(1)

Neuvosto hyväksyi 1 päivänä lokakuuta 2015 asetuksen (EU) 2015/1755.

(2)

Neuvoston suorittaman uudelleentarkastelun perusteella asetuksen (EU) 2015/1755 liitteessä I olevia kahta luonnollista henkilöä koskevia tietoja olisi muutettava.

(3)

Asetuksen (EU) 2015/1755 liite I olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti,

(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 (1) edellytetään, että otetaan käyttöön säilyttämistoimenpiteitä ottaen huomioon käytettävissä olevat tieteelliset, tekniset ja taloudelliset lausunnot, mukaan lukien tarvittaessa tieteellis-teknis-taloudellisen kalastuskomitean ja muiden neuvoa-antavien elinten laatimat kertomukset sekä asianomaisia maantieteellisiä alueita tai toimivalta-aloja varten perustetuilta neuvoa-antavilta toimikunnilta saadut lausunnot ja jäsenvaltioiden antamat yhteiset suositukset.

(2)

Neuvoston tehtävänä on hyväksyä kalastusmahdollisuuksien vahvistamiseen ja jakamiseen liittyvät toimenpiteet, mukaan lukien tarvittaessa tietyt niihin toiminnallisesti liittyvät edellytykset. Kalastusmahdollisuudet olisi jaettava jäsenvaltioille siten, että varmistetaan kunkin jäsenvaltion kalastustoiminnan suhteellinen vakaus kunkin kalakannan tai kalastuksen osalta ja ottaen asianmukaisesti huomioon asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 vahvistetut yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteet.

(3)

Asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 asetetaan yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteeksi saavuttaa kestävän enimmäistuoton hyödyntämistaso mahdollisuuksien mukaan vuoteen 2015 mennessä ja asteittain viimeistään vuonna 2020 kaikkien kantojen osalta.

(4)

Suurimmat sallitut saaliit (TAC) olisi sen vuoksi vahvistettava asetuksen (EU) N:o 1380/2013 mukaisesti ja saatavilla olevien tieteellisten lausuntojen perusteella ottaen huomioon biologiset ja sosioekonomiset näkökohdat ja varmistaen samalla eri kalastussektorien välinen oikeudenmukainen kohtelu sekä ottaen huomioon myös näkemykset, jotka on tuotu esiin sidosryhmien kuulemisissa.

(5)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/1139 (2) vahvistetaan monivuotinen suunnitelma Itämeren turska-, silakka- ja kilohailikantoja ja kyseisiä kantoja hyödyntäviä kalastuksia varten, jäljempänä ’suunnitelma’. Suunnitelmalla pyritään varmistamaan, että meren elollisia luonnonvaroja hyödynnetään siten, että pyydettävien lajien kannat palautetaan sellaisia tasoja suuremmiksi, joilla voidaan saavuttaa kestävä enimmäistuotto, ja pidetään tällaisilla tasoilla. Tätä varten tavoitteena oleva, vaihteluväleinä ilmoitettu kalastuskuolevuus on asianomaisten kantojen osalta saavutettava mahdollisimman pian ja asteittain vuoteen 2020 mennessä. Vuonna 2021 sovellettavat Itämeren turska-, silakka- ja kilohailikantojen saalisrajoitukset on asianmukaista vahvistaa siten, että ne vastaavat suunnitelman tavoitteita.

(6)

Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) mukaan Itämeren länsiosan silakan biomassa ICES osa-alueilla 20–24 on enää 48 prosenttia kutukannan biomassan rajaviitearvosta (Blim), jonka alittuessa on mahdollista, että lisääntymiskyky saattaa alentua. Sen vuoksi ICES suosittaa kantoja koskevassa vuotuisessa lausunnossaan olevassa 29 päivänä toukokuuta 2020 antamassaan tieteellisessä lausunnossa, ettei Itämeren länsiosan silakkaa pyydetä lainkaan. Asetuksen (EU) 2016/1139 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti olisi toteutettava kaikki asianmukaiset korjaavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että asianomainen kanta palautetaan nopeasti sellaista tasoa suuremmaksi, jolla voidaan saavuttaa kestävä enimmäistuotto. Lisäksi kyseinen säännös edellyttää muiden korjaavien toimenpiteiden toteuttamista. Tätä varten on tarpeen ottaa huomioon yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden saavuttamisen aikataulu yleisesti ja erityisesti suunnitelman tavoitteiden saavuttamisen aikataulu siltä osin, kun kyseessä ovat toteutettujen korjaavien toimenpiteiden ennakoidut vaikutukset, mutta samalla on myös pyrittävä varmistamaan taloudellisia, sosiaalisia ja työllisyyteen liittyviä hyötyjä koskevien tavoitteiden saavuttaminen asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklassa säädetyn mukaisesti. Tämän vuoksi sekä asetuksen (EU) 2016/1139 4 artiklan 4 kohdan mukaisesti on asianmukaista vahvistaa Itämeren länsiosan silakkaa koskevat kalastusmahdollisuudet kalastuskuolevuuden vaihteluvälejä alemmalle tasolle, koska tällöin voidaan ottaa huomioon kyseisen kannan biomassan väheneminen ICES osa-alueilla 20–24.

(7)

Itämeren itäosan turskakannan osalta ICES on vuodesta 2019 lähtien voinut perustaa varovaisuusperiaatteen mukaisen lausuntonsa arvioon, joka sisältää runsaammin dataa kuin aiemmin oli mahdollista. ICES arvioi, että Itämeren itäosan turskakannan biomassa oli alle Blim-arvon vuonna 2019 ja että se on vähentynyt entisestään siitä lähtien. Siksi ICES suosittaa, että Itämeren itäosan turskaa ei pyydetä myöskään vuonna 2021. ICES ei kuitenkaan pystynyt määrittelemään kalastuskuolevuuden vaihteluvälin arvoja. Jos Itämeren itäosan turskakannan kalastusmahdollisuudet vahvistettaisiin tieteellisessä lausunnossa esitetylle tasolle, velvoite purkaa kaikki sekakalastuksen saaliit, Itämeren itäosan turskan sivusaaliit mukaan luettuina, johtaisi ’pullonkaulalajeina’ tunnetun ilmiön esiintymiseen, kuten viime vuonna. Jotta voitaisiin löytää sopiva tasapaino tilanteessa, jossa kalastusta jatketaan Itämeren itäosan turskasaaliiden kieltämisestä mahdollisesti aiheutuvien vakavien sosioekonomisten vaikutusten välttämiseksi mutta jossa on samalla tarpeen saavuttaa kyseisen kannan hyvä biologinen tila, ottaen huomioon, että sekakalastuksessa on vaikeaa kalastaa kaikkia kantoja samanaikaisesti kestävää enimmäistuottoa noudattaen, on aiheellista vahvistaa erityinen TAC Itämeren itäosan turskan sivusaaliille. Kalastusmahdollisuudet on vahvistettava asetuksen (EU) 2016/1139 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(8)

ICES antoi toukokuussa 2020 päivitetyn lausunnon turskan sivusaaliiden määristä muissa kalastuksissa. On aiheellista vahvistaa kalastusmahdollisuudet kyseisen lausunnon mukaisesti, lukuun ottamatta yksinomaan tieteellisiin tutkimustarkoituksiin harjoitettavia kalastustoimia, joissa noudattaen kaikilta osin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1241 25 artiklassa vahvistettuja edellytyksiä (3). Lisäksi asetuksen (EU) 2016/1139 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti on toteutettava muita korjaavia toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että kanta palautetaan nopeasti sellaista tasoa suuremmaksi, jolla voidaan saavuttaa kestävä enimmäistuotto. Tieteellisten lausuntojen mukaan erityisesti kutualueiden rauhoittamisesta voi olla kannalle lisähyötyä, jota ei voida saavuttaa pelkästään TACeilla, esimerkiksi kun rekrytointi lisääntyy onnistuneen kudun ansiosta. Sen vuoksi on aiheellista säilyttää nykyinen kesäkudun rauhoitus. Lisäksi tieteelliset lausunnot osoittavat, että Itämeren itäosan turskan virkistyskalastuksen suhteellinen merkitys riippuu TAC-tasosta. Koska TACia on alennettu tuntuvasti, virkistyskalastuksessa pyydettyjä määriä pidetään huomattavina, ja siksi on aiheellista säilyttää turskan virkistyskalastusta koskeva kielto ICES osa-alueilla 25 ja 26, joilla Itämeren itäosan turskaa on eniten.

(9)

ICES on tarkistanut Itämeren länsiosan turskakannan arvioitua biomassaa alaspäin ja arvioi, että se ei ole elpynyt yli kutukannan biomassan viiteraja-arvon, jonka alittuessa on ryhdyttävä erityisiin ja asianmukaisiin hoitotoimenpiteisiin (Btrigger). Siksi on aiheellista säilyttää vuodeksi 2020 käyttöön otetut liitännäistoimenpiteet ja vahvistaa kalastusmahdollisuudet asetuksen (EU) 2016/1139 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti samalla, kun otetaan huomioon ICESin esittämät muissa kalastuksissa pyydetyt turskan sivusaalismäärät ICES osa-alueella 24, jotta oltaisiin johdonmukaisia Itämeren itäosan turskakannan kalastuksenhoitoalueella noudatettavan lähestymistavan kanssa. Lisäksi tieteelliset lausunnot osoittavat, että läntistä ja itäistä turskakantaa esiintyy kumpaakin ICES osa-alueella 24. Itäisen turskakannan suojelemiseksi ja tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamiseksi Itämeren itäosan turskakannan kalastuksenhoitoalueen kanssa olisi rajoitettava edelleen TACin käyttö ICES osa-alueella 24 turskan sivusaaliisiin, lukuun ottamatta yksinomaan tieteellisiin tutkimustarkoituksiin harjoitettavia kalastustoimia, joissa noudattaen kaikilta osin asetuksen (EU) 2019/1241 25 artiklassa vahvistettuja edellytyksiä, sekä pienimuotoista rannikkokalastusta, jota harjoitetaan passiivisilla pyydyksillä enintään kuuden meripeninkulman etäisyydellä rannasta sijaitsevilla alueilla, joilla veden syvyys on alle 20 metriä, sillä näillä matalilla rannikkoalueilla hallitsevana on läntinen turska. Lisäksi ICES osa-alueen 24 kalastuskieltokausi olisi mukauttava ICES osa-alueiden 25 ja 26 kalastuskieltokauteen vastaavan suojelun varmistamiseksi ICESin lausunnon mukaisesti.

(10)

Sen vuoksi ja tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamiseksi ICES osa-alueiden 25 ja 26 kanssa turskan virkistyskalastus ICES osa-alueella 24 olisi edelleen kiellettävä yli kuuden meripeninkulman päässä rannikosta. Lisäksi koska virkistyskalastus vaikuttaa tieteellisten lausuntojen mukaan merkittävällä tavalla kyseisen kannan kalastuskuolevuuteen kokonaisuudessaan ja kun otetaan huomioon kyseisen kannan tila ja TACin alentaminen, kalastajakohtainen päivittäinen saalisrajoitus olisi säilytettävä. Tämä ei vaikuta suhteellisen vakauden periaatteeseen, jota sovelletaan kaupalliseen kalastustoimintaan. Kun otetaan lopuksi huomioon kannan heikko tila ja tieteelliset lausunnot, joiden mukaan erityisesti kutualueiden rauhoittamisesta voi olla kannalle lisähyötyä, jota ei voida saavuttaa pelkästään TACeilla, esimerkiksi kun rekrytointi lisääntyy onnistuneen kudun ansiosta, talvikudun rauhoitus olisi säilytettävä, lukuun ottamatta tiettyjä pienimuotoista rannikkokalastusta ja yksinomaan tieteellisiin tutkimustarkoituksiin harjoitettavia kalastustoimia, joissa noudatetaan kaikilta osin asetuksen (EU) 2019/1241 25 artiklassa vahvistettuja edellytyksiä.

(11)

ICES arvioi, että Itämeren keskiosan silakan biomassa on pienentynyt alle kutukannan biomassan viiteraja-arvon, jonka alittuessa on ryhdyttävä erityisiin ja asianmukaisiin hoitotoimenpiteisiin (Btrigger). Siksi kalastusmahdollisuudet on aiheellista vahvistaa asetuksen (EU) 2016/1139 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(12)

ICESin lausunnon mukaan turskaa saadaan sivusaaliina punakampelan kalastuksessa. Lisäksi kilohailia pyydetään sillin ja silakan sekakalastuksessa, ja se on turskan saalislaji. Kyseiset lajien väliset näkökohdat on aiheellista ottaa huomioon punakampelan ja kilohailin kalastusmahdollisuuksien vahvistamisessa.

(13)

Rannikkokalastusmahdollisuuksien täysimääräisen käytön varmistamiseksi vuonna 2019 otettiin käyttöön lohen osalta rajoitettu alueiden välinen jousto ICES-osa-alueilta 22–31 ICES-osa-alueelle 32. Kyseisten kahden kannan kalastusmahdollisuuksien muutosten vuoksi on aiheellista lisätä kyseistä joustavuutta.

(14)

Meritaimenen kalastamisen kieltäminen neljää meripeninkulmaa kauempana ja meritaimenen sivusaaliiden rajoittaminen 3 prosenttiin meritaimenen ja lohen kokonaissaaliista on vähentänyt osaltaan merkittävästi sitä, että lohenkalastuksen saaliista ilmoitetaan virheellisesti, erityisesti meritaimensaaliina. Virheellisten ilmoitusten määrän vähentämiseksi mahdollisimman paljon on aiheellista säilyttää kyseinen säännös.

(15)

Tässä asetuksessa vahvistettujen kalastusmahdollisuuksien käyttöön sovelletaan neuvoston asetusta (EY) N:o 1224/2009 (4) ja erityisesti sen 33 ja 34 artiklaa, jotka koskevat saaliiden ja pyyntiponnistuksen kirjaamista sekä kalastusmahdollisuuksien loppuun käyttämistä koskevien tietojen toimittamista komissiolle. Sen vuoksi tässä asetuksessa olisi täsmennettävä koodit, joita jäsenvaltioiden on käytettävä niiden lähettäessä komissiolle tietoja tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien kantojen puretuista saaliista.

(16)

Neuvoston asetuksella (EY) N:o 847/96 (5) otettiin käyttöön TACien vuosittaiseen hallinnoimiseen liittyviä lisäedellytyksiä, mukaan lukien 3 ja 4 artiklan mukaiset varo-TACeja ja analyyttisiä TACeja koskevat joustosäännökset. Kyseisen asetuksen 2 artiklan mukaan neuvosto päättää TACeja vahvistettaessa kannoista, joihin 3 tai 4 artiklaa ei sovelleta, käyttäen perustana erityisesti kantojen biologista tilaa. Sen jälkeen otettiin asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 9 kohdalla käyttöön kaikkia purkamisvelvoitteen alaisia kantoja koskeva vuotuinen joustomekanismi. Jotta näin ollen vältettäisiin liiallinen jousto, joka heikentäisi meren elollisten luonnonvarojen järkiperäisen ja vastuullisen hyödyntämisen periaatetta, haittaisi yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden saavuttamista ja heikentäisi kantojen biologista tilannetta, olisi vahvistettava, että asetuksen (EY) N:o 847/96 3 ja 4 artiklaa sovelletaan analyyttisiin TACeihin vain siinä tapauksessa, ettei asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 9 kohdassa säädettyä vuosittaista joustomahdollisuutta hyödynnetä.

(17)

Lisäksi ottaen huomioon, että Itämeren itäosan turskakannan biomassa on alle Blim-arvon ja että ainoastaan sivusaaliit ja tieteelliset kalastukset ovat sallittuja vuonna 2021, jäsenvaltiot ovat sitoutuneet olemaan soveltamatta asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 9 kohtaa tähän kantaan vuosien 2020–2021 siirtojen osalta, jotta vuoden 2021 saaliit eivät ylitä Itämeren itäosan turskalle vahvistettua TACia.

(18)

Harmaaturskan kalastuskausi ICES-alueella 3a sekä unionin vesillä ICES-alueella 2a ja ICES-suuralueella 4 kestää 1 päivästä marraskuuta 31 päivään lokakuuta. Uusien tieteellisten lausuntojen perusteella harmaaturskalle olisi vahvistettava alustava TAC kyseisillä alueilla. Yhdistyneellä kuningaskunnalla ei ole harmaaturskakiintiötä. Osa kiintiöstä kuitenkin pyydetään Yhdistyneen kuningaskunnan vesillä. Yhdistynyttä kuningaskuntaa on kuultu Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä tehdyn sopimuksen 130 artiklan 1 kohdan mukaisesti (6). Näin ollen olisi vahvistettava kalastusmahdollisuuksia koskeva alustava TAC marraskuun 1 päivästä 2020 joulukuun31 päivään 2020. Kyseinen TAC mahdollistaa kalastuskauden alkamisen. Kalastusmahdollisuuksista 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän lokakuuta 2021 välisenä aikana neuvotellaan Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa. Huolimatta siitä, että Yhdistyneellä kuningaskunnalla ei ole osuutta tämän kalakannan kiintiöstä, kalavarat jaetaan sen kanssa. Sen vuoksi olisi käytävä neuvotteluja kantojen yhteisestä hoidosta 31 päivänä joulukuuta 2020 päättyvän siirtymäkauden jälkeen. Asetus harmaaturskan kalastusmahdollisuuksista ICES-alueella 3a sekä unionin vesillä ICES-alueella 2a ja ICES-suuralueella 4 olisi muutettava myöhemmin niin, että se sisältää kyseisten neuvottelujen tuloksen 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän lokakuuta 2021 välisenä aikana ja kattaa siten koko kalastuskauden 1 päivästä marraskuuta 202031 päivään lokakuuta 2021.

19)

Jotta kalastustoiminta ei keskeytyisi ja jotta turvattaisiin unionin kalastajien toimeentulo, tätä asetusta olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2021. Tätä asetusta olisi kuitenkin sovellettava harmaaturskaan ICES-alueella 3a sekä unionin vesillä ICES-alueella 2a ja ICES-suuralueella 4 1 päivästä marraskuuta 202031 päivään lokakuuta 2021. Asian kiireellisyyden vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan välittömästi sen jälkeen, kun se on julkaistu,

(1)

Merenkulkualalla toteutettavalla unionin toiminnalla olisi pyrittävä suojelemaan meriympäristöä ja ihmisten terveyttä sekä parantamaan meriturvallisuutta.

(2)

Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) meriturvallisuuskomitean odotetaan hyväksyvän 4–11 päivänä marraskuuta 2020 pidettävässä 102. istunnossaan, jäljempänä ’MSC 102’, yhdessä IMOn meriympäristön suojelukomitean kanssa viranomaisen puolesta toimivien hyväksyttyjen laitosten valtuuttamista koskevasta mallisopimuksesta annettavan kiertokirjeen MSC-MEPC.5, jäljempänä ’kiertokirje MSC-MEPC.5’.

(3)

IMOn meriympäristön suojelukomitean odotetaan hyväksyvän 16–20 päivänä marraskuuta 2020 pidettävässä 75. istunnossaan, jäljempänä ’MEPC 75’, kiertokirjeen MSC-MEPC.5 yhdessä IMOn meriturvallisuuskomitean kanssa.

(4)

On aiheellista vahvistaa kanta, joka otetaan unionin puolesta MSC 102:ssa ja MEPC 75:ssä, koska kiertokirjeen MSC-MEPC.5 hyväksyminen voi vaikuttaa ratkaisevasti unionin oikeuden, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/15/EY (1), sisältöön.

(5)

Kiertokirjeen MSC-MEPC.5, jolla korvataan kiertokirjeet MSC/Circ.710 ja MEPC/Circ.307, hyväksymisellä ajantasaistettaisiin viranomaisen puolesta toimivien hyväksyttyjen laitosten valtuuttamista koskeva mallisopimus ja saatettaisiin se hyväksyttyjä laitoksia koskevan säännöstön mukaiseksi (IMOn päätöslauselmat MSC.349(92) ja MEPC.237(65)). Kyseisellä hyväksynnällä lisättäisiin sekä lippuvaltion viranomaisen että hyväksyttyjen laitosten tarkkuutta, avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta maailmanlaajuisesti.

(6)

Unioni ei ole IMOn jäsen eikä asiaa koskevien yleissopimusten eikä säännöstöjen sopimuspuoli. Neuvoston olisi sen vuoksi valtuutettava jäsenvaltiot esittämään unionin kanta.

(7)

Tämän päätöksen soveltamisala olisi rajoitettava ehdotetun kiertokirjeen MSC-MEPC.5 sisältöön siltä osin kuin kyseinen kiertokirje kuuluu unionin yksinomaiseen toimivaltaan ja voi vaikuttaa unionin yhteisiin sääntöihin. Tämä päätös ei saisi vaikuttaa unionin ja jäsenvaltioiden väliseen toimivallan jakoon,

(8)

Neuvoston päätöstä (EU) 2020/721 (2), joka on annettu 19 päivänä toukokuuta 2020, olisi muutettava sisällyttämällä siihen maininta kiertokirjeen MSC-MEPC.5 hyväksymisestä,

1)

korvataan päätöksen nimi seuraavasti:

” Neuvoston päätös (EU) 2020/721, annettu 19 päivänä toukokuuta 2020, Kansainvälisen merenkulkujärjestön meriympäristön suojelukomitean 75. istunnossa ja kansainvälisen merenkulkujärjestön meriturvallisuuskomitean 102. istunnossa Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen liitteessä VI oleviin 2, 14 ja 18 sääntöön sekä I ja VI lisäykseen, ihmishengen turvallisuudesta merellä tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen II-1 luvun A-1, B, B-1, B-2–B-4 osaan, kaasuja tai muita alhaisessa lämpötilassa leimahtavia polttoaineita käyttäviä aluksia koskevan kansainvälisen turvallisuussäännöstön A-1 ja B-1 osaan sekä hengenpelastuslaitteiden heijastinmateriaalien käyttöä ja asentamista koskevaan päätöslauselmaan A.658(16) tehtävien muutosten sekä viranomaisen puolesta toimivien hyväksyttyjen laitosten valtuuttamista koskevasta mallisopimuksesta annettavan kiertokirjeen MSC-MEPC.5 hyväksymiseen ”

2)

Korvataan 1 artikla seuraavasti:

3)

Korvataan 2 artikla seuraavasti:

4)

korvataan 4 artikla seuraavasti:

(1)

Unioni teki Euroopan unionin, Euroopan atomienergiayhteisön ja niiden jäsenvaltioiden sekä Georgian välisen assosiaatiosopimuksen (1), jäljempänä ’sopimus’, neuvoston päätöksellä (EU) 2016/838 (2), ja sopimus tuli voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2016.

(2)

Sopimuksen 406 artiklan 3 kohdan mukaan assosiaationeuvostolla on toimivalta päivittää tai muuttaa sopimuksen liitteitä.

(3)

Sopimuksen 408 artiklan 2 kohdan mukaan assosiaationeuvosto voi siirtää assosiaatiokomitealle toimivaltaansa, myös valtuudet tehdä sitovia päätöksiä.

(4)

Assosiaationeuvosto siirsi assosiaationeuvoston päätöksen N:o 3/2014 (3) 1 artiklan nojalla kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevalle assosiaatiokomitealle toimivallan päivittää tai muuttaa sopimuksen liitteitä, jotka liittyvät muun muassa sopimuksen IV osaston (Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet) 5 lukuun (Tullimenettelyjen ja kaupan helpottaminen), siltä osin kuin 5 luvussa ei ole erityisiä määräyksiä, jotka koskevat kyseisten liitteiden päivittämistä tai muuttamista.

(5)

Kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevan assosiaatiokomitean on määrä hyväksyä seitsemännessä kokouksessaan päätös sopimuksen liitteen XIII (Tullilainsäädännön lähentäminen) päivittämisestä.

(6)

On aiheellista määrittää kanta, joka otetaan unionin puolesta kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa olevassa assosiaatiokomiteassa, koska suunniteltu päätös tulee olemaan unionia sitova,

(1)

Unioni teki sopimuksen sääntelemättömän aavan meren kalastuksen ehkäisemiseksi Pohjoisen jäämeren keskiosassa, jäljempänä ’sopimus’, neuvoston päätöksellä (EU) 2019/407 (1). Sopimuksen odotetaan tulevan voimaan myöhemmin tänä vuonna.

(2)

Osapuolten kokous vastaa sellaisten toimenpiteiden hyväksymisestä, joiden tarkoituksena on varmistaa sopimuksen täytäntöönpano sääntelemättömän kalastuksen ehkäisemistä Pohjoisen jäämeren keskiosan aavan meren alueella koskevan tavoitteen saavuttamiseksi soveltamalla ennalta varautuvia säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä osana pitkän aikavälin strategiaa, jotta turvataan terveet meriekosysteemit ja varmistetaan kalakantojen säilyminen ja kestävä käyttö. Tällaisista toimenpiteistä voi tulla unionia sitovia.

(3)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 (2) säädetään, että unioni varmistaa, että kalastus- ja vesiviljelytoimet ovat ekologisesti kestäviä pitkällä aikavälillä ja niitä hoidetaan johdonmukaisesti taloudellisten, sosiaalisten ja työllisyyteen liittyvien etujen saavuttamista koskevien tavoitteiden kanssa ja että ne parantavat elintarvikkeiden saatavuutta. Siinä säädetään myös, että unioni soveltaa kalastuksenhoitoon ennalta varautuvaa lähestymistapaa ja pyrkii varmistamaan, että meren elollisia luonnonvaroja hyödynnetään siten, että pyydettävien lajien kannat palautetaan kestävän enimmäistuoton mahdollistavia tasoja suuremmiksi ja pidetään näillä tasoilla. Lisäksi siinä säädetään, että unioni toteuttaa parhaiden käytettävissä olevien tieteellisten lausuntojen perusteella säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä, tukee tieteellisen tiedon ja tieteellisten lausuntojen tuottamista, lopettaa asteittain saaliiden poisheittämisen ja edistää kalastusmenetelmiä, joilla edistetään valikoivampia pyyntimenetelmiä, tahattomien saaliiden välttämistä ja mahdollisuuksien mukaan vähentämistä sekä meriekosysteemin ja kalavarojen kannalta vähävaikutteista kalastusta. Asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 säädetään vielä nimenomaisesti, että unioni soveltaa kyseisiä tavoitteita ja periaatteita ulkoisia kalastussuhteitaan harjoittaessaan.

(4)

Kuten valtameristä ja meristä, arktinen alue mukaan luettuna, 19 päivänä marraskuuta 2019 annetuissa neuvoston päätelmissä, unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja Euroopan komission arktista aluetta koskevasta Euroopan unionin yhdennetystä politiikasta antamassa yhteisessä tiedonannossa sekä 24 päivänä maaliskuuta 2017 annetuissa neuvoston päätelmissä ”Kansainvälinen valtamerten hallinnointi: valtamerten tulevaisuusohjelma” todetaan, sopimuksen tukeminen ja alueellisen kalastuksenhoitojärjestön tai -järjestelyn mahdollinen perustaminen arktiselle avomerelle on unionin tärkeä tavoite arktisen ympäristön suojelemiseksi ja kestävän kehityksen varmistamiseksi arktisella alueella ja sen ympäristössä kansainvälisen yhteistyön pohjalta.

(5)

On aiheellista määrittää kanta, joka otetaan unionin puolesta sopimuksen osapuolten kokouksessa vuosiksi 2020–2024, koska sopimuksen mukaisista säilyttämis- ja hoitotoimenpiteistä tulee unionia sitovia ja ne voivat vaikuttaa ratkaisevasti unionin oikeuden sisältöön, erityisesti neuvoston asetuksiin (EY) N:o 1005/2008 (3) ja (EY) N:o 1224/2009 (4) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) 2017/2403 (5).

(6)

Ottaen huomioon sopimusalueen kalavarojen luonne ja kalavaroista saatavilla olevien tietojen vähäisyys, ja koska unionin kannassa on sen vuoksi tarpeen ottaa huomioon viimeisin kehitys, mukaan lukien ennen osapuolten kokouksia tai niiden aikana esitetyt uudet tieteelliset ja muut asiaankuuluvat tiedot, olisi vuosiksi 2020–2024 vahvistettava Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 13 artiklan 2 kohdassa esitetyn unionin toimielinten keskenään tekemän vilpittömän yhteistyön periaatteen mukaisesti menettelyt unionin kannan vuosittain tehtävää tarkennusta varten.

(7)

Tämän päätöksen jälkeen voidaan myöhemmässä vaiheessa hyväksyä erillinen neuvoston päätös neuvottelujen aloittamisesta yhden tai useamman alueellisen tai osa-alueellisen kalastuksenhoitojärjestön tai -järjestelyn perustamiseksi arktiselle aavan meren alueelle,

(1)

Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön ja niiden jäsenvaltioiden sekä Armenian tasavallan välinen kokonaisvaltainen ja tehostettu kumppanuussopimus (1), jäljempänä ’sopimus’, on allekirjoitettu unionin puolesta neuvoston päätöksen (EU) 2018/104 (2) mukaisesti, ja sitä on sovellettu osittain väliaikaisesti 1 päivästä kesäkuuta 2018.

(2)

Sopimuksen 339 artiklan 1 kohdan mukaisesti kumppanuuskomitea laati 17 päivänä lokakuuta 2019 pitämässään kokouksessa luettelon 15 henkilöstä, jotka ovat halukkaita ja kykeneviä toimimaan välimiehinä, jäljempänä ’välimiesten luettelo’.

(3)

Armenia on ilmoittanut unionille, että yksi sen ehdottamista henkilöistä ei enää täytä sopimuksen 339 artiklan 2 kohdassa vahvistettuja edellytyksiä ja olisi siksi korvattava.

(4)

Väliaikaisesti sovellettavien sopimuksen määräysten toimivuuden varmistamiseksi kumppanuuskomitean on määrä hyväksyä päätös, jolla korvataan välimiesten luettelo muutetulla luettelolla.

(5)

On aiheellista määrittää kanta, joka esitetään unionin puolesta kumppanuuskomiteassa, koska kumppanuuskomitean päätös välimiesten luettelon korvaamisesta tulee olemaan unionia sitova,

(1)

Kansainvälistä siviili-ilmailua koskeva yleissopimus, jäljempänä ’Chicagon yleissopimus’, joka sääntelee kansainvälistä lentoliikennettä, tuli voimaan 4 päivänä huhtikuuta 1947. Sillä perustettiin Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö (ICAO).

(2)

Jäsenvaltiot ovat Chicagon yleissopimuksen sopimusvaltioita ja ICAOn jäseniä, ja unionilla on tarkkailijan asema tietyissä ICAOn elimissä. ICAOn neuvostossa on edustettuina seitsemän jäsenvaltiota.

(3)

Chicagon yleissopimuksen 54 artiklan mukaan ICAOn neuvosto voi hyväksyä kansainvälisiä standardeja ja suositeltuja menettelytapoja ja ottaa niitä Chicagon yleissopimuksen liitteiksi.

(4)

Chicagon yleissopimuksen 90 artiklan mukaan jokainen tällainen liite tai liitteen muutos tulee voimaan kolmen kuukauden kuluttua sen toimittamisesta ICAOn sopimusvaltioille tai ICAOn neuvoston mahdollisesti määräämän pitemmän ajanjakson päätyttyä, ellei ICAOn sopimusvaltioiden enemmistö sillä välin ilmoita, että ne vastustavat kyseistä liitettä tai muutosta.

(5)

Chicagon yleissopimuksen 38 artiklan mukaan valtion, joka ei joka suhteessa voi noudattaa jotain kyseisen sopimuksen 37 artiklassa tarkoitettua kansainvälistä standardia tai menettelytapaa tai saattaa omia määräyksiään tai käytäntöjään täysin jonkin tällaisen kansainvälisen standardin tai menettelytavan mukaisiksi taikka pitää välttämättömänä joissakin kohdin kansainvälisellä standardilla määrätyistä eroavien määräysten tai menetelmien hyväksymistä, on välittömästi ilmoitettava ICAOlle kansainvälisellä standardilla määrätyn ja oman menettelynsä eroavuuksista.

(6)

Covid-19-pandemia on vaikuttanut kielteisesti lentotoiminnan harjoittajiin, ilma-alusten valmistajiin sekä laitevalmistajien alihankkijoihin ja viivästyttänyt uusien järjestelmien kehittämistä. Lentotoiminnan harjoittajat peruuttavat tai lykkäävät ilma-alusten toimituksia, minkä vuoksi vuonna 2020 toimitettaviksi tarkoitettujen ilma-alusten toimituksia lykätään vuoteen 2021. Vastavalmistettu ilma-alus, joka on konfiguroitu toimitettavaksi vuonna 2020 ja jonka toimitusta lykätään vuoteen 2021, on 1 päivän tammikuuta 2021 jälkeen konfiguroitava uudelleen sovellettavien vaatimusten mukaiseksi. Lentotoiminnan harjoittajat ja ilma-alusten valmistajat joutuvat kärsimään kohtuuttomasta taloudellisesta rasitteesta, jos näihin ilma-aluksiin on tehtävä jälkiasennuksia. Sen vuoksi komissio on hyväksymässä mainitun päivämäärän lykkäämisen unionin tasolla muuttamalla asetusta (EU) N:o 965/2012. Ohjaamoäänitintä (CVR) käytetään tukena onnettomuuksien ja vaaratilanteiden tutkinnassa. Se, että ohjaamoäänittimen tallennusajan pidentäminen kahdesta tunnista 25 tuntiin lykkääntyy, ei aiheuta merkittävää turvallisuusriskiä, mutta saattaa pidempiaikaisesta ohjaamoäänitallentamisesta saatavan turvallisuushyödyn vastaamaan ilmailualan nykyisiä realiteetteja. Unioni tukee voimakkaasti ICAOn pyrkimyksiä parantaa ilmailun turvallisuutta. Ottaen huomioon covid-19-pandemian aiheuttama ennennäkemätön tilanne ja se, ettei merkittävää turvallisuusriskiä ole näkyvissä, unionin olisi puollettava näitä muutoksia.

(7)

On aiheellista määrittää kanta, joka otetaan unionin puolesta ICAO:n neuvoston 221. istunnossa liitteen 6 osaan I suunniteltuun muutokseen 46 ja osaan II suunniteltuun muutokseen 39. Kyseisen kannan olisi oltava näiden muutosten puoltaminen, ja sen esittävät ne unionin jäsenvaltiot, jotka ovat ICAOn neuvoston jäseniä, toimien yhdessä unionin puolesta.

(8)

Unionin kantana sen jälkeen, kun ICAOn neuvosto on hyväksynyt ilman merkittäviä muutoksia liitteen 6 osan I muutoksen 46 ja osan II muutoksen 39, joista ICAOn pääsihteeri ilmoittaa ICAOn valtioille osoitettuja kirjeitä koskevalla menettelyllä, olisi olla ilmoittamatta vastustavansa muutoksia ja sen sijaan ilmoittaa muutosten noudattamisesta siten, että kaikki unionin jäsenvaltiot esittävät kyseisen kannan,

(1)

Neuvosto hyväksyi 1 päivänä lokakuuta 2015 päätöksen (YUTP) 2015/1763 (1) Burundin tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä.

(2)

Päätöksen (YUTP) 2015/1763 uudelleentarkastelun perusteella rajoittavia toimenpiteitä olisi jatkettava 31 päivään lokakuuta 2021 ja kahta luonnollista henkilöä koskevia tietoja olisi muutettava.

(3)

Päätös (YUTP) 2015/1763 olisi sen vuoksi muutettava tämän mukaisesti,

1)

Korvataan 6 artiklan toinen kohta seuraavasti:

”Tätä päätöstä sovelletaan 31 päivään lokakuuta 2021.”

2)

Muutetaan liite tämän päätöksen liitteen mukaisesti.

(1)

Neuvosto hyväksyi 27. syyskuuta 2010 päätöksen 2010/573/YUTP (1) Moldovan tasavallan Transnistrian alueen johtoon kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä.

(2)

Päätöksen 2010/573/YUTP uudelleentarkastelun perusteella Moldovan tasavallan Transnistrian alueen johtoon kohdistettavia rajoittavia toimenpiteitä olisi jatkettava 31 päivään lokakuuta 2021. Neuvosto tarkastelee rajoittavien toimenpiteiden tilannetta uudelleen kuuden kuukauden päästä.

(3)

Päätös 2010/573/YUTP olisi näin ollen muutettava tämän mukaisesti,

”2.

Tätä päätöstä sovelletaan 31 päivään lokakuuta 2021. Sitä tarkastellaan jatkuvasti uudelleen. Se uusitaan tai sitä muutetaan tarvittaessa, jos neuvosto katsoo, että sen tavoitteita ei ole saavutettu.”

(1)

Asetuksen (EU) 2018/1877, jäljempänä ’yhdestoista EKR:n varainhoitoasetus’, 19–22 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti komissio antaa viimeistään 10 päivänä lokakuuta 2020 ehdotuksen, jossa täsmennetään a) vuoden 2020 rahoitusosuuden kolmannen erän määrä ja b) tarkistettu vuoden 2020 rahoitusosuuden vuotuinen määrä niissä tapauksissa, joissa määrä ei vastaa todellisia tarpeita.

(2)

Euroopan investointipankki (EIP) toimitti yhdennentoista EKR:n varainhoitoasetuksen 46 artiklan mukaisesti komissiolle ajantasaistetut ennakkoarvionsa hallinnoimiaan välineitä koskevista sitoumuksista ja maksuista.

(3)

Yhdennentoista EKR:n varainhoitoasetuksen 20 artiklan 1 kohdassa säädetään, että rahoitusosuuksien maksupyynnöissä käytetään ensin aiemmille Euroopan kehitysrahastoille (EKR) vahvistetut määrät. Näin ollen olisi esitettävä EIP:n osalta kymmenettä Euroopan kehitysrahastoa, jäljempänä ’kymmenes EKR’, koskeva maksupyyntö ja komission osalta yhdettätoista Euroopan kehitysrahastoa, jäljempänä ’yhdestoista EKR’, koskeva maksupyyntö.

(4)

Neuvosto hyväksyi komission ehdotuksen perusteella päätöksen (EU) 2019/1800 (3), jossa vahvistetaan jäsenvaltioiden EKR:ään suorittamien rahoitusosuuksien vuotuisesta määrästä vuonna 2020 komissiolle suoritettavaksi osuudeksi 4 400 000 000 euroa ja EIP:lle suoritettavaksi osuudeksi 300 000 000 euroa.

(5)

Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamista Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä koskevan sopimuksen (4) 152 ja 153 artiklassa määrätään, että Yhdistynyt kuningaskunta on edelleen sopimuspuolena EKR:ssä yhdennentoista EKR:n ja kaikkien aiempien kehitysrahastojen päättämiseen asti. Yhdistyneen kuningaskunnan osuutta kymmenennestä EKR:stä tai aiemmista EKR:istä rahoitetuista hankkeista vapautuneista varoista ei kuitenkaan käytetä uudelleen,