(1)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 3 artiklan 1 kohdan mukaan unionin yhtenä päämääränä on edistää kansojensa hyvinvointia.

(2)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 9 ja 168 artiklan sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 35 artiklan mukaisesti kaikkien unionin politiikkojen ja toimintojen määrittelyssä ja toteuttamisessa on varmistettava ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu.

(3)

SEUT 168 artiklassa määrätään, että unioni täydentää ja tukee kansallista terveyspolitiikkaa, kannustaa jäsenvaltioita yhteistyöhön ja edistää niiden ohjelmien yhteensovittamista ottaen täysin huomioon jäsenvaltioiden velvollisuudet, jotka liittyvät niiden terveyspolitiikan määrittelyyn sekä terveyspalvelujen ja sairaanhoidon järjestämiseen, hallinnointiin ja tarjoamiseen.

(4)

Toimia on toteutettu yhtäjaksoisesti erityisesti aiemmissa unionin kansanterveysalan toimintaohjelmissa eli Euroopan parlamentin ja neuvoston päätösten N:o 1786/2002/EY (4) ja N:o 1350/2007/EY (5) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 282/2014 (6) mukaisesti toteutetuissa ohjelmissa SEUT 168 artiklassa asetettujen vaatimusten täyttämiseksi.

(5)

Maailman terveysjärjestö (WHO) julisti 11 päivänä maaliskuuta 2020 uuden koronaviruksen aiheuttaman epidemian (covid-19) pandemiaksi. Pandemiasta on seurannut ennennäkemätön maailmanlaajuinen terveyskriisi, joka on aiheuttanut vakavia sosioekonomisia seurauksia ja inhimillistä kärsimystä, ja vaikutukset ovat kohdistuneet erityisesti ihmisiin, joilla on kroonisia sairauksia. Lisäksi terveydenhuollon työntekijät, jotka ovat olleet keskeisessä asemassa covid-19-kriisin aikana, ovat altistuneet suurille terveysriskeille.

(6)

Vaikka jäsenvaltiot ovat vastuussa terveyspolitiikastaan, niiden olisi suojeltava kansanterveyttä eurooppalaisen solidaarisuuden hengessä, kuten koordinoiduista taloudellisista toimista covid-19-epidemian vaikutusten lieventämiseksi 13 päivänä maaliskuuta 2020 annetussa komission tiedonannossa kehotetaan. Tämänhetkisestä covid-19-kriisistä saadut kokemukset ovat osoittaneet, että unionin tasolla tarvitaan lisää toimia, joilla tuetaan jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja koordinointia. Kyseisellä yhteistyöllä olisi parannettava varautumista ihmisten vakavien infektioiden ja tautien leviämiseen rajojen yli ja niiden leviämisen ehkäisemistä ja valvontaa, torjuttava muiden rajatylittävien vakavien terveysuhkien torjumiseksi ja kaikkien ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi ja parantamiseksi unionissa. Varautuminen on avainseikka parannettaessa kykyä selviytyä tulevista uhkista. Tältä osin jäsenvaltioille olisi annettava mahdollisuus tehdä vapaaehtoisesti stressitestejä valmiuksien parantamiseksi ja muutosjoustavuuden lisäämiseksi.

(7)

Tämän vuoksi on aiheellista perustaa vuosiksi 2021–2027 uusi ja tehokkaampi unionin terveysalan toimintaohjelma EU4Health, jäljempänä ’ohjelma’. Unionin kansanterveysalan toiminnan tavoitteiden ja unionin toimivallan mukaisesti ohjelmassa olisi painotettava toimia, joissa unionin tason yhteistyö tuo etuja ja lisää tehokkuutta, sekä toimia, jotka vaikuttavat sisämarkkinoihin.

(8)

Ohjelman olisi oltava keino edistää toimia aloilla, joilla voidaan osoittaa unionin tason lisäarvo. Tällaisiin toimiin olisi kuuluttava muun muassa parhaiden käytäntöjen vaihtaminen jäsenvaltioiden kesken, tietämyksen jakamiseen tai keskinäiseen oppimiseen tähtäävien verkostojen tukeminen, rajatylittävien terveysuhkien torjuminen niiden riskien vähentämiseksi ja seurausten lieventämiseksi, sellaisten tiettyjen sisämarkkinakysymysten käsittely, joiden osalta unioni voi saavuttaa laadukkaita, koko unionin kattavia ratkaisuja ja hyödyntää siten terveysalan innovoinnin mahdollisuuksia, sekä tehokkuuden lisääminen välttämällä toimien päällekkäisyyttä ja optimoimalla taloudellisten resurssien käyttö. Ohjelmasta olisi myös tuettava valmiuksien kehittämistoimia, joilla vahvistetaan strategista suunnittelua, laajennetaan rahoituspohjaa sekä parannetaan valmiuksia investoida ohjelman toimiin ja toteuttaa niitä. Tätä varten ohjelmasta olisi annettava maakohtaisia räätälöityjä avustuksia niille jäsenvaltioille tai jäsenvaltioiden ryhmille, joiden tarpeet ovat suurimmat.

(9)

Tässä asetuksessa vahvistetaan ohjelman rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentin ja neuvoston on määrä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi 16 päivänä joulukuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen (7) 18 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuotuisessa talousarviomenettelyssä. Nämä rahoituspuitteet ovat 500 000 000 euroa vuoden 2018 hintoina tiettyjen ohjelmien vahvistamisesta ja perussäädösten mukauttamisesta 22 päivänä joulukuuta 2020 annetun Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisen julistuksen (8) mukaisesti.

(10)

Jotta ohjelma olisi tasapainoinen ja kohdennettu, tässä asetuksessa olisi vahvistettava tietyille toiminta-aloille vähimmäis- ja enimmäisosuudet kokonaistalousarviosta, niin että voidaan antaa ohjeistusta varojen jakamisesta ohjelman toteutuksen yhteydessä.

(11)

Rajatylittävien terveysuhkien vakavuuden vuoksi ohjelmasta olisi tuettava koordinoituja kansanterveystoimenpiteitä unionin tasolla tällaisten uhkien eri näkökohtiin puuttumiseksi. Jotta voidaan vahvistaa unionin valmiuksia varautua tuleviin terveyskriiseihin, reagoida niihin ja hallita niitä, ohjelmasta olisi tuettava toimia, jotka toteutetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1082/2013/EU (9) perustettujen mekanismien ja rakenteiden sekä muiden 11 päivänä marraskuuta 2020 annetussa komission tiedonannossa ”Euroopan terveysunionin rakentaminen – EU:n muutosjoustavuuden vahvistaminen valtioiden rajat ylittävien terveysuhkien varalta” tarkoitettujen asiaankuuluvien mekanismien ja rakenteiden puitteissa, mukaan lukien toimet valmiussuunnittelun ja reagointivalmiuksien tehostamiseksi kansallisella ja unionin tasolla, Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen (ECDC) ja Euroopan lääkeviraston (EMA) aseman vahvistamiseksi ja terveysuhkiin varautumiseksi ja reagoimisesta vastaavan viranomaisen perustamiseksi. Tällaisiin toimiin voisi sisältyä terveyskriisiä koskevien toimintavalmiuksien kehittäminen, rokotuksiin ja immunisaatioon liittyvät ennaltaehkäisevät toimenpiteet, tehostetut seurantaohjelmat, terveystiedon tarjoaminen sekä alustat, joiden kautta voidaan vaihtaa parhaita käytäntöjä. Tältä osin ohjelmalla olisi edistettävä kriisien ennaltaehkäisyyn, niihin varautumiseen, niiden hallintaan ja niihin reagoimiseen liittyvää unionin tason sekä kansallisen tason toimijoiden unionin laajuista ja monialaista kapasiteettia, mukaan lukien valmiussuunnitelmien laadinta ja valmiusharjoitukset, ”yhteinen terveys”- ja ”terveys kaikissa politiikoissa” -lähestymistapojen mukaisesti. Ohjelmalla olisi helpotettava sellaisen integroidun monialaisen riskiviestinnän kehyksen perustamista, joka koskisi terveyskriisin kaikkia vaiheita eli ennaltaehkäisyä, varautumista ja reagointia.

(12)

Jotta voidaan vahvistaa unionin kykyä ehkäistä terveyskriisejä, varautua ja reagoida niihin ja hallita niitä, ohjelmasta olisi tuettava toimia, jotka toteutetaan asiaankuuluvalla unionin lainsäädännöllä perustettujen mekanismien ja rakenteiden puitteissa. Tähän tukeen voisi sisältyä terveyskriisiä koskevien toimintavalmiuksien kehittäminen, mukaan lukien valmiussuunnitelmien laadinta ja varautuminen, muun muassa rokotuksiin ja immunisaatioon liittyvät ennaltaehkäisevät toimenpiteet, tehostetut seurantaohjelmat ja koordinoinnin ja yhteistyön parantaminen.

(13)

Kansanterveyskriisien aikana kliiniset tutkimukset ja terveydenhuollon menetelmien arviointi voivat nopeuttaa tehokkaiden lääketieteellisten vastatoimien kehittämistä ja yksilöimistä. Sen vuoksi ohjelmasta olisi voitava antaa tukea näillä aloilla toteutettavien toimien helpottamiseksi.

(14)

Haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden, myös henkilöiden, joilla on mielenterveyden häiriö, tarttuva tai ei-tarttuva tauti taikka krooninen sairaus tai joihin tällaiset taudit tai sairaudet vaikuttavat eniten, suojelemiseksi ohjelmalla olisi myös edistettävä toimia, joilla puututaan oheisvaikutuksiin, joita terveyskriiseillä on tällaisiin haavoittuviin ryhmiin kuuluviin henkilöihin, ja joilla ehkäistään niitä sekä edistetään mielenterveyttä.

(15)

Covid-19-kriisi on tuonut esiin monia haasteita, joista yksi on unionin riippuvuus kolmansista maista pyrittäessä varmistamaan unionissa terveyskriisien ja erityisesti pandemioiden aikana tarvittavien raaka-aineiden, vaikuttavien farmaseuttisten aineiden, lääkkeiden, lääkinnällisten laitteiden ja henkilönsuojainten saanti. Sen vuoksi ohjelmasta olisi tuettava toimia, joilla edistetään kriisin kannalta merkityksellisten tuotteiden tuotantoa, hankintaa ja hallinnointia unionissa, ja ohjelman ja muiden unionin välineiden olisi täydennettävä toisiaan, samalla kun vähennetään riskiä, että näistä tuotteista tulee puutetta.

(16)

Jotta voidaan minimoida rajatylittävien vakavien terveysuhkien kansanterveydelliset seuraukset, ohjelmasta tuettavilla toimilla olisi voitava parantaa jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmien yhteentoimivuutta yhteistyön ja parhaiden käytäntöjen vaihdon avulla, myös lisäämällä yhteisiä toimia. Näillä toimilla olisi varmistettava, että jäsenvaltiot pystyvät reagoimaan terveysuhkiin, mihin kuuluu valmiussuunnitelmien laadinta, valmiusharjoitukset, terveydenhuollon ja kansanterveysalan henkilöstön taitojen kehittäminen sekä kriisiaikoina tarvittavien tavaroiden ja palvelujen tehokasta seurantaa ja tarpeisiin perustuvaa jakelua koskevien mekanismien perustaminen kansallisten strategioiden mukaisesti.

(17)

Yksittäisille henkilöille tiedottaminen on tärkeässä asemassa tautien ehkäisemisessä ja niihin reagoimisessa. Ohjelmalla olisi sen vuoksi tuettava suurelle yleisölle tai tietyille henkilö- tai ammattiryhmille suunnattuja viestintätoimia, joilla edistetään tautien ennaltaehkäisyä ja terveellisiä elämäntapoja, torjutaan väärää tietoa ja disinformaatiota tautien ennaltaehkäisystä, syistä ja hoidosta, puututaan rokotusvastaisuuteen sekä tuetaan pyrkimyksiä vahvistaa pyyteetöntä käyttäytymistä, kuten elin- ja verenluovutusta, siten, että täydennetään näitä aiheita käsitteleviä kansallisia kampanjoita.

(18)

Ohjelmasta voitaisiin tukea synergiassa muiden unionin ohjelmien, kuten Digitaalinen Eurooppa -ohjelman perustamisesta ja päätöksen (EU) 2015/2240 kumoamisesta annettavalla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella perustettavan Digitaalinen Eurooppa -ohjelman, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti Eurooppa” perustamisesta, sen osallistumista ja tulosten levittämistä koskevien sääntöjen vahvistamisesta sekä asetusten (EU) N:o 1290/2013 ja (EU) N:o 1291/2013 kumoamisesta annettavalla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella perustettavan tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti Eurooppa”, jäljempänä ’Horisontti Eurooppa’, Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja koheesiorahastosta annettavalla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella perustettavan Euroopan aluekehitysrahaston, jäljempänä ’EAKR’, Euroopan sosiaalirahasto plussasta (ESR+) annettavalla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella perustettavan Euroopan sosiaalirahasto plussan, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/523 (10) perustetun InvestEU-ohjelman ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/241 (11) perustetun elpymis- ja palautumistukivälineen, kanssa toimia, jotka edistävät terveydenhuollon palvelujen digitalisaatiota ja lisäävät tällaisten palvelujen yhteentoimivuutta, mukaan lukien eurooppalaisen terveysdata-avaruuden kehittäminen.

(19)

Terveys on investointi, ja tämän ajatuksen olisi oltava ohjelman ytimessä. Ihmisten terveysosaamisen parantaminen, niin että he pysyvät pidempään terveinä ja aktiivisina ja kykenevät pitämään aktiivisesti huolta terveydestään, vaikuttaa positiivisesti terveyteen, terveyteen liittyvän eriarvoisuuden ja terveyserojen vähentämiseen, seksuaali- ja lisääntymisterveydenhuollon saatavuuteen, elämänlaatuun, työntekijöiden terveyteen, tuottavuuteen, kilpailukykyyn ja osallisuuteen, mikä puolestaan vähentää kansallisiin terveydenhuoltojärjestelmiin ja kansallisiin talousarvioihin kohdistuvia paineita. Ohjelmalla olisi tuettava myös toimia eriarvoisuuden vähentämiseksi terveydenhuoltopalvelujen tarjoamisessa erityisesti maaseudulla ja syrjäseuduilla, syrjäisimmät alueet mukaan lukien, osallistavan kasvun aikaansaamiseksi. Komissio on sitoutunut auttamaan jäsenvaltioita 25 päivänä syyskuuta 2015 annetun YK:n päätöslauselman ”Transforming our world: the 2030 Agenda for Sustainable Development” (”Muuttakaamme maailmamme: kestävän kehityksen agenda 2030”), jäljempänä ’YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelma’, kestävän kehityksen tavoitteiden ja erityisesti tavoitteen 3 ”Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille” saavuttamisessa. Ohjelmalla olisi sen vuoksi edistettävä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi toteutettavia toimia.

(20)

Ei-tarttuvat taudit johtuvat usein geeneihin, fysiologiaan, ympäristöön ja käyttäytymiseen liittyvien tekijöiden yhdistelmästä. Ei-tarttuvat taudit, kuten sydän- ja verisuonitaudit, syöpä, mielenterveyden häiriöt, neurologiset häiriöt, krooniset hengityselinsairaudet ja diabetes, ovat merkittäviä vammaisuuden, huonon terveyden, terveyteen liittyvän eläkkeelle siirtymisen ja ennenaikaisen kuoleman syitä unionissa, ja niiden aiheuttamat sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset ovat huomattavat. Jotta voidaan vähentää ei-tarttuvien tautien vaikutusta yksilöihin ja yhteiskuntaan unionissa ja saavuttaa YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelman kestävän kehityksen tavoite 3 ja erityisesti mutta ei pelkästään kyseisen tavoitteen alatavoite 3.4 eli vähentää ei-tarttuvien tautien aiheuttamia ennenaikaisia kuolemia kolmanneksella vuoteen 2030 mennessä, on olennaisen tärkeää tarjota integroitu ratkaisu, jossa keskitytään terveyden edistämiseen ja sairauksien ennaltaehkäisyyn asiaan kuuluvilla eri toimialoilla.

(21)

Sen vuoksi ohjelmalla olisi tuettava terveyden edistämistä ja sairauksien ennaltaehkäisyä sekä edistettävä mielenterveyttä yksilön koko elinkaaren ajan puuttumalla terveysriskeihin ja terveyden taustatekijöihin, mikä edistäisi myös YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelman kestävän kehityksen tavoitteen 3 saavuttamista. Ohjelmalla olisi edistettävä myös komission 11 päivänä joulukuuta 2019 antamassa tiedonannossa ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelma”, jäljempänä ’Euroopan vihreän kehityksen ohjelma’, tavoitteita.

(22)

Ohjelmalla olisi jatkossakin tuettava toimia alkoholiin liittyvien haittojen vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi kiinnittäen erityistä huomiota nuorten suojelemiseen.

(23)

Kroonisten sairauksien aiheuttama rasite on unionissa merkittävä. On yleisesti tiedossa, että ennaltaehkäisy ja varhainen havaitseminen ovat tärkeitä tältä osin. Ohjelmalla olisi tuettava kyseisten alojen toimia ja sairauksien ennaltaehkäisyä ja hallintaa koskevien unionin suuntaviivojen laatimista unionissa ja pyrittävä näin vähentämään jäsenvaltioiden taakkaa tekemällä yhteistyötä paremman ja tehokkaamman kroonisten sairauksien hallinnan aikaansaamiseksi. Väestörakenteen muutokset, erityisesti yhteiskunnan ikääntyminen, asettavat haasteita terveydenhuoltojärjestelmien kestävyydelle. Ikääntymiseen liittyviin sairauksiin ja häiriöihin, kuten dementiaan, ja ikääntymiseen liittyviin toimintarajoitteisiin olisi myös kiinnitettävä erityistä huomiota.

(24)

Syöpä on toiseksi yleisin kuolinsyy jäsenvaltioissa sydän- ja verisuonitautien jälkeen. Se on myös yksi niistä ei-tarttuvista taudeista, joilla on yhteisiä riskitekijöitä ja joiden ennaltaehkäisy ja valvonta hyödyttäisi suurinta osaa kansalaisista. Huono ravinto, fyysisen aktiivisuuden puute, lihavuus, tupakkatuotteiden käyttö ja haitallinen alkoholinkäyttö ovat riskitekijöitä, jotka liittyvät muihin kroonisiin sairauksiin, kuten sydän- ja verisuonisairauksiin, ja siksi syöväntorjuntaohjelmia olisi toteutettava kaikkia kroonisia sairauksia koskevan ennaltaehkäisevän lähestymistavan osana. Tästä ohjelmasta ja Horisontti Eurooppa -puiteohjelman syöpää koskevasta missiosta olisi tuettava komission 3 päivänä helmikuuta 2021 annetussa tiedonannossa esitetyn syöväntorjuntasuunnitelman asiaankuuluvia toimenpiteitä, ja niillä olisi edistettävä yhdennettyä lähestymistapaa, joka kattaa ennaltaehkäisyn, seulonnan, varhaisen diagnosoinnin, seurannan ja hoidon sekä potilaiden ja syövästä selvinneiden elämänlaadun parantamisen.

(25)

Olisi voitava tukea tutkimuksia sukupuolen vaikutuksesta tautien ilmenemiseen, jotta voidaan parantaa tietämystä ja koulutusta tällä alalla ja siten tehostaa ennaltaehkäisyä, diagnooseja, seurantaa ja hoitoa.

(26)

Ohjelman olisi toimittava synergiassa muiden unionin politiikkojen, ohjelmien ja rahastojen kanssa ja täydennettävä niitä. Näitä ovat esimerkiksi Digitaalinen Eurooppa -ohjelma, Horisontti Eurooppa -puiteohjelma, Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä (EU) 2019/420 (12) perustettu unionin pelastuspalvelumekanismin alainen rescEU-valmiusvarasto, jäljempänä ’rescEU-valmiusvarasto’, neuvoston asetuksella (EU) 2016/369 (13) perustettu hätätilanteen tukiväline, ESR+, josta työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohko muodostaa osan, mukaan lukien unionin miljoonien työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden parempaan suojeluun liittyvät synergiat, InvestEU-ohjelma, sisämarkkinoita, yritysten, mukaan luettuna pienten ja keskisuurten yritysten, kilpailukykyä, kansalaisten ja kuluttajien suojelua ja voimaannuttamista, kasvi-, eläin-, elintarvike-ja rehualaa sekä Euroopan tilastoja koskevan ohjelman (sisämarkkinaohjelma) perustamisesta ja asetusten (EU) N:o 99/2013, (EU) N:o 1287/2013, (EU) N:o 254/2014 and (EU) N:o 652/2014 kumoamisesta annettavalla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella perustettava sisämarkkinaohjelma, EAKR, elpymis- ja palautumistukiväline, unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman ”Erasmus+” perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1288/2013 kumoamisesta annettavalla asetuksella perustettava Erasmus+, ja Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskevan ohjelman perustamisesta sekä asetusten (EU) 2018/1475 ja (EU) N:o 375/2014 kumoamisesta annettavalla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella perustettavat Euroopan solidaarisuusjoukot,

sekä unionin ulkoisen toiminnan välineet kuten naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen – Globaali Eurooppa perustamisesta, Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 466/2014/EU muuttamisesta ja kumoamisesta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1601 ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 480/2009 kumoamisesta annettavalla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) perustettava naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön väline ja liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA III) perustamisesta annettavalla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella perustettava liittymistä valmisteleva tukiväline III. Tarvittaessa vahvistetaan yhteiset säännöt, joilla voidaan varmistaa unionin politiikkojen, ohjelmien ja rahastojen johdonmukaisuus ja täydentävyys ja se, että näiden politiikkojen erityispiirteitä kunnioitetaan, sekä mukautuminen näiden toimintapolitiikkojen, ohjelmien ja rahastojen strategisiin vaatimuksiin, kuten EAKR:n ja ESR+:n mahdollistaviin edellytyksiin. Komission ja jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että tällaiset synergiat ja täydentävyydet otetaan asianmukaisesti huomioon laatiessaan tässä asetuksessa säädettyjä vuotuisia työohjelmia.

(27)

Komission olisi kuultava jäsenvaltioita tällä asetuksella perustettavan EU4Health-ohjausryhmän kautta ohjelman painopisteistä ja strategisista suuntaviivoista sen varmistamiseksi, että ohjelma ja unionin muut politiikat, välineet ja toimet ovat keskenään johdonmukaisia ja toisiaan täydentäviä, sekä ohjelman toteuttamisesta.

(28)

Ohjelmalla olisi edistettävä olennaisten, kriisin kannalta merkityksellisten tuotteiden varastojen perustamista synergiassa rescEU:n, asetuksen (EU) 2016/369 nojalla käyttöön otetun hätätilanteen tuen, elpymis- ja palautumistukivälineen ja muiden unionin politiikkojen, ohjelmien ja rahastojen kanssa täydentäen tarvittaessa kansallisia varastoja unionin tasolla.

(29)

Koska terveydenhuollon kysyntä kasvaa, jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmät kohtaavat haasteita lääkkeiden saatavuudessa ja kohtuuhintaisuudessa. Jotta voidaan varmistaa kansanterveyden parempi suojelu sekä potilaiden turvallisuus ja vaikutusmahdollisuuksien lisääminen unionissa, on olennaisen tärkeää, että potilailla ja terveydenhuoltojärjestelmillä on käytettävissään kestäviä, tehokkaita, tasaveroisia, kohtuuhintaisia ja korkealaatuisia lääkkeitä, myös rajatylittävissä tilanteissa, ja että he voivat hyödyntää näitä lääkkeitä täysimääräisesti avoimien, yhdenmukaisten ja potilaslähtöisten lääketieteellisten tietojen pohjalta.

(30)

Muun muassa terveydenhuollon lisääntyvän kysynnän vuoksi ohjelmalla olisi tuettava unionin seuranta-, raportointi- ja ilmoitusjärjestelmän kehittämistä lääkkeiden ja lääkinnällisten laitteiden puutteen varalta, jotta vältetään sisämarkkinoiden pirstoutuminen ja varmistetaan kyseisten lääkkeiden ja lääkinnällisten laitteiden parempi saatavuus ja kohtuuhintaisuus ja rajoitetaan niiden toimitusketjujen riippuvuusastetta kolmansista maista. Ohjelmalla olisi sen vuoksi kannustettava lääkkeiden ja lääkinnällisten laitteiden tuotantoon unionissa. Täyttämättömiin lääketieteellisiin tarpeisiin vastaamiseksi ohjelmasta olisi erityisesti annettava tukea kliinisen ja todellisissa olosuhteissa saadun näytön tuottamiselle, jotta voidaan kehittää, hyväksyä, arvioida ja asettaa saataville tehokkaita lääkkeitä, geneeriset ja biosimilaarilääkkeet mukaan lukien, lääkinnällisiä laitteita ja hoitoja, edistettävä uusien lääkkeiden tutkimusta ja kehittämistä kiinnittäen erityistä huomiota mikrobilääkkeisiin ja rokotteisiin mikrobilääkeresistenssin ja rokotuksilla ehkäistävissä olevien sairauksien torjumiseksi, edistettävä kannustimia mikrobilääkkeiden tuotantokapasiteetin, yksilöllisten hoitojen ja rokotusten lisäämiseksi sekä edistettävä terveydenhuollon tuotteiden ja lääkkeitä koskevien tietojen seuranta- ja keruualustojen digitalisaatiota. Ohjelmalla olisi myös lujitettava lääkkeitä koskevaa päätöksentekoa asettamalla saataville todellisissa olosuhteissa saatuja terveydenhuoltotietoja ja analysoimalla niitä. Ohjelmalla olisi lisäksi autettava varmistamaan, että tutkimustuloksia hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla, ja helpotettava terveysalan innovaatioiden käyttöönottoa ja niiden käytön lisäämistä ja laajentamista terveydenhuoltojärjestelmissä ja kliinisessä käytännössä.

(31)

Koska lääkkeiden ja erityisesti mikrobilääkkeiden optimaalinen toimittaminen ja käyttö hyödyttää yksilöitä ja terveydenhuoltojärjestelmiä, ohjelmalla olisi edistettävä niiden maltillista ja tehokasta käyttöä yhteinen terveys -lähestymistavan, 29 päivänä kesäkuuta 2017 annetussa komission tiedonannossa esitetyn mikrobilääkeresistenssin torjumiseen tähtäävän eurooppalainen yhteinen terveys -toimintasuunnitelman ja 11 päivänä maaliskuuta 2019 annetussa komission tiedonannossa esitetyn ympäristössä olevia lääkeaineita koskevan Euroopan unionin strategisen lähestymistavan mukaisesti. Ohjelmalla olisi myös edistettävä toimenpiteitä, joilla tehostetaan lääkkeiden tuotantoon, käyttöön ja hävittämiseen liittyvien ympäristöriskien arviointia ja asianmukaista hallintaa.

(32)

Unionin terveyslainsäädännöllä on välittömiä vaikutuksia kansanterveyteen, ihmisten elämään, terveydenhuoltojärjestelmien tehokkuuteen ja muutosjoustavuuteen sekä sisämarkkinoiden moitteettomaan toimintaan. Lääkinnällisiä tuotteita ja teknologioita, mukaan lukien lääkkeet, lääkinnälliset laitteet ja ihmisestä peräisin olevat aineet, koskeva sääntelykehys sekä tupakkaa, potilaiden oikeuksia rajatylittävässä terveydenhuollossa ja vakavia rajat ylittävät terveysuhkia koskevat sääntelykehykset ovat olennaisen tärkeitä terveyden suojelemiseksi unionissa. Ohjelmalla olisi sen vuoksi tuettava unionin terveyslainsäädännön kehittämistä, täytäntöönpanoa ja noudattamisen valvontaa yhteistyössä asiaankuuluvien elinten kuten EMAn ja ECDC:n kanssa, tuotettava laadukasta, vertailukelpoista ja luotettavaa tietoa, muun muassa todellisissa olosuhteissa saatuja terveydenhuoltotietoja, päätöksenteon ja seurannan tueksi, asetettava tavoitteita ja kehitettävä välineitä edistymisen mittaamiseksi.

(33)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/24/EU (14) mukaisesti perustetut eurooppalaiset osaamisverkostot ovat virtuaalisia verkostoja, joihin kuuluu terveydenhuollon tarjoajia eri puolilta Eurooppaa. Verkostojen tarkoituksena on edistää keskustelua monitekijäisistä ja harvinaisista sairauksista, jotka edellyttävät pitkälle erikoistunutta hoitoa sekä osaamisen ja resurssien keskittämistä. Koska verkostot voivat parantaa harvinaisia sairauksia sairastavien potilaiden mahdollisuuksia saada diagnoosi ja laadukasta terveydenhuoltoa ja ne voivat toimia lääketieteellisen koulutuksen, tutkimuksen ja tiedon levittämisen yhteyspisteinä, ohjelmalla olisi edistettävä verkottumista eurooppalaisten osaamisverkostojen ja muiden monikansallisten verkostojen kautta.

(34)

Rajatylittävä yhteistyö terveydenhuollon tarjoamisessa jäsenvaltioiden välillä liikkuville potilaille ja eurooppalaiset osaamisverkostot ovat esimerkkejä aloista, joilla jäsenvaltioiden välisen integroidun työn on osoitettu tuottavan merkittävää lisäarvoa ja tarjoavan suuria mahdollisuuksia parantaa terveydenhuoltojärjestelmien tehokkuutta ja siten myös kansanterveyttä yleensä. Terveydenhuollon menetelmien arviointia koskeva yhteistyö on toinen ala, joka tuo lisäarvoa jäsenvaltioille. Ohjelmasta olisi sen vuoksi tuettava toimintaa, jolla mahdollistetaan tällainen integroitu ja pitkäkestoinen koordinoitu työ, joka myös edistää sellaisten parhaiden käytäntöjen täytäntöönpanoa, joilla pyritään jakamaan käytettävissä olevat resurssit mahdollisimman tehokkaasti asianomaiselle väestölle ja asianomaisille alueille niiden vaikutuksen maksimoimiseksi.

(35)

Tähän ohjelmaan sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) 2018/1046 (15), jäljempänä ’varainhoitoasetus’. Varainhoitoasetuksessa vahvistetaan unionin talousarvion toteuttamista koskevat säännöt, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja, välillistä hallinnointia, rahoitusvälineitä, talousarviotakuita, rahoitusapua ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kulujen korvaamista koskevat säännöt.

(36)

Tämän asetuksen mukaisen rahoituksen muodot ja toteutusmenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten hyvin niillä saavutetaan kyseisten toimien erityistavoitteet ja saadaan aikaan tuloksia, kun otetaan huomioon erityisesti tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasitus ja oletettu noudattamatta jättämisen riski. Tässä valinnassa olisi harkittava kertakorvausten, kiinteämääräisen rahoituksen ja yksikkökustannusten käyttämistä sekä varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun rahoituksen, joka ei perustu toimien kustannuksiin, käyttämistä. Edunsaajia koskevien teknisten ja taloudellisen raportoinnin vaatimusten olisi oltava sellaisia, että niillä varmistetaan sovellettavien varainhoitosäännösten noudattaminen ja samalla minimoidaan hallinnollinen rasite.

(37)

Kokonaan tai osittain unionin talousarviosta rahoitetuista investoinneista saatavan lisäarvon ja niiden vaikutusten optimoimiseksi olisi pyrittävä synergioihin erityisesti unionin terveysalan toimintaohjelman ja muiden unionin ohjelmien, myös yhteisesti hallinnoitujen ohjelmien, välillä. Näiden synergioiden maksimoimiseksi ja päällekkäisyyksien välttämiseksi olisi varmistettava asianmukaiset mekanismit, mukaan lukien toimen kumulatiivinen rahoitus unionin terveysalan toimintaohjelmasta ja jostain toisesta unionin ohjelmasta, kunhan kumulatiivinen rahoitus ei ylitä toimen avustuskelpoisia kokonaiskustannuksia. Tätä varten tässä asetuksessa olisi vahvistettava asianmukaiset säännöt, jotka koskevat erityisesti mahdollisuutta ilmoittaa samat kustannukset tai menot määräsuhteessa unionin terveysalan toimintaohjelman ja toisen unionin ohjelman osalta, yksityiskohtaisen ja avoimen raportoinnin takaamiseksi.

(38)

Ohjelman tavoitteiden ja toimien erityisluonteen vuoksi jäsenvaltioiden toimivaltaisilla viranomaisilla on joissakin tapauksissa parhaat edellytykset toteuttaa ohjelmaan liittyviä toimia. Kyseiset jäsenvaltioiden nimeämät viranomaiset olisi siksi katsottava varainhoitoasetuksen 195 artiklassa tarkoitetuiksi avustuksensaajiksi, ja kyseisille viranomaisille annettavat avustukset olisi sen vuoksi myönnettävä niille julkaisematta etukäteen ehdotuspyyntöjä. Ohjelmasta tehtävät investoinnit olisi toteutettava tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa.

(39)

Varainhoitoasetuksen (EU, Euratom) 193 artiklan 2 kohdan mukaisesti avustusta voidaan myöntää jo aloitettuun toimeen, jos hakija voi osoittaa, että toimi oli aloitettava ennen avustussopimuksen allekirjoittamista. Ennen avustushakemuksen jättämispäivää aiheutuneet kustannukset eivät kuitenkaan ole avustuskelpoisia kustannuksia, paitsi asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa. Jotta voidaan välttää unionin tuessa keskeytykset, jotka voisivat olla unionin etujen vastaisia, rahoituspäätöksessä olisi voitava määrätä toimien ja kustannusten avustuskelpoisuudesta varainhoitovuoden 2021 alusta alkaen rajoitetun ajan monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 alussa ja ainoastaan asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, vaikka kyseiset toimet olisi toteutettu tai kyseiset kustannukset olisivat aiheutuneet ennen avustushakemuksen jättämistä.

(40)

Eurooppalaisia osaamisverkostoja käsittelevä jäsenvaltioiden johtoryhmä hyväksyy eurooppalaiset osaamisverkostot komission täytäntöönpanopäätöksessä 2014/287/EU (16) vahvistettua hyväksymismenettelyä noudattaen. Eurooppalaiset osaamisverkostot olisi siksi katsottava varainhoitoasetuksen 195 artiklassa tarkoitetuiksi avustuksensaajiksi, ja tällaisille verkostoille annettavat avustukset olisi näin ollen myönnettävä niille julkaisematta etukäteen ehdotuspyyntöjä. Suoria avustuksia olisi myönnettävä myös muille unionin sääntöjen mukaisesti nimetyille yhteisöille, esimerkiksi vertailulaboratorioille ja -keskuksille, osaamiskeskuksille ja monikansallisille verkostoille.

(41)

Kun otetaan huomioon unionin tämän alan politiikan perustana olevat yhteisesti sovitut solidaarisuuden arvot, jotka koskevat laadukkaiden terveyspalvelujen tasapuolista ja yleistä kattavuutta, ja unionin keskeinen asema maailmanlaajuisia terveyshaasteita koskevan kehityksen, koordinoinnin ja yhteistyön vauhdittamisessa 10 päivänä toukokuuta 2010 EU:sta ja globaalista terveydestä annetuissa neuvoston päätelmissä ja YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelman kestävän kehityksen tavoitteissa esitetyn mukaisesti, ohjelmasta olisi vahvistettava unionin tukea kansainvälisille ja maailmanlaajuisille terveysaloitteille, erityisesti WHO:n aloitteille, joilla pyritään parantamaan terveyttä, puuttumaan terveyteen liittyvään eriarvoisuuteen ja tehostamaan maailmanlaajuisilta terveysuhkilta suojautumista.

(42)

Jotta unionin ja kansainvälisellä tasolla toteutettavat toimet olisivat mahdollisimman tehokkaita ja vaikuttavia, ohjelmaa toteutettaessa olisi tehtävä yhteistyötä asiaankuuluvien kansainvälisten järjestöjen kuten Yhdistyneiden kansakuntien ja Maailmanpankin, samoin kuin Euroopan neuvoston ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) kanssa. Vaikutusten lisäämiseksi olisi myös pyrittävä synergioihin globaalin terveyden alalla toimivien jäsenvaltioiden kansallisten organisaatioiden kanssa. Merentakaisiin maihin ja merentakaisille alueille sijoittautuneiden henkilöiden ja yhteisöjen olisi voitava neuvoston päätöksen 2013/755/EU (17) mukaisesti saada rahoitusta ohjelman sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen puitteissa, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa.

(43)

Ohjelman toteutusta olisi tuettava laajoilla viestintätoimilla sen varmistamiseksi, että kansalaisyhteiskunnan näkemykset ja tarpeet ovat asianmukaisesti edustettuina ja että ne otetaan huomioon. Tätä varten komission olisi kerran vuodessa pyydettävä palautetta ohjelman painopisteistä ja strategisista suuntaviivoista sekä tarpeista, joihin sen toimilla on vastattava, asiaankuuluvilta sidosryhmiltä, mukaan lukien kansalaisyhteiskunnan ja potilasjärjestöjen edustajat, tiedeyhteisö ja terveydenhuollon ammattilaisten yhdistykset. Komission olisi myös joka vuosi ennen työohjelmien valmistelutyön päättymistä tiedotettava Euroopan parlamentille valmistelutyön edistymisestä ja sidosryhmille suunnattujen viestintätoimiensa tuloksista.

(44)

Kolmannet maat, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, voivat osallistua unionin ohjelmiin Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa (18) vahvistetun yhteistyön puitteissa; ETA-sopimuksessa määrätään ohjelmien toteuttamisesta kyseisen sopimuksen mukaisesti hyväksytyn päätöksen perusteella. Tähän asetukseen olisi lisättävä erityinen säännös, jossa edellytetään, että ohjelmaan osallistuvat kolmannet maat myöntävät toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ja tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat oikeudet ja valtuudet, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti.

(45)

Yhteistyötä kolmansien maiden kanssa olisi tehostettava tietämyksen ja parhaiden käytäntöjen vaihdon osalta terveydenhuoltojärjestelmien valmiuksien ja reagointivalmiuden parantamiseksi.

(46)

Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (19) sekä neuvoston asetusten (EY, Euratom) N:o 2988/95 (20), (Euratom, EY) N:o 2185/96 (21) ja (EU) 2017/1939 (22) mukaisesti unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien, mukaan lukien petokset, ehkäisemiseen, havaitsemiseen, korjaamiseen ja tutkimiseen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintään ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määräämiseen liittyvät toimenpiteet. OLAFilla on valtuudet erityisesti asetusten (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja (EU, Euratom) N:o 883/2013 mukaisesti tehdä hallinnollisia tutkimuksia, mukaan lukien paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Euroopan syyttäjänvirastolla (EPPO) on asetuksen (EU) 2017/1939 mukaisesti valtuudet tutkia unionin taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia sekä nostaa niistä syyte Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 (23) mukaisesti.

(47)

Unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on varainhoitoasetuksen mukaisesti toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, tilintarkastustuomioistuimelle ja niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka osallistuvat asetuksen (EU) 2017/1939 mukaiseen tiiviimpään yhteistyöhön, EPPOlle tarvittavat oikeudet ja valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(48)

Tähän asetukseen sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston SEUT 322 artiklan nojalla hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä. Nämä säännöt annetaan varainhoitoasetuksessa, ja niissä vahvistetaan etenkin menettely, jota käytetään vahvistettaessa talousarviota ja toteutettaessa sitä käyttämällä avustuksia, hankintoja, palkintoja, välillistä toteutusta, rahoitusvälineitä, talousarviotakuita, rahoitusapua ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kulujen korvaamista koskevat säännöt, ja säädetään taloushallinnon henkilöstön toiminnan valvonnasta. SEUT 322 artiklan nojalla hyväksyttäviin sääntöihin sisältyy myös yleinen ehdollisuusjärjestelmä unionin talousarvion suojaamiseksi.

(49)

Koska on tärkeää torjua ilmastonmuutosta Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa koskevien unionin sitoumusten ja YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelman kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti, ohjelmasta olisi edistettävä ilmastotoimien valtavirtaistamista kaikessa unionin politiikassa ja pyrkimistä yleiseen tavoitteeseen, jonka mukaan vähintään 30 prosentilla unionin koko talousarvion ja neuvoston asetuksella (EU) 2020/2094 (24) perustetun Euroopan unionin elpymisvälineen varoista olisi tuettava ilmastotavoitteita. Ohjelmalla olisi tuettava toimia, jotka ovat unionin ilmasto- ja ympäristönormien ja -painopisteiden ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisia. Asiaankuuluvat toimet olisi yksilöitävä ohjelman valmistelun ja toteutuksen aikana, ja niitä arvioidaan uudelleen sen väliarvioinnin yhteydessä.

(50)

SEUT 8 artiklan mukaan unioni pyrkii kaikissa toimissaan poistamaan eriarvoisuutta miesten ja naisten välillä sekä edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa. Sukupuolten tasa-arvo ja kaikkien yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet sekä näiden tavoitteiden valtavirtaistaminen olisi otettava huomioon ja niitä olisi edistettävä kauttaaltaan ohjelman arvioinnissa, valmistelussa, toteutuksessa ja seurannassa.

(51)

Ohjelman toimintapoliittisiin tavoitteisiin voidaan pyrkiä myös InvestEU-ohjelmassa säädetyillä InvestEU-rahaston rahoitusvälineillä ja talousarviotakuilla. Rahoitustukea olisi käytettävä markkinoiden toimintapuutteiden ja optimaalista heikompien investointitilanteiden korjaamiseen oikeasuhteisella tavalla. Ohjelmasta rahoitetut toimet eivät saisi olla päällekkäisiä yksityisen rahoituksen kanssa tai syrjäyttää sitä taikka vääristää kilpailua sisämarkkinoilla. Toimilla olisi yleisesti saatava aikaan unionin tason lisäarvoa.

(52)

Ohjelma olisi toteutettava siten, että otetaan huomioon jäsenvaltioiden velvollisuudet, jotka liittyvät niiden terveyspolitiikkojen määrittelyyn sekä terveyspalvelujen ja sairaanhoidon järjestämiseen ja tarjoamiseen. Olisi varmistettava, että jäsenvaltiot ovat vahvasti mukana ohjelman hallinnoinnissa ja toteutuksessa.

(53)

Kun otetaan huomioon terveyteen kohdistuvien rajatylittävien uhkien luonne ja mahdollinen laajuus, tavoitteita suojella unionin kansalaisia tällaisilta uhkilta ja parantaa terveyskriisien ennaltaehkäisyä ja niihin varautumista ei voida riittävällä tavalla saavuttaa pelkästään jäsenvaltioiden toimin. SEUT 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti unionin tasolla voidaan myös toteuttaa toimia, joilla tuetaan jäsenvaltioiden pyrkimyksiä saavuttaa kansanterveyden suojelun korkea taso, parannetaan lääkkeiden, lääkinnällisten laitteiden ja terveyskriisin kannalta merkityksellisten tuotteiden ja palvelujen saatavuutta, kestävyyttä, hyväksyttävyyttä, saavutettavuutta, turvallisuutta ja kohtuuhintaisuutta unionissa, tuetaan innovointia sekä integroitua ja koordinoitua työtä ja parhaiden käytäntöjen täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa ja puututaan eriarvoisuuteen ja eroihin terveydenhuollon saatavuudessa kaikkialla unionissa tavalla, joka tuottaa tehokkuusetuja ja lisäarvoa, joita ei voitaisi saavuttaa kansallisen tason toimilla, ottaen siinä huomioon jäsenvaltioiden toimivallan ja vastuun ohjelman kattamilla aloilla. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(54)

Komissiolle olisi ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi mahdollisesti tarvittavien mukautusten mahdollistamiseksi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat tämän asetuksen liitteessä II esitettyjen indikaattoreiden tarkistamista, muuttamista ja lisäämistä. Kun komissio käyttää tätä siirrettyä säädösvaltaa, on erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (25), jäljempänä ’toimielinten sopimus’, vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(55)

Jäsenvaltiot ja osallistuvat maat ovat nimenneet kansalliset tietokeskukset, jotka avustavat komissiota asetuksella (EU) N:o 282/2014 perustetun unionin kolmannen terveysalan toimintaohjelman (2014–2020) edistämisessä ja tarvittaessa sen tulosten sekä sen vaikutusta jäsenvaltioissa ja osallistuvissa maissa koskevien käytettävissä olevien tietojen levittämisessä. Kun otetaan huomioon tällaisen toiminnan tärkeys, ohjelmasta on aiheellista tukea tällaisia toimia sen jatkamiseksi.

(56)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa, jotta se voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan vuotuiset työohjelmat tässä asetuksessa säädettyjen kriteerien mukaisesti, hyväksytään tiettyjä avustuskelpoisia toimia ja vahvistetaan säännöt, jotka koskevat ohjelman toimien toteuttamisen edellyttämiä teknisiä ja hallinnollisia järjestelyjä sekä yhdenmukaisia malleja ohjelman toteutuksen seurannassa tarvittavien tietojen keruuta varten. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (26) mukaisesti. Näiden täytäntöönpanosäädösten hyväksymiseen olisi sovellettava tarkastelumenettelyä, koska ne liittyvät ohjelmaan, jolla on huomattavia vaikutuksia.

(57)

Ohjelman arvoa ja vaikutuksia olisi seurattava ja arvioitava säännöllisesti ja tiiviisti. Arvioinnissa olisi keskityttävä ohjelman tavoitteisiin ja otettava huomioon, että ohjelman tavoitteiden saavuttaminen saattaa vaatia pidemmän ajan kuin ohjelman kesto. Tätä varten olisi laadittava väliarviointikertomus sekä arviointikertomus ohjelman lopussa sen painopisteiden toteutumisen arvioimiseksi.

(58)

Koska unionin kolmas terveysalan toimintaohjelma (2014–2020) päättyy, asetus (EU) N:o 282/2014 on vanhentunut ja se olisi kumottava.

(59)

Jotta voidaan varmistaa jatkuvuus tuen myöntämisessä terveysalalla ja mahdollistaa ohjelman toteutus monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 alusta alkaen, tämän asetuksen olisi tultava voimaan kiireellisesti ja sitä olisi sovellettava taannehtivasti 1 päivästä tammikuuta 2021.

(1)

Covid-19-pandemia on vakava sokki unionin ja koko maailman taloudelle, ja sillä on vakavia sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia eri jäsenvaltioissa ja alueilla. Viruksen leviämistä hillitsevien välttämättömien toimenpiteiden vuoksi taloudellinen toiminta unionissa on vähentynyt merkittävästi. Unionin BKT:n odotetaan supistuvan vuonna 2020 noin 7,4 prosenttia eli huomattavasti enemmän kuin finanssikriisin yhteydessä vuonna 2009. Investointiaktiivisuus on vähentynyt merkittävästi. Haavoittuvuuksiin, kuten liialliseen riippuvaisuuteen yksipuolisista ulkoisista toimituslähteistä sekä kriittisten infrastruktuurien puutteeseen, on puututtava erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten, jäljempänä ’pk-yritykset’, sekä mikroyritysten osalta esimerkiksi monipuolistamalla ja vahvistamalla strategisia arvoketjuja, jotta voidaan parantaa unionin hätäaputoimia ja koko talouden häiriönsietokykyä säilyttäen samalla avoimuus kilpailulle ja kaupalle unionin sääntöjen mukaisesti. Jo ennen pandemiaa oli havaittavissa, että vaikka investointisuhde oli unionissa elpymässä, se oli edelleen pienempi kuin olisi voitu odottaa voimakkaalla elpymisjaksolla eikä se riittänyt kompensoimaan vuoden 2009 kriisin jälkeisten vuosien ali-investoimista. Vielä merkittävämpi seikka on se, että investointien nykyiset ja ennustetut tulevat määrät eivät kata unionin tarvetta rakenteellisiin investointeihin, joilla käynnistetään unionin pitkän aikavälin kasvu uudelleen sekä ylläpidetään sitä ja joita teknologinen muutos ja maailmanlaajuinen kilpailukyky edellyttävät, kuten investoinnit innovointiin, osaamiseen, infrastruktuuriin sekä pk-yrityksiin. Ne eivät myöskään kata tarvetta puuttua keskeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten kestävyyteen ja väestön ikääntymiseen. Tämän vuoksi unionin politiikkatavoitteiden saavuttamiseksi ja talouden nopean, kestävän, osallistavan, pysyvän ja terveen elpymisen edistämiseksi tarvitaan tukea, jotta voidaan puuttua markkinoiden toimintapuutteisiin ja optimaalista heikompiin investointitilanteisiin ja pienentää investointivajetta kohdealoilla.

(2)

Arvioinnit ovat osoittaneet, että vuosien 2014–2020 monivuotiseen rahoituskehykseen perustuva rahoitusvälineiden moninaisuus on johtanut joihinkin päällekkäisyyksiin niiden soveltamisaloissa. Tämä moninaisuus on myös merkinnyt monimutkaisuutta välittäjien ja rahoituksen lopullisten saajien kannalta, sillä tukikelpoisuus- ja raportointisäännöt ovat poikenneet toisistaan eri välineissä. Yhdenmukaisten sääntöjen puuttuminen on myös haitannut tuen yhdistämistä useammasta unionin rahastosta, vaikka yhdistäminen olisi ollut hyödyllistä erityyppistä rahoitusta tarvitsevien hankkeiden tukemiseksi. Näistä syistä olisi perustettava yksi ainoa rahasto, InvestEU-rahasto, jossa hyödynnetään Euroopan investointiohjelman nojalla perustetusta Euroopan strategisten investointien rahastosta (ESIR) saatua kokemusta, jotta rahoituksen lopullisille saajille voidaan tarjota tehokkaammin toimivaa tukea kokoamalla rahoituksen tarjonta yhteen talousarviotakuujärjestelmään ja yksinkertaistamalla sitä. Näin unionin tuen vaikutusta parannetaan ja samalla vähennetään unionille aiheutuvia ja talousarviosta maksettavia kustannuksia.

(3)

Unionissa on viime vuosina hyväksytty kunnianhimoisia strategioita sisämarkkinoiden valmiiksi saattamiseksi sekä kestävän ja osallistavan kasvun ja työllisyyden edistämiseksi. Tällaisia strategioita ovat 3 päivänä maaliskuuta 2010 hyväksytty älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskeva Eurooppa 2020 -strategia, 30 päivänä syyskuuta 2015 hyväksytty pääomamarkkinaunionin luomista koskeva toimintasuunnitelma, 2 päivänä joulukuuta 2015 hyväksytty ”Kierto kuntoon – Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma”, 20 päivänä heinäkuuta 2016 hyväksytty vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia, 26 päivänä lokakuuta 2016 hyväksytty Euroopan avaruusstrategia, 30 päivänä marraskuuta 2016 hyväksytty ”Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille” -säädöspaketti, 30 päivänä marraskuuta 2016 hyväksytty Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelma, 7 päivänä kesäkuuta 2017 päivätty tiedonanto EU:n puolustusrahaston käyttöönotosta, 13 päivänä joulukuuta 2017 hyväksytty toimielinten välinen julistus Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista, 22 päivänä toukokuuta 2018 hyväksytty Euroopan uusi kulttuuriohjelma, 11 päivänä joulukuuta 2019 hyväksytty Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, 14 päivänä tammikuuta 2020 hyväksytty Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelma, 14 päivänä tammikuuta 2020 päivätty tiedonanto ”Vahva sosiaalinen Eurooppa oikeudenmukaisten siirtymien toteuttamiseksi”, 19 päivänä helmikuuta 2020 hyväksytyt Euroopan digitaalisen tulevaisuuden rakentamista koskeva strategia ja Euroopan datastrategia, 19 päivänä helmikuuta 2020 päivätty valkoinen kirja ”Tekoälystä – Eurooppalainen lähestymistapa huippuosaamiseen ja luottamukseen”, 10 päivänä maaliskuuta 2020 hyväksytty Euroopan uudistettu teollisuusstrategia ja 10 päivänä maaliskuuta 2020 hyväksytty pk-yritysstrategia kestävää ja digitaalista Eurooppaa varten. InvestEU-rahaston olisi hyödynnettävä ja lisättävä näiden toisiaan vahvistavien strategioiden välistä synergiaa tukemalla investointeja ja rahoituksen saantia. Lisäksi unionissa on hyväksytty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/852 (3).

(4)

Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso muodostaa unionin tasolla kehyksen, jonka puitteissa määritellään kansallisten uudistusten painopisteet ja seurataan niiden täytäntöönpanoa. Jäsenvaltiot kehittävät tarpeen mukaan yhteistyössä alue- ja paikallisviranomaisten kanssa omat kansalliset monivuotiset investointistrategiansa tukemaan kyseisiä uudistusten painopisteitä. Nämä strategiat olisi esitettävä vuotuisten kansallisten uudistusohjelmien yhteydessä, jotta kansallisella tai unionin rahoituksella taikka sekä kansallisella että unionin rahoituksella tuettavat ensisijaiset investointihankkeet voidaan määrittää ja niitä voidaan koordinoida. Näissä strategioissa olisi myös käytettävä unionin rahoitusta johdonmukaisesti ja maksimoitava etenkin Euroopan rakenne- ja investointirahastoista, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/241 (4) perustetusta elpymis- ja palautumistukivälineestä ja InvestEU-ohjelmasta osoitettavalla taloudellisella tuella aikaan saatava lisäarvo.

(5)

InvestEU-rahaston olisi osaltaan edistettävä unionin kilpailukykyä, sosioekonomista lähentymistä ja koheesiota, myös innovoinnin ja digitalisaation näkökulmasta, kiertotalouden mukaista resurssien tehokasta käyttöä, unionin talouskasvun kestävyyttä ja osallistavuutta ja sosiaalista palautumiskykyä sekä unionin pääomamarkkinoiden yhdentymistä, mukaan lukien sellaisten ratkaisujen kautta, joilla puututaan unionin pääomamarkkinoiden hajanaisuuteen ja monipuolistetaan unionin yritysten rahoituslähteitä. Tämän vuoksi InvestEU-rahastolla olisi tuettava teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia hankkeita tarjoamalla kehys unionin talousarviotakuulla ja tarvittaessa toteutuskumppaneiden osoittamilla rahoitusosuuksilla tuettavien vieraan pääoman ehtoisten välineiden, riskinjakovälineiden ja oman pääoman ehtoisten ja luonteisten välineiden käytölle. InvestEU-rahaston olisi perustuttava kysyntään, ja samalla sen olisi keskityttävä tarjoamaan strategisia pitkän aikavälin hyötyjä, jotka liittyvät sellaisiin keskeisiin unionin politiikan aloihin, joita ei muuten rahoitettaisi tai ei rahoitettaisi riittävästi, ja edistettävä näin unionin politiikkatavoitteiden saavuttamista. InvestEU-rahastosta myönnettävän tuen olisi katettava useita aloja ja alueita, mutta samalla olisi vältettävä liiallista alakohtaista tai maantieteellistä keskittymistä ja edistettävä sellaisten hankkeiden rahoituksen saantia, joissa on kumppaniyhteisöjä monilla alueilla eri puolilla unionia, mukaan lukien hankkeet, joilla edistetään verkostojen, klustereiden ja digitaali-innovaatiokeskittymien kehittämistä.

(6)

Kulttuuriala ja luovat alat ovat keskeisiä ja nopeasti kasvavia aloja unionissa, ja niillä voi olla tärkeä rooli kestävän elpymisen varmistamisessa, sillä ne tuottavat sekä taloudellista arvoa että kulttuuriarvoa henkisestä omaisuudesta ja yksilöllisestä luovuudesta. Covid-19-kriisin aikana käyttöön otetuilla lähikontaktien välttämistä koskevilla säännöillä on kuitenkin ollut huomattavia kielteisiä taloudellisia vaikutuksia näihin aloihin. Lisäksi näiden alojen omaisuuden aineeton luonne rajoittaa näillä aloilla toimivien pk-yritysten ja organisaatioiden mahdollisuuksia saada yksityistä rahoitusta, joka on välttämätöntä, jotta ne voivat investoida, laajentaa toimintaansa ja kilpailla kansainvälisellä tasolla. InvestEU-ohjelmalla olisi edelleen helpotettava näiden alojen pk-yritysten ja organisaatioiden rahoituksen saantia. Kulttuuriala ja luovat alat sekä audiovisuaali- ja media-ala ovat olennaisen tärkeitä sananvapaudelle ja kulttuuriselle monimuotoisuudelle sekä demokraattisten ja yhteenkuuluvuutta edistävien yhteiskuntien rakentamiselle digitaalisella aikakaudella, ja ne ovat luontainen osa itsemääräämisoikeuttamme ja riippumattomuuttamme. Investoinnit näille aloille määrittävät niiden kilpailukyvyn ja niiden pitkän aikavälin kyvyn tuottaa ja jakaa laadukasta sisältöä laajalle yleisölle kansallisten rajojen yli.

(7)

InvestEU-rahaston olisi tuettava investointeja aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen, kulttuuriperintö mukaan lukien, ja pyrittävä edistämään kestävää ja osallistavaa kasvua, investointia ja työllistämistä, mikä osaltaan lisäisi hyvinvointia ja oikeudenmukaisempaa tulonjakoa sekä taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta unionissa. InvestEU-rahastosta tuettujen hankkeiden olisi täytettävä unionin sosiaaliset ja ympäristönormit, työntekijöiden oikeuksia koskevat normit mukaan lukien. InvestEU-rahaston tuella olisi täydennettävä avustuksina myönnettävää unionin tukea.

(8)

Unioni on hyväksynyt tavoitteet, jotka on asetettu Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen toimintaohjelmassa, jäljempänä ’Agenda 2030’, ja siihen kuuluvissa kestävän kehityksen tavoitteissa sekä Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen yhteydessä hyväksytyssä Pariisin sopimuksessa (5), jäljempänä ’Pariisin sopimus’, ja Sendain kehyksessä katastrofiriskien vähentämiseksi 2015–2030. Jotta saavutetaan nämä tavoitteet ja myös unionin ympäristöpolitiikan tavoitteet, kestävään kehitykseen tähtääviä toimia on tarpeen tehostaa huomattavasti. Tämän vuoksi kestävän kehityksen periaatteilla olisi oltava keskeinen sija InvestEU-rahaston toiminnassa.

(9)

InvestEU-ohjelman olisi osaltaan myötävaikutettava sellaisen kestävän rahoitusjärjestelmän rakentamiseen unionissa, jolla tuetaan yksityisen pääoman suuntaamista uudelleen kohti kestäviä investointeja niiden tavoitteiden mukaisesti, jotka esitetään 8 päivänä maaliskuuta 2018 annetussa komission tiedonannossa ”Kestävän kasvun rahoitusta koskeva toimintasuunnitelma” ja 14 päivänä tammikuuta 2020 annetussa Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelmaa koskevassa komission tiedonannossa.

(10)

Koska on tärkeää torjua ilmastonmuutosta Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa koskevien unionin sitoumusten ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteita koskevan sitoumuksen sekä EU:n vuodelle 2050 asettaman ilmastoneutraaliustavoitteen ja unionin uusien vuotta 2030 koskevien ilmastotavoitteiden mukaisesti, tämän asetuksen mukaisten toimien olisi edistettävä tavoitteita, joiden mukaan 30 prosenttia kaikista monivuotisen rahoituskehyksen menoista käytetään ilmastotavoitteiden valtavirtaistamiseen ja 7,5 prosenttia talousarviosta käytetään biologiseen monimuotoisuuteen liittyviin menoihin vuonna 2024 sekä vastaavasti 10 prosenttia vuosina 2026 ja 2027 ottaen samalla huomioon ilmastoa ja biologista monimuotoisuutta koskevien tavoitteiden päällekkäisyydet. Ilmastotavoitteiden rahoitukseen osoitettavan osuuden odotetaan olevan vähintään 30 prosenttia InvestEU-ohjelman kokonaismäärärahoista.

(11)

InvestEU-rahaston vaikutusta ilmastotavoitteen saavuttamiseen seurataan unionin ilmastoseurantajärjestelmän avulla, jonka komissio kehittää yhteistyössä mahdollisten toteutuskumppaneiden kanssa, käyttäen asianmukaisella tavalla asetuksessa (EU) 2020/852 vahvistettuja kriteerejä, joiden avulla määritetään, onko taloudellinen toiminta ympäristön kannalta kestävää. InvestEU-ohjelmalla olisi myös edistettävä kestävän kehityksen tavoitteiden muiden ulottuvuuksien täytäntöönpanoa.

(12)

Maailman talousfoorumin maailmanlaajuisista riskeistä vuonna 2018 julkaiseman raportin mukaan viisi kymmenestä kaikkein merkittävimmästä maailmantaloutta uhkaavasta riskistä liittyy ympäristöön. Näihin riskeihin kuuluvat ilman, maaperän, sisävesien ja valtamerten saastuminen, äärimmäiset sääilmiöt, biologisen monimuotoisuuden häviäminen sekä epäonnistuminen ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja siihen sopeutumisessa. Ympäristöpolitiikan periaatteet ovat kiinteä osa perussopimuksia ja monia unionin politiikan aloja. Sen vuoksi ympäristötavoitteiden valtavirtaistamista olisi edistettävä InvestEU-rahastoon liittyvissä toimissa. Ympäristönsuojelu ja siihen liittyvien riskien ehkäisy ja hallinta olisi sisällytettävä investointien valmisteluun ja toteutukseen. Unionin olisi myös seurattava biologiseen monimuotoisuuteen ja ilmansuojeluun liittyviä menojaan, jotta voidaan täyttää biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen (6) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/2284 (7) raportointivelvollisuudet. Ympäristön kestävyyttä koskeviin tavoitteisiin kohdistettuja investointeja olisi sen vuoksi seurattava käyttämällä yhteisiä menetelmiä, jotka ovat johdonmukaisia ilmaston, biologisen monimuotoisuuden ja ilman saastumisen hallintaan sovellettavien muiden unionin ohjelmien yhteydessä kehitettyjen menetelmien kanssa. Näin voidaan arvioida investointien yksin ja yhdessä muiden investointien kanssa aikaansaamia vaikutuksia luonnonpääoman tärkeimpiin komponentteihin eli ilmaan, veteen, maaperään ja biologiseen monimuotoisuuteen.

(13)

Toteutuskumppanin olisi suoritettava merkittävää unionin tukea saavien investointihankkeiden alkuarviointi, erityisesti infrastruktuurialalla, sen määrittämiseksi, onko niillä ympäristö-, ilmasto- tai sosiaalisia vaikutuksia. Investointihankkeille, joilla on tällaisia vaikutuksia, olisi tehtävä komission tiiviissä yhteistyössä InvestEU-ohjelman mahdollisten toteutuskumppaneiden kanssa laatiman ohjeistuksen mukainen kestävyysarviointi. Ohjeistuksessa olisi käytettävä asianmukaisella tavalla asetuksessa (EU) 2020/852 vahvistettuja kriteerejä, joilla määritetään, onko taloudellinen toiminta ympäristön kannalta kestävää, myös ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen kannalta, ja onko se linjassa muita unionin ohjelmia varten laaditun ohjeistuksen kanssa. Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tällaisen ohjeistuksen pitäisi sisältää asianmukaiset määräykset, joilla vältetään tarpeetonta hallinnollista rasitusta, ja tiettyä ohjeistuksessa määriteltyä kokoa pienemmät hankkeet olisi vapautettava kestävyysarvioinnista. Jos toteutuskumppani katsoo, ettei kestävyysarviointia ole aihetta tehdä, sen olisi toimitettava perustelu InvestEU-rahastoa varten perustetulle investointikomitealle, jäljempänä ’investointikomitea’. Toimille, jotka ovat ristiriidassa ilmastotavoitteiden saavuttamisen kanssa, ei pitäisi myöntää tämän asetuksen mukaista tukea.

(14)

Infrastruktuuri-investointien vähäinen määrä unionissa finanssikriisin aikana ja uudelleen covid-19-kriisin aikana on heikentänyt unionin kykyä edistää kestävää kasvua, pyrkimyksiä ilmastoneutraaliuteen, kilpailukykyä ja lähentymistä sekä työpaikkojen luomista. Tämä aiheuttaa myös riskin epätasapainon sekä erojen ja eriarvoisuuden vakiintumisesta jäsenvaltioissa ja niiden välillä, mikä vaikuttaa pitkän aikavälin kehitykseen unionin, kansallisella tai alueellisella tasolla. Mittavat investoinnit unionin infrastruktuuriin, etenkin yhteenliittämiseen ja energiatehokkuuteen sekä yhtenäisen liikennealueen luomiseen, ovat olennaisia, jotta unioni voi saavuttaa kestävyyttä koskevat tavoitteensa, mukaan lukien kestävän kehityksen tavoitteita koskevat unionin sitoumukset ja vuoden 2030 energia- ja ilmastotavoitteet. Tämän vuoksi InvestEU-rahaston tuki olisi kohdennettava infrastruktuuri-investointeihin liikenteen, energian (energiatehokkuus sekä uusiutuvat energialähteet ja muut turvalliset ja kestävät vähäpäästöiset energialähteet mukaan lukien), ympäristön ja ilmastotoimien alalla sekä meri- ja digitaalialalla, mukaan lukien nopeat ja erittäin nopeat laajakaistayhteydet kaikkialla unionissa, unionin talouden digitalisaation nopeuttamiseksi. InvestEU-ohjelmassa olisi asetettava etusijalle alat, joihin ei investoida riittävästi ja joilla tarvitaan lisäinvestointeja. Unionin rahoitustuen vaikutuksen ja lisäarvon maksimoimiseksi on aiheellista edistää yksinkertaistettua investointiprosessia, joka mahdollistaa hankejatkumon näkyvyyden ja maksimoi asiaankuuluvien unionin ohjelmien väliset synergiat esimerkiksi liikenne-, energia- ja digitalisointialalla.

Turvallisuusuhat huomioon ottaen unionin tukea saavissa investointihankkeissa olisi oltava mukana toimenpiteitä, jotka koskevat infrastruktuurin häiriönsietokykyä, mukaan lukien infrastruktuurin ylläpito ja turvallisuus, ja niissä olisi otettava huomioon periaatteet, joiden mukaisesti kansalaisia suojellaan julkisissa tiloissa. Näin voitaisiin täydentää muiden unionin rahastojen, kuten Euroopan aluekehitysrahaston, toimia, joilla tuetaan julkisiin tiloihin, liikenteeseen, energiaan ja muihin kriittisiin infrastruktuureihin tehtävien investointien turvallisuusnäkökohtia.

(15)

InvestEU-ohjelmalla olisi edistettävä tarvittaessa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/2001 (8) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1999 (9) tavoitteita sekä energiatehokkuutta investointipäätöksissä.

(16)

Aito multimodaalisuus tarjoaa mahdollisuuden luoda tehokas ja ympäristöystävällinen liikenneverkko, joka käyttää kaikkien liikennemuotojen maksimaalisen potentiaalin ja luo synergioita niiden välille. InvestEU-ohjelmalla olisi tuettava investointeja multimodaalisiin liikennekeskuksiin, jotka ovat merkittävä riski yksityisille sijoittajille huolimatta niiden merkittävästä taloudellisesta potentiaalista ja liiketaloudellisista perusteista. InvestEU-ohjelmalla olisi myös edistettävä älykkäiden liikennejärjestelmien (ITS) kehittämistä ja käyttöönottoa. InvestEU-ohjelmalla olisi autettava tehostamaan pyrkimyksiä suunnitella ja soveltaa teknologioita, jotka auttavat parantamaan ajoneuvojen ja tieinfrastruktuurin turvallisuutta.

(17)

InvestEU-ohjelmalla olisi edistettävä meriä ja valtameriä koskevia unionin toimintapolitiikkoja kehittämällä sinisen talouden alan hankkeita ja yrityksiä sekä kestävän sinisen talouden rahoitusperiaatteita. Tähän voi sisältyä merialan yrittäjyyteen ja elinkeinoihin liittyviä toimia, innovatiiviset ja kilpailukykyiset merialan elinkeinot sekä uusiutuva merienergia ja kiertotalous.

(18)

Vaikka investointien kokonaismäärä unionissa oli kasvamassa ennen covid-19-kriisiä, investoinnit riskialttiimpaan toimintaan, kuten tutkimukseen ja innovointiin, olivat edelleen riittämättömiä ja niiden odotetaan nyt kärsineen kriisin seurauksena merkittävästi. Tutkimuksella ja innovoinnilla on tärkeä rooli kriisistä selviytymisessä, unionin palautumiskyvyn parantamisessa, jotta se voi vastata tuleviin haasteisiin, ja tarvittavien teknologioiden luomisessa unionin toimintapolitiikkojen toteuttamiseksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi. InvestEU-rahaston olisi autettava saavuttamaan yleinen tavoite, jonka mukaan vähintään kolme prosenttia unionin bruttokansantuotteesta investoidaan tutkimukseen ja innovointiin. Tavoitteen saavuttaminen edellyttäisi, että jäsenvaltiot ja yksityinen sektori toteuttavat tutkimukseen, kehittämiseen ja innovointiin liittyviä omia tehostettuja investointitoimiaan, jotta vältetään ali-investoiminen tutkimukseen ja innovointiin, joka on haitallista unionin teollisuuden ja talouden kilpailukyvyn ja sen kansalaisten hyvinvoinnin kannalta. InvestEU-rahaston olisi tarjottava asianmukaisia rahoitustuotteita kattamaan innovointisyklin eri vaiheet ja monenlaiset sidosryhmät, erityisesti jotta mahdollistetaan ratkaisujen kehittäminen ja käyttöönotto kaupallisessa mittakaavassa unionissa siten, että ne olisivat kilpailukykyisiä maailmanmarkkinoilla, ja edistetään kestäviin teknologioihin liittyvää unionin huippuosaamista maailmanlaajuisella tasolla ja synergiassa Horisontti Eurooppa -puiteohjelman, joka on määrä perustaa tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti Eurooppa” ja sen osallistumista ja tulosten levittämistä koskevista säännöistä sekä asetusten (EU) N:o 1290/2013 ja (EU) N:o 1291/2013 kumoamisesta annettavalla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella, jäljempänä ’Horisontti Eurooppa -asetus’, kanssa, Euroopan innovaationeuvosto mukaan lukien. Tältä osin Horisontti 2020 -ohjelman yhteydessä käyttöön otetuista, innovatiivisten yritysten rahoituksen saantia helpottavista ja nopeuttavista rahoitusvälineistä, kuten InnovFin – EU:n innovaatiorahoitus, saadun kokemuksen pitäisi toimia vahvana pohjana tämän kohdennetun tuen myöntämisessä.

(19)

Matkailu, mukaan lukien vieraanvaraisuusala, on unionin talouden erittäin tärkeä alue, ja se on tällä hetkellä supistumassa erityisen voimakkaasti covid-19-pandemian seurauksena. Alan supistuminen on erityisen haitallista pk- ja perheyrityksille, ja se on aiheuttanut laajamittaista työttömyyttä. InvestEU-ohjelmalla olisi vahvistettava alan elpymistä, pitkän aikavälin kilpailukykyä ja kestävyyttä sekä sen arvoketjuja tukemalla toimia, joilla edistetään kestävää, innovatiivista ja digitaalista matkailua, myös innovatiivisia toimenpiteitä alan ilmasto- ja ympäristöjalanjäljen pienentämiseksi.

(20)

Investoiminen digitalisaatioon ja digitalisaation tehostaminen ja siitä saatavan hyödyn jakaminen kaikille unionin kansalaisille ja yrityksille edellyttää kiireellisesti huomattavan paljon toimia. Digitaalisten sisämarkkinoiden strategian vahvan politiikkakehyksen rinnalle olisi nyt tuotava yhtä kunnianhimoiset investoinnit, myös tekoälyyn Digitaalinen Eurooppa -ohjelman, joka on määrä perustaa Digitaalinen Eurooppa -ohjelman perustamisesta ja päätöksen (EU) 2015/2240 kumoamisesta annettavalla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella, mukaisesti.

(21)

Pk-yritysten osuus unionin liikeyrityksistä on yli 99 prosenttia, ja niiden taloudellinen arvo on merkittävä ja keskeinen. Niiden on kuitenkin vaikeaa saada rahoitusta suureksi koetun riskin ja riittävien vakuuksien puuttumisen vuoksi. Lisää haasteita aiheuttaa myös se, että pk-yritysten ja yhteisötalouden yritysten on pysyttävä kilpailukykyisinä olemalla mukana digitalisaatiossa, kansainvälistymisessä, siirtymisessä kiertotalouden logiikkaan, innovointitoiminnassa ja työvoiman osaamisen kehittämisessä. Covid-19-kriisi on vaikuttanut pk-yrityksiin erityisen voimakkaasti. Lisäksi pk-yrityksillä ja yhteisötalouden yrityksillä on käytettävissään rajoitetumpi määrä rahoituslähteitä kuin suuremmilla yrityksillä, koska ne eivät yleensä laske liikkeeseen joukkovelkakirjoja, ja niillä on vain rajoitettu mahdollisuus hyödyntää arvopaperipörssiä tai suuria institutionaalisia sijoittajia. Innovatiiviset ratkaisut, kuten se, että työntekijät ostavat yrityksen tai osuuden siitä, ovat myös yhä yleisempiä pk-yrityksissä ja yhteisötalouden yrityksissä. Rahoituksen saanti on vielä vaikeampaa niille pk-yrityksille, joiden toiminta keskittyy aineettomiin hyödykkeisiin. Pk-yritykset ovat unionissa vahvasti riippuvaisia pankeista ja velkarahoituksesta, jota saadaan sekkiluottojen, pankkilainojen tai leasing-järjestelyjen kautta. Edellä mainittuja haasteita kohtaavien pk-yritysten tukeminen helpottamalla niiden rahoituksen saantia ja tarjoamalla monipuolisempia rahoituslähteitä on tarpeen, jotta voidaan lisätä pk-yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta perustamis- ja kasvuvaiheessa sekä innovointiin ja kestävän kehittämiseen, varmistaa kilpailukykynsä ja parantaa kykyään selvitä talouden häiriöistä ja lisätä näin talouden ja rahoitusjärjestelmän häiriönsietokykyä talouden taantumien aikana ja säilyttää pk-yritysten kyky luoda työpaikkoja ja sosiaalista hyvinvointia. Tällä asetuksella myös täydennetään pääomamarkkinaunionin yhteydessä jo toteutettuja aloitteita.

InvestEU-rahaston olisi sen vuoksi perustuttava yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskevan ohjelman (COSME) kaltaisiin onnistuneisiin unionin ohjelmiin, tarjottava tukea digitaalialan startup-yrityksille ja innovatiivisille pk-yrityksille, jotta ne voivat parantaa kilpailukykyään ja laajentaa toimintaansa, tarjottava käyttöpääomaa ja investointeja yrityksen koko elinkaaren ajan sekä rahoitusta leasingvuokraukseen ja tarjottava mahdollisuus keskittyä kohdennetumpiin rahoitustuotteisiin. Sillä olisi myös maksimoitava pk-yritysten listautumisantirahaston kaltaisten julkisten ja yksityisten rahastotuotteiden, joilla pyritään tukemaan pk-yrityksiä kanavoimalla enemmän yksityistä ja julkista pääomaa, rahoitusvoima.

(22)

Kuten 26 päivänä huhtikuuta 2017 annetussa komission pohdinta-asiakirjassa Euroopan sosiaalisesta ulottuvuudesta, tiedonannossa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista, vammaisten henkilöiden oikeuksista tehtyä YK:n yleissopimusta koskevassa unionin kehyksessä ja 14 päivänä tammikuuta 2020 annetussa tiedonannossa ”Vahva sosiaalinen Eurooppa oikeudenmukaisten siirtymien toteuttamiseksi” todetaan, osallistavamman ja oikeudenmukaisemman unionin kehittäminen on unionin keskeinen tavoite, jotta voidaan torjua eriarvoisuutta ja tukea sosiaalista osallisuutta edistävää politiikkaa Euroopassa. Eriarvoisuus mahdollisuuksien suhteen vaikuttaa erityisesti koulutuksen, kulttuurin, työpaikkojen sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen saatavuuteen. Investoinneilla sosiaaliseen, inhimilliseen ja osaamispääomaan perustuvaan talouteen sekä haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien integroimiseen yhteiskuntaan voidaan parantaa taloudellisia mahdollisuuksia, erityisesti jos investointeja koordinoidaan unionin tasolla. Covid-19-kriisi on osoittanut, että sosiaaliseen infrastruktuuriin tarvitaan kipeästi investointeja. InvestEU-rahastoa olisi käytettävä tukemaan investointeja koulutukseen, myös työntekijöiden uudelleenkoulutukseen ja ammattitaidon parantamiseen, muun muassa alueilla, jotka ovat riippuvaisia hiili-intensiivisestä taloudesta ja joihin rakenteellinen siirtyminen vähähiiliseen talouteen vaikuttaa. Sitä olisi käytettävä sellaisten hankkeiden tukemiseen, jotka tuottavat myönteisiä sosiaalisia vaikutuksia ja lisäävät sosiaalista osallisuutta auttamalla parantamaan erityisesti ammattitaidottoman työvoiman ja pitkäaikaistyöttömien työllisyyttä kaikilla alueilla sekä kohentamaan tilannetta sukupuolten tasa-arvon, yhdenvertaisten mahdollisuuksien, syrjimättömyyden, esteettömyyden, sukupolvien välisen solidaarisuuden, terveydenhuolto- ja sosiaalialan, sosiaalisen asuntotuotannon, asunnottomuuden, digitaalisen osallisuuden, yhteisöjen kehittämisen, nuorten yhteiskunnallisen roolin ja aseman sekä haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden, kuten kolmansien maiden kansalaisten, osalta. InvestEU-ohjelmalla olisi tuettava myös eurooppalaista kulttuuria ja luovuutta, jolla on sosiaalinen tavoite.

(23)

Covid-19-kriisillä on ollut erityisen vakavia vaikutuksia naisiin sekä sosiaalisesta että taloudellisesta näkökulmasta. Tämän vuoksi InvestEU-ohjelman olisi osaltaan edistettävä naisten ja miesten tasa-arvoa koskevien unionin politiikkojen toteuttamista muun muassa puuttumalla naisten ja miesten väliseen digitaaliseen kuiluun sekä auttamalla kannustamaan naisten luovuutta ja yrittäjyyspotentiaalia.

(24)

Jotta voidaan torjua niistä perinpohjaisista muutoksista aiheutuvia negatiivisia vaikutuksia, joita unionin yhteiskunnissa ja työmarkkinoilla on tulevan vuosikymmenen aikana odotettavissa, on tarpeen investoida inhimilliseen pääomaan, sosiaaliseen infrastruktuuriin, mikrorahoitukseen, eettisten ja yhteiskunnallisten yritysten rahoitukseen ja uusiin yhteisötalouden liiketoimintamalleihin, mukaan lukien yhteiskunnallisesti vaikuttavat investoinnit ja sosiaalisiin tuotoksiin tähtäävät sopimukset. InvestEU-ohjelman olisi vahvistettava uutta sosiaalisen markkinatalouden toimintaympäristöä rahoituksen tarjonnan ja saatavuuden lisäämiseksi mikroyrityksille, yhteiskunnallisille yrityksille ja sosiaalista yhteisvastuuta edistäville laitoksille, jotta voidaan vastata rahoituksen kysyntään siellä, missä sitä eniten tarvitaan. Tammikuussa 2018 annetussa sosiaaliseen infrastruktuuriin Euroopassa tehtäviä investointeja käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän kertomuksessa ”Boosting Investment in Social Infrastructure in Europe” todettiin, että sosiaaliseen infrastruktuuriin ja palveluihin, mukaan lukien koulutus, terveydenhuolto ja asuminen, liittyy yhteensä ainakin 1,5 biljoonan euron investointivaje kaudella 2018–2030. Tämä edellyttää tukea myös unionin tasolla. Tämän vuoksi julkisen, kaupallisen ja hyväntekeväisyyspääoman sekä säätiöiden ja vaihtoehtoisten rahoituksentarjoajien, kuten eettisten, sosiaalisten ja kestävien toimijoiden myöntämän tuen kollektiivinen voima olisi valjastettava tukemaan sosiaalisen markkinatalouden arvoketjun kehittämistä ja unionin häiriönsietokyvyn parantamista.

(25)

Covid-19-pandemian aiheuttamassa talouskriisissä resurssien jakaminen markkinoilla ei ole täysin tehokasta, ja koettu riski haittaa merkittävästi yksityisiä investointivirtoja. Näissä olosuhteissa InvestEU-rahaston keskeinen ominaispiirre eli taloudellisesti elinkelpoisten hankkeiden riskien vähentäminen yksityisen rahoituksen houkuttelemiseksi on erityisen hyödyllinen muun muassa epäsymmetrisen elpymisen riskin torjumiseksi. InvestEU-ohjelmalla pitäisi voida tarjota ratkaisevan tärkeää tukea yrityksille elpymisvaiheessa, muun muassa pääomatukea pk-yrityksille, joihin covid-19-kriisi vaikutti kielteisesti ja jotka eivät olleet valtiontukisääntöjen määritelmän mukaan vaikeuksissa jo vuoden 2019 lopussa, ja varmistaa samalla, että investoijat keskittyvät vahvasti unionin keskipitkän ja pitkän aikavälin poliittisiin painopisteisiin, kuten Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan, Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelmaan, Euroopan digitaalisen tulevaisuuden rakentamista koskevaan strategiaan, Euroopan uuteen teollisuusstrategiaan ja vahvan sosiaalisen Euroopan rakentamiseen oikeudenmukaisten siirtymien toteuttamiseksi, ”ei merkittävää haittaa” -periaate huomioon ottaen. Sen pitäisi lisätä merkittävästi Euroopan investointipankkiryhmän ja kansallisten kehityspankkien ja -laitosten sekä muiden toteutuskumppaneiden riskinottovalmiuksia talouden elpymisen tukemiseksi.

(26)

Covid-19-kriisistä aiheutuvan unionin BKT:n huomattavan supistumisen johdosta kielteisiä sosiaalisia vaikutuksia ei voida välttää. Pandemian puhkeaminen on osoittanut, että strategisiin haavoittuvuuksiin on puututtava pikaisesti ja tehokkaasti, jotta voidaan parantaa unionin hätäaputoimia ja koko talouden häiriönsietokykyä ja kestävyyttä. Ainoastaan joustava, kestävä, osallistava ja integroitu unionin talous voi säilyttää sisämarkkinoiden yhtenäisyyden ja tasapuoliset toimintaedellytykset myös eniten kärsineiden jäsenvaltioiden ja alueiden eduksi.

(27)

InvestEU-rahaston olisi toimittava seuraavien neljän politiikkaikkunan kautta, jotka vastaavat unionin keskeisiä politiikan painopisteitä: kestävä infrastruktuuri; tutkimus, innovointi ja digitalisaatio; pk-yritykset; ja sosiaaliset investoinnit ja osaaminen.

(28)

Vaikka pk-yrityksiä koskevassa politiikkaikkunassa olisi ensisijaisesti keskityttävä pk-yrityksiä hyödyttäviin toimiin, myös pienten midcap-yritysten olisi oltava oikeutettuja kyseisen politiikkaikkunan mukaiseen tukeen. Midcap-yritysten olisi saatava tukea kolmesta muusta politiikkaikkunasta.

(29)

Kuten Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa ja Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelmassa todetaan, on perustettava oikeudenmukaisen siirtymän mekanismi, jotta voidaan puuttua sosiaalisiin, taloudellisiin ja ympäristöön liittyviin seurauksiin, joita aiheutuu unionin vuoden 2030 ilmastotavoitteen ja ilmastoneutraaliuden saavuttamista vuoteen 2050 mennessä koskevan tavoitteen saavuttamisesta. Tämä mekanismi koostuisi kolmesta pilarista, jotka ovat oikeudenmukaisen siirtymän rahasto, joka on määrä perustaa oikeudenmukaisen siirtymän rahaston perustamisesta annettavalla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella, jäljempänä ’oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa koskeva asetus’, (pilari 1), InvestEU-ohjelmaan kuuluva oikeudenmukaisen siirtymän järjestely (pilari 2) sekä julkisen sektorin lainajärjestely, joka on määrä perustaa oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin mukaisesta julkisen sektorin lainajärjestelystä annettavalla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella, jäljempänä ’julkisen sektorin lainajärjestelystä vuosille 2021–2027 annettava asetus’, (pilari 3). Kyseisessä mekanismissa olisi keskityttävä alueisiin, joihin siirtymä vaikuttaa eniten, koska ne ovat riippuvaisia fossiilisista polttoaineista, muun muassa hiilestä, turpeesta ja öljyliuskeesta, tai kasvihuonekaasupäästövaltaisista teollisista prosesseista, ja joilla on muita vähemmän valmiuksia rahoittaa tarvittavia investointeja. Oikeudenmukaisen siirtymän järjestelyn olisi myös tuettava rahoitusta, jolla saadaan aikaan investointeja oikeudenmukaisen siirtymän tukialueille. InvestEU-neuvontakeskuksen olisi tarjottava kyseisille alueille mahdollisuus saada teknistä apua.

(30)

Jotta oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin pilari 2 voitaisiin panna täytäntöön, olisi perustettava horisontaalisesti kaikissa politiikkaikkunoissa InvestEU-ohjelmaan kuuluva oikeudenmukaisen siirtymän järjestely, jolla tuetaan lisäinvestointeja oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa koskevan asetuksen mukaisesti laadituissa alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa yksilöidyille alueille. Järjestelyn olisi mahdollistettava investoinnit monenlaisiin hankkeisiin InvestEU-ohjelman tukikelpoisuuskriteerienmukaisesti. Järjestelystä voidaan tukea alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa yksilöidyillä alueilla toteutettavia hankkeita tai hankkeita, jotka hyödyttävät kyseisten alueiden siirtymää, vaikka niitä ei toteutettaisi näillä alueilla, mutta ainoastaan silloin, kun rahoitus oikeudenmukaisen siirtymän tukialueiden ulkopuolella on kyseisten alueiden siirtymän kannalta keskeistä.

(31)

Olisi oltava mahdollista tukea strategisia investointeja, myös Euroopan yhteistä etua koskevia tärkeitä hankkeita, mistä tahansa politiikkaikkunasta erityisesti vihreän siirtymän ja digitaalisen muutoksen, paremman kilpailu- ja häiriönsietokyvyn, yrittäjyyden ja työpaikkojen luomisen edistämisen sekä strategisten arvoketjujen vahvistamisen näkökulmasta.

(32)

Kunkin politiikkaikkunan olisi koostuttava kahdesta osiosta eli EU-osiosta ja jäsenvaltio-osiosta. EU-osiolla olisi puututtava unionin laajuisiin tai jäsenvaltiokohtaisiin markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin oikeasuhteisella tavalla. Tuetuilla toimilla olisi saatava aikaan selvä unionin tason lisäarvo. Jäsenvaltio-osion olisi annettava jäsenvaltioille sekä alueviranomaisille oman jäsenvaltionsa kautta mahdollisuus osoittaa osa yhteistyössä hallinnoitavien rahastojen varoistaan EU:n takuun rahoittamiseen ja käyttää EU:n takuuta yhteistyössä hallinnoitavien rahastojen tavoitteiden saavuttamiseksi rahoitus- ja investointitoimiin, joilla puututaan rahoitusosuussopimuksen mukaisesti tiettyihin markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin niiden omalla alueella, mukaan lukien haavoittuvat ja syrjäiset alueet, kuten unionin syrjäisimmät alueet. Jäsenvaltio-osiossa olisi myös annettava jäsenvaltioille mahdollisuus suorittaa muita lisämaksuja, myös asetuksen (EU) 2021/241 nojalla osoitettuja määriä, EU:n takuun rahoittamiseksi ja käyttää EU:n takuuta rahoitus- ja investointitoimiin rahoitusosuussopimuksen mukaisia tarkoituksia varten, joihin olisi kuuluttava tapauksen mukaan elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisten toimenpiteiden tarkoitukset. Tämä voisi mahdollistaa muun muassa pääomatuen myöntämisen pk-yrityksille, joihin covid-19-kriisi vaikutti kielteisesti ja jotka eivät olleet valtiontukisääntöjen määritelmän mukaan vaikeuksissa jo vuoden 2019 lopussa. Toimille InvestEU-rahastosta joko EU- tai jäsenvaltio-osion kautta myönnetty tuki ei saisi olla päällekkäistä yksityisen rahoituksen kanssa tai syrjäyttää sitä taikka vääristää kilpailua sisämarkkinoilla.

(33)

Jäsenvaltio-osio olisi suunniteltava siten, että yhteistyössä hallinnoitavien rahastojen varoja tai muita jäsenvaltioiden suorittamia lisämaksuja, myös asetuksen (EU) 2021/241 nojalla osoitettuja määriä, voidaan käyttää unionin myöntämän takuun rahoittamiseen. Tämä mahdollisuus lisäisi EU:n takuun lisäarvoa tarjoamalla sen puitteissa tukea useammalle rahoituksen lopulliselle saajalle ja hankkeelle sekä monipuolistamalla niiden keinojen valikoimaa, joilla yhteistyössä hallinnoitavien rahastojen tai elpymis- ja palautumissuunnitelmien tavoitteet saavutetaan, samalla kun varmistetaan ehdollisten velkojen johdonmukainen riskinhallinta toteuttamalla EU:n takuu välillisellä hallinnointitavalla. Unionin olisi taattava jäsenvaltio-osion puitteissa komission ja toteutuskumppaneiden välillä tehtävissä takuusopimuksissa vahvistetut rahoitus- ja investointitoimet. Takuu olisi rahoitettava yhteistyössä hallinnoitavien rahastojen varoista tai muista jäsenvaltioiden suorittamista lisämaksuista, myös asetuksen (EU) 2021/241 nojalla osoitetuista määristä, soveltaen rahoitusastetta, jonka komissio määrittää ja joka vahvistetaan jäsenvaltion kanssa tehtävässä rahoitusosuussopimuksessa, toimien luonteen ja siitä johtuvien odotettavissa olevien tappioiden perusteella. Jäsenvaltio vastaisi odotettavissa olevat tappiot ylittävistä tappioista myöntämällä unionille back-to-back-takauksen, jonka olisi oltava voimassa niin kauan, kuin kyseisen jäsenvaltio-osion rahoitus- ja investointitoimia ei ole vielä saatettu päätökseen. Tällaisista järjestelyistä olisi sovittava rahoitusosuussopimuksessa, joka tehdään kunkin vapaaehtoisesti tämän vaihtoehdon valinneen jäsenvaltion kanssa.

Rahoitusosuussopimuksen olisi katettava kyseisessä jäsenvaltiossa InvestEU-rahaston sääntöjen mukaisesti täytäntöön pantava yksi tai useampi takuusopimus sekä mahdollinen alueellinen kohdentaminen. Rahoitusasteen tapauskohtainen määrittäminen edellyttää poikkeamista Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (10), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, 211 artiklan 1 kohdasta. Tämä toteutusmalli merkitsee myös, että samaa sääntökokonaisuutta sovelletaan sekä talousarviotakuisiin, joiden tukena on keskitetysti hallinnoituja varoja, että talousarviotakuisiin, joiden tukena on yhteistyössä hallinnoitavien rahastojen varoja, mikä helpottaa niiden yhdistämistä. Jäsenvaltio-osioon liittyviä EU:n takuun varoja, joita tuetaan jäsenvaltioiden suorittamilla muilla lisämaksuilla, myös asetuksen (EU) 2021/241 nojalla osoitetuilla määrillä, olisi pidettävä ulkoisina käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina.

(34)

Olisi perustettava komission ja Euroopan investointipankkiryhmän välinen kumppanuus, jossa hyödynnetään kunkin kumppanin suhteellisia vahvuuksia, jotta varmistetaan mahdollisimman suuri poliittinen vaikutus, tehokas käyttöönotto sekä asianmukainen talousarvio- ja riskinhallintavalvonta, ja jolla tuetaan tehokasta ja osallistavaa EU:n takuun suoraa saatavuutta.

(35)

Unionin, jota edustaa komissio, olisi voitava osallistua Euroopan investointirahaston, jäljempänä ’EIR’, pääomankorotukseen, jotta EIR voi jatkaa Euroopan talouden ja sen elpymisen tukemista. Korotuksen päätavoitteena olisi antaa EIR:lle mahdollisuus osallistua InvestEU-ohjelman täytäntöönpanoon. Unionin olisi voitava säilyttää kokonaisosuutensa EIR:n pääomasta. Vuosia 2021–2027 koskevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä olisi varattava riittävät määrärahat tähän tarkoitukseen. EIR:n hallitus päätti 3 päivänä joulukuuta 2020, että osakkeenomistajille ehdotetaan EIR:n osakepääoman korotusta, joka johtaisi käteispääoman 1 250 000 000 euron lisäykseen. Uusien osakkeiden hinta perustuu EIR:n osakkeenomistajien kesken sovittuun nettoarvon laskemiseen käytettävään kaavaan, ja se koostuisi maksetusta osasta ja ylikurssirahastosta. EIR:n perussäännön 7 artiklan mukaan kunkin merkityn osakkeen nimellisarvosta on maksettava 20 prosenttia.

(36)

Komission olisi tarvittaessa kuultava EIP-ryhmän lisäksi muiden mahdollisten toteutuskumppaneiden näkemyksiä investointisuuntaviivoista, ilmastoseurantajärjestelmästä sekä kestävyysarviointia koskevista ohjeasiakirjoista ja yhteisistä menetelmistä, jotta voidaan varmistaa osallistavuus ja toimintakyky siihen asti, kun hallintoelimet on perustettu, minkä jälkeen toteuttamiskumppaneiden osallistuminen olisi toteutettava InvestEU-ohjelman neuvottelukunnan ja johtokunnan puitteissa.

(37)

InvestEU-rahaston olisi oltava avoin rahoitusosuuksille kolmansista maista, jotka ovat Euroopan vapaakauppaliiton jäsenmaita, unioniin liittymässä olevia maita, ehdokkaita tai mahdollisia ehdokkaita taikka Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvia maita tai muita maita, unionin ja kyseisten maiden välillä sovituin ehdoin, ottaen erityisesti huomioon rahaston avaamisen myönteinen vaikutus jäsenvaltioiden talouksiin. Tämän pitäisi mahdollistaa yhteistyön jatkaminen tarvittaessa asianomaisten maiden kanssa erityisesti tutkimuksen ja innovoinnin alalla sekä pk-yritysten osalta.

(38)

Tässä asetuksessa vahvistetaan InvestEU-ohjelman muiden kuin EU:n takuun rahoittamiseen liittyvien toimenpiteiden rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät ensisijaisena rahoitusohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi, 16 päivänä joulukuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen (11) 18 kohdan mukaisesti.

(39)

EU:n takuun 2 672 292 573 euron määrää (käypinä hintoina) olisi rahoitettava neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 (12) 5 artiklan ja liitteen II mukaisista 1 000 000 000 euron suuruisista (vuoden 2018 hintoina) lisäresursseista. Tästä määrästä olisi osoitettava 63 800 000 euroa (käypinä hintoina) InvestEU-neuvontakeskuksen kokonaismäärärahoihin, jotka ovat 430 000 000 euroa (käypinä hintoina).

(40)

EU-osion 26 152 310 073 euron (käypinä hintoina) suuruisen EU:n takuun odotetaan saavan liikkeelle yli 372 000 000 000 euron lisäinvestoinnit unionissa, ja se olisi jaettava alustavasti politiikkaikkunoiden kesken.

(41)

Komissio ilmoitti 18 päivänä huhtikuuta 2019, että jäsenvaltioiden kertaluonteisia rahoitusosuuksia, jotka joko jäsenvaltio suorittaa tai julkisyhteisöjen sektoriin luokitellut taikka jäsenvaltion puolesta toimivat kansalliset kehityspankit suorittavat aihekohtaisiin tai usean maan kattaviin investointijärjestelyihin, olisi lähtökohtaisesti pidettävä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 (13) 5 artiklan 1 kohdassa ja 9 artiklan 1 kohdassa sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 (14) 3 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuina kertaluonteisina toimenpiteinä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta vakaus- ja kasvusopimuksen täytäntöönpanoon liittyviä neuvoston oikeuksia. Lisäksi komissio harkitsee, missä määrin komission joustavuutta koskevan tiedonannon yhteydessä Euroopan strategisten investointien rahastoa (ESIR) varten tarkoitettua kohtelua voidaan soveltaa mainitun rahaston seuraajavälineeseen InvestEU-ohjelmaan siltä osin, kuin on kyse jäsenvaltioiden käteisenä suorittamista kertaluontoisista rahoitusosuuksista, joilla rahoitetaan EU:n takuun korottamista jäsenvaltio-osiota varten, sanotun kuitenkaan rajoittamatta neuvoston oikeuksia vakaus- ja kasvusopimuksen täytäntöönpanossa.

(42)

InvestEU-rahaston perustana oleva EU:n takuu olisi toteutettava siten, että komissio toimii välillisesti toteutuskumppaneiden avulla, jotka tavoittavat mahdolliset rahoituksenvälittäjät sekä rahoituksen lopulliset saajat. Toteutuskumppaneiden valinnan olisi oltava avointa, eikä siinä saisi olla eturistiriitoja. Komission olisi tehtävä kunkin toteutuskumppanin kanssa takuusopimus takuukapasiteetin myöntämisestä InvestEU-rahastosta, jotta voidaan tukea rahoitus- ja investointitoimia, jotka täyttävät InvestEU-rahaston tukikelpoisuuskriteerit ja edistävät sen tavoitteiden saavuttamista. EU:n takuuseen liittyvän riskin hallinta ei saisi estää sitä, että EU:n takuu on suoraan toteutuskumppaneiden saatavilla. Kun takuu myönnetään EU-osiosta toteutuskumppaneille, niiden olisi oltava täysin vastuussa koko investointiprosessista sekä rahoitus- ja investointitoimiin liittyvästä due diligence -arvioinnista. InvestEU-rahastosta olisi tuettava hankkeita, joilla on yleensä korkeampi riskiprofiili kuin toteutuskumppaneiden tavanomaisilla toimilla tuetuilla hankkeilla ja joita muut julkiset tai yksityiset lähteet eivät ilman InvestEU-rahaston tukea olisi voineet toteuttaa EU:n takuun käyttöaikana lainkaan tai samassa laajuudessa.

(43)

InvestEU-rahastolle olisi perustettava hallintorakenne, jonka toiminnan olisi vastattava sen tarkoitusta, joka on yksinomaan EU:n takuun asianmukaisen käytön varmistaminen sekä investointipäätösten poliittisen riippumattomuuden varmistaminen. Tämän hallintorakenteen olisi koostuttava neuvottelukunnasta, johtokunnasta ja täysin riippumattomasta investointikomiteasta. Hallintorakenteen yleisessä kokoonpanossa olisi pyrittävä sukupuolten tasapuoliseen edustukseen. Hallintorakenne ei saisi vaikuttaa eikä puuttua EIP-ryhmän tai muiden toteutuskumppaneiden päätöksentekoon eikä korvata niiden hallintoelimiä.

(44)

Olisi perustettava toteutuskumppaneiden edustajista ja jäsenvaltioiden edustajista sekä yhdestä Euroopan talous- ja sosiaalikomitean nimeämästä asiantuntijasta ja yhdestä alueiden komitean nimeämästä asiantuntijasta koostuva neuvottelukunta, jotta voidaan vaihtaa tietoja ja näkemyksiä InvestEU-rahaston puitteissa käyttöön otettavien rahoitustuotteiden käytöstä sekä keskustella muuttuvista tarpeista ja uusista tuotteista sekä erityisistä alueellisista markkinapuutteista.

(45)

Jotta neuvottelukunta voitaisiin muodostaa heti aluksi, komission olisi nimitettävä mahdollisten toteutuskumppaneiden edustajat väliaikaisesti yhdeksi vuodeksi, minkä jälkeen vastuu tästä siirtyisi takuusopimuksen tehneille toteutuskumppaneille.

(46)

Komission edustajista, toteutuskumppaneiden edustajista sekä yhdestä Euroopan parlamentin nimeämästä vailla äänioikeutta olevasta asiantuntijasta koostuvan johtokunnan olisi määritettävä InvestEU-rahaston strateginen ja operatiivinen ohjeistus.

(47)

Komission olisi arvioitava, ovatko toteutuskumppaneiden esittämät rahoitus- ja investointitoimet koko unionin oikeuden ja kaikkien sen toimintapolitiikkojen mukaisia. Toteutuskumppanin olisi viime kädessä tehtävä rahoitus- ja investointitoimia koskevat päätökset.

(48)

Riippumattomista asiantuntijoista koostuvan investointikomitean olisi tehtävä päätelmänsä tuen myöntämisestä EU:n takuuna rahoitus- ja investointitoimille, jotka täyttävät InvestEU-rahaston tukikelpoisuuskriteerit, ja näin tarjottava ulkopuolista asiantuntemusta hankkeisiin liittyvien investointien arvioinnissa. Investointikomitealla olisi oltava eri kokoonpanoja, joilla katetaan eri politiikan alat ja sektorit parhaalla mahdollisella tavalla.

(49)

Komission hoitaman riippumattoman sihteeristön, joka on vastuussa investointikomitean puheenjohtajalle, olisi avustettava investointikomiteaa.

(50)

Valitessaan toteutuskumppaneita InvestEU-rahaston käyttöön komission olisi otettava huomioon niiden kyky saavuttaa InvestEU-rahaston tavoitteet ja osallistua omilla varoillaan, jotta voidaan varmistaa riittävä maantieteellinen kattavuus ja hajonta, houkutella yksityisiä sijoittajia ja hajauttaa riskejä riittävästi sekä tarjota ratkaisuja, joilla puututaan markkinoiden toimintapuutteisiin ja optimaalista heikompiin investointitilanteisiin. Kun otetaan huomioon EIP-ryhmän perussopimuksiin perustuva asema, sen valmiudet toimia kaikissa jäsenvaltioissa ja kokemukset, joita nykyisistä rahoitusvälineistä ja ESIR-rahastosta on saatu, EIP-ryhmän olisi edelleen pysyttävä InvestEU-rahaston EU-osiossa etuoikeutettuna toteutuskumppanina. EIP-ryhmän lisäksi kansallisten kehityspankkien ja -laitosten olisi voitava tarjota täydentävää rahoitustuotevalikoimaa, sillä niiden kokemuksesta ja valmiuksista kansallisella ja alueellisella tasolla voisi olla hyötyä julkisten varojen vaikutuksen maksimoimisessa unionin koko alueella ja hankkeiden oikeudenmukaisen maantieteellisen tasapainon varmistamisessa. InvestEU-ohjelma olisi toteutettava siten, että edistetään pienempien ja uudempien kehityspankkien ja -laitosten tasapuolisia toimintaedellytyksiä. Lisäksi muiden kansainvälisten rahoituslaitosten olisi voitava tulla toteutuskumppaneiksi, erityisesti jos ne voivat tietyissä jäsenvaltioissa tarjota suhteellista etua erityisasiantuntemuksen ja -kokemuksen muodossa ja jos niiden osake-enemmistö on unionissa. Myös muiden yhteisöjen, jotka täyttävät varainhoitoasetuksessa asetetut vaatimukset, olisi voitava tulla toteutuskumppaneiksi.

(51)

Paremman maantieteellisen hajonnan edistämiseksi voidaan perustaa investointijärjestelyjä, joissa yhdistyvät toteutuskumppaneiden sekä sellaisten muiden kansallisten kehityspankkien ja -laitosten pyrkimykset ja asiantuntemus, joilla on suppea kokemus rahoitusvälineiden käytöstä. Tällaisten rakenteiden perustamiseen olisi kannustettava muun muassa InvestEU-neuvontakeskuksesta saatavalla tuella. On asianmukaista koota yhteen investointikumppaneita, viranomaisia, asiantuntijoita, koulutus- ja tutkimuslaitoksia, asiaankuuluvia työmarkkinaosapuolia ja kansalaisyhteiskunnan edustajia sekä muita asiaankuuluvia toimijoita unionin, kansallisella ja alueellisella tasolla investointijärjestelyjen käytön edistämiseksi asianomaisilla aloilla.

(52)

Jäsenvaltio-osioon kuuluva EU:n takuu olisi myönnettävä mille tahansa varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti tukikelpoiselle toteutuskumppanille, mukaan lukien kansalliset tai alueelliset kehityspankit tai -laitokset, EIP, EIR ja muut kansainväliset rahoituslaitokset. Jäsenvaltio-osion toteutuskumppaneita valittaessa komission olisi otettava huomioon kunkin jäsenvaltion ehdotukset rahoitusosuussopimuksen mukaisesti. Varainhoitoasetuksen 154 artiklan mukaan komission on tehtävä arvio toteutuskumppanin säännöistä ja menettelyistä sen varmistamiseksi, että ne tarjoavat unionin taloudellisille eduille komission tarjoamaa suojaa vastaavan suojan tason.

(53)

Toteutuskumppanin olisi tehtävä rahoitus- ja investointitoimia koskeva lopullinen päätös omissa nimissään, toteutettava toimet sisäisten sääntöjensä, toimintapolitiikkojensa ja menettelyjensä mukaisesti ja kirjattava ne omaan tilinpäätökseensä tai tapauksen mukaan ilmoitettava ne tilinpäätöksen liitetiedoissa. Näin ollen komission olisi kirjattava ainoastaan EU:n takuusta mahdollisesti aiheutuva taloudellinen vastuu ja ilmoitettava takuun enimmäismäärä, mukaan lukien kaikki asiaankuuluvat tiedot myönnetystä takuusta.

(54)

InvestEU-rahaston olisi tarvittaessa sallittava unionin talousarviosta tai muista lähteistä, kuten EU:n päästökauppajärjestelmän innovointirahastosta, rahoitettujen avustusten tai rahoitusvälineiden taikka sekä avustusten että rahoitusvälineiden joustava, saumaton ja tehokas yhdistäminen EU:n takuun kanssa tilanteissa, joissa tämä on tarpeen, jotta voidaan parhaiten tukea markkinoiden toimintapuutteiden tai optimaalista heikompien investointitilanteiden ratkaisemiseen tähtääviä investointeja.

(55)

Hankkeiden, joita toteutuskumppanit esittävät InvestEU-ohjelman tuen piiriin ja joihin sisältyy InvestEU-rahaston tuen yhdistäminen muista unionin ohjelmista myönnettyyn tukeen, olisi kokonaisuudessaan vastattava kyseisten unionin ohjelmien tavoitteita ja tukikelpoisuuskriteereitä. EU:n takuun käytöstä olisi päätettävä InvestEU-ohjelman mukaisesti.

(56)

InvestEU-neuvontakeskuksen olisi tuettava vahvan investointihankejatkumon kehittämistä jokaiselle politiikkaikkunalle neuvonta-aloitteilla, jotka ovat EIP-ryhmän tai muiden neuvontakumppaneiden täytäntöön panemia taikka suoraan komission täytäntöön panemia. InvestEU-neuvontakeskuksen olisi edistettävä maantieteellisen hajonnan lisäämistä unionin taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen liittyvien tavoitteiden edistämiseksi ja alueellisten erojen vähentämiseksi. InvestEU-neuvontakeskuksen olisi kiinnitettävä erityistä huomiota pienten hankkeiden yhdistämiseen suuremmiksi salkuiksi. Komission, EIP-ryhmän ja muiden neuvontakumppaneiden olisi tehtävä tiivistä yhteistyötä tuen tehokkuuden, synergiaetujen ja tosiasiallisen maantieteellisen kattavuuden varmistamiseksi kaikkialla unionissa ottaen huomioon paikallisten toteutuskumppaneiden asiantuntemus ja paikalliset valmiudet sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2015/1017 (15) perustettu Euroopan investointineuvontakeskus. Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 12/2020 ”Euroopan investointineuvontakeskus: toiminta käynnistettiin investointien lisäämiseksi EU:ssa, mutta keskuksen vaikutus on edelleen vähäinen” (16) havaintoja olisi tarkasteltava huolellisesti, jotta voidaan maksimoida InvestEU-neuvontakeskuksen teho ja vaikutus. InvestEU-neuvontakeskuksen olisi tarjottava keskitetty yhteyspiste hankekehitystuelle, jota InvestEU-neuvontakeskus antaa viranomaisille ja hankkeiden toteuttajille.

(57)

Komission olisi perustettava InvestEU-neuvontakeskus EIP-ryhmä tärkeimpänä kumppaninaan ja hyödynnettävä Euroopan investointineuvontakeskuksen kautta saatuja kokemuksia. Komission olisi vastattava InvestEU-neuvontakeskuksen politiikan ohjauksesta sekä keskitetyn yhteyspisteen hallinnoinnista. EIP-ryhmän olisi tarjottava politiikkaikkunoiden mukaisia neuvonta-aloitteita. EIP-ryhmän olisi lisäksi tarjottava komissiolle operatiivisia palveluja, myös antamalla panoksensa neuvonta-aloitteita koskevaan strategiseen ja poliittiseen ohjeistukseen, kartoittamalla olemassa olevia ja tulevia neuvonta-aloitteita, arvioimalla neuvontatarpeita ja antamalla komissiolle neuvoja optimaalisista keinoista vastata näihin tarpeisiin olemassa olevien tai uusien neuvonta-aloitteiden avulla.

(58)

Jotta voidaan taata neuvontapalvelujen ulottaminen laajalle maantieteelliselle alueelle koko unionissa ja hyödyntää tuloksellisesti paikallista tietämystä InvestEU-rahastosta, olisi varmistettava InvestEU-neuvontakeskuksen paikallinen edustus siellä, missä sitä tarvitaan, ottaen huomioon nykyiset tukijärjestelyt ja paikallisten kumppaneiden läsnäolo; näin voidaan antaa konkreettista, ennakoivaa ja räätälöityä tukea paikan päällä. Jotta voidaan helpottaa neuvontatuen tarjoamista paikallistasolla ja varmistaa tuen tehokkuus, synergiavaikutus ja tosiasiallinen maantieteellinen kattavuus kaikkialla unionin alueella, InvestEU-neuvontakeskuksen olisi tehtävä yhteistyötä kansallisten kehityspankkien ja -laitosten kanssa sekä hyödynnettävä ja käytettävä niiden asiantuntemusta.

(59)

InvestEU-neuvontakeskuksen olisi tarjottava neuvontatukea pienikokoisille hankkeille ja startup-yrityshankkeille etenkin silloin, kun startup-yritys pyrkii suojaamaan tutkimus- ja innovointi-investointejaan immateriaalioikeuksilla, kuten patenteilla, ottaen huomioon muut palvelut, joilla nämä toimet voidaan kattaa, ja pyrkien synergiaan kyseisten palvelujen kanssa.

(60)

InvestEU-rahaston yhteydessä tarvitaan hankkeiden kehittämiseen liittyvää tukea ja valmiuksien kehittämistukea laadukkaiden hankkeiden alullepanon edellyttämien organisatoristen valmiuksien ja markkinakehitystoiminnan kehittämistä varten. Tällainen tuki olisi kohdennettava myös rahoituksenvälittäjiin, jotka ovat avainasemassa, jotta pk-yrityksiä voidaan auttaa saamaan rahoitusta ja hyödyntämään koko potentiaalinsa. Neuvontatuen tavoitteena on lisäksi luoda edellytykset mahdollisten tukikelpoisten rahoituksen saajien määrän lisäämiseen uusilla markkinasegmenteillä, erityisesti jos yksittäisten hankkeiden pieni koko lisää huomattavasti transaktiokustannuksia hanketasolla, kuten sosiaalisen rahoituksen ekosysteemeissä, mukaan lukien hyväntekeväisyysjärjestöt, tai kulttuurialalla ja luovilla aloilla. Valmiuksien kehittämistuen pitäisi olla täydentävää tukea niiden toimien lisäksi, jotka toteutetaan unionin muiden, tietyt politiikan alat kattavien ohjelmien puitteissa. Olisi pyrittävä myös tukemaan mahdollisten hankkeiden toteuttajien, erityisesti paikallisten organisaatioiden ja viranomaisten, valmiuksien kehittämistä.

(61)

Olisi otettava käyttöön InvestEU-portaali, joka tarjoaa helposti saatavilla olevan ja käyttäjäystävällisen hanketietokannan, jolla lisätään rahoitusta tarvitsevien investointihankkeiden näkyvyyttä ja jonka tarkoituksena on erityisesti tarjota toteutuskumppaneille unionin oikeuden ja toimintapolitiikkojen mukainen mahdollinen investointihankejatkumo.

(62)

InvestEU-ohjelman yhteydessä olisi toteutettava neuvoston asetuksen (EU) 2020/2094 (17) mukaisesti ja siinä osoitettujen määrärahojen rajoissa elpymis- ja palautumistoimenpiteitä, jotta covid-19-kriisin ennennäkemättömiä vaikutuksia voidaan lievittää. Tällaisia lisävaroja käytettäessä olisi varmistettava asetuksessa (EU) 2020/2094 säädettyjen määräaikojen noudattaminen.

(63)

Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (18) 22 ja 23 kohdan nojalla InvestEU-ohjelmaa olisi arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen samalla erityisesti jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta ja ylisääntelyä. Kyseisiin vaatimuksiin olisi tarvittaessa sisällytettävä mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella arvioidaan InvestEU-ohjelman käytännön vaikutuksia.

(64)

Olisi otettava käyttöön kattava seurantakehys, joka perustuu tuotos-, tulos- ja vaikutusindikaattoreihin, jotta voidaan seurata edistymistä unionin tavoitteissa. Jotta vastuuvelvollisuus unionin kansalaisia kohtaan voidaan varmistaa, komission olisi raportoitava vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle InvestEU-ohjelman edistymisestä ja vaikutuksista ja sen perusteella toteutetuista toimista.

(65)

Tähän asetukseen sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 322 artiklan nojalla hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä. Näissä varainhoitoasetukseen sisältyvissä säännöissä vahvistetaan erityisesti menettely, joka koskee talousarvion laatimista ja toteuttamista käyttäen avustuksia, hankintoja, palkintoja ja välillistä toteutusta, sekä säädetään taloushallinnon toimijoiden toiminnan valvonnasta. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 322 artiklan nojalla hyväksyttäviin sääntöihin sisältyy myös yleinen ehdollisuusjärjestelmä unionin talousarvion suojaamiseksi.

(66)

InvestEU-ohjelmaan sovelletaan varainhoitoasetusta. Siinä vahvistetaan unionin talousarvion toteuttamista koskevat säännöt, mukaan lukien talousarviotakuita koskevat säännöt.

(67)

Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (19) sekä neuvoston asetusten (EY, Euratom) N:o 2988/95 (20), (Euratom, EY) N:o 2185/96 (21) ja (EU) 2017/1939 (22) mukaisesti unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien, mukaan lukien petokset, ehkäisemiseen, havaitsemiseen, korjaamiseen ja tutkimiseen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintään ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määräämiseen liittyvät toimenpiteet. Euroopan petostentorjuntavirastolla (OLAF) on valtuudet erityisesti asetusten (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja (EU, Euratom) N:o 883/2013 mukaisesti tehdä hallinnollisia tutkimuksia, mukaan lukien paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Euroopan syyttäjänvirastolla (EPPO) on asetuksen (EU) 2017/1939 mukaisesti valtuudet tutkia unionin taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia sekä nostaa niistä syyte Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 (23) mukaisesti.

Unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on varainhoitoasetuksen mukaisesti toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, tilintarkastustuomioistuimelle ja niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka osallistuvat asetuksen (EU) 2017/1939 mukaiseen tiiviimpään yhteistyöhön, EPPOlle tarvittavat oikeudet ja valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(68)

Kolmannet maat, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, voivat osallistua unionin ohjelmiin Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa (24) vahvistetun yhteistyön puitteissa; ETA-sopimuksessa määrätään ohjelmien toteuttamisesta kyseisen sopimuksen mukaisesti hyväksytyn perusteella. Kolmannet maat voivat osallistua myös muiden oikeudellisten välineiden perusteella. Tähän asetukseen olisi lisättävä erityinen säännös, jolla myönnetään toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, OLAFille ja tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat oikeudet ja valtuudet, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti.

(69)

Merentakaisiin maihin tai merentakaisille alueille sijoittautuneet henkilöt ja yhteisöt voivat neuvoston päätöksen 2013/755/EU (25) nojalla saada rahoitusta InvestEU-ohjelman sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa.

(70)

Jotta voidaan täydentää tämän asetuksen tiettyjä muita kuin keskeisiä osia investointisuuntaviivoilla ja indikaattoreiden tulostaululla ja helpottaa tulosindikaattoreiden nopeaa ja joustavaa mukauttamista sekä muuttaa rahoitusastetta, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä eri politiikkaikkunoiden rahoitus- ja investointitoimia koskevien investointisuuntaviivojen laatimisesta, tulostaulusta, tämän asetuksen liitteen III muuttamisesta indikaattoreiden tarkistamiseksi tai täydentämiseksi ja rahoitusosuuden muuttamiseksi. Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti näihin investointisuuntaviivoihin olisi sisällyttävä asianmukaiset säännökset, joilla vältetään tarpeetonta hallinnollista rasitusta. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(71)

Rahoitus- ja investointitoimille, joita koskevan rahoitussopimuksen tai transaktion toteutuskumppani on allekirjoittanut tai tehnyt 1 päivän tammikuuta 2021 ja niitä koskevien takuusopimusten allekirjoittamisen välisenä aikana, olisi voitava myöntää EU:n takuu edellyttäen, että nämä toimet mainitaan takuusopimuksessa ja ne läpäisevät politiikkojen noudattamista koskevan tarkastuksen tai saavat myönteisen lausunnon Euroopan investointipankin perussäännöstä tehdyn Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn pöytäkirjan N:o 5, jäljempänä ’EIP:n perussääntö’, 19 artiklassa tarkoitetun menettelyn puitteissa ja että molemmissa tapauksissa investointikomitea hyväksyy ne.

(72)

Talousarviovarojen käytön optimoimiseksi olisi oltava mahdollista yhdistää vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen nojalla perustettujen rahoitusvälineiden asiaankuuluvat salkut ja asetuksen (EU) 2015/1017 mukainen EU:n takuu tämän asetuksen mukaiseen EU:n takuuseen. Tällaisella yhdistämisellä aikaansaadun paremman riskinkantokyvyn ansiosta voitaisiin lisätä tämän asetuksen mukaisen EU-takuun tehokkuutta ja mahdollistaa lisätuki rahoituksen lopullisille saajille. Yhdistämistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt olisi määriteltävä komission ja EIP:n tai EIR:n välisessä takuusopimuksessa. Yhdistämisen ehtojen olisi oltava sopusoinnussa Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä tehdyn sopimuksen (26) kanssa.

(73)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita eli puuttua unionin laajuisiin ja jäsenvaltiokohtaisiin markkinoiden toimintapuutteisiin ja optimaalista heikompiin investointitilanteisiin sekä mahdollistaa uusiin tai monimutkaisiin markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin kohdistettujen innovatiivisten rahoitustuotteiden ja niiden levitysjärjestelmien unioninlaajuinen markkinatestaus, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(74)

Jotta varmistetaan jatkuvuus tuen myöntämisessä asiaankuuluvalla politiikan alalla ja mahdollistetaan se, että täytäntöönpano aloitetaan monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 alusta, tämän asetuksen olisi tultava voimaan kiireellisesti ja sitä olisi sovellettava taannehtivasti 1 päivästä tammikuuta 2021,