/2004) seuraavasti:

lisätään lisäainetta E 150a–d (sokerikulöörit) koskevan kohdan jälkeen lisäaineita E 160b(i) (annatto-biksiini) ja E 160b(ii) (annatto-norbiksiini) koskevat uudet kohdat seuraavasti:

”E 160b(i)

Annatto-biksiini

(94)

Ainoastaan breakfast sausages, jotka sisältävät viljaa vähintään 6 %, ja burger meat, joka sisältää kasviksia ja/tai viljaa vähintään 4 % lihaan sekoitettuna; näissä tuotteissa

liha on jauhettu niin, että lihas ja rasvakudos ovat täysin hajonneet ja lihassäikeet yhdessä rasvan kanssa muodostavat emulsion, joka antaa tuotteille niille tyypillisen ulkonäön.

E 160b(ii)

Annatto-norbiksiini

(94)

Ainoastaan breakfast sausages, jotka sisältävät viljaa vähintään 6 %, ja burger meat, joka sisältää kasviksia ja/tai viljaa vähintään 4 % lihaan sekoitettuna; näissä tuotteissa

liha on jauhettu niin, että lihas ja rasvakudos ovat täysin hajonneet ja lihassäikeet yhdessä rasvan kanssa muodostavat emulsion, joka antaa tuotteille niille tyypillisen ulkonäön.”

ii)	lisätään alaviitteen 66 jälkeen alaviite 94 seuraavasti: ”(94) Kun lisäaineita E 160b(i) (annatto-biksiini) ja E 160b(ii) (annatto-norbiksiini) lisätään yhdessä, summaan sovelletaan korkeampaa yksittäistä enimmäismäärää, mutta yksittäisiä enimmäismääriä ei saa ylittää.”

19)

Muutetaan ryhmä 08.3.1 (Lämpökäsittelemättömät lihavalmisteet) seuraavasti:

lisätään lisäainetta E 160a (karotenoidit) koskevan kohdan jälkeen lisäaineita E 160b(i) (annatto-biksiini) ja E 160b(ii) (annatto-norbiksiini) koskevat uudet kohdat seuraavasti:

	”E 160b(i)	Annatto-biksiini	20	(94)	Ainoastaan chorizo sausage, salchichon, pasturmas ja sobrasada.
	E 160b(ii)	Annatto-norbiksiini	20	(94)	Ainoastaan chorizo sausage, salchichon, pasturmas ja sobrasada.”

ii)	lisätään alaviitteen 66 jälkeen alaviite 94 seuraavasti: ”(94) Kun lisäaineita E 160b(i) (annatto-biksiini) ja E 160b(ii) (annatto-norbiksiini) lisätään yhdessä, summaan sovelletaan korkeampaa yksittäistä enimmäismäärää, mutta yksittäisiä enimmäismääriä ei saa ylittää.”

20)

Muutetaan ryhmä 08.3.2 (Lämpökäsitellyt lihavalmisteet) seuraavasti:

lisätään lisäainetta E 160a (karoteenit) koskevan kohdan jälkeen lisäaineita E 160b(i) (annatto-biksiini) ja E 160b(ii) (annatto-norbiksiini) koskevat uudet kohdat seuraavasti:

	”E 160b(i)	Annatto-biksiini	20	(94)	Ainoastaan makkarat, pateet, terriinit ja luncheon meat.
	E 160b(ii)	Annatto-norbiksiini	20	(94)	Ainoastaan makkarat, pateet, terriinit ja luncheon meat.”

ii)	lisätään alaviitteen 66 jälkeen alaviite 94 seuraavasti: ”(94) Kun lisäaineita E 160b(i) (annatto-biksiini) ja E 160b(ii) (annatto-norbiksiini) lisätään yhdessä, summaan sovelletaan korkeampaa yksittäistä enimmäismäärää, mutta yksittäisiä enimmäismääriä ei saa ylittää.”

21)

Muutetaan ryhmä 08.3.3 (Kuoret, päällysteet ja kuorrutukset lihaa varten) seuraavasti:

korvataan lisäainetta E 160b (annatto, biksiini, norbiksiini) koskeva kohta seuraavasti:

	”E 160b(i)	Annatto-biksiini	50	(94)
	E 160b(ii)	Annatto-norbiksiini	50	(94)”

ii)	lisätään alaviitteen 89 jälkeen alaviite 94 seuraavasti: ”(94) Kun lisäaineita E 160b(i) (annatto-biksiini) ja E 160b(ii) (annatto-norbiksiini) lisätään yhdessä, summaan sovelletaan korkeampaa yksittäistä enimmäismäärää, mutta yksittäisiä enimmäismääriä ei saa ylittää.”

22)

Muutetaan ryhmä 09.2 (Jalostettu kala ja jalostetut kalastustuotteet, myös nilviäiset ja äyriäiset) seuraavasti:

korvataan lisäainetta E 160b (annatto, biksiini, norbiksiini) koskeva kohta, johon liittyy rajoitus/poikkeus ”ainoastaan savustettu kala”, annatto-biksiiniä koskevalla uudella kohdalla, johon liittyy rajoitus/poikkeus ”ainoastaan savustettu kala”, ja annatto-norbiksiiniä koskevalla uudella kohdalla, johon liittyy rajoitus/poikkeus ”ainoastaan surimi ja vastaavat tuotteet sekä lohen korvaavat tuotteet”, seuraavasti:

”E 160b(i)	Annatto-biksiini	10	(94)	Ainoastaan savustettu kala.
E 160b(i)	Annatto-biksiini	30	(94)	Ainoastaan surimi ja vastaavat tuotteet sekä lohen korvaavat tuotteet.
E 160b(ii)	Annatto-norbiksiini	10	(94)	Ainoastaan savustettu kala.
E 160b(ii)	Annatto-norbiksiini	30	(94)	Ainoastaan surimi ja vastaavat tuotteet sekä lohen korvaavat tuotteet.”

ii)	lisätään alaviitteen 85 jälkeen alaviite 94 seuraavasti: ”(94) Kun lisäaineita E 160b(i) (annatto-biksiini) ja E 160b(ii) (annatto-norbiksiini) lisätään yhdessä, summaan sovelletaan korkeampaa yksittäistä enimmäismäärää, mutta yksittäisiä enimmäismääriä ei saa ylittää.”

23)

Muutetaan ryhmä 12.5 (Keitot ja liemet) seuraavasti:

lisätään III ryhmää (Värit, joihin sovelletaan yhdistettyä enimmäismäärää) koskevan kohdan jälkeen lisäaineita E 160b(i) (annatto-biksiini) ja E 160b(ii) (annatto-norbiksiini) koskevat uudet kohdat seuraavasti:

	”E 160b(i)	Annatto-biksiini	15	(94)
	E 160b(ii)	Annatto-norbiksiini	10	(94)”

ii)	lisätään alaviitteen 60 jälkeen alaviite 94 seuraavasti: ”(94) Kun lisäaineita E 160b(i) (annatto-biksiini) ja E 160b(ii) (annatto-norbiksiini) lisätään yhdessä, summaan sovelletaan korkeampaa yksittäistä enimmäismäärää, mutta yksittäisiä enimmäismääriä ei saa ylittää.”

24)

Muutetaan ryhmä 12.6 (Kastikkeet) seuraavasti:

lisätään lisäainetta E 110 (paraoranssi) koskevan kohdan jälkeen lisäaineita E 160b(i) (annatto-biksiini) ja E 160b(ii) (annatto-norbiksiini) koskevat uudet kohdat seuraavasti:

	”E 160b(i)	Annatto-biksiini	30	(94)	Myös pikkelsit, relissit ja chutney; paitsi tomaattipohjaiset kastikkeet.
	E 160b(ii)	Annatto-norbiksiini	30	(94)	Myös pikkelsit, relissit ja chutney; paitsi tomaattipohjaiset kastikkeet.”

ii)	lisätään alaviitteen 65 jälkeen alaviite 94 seuraavasti: ”(94) Kun lisäaineita E 160b(i) (annatto-biksiini) ja E 160b(ii) (annatto-norbiksiini) lisätään yhdessä, summaan sovelletaan korkeampaa yksittäistä enimmäismäärää, mutta yksittäisiä enimmäismääriä ei saa ylittää.”

25)

lisätään ryhmässä 14.1.4 (Maustetut juomat) lisäainetta E 124 (uuskokkiini) koskevan kohdan jälkeen lisäainetta E 160b(i) (annatto-biksiini) koskeva uusi kohta seuraavasti:

”E 160b(i)

Annatto-biksiini

20”

26)

Korvataan ryhmässä 14.2.6 (Tislatut alkoholijuomat sellaisina kuin ne määritellään asetuksessa (EY) N:o 110/2008) lisäainetta E 160b (annatto, biksiini, norbiksiini) koskeva kohta seuraavasti:

”E 160b(i)

Annatto-biksiini

Ainoastaan liköörit.”

27)

Korvataan ryhmässä 14.2.8 (Muut alkoholijuomat, myös alkoholijuomien ja alkoholittomien juomien sekä väkevien alkoholijuomien sekoitukset, joiden alkoholipitoisuus on alle 15 %) lisäainetta E 160b (annatto, biksiini, norbiksiini) koskeva kohta seuraavasti:

”E 160b(ii)

Annatto-norbiksiini

Ainoastaan alkoholijuomat, joiden alkoholipitoisuus on alle 15 %.”

28)

Muutetaan ryhmä 15.1 (Peruna-, vilja-, jauho- tai tärkkelyspohjaiset välipalat) seuraavasti:

korvataan lisäainetta E 160b (annatto, biksiini, norbiksiini) koskevat kaksi kohtaa seuraavasti:

	”E 160b(i)	Annatto-biksiini	20	(94)
	E 160b(ii)	Annatto-norbiksiini	20	(94)”

ii)	lisätään alaviitteen 71 jälkeen alaviite 94 seuraavasti: ”(94) Kun lisäaineita E 160b(i) (annatto-biksiini) ja E 160b(ii) (annatto-norbiksiini) lisätään yhdessä, summaan sovelletaan korkeampaa yksittäistä enimmäismäärää, mutta yksittäisiä enimmäismääriä ei saa ylittää.”

29)

Muutetaan ryhmä 15.2 (Jalostetut pähkinät) seuraavasti:

korvataan lisäainetta E 160b (annatto, biksiini, norbiksiini) koskeva kohta seuraavasti:

	”E 160b(i)	Annatto-biksiini	10	(94)
	E 160b(ii)	Annatto-norbiksiini	10	(94)”

ii)	lisätään alaviitteen 60 jälkeen alaviite 94 seuraavasti: ”(94) Kun lisäaineita E 160b(i) (annatto-biksiini) ja E 160b(ii) (annatto-norbiksiini) lisätään yhdessä, summaan sovelletaan korkeampaa yksittäistä enimmäismäärää, mutta yksittäisiä enimmäismääriä ei saa ylittää.”

30)

Muutetaan ryhmä 16 (Jälkiruoat lukuun ottamatta ryhmiin 1, 3 ja 4 kuuluvia tuotteita) seuraavasti:

korvataan lisäainetta E 160b (annatto, biksiini, norbiksiini) koskeva kohta seuraavasti:

	”E 160b(i)	Annatto-biksiini	15	(94)
	E 160b(ii)	Annatto-norbiksiini	7,5	(94)”

ii)	lisätään alaviitteen 74 jälkeen alaviite 94 seuraavasti: ”(94) Kun lisäaineita E 160b(i) (annatto-biksiini) ja E 160b(ii) (annatto-norbiksiini) lisätään yhdessä, summaan sovelletaan korkeampaa yksittäistä enimmäismäärää, mutta yksittäisiä enimmäismääriä ei saa ylittää.”

Korvataan asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteessä III olevassa 2 osassa kanta-ainetta E 900 (dimetyylipolysiloksaani) koskeva kohta seuraavasti:

”E 900

Dimetyylipolysiloksaani

200 mg/kg valmisteessa, 0,2 mg/l lopullisessa elintarvikkeessa

Värivalmisteet, jotka sisältävät seuraavia: E 160a karoteenit, E 160b(i) annatto-biksiini, E 160b(ii) annatto-norbiksiini, E 160c paprikauute, kapsantiini, kapsorubiini, E 160d lykopeeni ja E 160e beta-apo-8’-karotenaali.”

LIITE II

Korvataan asetuksen (EU) N:o 231/2012 liitteessä lisäainetta E 160b Annatto, biksiini, norbiksiini koskevat kohdat i) liuottimella uutetut biksiini ja norbiksiini, ii) alkalilla uutettu annatto ja iii) öljyllä uutettu annatto seuraavasti:

”E 160b(i) ANNATTO-BIKSIINI

LIUOTTIMELLA UUTETTU BIKSIINI

Synonyymit	Annatto B, Orlean, Terre orellana, L. Orange, CI Natural Orange 4
Määritelmä	Liuottimella uutettua biksiiniä saadaan uuttamalla annattopuun (Bixa orellana L.) siementen ulkokuorta yhdellä tai useammalla seuraavista elintarvikelaatuisista liuottimista: asetoni, metanoli, heksaani, etanoli, isopropyylialkoholi, etyyliasetaatti, alkyylialkoholi tai ylikriittinen hiilidioksidi. Tuloksena oleva valmiste voidaan happamoida, minkä jälkeen liuotin poistetaan ja valmiste kuivataan ja jauhetaan. Liuotinuutettu biksiini sisältää useita väriainesosia: tärkein värjäävä ainesosa on cis-biksiini ja vähäisempi värjäävä ainesosa on trans-biksiini; Myös biksiinin lämpöhajoamisessa syntyviä tuotteita saattaa esiintyä prosessoinnin seurauksena.
Väri-indeksinumero	75120
Einecs	230-248-7
Kemiallinen nimi	cis-Biksiini: Metyyli (9-cis)-hydrogeeni-6,6’-diapo-Ψ,Ψ-karoteenidioaatti
Kemiallinen kaava	cis-Biksiini: C25H30O4
Molekyylipaino	394,5
Pitoisuus	Vähintään 85 % väriainetta (biksiininä ilmaistuna) E1 % 1cm3 090 noin 487 nm:ssä tetrahydrofuraanissa ja asetonissa
Kuvaus	Väriltään tumman punertavanruskeasta punaviolettiin oleva jauhe.
Tunnistaminen
Liukoisuus	Ei liukene veteen, liukenee niukasti etanoliin
Spektrometria	Asetonissa olevan näytteen absorbanssimaksimit noin 425, 457 ja 487 nm:ssä
Puhtaus
Norbiksiini	Enintään 5 % väriaineiden kokonaismäärästä
Liuotinjäämät	Asetoni: Enintään 30 mg/kg Metanoli: Enintään 50 mg/kg Heksaani: Enintään 25 mg/kg
	Etanoli: Isopropyylialkoholi: Etyyliasetaatti:	Enintään 50 mg/kg, yksittäin tai yhteensä
Arseeni	Enintään 2 mg/kg
Lyijy	Enintään 1 mg/kg
Elohopea	Enintään 1 mg/kg
Kadmium	Enintään 0,5 mg/kg

II)

VESILIUOKSELLA PROSESSOITU BIKSIINI

Synonyymit	Annatto E, Orlean, Terre orellana, L. Orange, CI Natural Orange 4
Määritelmä	Vesiliuoksella prosessoitua biksiiniä valmistetaan uuttamalla annattopuun (Bixa orellana L.) siementen ulkokuorta hiomalla siemeniä kylmällä hieman emäksisellä vedellä. Tuloksena oleva valmiste hapatetaan biksiinin saostamiseksi, joka sitten suodatetaan, kuivataan ja jauhetaan. Vesiliuoksella käsitelty biksiini sisältää useita väriainesosia: tärkein värjäävä ainesosa on cis-biksiini ja vähäisempi värjäävä ainesosa on trans-biksiini; myös biksiinin lämpöhajoamisessa syntyviä tuotteita saattaa esiintyä prosessoinnin seurauksena.
Väri-indeksinumero	75120
Einecs	230-248-7
Kemiallinen nimi	cis-Biksiini: Metyyli (9-cis)-hydrogeeni-6,6’-diapo-Ψ,Ψ-karoteenidioaatti
Kemiallinen kaava	cis-Biksiini: C25H30O4
Molekyylipaino	394,5
Pitoisuus	Vähintään 25 % väriainetta (biksiininä ilmaistuna) E1 % 1cm3 090 noin 487 nm:ssä tetrahydrofuraanissa ja asetonissa
Kuvaus	Väriltään tumman punertavanruskeasta punaviolettiin oleva jauhe.
Tunnistaminen
Liukoisuus	Ei liukene veteen, liukenee niukasti etanoliin
Spektrometria	Asetonissa olevan näytteen absorbanssimaksimit noin 425, 457 ja 487 nm:ssä
Puhtaus
Norbiksiini	Enintään 7 % väriaineiden kokonaismäärästä
Arseeni	Enintään 2 mg/kg
Lyijy	Enintään 1 mg/kg
Elohopea	Enintään 1 mg/kg
Kadmium	Enintään 0,5 mg/kg

E 160b(i) ANNATTO-NORBIKSIINI

LIUOTTIMELLA UUTETTU NORBIKSIINI

Synonyymit	Annatto C, Orlean, Terre orellana, L. Orange, CI Natural Orange 4
Määritelmä	Liuottimella uutettua norbiksiiniä saadaan uuttamalla annattopuun (Bixa orellana L.) siementen ulkokuorta yhdellä tai useammalla seuraavista elintarvikelaatuisista liuottimista: asetoni, metanoli, heksaani, etanoli, isopropyylialkoholi, etyyliasetaatti, alkyylialkoholi tai ylikriittinen hiilidioksidi, mikä jälkeen liuotin poistetaan ja uute kiteytetään ja kuivataan. Emäksinen vesiliuos lisätään tuloksena olevaan jauheeseen, joka lämmitetään väriaineen hydrolysoimiseksi ja sen jälkeen jäähdytetään. Vesiliuos suodatetaan ja hapatetaan norbiksiinin saostamiseksi. Sakka suodatetaan, pestään, kuivataan ja jauhetaan rakeiseksi jauheeksi. Liuottimella uutettu norbiksiini sisältää useita väriainesosia: tärkein värjäävä ainesosa on cis-biksiini ja vähäisempi värjäävä ainesosa on trans-biksiini; myös norbiksiinin lämpöhajoamisessa syntyviä tuotteita saattaa esiintyä prosessoinnin seurauksena.
Väri-indeksinumero	75120
Einecs	208-810-8
Kemiallinen nimi	cis-Norbiksiini: 6,6’-Diapo-Ψ,Ψ-karoteenidiodihappo cis-Norbiksiinin dikaliumsuola: Dikalium-6,6’-diapo-Ψ,Ψ-karoteenidioaatti cis-Norbiksiinin dinatriumsuola: Dinatrium-6,6’-diapo-Ψ,Ψ-karoteenidioaatti
Kemiallinen kaava	cis-Norbiksiini: C24H28O4 cis-Norbiksiinin dikaliumsuola: C24H26K2O4 cis-Norbiksiinin dinatriumsuola: C24H26Na2O4
Molekyylipaino	380,5 (happo), 456,7 (dikaliumsuola), 424,5 (dinatriumsuola)
Pitoisuus	Vähintään 85 % väriainetta (norbiksiininä ilmaistuna) E1 % 1cm2 870 noin 482 nm:ssä 0,5-prosenttisessa kaliumhydroksidiliuoksessa
Kuvaus	Väriltään tumman punertavanruskeasta punaviolettiin oleva jauhe.
Tunnistaminen
Liukoisuus	Liukenee emäksiseen veteen, liukenee niukasti etanoliin
Spektrometria	0,5-prosenttisessa kaliumhydroksidiliuoksessa olevan näytteen absorbanssimaksimit noin 453 ja 482 nm:ssä
Puhtaus
Liuotinjäämät	Asetoni: Enintään 30 mg/kg Metanoli: Enintään 50 mg/kg Heksaani: Enintään 25 mg/kg
	Etanoli: Isopropyylialkoholi: Etyyliasetaatti:	Enintään 50 mg/kg, yksittäin tai yhteensä
Arseeni	Enintään 2 mg/kg
Lyijy	Enintään 1 mg/kg
Elohopea	Enintään 1 mg/kg
Kadmium	Enintään 0,5 mg/kg

III)

EMÄSPROSESSOITU NORBIKSIINI, HAPPOSAOSTETTU

Synonyymit	Annatto F, Orlean, Terre orellana, L. Orange, CI Natural Orange 4
Määritelmä	Emäsprosessoitua norbiksiinia (happosaostettu) valmistetaan uuttamalla annattopuun (Bixa orellana L.) siementen ulkokuorta hiomalla siemeniä emäksisellä vesiliuoksella. Biksiini hydrolysoidaan norbiksiiniksi kuumassa emäksisessä liuoksessa ja hapatetaan norbiksiinin saostamiseksi. Sakka suodatetaan, kuivataan ja jauhetaan rakeiseksi jauheeksi. Emäsprosessoitu norbiksiini sisältää useita väriainesosia: tärkein värjäävä ainesosa on cis-biksiini ja vähäisempi värjäävä ainesosa on trans-biksiini; myös biksiinin lämpöhajoamisessa syntyviä tuotteita saattaa esiintyä prosessoinnin seurauksena.
Väri-indeksinumero	75120
Einecs	208-810-8
Kemiallinen nimi	cis-Norbiksiini: 6,6’-Diapo-Ψ,Ψ-karoteenidiodihappo cis-Norbiksiinin dikaliumsuola: Dikalium-6,6’-diapo-Ψ,Ψ-karoteenidioaatti cis-Norbiksiinin dinatriumsuola: Dinatrium-6,6’-diapo-Ψ,Ψ-karoteenidioaatti
Kemiallinen kaava	cis-Norbiksiini: C24H28O4 cis-Norbiksiinin dikaliumsuola: C24H26K2O4 cis-Norbiksiinin dinatriumsuola: C24H26Na2O4
Molekyylipaino	380,5 (happo), 456,7 (dikaliumsuola), 424,5 (dinatriumsuola)
Pitoisuus	Vähintään 35 % väriainetta (norbiksiininä ilmaistuna) E1 % 1cm2 870 noin 482 nm:ssä 0,5-prosenttisessa kaliumhydroksidiliuoksessa
Kuvaus	Väriltään tumman punertavanruskeasta punaviolettiin oleva jauhe.
Tunnistaminen
Liukoisuus	Liukenee emäksiseen veteen, liukenee niukasti etanoliin
Spektrometria	0,5-prosenttisessa kaliumhydroksidiliuoksessa olevan näytteen absorbanssimaksimit noin 453 ja 482 nm:ssä
Puhtaus
Arseeni	Enintään 2 mg/kg
Lyijy	Enintään 1 mg/kg
Elohopea	Enintään 1 mg/kg
Kadmium	Enintään 0,5 mg/kg

II)

EMÄSPROSESSOITU NORBIKSIINI, EI-HAPPOSAOSTETTU

Synonyymit	Annatto G, Orlean, Terre orellana, L. Orange, CI Natural Orange 4
Määritelmä	Emäsprosessoitua norbiksiinia (ei-happosaostettua) valmistetaan uuttamalla annattopuun (Bixa orellana L.) siementen ulkokuorta hiomalla siemeniä emäksisellä vesiliuoksella. Biksiini hydrolysoidaan norbiksiiniksi kuumassa emäksisessä liuoksessa. Sakka suodatetaan, kuivataan ja jauhetaan rakeiseksi jauheeksi. Uutteet sisältävät pääasiassa norbiksiinin kalium- tai natriumsuolaa tärkeimpänä väriaineena. Emäsprosessoitu norbiksiini (ei-happosaostettu) sisältää useita väriainesosia: tärkein värjäävä ainesosa on cis-biksiini ja vähäisempi värjäävä ainesosa on trans-biksiini; myös norbiksiinin lämpöhajoamisessa syntyviä tuotteita saattaa esiintyä prosessoinnin seurauksena.
Väri-indeksinumero	75120
Einecs	208-810-8
Kemiallinen nimi	cis-Norbiksiini: 6,6’-Diapo-Ψ,Ψ-karoteenidiodihappo cis-Norbiksiinin dikaliumsuola: Dikalium-6,6’-diapo-Ψ,Ψ-karoteenidioaatti cis-Norbiksiinin dinatriumsuola: Dinatrium-6,6’-diapo-Ψ,Ψ-karoteenidioaatti
Kemiallinen kaava	cis-Norbiksiini: C24H28O4 cis-Norbiksiinin dikaliumsuola: C24H26K2O4 cis-Norbiksiinin dinatriumsuola: C24H26Na2O4
Molekyylipaino	380,5 (happo), 456,7 (dikaliumsuola), 424,5 (dinatriumsuola)
Pitoisuus	Vähintään 15 % väriainetta (norbiksiininä ilmaistuna) E1 % 1cm2 870 noin 482 nm:ssä 0,5-prosenttisessa kaliumhydroksidiliuoksessa
Kuvaus	Väriltään tumman punertavanruskeasta punaviolettiin oleva jauhe.
Tunnistaminen
Liukoisuus	Liukenee emäksiseen veteen, liukenee niukasti etanoliin
Spektrometria	0,5-prosenttisessa kaliumhydroksidiliuoksessa olevan näytteen absorbanssimaksimit noin 453 ja 482 nm:ssä
Puhtaus
Arseeni	Enintään 2 mg/kg
Lyijy	Enintään 1 mg/kg
Elohopea	Enintään 1 mg/kg
Kadmium	Enintään 0,5 mg/kg”

12.6.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

L 184/43

KOMISSION ASETUS (EU) 2020/772,

annettu 11 päivänä kesäkuuta 2020,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteiden I, VII ja VIII muuttamisesta vuohien ja uhanalaisten rotujen tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden hävittämistoimenpiteiden osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon tiettyjen tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden ehkäisyä, valvontaa ja hävittämistä koskevista säännöistä 22 päivänä toukokuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 999/2001 (1), ja erityisesti sen 23 artiklan ensimmäisen kohdan ja 23 a artiklan m alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksessa (EY) N:o 999/2001 vahvistetaan eläinten tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden, jäljempänä ’TSE’, ehkäisyä, valvontaa ja hävittämistä koskevat säännöt.

(2)

Kyseisen asetuksen liitteessä VII olevassa B luvussa vahvistetaan toimenpiteet, jotka on toteutettava sen jälkeen, kun TSE:n esiintyminen naudoissa, lampaissa ja vuohissa on vahvistettu. Jos lampaassa tai vuohessa on vahvistettu klassinen scrapie-tapaus, tilaan on sovellettava jonkin liitteessä VII olevan B luvun 2.2.2 kohdassa esitettyjen kolmen vaihtoehdon edellytyksiä.

(3)	Vaihtoehto 2 edellyttää tilan kaikkien lampaiden ja vuohien lopettamista ja täydellistä hävittämistä lukuun ottamatta lampaita, joiden prioniproteiinin genotyyppi on resistentti klassiselle scrapielle.

(4)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ’EFSA’, antoi 5 päivänä heinäkuuta 2017 tieteellisen lausunnon (2) vuohien geneettisestä TSE-resistenssistä. EFSAn lausunnon mukaan kenttä- ja kokeelliset tiedot ovat riittävän vankat sen päättelemiseksi, että K222-, D146- ja S146-alleellit antavat geneettisen resistenssin EU:n vuohipopulaatiossa luontaisesti esiintyviä klassisia scrapie-kantoja vastaan. EFSAn lausunnossa todetaan, että vuohikarjoissa esiintyvien klassisen scrapien taudinpurkausten hallinta voisi perustua geneettisesti resistenttien eläinten valintaan samalla tavoin kuin asetuksessa (EY) N:o 999/2001 tällä hetkellä vahvistetaan lampaiden osalta.

(5)

Sen vuoksi on aiheellista muuttaa asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä VII olevaa B lukua, jotta voidaan ottaa käyttöön mahdollisuus rajoittaa vuohien lopettaminen ja hävittäminen ainoastaan niihin eläimiin, jotka ovat alttiita klassiselle scrapielle. Jäsenvaltioiden olisi kussakin tapauksessa määritettävä taudin geneettisen resistenssin mukaisesti, mitkä eläimet olisi jätettävä lopettamatta ja hävittämättä.

(6)

EFSAn lausunnossa korostetaan, että vaikka resistenssijalostus voi olla tehokas väline vuohien klassisen scrapien torjumiseksi, kun otetaan huomioon näiden alleelien alhainen esiintyvyys useimmissa roduissa, suuri valintapaine todennäköisesti vaikuttaisi haitallisesti geneettiseen monimuotoisuuteen. Lausunnossa suositellaankin, että toimenpiteitä, joilla kohotetaan vuohipopulaation geneettistä resistenssiä, toteutetaan jäsenvaltiotasolla kyseessä olevan rodun mukaan (3). Siksi jäsenvaltioiden olisi voitava suunnitella jalostusohjelmansa sen mukaan, minkä verran niiden vuohipopulaatiossa esiintyy alleeleita, jotka antavat geneettisen resistenssin klassista scrapieta vastaan.

(7)	Jos vuohitilalla ilmenee scrapieta, jäsenvaltioiden olisi EFSAn antaman suosituksen mukaan päätettävä jalostusstrategian pohjalta toimenpiteistä, jotka olisi toteutettava geneettisen resistenssin kohottamiseksi kyseisen tilan vuohipopulaatiossa.

(8)

Neuvoston direktiivi 89/361/ETY (4) on kumottu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2016/1012 (5)1 päivästä marraskuuta 2018. Kyseisen asetuksen 2 artiklan 24 kohdassa vahvistetun määritelmän mukaan ’uhanalaisella rodulla’ tarkoitetaan paikallista rotua, jonka jokin jäsenvaltio on määrittänyt uhanalaiseksi, joka on geneettisesti sopeutunut yhteen tai useampaan perinteiseen tuotantojärjestelmään tai ympäristöön kyseisessä jäsenvaltiossa ja jonka uhanalaisuuden on tieteellisesti todentanut elin, jolla on tarvittava pätevyys ja osaaminen uhanalaisten rotujen alalla.

(9)

Sen vuoksi on aiheellista muuttaa asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä I olevaa 1 kohtaa sekä korvata kyseisen asetuksen liitteessä VII olevassa B luvussa ja liitteessä VIII olevassa A luvussa olevat viittaukset direktiiviin 89/361/ETY viittauksilla asetukseen (EU) 2016/1012 ja komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 807/2014 (6) 7 artiklan 2 ja 3 kohdassa vahvistettu ilmaisu ”kasvatuksesta luopumisen vuoksi uhanalainen paikallinen rotu” asetuksen (EU) 2016/1012 2 artiklan 24 kohdassa määritellyllä ilmaisulla ”uhanalainen rotu”.

(10)	Sen vuoksi asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteitä I, VII ja VIII olisi muutettava.

(11)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteet I, VII ja VIII tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 11 päivänä kesäkuuta 2020.

Komission puolesta

Ursula VON DER LEYEN

Puheenjohtaja

(1) EYVL L 147, 31.5.2001, s. 1.

(2) EFSA Journal 2017;15(8):4962.

(3) EFSA Journal 2017;15(8):4962, s. 4.

(4) Neuvoston direktiivi 89/361/ETY, annettu 30 päivänä toukokuuta 1989, puhdasrotuisista jalostuslampaista ja –vuohista

(EYVL L 153, 6.6.1989, s. 30).

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1012, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2016, puhdasrotuisten jalostuseläinten, risteytettyjen jalostussikojen ja niiden sukusolujen ja alkioiden jalostuksessa, kaupassa ja unioniin tulossa sovellettavista jalostus- ja polveutumisedellytyksistä ja asetuksen (EU) N:o 652/2014, neuvoston direktiivien 89/608/ETY ja 90/425/ETY muuttamisesta sekä tiettyjen eläinjalostusta koskevien säädösten kumoamisesta (”eläinjalostusasetus”) (EUVL L 171, 29.6.2016, s. 66).

(6) Komission delegoitu asetus (EU) N:o 807/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 täydentämisestä ja siirtymäsäännöksistä (EUVL L 227, 31.7.2014, s. 1).

LIITE

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteet I, VII ja VIII seuraavasti:

Muutetaan liitteessä I oleva 1 kohta seuraavasti:

korvataan johdantovirke seuraavasti:

”1.

Tässä asetuksessa sovelletaan seuraavia Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1069/2009 (*1), komission asetuksessa (EU) N:o 142/2011 (*2), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 178/2002 (*3), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 767/2009 (*4), neuvoston direktiivissä 2006/88/EY (*5) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/1012 (*6) vahvistettuja määritelmiä:”;

(*1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1069/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä sekä asetuksen (EY) N:o 1774/2002 kumoamisesta (sivutuoteasetus) (EUVL L 300, 14.11.2009, s. 1)."

(*2) Komission asetus (EU) N:o 142/2011, annettu 25 päivänä helmikuuta 2011, muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1069/2009 täytäntöönpanosta sekä neuvoston direktiivin 97/78/EY täytäntöönpanosta tiettyjen näytteiden ja tuotteiden osalta, jotka vapautetaan kyseisen direktiivin mukaisista eläinlääkärintarkastuksista rajatarkastusasemilla (EUVL L 54, 26.2.2011, s. 1)."

(*3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 178/2002, annettu 28 päivänä tammikuuta 2002, elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä (EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1)."

(*4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 767/2009, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, rehun markkinoille saattamisesta ja käytöstä, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1831/2003 muuttamisesta sekä neuvoston direktiivin 79/373/ETY, komission direktiivin 80/511/ETY, neuvoston direktiivien 82/471/ETY, 83/228/ETY, 93/74/ETY, 93/113/EY ja 96/25/EY ja komission päätöksen 2004/217/EY kumoamisesta (EUVL L 229, 1.9.2009, s. 1)."

(*5) Neuvoston direktiivi 2006/88/EY, annettu 24 päivänä lokakuuta 2006, vesiviljelyeläimiin ja niistä saataviin tuotteisiin sovellettavista eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista sekä vesieläinten tiettyjen tautien ehkäisemisestä ja torjunnasta (EUVL L 328, 24.11.2006, s. 14)."

(*6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1012, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2016, puhdasrotuisten jalostuseläinten, risteytettyjen jalostussikojen ja niiden sukusolujen ja alkioiden jalostuksessa, kaupassa ja unioniin tulossa sovellettavista jalostus- ja polveutumisedellytyksistä ja asetuksen (EU) N:o 652/2014, neuvoston direktiivien 89/608/ETY ja 90/425/ETY muuttamisesta sekä tiettyjen eläinjalostusta koskevien säädösten kumoamisesta (”eläinjalostusasetus”) (EUVL L 171, 29.6.2016, s. 66).”;"

lisätään f alakohta seuraavasti:

”f)	”uhanalainen rotu”, asetuksen (EU) 2016/1012 2 artiklan 24 kohta.”;

Muutetaan liitteessä VII oleva B luku seuraavasti:

korvataan 2.2.2 kohdan johdantokappale seuraavasti:

”Jos BSE:n ja epätyypillisen scrapien esiintyminen voidaan sulkea pois liitteessä X olevan C luvun 3 osan 3.2 kohdassa vahvistetuilla laboratoriomenetelmillä ja -käytänteillä, tilaan on sovellettava a alakohdassa vahvistettuja edellytyksiä. Lisäksi tilaan on sovellettava tilasta vastaavan jäsenvaltion päätöksen nojalla joko b alakohdassa esitetyn vaihtoehdon 1 tai c alakohdassa esitetyn vaihtoehdon 2 tai d alakohdassa esitetyn vaihtoehdon 3 edellytyksiä. Jos tilalla on lampaista ja vuohista koostuva sekakarja, tilasta vastuussa oleva jäsenvaltio voi päättää soveltaa tilan lampaisiin yhden vaihtoehdon ja vuohiin toisen vaihtoehdon edellytyksiä:”

b)	korvataan 2.2.2 kohdan b alakohdan toiseksi viimeinen kappale seuraavasti: ”Edellä i ja ii alakohdassa mainittujen eläinten siirtäminen tilalta teurastamoon sallitaan.”

korvataan 2.2.2 kohdan c alakohta seuraavasti:

”c)

Vaihtoehto 2 – Vain alttiiden eläinten lopettaminen ja täydellinen hävittäminen

Määritetään kaikkien tilalla olevien lampaiden ja vuohien prioniproteiinin genotyyppi, lukuun ottamatta alle kolmen kuukauden ikäisiä karitsoja ja kilejä, edellyttäen, että ne teurastetaan ihmisravinnoksi viimeistään kolmen kuukauden ikäisinä.

Lopetetaan ja hävitetään täydellisesti viipymättä kaikki 1 kohdan b alakohdan toisessa ja kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitetussa tutkimuksessa tunnistetut lampaat ja/tai vuohet sekä alkiot ja munasolut, lukuun ottamatta

—	ARR/ARR-genotyypin jalostuspässejä,

—	jalostusuuhia, joilla on vähintään yksi ARR-alleeli mutta ei yhtään VRQ-alleelia, ja, mikäli tällaiset jalostusuuhet ovat tiineinä tutkimuksen aikana, myöhemmin syntyviä karitsoja, jos niiden genotyyppi on tämän alakohdan vaatimusten mukainen,

—	lampaita, joilla on vähintään yksi ARR-alleeli ja jotka on tarkoitettu yksinomaan ihmisravinnoksi,

—	vuohia, joilla on vähintään yksi seuraavista alleeleista: K222, D146 tai S146,

—	jos tilasta vastaava jäsenvaltio niin päättää, alle kolmen kuukauden ikäisiä karitsoja ja kilejä, edellyttäen että ne teurastetaan ihmisravinnoksi viimeistään kolmen kuukauden ikäisinä.

Yli 18 kuukauden ikäiset eläimet, jotka on lopetettu hävitettäviksi, on testattava liitteessä III olevan A luvun II osan 5 kohdan mukaisesti TSE:n toteamiseksi liitteessä X olevan C luvun 3 osan 3.2 kohdassa vahvistettujen laboratoriomenetelmien ja -käytäntöjen mukaisesti.

Poiketen siitä, mitä vaihtoehdon 2 ensimmäisen ja toisen kappaleen edellytyksissä esitetään, jäsenvaltiot voivat sen sijaan päättää toteuttaa i, ii tai iii alakohdassa luetellut toimenpiteet:

vaihtoehdon 2 toisessa kohdassa tarkoitettujen eläinten lopettamisen ja lopullisen hävittämisen sijaan teurastaa ne ihmisravinnoksi edellyttäen, että

—	eläimet teurastetaan ihmisravinnoksi tilasta vastaavan jäsenvaltion alueella;

—	kaikki yli 18 kuukauden ikäiset ihmisravinnoksi teurastettavat eläimet on testattava TSE:n toteamiseksi liitteessä X olevan C luvun 3 osan 3.2 kohdassa vahvistettujen laboratoriomenetelmien ja -käytänteiden mukaisesti.

ii)

lykätä vaihtoehdon 2 toisessa kohdassa tarkoitettujen eläinten genotyypin määritystä ja sen jälkeistä lopettamista ja täydellistä hävittämistä tai ihmisravinnoksi teurastamista enintään kolmella kuukaudella. Tätä poikkeusta voidaan soveltaa tilanteissa, joissa indeksitapaus todetaan lähellä poikimisajan alkua, edellyttäen, että uuhet ja/tai kutut ja niiden vastasyntyneet karitsat ja/tai kilit pidetään erillään muiden tilojen lampaista ja/tai vuohista koko tämän ajanjakson.

iii)

lykätä vaihtoehdon 2 toisessa kohdassa tarkoitettujen eläinten lopettamista ja täydellistä hävittämistä tai ihmisravinnoksi teurastamista enintään kolmella vuodella indeksitapauksen toteamispäivästä lähtien lammas- tai vuohikarjoissa ja tiloilla, joilla lampaita ja vuohia pidetään yhdessä. Tässä kohdassa säädettyä poikkeusta sovelletaan vain tapauksiin, joissa tilasta vastaava jäsenvaltio katsoo, että epidemiologista tilannetta ei voida hoitaa lopettamatta asianomaisia eläimiä mutta että tätä ei voida tehdä välittömästi tilan lammaspopulaation alhaisen resistenssin ja muiden näkökohtien, myös taloudellisten tekijöiden, vuoksi. Muut kuin ARR/ARR-genotyyppiä olevat jalostuspässit on lopetettava tai kastroitava viipymättä. On toteutettava kaikki mahdolliset toimenpiteet tilan lammas- ja/tai vuohipopulaation geneettisen resistenssin kohottamiseksi, mukaan luettuna uuhien perusteltu jalostus ja teurastus ARR-alleelin esiintyvyyden lisäämiseksi ja VRQ-alleelin poistamiseksi sekä sellaisten pukkien jalostaminen, joilla on K222-, D146- tai S146-alleeleja. Tilasta vastaavan jäsenvaltion on varmistettava, että lykkäämisjakson lopussa lopetettavien eläinten lukumäärä ei ole suurempi kuin välittömästi sen jälkeen, kun indeksitapaus todettiin. Jos sovelletaan tässä kohdassa säädettyä poikkeusta, 4 kohdassa vahvistettuja toimenpiteitä sovelletaan tilaan siihen asti, kunnes vaihtoehdon 2 toisessa kohdassa tarkoitetut eläimet hävitetään täydellisesti tai teurastetaan ihmisravinnoksi, minkä jälkeen sovelletaan 3 kohdassa vahvistettuja rajoituksia.

Vaihtoehdon 2 toisessa kohdassa tarkoitettujen eläinten lopettamisen ja täydellisen hävittämisen tai ihmisravinnoksi teurastamisen jälkeen tilaan on sovellettava 3 kohdassa vahvistettuja edellytyksiä.”;

korvataan 2.2.2 kohdan d alakohta seuraavasti:

”d)

Vaihtoehto 3 – Ei pakollista eläinten lopettamista ja täydellistä hävittämistä

Jäsenvaltio voi päättää olla lopettamatta ja hävittämättä täydellisesti 1 kohdan b alakohdan toisessa ja kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitetussa tutkimuksessa yksilöityjä eläimiä, jos vähintään yksi seuraavissa neljässä luetelmakohdassa esitetyistä perusteista täyttyy:

—	on vaikea hankkia korvaavia urospuolisia lampaita, jotka ovat ARR/ARR-genotyyppiä, ja naaraspuolisia lampaita, joilla on vähintään yksi ARR-alleeli mutta ei yhtään VRQ-alleelia, tai vuohia, joilla on vähintään yksi seuraavista alleeleista: K222, D146 tai S146,

—	ARR-alleelin esiintyvyys lammasrodussa tai tilalla taikka K222-, D146- tai S146-alleelien esiintyvyys vuohirodussa tai tilalla on alhainen,

—	sitä pidetään tarpeellisena sukusiitoksen välttämiseksi,

—	jäsenvaltio pitää sitä tarpeellisena otettuaan aiheellisesti huomioon kaikki epidemiologiset tekijät.

Kaikkien lampaiden ja vuohien, enintään 50 eläimeen saakka kumpaakin lajia, prioniproteiinin genotyyppi on määritettävä kolmen kuukauden kuluessa klassisen scrapien indeksitapauksen vahvistamispäivästä alkaen.

Jos vaihtoehtoa 3 soveltavalla tilalla havaitaan uusia klassisen scrapien tapauksia, jäsenvaltion on arvioitava uudelleen vaihtoehdon 3 soveltamispäätöksen perusteena olevien syiden ja perusteiden relevanssi. Jos tullaan siihen tulokseen, että vaihtoehdon 3 soveltaminen ei takaa taudinpurkauksen asianmukaista valvontaa, jäsenvaltion on ryhdyttävä soveltamaan tilalla vaihtoehdon 3 sijaan joko vaihtoehtoa 1 tai 2, jotka vahvistetaan b ja c alakohdassa.

Tilaan, jolla on päätetty soveltaa vaihtoehtoa 3, on sovellettava välittömästi 4 kohdassa vahvistettuja edellytyksiä.

Jäsenvaltioiden, jotka sallivat vaihtoehtoon 3 turvautumisen klassisen scrapien taudinpurkausten hallinnassa, on pidettävä kirjaa kunkin soveltamispäätöksen perusteena olevista syistä ja perusteista.”;

korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3.	Kaikkien 2.2.1 kohdan, 2.2.2 kohdan b alakohdan tai 2.2.2 kohdan c alakohdan mukaisesti tilalla yksilöityjen eläinten lopettamisen ja täydellisen hävittämisen tai ihmisravinnoksi teurastamisen jälkeen sovelletaan seuraavia rajoituksia:

3.1

Tilalla on sovellettava tehostettua TSE-seurantamenettelyä. Tähän kuuluu testaus TSE:n toteamiseksi yli 18 kuukauden ikäisissä eläimissä, jotka ovat kuolleet tai jotka on lopetettu tilalla mutta joita ei lopetettu taudinhävittämiskampanjan puitteissa. Lampaita, jotka ovat ARR/ARR-genotyyppiä, ja vuohia, joilla on vähintään yksi K222-, D146- tai S146-alleeli, ei tarvitse testata. Testaus on suoritettava liitteessä X olevan C luvun 3 osan 3.2 kohdassa vahvistettujen laboratoriomenetelmien ja -käytänteiden mukaisesti.

3.2

Tilalle saa tuoda ainoastaan seuraavia eläimiä:

—	ARR/ARR-genotyypin urospuolisia lampaita,

—	naaraspuolisia lampaita, joilla on vähintään yksi ARR-alleeli mutta ei yhtään VRQ-alleelia,

—	vuohia, edellyttäen, että kaikki eläintilat on puhdistettu ja desinfioitu perusteellisesti karjan hävittämisen jälkeen.

3.3

Tilalla saa käyttää ainoastaan seuraavanlaisia jalostuspässejä, jalostuspukkeja ja lampaiden ja vuohien sukusoluja ja alkioita:

—	ARR/ARR-genotyypin urospuolisia lampaita,

—	ARR/ARR-genotyypin pässien siemennestettä,

—	alkioita, joissa on vähintään yksi ARR-alleeli mutta ei yhtään VRQ-alleelia,

—	jalostuspukkeja ja vuohen sukusoluja ja alkioita, sellaisina kuin ne määritellään jäsenvaltion päättämissä toimenpiteissä, joilla kohotetaan tilan vuohipopulaation geneettistä resistenssiä.

3.4

Eläinten siirtäminen tilalta on sallittava joko hävittämistä varten tai seuraavin edellytyksin:

seuraavat eläimet voidaan siirtää tilalta kaikkia tarkoituksia varten, myös jalostukseen:

—	ARR/ARR-genotyypin lampaat;

—

uuhet, joilla on yksi ARR-alleeli mutta ei yhtään VRQ-alleelia, edellyttäen, että ne siirretään muille tiloille, joilla sovelletaan rajoitusta 2.2.2 kohdan b alakohdan (vaihtoehto 1), 2.2.2 kohdan c alakohdan (vaihtoehto 2) tai 2.2.2 kohdan d alakohdan (vaihtoehto 3) mukaisesti toteutettujen toimenpiteiden johdosta;

—	vuohet, joilla on vähintään yksi seuraavista alleeleista: K222, D146 tai S146;

—	vuohet, edellyttäen, että ne siirretään muille tiloille, joilla sovelletaan rajoitusta 2.2.2 kohdan b alakohdan (vaihtoehto 1), 2.2.2 kohdan c alakohdan (vaihtoehto 2) tai 2.2.2 kohdan d alakohdan (vaihtoehto 3) mukaisesti toteutettujen toimenpiteiden johdosta;

seuraavat eläimet voidaan siirtää tilalta suoraan ihmisravinnoksi teurastamista varten:

—	lampaat, joilla on vähintään yksi ARR-alleeli;

—

vuohet;

—	jäsenvaltion päätöksen mukaan karitsat ja kilit, jotka ovat alle 3 kk:n ikäisiä teurastuspäivänä;

—	kaikki eläimet, jos jäsenvaltio on päättänyt soveltaa 2.2.2 kohdan b alakohdan i alakohdassa ja 2.2.2 kohdan c alakohdan i alakohdassa vahvistettuja poikkeuksia;

jos jäsenvaltio niin päättää, karitsoja ja kilejä voidaan siirtää yhdelle muulle jäsenvaltion alueella sijaitsevalle tilalle yksinomaan teurastusta varten lihotettaviksi, kunhan seuraavia edellytyksiä noudatetaan:

—	määränpäänä olevalla tilalla ei ole muita lampaita tai vuohia kuin niitä, joita pidetään teurastusta varten lihotettavina;

—	lihotuskauden päätyttyä hävittämistoimenpiteiden kohteena olevilta tiloilta tulevat karitsat ja kilit kuljetetaan suoraan teurastamoon, joka sijaitsee saman jäsenvaltion alueella, teurastettaviksi viimeistään kun ne ovat 12 kk:n ikäisiä.

3.5

Tilaan sovelletaan edelleen 3.1–3.4 kohdassa vahvistettuja rajoituksia

a)	kunnes kaikki tilalla olevat lampaat on luokiteltu ARR/ARR-genotyypiksi, edellyttäen, että tilalla ei pidetä vuohia; tai

b)	kunnes kaikilla tilalla olevilla vuohilla on vähintään yksi K222-, D146- tai S146-alleeli, edellyttäen, että tilalla ei pidetä lampaita; tai

c)	kunnes kaikki tilalla olevat lampaat on luokiteltu ARR/ARR-genotyypiksi ja kaikilla tilalla olevilla vuohilla on vähintään yksi K222-, D146- tai S146-alleeli; tai

kahden vuoden ajan siitä päivästä, jona kaikki 2.2.1 kohdassa, 2.2.2 kohdan b alakohdassa tai 2.2.2 kohdan c alakohdassa tarkoitetut toimenpiteet on saatettu päätökseen, edellyttäen, että tämän kahden vuoden aikana ei havaita muita TSE-tapauksia kuin epätyypillinen scrapie. Jos tämän kahden vuoden aikana vahvistetaan epätyypillisen scrapien tapaus, tilaan on sovellettava myös 2.2.3 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä.”;

korvataan 4 kohta seuraavasti:

”4.	Sen jälkeen kun on päätetty soveltaa 2.2.2 kohdan d alakohdassa mainittua vaihtoehtoa 3 tai 2.2.2 kohdan c alakohdan iii alakohdassa mainittua poikkeusta, tilaan sovelletaan välittömästi seuraavia toimenpiteitä:

4.1

Tilalla on sovellettava tehostettua TSE-seurantamenttelyä. Tähän on sisällyttävä testaus TSE:n toteamiseksi yli 18 kuukauden ikäisissä eläimissä, jotka

—	on teurastettu ihmisravinnoksi;

—	ovat kuolleet tai jotka on lopetettu tilalla mutta joita ei lopetettu taudinhävittämiskampanjan puitteissa.

Lampaita, jotka ovat ARR/ARR-genotyyppiä, ja vuohia, joilla on vähintään yksi K222-, D146- tai S146-alleeli, ei tarvitse testata. Testaus on suoritettava liitteessä X olevan C luvun 3 osan 3.2 kohdassa vahvistettujen laboratoriomenetelmien ja -käytänteiden mukaisesti.

4.2

On sovellettava 3.2 ja 3.3 kohdassa vahvistettuja edellytyksiä.

Poiketen siitä, mitä 3.2 ja 3.3 kohdassa todetaan, jäsenvaltio voi kuitenkin sallia, että tilalle saa tuoda ja tilalla saa käyttää

—	urospuolisia lampaita, joilla on vähintään yksi ARR-alleeli mutta ei yhtään VRQ-alleelia, sekä niiden siemennestettä, myös jalostukseen;

—	naaraspuolisia lampaita, joilla ei ole yhtään VRQ-alleelia;

—	alkioita, joissa ei ole yhtään VRQ-alleelia;

kunhan seuraavia edellytyksiä noudatetaan:

—	tilalla pidettävä eläinrotu on uhanalainen;

—	tilalla pidettävään eläinrotuun sovelletaan jalostusohjelmaa, jonka tarkoituksena on rodun säilyttäminen ja jota toteuttaa asetuksen (EU) 2016/1012 2 artiklan 5 kohdassa määritelty jalostusjärjestö tai kyseisen asetuksen 38 artiklan mukaisesti toimivaltainen viranomainen; ja

—	ARR-alleelin esiintyvyys kyseisessä rodussa on alhainen.

4.3

Eläinten siirtäminen tilalta on sallittu hävittämistä varten tai suoraan ihmisravinnoksi teurastamista varten tai seuraavin edellytyksin:

pässejä ja uuhia, jotka ovat ARR/ARR-genotyyppiä, ja vuohia, joilla on vähintään yksi K222-, D146- tai S146-alleeli, voidaan siirtää tilalta kaikkia tarkoituksia varten, myös jalostukseen, edellyttäen, että ne siirretään muille tiloille, joihin sovelletaan 2.2.2 kohdan c alakohdan (vaihtoehto 2) tai 2.2.2 kohdan d alakohdan (vaihtoehto 3) mukaisesti toteutettuja toimenpiteitä;

—	määränpäänä olevalla tilalla ei ole muita lampaita tai vuohia kuin niitä, joita pidetään teurastusta varten lihotettavina;

—	lihotuskauden päätyttyä karitsat ja kilit kuljetetaan suoraan saman jäsenvaltion alueella sijaitsevaan teurastamoon teurastettaviksi viimeistään 12 kuukauden ikäisinä.

4.4	Jäsenvaltion on varmistettava, että siemennestettä, alkioita ja munasoluja ei lähetetä tilalta.

4.5

Kaikkien tilan lampaiden ja vuohien yhteislaiduntaminen muilta tiloilta tulevien lampaiden ja vuohien kanssa on kiellettyä poikimiskauden aikana.

Muulloin kuin poikimiskaudella sovelletaan yhteislaiduntamisrajoituksia, jotka jäsenvaltio määrittelee ottaen aiheellisesti huomioon kaikki epidemiologiset tekijät.

4.6

Edellä 4.1–4.5 kohdassa asetettuja rajoituksia sovelletaan kahden vuoden ajan viimeisen muun TSE-tapauksen kuin epätyypillisen scrapien toteamisen jälkeen tiloilla, joilla on pantu täytäntöön 2.2.2 kohdan d alakohdassa mainittu vaihtoehto 3. Jos näiden kahden vuoden aikana vahvistetaan epätyypillisen scrapien tapaus, tilaan on sovellettava myös 2.2.3 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä.”;

Muutetaan liitteessä VIII olevan A luvun A jaksossa oleva 4.1 kohta seuraavasti:

korvataan a alakohdan iii alakohta seuraavasti:

”iii)

lampaiden tapauksessa oltava ARR/ARR-prioniproteiinin genotyyppiä ja vuohien tapauksessa niillä on oltava vähintään yksi K222-, D146- tai S146-alleeli, edellyttäen, että ne eivät tule tilalta, johon sovelletaan liitteessä VII olevan B luvun 3 ja 4 kohdassa vahvistettuja rajoituksia.”;

korvataan b alakohdan iii alakohta seuraavasti:

”iii)

lampaiden tapauksessa oltava ARR/ARR-prioniproteiinin genotyyppiä ja vuohien tapauksessa niillä on oltava vähintään yksi yksi K222-, D146- tai S146-alleeli, edellyttäen, että ne eivät tule tilalta, johon sovelletaan liitteessä VII olevan B luvun 3 ja 4 kohdassa vahvistettuja rajoituksia.”;

korvataan d alakohdan i, ii ja iii alakohta seuraavasti:

”i)	eläinrotu on uhanalainen;

ii)

eläimet on merkitty kyseisen rodun kantakirjaan lähettävässä jäsenvaltiossa. Kyseisen kantakirjan on laatinut ja sitä ylläpitää asetuksen (EU) 2016/1012 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti tunnustettu jalostusjärjestö tai kyseisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen kyseisen asetuksen 38 artiklan mukaisesti. Eläimet on merkittävä kyseisen rodun kantakirjaan myös määräjäsenvaltiossa. Myös kyseisen kantakirjan on laatinut ja sitä ylläpitää asetuksen (EU) 2016/1012 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti tunnustettu jalostusjärjestö tai kyseisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen kyseisen asetuksen 38 artiklan mukaisesti.

iii)	ii alakohdassa tarkoitetut jalostusjärjestöt tai toimivaltaiset viranomaiset toteuttavat lähettävässä jäsenvaltiossa ja määräjäsenvaltiossa jalostusohjelmaa, jonka tarkoituksena on asianomaisen rodun säilyttäminen;”;

korvataan d alakohdan v alakohdan ensimmäinen ja toinen alakohta seuraavasti:

”sen jälkeen, kun eläimet, jotka eivät täytä a tai b alakohdassa esitettyjä vaatimuksia, ovat saapuneet vastaanottajatilalle määräjäsenvaltiossa, kyseisen tilan kaikkien lampaiden ja vuohien siirtoja rajoitetaan liitteessä VII olevan B luvun 3.4 kohdan mukaisesti kolmen vuoden ajaksi. Jos määräjäsenvaltiolla on mitättömän alhainen klassisen scrapien riski tai hyväksytty kansallinen scrapievalvontaohjelma, tämä rajoitus säilytetään seitsemän vuoden ajan.

Poiketen siitä, mitä tämän alakohdan ensimmäisessä alakohdassa todetaan, tällaista rajoitusta unionin sisäiseen kauppaan tai eläinten siirtoihin jäsenvaltiossa ei sovelleta uhanalaiseen rotuun kuuluviin eläimiin, jotka on tarkoitettu tilalle, jolla kasvatetaan tätä uhanalaista rotua. Rotuun on sovellettava jalostusohjelmaa, jonka tarkoituksena on rodun säilyttäminen ja jota toteuttaa asetuksen (EU) 2016/1012 2 artiklan 5 kohdassa määritelty jalostusjärjestö tai toimivaltainen viranomainen kyseisen asetuksen 38 artiklan mukaisesti.”.

12.6.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

L 184/51

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2020/773,

annettu 11 päivänä kesäkuuta 2020,

eläinten terveyttä koskevista toimenpiteistä afrikkalaisen sikaruton torjumiseksi eräissä jäsenvaltioissa annetun täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteen muuttamisesta

(tiedoksiannettu numerolla C(2020) 4023)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon eläinlääkärintarkastuksista yhteisön sisäisessä kaupassa sisämarkkinoiden toteuttamista varten 11 päivänä joulukuuta 1989 annetun neuvoston direktiivin 89/662/ETY (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon eläinlääkärintarkastuksista unionin sisäisessä tiettyjen elävien eläinten ja tuotteiden kaupassa 26 päivänä kesäkuuta 1990 annetun neuvoston direktiivin 90/425/ETY (2) ja erityisesti sen 10 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden tuotantoon, jalostukseen, jakeluun ja yhteisön alueelle tuomiseen liittyvistä eläinten terveyttä koskevista säännöistä 16 päivänä joulukuuta 2002 annetun neuvoston direktiivin 2002/99/EY (3) ja erityisesti sen 4 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission täytäntöönpanopäätöksessä 2014/709/EU (4) säädetään eläinten terveyttä koskevista toimenpiteistä afrikkalaisen sikaruton torjumiseksi tietyissä jäsenvaltioissa, joissa on vahvistettu kyseisen taudin tapauksia kotieläiminä pidetyissä tai luonnonvaraisissa sioissa, jäljempänä ’asianomaiset jäsenvaltiot’. Kyseisen täytäntöönpanopäätöksen liitteessä olevissa I–IV osassa määritetään ja luetellaan asianomaisten jäsenvaltioiden tietyt alueet, jotka on eritelty taudin epidemiologiseen tilanteeseen perustuvan riskitason mukaan. Täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitettä on muutettu useita kertoja, jotta on voitu ottaa huomioon afrikkalaisen sikaruton epidemiologisessa tilanteessa unionissa tapahtuneet muutokset, jotka on huomioitava kyseisessä liitteessä. Täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitettä on viimeksi muutettu komission täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2020/662 (5) kyseisen taudin epidemiologisen tilanteen muututtua Belgiassa, Liettuassa, Unkarissa ja Puolassa.

(2)

Neuvoston direktiivissä 2002/60/EY (6) säädetään unionin vähimmäistoimenpiteistä afrikkalaisen sikaruton torjumiseksi. Erityisesti direktiivin 2002/60/EY 9 artiklassa säädetään suojavyöhykkeen ja valvontavyöhykkeen muodostamisesta, kun afrikkalaisen sikaruton esiintyminen tietyllä tilalla olevissa sioissa on virallisesti vahvistettu, ja kyseisen direktiivin 10 ja 11 artiklassa säädetään suoja- ja valvontavyöhykkeillä toteutettavista toimenpiteistä mainitun taudin leviämisen estämiseksi. Viimeaikaiset kokemukset ovat osoittaneet, että direktiivissä 2002/60/EY säädetyt toimenpiteet – ja erityisesti tartuntatilojen puhdistamista ja desinfiointia koskevat toimenpiteet sekä muut kyseisen taudin hävittämistä kotieläiminä pidettyjen sikojen kannasta koskevat toimenpiteet – ovat tehokkaita taudin leviämisen torjumisessa.

(3)

Täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/662 hyväksymisen jälkeen on ilmennyt uusia afrikkalaisen sikaruton tautitapauksia kotieläiminä pidetyissä ja luonnonvaraisissa sioissa Puolassa. Toisaalta kotieläiminä pidettyjen sikojen epidemiologinen tilanne tietyillä alueilla Puolassa on kohentunut kyseisen jäsenvaltion direktiivin 2002/60/EY mukaisesti toteuttamien toimenpiteiden ansiosta.

(4)

Kesäkuussa 2020 havaittiin yksi afrikkalaisen sikaruton taudinpurkaus kotieläiminä pidetyissä sioissa piirikunnassa Włodawa (powiat włodawski) Puolassa alueella, joka mainitaan tällä hetkellä täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteessä olevassa II osassa. Tämä afrikkalaisen sikaruton taudinpurkaus kotieläiminä pidetyissä sioissa merkitsee riskitason nousua, joka olisi otettava huomioon mainitussa liitteessä. Näin ollen kyseinen Puolan alue, jolla tämä äskettäinen afrikkalaisen sikaruton taudinpurkaus ilmeni, olisi nyt lueteltava täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteessä olevan II osan sijasta liitteessä olevassa III osassa.

(5)

Touko- ja kesäkuussa 2020 Puolassa havaittiin useita afrikkalaisen sikaruton tautitapauksia luonnonvaraisissa sioissa piirikunnissa Zielona Góra (powiat zielonogórski), Elbląg (powiat elbląski) ja Radom (powiat radomski) alueilla, jotka mainitaan täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteessä olevassa II osassa ja jotka sijaitsevat lähellä alueita, jotka mainitaan kyseisessä liitteessä olevassa I osassa. Nämä afrikkalaisen sikaruton tautitapaukset luonnonvaraisissa sioissa merkitsevät riskitason nousua, joka olisi otettava huomioon mainitussa liitteessä. Näin ollen ne Puolassa sijaitsevat alueet, jotka tällä hetkellä luetellaan täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteessä olevassa I osassa ja jotka sijaitsevat niiden II osassa lueteltujen alueiden välittömässä läheisyydessä, joilla kyseiset afrikkalaisen sikaruton äskettäiset tapaukset ovat ilmenneet, olisi nyt lueteltava kyseisessä liitteessä olevan I osan sijasta liitteessä olevassa II osassa.

(6)

Näiden viimeaikaisten Puolassa kotieläiminä pidetyissä ja luonnonvaraisissa sioissa esiintyneiden afrikkalaisen sikaruton tapausten seurauksena ja ottaen huomioon nykyinen epidemiologinen tilanne unionissa kyseisen jäsenvaltion aluejakoa on arvioitu uudelleen ja päivitetty. Lisäksi käytössä olevia riskinhallintatoimenpiteitä on arvioitu uudelleen ja ne on saatettu ajan tasalle. Nämä muutokset olisi otettava huomioon täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteessä.

(7)

Kun lisäksi otetaan huomioon niiden toimenpiteiden tehokkuus, joita Puolassa toteutetaan direktiivin 2002/60/EY ja erityisesti sen 10 artiklan 4 kohdan b alakohdan ja 10 artiklan 5 kohdan mukaisesti ja jotka ovat maaeläinten terveyttä koskevassa Maailman eläintautijärjestön säännöstössä (7), jäljempänä ’OIE:n säännöstö’, mainittujen afrikkalaista sikaruttoa koskevien riskinhallintatoimenpiteiden mukaisia, tietyt piirikunnissa Mińsk (powiat miński), Bielsko (powiat bielski), Hajnówka (powiat hajnowski) ja Siemiatycze (powiat siemiatycki) Puolassa sijaitsevat alueet, jotka tällä hetkellä luetellaan täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteessä olevassa III osassa, olisi nyt sen sijaan lueteltava kyseisessä liitteessä olevassa II osassa, koska kolmen kuukauden ajanjakso tartuntatilojen lopullisen puhdistamisen ja desinfioinnin jälkeen on kulunut umpeen ja koska kyseisillä alueilla ei ole esiintynyt afrikkalaisen sikaruton taudinpurkauksia viimeksi kuluneiden kolmen kuukauden aikana OIE:n säännöstön mukaisesti.

(8)

Jotta voidaan ottaa huomioon afrikkalaisen sikaruton viimeaikainen epidemiologinen kehitys unionissa ja torjua ennakoivasti taudin leviämiseen liittyviä riskejä, olisi määritettävä riittävän suuret uudet korkean riskin alueet Puolan osalta ja sisällytettävä ne täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteessä olevassa I, II ja III osassa oleviin luetteloihin. Koska täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteessä olevassa III osassa luetellaan alueet, joilla epidemiologinen tilanne on hyvin dynaaminen ja vielä kehittyy, kyseisessä osassa lueteltuja alueita koskevissa muutoksissa olisi aina otettava huomioon vaikutukset ympäröiviin alueisiin, kuten tässä tapauksessa on tehty. Sen vuoksi kyseisessä liitteessä olevia I, II ja III osaa olisi muutettava.

(9)	Kun otetaan huomioon kriittinen epidemiologinen tilanne unionissa afrikkalaisen sikaruton leviämisen kannalta, on tärkeää, että täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteeseen tällä päätöksellä tehdyt muutokset tulevat voimaan mahdollisimman pian.

(10)	Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Korvataan täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liite tämän päätöksen liitteellä.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 11 päivänä kesäkuuta 2020.

Komission puolesta

Stella KYRIAKIDES

Komission jäsen

(1) EYVL L 395, 30.12.1989, s. 13.

(2) EYVL L 224, 18.8.1990, s. 29.

(3) EYVL L 18, 23.1.2003, s. 11.

(4) Komission täytäntöönpanopäätös 2014/709/EU, annettu 9 päivänä lokakuuta 2014, eläinten terveyttä koskevista toimenpiteistä afrikkalaisen sikaruton torjumiseksi eräissä jäsenvaltioissa ja täytäntöönpanopäätöksen 2014/178/EU kumoamisesta (EUVL L 295, 11.10.2014, s. 63).

(5) Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2020/662, annettu 15 päivänä toukokuuta 2020, eläinten terveyttä koskevista toimenpiteistä afrikkalaisen sikaruton torjumiseksi eräissä jäsenvaltioissa annetun täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteen muuttamisesta (EUVL L 155, 18.5.2020, s. 27).

(6) Neuvoston direktiivi 2002/60/EY, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2002, erityissäännöksistä afrikkalaisen sikaruton torjumiseksi ja direktiivin 92/119/ETY muuttamisesta Teschenin taudin ja afrikkalaisen sikaruton osalta (EYVL L 192, 20.7.2002, s. 27).

(7) https://www.oie.int/en/standard-setting/terrestrial-code/access-online/

LIITE

Korvataan täytäntönpanopäätöksen 2014/709/EU liite seuraavasti:

”LIITE

I OSA

1. Belgia

Seuraavat alueet Belgiassa:

dans la province de Luxembourg:

la zone est délimitée, dans le sens des aiguilles d’une montre, par:

Frontière avec la France,

Rue Mersinhat à Florenville,

La N818jusque son intersection avec la N83,

La N83 jusque son intersection avec la N884,

La N884 jusque son intersection avec la N824,

La N824 jusque son intersection avec Le Routeux,

Le Routeux,

Rue d’Orgéo,

Rue de la Vierre,

Rue du Bout-d’en-Bas,

Rue Sous l’Eglise,

Rue Notre-Dame,

Rue du Centre,

La N845 jusque son intersection avec la N85,

La N85 jusque son intersection avec la N40,

La N40 jusque son intersection avec la N802,

La N802 jusque son intersection avec la N825,

La N825 jusque son intersection avec la E25-E411,

La E25-E411jusque son intersection avec la N40,

N40: Burnaimont, Rue de Luxembourg, Rue Ranci, Rue de la Chapelle,

Rue du Tombois,

Rue Du Pierroy,

Rue Saint-Orban,

Rue Saint-Aubain,

Rue des Cottages,

Rue de Relune,

Rue de Rulune,

Route de l’Ermitage,

N87: Route de Habay,

Chemin des Ecoliers,

Le Routy,

Rue Burgknapp,

Rue de la Halte,

Rue du Centre,

Rue de l’Eglise,

Rue du Marquisat,

Rue de la Carrière,

Rue de la Lorraine,

Rue du Beynert,

Millewée,

Rue du Tram,

Millewée,

N4: Route de Bastogne, Avenue de Longwy, Route de Luxembourg,

Frontière avec le Grand-Duché de Luxembourg,

Frontière avec la France, jusque son intersection avec la Rue Mersinhat à Florenville.

2. Viro

Seuraavat alueet Virossa:

—	Hiiu maakond.

3. Unkari

Seuraavat alueet Unkarissa:

—

Békés megye 950950, 950960, 950970, 951950, 952050, 952750, 952850, 952950, 953050, 953150, 953650, 953660, 953750, 953850, 953960, 954250, 954260, 954350, 954450, 954550, 954650, 954750, 954850, 954860, 954950, 955050, 955150, 955250, 955260, 955270, 955350, 955450, 955510, 955650, 955750, 955760, 955850, 955950, 956050, 956060, 956150 és 956160 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe,

—	Bács-Kiskun megye 600150, 600850, 601550, 601650, 601660, 601750, 601850, 601950, 602050, 603250, 603750 és 603850 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe,

—	Budapest 1 kódszámú, vadgazdálkodási tevékenységre nem alkalmas területe,

—	Csongrád megye 800150, 800160, 800250, 802220, 802260, 802310 és 802450 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe,

—

Fejér megye 400150, 400250, 400351, 400352, 400450, 400550, 401150, 401250, 401350, 402050, 402350, 402360, 402850, 402950, 403050, 403250, 403350, 403450, 403550, 403650, 403750, 403950, 403960, 403970, 404570, 404650, 404750, 404850, 404950, 404960, 405050, 405750, 405850, 405950, 406050, 406150, 406550, 406650 és 406750 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe,

—	Jász-Nagykun-Szolnok megye 750150, 750160, 750260, 750350, 750450, 750460, 754450, 754550, 754560, 754570, 754650, 754750, 754950, 755050, 755150, 755250, 755350 és 755450 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe,

—	Komárom-Esztergom megye 250850, 250950, 251050, 251150, 251360, 251450, 251550, 251650, 251750, 251850, 251950, 252050, 252150, 252250, 252550, 252650 és 253550 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe,

—	Nógrád megye 553250, 553260, 553350, 553750, 553850 és 553910 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe,

—

Pest megye 570150, 570250, 570350, 570450, 570550, 570650, 570750, 570850, 571050, 571150, 571250, 571350, 571550, 571610, 571750, 571760, 572150, 572250, 572350, 572550, 572650, 572750, 572850, 572950, 573150, 573250, 573260, 573350, 573360, 573450, 573850, 573950, 573960, 574050, 574150, 574350, 574360, 574550, 574650, 574750, 574850, 574860, 574950, 575050,575150, 575250, 575350, 575550, 575650, 575750, 575850, 575950, 576050, 576150, 576250, 576350, 576450, 576650, 576750, 576850, 576950, 577050, 577150, 577350, 577450, 577650, 577850, 577950, 578050, 578150, 578250, 578350, 578360, 578450, 578550, 578560, 578650, 578850, 578950, 579050, 579150, 579250, 579350, 579450, 579460, 579550, 579650, 579750, 580050, 580250 és 580450 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe.

4. Latvia

Seuraavat alueet Latviassa:

—	Pāvilostas novads,

—	Stopiņu novada daļa, kas atrodas uz rietumiem no autoceļa V36, P4 un P5, Acones ielas, Dauguļupes ielas un Dauguļupītes,

—	Ventspils novada Jūrkalnes pagasts,

—	Grobiņas novads,

—	Rucavas novada Dunikas pagasts.

5. Liettua

Seuraavat alueet Liettuassa:

—	Klaipėdos rajono savivaldybės: Agluonėnų, Priekulės, Veiviržėnų, Judrėnų, Endriejavo ir Vėžaičių seniūnijos,

—	Kretingos rajono savivaldybės: Imbarės, Kartenos ir Kūlupėnų seniūnijos,

—	Plungės rajono savivaldybės: Kulių, Nausodžio, Plungės miesto ir Šateikių seniūnijos,

—	Skuodo rajono savivaldybės: Lenkimų, Mosėdžio, Skuodo, Skuodo miestoseniūnijos.

6. Puola

Seuraavat alueet Puolassa:

w województwie warmińsko-mazurskim:

gminy Wielbark i Rozogi w powiecie szczycieńskim,

gminy Janowiec Kościelny, Janowo i Kozłowo w powiecie nidzickim,

powiat działdowski,

gminy Dąbrówno, Grunwald i Ostróda z miastem Ostróda w powiecie ostródzkim,

gminy Kisielice, Susz, Iława z miastem Iława, Lubawa z miastem Lubawa, w powiecie iławskim,

w województwie podlaskim:

gminy Kulesze Kościelne, Wysokie Mazowieckie z miastem Wysokie Mazowieckie, Czyżew w powiecie wysokomazowieckim,

gminy Miastkowo, Nowogród, Śniadowo i Zbójna w powiecie łomżyńskim,

powiat zambrowski,

w województwie mazowieckim:

powiat ostrołęcki,

powiat miejski Ostrołęka,

gminy Bielsk, Brudzeń Duży, Drobin, Gąbin, Łąck, Nowy Duninów, Radzanowo, Słupno i Stara Biała w powiecie płockim,

powiat miejski Płock,

powiat sierpecki,

powiat żuromiński,

gminy Andrzejewo, Brok, Małkinia Górna, Stary Lubotyń, Szulborze Wielkie, Wąsewo, Zaręby Kościelne i Ostrów Mazowiecka z miastem Ostrów Mazowiecka w powiecie ostrowskim,

gminy Dzierzgowo, Lipowiec Kościelny, miasto Mława, Radzanów, Szreńsk, Szydłowo i Wieczfnia Kościelna, w powiecie mławskim,

powiat przasnyski,

powiat makowski,

gminy Gzy, Obryte, Zatory, Pułtusk i część gminy Winnica położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę łączącą miejscowości Bielany, Winnica i Pokrzywnica w powiecie pułtuskim,

gminy Brańszczyk, Długosiodło, Rząśnik, Wyszków, Zabrodzie i część gminy Somianka położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 62 w powiecie wyszkowskim,

gminy Kowala, Wierzbica, część gminy Wolanów położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 12 w powiecie radomskim,

powiat miejski Radom,

powiat szydłowiecki,

powiat gostyniński,

w województwie podkarpackim:

gmina Wielkie Oczy w powiecie lubaczowskim,

gminy Laszki, Radymno z miastem Radymno, część gminy Wiązownica położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 867 i gmina wiejska Jarosław w powiecie jarosławskim,

gminy Przeworsk z miastem Przeworsk, Gać Jawornik Polski, Kańczuga, Tryńcza i Zarzecze w powiecie przeworskim,

powiat łańcucki,

gminy Trzebownisko, Głogów Małopolski i część gminy Sokołów Małopolski położona na południe od linii wyznaczonej przez droge nr 875 w powiecie rzeszowskim,

gminy Dzikowiec, Kolbuszowa, Niwiska i Raniżów w powiecie kolbuszowskim,

gminy Borowa, Czermin, Gawłuszowice, Mielec z miastem Mielec, Padew Narodowa, Przecław, Tuszów Narodowy w powiecie mieleckim,

w województwie świętokrzyskim:

powiat opatowski,

powiat sandomierski,

gminy Bogoria, Łubnice, Oleśnica, Osiek, Połaniec, Rytwiany i Staszów w powiecie staszowskim,

gmina Skarżysko Kościelne w powiecie skarżyskim,

gmina Wąchock, część gminy Brody położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 9 oraz na południowy – zachód od linii wyznaczonej przez drogi: nr 0618T biegącą od północnej granicy gminy do skrzyżowania w miejscowości Lipie, drogę biegnącą od miejscowości Lipie do wschodniej granicy gminy oraz na północ od drogi nr 42 i część gminy Mirzec położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 744 biegnącą od południowej granicy gminy do miejscowości Tychów Stary a następnie przez drogę nr 0566T biegnącą od miejscowości Tychów Stary w kierunku północno – wschodnim do granicy gminy w powiecie starachowickim,

powiat ostrowiecki,

gminy Gowarczów, Końskie i Stąporków w powiecie koneckim,

w województwie łódzkim:

gminy Łyszkowice, Kocierzew Południowy, Kiernozia, Chąśno, Nieborów, część gminy wiejskiej Łowicz położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 92 biegnącej od granicy miasta Łowicz do zachodniej granicy gminy oraz część gminy wiejskiej Łowicz położona na wschód od granicy miasta Łowicz i na północ od granicy gminy Nieborów w powiecie łowickim,

gminy Biała Rawska, Cielądz, Rawa Mazowiecka z miastem Rawa Mazowiecka i Regnów w powiecie rawskim,

powiat skierniewicki,

powiat miejski Skierniewice,

gminy Białaczów, Mniszków, Paradyż, Sławno i Żarnów w powiecie opoczyńskim,

gminy Czerniewice, Inowłódz, Lubochnia, Rzeczyca, Tomaszów Mazowiecki z miastem Tomaszów Mazowiecki i Żelechlinek w powiecie tomaszowskim,

w województwie pomorskim:

gminy Ostaszewo, miasto Krynica Morska oraz część gminy Nowy Dwór Gdański położona na południowy – zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 55 biegnącą od południowej granicy gminy do skrzyżowania z drogą nr 7, następnie przez przez drogę nr 7 i S7 biegnącą do zachodniej granicy gminygminy w powiecie nowodworskim,

gminy Lichnowy, Miłoradz, Nowy Staw, Malbork z miastem Malbork w powiecie malborskim,

gminy Mikołajki Pomorskie, Stary Targ i Sztum w powiecie sztumskim,

powiat gdański,

Miasto Gdańsk,

powiat tczewski,

powiat kwidzyński,

w województwie lubuskim:

gminy Maszewo i Gubin z miastem Gubin w powiecie krośnieńskim,

gminy Międzyrzecz, Pszczew, Trzciel w powiecie międzyrzeckim,

gmina Lubrza, Łagów, część gminy Zbąszynek położona na północ od linii wyznaczonej przez linię kolejową biegnącą od Zbąszynia do Świebodzina oraz część położona na północ od linii wyznaczonej przez linię kolejową biegnącą od miasta Zbąszynek w kierunku zachodniej granicy gminy do skrzyżowania z drogą nr 1210F, a nastęnie przez drogę 1210F biegnącą od skrzyżowania z linia kolejową do zachodniej granicy gminy, część gminy Szczaniec położona na północ od linii wyznaczonej przez linię kolejową, część gminy Świebodzin położona na północ od linii wyznaczonej przez linię kolejową w powiecie świebodzińskim,

gmina Cybinka w powiecie słubickim,

część gminy Torzym położona na południe od linii wyznaczonej przez autostradę A2 w powiecie sulęcińskim,

w województwie dolnośląskim:

gminy Bolesławiec z miastem Bolesławiec, Gromadka i Osiecznica w powiecie bolesławieckim,

gmina Węgliniec w powiecie zgorzeleckim,

gminy Chocianów, Przemków, część gminy Radwanice położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr S3 i część gminy Polkowice położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 331 w powiecie polkowickim,

gmina Jemielno, Niechlów i Góra w powiecie górowskim,

gmina Rudna i Lubin z miastem Lubin w powiecie lubińskim,

w województwie wielkopolskim:

gminy Krzemieniewo, Lipno, Osieczna, Rydzyna, część gminy Święciechowa położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 12w powiecie leszczyńskim,

powiat miejski Leszno,

powiat nowotomyski,

gminy Granowo, Grodzisk Wielkopolski i część gminy Kamieniec położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 308 w powiecie grodziskim,

gminy Czempiń, Kościan z miastem Kościan, Krzywiń i część gminy Śmigiel położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr S5 w powiecie kościańskim,

powiat miejski Poznań,

gminy Rokietnica, Suchy Las, Mosina, miasto Luboń, miasto Puszczykowo, część gminy Komorniki położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 5, część gminy Stęszew położona na południowy – wschód od linii wyznaczonej przez drogi nr 5 i 32 i część gminy Kórnik położona na zachód od linii wyznaczonych przez drogi: nr S11 biegnacą od północnej granicy gminy do skrzyżowania z drogą nr 434 i drogę nr 434 biegnacą od tego skrzyżowania do południowej granicy gminy w powiecie poznańskim,

gminy Pniewy, Szamotuły, część gminy Duszniki położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 306 biegnącą od południowej granicy gminy do skrzyżowania z drogą nr 92 oraz na północ od linii wyznaczonej przez droge nr 92 biegnącą od wschodniej granicy gminy do skrzyżowania z drogą nr 306, część gminy Kaźmierz położona na północ i na zachód od linii wyznaczonych przez drogi: nr 92 biegnącą od zachodniej granicy gminy do skrzyżowania z drogą łączącą miejscowości Witkowice – Gorszewice – Kaźmierz (wzdłuż ulic Czereśniowa, Dworcowa, Marii Konopnickiej) – Chlewiska, biegnącą do wschodniej granicy gminy w powiecie szamotulskim.

7. Slovakia

Seuraavat alueet Slovakiassa:

—	the whole district of Vranov nad Topľou,

—	the whole district of Humenné,

—	the whole district of Snina,

—	the whole district of Sobrance,

—	the whole district of Košice-mesto,

—

in the district of Michalovce, the whole municipalities of Tušice, Moravany, Pozdišovce, Michalovce, Zalužice, Lúčky, Závadka, Hnojné, Poruba pod Vihorlatom, Jovsa, Kusín, Klokočov, Kaluža, Vinné, Trnava pri Laborci, Oreské, Staré, Zbudza, Petrovce nad Laborcom, Lesné, Suché, Rakovec nad Ondavou, Nacina Ves, Voľa, Pusté Čemerné and Strážske,

—	in the district of Košice – okolie, the whole municipalities not included in Part II.

8. Kreikka

Seuraavat alueet Kreikassa:

—

in the regional unit of Drama:

—	the community departments of Sidironero and Skaloti and the municipal departments of Livadero and Ksiropotamo (in Drama municipality),

—	the municipal department of Paranesti (in Paranesti municipality),

—	the municipal departments of Kokkinogeia, Mikropoli, Panorama, Pyrgoi (in Prosotsani municipality),

—	the municipal departments of Kato Nevrokopi, Chrysokefalo, Achladea, Vathytopos, Volakas, Granitis, Dasotos, Eksohi, Katafyto, Lefkogeia, Mikrokleisoura, Mikromilea, Ochyro, Pagoneri, Perithorio, Kato Vrontou and Potamoi (in Kato Nevrokopi municipality),

—

in the regional unit of Xanthi:

—	the municipal departments of Kimmerion, Stavroupoli, Gerakas, Dafnonas, Komnina, Kariofyto and Neochori (in Xanthi municipality),

—	the community departments of Satres, Thermes, Kotyli, and the municipal departments of Myki, Echinos and Oraio and (in Myki municipality),

—	the community department of Selero and the municipal department of Sounio (in Avdira municipality),

—

in the regional unit of Rodopi:

—	the municipal departments of Komotini, Anthochorio, Gratini, Thrylorio, Kalhas, Karydia, Kikidio, Kosmio, Pandrosos, Aigeiros, Kallisti, Meleti, Neo Sidirochori and Mega Doukato (in Komotini municipality),

—	the municipal departments of Ipio, Arriana, Darmeni, Archontika, Fillyra, Ano Drosini, Aratos and the Community Departments Kehros and Organi (in Arriana municipality),

—	the municipal departments of Iasmos, Sostis, Asomatoi, Polyanthos and Amvrosia and the community department of Amaxades (in Iasmos municipality),

—	the municipal department of Amaranta (in Maroneia Sapon municipality),

—

in the regional unit of Evros:

—	the municipal departments of Kyriaki, Mandra, Mavrokklisi, Mikro Dereio, Protokklisi, Roussa, Goniko, Geriko, Sidirochori, Megalo Derio, Sidiro, Giannouli, Agriani and Petrolofos (in Soufli municipality),

—	the municipal departments of Dikaia, Arzos, Elaia, Therapio, Komara, Marasia, Ormenio, Pentalofos, Petrota, Plati, Ptelea, Kyprinos, Zoni, Fulakio, Spilaio, Nea Vyssa, Kavili, Kastanies, Rizia, Sterna, Ampelakia, Valtos, Megali Doxipara, Neochori and Chandras (in Orestiada municipality),

—	the municipal departments of Asvestades, Ellinochori, Karoti, Koufovouno, Kiani, Mani, Sitochori, Alepochori, Asproneri, Metaxades, Vrysika, Doksa, Elafoxori, Ladi, Paliouri and Poimeniko (in Didymoteixo municipality),

—

in the regional unit of Serres:

—

the municipal departments of Kerkini, Livadia, Makrynitsa, Neochori, Platanakia, Petritsi, Akritochori, Vyroneia, Gonimo, Mandraki, Megalochori, Rodopoli, Ano Poroia, Katw Poroia, Sidirokastro, Vamvakophyto, Promahonas, Kamaroto, Strymonochori, Charopo, Kastanousi and Chortero and the community departments of Achladochori, Agkistro and Kapnophyto (in Sintiki municipality),

—	the municipal departments of Serres, Elaionas and Oinoussa and the community departments of Orini and Ano Vrontou (in Serres municipality),

—	the municipal departments of Dasochoriou, Irakleia, Valtero, Karperi, Koimisi, Lithotopos, Limnochori, Podismeno and Chrysochorafa (in Irakleia municipality).

II OSA

1. Belgia

Seuraavat alueet Belgiassa:

dans la province de Luxembourg:

la zone est délimitée, dans le sens des aiguilles d’une montre, par:

La Rue de la Station (N85) à Florenville jusque son intersection avec la N894,

La N894 jusque son intersection avec la rue Grande,

La rue Grande jusque son intersection avec la rue de Neufchâteau,

La rue de Neufchâteau jusque son intersection avec Hosseuse,

Hosseuse,

La Roquignole,

Les Chanvières,

La Fosse du Loup,

Le Sart,

La N801 jusque son intersection avec la rue de l’Accord,

La rue de l’Accord,

La rue du Fet,

La N40 jusque son intersection avec la E25-E411,

La E25-E411 jusque son intersection avec la N81 au niveau de Weyler,

La N81 jusque son intersection avec la N883 au niveau d’Aubange,

La N883 jusque son intersection avec la N88 au niveau d’Aubange,

La N88 jusque son intersection avec la N811,

La N811 jusque son intersection avec la rue Baillet Latour,

La rue Baillet Latour jusque son intersection avec la N88,

La N88 (rue Baillet Latour, rue Fontaine des Dames, rue Yvan Gils, rue de Virton, rue de Gérouville, Route de Meix) jusque son intersection avec la N981,

La N981 (rue de Virton) jusque son intersection avec la N83,

La N83 (rue du Faing, rue de Bouillon, rue Albert 1er, rue d’Arlon) jusque son intersection avec la N85 (Rue de la Station) à Florenville.

2. Bulgaria

Seuraavat alueet Bulgariassa:

—	the whole region of Haskovo,

—	the whole region of Yambol,

—	the whole region of Stara Zagora,

—	the whole region of Pernik,

—	the whole region of Kyustendil,

—	the whole region of Plovdiv,

—	the whole region of Pazardzhik,

—	the whole region of Smolyan,

—	the whole region of Burgas excluding the areas in Part III.

3. Viro

Seuraavat alueet Virossa:

—	Eesti Vabariik (välja arvatud Hiiu maakond).

4. Unkari

Seuraavat alueet Unkarissa:

—

Békés megye 950150, 950250, 950350, 950450, 950550, 950650, 950660, 950750, 950850, 950860, 951050, 951150, 951250, 951260, 951350, 951450, 951460, 951550, 951650, 951750, 952150, 952250, 952350, 952450, 952550, 952650, 953250, 953260, 953270, 953350, 953450, 953550, 953560, 953950, 954050, 954060, 954150, 956250, 956350, 956450, 956550, 956650 és 956750 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe,

—

Borsod-Abaúj-Zemplén megye 650100, 650200, 650300, 650400, 650500, 650600, 650700, 650800, 650900, 651000, 651100, 651200, 651300, 651400, 651500, 651610, 651700, 651801, 651802, 651803, 651900, 652000, 652100, 652200, 652300, 652601, 652602, 652603, 652700, 652900, 653000, 653100,653200, 653300, 653401, 653403, 653500, 653600, 653700, 653800, 653900, 654000, 654201, 654202, 654301, 654302, 654400, 654501, 654502, 654600, 654700, 654800, 654900, 655000, 655100, 655200, 655300, 655400, 655500, 655600, 655700, 655800, 655901, 655902, 656000, 656100, 656200, 656300, 656400, 656600, 656701, 656702, 656800, 656900, 657010, 657100, 657300, 657400, 657500, 657600, 657700, 657800, 657900, 658000, 658100, 658201, 658202, 658310, 658401, 658402, 658403, 658404, 658500, 658600, 658700, 658801, 658802, 658901, 658902, 659000, 659100, 659210, 659220, 659300, 659400, 659500, 659601, 659602, 659701, 659800, 659901, 660000, 660100, 660200, 660400, 660501, 660502, 660600 és 660800, valamint 652400, 652500 és 652800 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe,

—	Fejér megye 403150, 403160, 403260, 404250, 404550, 404560, 405450, 405550, 405650, 406450 és 407050 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe,

—	Hajdú-Bihar megye valamennyi vadgazdálkodási egységének teljes területe,

—

Heves megye 700150, 700250, 700260, 700350, 700450, 700460, 700550, 700650, 700750, 700850, 700860, 700950, 701050, 701111, 701150, 701250, 701350, 701550, 701560, 701650, 701750, 701850, 701950, 702050, 702150, 702250, 702260, 702350, 702450, 702550, 702750, 702850, 702950, 703050, 703150, 703250, 703350, 703360, 703370, 703450, 703550, 703610, 703750, 703850, 703950, 704050, 704150, 704250, 704350, 704450, 704550, 704650, 704750, 704850, 704950, 705050, 705150,705250, 705350, 705450, 705510 és 705610 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe,

—

Jász-Nagykun-Szolnok megye 750250, 750550, 750650, 750750, 750850, 750970, 750980, 751050, 751150, 751160, 751250, 751260, 751350, 751360, 751450, 751460, 751470, 751550, 751650, 751750, 7151850, 751950, 752150, 752250, 752350, 752450, 752460, 752550, 752560, 752650, 752750, 752850, 752950, 753060, 753070, 753150, 753250, 753310, 753450, 753550, 753650, 753660, 753750, 753850, 753950, 753960, 754050, 754150, 754250, 754360, 754370, 754850, 755550, 755650 és 755750 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe,

—	Komárom-Esztergom megye: 252350, 252450, 252460, 252750, 252850, 252860, 252950, 252960, 253050, 253150, 253250, 253350 és 253450 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe,

—

Nógrád megye 550110, 550120, 550130, 550210, 550310, 550320, 550450, 550460, 550510, 550610, 550710, 550810, 550950, 551010, 551150, 551160, 551250, 551350, 551360, 551450, 551460, 551550, 551650, 551710, 551810, 551821, 552010, 552150, 552250, 552350, 552360, 552450, 552460, 552520, 552550, 552610, 552620, 552710, 552850, 552860, 552950, 552960, 552970, 553050, 553110, 553650 és 554050 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe,

—	Pest megye 570950, 571850, 571950, 572050, 573550, 573650, 574250, 577250 és 580150 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe,

—	Szabolcs-Szatmár-Bereg megye valamennyi vadgazdálkodási egységének teljes területe.

5. Latvia

Seuraavat alueet Latviassa:

—	Ādažu novads,

—	Aizputes novads,

—	Aglonas novads,

—	Aizkraukles novads,

—	Aknīstes novads,

—	Alojas novads,

—	Alsungas novads,

—	Alūksnes novads,

—	Amatas novads,

—	Apes novads,

—	Auces novads,

—	Babītes novads,

—	Baldones novads,

—	Baltinavas novads,

—	Balvu novads,

—	Bauskas novads,

—	Beverīnas novads,

—	Brocēnu novads,

—	Burtnieku novads,

—	Carnikavas novads,

—	Cēsu novads,

—	Cesvaines novads,

—	Ciblas novads,

—	Dagdas novads,

—	Daugavpils novads,

—	Dobeles novads,

—	Dundagas novads,

—	Durbes novads,

—	Engures novads,

—	Ērgļu novads,

—	Garkalnes novads,

—	Gulbenes novads,

—	Iecavas novads,

—	Ikšķiles novads,

—	Ilūkstes novads,

—	Inčukalna novads,

—	Jaunjelgavas novads,

—	Jaunpiebalgas novads,

—	Jaunpils novads,

—	Jēkabpils novads,

—	Jelgavas novads,

—	Kandavas novads,

—	Kārsavas novads,

—	Ķeguma novads,

—	Ķekavas novads,

—	Kocēnu novads,

—	Kokneses novads,

—	Krāslavas novads,

—	Krimuldas novads,

—	Krustpils novads,

—	Kuldīgas novads,

—	Lielvārdes novads,

—	Līgatnes novads,

—	Limbažu novads,

—	Līvānu novads,

—	Lubānas novads,

—	Ludzas novads,

—	Madonas novads,

—	Mālpils novads,

—	Mārupes novads,

—	Mazsalacas novads,

—	Mērsraga novads,

—	Naukšēnu novads,

—	Neretas novads,

—	Ogres novads,

—	Olaines novads,

—	Ozolnieku novads,

—	Pārgaujas novads,

—	Pļaviņu novads,

—	Preiļu novads,

—	Priekules novads,

—	Priekuļu novads,

—	Raunas novads,

—	republikas pilsēta Daugavpils,

—	republikas pilsēta Jelgava,

—	republikas pilsēta Jēkabpils,

—	republikas pilsēta Jūrmala,

—	republikas pilsēta Rēzekne,

—	republikas pilsēta Valmiera,

—	Rēzeknes novads,

—	Riebiņu novads,

—	Rojas novads,

—	Ropažu novads,

—	Rugāju novads,

—	Rundāles novads,

—	Rūjienas novads,

—	Salacgrīvas novads,

—	Salas novads,

—	Salaspils novads,

—	Saldus novads,

—	Saulkrastu novads,

—	Sējas novads,

—	Siguldas novads,

—	Skrīveru novads,

—	Skrundas novads,

—	Smiltenes novads,

—	Stopiņu novada daļa, kas atrodas uz austrumiem no autoceļa V36, P4 un P5, Acones ielas, Dauguļupes ielas un Dauguļupītes,

—	Strenču novads,

—	Talsu novads,

—	Tērvetes novads,

—	Tukuma novads,

—	Vaiņodes novads,

—	Valkas novads,

—	Varakļānu novads,

—	Vārkavas novads,

—	Vecpiebalgas novads,

—	Vecumnieku novads,

—	Ventspils novada Ances, Tārgales, Popes, Vārves, Užavas, Piltenes, Puzes, Ziru, Ugāles, Usmas un Zlēku pagasts, Piltenes pilsēta,

—	Viesītes novads,

—	Viļakas novads,

—	Viļānu novads,

—	Zilupes novads.

6. Liettua

Seuraavat alueet Liettuassa:

—	Alytaus miesto savivaldybė,

—	Alytaus rajono savivaldybė: Alytaus, Alovės, Butrimonių, Daugų, Nemunaičio, Pivašiūnų, Punios, Raitininkų seniūnijos,

—	Anykščių rajono savivaldybė,

—	Akmenės rajono savivaldybė,

—	Biržų miesto savivaldybė,

—	Biržų rajono savivaldybė,

—	Druskininkų savivaldybė,

—	Elektrėnų savivaldybė,

—	Ignalinos rajono savivaldybė,

—	Jonavos rajono savivaldybė,

—	Joniškio rajono savivaldybė,

—	Jurbarko rajono savivaldybė,

—	Kaišiadorių rajono savivaldybė,

—	Kalvarijos savivaldybė,

—	Kauno miesto savivaldybė,

—

Kauno rajono savivaldybė: Domeikavos, Garliavos, Garliavos apylinkių, Karmėlavos, Lapių, Linksmakalnio, Neveronių, Rokų, Samylų, Taurakiemio, Vandžiogalos ir Vilkijos seniūnijos, Babtų seniūnijos dalis į rytus nuo kelio A1, Užliedžių seniūnijos dalis į rytus nuo kelio A1 ir Vilkijos apylinkių seniūnijos dalis į vakarus nuo kelio Nr. 1907,

—	Kazlų rūdos savivaldybė: Kazlų rūdos seniūnija į šiaurę nuo kelio Nr. 230, į rytus nuo kelio Kokė-Užbaliai-Čečetai iki kelio Nr. 2610 ir į pietus nuo kelio Nr. 2610,

—	Kelmės rajono savivaldybė,

—	Kėdainių rajono savivaldybė,

—	Kupiškio rajono savivaldybė,

—	Lazdijų rajono savivaldybė,

—	Marijampolės savivaldybė: Degučių, Marijampolės, Mokolų, Liudvinavo ir Narto seniūnijos,

—	Mažeikių rajono savivaldybė,

—	Molėtų rajono savivaldybė: Alantos seniūnijos dalis į vakarus nuo kelio 119 ir į šiaurę nuo kelio Nr. 2828, Balninkų, Dubingių, Giedraičių, Joniškio ir Videniškių seniūnijos,

—	Pagėgių savivaldybė,

—	Pakruojo rajono savivaldybė,

—	Panevėžio rajono savivaldybė,

—	Panevėžio miesto savivaldybė,

—	Pasvalio rajono savivaldybė,

—	Radviliškio rajono savivaldybė,

—	Rietavo savivaldybė,

—	Prienų rajono savivaldybė: Stakliškių ir Veiverių seniūnijos,

—	Plungės rajono savivaldybė: Babrungo, Alsėdžių, Žlibinų, Stalgėnų, Paukštakių, Platelių ir Žemaičių Kalvarijos seniūnijos,

—	Raseinių rajono savivaldybė,

—	Rokiškio rajono savivaldybė,

—	Skuodo rajono savivaldybės: Aleksandrijos, Barstyčių, Ylakių, Notėnų ir Šačių seniūnijos,

—	Šakių rajono savivaldybė,

—	Šalčininkų rajono savivaldybė,

—	Šiaulių miesto savivaldybė,

—	Šiaulių rajono savivaldybė,

—	Šilutės rajono savivaldybė,

—	Širvintų rajono savivaldybė,

—	Šilalės rajono savivaldybė,

—	Švenčionių rajono savivaldybė,

—	Tauragės rajono savivaldybė,

—	Telšių rajono savivaldybė,

—	Trakų rajono savivaldybė,

—	Ukmergės rajono savivaldybė,

—	Utenos rajono savivaldybė,

—	Varėnos rajono savivaldybė,

—	Vilniaus miesto savivaldybė,

—	Vilniaus rajono savivaldybė,

—	Vilkaviškio rajono savivaldybė: Bartninkų, Gražiškių, Keturvalakių, Kybartų, Klausučių, Pajevonio, Šeimenos, Vilkaviškio miesto, Virbalio, Vištyčio seniūnijos,

—	Visagino savivaldybė,

—	Zarasų rajono savivaldybė.

7. Puola

Seuraavat alueet Puolassa:

w województwie warmińsko-mazurskim:

gminy Kalinowo, Prostki, Stare Juchy i gmina wiejska Ełk w powiecie ełckim,

gminy Elbląg, Gronowo Elbląskie, Milejewo, Młynary, Markusy, Rychliki i Tolkmicko w powiecie elbląskim,

powiat miejski Elbląg,

powiat gołdapski,

gmina Wieliczki w powiecie oleckim,

powiat piski,

gmina Górowo Iławeckie z miastem Górowo Iławeckie w powiecie bartoszyckim,

gminy Biskupiec, Gietrzwałd, Kolno, Jonkowo, Purda, Stawiguda, Świątki, Olsztynek i miasto Olsztyn oraz część gminy Barczewo położona na południe od linii wyznaczonej przez linię kolejową w powiecie olsztyńskim,

gminy Łukta, Małdyty, Miłomłyn, Miłakowo, i część gminy Morąg położona na południe od linii wyznaczonej przez linię kolejową biegnącą od Olsztyna do Elbląga w powiecie ostródzkim,

część gminy Ryn położona na południe od linii wyznaczonej przez linię kolejową łączącą miejscowości Giżycko i Kętrzyn w powiecie giżyckim,

gminy Braniewo i miasto Braniewo, Frombork, Lelkowo, Pieniężno, Płoskinia oraz część gminy Wilczęta położona na pólnoc od linii wyznaczonej przez drogę nr 509 w powiecie braniewskim,

gmina Reszel, część gminy Kętrzyn położona na południe od linii kolejowej łączącej miejscowości Giżycko i Kętrzyn biegnącej do granicy miasta Kętrzyn, na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 591 biegnącą od miasta Kętrzyn do północnej granicy gminy oraz na zachód i na południe od zachodniej i południowej granicy miasta Kętrzyn, miasto Kętrzyn i część gminy Korsze położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę biegnącą od wschodniej granicy łączącą miejscowości Krelikiejmy i Sątoczno i na wschód od linii wyznaczonej przez drogę łączącą miejscowości Sątoczno, Sajna Wielka biegnącą do skrzyżowania z drogą nr 590 w miejscowości Glitajny, a następnie na wschód od drogi nr 590 do skrzyżowania z drogą nr 592 i na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 592 biegnącą od zachodniej granicy gminy do skrzyżowania z drogą nr 590 w powiecie kętrzyńskim,

gminy Lubomino i Orneta w powiecie lidzbarskim,

gmina Nidzica w powiecie nidzickim,

gminy Dźwierzuty, Jedwabno, Pasym, Szczytno i miasto Szczytno i Świętajno w powiecie szczycieńskim,

powiat mrągowski,

gmina Zalewo w powiecie iławskim,

w województwie podlaskim:

gminy Orla, Rudka, Brańsk z miastem Brańsk, Boćki w powiecie bielskim,

powiat grajewski,

powiat moniecki,

powiat sejneński,

gminy Łomża, Piątnica, Jedwabne, Przytuły i Wiznaw powiecie łomżyńskim,

powiat miejski Łomża,

gminy Dziadkowice, Grodzisk, Mielnik, Milejczyce, Nurzec-Stacja i Siemiatycze z miastem Siemiatycze w powiecie siemiatyckim,

powiat hajnowski,

gminy Klukowo, Szepietowo, Kobylin-Borzymy, Nowe Piekuty i Sokoły w powiecie wysokomazowieckim,

powiat kolneński z miastem Kolno,

gminy Czarna Białostocka, Dobrzyniewo Duże, Gródek, Michałowo, Supraśl, Tykocin, Wasilków, Zabłudów, Zawady, Choroszcz i część gminy Poświętne położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 681 w powiecie białostockim,

powiat suwalski,

powiat miejski Suwałki,

powiat augustowski,

powiat sokólski,

powiat miejski Białystok,

w województwie mazowieckim:

powiat siedlecki,

powiat miejski Siedlce,

gminy Bielany, Ceranów, Kosów Lacki, Repki i gmina wiejska Sokołów Podlaski w powiecie sokołowskim,

powiat węgrowski,

powiat łosicki,

powiat ciechanowskip,

powiat sochaczewski,

powiat zwoleński,

gminy Garbatka – Letnisko, Gniewoszów i Sieciechów w powiecie kozienickim,

powiat lipski,

gminy Gózd, Iłża, Jastrzębia, Jedlnia Letnisko, Pionki z miastem Pionki, Skaryszew, Jedlińsk, Przytyk, Zakrzew, część gminy Wolanów położona na północ od drogi nr 12 i w powiecie radomskim,

gminy Bodzanów, Bulkowo, Staroźreby, Słubice, Wyszogród i Mała Wieś w powiecie płockim,

powiat nowodworski,

powiat płoński,

gminy Pokrzywnica, Świercze i część gminy Winnica położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę łączącą miejscowości Bielany, Winnica i Pokrzywnica w powiecie pułtuskim,

powiat wołomiński,

część gminy Somianka położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 62 w powiecie wyszkowskim,

gminy Borowie, Garwolin z miastem Garwolin, Górzno, Miastków Kościelny, Parysów, Pilawa, Trojanów, Żelechów, część gminy Wilga położona na północ od linii wyznaczonej przez rzekę Wilga biegnącą od wschodniej granicy gminy do ujścia do rzeki Wisły w powiecie garwolińskim,

gmina Boguty – Pianki w powiecie ostrowskim,

gminy Stupsk, Wiśniewo i Strzegowo w powiecie mławskim,

gminy Dębe Wielkie, Dobre, Halinów, Latowicz, Stanisławów i miasto Sulejówek w powiecie mińskim,

powiat otwocki,

powiat warszawski zachodni,

powiat legionowski,

powiat piaseczyński,

powiat pruszkowski,

powiat grójecki,

powiat grodziski,

powiat żyrardowski,

gminy Białobrzegi, Promna, Radzanów, Stara Błotnica, Wyśmierzyce w powiecie białobrzeskim,

powiat przysuski,

powiat miejski Warszawa,

w województwie lubelskim:

powiat bialski,

powiat miejski Biała Podlaska,

gminy Aleksandrów, Biłgoraj z miastem Biłgoraj, Biszcza, Józefów, Księżpol, Łukowa, Obsza, Potok Górny, Tarnogród i Tereszpol, część gminy Frampol położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 74, część gminy Goraj położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 835, część gminy Turobin położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 835 w powiecie biłgorajskim,

powiat janowski,

powiat puławski,

powiat rycki,

gminy Adamów, Krzywda, Stoczek Łukowski z miastem Stoczek Łukowski, Wola Mysłowska, Trzebieszów, Stanin, gmina wiejska Łuków i miasto Łuków w powiecie łukowskim,

gminy Bychawa, Głusk, Jabłonna, Krzczonów, Garbów Strzyżewice, Wysokie, Bełżyce, Borzechów, Niedrzwica Duża, Konopnica, Wojciechów i Zakrzew w powiecie lubelskim,

gminy Abramów, Kamionka, Michów, Uścimów w powiecie lubartowskim,

gminy Mełgiew, Rybczewice, Piaski i miasto Świdnik w powiecie świdnickim,

gmina Fajsławice, część gminy Żółkiewka położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 842 i część gminy Łopiennik Górny położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 17 w powiecie krasnostawskim,

powiat hrubieszowski,

gminy Krynice, Rachanie, Tarnawatka, Łaszczów, Telatyn, Tyszowce i Ulhówek w powiecie tomaszowskim,

gminy Białopole, Chełm, Dorohusk, Dubienka, Kamień, Leśniowice, Ruda – Huta, Sawin, Wojsławice, Żmudź w powiecie chełmskim,

powiat miejski Chełm,

gmina Adamów, Miączyn, Sitno, Komarów-Osada, Krasnobród, Łabunie, Zamość, Grabowiec, Zwierzyniec i część gminy Skierbieszów położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 843 w powiecie zamojskim,

powiat miejski Zamość,

powiat kraśnicki,

powiat opolski,

gminy Dębowa Kłoda, Jabłoń, Podedwórze, Sosnowica w powiecie parczewskim,

gminy Stary Brus, Wola Uhruska, część gminy wiejskiej Włodawa położona na południe od południowej granicy miasta Włodawa i część gminy Hańsk położona na wschód od linii wyznaczonej od drogi nr 819 w powiecie włodawskim,

gmina Kąkolewnica, Komarówka Podlaska i Ulan Majorat w powiecie radzyńskim,

w województwie podkarpackim:

powiat stalowowolski,

gminy Horyniec-Zdrój, Cieszanów, Oleszyce, Stary Dzików i Lubaczów z miastem Lubaczów w powiecie lubaczowskim,

gminy Adamówka i Sieniawa w powiecie przeworskim,

część gminy Wiązownica położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 867 w powiecie jarosławskim,

gmina Kamień, część gminy Sokołów Małopolski położona na północ od linii wyznaczonej przez droge nr 875 w powiecie rzeszowskim,

gminy Cmolas i Majdan Królewski w powiecie kolbuszowskim,

powiat leżajski,

powiat niżański,

powiat tarnobrzeski,

w województwie pomorskim:

gminy Dzierzgoń i Stary Dzierzgoń w powiecie sztumskim,

gmina Stare Pole w powiecie malborskim,

gminy Stegny, Sztutowo i część gminy Nowy Dwór Gdański położona na północny – wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 55 biegnącą od południowej granicy gminy do skrzyżowania z drogą nr 7, następnie przez przez drogę nr 7 i S7 biegnącą do zachodniej granicy gminyw powiecie nowodworskim,

w województwie świętokrzyskim:

gmina Tarłów i część gminy Ożarów polożona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 74 w powiecie opatowskim,

część gminy Brody położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 9 oraz na północny – wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 0618T biegącą od północnej granicy gminy do skrzyżowania w miejscowości Lipie oraz przez drogę biegnącą od miejscowości Lipie do wschodniej granicy gminy i część gminy Mirzec położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 744 biegnącą od południowej granicy gminy do miejscowości Tychów Stary a następnie przez drogę nr 0566T biegnącą od miejscowości Tychów Stary w kierunku północno – wschodnim do granicy gminy w powiecie starachowickim,

w województwie lubuskim:

powiat wschowski,

gminy Bobrowice, Bytnica, Dąbie i Krosno Odrzańskie w powiecie krośnieńskim,

gminy Bytom Odrzański, Kolsko, Nowe Miasteczko, Siedlisko oraz część gminy Kożuchów położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 283 biegnącą od wschodniej granicy gminy do skrzyżowania z drogą nr 290 i na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 290 biegnącej od miasta Mirocin Dolny do zachodniej granicy gminy w powieie nowosolskim,

gminy Babimost, Czerwieńsk, Kargowa, Nowogród Bobrzański, Sulechów, Świdnica, Trzebiechów oraz część gminy Bojadła położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 278 biegnącą od wschodniej granicy gminy do skrzyżowania z drogą nr 282 i na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 282 biegnącej od miasta Bojadła do zachodniej granicy gminy w powiecie zielonogórskim,

powiat żarski,

powiat żagański,

gmina Skąpe, część gminy Zbąszynek położona na południe od linii wyznaczonej przez linię kolejową biegnącą od Zbąszynia do Świebodzina oraz część położona na południe od linii wyznaczonej przez linię kolejową biegnącą od miasta Zbąszynek w kierunku zachodniej granicy gminy do skrzyżowania z drogą nr 1210F, a nastęnie przez drogę 1210F biegnącą od skrzyżowania z linia kolejową do zachodniej granicy gminy, część gminy Szczaniec położona na południe od linii wyznaczonej przez linię kolejową, część gminy Świebodzin położona na południe od linii wyznaczonej przez linię kolejową w powiecie świebodzińskim,

w województwie dolnośląskim:

powiat głogowski,

gmina Gaworzyce, Grębocice i część gminy Radwanice położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr S3 w powiecie polkowickim,

w województwie wielkopolskim:

powiat wolsztyński,

gminy Rakoniewice, Wielichowo i część gminy Kamieniec położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 308 w powiecie grodziskim,

gminy Wijewo, Włoszakowice i część gminy Święciechowa położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 12 w powiecie leszczyńskim,

część gminy Śmigiel położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr S5 w powiecie kościańskim,

w województwie łódzkim:

gminy Drzewica, Opoczno i Poświętne w powiecie opoczyńskim,

gmina Sadkowice w powiecie rawskim.

8. Slovakia

Seuraavat alueet Slovakiassa:

—

in the district of Košice – okolie, the whole municipalities of Belza, Bidovce, Blažice, Bohdanovce, Byster, Čaňa, Ďurďošík, Ďurkov, Geča, Gyňov, Haniska, Kalša, Kechnec, Kokšov- Bakša, Košická Polianka, Košický Klečenov, Milhosť, Nižná Hutka, Nižná Mysľa, Nižný Čaj, Nižný Olčvár, Nový Salaš, Olšovany, Rákoš, Ruskov, Seňa, Skároš, Sokoľany, Slančík, Slanec, Slanská Huta, Slanské Nové Mesto, Svinica, Trstené pri Hornáde, Valaliky, Vyšná Hutka, Vyšná Myšľa, Vyšný Čaj, Vyšný Olčvár, Zdoba and Ždaňa,

—	the whole district of Trebišov,

—	in the district of Michalovce, the whole municipalities of the district not already included in Part I.

9. Romania

Seuraavat alueet Romaniassa:

—	Judeţul Bistrița-Năsăud,

—	Județul Suceava.

III OSA

1. Bulgaria

Seuraavat alueet Bulgariassa:

—	the whole region of Blagoevgrad,

—	the whole region of Dobrich,

—	the whole region of Gabrovo,

—	the whole region of Kardzhali,

—	the whole region of Lovech,

—	the whole region of Montana,

—	the whole region of Pleven,

—	the whole region of Razgrad,

—	the whole region of Ruse,

—	the whole region of Shumen,

—	the whole region of Silistra,

—	the whole region of Sliven,

—	the whole region of Sofia city,

—	the whole region of Sofia Province,

—	the whole region of Targovishte,

—	the whole region of Vidin,

—	the whole region of Varna,

—	the whole region of Veliko Tarnovo,

—	the whole region of Vratza,

—

in Burgas region:

—	the whole municipality of Burgas,

—	the whole municipality of Kameno,

—	the whole municipality of Malko Tarnovo,

—	the whole municipality of Primorsko,

—	the whole municipality of Sozopol,

—	the whole municipality of Sredets,

—	the whole municipality of Tsarevo,

—	the whole municipality of Sungurlare,

—	the whole municipality of Ruen,

—	the whole municipality of Aytos.

2. Liettua

Seuraavat alueet Liettuassa:

—	Alytaus rajono savivaldybė: Simno, Krokialaukio ir Miroslavo seniūnijos,

—	Birštono savivaldybė,

—

Kauno rajono savivaldybė: Akademijos, Alšėnų, Batniavos, Čekiškės, Ežerėlio, Kačerginės, Kulautuvos, Raudondvario, Ringaudų ir Zapyškio seniūnijos, Babtų seniūnijos dalis į vakarus nuo kelio A1, Užliedžių seniūnijos dalis į vakarus nuo kelio A1 ir Vilkijos apylinkių seniūnijos dalis į rytus nuo kelio Nr. 1907,

—	Kazlų Rūdos savivaldybė: Antanavo, Jankų, Kazlų rūdos seniūnijos dalis Kazlų Rūdos seniūnija į pietus nuo kelio Nr. 230, į vakarus nuo kelio Kokė-Užbaliai-Čečetai iki kelio Nr. 2610 ir į šiaurę nuo kelio Nr. 2610, Plutiškių seniūnijos,

—	Marijampolės savivaldybė: Gudelių, Igliaukos, Sasnavos ir Šunskų seniūnijos,

—	Molėtų rajono savivaldybė: Alantos seniūnijos dalis į rytus nuo kelio Nr. 119 ir į pietus nuo kelio Nr. 2828, Čiulėnų, Inturkės, Luokesos, Mindūnų ir Suginčių seniūnijos,

—	Prienų rajono savivaldybė: Ašmintos, Balbieriškio, Išlaužo, Jiezno, Naujosios Ūtos, Pakuonio, Prienų ir Šilavotos seniūnijos,

—	Vilkaviškio rajono savivaldybės: Gižų ir Pilviškių seniūnijos.

3. Puola

Seuraavat alueet Puolassa:

w województwie warmińsko-mazurskim:

gminy Bisztynek, Sępopol i Bartoszyce z miastem Bartoszyce w powiecie bartoszyckim,

gminy Kiwity i Lidzbark Warmiński z miastem Lidzbark Warmiński w powiecie lidzbarskim,

gminy Srokowo, Barciany, część gminy Kętrzyn położona na północ od linii kolejowej łączącej miejscowości Giżycko i Kętrzyn biegnącej do granicy miasta Kętrzyn oraz na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 591 biegnącą od miasta Kętrzyn do północnej granicy gminy i część gminy Korsze położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę biegnącą od wschodniej granicy łączącą miejscowości Krelikiejmy i Sątoczno i na zachód od linii wyznaczonej przez drogę łączącą miejscowości Sątoczno, Sajna Wielka biegnącą do skrzyżowania z drogą nr 590 w miejscowości Glitajny, a następnie na zachód od drogi nr 590 do skrzyżowania z drogą nr 592 i na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 592 biegnącą od zachodniej granicy gminy do skrzyżowania z drogą nr 590 w powiecie kętrzyńskim,

część gminy Wilczęta położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 509 w powiecie braniewskim,

część gminy Morąg położona na północ od linii wyznaczonej przez linię kolejową biegnącą od Olsztyna do Elbląga w powiecie ostródzkim,

gminy Godkowo i Pasłęk w powiecie elbląskim,

gminy Kowale Oleckie, Olecko i Świętajno w powiecie oleckim,

powiat węgorzewski,

gminy Kruklanki, Wydminy, Miłki, Giżycko z miastem Giżycko i część gminy Ryn położona na północ od linii kolejowej łączącej miejscowości Giżycko i Kętrzyn w powiecie giżyckim,

gminy Jeziorany, Dywity, Dobre Miasto i część gminy Barczewo położona na północ od linii wyznaczonej przez linię kolejową w powiecie olsztyńskim,

w województwie podlaskim:

gminy Wyszki, Bielsk Podlaski z miastem Bielsk Podlaski w powiecie bielskim,

gminy Łapy, Juchnowiec Kościelny, Suraż, Turośń Kościelna, część gminy Poświętne położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 681 w powiecie białostockim,

gminy Perlejewo i Drohiczyn w powiecie siemiatyckim,

gmina Ciechanowiec w powiecie wysokomazowieckim,

w województwie mazowieckim:

gminy Łaskarzew z miastem Łaskarzew, Maciejowice, Sobolew i część gminy Wilga położona na południe od linii wyznaczonej przez rzekę Wilga biegnącą od wschodniej granicy gminy do ujścia dorzeki Wisły w powiecie garwolińskim,

gminy Cegłów, Jakubów, Kałuszyn, Mińsk Mazowiecki z miastem Mińsk Mazowiecki, Mrozy i Siennica w powiecie mińskim,

gminy Jabłonna Lacka, Sabnie i Sterdyń w powiecie sokołowskim,

gmina Nur w powiecie ostrowskim,

gminy Grabów nad Pilicą, Magnuszew, Głowaczów, Kozienice w powiecie kozienickim,

gmina Stromiec w powiecie białobrzeskim,

w województwie lubelskim:

gminy Bełżec, Jarczów, Lubycza Królewska, Susiec, Tomaszów Lubelski i miasto Tomaszów Lubelski w powiecie tomaszowskim,

gminy Wierzbica, Rejowiec, Rejowiec Fabryczny z miastem Rejowiec Fabryczny, Siedliszcze w powiecie chełmskim,

gminy Izbica, Gorzków, Rudnik, Kraśniczyn, Krasnystaw z miastem Krasnystaw, Siennica Różana i część gminy Łopiennik Górny położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 17, część gminy Żółkiewka położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 842 w powiecie krasnostawskim,

gmina Stary Zamość, Radecznica, Szczebrzeszyn, Sułów, Nielisz i część gminy Skierbieszów położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 843 powiecie zamojskim,

część gminy Frampol położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 74, część gminy Goraj położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 835, część gminy Turobin położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 835 w powiecie biłgorajskim,

gminy Hanna, Wyryki, Urszulin, część gminy Hańsk położona na zachód od linii wyznaczonej przez droge nr 819 i część gminy wiejskiej Włodawa położona na północ od linii wyznaczonej przez północną granicę miasta Włodawa i miasto Włodawa w powiecie włodawskim,

powiat łęczyński,

gmina Trawniki w powiecie świdnickim,

gminy Serokomla i Wojcieszków w powiecie łukowskim,

gminy Milanów, Parczew, Siemień w powiecie parczewskim,

gminy Borki, Czemierniki, Radzyń Podlaski z miastem Radzyń Podlaski, Wohyń w powiecie radzyńskim,

gminy Lubartów z miastem Lubartów, Firlej, Jeziorzany, Kock, Niedźwiada, Ostrów Lubelski, Ostrówek, Serniki w powiecie lubartowskim,

gminy Jastków, Niemce i Wólka w powiecie lubelskim,

powiat miejski Lublin,

w województwie podkarpackim:

gmina Narol w powiecie lubaczowskim,

w województwie lubuskim:

gminy Nowa Sól i miasto Nowa Sól, Otyń oraz część gminy Kożuchów położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 283 biegnącą od wschodniej granicy gminy do skrzyżowania z drogą nr 290 i na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 290 biegnącej od miasta Mirocin Dolny do zachodniej granicy gminy w powiecie nowosolskim,

gminy Zabór oraz część gminy Bojadła położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 278 biegnącą od wschodniej granicy gminy do skrzyżowania z drogą nr 282 i na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 282 biegnącej od miasta Bojadła do zachodniej granicy gminy w powiecie zielonogórskim,

powiat miejski Zielona Góra.

w województwie wielkopolskim:

gminy Buk, Dopiewo, Tarnowo Podgórne, część gminy Komorniki położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 5, część gminy Stęszew położona na północny – zachód od linii wyznaczonej przez drogi nr 5 i 32 w powiecie poznańskim,

część gminy Duszniki położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 306 biegnącą od południowej granicy gminy do skrzyżowania z drogą nr 92 oraz na południe od linii wyznaczonej przez droge nr 92 biegnącą od wschodniej granicy gminy do skrzyżowania z drogą nr 306, część gminy Kaźmierz położona na południe i na wschód od linii wyznaczonych przez drogi: nr 92 biegnącą od zachodniej granicy gminy do skrzyżowania z drogą łączącą miejscowości Witkowice – Gorszewice – Kaźmierz (wzdłuż ulic Czereśniowa, Dworcowa, Marii Konopnickiej) – Chlewiska, biegnącą do wschodniej granicy gminy w powiecie szamotulskim.

4. Romania

Seuraavat alueet Romaniassa:

—	Zona orașului București,

—	Județul Constanța,

—	Județul Satu Mare,

—	Județul Tulcea,

—	Județul Bacău,

—	Județul Bihor,

—	Județul Brăila,

—	Județul Buzău,

—	Județul Călărași,

—	Județul Dâmbovița,

—	Județul Galați,

—	Județul Giurgiu,

—	Județul Ialomița,

—	Județul Ilfov,

—	Județul Prahova,

—	Județul Sălaj,

—	Județul Vaslui,

—	Județul Vrancea,

—	Județul Teleorman,

—	Judeţul Mehedinţi,

—	Județul Gorj,

—	Județul Argeș,

—	Judeţul Olt,

—	Judeţul Dolj,

—	Județul Arad,

—	Județul Timiș,

—	Județul Covasna,

—	Județul Brașov,

—	Județul Botoșani,

—	Județul Vâlcea,

—	Județul Iași,

—	Județul Hunedoara,

—	Județul Alba,

—	Județul Sibiu,

—	Județul Caraș-Severin,

—	Județul Neamț,

—	Județul Harghita,

—	Județul Mureș,

—	Județul Cluj,

—	Judeţului Maramureş.

IV OSA

Italia

Seuraavat alueet Italiassa:

—	tutto il territorio della Sardegna.

”

12.6.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

L 184/79

KOMISSION SUOSITUS (EU) 2020/775,

annettu 5 päivänä kesäkuuta 2020,

riskeihin varautumisesta sähköalalla ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/89/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/941 15 artiklan mukaisen avunantomekanismin soveltamista koskeviin jäsenvaltioiden välisiin teknisiin, oikeudellisiin ja rahoitukseen liittyviin järjestelyihin sisällytettävistä kohtuullista korvausta koskevista ja muista keskeisistä seikoista

(tiedoksiannettu numerolla C(2020) 3572)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon riskeihin varautumisesta sähköalalla ja direktiivin 2005/89/EY kumoamisesta 5 päivänä kesäkuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/941 (1) 15 artiklan 7 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 194 artiklan 1 kohdan mukaan EU:n energiapolitiikalla olisi jäsenvaltioiden välisen yhteisvastuun hengessä pyrittävä varmistamaan energian toimitusvarmuus unionissa.

(2)	Riskeihin varautumisesta sähköalalla annetulla asetuksella on osaltaan tarkoitus toteuttaa energiaunionin tavoitteet, joissa energiaturvallisuudella, yhteisvastuulla, luottamuksella ja kunnianhimoisella ilmastopolitiikalla on keskeinen asema.

(3)	Asetuksella otetaan käyttöön jäsenvaltioiden välinen avunantomekanismi sähkökriisin ehkäisemiseksi tai hallitsemiseksi unionissa.

(4)	Avunantomekanismin täytäntöönpanemiseksi tarvittavia toimenpiteitä hyväksyessään jäsenvaltioiden on sovittava tietyistä teknisistä, oikeudellisista ja rahoitukseen liittyvistä kysymyksistä alueellisissa tai kahdenvälisissä järjestelyissään ja kuvattava ne riskeihinvarautumissuunnitelmissaan.

(5)	Auttaakseen jäsenvaltioita asetuksen täytäntöönpanossa komissio on sähköalan koordinointiryhmää ja energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirastoa kuultuaan laatinut nämä ei-sitovat ohjeet kyseisiin järjestelyihin sisällytettävistä keskeisistä seikoista,

ON ANTANUT TÄMÄN SUOSITUKSEN:

Jäsenvaltioiden olisi noudatettava tämän suosituksen liitteessä esitettyjä ohjeita, jotka eivät ole sitovia. Ohjeiden avulla jäsenvaltioiden olisi voitava sopia teknisistä, oikeudellisista ja rahoitukseen liittyvistä järjestelyistä asetuksen (EU) 2019/941 15 artiklassa säädettyjen avunantovelvoitteiden soveltamiseksi ja kuvata ne riskeihinvarautumissuunnitelmissa, jotka jäsenvaltioiden edellytetään kyseisen asetuksen nojalla laativan.

2.	Tämä suositus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 5 päivänä kesäkuuta 2020.

Komission puolesta

Kadri SIMSON

Komission jäsen

(1) EUVL L 158, 14.6.2019, s. 1.

LIITE

1. JOHDANTO

Asetuksessa (EU) 2019/941, jäljempänä ’asetus’, tuodaan yhteisvastuun käsite käytännön tasolle ja perustetaan jäsenvaltioiden välinen avunantomekanismi, jota sovelletaan, jos asianomaisissa säännöksissä esitetyt edellytykset täyttyvät. Avunantomekanismiin turvaudutaan viimeisenä keinona sähkökriisin ehkäisemiseksi tai lieventämiseksi.

1.1 Avunantomekanismi

Jos jäsenvaltio pyytää apua, muilla alueellisen tai kahdenvälisen sopimuksen (1) osapuolilla on avunantomekanismin mukaan velvollisuus tehdä yhteistyötä yhteisvastuun hengessä sähkökriisien ehkäisemiseksi tai hallitsemiseksi. Jäsenvaltio voi tarjota apua yleisesti ottaen seuraavien tekijöiden asettamissa rajoissa:

—	suurin mahdollinen kyseisessä kriisitilanteessa käytettävissä oleva alueiden välinen kapasiteetti

—	jäsenvaltion oman yleisen ja henkilökohtaisen turvallisuuden suojelemiseksi tarvittavan sähkön määrä (2)

—	jäsenvaltion oman sähköverkon toimintavarmuus.

Asetuksen 15 artikla kattaa jo osittain avunannon oikeudellisiin, teknisiin ja rahoitusta koskeviin näkökohtiin liittyvien alueellisten tai kahdenvälisten sopimusten eri osatekijät. Lisäksi jäsenvaltioiden on sovittava alueellisissa tai kahdenvälisissä järjestelyissään kaikista tarvittavista seikoista ja yksityiskohdista varmuuden ja turvallisuuden takaamiseksi kaikille avunantomekanismin osapuolille. Järjestelyt on kuvattava asianomaisissa riskeihinvarautumissuunnitelmissa, ja niissä on erityisesti esitettävä taloudellinen korvausmekanismi. Asetuksella ja näillä ohjeilla ei yhdenmukaisteta kaikkia jäsenvaltioiden välisiä kohtuullisen korvauksen osatekijöitä.

Asetuksen 15 artiklassa kuvattu korvaus on alaltaan laaja. Siihen kuuluvat maksut apua pyytävän jäsenvaltion alueelle toimitetusta sähköstä samoin kuin lisäkustannukset, kuten toimituksiin liittyvät siirtokustannukset ja muut apua tarjoavalle jäsenvaltiolle aiheutuvat kohtuulliset kustannukset.

Useiden edellytysten on toteuduttava, jotta avunantomekanismi voi toimia asianmukaisesti.

Ensinnäkin olisi niin pitkälle kuin mahdollista käytettävä markkinapohjaisia toimenpiteitä. Jäsenvaltioiden on kaikin toimin pyrittävä saamaan valmiiksi koordinoidut mekanismit tai foorumit vapaaehtoista kysyntäjoustoa ja muuta joustokapasiteettia varten. On sekä mahdollisten apua tarjoavien että sitä pyytävien jäsenvaltioiden edun mukaista välttää sellainen tilanne, että jo varhaisessa vaiheessa jouduttaisiin käynnistämään muita kuin markkinapohjaisia toimenpiteitä, kuten pakollinen asiakastoimitusten rajoittaminen. Näin myös noudatetaan asetuksen yleistä periaatetta, jonka mukaan markkinoille olisi jätettävä mahdollisimman suuri liikkumavara ratkaista sähkön toimitukseen liittyvät kysymykset.

Toiseksi olisi sallittava markkinasääntöjen mukainen tukkuhintojen vaihtelu myös sähkökriisin aikana, kunhan sähkömarkkinoiden toiminta ei pahenna sähkökriisiä. Tarjousrajoitukset sekä implisiittiset tai eksplisiittiset hintakatot, jotka eivät ole hyvin laadittujen markkinasääntöjen (3) mukaisia, itse asiassa estävät sen, että lisäsähkön tarve näkyisi hintasignaaleissa, jolloin sähköä ei saada sinne, missä sitä tarvitaan. Siksi markkinahintojen olisi voitava muodostua tarjonnan ja kysynnän mukaan niin kauan kuin mahdollista ennen kriisiä. Kriisin jälkeisten taseselvittelyhintojen olisi puolestaan vastattava kuluttajille toimituskatkoksista aiheutuvia kustannuksia. Näin estetään se, että tasehallintasääntöjen implisiittiset hintakatot jarruttaisivat investointeja joustavaan ja luotettavaan kapasiteettiin, joka auttaisi välttämään sähkökriisejä.

Kolmanneksi olisi, niin kauan kuin se on teknisesti ja turvallisesti mahdollista, pidettävä yllä rajatylittävää pääsyä infrastruktuuriin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/943 (4) mukaisesti kaikkina aikoina eli myös sähkökriisin aikana. Kunkin jäsenvaltion teknisistä rajoitteista riippuen järjestelyillä olisi varmistettava, että alueiden välinen kapasiteetti ja kysyntäpuolen tarjoukset ovat tapauksen mukaan täysin markkinatoimijoiden saatavilla rajojen ylitse. Näin siirretään myöhemmäksi tarvetta rajoittaa asiakkaiden toimituksia toimitusvaikeuksista kärsivässä jäsenvaltiossa.

Neljänneksi jäsenvaltioita kannustetaan tekemään yhteistyötä sähkökriisin kaikissa vaiheissa. Varhaisessa vaiheessa tehtävällä yhteistyöllä voitaisiin estämää sähkökriisin kärjistyminen ja lieventää sen vaikutuksia.

Jäsenvaltio voi pyytää apua vain viimeisenä keinona, kun kaikki markkinoiden tarjoamat vaihtoehdot on jo käytetty tai kun on ilmeistä, että markkinapohjaiset toimenpiteet eivät yksin riitä estämään sähköntoimitustilanteen heikentymistä entisestään, etenkin silloin, kun sähköntarjonta ei riitä yleisen ja henkilökohtaisen turvallisuuden suojelemiseen. Lisäksi edellytetään, että apua pyytävän jäsenvaltion riskeihinvarautumissuunnitelmaan sisältyvät toimenpiteet on jo hyödynnetty kattavasti.

1.2 Oikeusperusta

Asetuksen 15 artiklan 7 kohdassa säädetään, että komissio antaa sähköalan koordinointiryhmää ja ACERia kuultuaan ei-sitovia ohjeita 3—6 kohdassa tarkoitetun kohtuullisen korvauksen keskeisistä seikoista ja 3 kohdassa tarkoitettujen teknisten, oikeudellisten ja rahoitukseen liittyvien järjestelyjen muista keskeisistä seikoista sekä 2 kohdassa tarkoitetun vastavuoroisen avunannon yleisistä periaatteista.

1.3 Ohjeiden soveltamisala

Asetuksen 12 ja 15 artiklassa määritellään useita avunantomekanismiin liittyviä tekijöitä ja näkökohtia, joista on sovittava ja jotka on sisällytettävä alueellisiin ja kahdenvälisiin järjestelyihin. Asetuksessa annetaan jäsenvaltioille laaja harkintavalta sovittaessa tällaisten koordinoitujen toimenpiteiden sisällöstä ja siten myös niiden tarjoaman avun sisällöstä. Jäsenvaltiot päättävät ja sopivat näistä koordinoiduista toimenpiteistä ja erityisesti niiden toteuttamiseen tarvittavista teknisistä, oikeudellisista ja rahoitusta koskevista järjestelyistä.

Jotta tällaisista järjestelyistä ja niihin mahdollisesti sisällytettävistä muista seikoista voitaisiin antaa käyttökelpoisia ohjeita, on ensin ymmärrettävä paremmin tilanne, jossa avunantomekanismi voidaan ottaa käyttöön, sekä toimet ja perusperiaatteet, joilla sellaisen tilanteen syntyminen voitaisiin estää kokonaan. Näihin ei-sitoviin ohjeisiin ei sisälly eikä voi sisältyä tyhjentävää ja sitovaa luetteloa, joka soveltuisi kaikkiin jäsenvaltioihin, sillä niillä on oltava vapaus valita itselleen parhaiten sopivat ratkaisut ottaen huomioon niiden omat voimavarat, vallitsevat puitteet, tilanteet ja painopisteet. Sen sijaan suositellaan käytettäväksi tiettyjä välttämättömiä ja valinnaisia tekijöitä ja kuvataan mahdollisia tapoja käyttää tiettyjä avunantotoimenpiteitä.

Ehdotetun menettelytavan mukaan jäsenvaltiot käyttäisivät koordinoitujen toimenpiteiden perustana mahdollisuuksien mukaan olemassa olevia kansallisia sääntöjä ja menettelyjä ja mukauttaisivat niitä tarpeen mukaan avunantoa varten. Ne voisivat esimerkiksi käyttää olemassa olevia kysyntäpuolen toimenpiteisiin tarkoitettuja kauppapaikkoja tai mekanismeja tai asiakkaille suunnattuja korvausmekanismeja.

2. OIKEUDELLISET, TEKNISET JA RAHOITUKSEEN LIITTYVÄT JÄRJESTELYT

2.1 Oikeudelliset järjestelyt

Oikeudellisten järjestelyjen tavoitteena on taata oikeusvarmuus kaikille sähkökriisin aikana sähköä toimittaville tai vastaanottaville toimijoille. Avunantomekanismin soveltamiseen osallistuvia jäsenvaltioita neuvotaan luomaan selkeät, avoimet ja tehokkaat järjestelyt, jotta sidosryhmät tuntisivat rajatylittävää avunantoa koskevat säännöt ja menettelyt.

Asetuksen 12 artiklassa edellytetään, että riskeihinvarautusmissuunnitelmiin sisältyy alueellisia ja soveltuvin osin kahdenvälisiä toimenpiteitä, joilla varmistetaan sellaisten sähkökriisien asianmukainen ennaltaehkäisy tai hallinta, joilla on rajat ylittäviä vaikutuksia. Oikeudellisia järjestelyjä laatiessaan jäsenvaltiot voivat myös harkita mahdollisuutta perustaa tietylle alueelle (5) alaryhmiä sellaisten jäsenvaltioiden kesken, joilla on tekninen kyky antaa toisilleen apua. Perusteena on se, että kaikki suuremman alueen maat eivät välttämättä pysty toimittamaan sähköä toiseen jäsenvaltioon kriisitilanteessa. Konkreettisista rajatylittävistä toimenpiteistä ei sen vuoksi tarvitse tehdä alueellisia sopimuksia alueen kaikkien jäsenvaltioiden kesken, vaan niihin voivat osallistua vain ne, joilla on tekninen kyky antaa apua. Kahdenvälisistä toimenpiteistä olisi sovittava sellaisten jäsenvaltioiden kesken, jotka ovat suoraan yhteenliitettyjä mutta eivät ole samalla alueella.

Jäsenvaltiolla ei joissain tapauksissa välttämättä ole suoraa yhteenliitäntää mihinkään toiseen jäsenvaltioon. Tämä saattaa muuttua nyt kehitteillä olevien yhteenliitäntöjä koskevien infrastruktuurihankkeiden myötä. Jos yhteenliitännät tulevat käyttöön riskeihinvarautumissuunnitelmien myötä, asianomaisten jäsenvaltioiden on toteutettava asetuksen 15 artiklassa esitetyt oikeudelliset, rahoitukseen liittyvät ja tekniset järjestelyt mahdollisimman nopeasti ja päivitettävä riskeihinvarautumissuunnitelmansa vastaavasti.

2.1.1 Asianomaiset jäsenvaltiot

Jäsenvaltioita, joita avunantomekanismi koskee, ovat

—	apua pyytävä jäsenvaltio sekä

—	kaikki jäsenvaltiot, joilla on tekninen kyky antaa apua samalla alueella (alueellinen sopimus), ja jäsenvaltiot, jotka ovat solmineet kahdenvälisen sopimuksen (eli ovat suoraan yhteenliitettyjä mutta eivät ole samalla alueella).

Jos apua pyytävällä jäsenvaltiolla on alueellinen ja/tai kahdenvälinen sopimus, sen olisi ilmoitettava avuntarpeestaan kaikille jäsenvaltioille, jotka voivat antaa tällaista apua.

2.1.2 Avunantopyyntö

Koska sähkökriisit vaativat nopeaa reagointia, avunantopyynnön olisi oltava lyhyt ja vakiomuotoinen ja tarpeelliset tiedot olisi esitettävä mahdollisimman tiiviisti. Parhaassa tapauksessa alueellisesta tai kahdenvälisestä järjestelystä sopivat jäsenvaltiot voisivat vahvistaa avunantopyynnölle mallin ja liittää sen järjestelyyn. Tehokas vastaus avunantopyyntöön vaikuttaisi edellyttävän vähintään seuraavia tietoja:

—	pyynnön esittävän jäsenvaltion nimi, mukaan luettuina vastuuyksikkö ja yhteyshenkilöt

—	siirtoverkonhaltijan ja nimitetyn sähkömarkkinaoperaattorin ja vastaavien yhteyshenkilöiden nimi

—	arvio odotetusta energia- ja tehovajeesta (yhteisesti sovittuna mittayksikkönä) ja vajeen ennakoitu kesto

—	pyynnön esittävän jäsenvaltion ilmoitus sopivimmasta rajayhdysjohdosta tai tapauksen mukaan jakelupisteistä (esimerkiksi siirrettävät generaattorit)

—

tiettyjen sovittujen teknisten välineiden osalta (pyyntö, joka koskee tilapäisesti suljettujen voimalaitosten käyttöönottoa, siirrettävien generaattorien siirtoa, strategisten reservien aktivointia jne.) pyyntö, että ilmoitetaan ensimmäisen mahdollisen toimituksen ajankohta sekä toimitusten ennakoitu kesto (ennakoitu ajanjakso, jonka aikana pyynnön vastaanottajana oleva jäsenvaltio tarjoaa apua)

—	viittaus pyynnön esittävän jäsenvaltion tekemään sitoumukseen maksaa avusta korvaus.

2.1.3 Sähkönkäyttäjät, joilla on yleisen ja henkilökohtaisen turvallisuuden suojelemiseksi oikeus erityiseen suojaan irtikytkemiseltä

Asetuksen 11 artiklassa kuvataan ne riskeihinvarautumissuunnitelmassa esitettävät kansalliset toimenpiteet, joita toteutetaan sähkökriisin ehkäisemiseksi, siihen varautumiseksi ja sen lieventämiseksi. Jäsenvaltiot voivat mainitun artiklan 1 kohdan h alakohdan mukaisesti täsmentää yleisen ja henkilökohtaisen turvallisuuden osalta, mitkä sähkönkäyttäjäryhmät ovat kansallisen lainsäädännön mukaisesti oikeutettuja erityiseen suojeluun irtikytkemiseltä, ja perustella tällaisen suojelun tarpeen. ”Yleinen ja henkilökohtainen turvallisuus” koskee väestön hyvinvointia ja suojelua sekä erityiseen suojeluun irtikytkemiseltä oikeutettuihin käyttäjiin kohdistuvien vaarojen ehkäisyä ja niiltä suojelemista.

Yleisen ja henkilökohtaisen turvallisuuden suojelemiseksi jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön erityisiä toimenpiteitä, joilla turvataan sähköntoimitus ja jotka perustuvat seuraaviin:

—	valtakunnallinen, alueellinen tai paikallinen kriittinen sähköntarve

—	kansanterveyteen ja turvallisuuteen liittyvät kysymykset

—	katastrofaalisten vahinkojen mahdollisuus tai suuri merkittävien turvallisuusongelmien riski (esimerkiksi ympäristöriskien vuoksi)

—	turvallisuusuhkille altistumisen mahdollisuus

—	tekniset valmiudet tehdä irtikytkentöjä valikoidusti.

Jäsenvaltiot voivat asetuksen mukaan määritellä kansallisessa lainsäädännössä ne sähkönkäyttäjäryhmät, jotka ovat oikeutettua erityiseen suojeluun irtikytkemiseltä. Ryhmiä määritellessään jäsenvaltioiden olisi otettava huomioon kriisin kesto ja laajuus, koska nämä voivat vaikuttaa niiden sähkönkäyttäjien luetteloon, jotka ovat oikeutettuja erityiseen suojeluun irtikytkemiseltä. Pitkittyessään tai laajentuessaan kriisi voi vaarantaa vieläkin suuremman väestönosan hengen, turvallisuuden tai terveyden. Niiden sähkönkäyttäjien luettelo, jotka ovat oikeutettuja erityiseen suojeluun irtikytkemiseltä, olisi joka tapauksessa määriteltävä riskeihinvarautumissuunnitelmissa selkeästi. Lisäksi olisi esitettävä ne käyttäjäryhmät, jotka voidaan sisällyttää luetteloon ainoastaan siinä tapauksessa, että kriisistä tulee pitkä ja laaja. Luettelon on oltava johdonmukainen suhteessa riskeihinvarautumissuunnitelmissa esitettyihin kansallisella ja alueellisella tasolla määritettyihin riskiskenaarioihin ja niiden arvioituihin vaikutuksiin.

Oikeus erityiseen suojeluun irtikytkennältä voitaisiin antaa esimerkiksi seuraaville sähkönkäyttäjäryhmille:

—

Energia-ala:

—	Sähköala: sähköjärjestelmän omat kriittiset vaatimukset, etenkin tuotantokapasiteetin ja ydinturvallisuuden ylläpitoon ja jakelukeskuksiin liittyvät

—	Kaasuala: kriittiset kaasuverkon osat, jotka liittyvät kaasulaitteistojen ylläpitoon ja jakelukeskuksiin

—	Öljynjalostamot ja tärkeät öljynpumppuasemat, laitteistojen turvallisuuden ylläpito

—

Liikenne:

—	Lentoliikenne: keskeiset lentoasemat ja niihin liittyvät valvontalaitteet

—	Rautatieliikenne: merkittävä rautatieliikenne, jos se on riippuvainen yleisestä sähköntoimituksesta

—	Tieliikenne: liikenteenhallinnan valvontajärjestelmät ja liikennevalot

—	Meriliikenne: keskeiset satamat ja niihin liittyvät valvontalaitteet

—	Terveydenhuolto: terveydenhuoltolaitokset, mukaan luettuina sairaalat ja yksityisklinikat

—	Vesihuolto: olennaiset juoma- ja jätevesilaitokset

—	Digitaaliset ja televiestintäpalvelut, joiden keskeytyksettömälle toiminnalle on kansallinen tarve

—

Turvallisuus:

—	Kansallisesti/alueellisesti merkittävät pelastuspalvelut

—	Väestönsuojelulaitokset

—	Asevoimien toimipaikat, etenkin väestönsuojelua tukevat

—	Julkiset tai yksityiset vankilapalvelut

—	Hallintopalvelut, joiden keskeytyksettömälle toiminnalle on kansallinen tarve

—	Rahoituspalvelut, joiden keskeytyksettömälle toiminnalle on kansallinen tai EU:n laajuinen tarve

—	Teollisuuslaitokset, joiden prosesseja ei voida pitää yllä varavoimalla ja joiden irtikytkentä voi aiheuttaa merkittäviä turvallisuusongelmia.

Jos maat määrittelevät kansallisessa lainsäädännössään ne sähkönkäyttäjät, jotka ovat oikeutettuja erityiseen suojeluun irtikytkemiseltä, niiden olisi pidettävä luettelo ajan tasalla ja arvioitava kulutus kunkin osa-alueen osalta.

On suositeltavaa varmistaa, että erityiseen suojeluun irtikytkemiseltä oikeutetuilla sähkönkäyttäjillä on vankat jatkuvuusjärjestelyt, joilla huolehditaan palvelujen riittävästä tarjonnasta sähkökriisin sattuessa, sen sijaan että oltaisiin ainoastaan riskeihinvarautumissuunnitelmiin kuuluvien järjestelyjen varassa.

Kaikkien erityiseen suojeluun irtikytkemiseltä oikeutettujen sähkönkäyttäjien olisi lisäksi vähennettävä kuormitustaan mahdollisimman pieneksi sähkökriisin sattuessa. Jos tilanne pahenee ja välittömänä uhkana on, että sähköä ei voida toimittaa näille sähkönkäyttäjille riittävästi, olisi ensisijaisesti pyrittävä ehkäisemään ihmishenkien menetykset ja minimoimaan sellaisten katastrofien riski, jotka voisivat aiheuttaa kuolemantapauksia tai merkittäviä vahinkoja.

2.1.4 Avunannon aloittaminen ja lopettaminen

Asetuksen 15 artiklan 3 kohdassa edellytetään, että jäsenvaltiot sopivat avunannosta ja sen keskeyttämisestä. Tämä on tehtävä tarvittavien teknisten, oikeudellisten ja rahoitusta koskevien järjestelyjen mukaisesti.

Asetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaan ’sähkökriisillä’ tarkoitetaan toteutunutta tai välittömästi uhkaavaa tilannetta, jossa sähköstä on merkittävä pula jäsenvaltioiden määrittämällä ja niiden riskeihinvarautumissuunnitelmissa kuvatulla tavalla tai jossa sähkön toimittaminen asiakkaille on mahdotonta. Kun asianomaisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on julistanut sähkökriisin, kaikki sovitut toimenpiteet olisi toteutettava niin pitkälti kuin mahdollista.

Avunpyynnön esittämisen laukaiseva tapahtuma olisi määriteltävä suhteessa olemassa olevaan tai välittömästi uhkaavaan tilanteeseen, jossa sähkökriisin välttämiseksi tai sen vaikutusten minimoimiseksi odotetaan tarvittavan muita kuin markkinapohjaisia toimenpiteitä.

Erityisesti silloin, kun kansallisessa lainsäädännössä määritellään ne sähkönkäyttäjät, jotka ovat oikeutettuja erityiseen suojeluun irtikytkemiseltä, avunpyynnön esittämisen laukaiseva tapahtuma olisi määriteltävä suhteessa sellaiseen olemassa olevaan tai välittömästi uhkaavaan tilanteeseen, jossa jäsenvaltio ei kaikista kansallisista markkinapohjaisista ja muista toimenpiteistä huolimatta pysty varmistamaan suojelua irtikytkemiseltä sellaisille sähkönkäyttäjäryhmille, jotka on määritelty yleisen ja henkilökohtaisen turvallisuuden perusteella. Jos jäsenvaltio ei ole kansallisessa lainsäädännössä määritellyt niitä sähkönkäyttäjiä, jotka ovat oikeutettuja erityiseen suojeluun irtikytkemiseltä, sen olisi määriteltävä avunpyynnön esittämisen laukaiseva tapahtuma suhteessa sellaiseen olemassa olevaan tai välittömästi uhkaavaan tilanteeseen, jossa jäsenvaltio ei pysty toimittamaan riittävästi sähköä suojellakseen yleistä ja henkilökohtaista turvallisuutta.

Jäsenvaltioiden olisi määriteltävä laukaiseva tapahtuma kunkin riskeihinvarautumissuunnitelmassa esitetyn riskiskenaarion osalta. Tapahtuma voi olla operatiivinen tai ei-operatiivinen. Operatiivisia tapahtumia voivat olla hallittavuuden menetys, tuotannon ja kysynnän epätasapaino, reservien puute tai kyvyttömyys toimittaa sähköä verkkojen osien fyysisen vaurioitumisen vuoksi. Ei-operatiivisia tapahtumia voivat olla esimerkiksi ulkoiset turvallisuusuhat.

Riski, että avunantomekanismia käytetään väärin esittämällä perusteettomia avunpyyntöjä, on erittäin pieni, koska tiukkojen edellytysten on täytyttävä, ennen kuin avunantomekanismi käynnistetään.

Rajoittamatta sitä, mitä jäsenvaltiot sopivat alueellisissa tai kahdenvälisissä sopimuksissa, avunantovelvoitteen tulisi päättyä seuraavissa tapauksissa:

—

Apua pyytänyt jäsenvaltio ilmoittaa apua antaville jäsenvaltioille, että se pystyy jälleen toimittamaan sähköä sähkönkäyttäjilleen, jotka ovat oikeutettuja erityiseen suojeluun irtikytkemiseltä, tai varmistamaan, että yleisen ja henkilökohtaisen turvallisuuden suojelemiseksi pystytään toimittamaan riittävästi sähköä.

—

Apua antava jäsenvaltio ei oman verkkonsa heikentymisen vuoksi enää pysty toimittamaan sähköä omille sähkönkäyttäjilleen eikä etenkään niille, jotka ovat oikeutettuja erityiseen suojeluun irtikytkemiseltä, tai varmistamaan riittäviä sähköntoimituksia yleisen ja henkilökohtaisen turvallisuuden suojelemiseksi.

On myös mahdollista, että apua alun perin pyytänyt jäsenvaltio päättää akuutista sähkökriisistä huolimatta pyytää avun keskeyttämistä esimerkiksi siksi, ettei se pysty maksamaan sitä.

2.1.5 Tehtävät ja vastuut

Jäsenvaltioiden olisi kannettava lopullinen vastuu avunantomekanismin toiminnasta. Tähän kuuluvat ennen kaikkea päätös avun pyytämisestä sekä yleinen seuranta sen osalta, kuinka eri tehtävistä vastaavat tahot käyttävät mekanismia. Asetuksessa ei edellytetä uusien erityisten yksikköjen perustamista. Jäsenvaltioita neuvotaan jakamaan vastuutehtävät mieluiten olemassa oleville yksiköille tai erityisissä olosuhteissa uusille yksiköille ottaen huomioon oma organisaatiorakenteensa ja kokemuksensa kriisinhallinnasta ja reagoinnista hätätilanteisiin. Kustannusten vähentämiseksi ja erityisesti kiinteiden kustannusten välttämiseksi jäsenvaltiot voisivat käyttää olemassa olevia järjestelyjä, jos mahdollista. Ohjenuorana olisi oltava, että apua tarjotaan vaikuttavasti ja tehokkaasti.

Toimintakehyksen täytäntöönpanosta vastaavat asetuksen mukaiset toimivaltaiset viranomaiset. Tehtävät ja vastuut olisi määrättävä selkeästi asianomaisille toimijoille, kuten kansalliselle kriisikoordinaattorille, koordinaattorille tai asiaankuuluvien kansallisten sähkökriisijohtajien muodostamalle ryhmälle, siirtoverkonhaltijoille, kansallisille sääntelyviranomaiselle ja sähköalan yrityksille. Toimivaltaisilla viranomaisilla on myös parhaat edellytykset valmistella alueelliset ja kahdenväliset sopimukset yhdessä muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisten kanssa. Nämä järjestelyt muodostavat oikeusperustan avunannolle, mukaan lukien korvauksen maksu sekä rahoitusjärjestelyt avun antamisen jälkeen. Jäsenvaltiot ja niiden toimivaltaiset viranomaiset ovat myös sopivin taho lähettämään tai ottamaan vastaan avunantopyynnöt, koordinoimaan toimenpiteitä ja antamaan ilmoituksen, kun avunantomekanismin soveltaminen on keskeytetty. Myös korvausvastuun olisi viime kädessä oltava jäsenvaltioilla, jotta voidaan antaa riittävät takeet kohtuullisen korvauksen maksamisesta ripeästi.

Jollei asianomaisen jäsenvaltion teknisistä ja oikeudellisista rajoitteista muuta johdu, kansallisilla sääntelyviranomaisilla on parhaat edellytykset johtaa korvauskustannusten laskemista tai ainakin osallistua tähän laskentaprosessiin. Siirtoverkonhaltijoilla olisi oltava ensisijainen vastuu tarvittavien sähkömäärien toimittamisesta kustannustehokkaalla tavalla.

Siirtoverkonhaltijoilla on alueellisten koordinointikeskusten ja alueellisten käyttövarmuuskoordinaattoreiden tuella (kunnes alueelliset koordinointikeskukset perustetaan) parhaat edellytykset koordinoida kaikkia teknisiä kysymyksiä ja toteuttaa kaikki tarvittavat operatiiviset toimenpiteet, kun avunantomekanismia sovelletaan. Kyseinen taho apua antavassa jäsenvaltiossa voisi vastata myös sähköä ja lisäkustannuksia koskevien maksupyyntöjen keräämisestä, tarkistamisesta ja kanavoimisesta asianomaiselle apua saaneen jäsenvaltion vastuuyksikölle. Tässä yhteydessä olisi hyödyllistä käyttää keskitetyn asiointipisteen toimintamallia. Jäsenvaltioita neuvotaan määrittelemään ja vahvistamaan rajoittamiskorvauksia koskevien maksuvaatimusten keräämisestä ja välittämisestä vastaava yksikkö.

Välittäjän nimeäminen jäsenvaltioiden välisissä alueellisissa ja kahdenvälisissä järjestelyissä voisi saada kaikki osapuolet vakuuttuneiksi siitä, että korvauksen kustannukset lasketaan ja maksetaan. Välittäjä auttaisi ratkaisemaan mahdolliset maksettavan korvauksen määrää koskevat erimielisyydet.

2.1.6 Alueellisen ja kahdenvälisen järjestelyn oikeudellinen muoto

Alueellisten ja kahdenvälisten järjestelyjen oikeudelliseen muotoon ei liity erityisiä vaatimuksia. Jäsenvaltiot voivat vapaasti valita oikeudellisen muodon, jolla määritellään niiden keskinäiset oikeudet ja velvollisuudet avunantomekanismia sovellettaessa. Oikeudesta pyytää apua ja velvollisuudesta tarjota sitä säädetään asetuksen 14 ja 15 artiklassa. Alueellisissa ja kahdenvälisissä järjestelyissä määritellään, kuinka kyseisiä unionin lainsäädännössä vahvistettuja oikeuksia ja velvollisuuksia on käytännössä sovellettava. Järjestelyjen pitäisi olla luonteeltaan operatiivisia, ei poliittisia. Riippuen siitä, millaisia vaatimuksia kunkin jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä vahvistetaan, täytäntöönpanon kannalta voi riittää, että asianomaiset viranomaiset sopivat sitovasta hallinnollisesta järjestelystä. Siihen voi sisältyä voimassa olevien alueellisten tai kahdenvälisten sopimusten määräyksiä, siirtoverkonhaltijoiden välisiä sopimusjärjestelyjä tai sähköalan toimijoihin sovellettavia erityisiä lupaehtoja edellyttäen, että ne ovat asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten valvonnassa. Toisaalta ei-sitova oikeudellinen väline, kuten yhteisymmärryspöytäkirja, ei olisi yksinään riittävä, koska siitä ei synny oikeudellisia velvoitteita osapuolten välille. Pöytäkirjan muodossa olevat järjestelyt eivät sen vuoksi yksinään täyttäisi 15 artiklan vaatimuksia luoda oikeudellisesti sitova avunantojärjestelmä, ja ne voitaisiin tulkita 15 artiklan täytäntöönpanon kannalta riittämättömiksi (6).

2.1.7 Ennen alueellisten ja kahdenvälisten sopimusten tekemistä annettava apu

Jos jäsenvaltiot eivät ole sähkökriisin sattuessa vielä sopineet koordinoiduista toimenpiteistä ja teknisistä, oikeudellisista ja rahoitusta koskevista järjestelyistä, niiden on asetuksen 15 artiklan mukaisesti sovittava tilapäisistä toimenpiteistä ja järjestelyistä, myös kohtuullisen korvauksen osalta. Jos jäsenvaltio pyytää apua, ennen kuin tällaisista järjestelyistä on sovittu, sen on ennen avun saamista sitouduttava maksamaan kohtuullinen korvaus.

2.1.8 Luottamuksellisten tietojen käsittely

Jäsenvaltioiden tai niiden asetuksessa tarkoitettujen viranomaisten on toteutettava kaikki sellaiset menettelyt, joissa ne ovat osallisina, sovellettavien sääntöjen mukaisesti, mukaan luettuina luottamuksellisten tietojen ja prosessien käsittelyä koskevat kansalliset säännöt. Jos tämä johtaa tilanteeseen, jossa tietoja ei voida luovuttaa muun muassa osana riskeihinvarautumissuunnitelmia, jäsenvaltio tai viranomainen voi antaa niistä ei-luottamuksellisen tiivistelmän tai sen on pyynnöstä toimitettava sellainen.

Komission, ACERin, sähköalan koordinointiryhmän, Sähkö-ENTSOn, jäsenvaltioiden, toimivaltaisten viranomaisten, kansallisten sääntelyviranomaisten ja muiden asiaankuuluvien elinten, tahojen tai henkilöiden, jotka saavat tämän asetuksen nojalla luottamuksellisia tietoja, olisi varmistettava, että arkaluonteiset tiedot pysyvät luottamuksellisina.

2.2 Tekniset järjestelyt

Teknisten järjestelyjen tarkoituksena on kuvata kaikki tekniset määräykset ja edellytykset, joita on noudatettava, jotta avunantomekanismi voisi toimia käytännössä. Tähän tarvitaan pakollista ennalta toteutettavaa tietojen jakamista kyseisen sähköinfrastruktuurin teknisistä valmiuksista ja rajoitteista ja avunannon osalta kyseeseen tulevista teoreettisista sähkön enimmäismääristä sekä arviota teknisistä rajoitteista, jotka voisivat vaikeuttaa avun antamista. Jos olemassa on teknisiä tai muita rajoitteita, jäsenvaltioita kannustetaan määrittelemään yhteisesti hyväksyttävät ratkaisut, joita sovelletaan alueiden välisen kapasiteetin turvaamiseksi, jos avunantomekanismi käynnistetään, ja sopimaan näistä ratkaisuista.

Kunkin jäsenvaltin sisäisistä teknisistä rajoitteista riippuen on mahdollista, että siirtoverkonhaltijat voivat alueellisen koordinointikeskuksen tuella hätätilanteessa parhaiten vastata teknisten seikkojen koordinoinnista ja kaikkien tarvittavien operatiivisten toimenpiteiden toteuttamisesta oman sähköverkkoja koskevan osaamisensa ja olemassa olevien rajatylittävien yhteistyöohjelmien pohjalta (7). Tällaisia yhteistyörakenteita, -sopimuksia ja -kokemuksia olisi käytettävä avun perustana. Joka tapauksessa olisi määriteltävä tai perustettava selkeä ja kattava järjestely (jos sitä ei vielä ole), johon sisältyvät myös tekniset edellytykset, jotta tarvittavaa yhteistyötä voidaan tehdä oikeusvarmuuden vallitessa. Teknisiä tietoja voidaan tarvittaessa päivittää riskeihinvarautumissuunnitelmissa.

2.2.1 Tekniset ratkaisut ja koordinointi (15 artiklan 2 kohta)

Jäsenvaltion infrastruktuurin eri osia varten voidaan vahvistaa omat tekniset ratkaisut ja järjestelyt. Näin voidaan antaa selkeä kuva saatavilla olevasta tuesta ja asiaan liittyvistä teknisistä rajoitteista sekä (tapauksen mukaan) parempi arvio kunkin toimenpiteen toteuttamiskustannuksista. Koska mahdolliset kriisitilanteet voivat olla hyvin erilaisia, on tärkeää, että jäsenvaltioilla on käytettävissään paljon erilaisia vaihtoehtoja ja välineitä. Teknisiin järjestelyihin voidaan sisällyttää ohjeellinen luettelo teknisistä ratkaisuista, jotta osapuolet ovat tietoisia toimenpiteistä, joita avun antamiseksi voidaan toteuttaa ennen hätätilannetta ja sen aikana. Avustustoimenpiteiden simuloinnista voi olla hyötyä tällaisiin tilanteisiin valmistautumisessa.

Verkon käyttöä koskevat suuntaviivat (8) ja hätätilaa ja käytönpalautusta koskeva verkkosääntö (9) muodostavat yksityiskohtaiset ohjeet siitä, miten siirtoverkonhaltijoiden ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien olisi toimittava ja tehtävä yhteistyötä verkon käyttövarmuuden turvaamiseksi. Niillä myös yhdenmukaistetaan siirtoverkonhaltijoiden teknisiä standardeja ja hätätilamenettelyjä kullakin synkronialueella. Näillä teknisillä säännöillä on tarkoitus varmistaa, että useimmat sähköjärjestelmän häiriöt voidaan käsitellä tehokkaasti operatiivisella tasolla. Sellaisten sähkökriisitilanteiden varalta, joilla voi olla laajempia mittasuhteita ja vaikutuksia ja joissa markkinoita ja verkon käyttöä koskevat säännöt eivät enää yksin riitä, jäsenvaltioiden olisi sovittava erityisistä toimenpiteistä, jotka ylittävät siirtoverkonhaltijoiden vastuun tällaisten tilanteiden ehkäisemisestä, niihin varautumisesta ja niiden hallinnasta. Myös tällaisissa kriisitilanteissa olisi noudatettava sisämarkkinasääntöjä ja verkon käyttöä koskevissa suuntaviivoissa ja hätätilaa ja käytönpalautusta koskevassa verkkosäännössä vahvistettuja sääntöjä (jotka koskevat toimitusrajoituksia, alueiden välisen kapasiteetin rajoittamista kapasiteetin jakamisessa tai suunnitelmien laatimisen rajoittamista).

Hätätilaa ja käytönpalautusta koskevassa verkkosäännössä asetetaan vaatimukset, jotka koskevat siirtoverkonhaltijoiden toteuttamaa hätä-, suurhäiriö- ja palautustilojen hallintaa sekä verkon käytön unionin laajuista koordinointia tällaisissa tiloissa, mukaan luettuina markkinapohjaisten toimien keskeyttämismenettely, varautumissuunnitelma ja käytönpalautussuunnitelma. Järjestelmän varautumissuunnitelmaan kootaan ne tekniset ja organisatoriset toimenpiteet, joilla pyritään estämään häiriön leviäminen tai paheneminen siirtoverkossa laaja-alaisen tilan häiriön tai suurhäiriön välttämiseksi.

Teknisissä ratkaisuissa ja järjestelyissä olisi hyödynnettävä täysimääräisesti alueellisen yhteistyön tarjoamia mahdollisuuksia. Järjestelyihin olisi sen vuoksi sisällyttävä sovitut tekniset toimenpiteet, joita tarvitaan kriisin ehkäisemiseksi, sen vaikutusten lieventämiseksi ja sen kärjistymisen estämiseksi.

Osa teknisistä ratkaisuista on ennaltaehkäiseviä eli ne toteutetaan hyvissä ajoin tulevien kriisien riskin minimoimiseksi (esimerkiksi ajojärjestyksen talviaikainen uudelleenmäärittely ääritilanteiden varalta tai suunnitellun käyttökeskeytyksen keston muuttaminen). Osaa taas käytetään juuri ennen tapahtumaa eli silloin, kun kriisin mahdollisesta toteutumisesta on näyttöä (valmisteluvaiheessa). Eräillä ratkaisuilla puolestaan pyritään häiriön aikana rajoittamaan lyhentämään kriisin vaikutuksia.

Riskeihinvarautumissuunnitelmiin on suositeltavaa sisällyttää tiedot kunkin teknisen ratkaisun suorituskyvystä (GWh/viikko) riippumatta siitä, onko se jo todennettu käytännössä, käynnistysajasta päätöksen tekemisestä toteutukseen, mahdollisesta kestosta, kustakin mittauksesta vastaavasta yksiköstä, riippuvuudesta suhteessa muihin toimenpiteisiin ja sivuvaikutuksista samoin kuin mahdolliset muut huomiot. Muiden kuin markkinapohjaisten toimenpiteiden osalta olisi asetuksen 11 artiklan 1 kohdan g alakohdan mukaisesti ilmoitettava, miten ne täyttävät 16 artiklassa säädetyt vaatimukset.

Kun kriisi julistetaan alkaneeksi tai välittömästi uhkaavaksi, on huolehdittava kattavasta koordinoinnista asianomaisten siirtoverkonhaltijoiden, nimitettyjen sähkömarkkinaoperaattorien, jakeluverkonhaltijoiden, kansallisten hätätilakoordinaattoreiden, toimivaltaisten viranomaisten ja sähköä toimittavien tahojen välillä. Nämä tahot olisi otettava riittävän varhaisessa vaiheessa mukaan avunantojärjestelyjä koskeviin keskusteluihin ja mahdollisesti velvoitettava tekemään yhteistyötä avunantojärjestelyjen toteuttamiseksi.

Sellaisissa poikkeustapauksissa, joissa alueiden välistä kapasiteettia on tarjottu markkinoille mutta sitä on jäänyt käyttämättä, siirtoverkonhaltijoilla olisi oltava oikeus käyttää tätä kapasiteettia.

2.2.2 Ennakkovaroituksessa ja kriisin julistamisessa annettavat tekniset tiedot (14 artikla) ja 15 artiklan 3 kohdan mukaisessa arvioinnissa käytettävä menettely (arviota olisi tarkasteltava uudelleen teknisen sähköntoimittamiskyvyn perusteella, kun apua tarvitaan kriisin aikana)

Avoimuuden nimissä ja tarvittavaa apua koskevien keskustelujen pohjaksi jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava muille alueellisen sopimuksensa ja mahdollisten kahdenvälisten sopimustensa osapuolina oleville jäsenvaltioille (eli mahdollisille avuntarjoajille) mahdollisesti pyytämänsä sähkön teoreettiset enimmäismäärät, alueiden välisen kapasiteetin tila ja rajat, aika, jona apua mahdollisesti tarvitaan, sekä avunpyynnön laukaiseva tapahtuma. Tarkat sähkömäärät, joita tarvitaan ja pyydetään ja jotka ovat saatavilla, tiedetään kuitenkin vasta sitten, kun avunantomekanismi otetaan käyttöön. Tällaisten sähkön teoreettisten enimmäismäärien laskemiseksi olisi otettava huomioon seuraavat seikat:

—	arvio odotetusta energia- ja tehovajeesta ja vajeen ennakoitu kesto tuotantokapasiteetin ja/tai alueiden välisen kapasiteetin puuttumisen vuoksi

—	arvio odotetun vajeen epävarmuudesta, joka johtuu vaihtelevan uusiutuvan tuotannon rajallisesta ennustettavuudesta, todellisen kysynnän rajallisesta ennustettavuudesta sekä mahdollisista tuotantoyksiköiden suunnittelemattomista käyttökeskeytyksistä

—	jäsenvaltion verkon erityispiirteet: tarvittaessa yhdysjohtojen tila (käyttökeskeytyksen tapauksessa), säännöstelyaltaiden vedenpinta ja sen odotettu kehitys, varastointikapasiteetti, kysyntäjoustomahdollisuudet, polttoainepulan mahdollisuus jne.

—	muut kriittiset toiminnot, joihin kriisi voi vaikuttaa (esimerkiksi kaasupula voi vaikuttaa taajuudensäätövalmiuksiin tietyllä alueella tai vähentää käytettävissä olevia taajuudenvakautusreservejä ja automaattisia taajuudenpalautusreservejä).

Hyvän lähtökohdan mahdollisten sähkömäärien analysoinnille voivat tarjota viimeisimmät kausittaiset ja lyhyen aikavälin riittävyysarvioinnit. Aiempia tietoja olisi päivitettävä, kun uusia tietoja tulee saataville ja kun kriisi tosiasiallisesti alkaa, jotta vaatimuksia ja verkon tilaa voidaan arvioida uudelleen.

2.2.3 Verkkojen käyttövarmuus

Riskiskenaarioissa voidaan tarkastella ääri-ilmiöitä, vikatapahtumaluetteloon (10) sisältymättömiä poikkeuksellisia ja erittäin epätodennäköisiä vikatapahtumia taikka sellaisia käyttövarmuusrajojen ylityksiä, jotka on otettava huomioon. Mahdollisten käyttövarmuutta uhkaavien tilanteiden ja niiden korjaamiseen käytettävien toimintavaihtoehtojen määrittämiseksi olisi tehtävä erityinen arviointi.

Järjestelyissä voidaan kuvata yksittäisten sähköverkkojen tekniset mahdollisuudet ja rajoitukset, jotka on säilytettävä, jotta sähköverkko toimisi turvallisesti ja luotettavasti. Nämä tiedot ovat tärkeitä sekä apua tarjoaville että sitä vastaanottaville jäsenvaltioille.

2.2.4 Markkinasääntöjen noudattaminen

Toimenpiteiden, joita toteutetaan sähkökriisien ehkäisemiseksi tai lieventämiseksi, on asetuksen 16 artiklan mukaan oltava sähkön sisämarkkinoita ja verkon käyttöä koskevien sääntöjen mukaisia. Markkinoiden pitäisi pysyä aktiivisina ja markkinapohjaisia toimenpiteitä tulisi toteuttaa mahdollisimman pitkälti, eli hintojen olisi seurattava kysyntää ja tarjontaa ja rajat ylittävien yhdysjohtojen käyttö olisi pidettävä avoimena vakioehdoin. Korkeita hintoja (toimitusniukkuuden aikana) olisi pidettävä normaaleina sähkömarkkinoiden toiminnassa, koska ne ovat merkittävä keino saada lisäsähköä verkkoon ja tyydyttää kysyntä sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

Samaan tapaan on noudatettava myös verkon käyttöä koskevia suuntaviivoja verkon normaali- ja hälytystilassa ja hätätilaa ja käytönpalautusta koskevaa verkkosääntöä hätä-, suurhäiriö- ja palautustilojen yhteydessä.

2.2.5 Muiden kuin markkinapohjaisten toimenpiteiden käyttöönotto

Asetuksen 16 artiklan mukaan muita kuin markkinapohjaisia toimenpiteitä saa sähkökriisin sattuessa aktivoida vain

—	viimeisenä keinona, jos kaikki markkinoiden tarjoamat vaihtoehdot on käytetty tai

—	jos on selvää, että markkinapohjaiset toimenpiteet eivät yksin riitä estämään sähkön toimitustilanteen heikentymistä entisestään.

Muut kuin markkinapohjaiset toimenpiteet eivät myöskään saa perusteettomasti vääristää kilpailua ja sähkön sisämarkkinoiden tehokasta toimintaa. Niiden on oltava tarpeellisia, oikeasuhteisia, syrjimättömiä ja tilapäisiä. Muissa kuin markkinapohjaisissa toimenpiteissä, joilla rajoitetaan sähkönsiirtoja jäsenvaltioiden välillä, ei saa mennä kohdassa 2.2.5.1 lueteltuja toimenpiteitä pitemmälle, ja niitä saa ottaa käyttöön ainoastaan kyseisessä kohdassa tarkoitettujen sääntöjen mukaisesti.

Muita kuin markkinapohjaisia toimenpiteitä pitäisi aktivoida mahdollisimman myöhäisessä vaiheessa ottaen huomioon tuoreimmat tiedot sähköverkon tilanteesta (verkon tila ja ennusteet). Lisäksi olisi varattava riittävästi aikaa tiedottamiseen alueen jäsenvaltioille, siirtoverkonhaltijoille, asianomaisille sidosryhmille ja nimitetyille sähkömarkkinaoperaattoreille ja tarvittavien toimenpiteiden toteuttamiseen. Muiden kuin markkinapohjaisten toimenpiteiden kesto olisi pidettävä mahdollisimman lyhyenä, ja niiden soveltamisajat pitää vahvistaa etukäteen.

2.2.5.1 Muut kuin markkinapohjaiset toimenpiteet, joilla rajoitetaan jäsenvaltioiden välisiä sähkönsiirtoja

Toimitusrajoituksia voidaan toteuttaa seuraavissa tapauksissa:

pienennetään jaettua alueiden välistä kapasiteettia (pitkän aikavälin kapasiteetin jakamista koskevista suuntaviivoista 26 päivänä syyskuuta 2016 annetun komission asetuksen (EU) 2016/1719 (11) 51 artikla ja kapasiteetin jakamista ja ylikuormituksen hallintaa koskevien suuntaviivojen vahvistamisesta 24 päivänä heinäkuuta 2015 annetun komission asetuksen (EU) 2015/1222 (12) 72 artikla)

rajoitetaan alueiden välisen kapasiteetin tarjoamista kapasiteetin jakamista varten (asetuksen (EU) 2019/943 16 artiklan 3 kohta ja hätätilaa ja käytönpalautusta koskevasta verkkosäännöstä 24 päivänä marraskuuta 2017 annetun komission asetuksen (EU) 2017/2196 (13) 35 artiklan 2 kohdan a alakohta) tai

c)	rajoitetaan suunnitelmien toimittamista vuorokausi- ja päivänsisäisten markkinoiden tulosten perusteella (komission asetuksen (EU) 2017/1485 (14) 111 artiklan 1 ja 2 kohta).

Seuraavissa kohdissa kuvaillaan kuhunkin tapaukseen sovellettavia voimassa olevia sääntöjä.

a)	Pienennetään jo jaettua alueiden välistä kapasiteettia (asetus (EU) 2016/1719 ja asetus (EU) 2015/1222)

Pitkän aikavälin kapasiteetin jakamista koskevista suuntaviivoista annetun asetuksen (EU) 2016/1719 51 artiklan mukaan kaikkien siirtoverkonhaltijoiden on laadittava pitkän aikavälin siirto-oikeuksiin sovellettavat yhdenmukaistetut jakosäännöt. Alueiden välisen pitkän aikavälin kapasiteetin pienentämistä koskevat säännöt vahvistetaan yhdenmukaistettujen jakosääntöjen (15) 9 osastossa.

Kapasiteetin jakamista ja ylikuormituksen hallintaa koskevien suuntaviivojen vahvistamisesta annetun asetuksen (EU) 2015/1222 72 artiklan 1 kohdassa säädetään, että jaettua alueiden välistä kapasiteettia voidaan pienentää ainoastaan silloin, kun kyseessä on ylivoimainen este tai hätätilanne, jossa siirtoverkonhaltijan on toimittava kiireellisesti ja ajojärjestyksen uudelleen määrittäminen tai vastakauppa ei ole mahdollista. Kapasiteetin pienentäminen on kaikissa tapauksissa toteutettava koordinoidusti yhteistoiminnassa kaikkien niiden siirtoverkonhaltijoiden kanssa, joita pienentäminen suoraan koskee. Mainitun asetuksen 72 artiklan 3 kohdassa säädetään siitä, miten kapasiteetin pienentäminen on korvattava.

b)	Rajoitetaan alueiden välisen kapasiteetin tarjoamista kapasiteetin jakamista varten (asetus (EU) 2019/943 ja asetus (EU) 2017/2196)

Alueiden välisen kapasiteetin tarjoamista kapasiteetin jakamista varten voidaan rajoittaa vain siinä tapauksessa, että siirtoverkon ei odoteta palautuvan normaali- tai hälytystilaan.

c)	Rajoitetaan suunnitelmien toimittamista (asetus (EU) 2017/1485)

Jos suunnitelmien toimittamista joudutaan rajoittamaan fyysisessä verkossa tai tieto- ja viestintätekniikkajärjestelmissä (välineet ja tiedonvaihtokeinot) olevien paikallisen ongelmien vuoksi, asiasta olisi tiedotettava mahdollisimman pian. Tieto- ja viestintäteknisten ongelmien vaikutusten rajoittamiseksi käytössä olisi oltava vaihtoehtoisia tiedonvaihtokanavia tai varamenettelyjä. Siltä varalta, että suunnitelmien toimittamista joudutaan rajoittamaan fyysisessä verkossa ilmenevän ongelman vuoksi, kansallisissa riskeihinvarautumissuunnitelmissa olisi määriteltävä menettely ongelman ratkaisemiseksi ja korvaamiseksi.

2.2.5.2 Markkinatoimintojen keskeyttäminen

Hätätilaa ja käytönpalautusta koskevasta verkkosäännöstä annetun asetuksen (EU) 2017/2196 35 artiklan 1 kohdassa määritellään tapaukset, joissa markkinatoiminnot voidaan keskeyttää.

Asetuksen 35 artiklan 2 kohdassa puolestaan luetellaan ne markkinatoiminnot, jotka siirtoverkonhaltija voi tilapäisesti keskeyttää. Kunkin toiminnon keskeyttämistä koskeva päätös ja sen perustelut edellyttävät alueen siirtoverkonhaltijoiden hyväksyntää.

Minkään alueellisesti tai kahdenvälisesti sovitun kriisitoimenpiteen tai kansallisen muun kuin markkinapohjaisen toimenpiteen ei pitäisi johtaa markkinatoimintojen keskeyttämiseen muista syistä kuin niistä, jotka luetellaan hätätilaa ja käytönpalautusta koskevasta verkkosäännöstä annetun asetuksen (EU) 2017/2196 35 artiklan 1 kohdassa.

2.3 Rahoitusjärjestelyt

Rahoitusjärjestelyillä olisi varmistettava, että avunantomekanismin mukaisesti toimitetusta sähköstä maksetaan asianmukainen hinta. Järjestelyt voivat käsittää kustannusten laskemisen, avunannosta maksettavan korvauksen (mukaan lukien rajoittamiskorvaus) ja maksumenettelyt, jotka määritellään ja vahvistetaan asianomaisten toimijoiden kesken.

Rahoitusjärjestelyillä ei pitäisi luoda vääristyneitä kannustimia, jotka saattaisivat itse synnyttää tarvetta apuun. Avunantokorvauksen on tarkoitus kattaa todelliset kustannukset, eikä siitä saa tulla tulonlähdettä apua antavalle taholle. Apua saavan jäsenvaltion olisi maksettava vastaanotetusta sähköstä viipymättä kohtuullinen hinta apua antavalle jäsenvaltiolle. Apua antava jäsenvaltio päättää sitten, miten kyseisten varojen kanssa menetellään ja miten ne sovitetaan voimassa oleviin taseselvityssääntöihin.

Jos asiakkaan toimituksia on rajoitettu hätätilanteessa ja syynä on joko velvollisuus tarjota apua rajojen yli tai kansallinen hätätila, asiakkaalle maksettavan korvauksen olisi aina oltava sama kuin kansallisen lainsäädännön mukainen korvaus.

Edellä sanottu huomioon ottaen jäsenvaltiot voivat säilyttää olemassa olevan kansallisen mekanismin (joka koskee toimitusten rajoittamiseen liittyvää korvausta) yksinomaan kansallisia hätätilanteita varten (jolloin avunantopyyntöjä ei siis ole esitetty). Näin ne voivat vapaasti päättää, haluavatko ne maksaa korvausta asiakkaille, joita pakollinen toimitusrajoitus koskee. Jos kansallinen hätätila kehittyy tilanteeksi, jossa rajatylittävä avunantomekanismi otetaan käyttöön, yhtenä vaihtoehtona voisi olla jakaa apua pyytävän jäsenvaltion apua antavalle jäsenvaltiolle maksama avunantokorvaus kaikille pakollisten toimitusrajoitusten kohteena oleville kuluttajaryhmille riippumatta siitä, rajoitettiinko toimituksia ennen avunannon käyttöönottoa vai sen jälkeen. Tämä vaihtoehto noudattaisi apua antavassa jäsenvaltiossa suunniteltua mallia mutta parhaassa tapauksessa perustuisi toimittamatta jääneen sähkön arvoon. Vaihtoehtoisesti jäsenvaltiot voivat myös maksaa avunannosta saamansa korvauksen erityiseen avustusrahastoon, jota hallinnoidaan keskitetysti. Tällä tavoin jäsenvaltioissa olemassa olevat toimitusten rajoittamiseen liittyvät kansalliset korvausmekanismit säilyvät eivätkä jäsenvaltioiden erilaiset lähestymistavat johda siihen, että toimitusrajoitusten kohteena olevia kuluttajaryhmiä kohdeltaisiin tietyn maan sisällä eri tavoin kuin annettaessa apua yli rajojen, jolloin avusta on maksettava korvaus.

Avunantokorvauksen tärkeimmät elementit ovat i) sähkön hinta ja ii) apua antavassa jäsenvaltiossa syntyvät lisäkustannukset siitä, että se varmistaa sähkön kulun rajan yli, ja perustana ovat tosiasialliset kustannukset, joiden maksaminen perustuu apua antavan jäsenvaltion kansalliseen lainsäädäntöön.

Järjestelyissä voidaan sopimuksen mukaan käyttää erilaisia tapoja määrittää sähkön hinta. On kuitenkin tärkeää, että järjestelyistä ilmenee selvästi sovittu toimintatapa ja sen soveltamisedellytykset ja että niissä yksilöidään kaikki tiedossa olevat muuttujat, joita on tarkoitus käyttää (esimerkiksi preemio, jos valitaan viimeinen tunnettu kauppahinta plus preemio).

2.3.1 Sähkön hinta

Rahoitusjärjestelyissä olisi viitattava toimitetun sähkön hintaan ja/tai hinnoittelumenetelmään ottaen huomioon markkinoiden toimintaan kohdistuvat vaikutukset. Viimeksi mainittu edellytys voidaan ymmärtää sellaisen hinnan tai menetelmän tavoittelemiseksi, joka ei vääristä markkinoita eikä luo vääristyneitä kannustimia. Avunantokorvauksen perustana käytettävä sähkön hinta määräytyy (markkinoilla tai muilla keinoin) apua antavassa jäsenvaltiossa.

a) Markkinahinta

Ohjaava periaate on, ettei avunantomekanismin puitteissa toimitetun sähkön hinta saisi olla markkinahintaa alempi, koska tämä johtaisi vääristyneisiin kannustimiin. Jos hintaa ei jäädytetä ja sen annetaan seurata vapaasti sähkön kysyntää ja tarjontaa, se voi antaa signaalin myös kriisin aikana.

Markkinahintojen osalta keskeinen tekijä on yleisesti ottaen sellainen markkinoiden yhdentymisen taso, jota pidetään perustapauksena. Jos oletuksena on, että sähkön sisämarkkinat, mukaan luettuina tasesähkömarkkinat, on toteutettu täysimääräisesti, vertailuhinta voitaisiin saada suoraan joltakin tulevista kauppapaikoista, jotka on perustettu tasesähkön vaihtoa varten sähköjärjestelmän tasehallinnasta annetun komission asetuksen (EU) 2017/2195 (16) mukaisesti. Vertailuhinnan laskemiseen käytettävää menetelmää tarvitaan vain silloin, kun tasesähkömarkkinoilla ei ole enää saatavilla tarjouksia (mikä voisi viitata samanaikaiseen kriisiin) tai kun markkinoiden erityispiirteet (eli markkinoilla on puhtaasti kansallisia taseenhallintatuotteita) eivät anna apua pyytävälle jäsenvaltiolle mahdollisuutta aktivoida tarjouksia. Kun tasesähkömarkkinoilla ei ole enää saatavilla tarjouksia (eli markkinoilla ei ole enää saatavilla resursseja), viimeisin käytettävissä oleva väline on kuormien irtikytkeminen. Tässä tapauksessa energian hinnan olisi vastattava tällaisen kuormien irtikytkemisen toteuttamiskustannuksia (ks. kohta b).

b) Hallinnollinen hinnoittelu / toimitusten pakkorajoitukset

Jos markkinahintaa ei ole, sähkön hinnan määrittämiseksi saatetaan tarvita muita menettelytapoja, kuten viimeinen tiedossa oleva tasemarkkinahinta tai päivänsisäinen markkinahinta sen mukaan, kumpi niistä on korkeampi. Viitteenä voi myös olla viimeisen sellaisen tiedossa olevan sähkökaupan tai toimenpiteen hinta, johon liittyy tai ei liity preemio. Preemio voidaan ottaa huomioon, jotta voidaan tasoittaa viimeisen tiedossa olevan hinnan ja toimitusrajoitusten kohteena oleville asiakkaille toimittamatta jääneen sähkön arvon mahdollinen ero (17).

Toimittamatta jääneen sähkön arvon avulla voidaan määrittää hinta niiden asiakkaiden osalta, joihin apua antavassa jäsenvaltiossa sovelletaan pakollisia toimitusvähennyksiä. Arvo kuvastaa hyötyjä, jotka tietty kuluttajaryhmä on menettänyt toimitusrajoitusten seurauksena. Toimittamatta jääneen sähkön arvo olisi määritettävä asetuksen (EU) 2019/943 11 artiklassa tarkoitetulla menetelmällä.

Määritetyt arvot otetaan tavallisesti huomioon myös toimitusrajoitusten järjestyksessä, joka esitetään riskeihinvarautumissuunnitelmissa.

Lopuksi voi vielä olla hyödyllistä harkita menetelmää, jossa hinnat määrittelee kansallinen sääntelyviranomainen tai toimivaltainen viranomainen, tai käyttää korvaavaa vertailuarvoa, kuten osto-optioiden (18) hintaa.

c) Maksuhalukkuus

Voi olla tarkoituksenmukaista määrittää enimmäismäärä, jonka kukin jäsenvaltio on halukas sähköstä maksamaan kriisitilanteessa. Enimmäisarvo olisi todennäköisesti niiden sähkönkäyttäjäryhmien toimittamatta jääneen sähkön arvo, jotka ovat jäsenvaltiossa oikeutettuja erityiseen suojeluun irtikytkemiseltä. Jos sähkön hinta ylittää kyseisen arvon, ei ole välttämättä jäsenvaltion edun mukaista pyytää sähköä avunantomekanismin perusteella. Näiden tietojen ei kuitenkaan tarvitse olla osa järjestelyjä, eikä niitä tarvitse ottaa huomioon suunnitelmissa.

2.3.2 Muut kustannusluokat

Rahoitusjärjestelyillä olisi katettava kaikki muut mahdolliset kustannusluokat, myös etukäteen toteutettujen toimenpiteiden asiaankuuluvat ja kohtuulliset kustannukset (asetuksen 15 artiklan 4 kohta), jotka on korvattava kohtuullisesti ja viipymättä. Lisäkustannukset olisi pidettävä mahdollisimman pieninä, ja päällekkäistä laskutusta olisi pyrittävä välttämään, sillä jotkin lisäkustannuserät on voitu jo ottaa huomioon sähkön hinnassa.

a) Liitännäiset siirtokustannukset

Korvauksen olisi katettava siirtokustannukset, jotka liittyvät avustusmäärien edellyttämään kapasiteettiin.

b) Pakollisten toimitusrajoitusten kohteena oleville asiakkaille aiheutuvat vahingot (rajoittamiskorvaus)

Muita kustannuksia voivat olla myös ne, jotka johtuvat velvollisuudesta maksaa korvauksia apua antavassa jäsenvaltiossa, mukaan luettuina korvaukset pakollisten toimitusrajoitusten kohteena oleville asiakkaille aiheutuneesta vahingosta. Kyseiset kustannukset voidaan sisällyttää korvauskuluihin, jos kansallisessa lainsäädännössä säädetään velvollisuudesta maksaa pakollisten toimitusrajoitusten kohteena oleville asiakkaille sähkön hinnan lisäksi korvauksia esimerkiksi taloudellisen vahingon vuoksi. Asianomainen laskentamenetelmä on sisällytettävä järjestelyihin. Voidaan sopia, että korvauksen tosiasiallinen määrä siirretään apua saavassa jäsenvaltiossa avunantoon perustuvaa sähköä käyttävien tahojen maksettavaksi.

Korvauksella voidaan kattaa pakollisten toimitusrajoitusten kohteena oleville asiakkaille aiheutuneet vahingot kuitenkin vain siinä tapauksessa, ettei niitä ole otettu huomioon sähkön hinnassa, joka apua pyytävän jäsenvaltion on maksettava. Apua pyytäneen jäsenvaltion ei pitäisi joutua maksamaan korvausta samoista kustannuksista

c) Kustannukset oikeudenkäynneistä avustavassa jäsenvaltiossa

Muita kustannuksia voi liittyä myös niiden kustannusten korvaamiseen, jotka ovat aiheutuneet oikeudenkäynneistä, välimiesmenettelyistä tai sovittelumenettelyistä tai sellaisista menettelyistä, joissa ovat vastakkain apua antava jäsenvaltio ja avun toimittamiseen osallistuvat tahot (asetuksen 15 artiklan 4 kohdan b alakohta). Tällaista korvausta olisi kuitenkin maksettava vain aiheutuneista kustannuksista esitettyä näyttöä vastaan.

Siltä varalta, että jäsenvaltion ja apua toimittavan toimijan välisessä oikeusriidassa on kyse apua saavan jäsenvaltion maksamasta (riittämättömästä) korvauksesta, käytössä olisi oltava apua vastaanottavaa jäsenvaltiota suojaavat takeet. Voi olla mahdollista, että toimija ja jäsenvaltio, johon se on sijoittautunut, vievät toisensa oikeuteen sähkön hinnan korottamiseksi tai toimijan saaman korvauksen lisäämiseksi ja toimivat apua pyytävän jäsenvaltion vahingoksi, vaikka tämä ei ole oikeudenkäyntimenettelyn osapuoli. Tällaisia tilanteita olisi vältettävä.

Edellä kuvattu tilanne eroaa tilanteesta, jossa apua antavassa jäsenvaltiossa toimiva yritys aloittaa sähkön hintaa tai sähkötoimitusten rajoittamiseen liittyvää korvausta koskevan oikeudenkäyntimenettelyn apua saavassa jäsenvaltiossa toimivaa tahoa vastaan. Tällaisessa tilanteessa jutun hävinnyt yritys tai taho joutuisi maksamaan asianomaiset kulut.

2.3.3 Kohtuullisen korvauksen laskentamenetelmä

Kohtuullisen korvauksen laskemisessa voidaan harkita seuraavia menetelmiä:

—	Kaikkien edellisessä jaksossa kuvattujen osatekijöiden summa.

—	Rahan aika-arvo: maksut olisi maksettava viipymättä. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin sopia korvaukselle maksettavasta korosta, jota sovelletaan realistisen ajan kuluttua avun toimittamisesta ja kun korvauksen tarkka määrä on laskettu ja siitä on sovittu.

—	Eri valuuttoja käyttävien jäsenvaltioiden sopimus valuutasta, jossa korvaus olisi laskettava ja maksettava, mukaan lukien sovellettava vaihtokurssi.

2.3.4 Kaikkia olennaisia ja kohtuullisia kustannuksia koskevan korvauksen laskeminen ja sitoumus korvauksen maksamisesta

On todennäköistä, että apua antaneelle jäsenvaltiolle ja kyseisessä jäsenvaltiossa toimiville tahoille maksettava tarkka määrä voidaan laskea realistisesti vasta jonkin ajan kuluttua siitä, kun avunantomekanismin nojalla pyydetty sähkö on toimitettu. Jäsenvaltiot voivat sopia alueellisissa tai kahdenvälisissä järjestelyissään sähkön hinnan ja lisäkustannusten laskentatavasta sekä maksujen realistisesta määräajasta.

Tiedot tosiasiallisesti toimitetuista sähkömääristä sekä kaikki muut korvauksen laskemisen kannalta olennaiset tiedot olisi toimitettava avunantotoimenpiteeseen osallistuneiden jäsenvaltioiden yhteyshenkilöille, jotta kumpikin osapuoli pystyy laatimaan korvausta koskevat rahoituslaskelmat. Kulloisestakin toimenpiteestä riippuen tiedot voidaan saada siirtoverkonhaltijalta, jakeluverkonhaltijalta, strategisen reservin haltijalta, sähköntoimittajalta tai nimetyltä sähkömarkkinaoperaattorilta. Korvauksen laskeminen voidaan antaa toisen, ennalta määritellyn tahon tehtäväksi.

2.3.5 Maksuihin liittyvät järjestelyt

Ohjaavana periaatteena on, että jäsenvaltioissa olemassa olevat kotimaan maksuihin ja korvaukseen (tai tasehallinnan tyyppisiin toimiin) liittyvät menettelyt ja asianomaiset tehtävät ja vastuut olisi säilytettävä ja niitä olisi mahdollisuuksien mukaan myös sovellettava jäsenvaltioiden välisiin avunantokorvauksen maksuihin. Jäsenvaltioiden välisissä järjestelyissä olisi keskityttävä siihen, kuinka voitaisiin kytkeä kyseiset olemassa olevat kansalliset toimintakehykset toisiinsa tai luoda niiden välille yhteyspiste. Avunannon luonne saattaa edellyttää sitä, että jäsenvaltio tai toimivaltainen viranomainen toimii yhteyspisteenä, joka kantaa lopullisen taloudellisen vastuun.

2.3.6 Tehtävät ja vastuut: kuka maksaa kenelle ja kuka järjestää maksut

Silloin kun vapaaehtoiset kysyntäpuolen toimenpiteet ovat apua antavassa jäsenvaltiossa edelleen mahdollisia, on säilytettävä pääsy asianomaiselle kauppapaikalle ja mahdollisuus hankkia alueiden välistä kapasiteettia. Ostajien rajan molemmin puolin olisi voitava suorittaa sähköön liittyvät maksut samaan tapaan kuin paikallinen ostaja sähköjärjestelmän tasehallintaa koskevassa suuntaviivassa määritellyn mukaisesti.

Kun otetaan käyttöön toimitusrajoituksia, naapurimaasta tulevien korvausmaksujen yhteydessä voidaan tarpeen mukaan käyttää kaikkia olemassa olevia apua antavan jäsenvaltion oikeudellisia kehyksiä, maksumenettelyjä ja maksujen hallinnoimisesta vastaavia viranomaisia tai mukauttaa näitä.

Avun lopullisia edunsaajia ovat asianomaiset asiakkaat. Jos toimituksia rajoitetaan, rajoituksen kohteena olevien suojaamattomien asiakkaiden sähköntoimittajilla olisi oltava varmuus maksujen jatkumisesta avunannon piiriin kuuluvat määrät huomioon ottaen. Maksut olisi suoritettava asianomaisen jäsenvaltion korvausjärjestelmän mukaisesti. Mahdolliset tehtävät ja vastuut voidaan jakaa kohdassa 1.5 kuvatun mukaisesti.

2.3.7 Maksumenettelyn kuvaus ja vaiheet

Riippuen käytössä olevista kehyksistä ja siitä, kuinka jäsenvaltiot ovat sopineet niiden yhteenliitännästä, sovitut menettelyt olisi sisällytettävä järjestelyihin.

Jos oletetaan, että jäsenvaltiot ovat mukana rahoitukseen liittyvissä kysymyksissä ja osallistuvat erityisesti maksupyyntöjen seurantaan, tarkastukseen ja edelleen ohjaamiseen sen jälkeen, kun apusähkö on toimitettu, apua antavan jäsenvaltion asianomainen yksikkö laskee sovittua laskentamenetelmää käyttäen korvauksen määrän toimitetun sähkön määrän ja sovittujen kustannustekijöiden perusteella ja toimittaa maksupyyntönsä apua pyytävän jäsenvaltion asianomaiselle yksikölle. Tämän jälkeen apua pyytänyt jäsenvaltio vahvistaa saamansa toimituksen, tarkastaa laskelman ja — jollei sillä ole vastalauseita — suorittaa maksun sovitussa määräajassa. Jäsenvaltioiden sisäisissä rahoitukseen liittyvissä menettelyissä, kuten avunantokorvauksen jakamisessa tai perimisessä, noudatetaan kansallisia sääntöjä (niitä voidaan esimerkiksi soveltaa suoraan apua tarjoavaan tai toimitusrajoitusten kohteena olevaan yksikköön tai ne voidaan jakaa kaikkien asiakkaiden kesken).

Avunantokorvauksen laskemisen, tarkastamisen ja maksamisen määräajat olisi esitettävä järjestelyissä. Sama koskee sovellettavaa lainsäädäntöä ja välimiesmenettelyjä, jotka tulevat kyseeseen avunantomekanismin käyttöön liittyvissä riitatilanteissa.

3. PÄÄTELMÄT

Riskeihin varautumista koskevan asetuksen ansiosta poliittinen toive jäsenvaltioiden välisestä avunannosta toteutuu nyt käytännössä. Asetus korottaa avunannon roolin kansallisella tasolla sovellettavasta periaatteesta yleisen ja henkilökohtaisen turvallisuuden EU:n laajuiseksi suojaksi. Asetuksen tarkoituksena on yleisen ja henkilökohtaisen turvallisuuden suojelu, ja sen vuoksi siinä vahvistetaan pitkälle meneviä oikeuksia ja velvollisuuksia, joiden ansiosta ne sähkönkäyttäjät, jotka ovat oikeutettuja erityiseen suojeluun irtikytkemiseltä, voivat olla varmoja siitä, ettei sähkönsaanti keskeydy. Tässä ohjeasiakirjassa esitellään monia erilaisia vaihtoehtoja, joilla avunantomekanismi saadaan toimivaksi, ja samalla jätetään jäsenvaltioille vapaus valita itselleen parhaiten sopivat ratkaisut.

(1) Asetuksen 12 artiklan 1 kohdan mukaisesti alueellisista toimenpiteistä olisi sovittava kyseisellä alueella niiden jäsenvaltioiden kesken, joilla on tekninen kyky antaa toisilleen apua 15 artiklan mukaisesti. Jäsenvaltiot voivat tätä varten myös muodostaa alaryhmiä tietylle alueelle ja sopia alueellisista toimenpiteistä kahden- tai monenvälisesti. Kahdenvälisistä toimenpiteistä on puolestaan sovittava sellaisten jäsenvaltioiden kesken, jotka ovat suoraan yhteenliitettyjä mutta eivät ole samalla alueella.

(2) Kuten asetuksen 15 artiklan 2 kohdassa todetaan, avunantomekanismin perimmäisenä tavoitteena on yleisen ja henkilökohtaisen turvallisuuden suojelu.

(3) Hintakattoja ja teknisiä tarjousrajoituksia koskevat säännöt esitetään sähkön sisämarkkinoista 5 päivänä kesäkuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston (EU) 2019/943 10 artiklassa (EUVL L 158, 14.6.2019, s. 54).

(4) EUVL L 158, 14.6.2019, s. 54.

(5) Asetuksessa tarkoitetaan ’alueella’ sellaisten jäsenvaltioiden ryhmää, joiden siirtoverkonhaltijoilla on sama sähköasetuksen 36 artiklassa tarkoitettu alueellinen koordinointikeskus.

(6) Yhteisymmärryspöytäkirjan muodossa tehtäviä järjestelyjä olisi täydennettävä kansallisilla sitovilla toimenpiteillä, joilla varmistetaan yhteisymmärryspöytäkirjan määräysten soveltaminen.

(7) Esimerkiksi keskinäinen hätäapupalvelu (MEAS) ja siirtoverkonhaltijoiden väliset sopimukset.

(8) Komission asetus (EU) 2017/1485, annettu 2 päivänä elokuuta 2017, sähkön siirtoverkon käyttöä koskevista suuntaviivoista (EUVL L 220, 25.8.2017, s. 1).

(9) Komission asetus (EU) 2017/2196, annettu 24 päivänä marraskuuta 2017, sähköverkon hätätilaa ja käytönpalautusta koskevasta verkkosäännöstä (EUVL L 312, 28.11.2017, s. 54).

(10) Vikatapahtumaluettelot laaditaan asetuksen (EU) 2017/1485 33 artiklan mukaisesti (EUVL L 220, 25.8.2017, s. 1).

(11) EUVL L 259, 27.9.2016, s. 42.

(12) EUVL L 197, 25.7.2015, s. 24.

(13) EUVL L 312, 28.11.2017, s. 54.

(14) EUVL L 220, 25.8.2017, s. 1.

(15) Energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston päätös N:o 3/2017, annettu 2 päivänä lokakuuta 2017, siirtoverkonhaltijoiden ehdotuksesta pitkän aikavälin siirto-oikeuksiin sovellettaviksi yhdenmukaistetuiksi jakosäännöiksi.

(16) Komission asetus (EU) 2017/2195, annettu 23 päivänä marraskuuta 2017, sähköjärjestelmän tasehallintaa koskevista suuntaviivoista (EUVL L 312, 28.11.2017, s. 6).

(17) Joissakin tapauksissa preemio kattaa vapautetun sähkön ”vakuutusarvon”.

(18) Osto-optiot antavat osto-option ostajalle oikeuden mutta eivät velvollisuutta ostaa myöhemmin tietty määrä sähköä kiinteään hintaan. Option ostaja maksaa preemion option käyttöoikeudesta. Optiot koostuvat toteutushinnasta, hinnoittelujaksosta, selvitysmenetelmästä ja preemiosta. Optioilla käydään kauppaa pörsseissä tai kahdenvälisillä sopimuksilla pörssin ulkopuolella.

		ISSN 1977-0812
Euroopan unionin virallinen lehti		L 184

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	63. vuosikerta 12. kesäkuu 2020

Sisältö		II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset	Sivu
		ASETUKSET
	*	Komission asetus (EU) 2020/770, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2020, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 396/2005 liitteiden II ja III muuttamisesta siltä osin kuin on kyse myklobutaniilin, napropamidin ja sintofeenin jäämien enimmäismääristä tietyissä tuotteissa tai niiden pinnalla ( 1 )	1
	*	Komission asetus (EU) 2020/771, annettu 11 päivänä kesäkuuta 2020, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteiden II ja III ja komission asetuksen (EU) N:o 231/2012 liitteen muuttamisesta elintarvikelisäaineen annatto, biksiini, norbiksiini (E 160b) osalta ( 1 )	25
	*	Komission asetus (EU) 2020/772, annettu 11 päivänä kesäkuuta 2020, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteiden I, VII ja VIII muuttamisesta vuohien ja uhanalaisten rotujen tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden hävittämistoimenpiteiden osalta ( 1 )	43
		PÄÄTÖKSET
	*	Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2020/773, annettu 11 päivänä kesäkuuta 2020, eläinten terveyttä koskevista toimenpiteistä afrikkalaisen sikaruton torjumiseksi eräissä jäsenvaltioissa annetun täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteen muuttamisesta (tiedoksiannettu numerolla C(2020) 4023) ( 1 )	51
	*	Neuvoston täytäntöönpanopäätös (EU) 2020/774, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2020, luvan antamisesta Suomen tasavallalle soveltaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY 287 artiklasta poikkeavaa erityistoimenpidettä	77
		SUOSITUKSET
	*	Komission suositus (EU) 2020/775, annettu 5 päivänä kesäkuuta 2020, riskeihin varautumisesta sähköalalla ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/89/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/941 15 artiklan mukaisen avunantomekanismin soveltamista koskeviin jäsenvaltioiden välisiin teknisiin, oikeudellisiin ja rahoitukseen liittyviin järjestelyihin sisällytettävistä kohtuullista korvausta koskevista ja muista keskeisistä seikoista (tiedoksiannettu numerolla C(2020) 3572)	79