(1)

Tässä asetuksessa vahvistetaan kaudelle 2021–2027 Digitaalinen Eurooppa -ohjelman, jäljempänä ’ohjelma’, rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentin ja neuvoston on määrä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi, 16 päivänä joulukuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen (4) 18 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(2)

Ohjelma olisi perustettava seitsemäksi vuodeksi, jotta sen kesto vastaa neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) 2020/2093 (5) vahvistetun monivuotisen rahoituskehyksen, jäljempänä ’vuosien 2021–2027 monivuotinen rahoituskehys’, kestoa.

(3)

Ohjelmaan sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) 2018/1046 (6), jäljempänä ’varainhoitoasetus’. Varainhoitoasetuksessa vahvistetaan unionin talousarvion toteuttamista koskevat säännöt, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja, välillistä hallinnointia, rahoitusvälineitä, talousarviotakuita, rahoitusapua ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kulujen korvaamista koskevat säännöt.

(4)

Varainhoitoasetuksen 193 artiklan 2 kohdan mukaisesti avustusta voidaan myöntää jo aloitettuun toimeen, jos hakija voi osoittaa, että toimi oli aloitettava ennen avustussopimuksen allekirjoittamista. Ennen avustushakemuksen jättämispäivää aiheutuneet kustannukset eivät kuitenkaan ole tukikelpoisia, paitsi asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa. Jotta vältettäisiin unionin tuen keskeytyminen, joka voisi vahingoittaa unionin etuja, rahoituspäätöksessä olisi voitava säätää vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen alkuun ajoittuvan rajoitetun ajan puitteissa ja ainoastaan asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, että toimet ja taustalla olevat kustannukset ovat tukikelpoisia varainhoitovuoden 2021 alusta alkaen, vaikka toimet olisi toteutettu ja kustannukset olisivat aiheutuneet ennen avustushakemuksen jättämistä.

(5)

Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (7) sekä neuvoston asetusten (EY, Euratom) N:o 2988/95 (8), (Euratom, EY) N:o 2185/96 (9) ja (EU) 2017/1939 (10) mukaisesti unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien, mukaan lukien petokset, ehkäisemiseen, havaitsemiseen, korjaamiseen ja tutkimiseen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintään ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määräämiseen liittyvät toimenpiteet. Euroopan petostentorjuntavirastolla (OLAF) on valtuudet erityisesti asetusten (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja (EU, Euratom) N:o 883/2013 mukaisesti tehdä hallinnollisia tutkimuksia, mukaan lukien paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Euroopan syyttäjänvirastolla (EPPO) on asetuksen (EU) 2017/1939 mukaisesti valtuudet tutkia unionin taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia sekä nostaa niistä syyte Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 (11) mukaisesti.

Unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on varainhoitoasetuksen mukaisesti toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, tilintarkastustuomioistuimelle ja niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka osallistuvat asetuksen (EU) 2017/1939 mukaiseen tiiviimpään yhteistyöhön, EPPOlle tarvittavat oikeudet ja valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(6)

Merentakaisiin maihin ja merentakaisille alueille sijoittautuneiden henkilöiden ja yhteisöjen olisi neuvoston päätöksen 2013/755/EU (12) nojalla voitava saada rahoitusta ohjelman sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon asiaankuuluva merentakainen maa tai alue on sidoksissa. Komission olisi seurattava ja arvioitava säännöllisesti niiden ohjelmaan osallistumisen vaikuttavuutta.

(7)

Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (13) 22 ja 23 kohdan nojalla ohjelmaa olisi arvioitava nykytarpeita vastaavien ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (14) mukaisten erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen pohjalta välttäen samalla erityisesti jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta ja ylisääntelyä sekä ottaen huomioon nykyiset digitaalialan mittaus- ja vertailupuitteet. Kyseisiin vaatimuksiin olisi tarvittaessa sisällyttävä mitattavissa olevia määrällisiä ja laadullisia indikaattoreita, joiden perusteella arvioidaan ohjelman käytännön vaikutuksia.

(8)

Ohjelmalla olisi varmistettava, että unionin talousarvioon liittyvät innovatiiviset rahoitusvälineet ja -järjestelyt ovat mahdollisimman avoimia ja vastuuvelvollisia siltä osin, miten ne edistävät unionin tavoitteiden saavuttamista niin odotettujen vaikutusten kuin lopputulosten kannalta.

(9)

Syyskuussa 2017 järjestetyssä Tallinnan digitaalihuippukokouksessa ja 19 päivänä lokakuuta 2017 annetuissa Eurooppa-neuvoston päätelmissä tuotiin esiin unionin tarve investoida talouksien digitalisointiin ja osaamisvajeen poistamiseen Euroopan kilpailukyvyn ja innovoinnin, elämänlaadun ja yhteiskuntarakenteen ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Eurooppa-neuvosto totesi, että digitalisaatio tarjoaa valtavat mahdollisuudet innovoinnille, kasvulle ja työllisyydelle, edistää globaalia kilpailukykyämme sekä vahvistaa luovaa ja kulttuurista monimuotoisuutta. Kyseisten mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää, että joihinkin digitalisaation asettamiin haasteisiin puututaan yhdessä ja että tarkistetaan toimintapolitiikkoja, joihin digitalisaatio vaikuttaa.

(10)

Eurooppa-neuvosto totesi erityisesti, että unionin olisi käsiteltävä kiireellisesti uusia suuntauksia, mukaan lukien tekoälyn ja hajautetun tilikirjan teknologioiden (esim. lohkoketju) kaltaiset asiat, samalla kun varmistetaan täysin asetuksen (EU) 2016/679 mukaisesti tietosuojan korkea taso sekä digitaalisten oikeuksien, perusoikeuksien ja eettisten normien korkea taso. Eurooppa-neuvosto pyysi komissiota esittämään tekoälyä koskevan eurooppalaisen toimintatavan vuoden 2018 alkuun mennessä ja pyysi komissiota esittämään tarvittavia aloitteita puite-edellytysten vahvistamiseksi, jotta unioni voisi tutkia uusia markkinoita riskiperusteisten radikaalien innovaatioiden avulla ja vahvistaa toimialansa johtavan roolin.

(11)

Vahvan Euroopan digitaalitalouden ja -yhteiskunnan rakentamista edistettäisiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella perustetun Verkkojen Eurooppa -välineen ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä (EU) 2018/1972 (15) perustetun eurooppalaisen sähköisen viestinnän säännöstön moitteettomalla täytäntöönpanolla.

(12)

Helmikuun 14 päivänä 2018 antamassaan tiedonannossa ”Uuden, modernin monivuotisen rahoituskehyksen avulla tuloksiin EU:n painopistealoilla vuoden 2020 jälkeen” komissio hahmottelee, ottaen huomioon uuden monivuotisen rahoituskehyksen vaihtoehdot, Euroopan digitalisaatiota tukevaa ohjelmaa, jolla edistettäisiin voimakkaasti älykästä kasvua muun muassa laadukkaan datainfrastruktuurin, yhteenliitettävyyden ja kyberturvallisuuden alalla. Ohjelmalla pyrittäisiin varmistamaan Euroopan johtoasema suurteholaskennan, seuraavan sukupolven internetin, tekoälyn, robotiikan ja massadatan alalla. Se vahvistaisi eurooppalaisen teollisuuden ja liike-elämän kilpailuasemaa digitaalitalouden eri aloilla ja ehkäisisi ja supistaisi tuntuvasti osaamisvajetta kaikkialla unionissa, jotta kansalaisilla olisi tarvittavat taidot ja tiedot digitalisaatiota varten.

(13)

Komission 25 päivänä huhtikuuta 2018 antamassa tiedonannossa ”Päämääränä yhteinen eurooppalainen data-avaruus” käsitellään uusia toimenpiteitä, joilla otetaan merkittävä askel kohti unionin yhteistä data-avaruutta, saumatonta digitaalista aluetta, jonka mittakaava mahdollistaa uusien datapohjaisten tuotteiden ja palvelujen kehittämisen ja innovoinnin.

(14)

Ohjelman yleisinä tavoitteina olisi oltava tukea teollisuuden digitalisaatiota sekä edistää innovointia, tutkimusta ja teknologista kehittämistä koskevien politiikkojen tarjoamien teollisten mahdollisuuksien parempaa hyödyntämistä kansalaisten ja yritysten hyödyksi kaikkialla unionissa, myös sen syrjäisimmillä alueilla ja sen taloudellisesti epäsuotuisilla alueilla. Ohjelman olisi rakennuttava viiden keskeisiä politiikan aloja vastaavan erityistavoitteen ympärille, jotka ovat suurteholaskenta; tekoäly; kyberturvallisuus ja luottamus; pitkälle viety digitaalinen osaaminen; sekä digitaalisten valmiuksien käyttöönotto ja paras käyttö sekä yhteentoimivuus. Kaikilla näillä keskeisillä politiikan aloilla ohjelmassa olisi myös pyrittävä sovittamaan paremmin yhteen unionin, jäsenvaltioiden ja alueiden toimintapolitiikat sekä kokoamaan yhteen yksityisiä ja teollisia resursseja investointien lisäämiseksi ja vahvempien synergioiden luomiseksi. Lisäksi ohjelmalla olisi vahvistettava unionin kilpailukykyä ja sen talouden sietokykyä.

(15)

Viisi erityistavoitetta ovat erillisiä mutta toisistaan riippuvaisia. Esimerkiksi tekoäly tarvitsee kyberturvallisuutta ollakseen luotettavaa, suurteholaskentavalmiudet ovat keskeisessä asemassa tuettaessa oppimista tekoälyn alalla ja kaikki kolme valmiutta edellyttävät pitkälle vietyä digitaalista osaamista. Vaikka ohjelman yksittäiset toimet liittyvät yhteen erityistavoitteeseen, tavoitteita ei pitäisi tarkastella toisistaan erillään vaan pikemminkin yhtenäisen paketin ytimenä.

(16)

On tarpeen tukea pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yritykset), jotka aikovat käyttää digitalisaatiota tuotantoprosesseissaan. Tällainen tuki mahdollistaisi sen, että pk-yritykset voivat osaltaan edistää Euroopan talouden kasvua käyttämällä resursseja tehokkaasti.

(17)

Ohjelman toteuttamisessa keskeinen asema olisi annettava eurooppalaisille digitaali-innovointikeskittymille, joiden olisi edistettävä kehittyneiden digitaaliteknologioiden laajaa käyttöönottoa teollisuudessa, erityisesti pk-yrityksissä ja muissa yhteisöissä, joissa on enintään 3 000 henkeä, jäljempänä ’midcap-yritykset’, julkisissa organisaatioissa ja tiedeyhteisössä. Ohjelman mukaiset kelpoisuusperusteet täyttävien digitaali-innovointikeskittymien ja komission 19 päivänä huhtikuuta 2016 antaman tiedonannon ”Euroopan teollisuuden digitalisointi – täysi hyöty digitaalisista sisämarkkinoista” perusteella käyttöön otettujen ja muista lähteistä rahoitettujen digitaali-innovointikeskittymien välisen eron selventämiseksi ohjelman perusteella rahoitettuja keskittymiä olisi kutsuttava eurooppalaisiksi digitaali-innovointikeskittymiksi. Eurooppalaisten digitaali-innovointikeskittymien olisi toimittava yhteyspisteinä viimeisimpiin digitaalisiin valmiuksiin, mukaan lukien suurteholaskenta, tekoäly ja kyberturvallisuus, sekä muihin olemassa oleviin innovatiivisiin teknologioihin, kuten keskeisiin mahdollistaviin teknologioihin, joita on saatavilla myös fablab- ja citylab-keskuksissa. Eurooppalaisten digitaali-innovointikeskittymien olisi toimittava keskitettyinä yhteyspisteinä, joiden kautta voi saada käyttöön testattuja ja validoituja teknologioita, ja niiden olisi edistettävä avointa innovointia. Niiden olisi annettava tukea myös pitkälle viedyn digitaalisen osaamisen alalla, esimerkiksi koordinoimalla koulutuksen tarjoajien kanssa lyhytkestoisen koulutuksen tarjoamista työntekijöille ja opiskelijoille tarkoitettuja harjoittelumahdollisuuksia. Eurooppalaisten digitaali-innovointikeskittymien verkoston olisi varmistettava laaja maantieteellinen kattavuus koko Euroopassa ja edistettävä syrjäisimpien alueiden osallistumista digitaalisille sisämarkkinoille.

(18)

Ohjelman ensimmäisen vuoden aikana olisi perustettava eurooppalaisten digitaali-innovointikeskittymien alustava verkosto avoimella ja kilpaillulla prosessilla, jossa osallistujat valitaan jäsenvaltioiden nimeämien yhteisöjen joukosta. Tätä varten jäsenvaltioiden olisi voitava vapaasti asettaa ehdokkaat kansallisten menettelyidensä sekä kansallisten hallinnollisten ja institutionaalisten rakenteidensa mukaisesti. Komission olisi otettava kunkin jäsenvaltion näkemys mahdollisimman tarkasti huomioon ennen eurooppalaisen digitaali-innovointikeskittymän valitsemista kyseisen jäsenvaltion alueelle. Jäsenvaltiot voisivat avoimen ja kilpaillun prosessin kautta nimetä ehdokkaiksi yhteisöjä, jotka jo suorittavat digitaali-innovointikeskittymien toimintoja Euroopan teollisuuden digitalisointia koskevan aloitteen yhteydessä. Komission olisi voitava ottaa riippumattomia ulkopuolisia asiantuntijoita mukaan valintamenettelyyn. Komission ja jäsenvaltioiden olisi vältettävä tarpeetonta osaamisen ja toimintojen päällekkäisyyttä unionin ja kansallisella tasolla. Riittävä joustavuus olisi sen vuoksi tarpeen keskittymiä nimettäessä ja niiden toimintaa ja kokoonpanoa määritettäessä. Jotta voidaan varmistaa laaja maantieteellinen kattavuus koko Euroopassa ja teknologioiden ja alojen kattavuuden tasapaino, verkostoa voitaisiin laajentaa myöhemmin edelleen avoimen ja kilpaillun prosessin kautta.

(19)

Eurooppalaisten digitaali-innovointikeskittymien olisi kehitettävä asianmukaisia synergioita sellaisten asiaankuuluvien toimien kanssa, joita rahoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/695 (16) perustetusta tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti Eurooppa”, jäljempänä ’Horisontti Eurooppa -ohjelma’, tai muista tutkimus- ja innovointi-ohjelmista, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella perustetun Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT), erityisesti sen osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kanssa sekä vakiintuneiden verkostojen, kuten Yritys-Eurooppa-verkoston, tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/523 (17) mukaisesti perustetun InvestEU-neuvontakeskuksen, kanssa.

(20)

Eurooppalaisten digitaali-innovointikeskittymien olisi toimittava välittäjinä, jotka kokoavat yhteen uusia teknologisia ratkaisuja tarvitsevia toimialoja, yrityksiä ja julkishallintoja sekä yrityksiä, erityisesti startup- ja pk-yrityksiä, joilla on tarjota markkinoille valmiita ratkaisuja.

(21)

Oikeussubjektien ryhmittymä voidaan valita eurooppalaisiksi digitaali-innovointikeskittymiksi varainhoitoasetuksen 197 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti, jossa sallitaan oikeussubjektien, joilla ei ole asiaan sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaista oikeushenkilöllisyyttä, osallistua ehdotuspyyntöihin edellyttäen, että niiden edustajilla on valtuudet tehdä oikeudellisia sitoumuksia kyseisten yhteisöjen puolesta ja että kyseiset yhteisöt tarjoavat unionin taloudellisille eduille oikeushenkilöiden tarjoamaa suojaa vastaavat vakuudet.

(22)

Eurooppalaisten digitaali-innovointikeskittymien olisi voitava ottaa vastaan rahoitusosuuksia jäsenvaltioilta ja osallistuvilta kolmansilta mailta, mukaan lukien jäsenvaltioiden ja kyseisten kolmansien maiden viranomaiset, kansainvälisiltä elimiltä tai laitoksilta sekä yksityiseltä sektorilta, erityisesti eurooppalaisten digitaali-innovointikeskittymien jäseniltä, osakkeenomistajilta tai kumppaneilta. Eurooppalaisten digitaali-innovointikeskittymien olisi myös voitava ottaa vastaan tuloja, joita saadaan eurooppalaisten digitaali-innovointikeskittymien omista varoista ja toiminnoista, yksityishenkilöiden testamenttilahjoituksista, lahjoituksista ja rahoitusosuuksista, sekä ohjelmasta ja muista unionin ohjelmista saatua rahoitusta, myös avustusten muodossa.

(23)

Ohjelma olisi toteutettava hankkeilla, joilla vahvistetaan ja laajennetaan olennaisten digitaalisten valmiuksien käyttöä. Tällaiseen toteuttamiseen olisi liityttävä yhteisrahoitusta jäsenvaltioiden ja tarvittaessa yksityisen sektorin kanssa. Yhteisrahoitusosuus olisi vahvistettava työohjelmassa. Yleissäännöstä poiketen Unionin rahoituksella olisi voitava kattaa jopa 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Tällaisen rahoituksen olisi erityisesti edellytettävä kriittisen massan saavuttamista hankinnoissa, jotta rahalle saadaan parempaa vastinetta ja voidaan varmistaa, että eurooppalaiset toimittajat pysyvät teknologian kehityksen eturintamassa.

(24)

Ohjelman poliittisiin tavoitteisiin olisi pyrittävä myös asetuksella (EU) 2021/523 perustetun InvestEU-ohjelman mukaisten rahoitusvälineiden ja talousarviotakuiden kautta.

(25)

Ohjelman toimien avulla olisi parannettava unionin digitaalisia valmiuksia entisestään ja puututtava markkinahäiriöihin tai epätyydyttäviin investointitilanteisiin oikeasuhteisella tavalla, eivätkä toimet saisi olla päällekkäisiä yksityisten investointien kanssa tai syrjäyttää niitä; toimilla olisi tuotettava selkeää eurooppalaista lisäarvoa.

(26)

Jotta voidaan saavuttaa suurin mahdollinen joustavuus koko ohjelman elinkaaren ajan ja luoda synergioita ohjelman osatekijöiden välillä, kukin erityistavoite olisi voitava toteuttaa millä tahansa varainhoitoasetuksen nojalla käytettävissä olevalla välineellä. Käytettävät toteutusmekanismit ovat suora hallinnointi sekä välillinen hallinnointi, jos unionin rahoitusta olisi yhdistettävä muihin rahoituslähteisiin tai jos toteutus edellyttää yhteisesti hallinnoitujen rakenteiden perustamista. Voidakseen lisäksi reagoida erityisesti uusiin kehityssuuntiin ja tarpeisiin, kuten uusiin teknologioihin, komissio voi ehdottaa poikkeamista tässä asetuksessa vahvistetuista ohjeellisista määristä vuotuisen talousarviomenettelyn yhteydessä ja varainhoitoasetuksen mukaisesti.

(27)

Jotta voidaan taata varojen tehokas jakaminen unionin talousarviosta, on tarpeen varmistaa, että kaikki ohjelman puitteissa toteutettavat toimet saavat aikaan eurooppalaista lisäarvoa ja täydentävät jäsenvaltioiden toimia, ja olisi pyrittävä johdonmukaisuuteen, täydentävyyteen ja synergioihin sellaisten rahoitusohjelmien kanssa, joilla tuetaan toisiinsa tiiviisti yhteydessä olevia toiminta-aloja. Vaikka asiaankuuluvat työohjelmat tarjoavat keinon varmistaa johdonmukaisuus suoraan ja välillisesti hallinnoiduissa toimissa, komission ja asiaankuuluvien jäsenvaltioiden viranomaisten kesken olisi käynnistettävä yhteistyö johdonmukaisuuden ja täydentävyyden varmistamiseksi suoraan tai välillisesti hallinnoitujen varojen sekä yhteistyössä hallinnoitujen varojen välillä noudattaen samalla Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa, oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa ja Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja rahoitussäännöistä sekä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista rahoitussäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen, jäljempänä ’yhteisiä säännöksiä vuosiksi 2021–2027 koskeva asetus’, soveltuvia säännöksiä.

(28)

Unionin suurteholaskentavalmiuksien ja niihin liittyvän datankäsittelyn olisi varmistettava suurteholaskennan laajempi käyttö teollisuudessa ja yleisemmin ottaen yleistä etua koskevilla aloilla niiden ainutkertaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi, joita supertietokoneet tarjoavat yhteiskunnalle terveydenhuollon, ympäristön ja turvallisuuden alalla sekä teollisuuden, etenkin pk-yritysten, kilpailukyvylle. Maailmanluokan supertietokoneiden hankkiminen turvaisi unionin hankintajärjestelmän ja auttaisi ottamaan käyttöön palveluja simulointia, visualisointia ja prototyyppien luomista varten varmistaen samalla, että suurteholaskentajärjestelmät ovat unionin arvojen ja periaatteiden mukaisia.

(29)

Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat ilmaisseet tukensa unionin toiminnalle suurteholaskennan alalla. Lisäksi vuosina 2017–2018 22 jäsenvaltiota allekirjoitti suurteholaskentaa koskevan eurooppalaisen julistuksen (European Declaration on High-Performance Computing) eli hallitustenvälisen sopimuksen, jossa ne sitoutuivat tekemään yhteistyötä komission kanssa sellaisten huipputason suurteholaskenta- ja datainfrastruktuurien rakentamiseksi ja käyttöönottamiseksi Euroopassa, jotka olisivat tiedeyhteisöjen ja julkisten ja yksityisten kumppaneiden saatavilla kaikkialla unionissa.

(30)

Kuten komission ehdotukseen neuvoston asetukseksi Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen perustamisesta liitetyssä vaikutustenarvioinnissa korostetaan, ”Suurteholaskenta”-erityistavoitteen saavuttamisen kannalta sopivimmaksi toteutustavaksi katsotaan yhteisyritys, etenkin jotta voidaan koordinoida suurteholaskentainfrastruktuuria koskevia unionin ja kansallisia strategioita ja investointeja sekä tutkimus- ja kehitystoimia, koota resursseja julkisista ja yksityisistä varoista sekä suojata unionin taloudellisia ja strategisia etuja. Myös neuvoston asetuksessa (EU) 2018/1488 (18) tarkoitetut kansalliset suurteholaskennan osaamiskeskukset tarjoavat suurteholaskentapalveluja teollisuudelle, mukaan lukien pk- ja startup-yritykset, tiedeyhteisölle ja julkishallinnoille.

(31)

Tekoälyyn liittyvien valmiuksien kehittäminen on yksi olennaisen tärkeä tekijä teollisuuden, palvelujen ja julkisen sektorin digitalisaatiossa. Tehtaissa, syvänmeren sovelluksissa, kodeissa, kaupungeissa ja sairaaloissa käytetään aina vain itsenäisemmin toimivia robotteja. Kaupallisissa tekoälyalustoissa on siirrytty testauksesta todellisiin sovelluksiin terveydenhuollon ja ympäristön alalla. Kaikki suurimmat autonvalmistajat kehittävät itse ajavia autoja, ja koneoppimistekniikat ovat tärkeimpien verkkoalustojen ja massadatasovellusten ytimessä. Euroopan on välttämätöntä yhdistää voimansa kaikilla tasoilla, jotta se voisi olla kansainvälisesti kilpailukykyinen. Jäsenvaltiot ovat tiedostaneet tämän antamalla konkreettisia sitoumuksia yhteistyöstä koordinoidussa toimintasuunnitelmassa.

(32)

Algoritmikirjastot voivat kattaa laajan valikoiman algoritmeja, mukaan lukien yksinkertaiset ratkaisut, kuten luokittelualgoritmit, neuroverkkoalgoritmit ja suunnittelu- tai päättelyalgoritmit. Ne voivat myös kattaa monitahoisempia ratkaisuja, kuten puheentunnistusalgoritmeja, itsenäisiin laitteisiin, kuten drooneihin tai autonomisiin autoihin, sisällytettyjä navigointialgoritmeja sekä tekoälyalgoritmeja, jotka on asennettu robotteihin, jolloin ne voivat olla vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa ja sopeutua siihen. Algoritmikirjastot olisi saatettava kaikkien helposti käytettäviksi oikeudenmukaisin, kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin.

(33)

Euroopan parlamentti huomautti Euroopan talouden digitalisoinnista 1 päivänä kesäkuuta 2017 antamassaan päätöslauselmassa kielimuurien vaikutuksesta teollisuuteen ja teollisuuden digitalisoitumiseen. Tässä yhteydessä laajamittaisten tekoälyyn perustuvien kieliteknologioiden, kuten automaattisen kääntämisen, puheentunnistuksen, massadatan tekstianalyysin, keskustelun ja kysymys–vastaus-järjestelmien kehittäminen on olennaisen tärkeää, jotta voidaan säilyttää kielellinen monimuotoisuus sekä varmistaa osallistavuus ja mahdollistaa ihmisten välinen ja ihmisen ja koneen välinen viestintä.

(34)

Tekoälyyn perustuvien tuotteiden ja palvelujen olisi oltava helppokäyttöisiä, niiden olisi oltava lainmukaisia ja niiden olisi tarjottava kuluttajille enemmän valinnanvaraa ja enemmän tietoa erityisesti tuotteiden ja palvelujen laadun osalta.

(35)

Laajojen tietokokonaisuuksien ja testaus- ja kokeilujärjestelyjen saatavuus on olennaisen tärkeää tekoälyn, mukaan luettuna kieliteknologiat, kehittämisen kannalta.

(36)

Euroopan parlamentti korosti Euroopan teollisuuden digitalisoinnista antamassaan päätöslauselmassa kyberturvallisuutta koskevan unionin yhteisen lähestymistavan merkitystä ja totesi, että tietoisuutta on syytä lisätä. Parlamentti katsoi myös, että kyberuhkien sietokyky samoin kuin sisäänrakennetun ja oletusarvoisen turvallisuuden ja yksityisyyden suojan toteuttaminen on erittäin tärkeä vastuuala yritysjohtajien sekä kansallisten ja eurooppalaisten teollisuus- ja turvallisuuspolitiikan päättäjien kannalta.

(37)

Kyberturvallisuus on haaste koko unionille, eikä sitä voida ratkaista yksinomaan kansallisilla aloitteilla. Euroopan kyberturvallisuusvalmiuksia olisi lujitettava, jotta Euroopalla olisi tarvittavat valmiudet suojella kansalaisiaan, julkishallintojaan ja yrityksiään kyberuhilta. Myös kuluttajia olisi suojeltava heidän käyttäessään verkkoon liitettyjä tuotteita, jotka voidaan hakkeroida ja jotka voivat vaarantaa heidän turvallisuutensa. Tällainen suoja olisi toteutettava yhdessä jäsenvaltioiden ja yksityisen sektorin kanssa kehittämällä hankkeita, joilla vahvistetaan Euroopan kyberturvallisuusvalmiuksia, varmistamalla koordinointi kyseisten hankkeiden välillä ja varmistamalla viimeisimpien kyberturvallisuusratkaisujen, mukaan lukien kaksikäyttöhankkeet, -palvelut, -osaaminen ja -sovellukset, laaja käyttöönotto kaikilla talouden aloilla sekä kokoamalla yhteen tämän alan asiantuntemusta kriittisen massan ja huippuosaamisen varmistamiseksi.

(38)

Komissio esitti syyskuussa 2017 joukon aloitteita, joissa määritellään unionin kattava lähestymistapa kyberturvallisuuteen; tavoitteena on parantaa Euroopan valmiutta vastata kyberhyökkäyksiin ja kyberuhkiin ja kehittää teknologisia ja teollisia valmiuksia tällä alalla. Kyseisiin aloitteisiin sisältyy Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/881 (19).

(39)

Digitaalisten sisämarkkinoiden toiminta edellyttää luottamusta. Kyberturvallisuusteknologiat, kuten digitaaliset henkilöllisyydet, salaustekniikat ja tunkeutumisenhavaitsemisjärjestelmät, ja niiden soveltaminen rahoitusalan, teollisuus 4.0:n, energian, liikenteen, terveydenhuollon ja sähköisen hallinnon kaltaisilla aloilla ovat olennaisen tärkeitä verkkotoimien ja -transaktioiden turvallisuuden suojaamiseksi ja kansalaisten, julkishallintojen ja yritysten luottamuksen säilyttämiseksi niihin.

(40)

Eurooppa-neuvosto korosti 19 päivänä lokakuuta 2017 antamissaan päätelmissä, että jotta unioni voi onnistua digitaalisen Euroopan luomisessa, se tarvitsee digiaikaan sopivia työmarkkinoita ja koulutusjärjestelmiä, ja että on investoitava digiosaamiseen, jotta voidaan voimaannuttaa kaikkia eurooppalaisia ja antaa heille mahdollisuuksia.

(41)

Eurooppa-neuvosto kehotti 14 päivänä joulukuuta 2017 antamissaan päätelmissä jäsenvaltioita, neuvostoa ja komissiota edistämään Göteborgissa marraskuussa 2017 pidetyssä sosiaalialan huippukokouksessa käsiteltyjä asioita, mukaan lukien Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari samoin kuin koulutus ja Euroopan uuden osaamisohjelman toteuttaminen. Eurooppa-neuvosto pyysi komissiota, neuvostoa ja jäsenvaltioita myös kartoittamaan mahdollisia toimenpiteitä, joilla voitaisiin puuttua digitalisaatioon, kyberturvallisuuteen, medialukutaitoon ja tekoälyyn liittyviin osaamishaasteisiin sekä tarpeeseen soveltaa osallistavaa, elinikäiseen oppimiseen perustuvaa ja innovointivetoista koulutuksen toimintamallia. Vastauksena komissio esitti 17 päivänä tammikuuta 2018 ensimmäisen toimenpidepaketin, jossa käsitellään avaintaitoja, digitaalisia taitoja, yhteisiä arvoja ja osallistavaa koulutusta. Toukokuussa 2018 julkaistiin toinen toimenpidepaketti, jolla edistetään työtä eurooppalaisen koulutusalueen perustamiseksi vuoteen 2025 mennessä; myös eurooppalaisessa koulutusalueessa korostetaan digitaalisten taitojen keskeistä asemaa. Medialukutaitoon sisältyy keskeinen osaaminen (tiedot, taidot ja asenteet), jonka avulla kansalaiset voivat olla tehokkaasti yhteydessä tiedotusvälineisiin ja muihin tietojen tarjoajiin sekä kehittää kriittistä ajattelua ja elinikäistä oppimista koskevia taitoja sosiaalista osallisuutta ja aktiivisina kansalaisina toimimista varten.

(42)

Koska tarvitaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa, ohjelmassa olisi myös otettava huomioon osallistaminen, pätevöittäminen, kouluttaminen ja erikoistuminen, jotka ovat pitkälle viedyn digitaalisen osaamisen ohella ratkaisevia tietoyhteiskunnan lisäarvon muodostumisen kannalta.

(43)

Euroopan parlamentti totesi Euroopan teollisuuden digitalisoinnista antamassaan päätöslauselmassa, että digitaalisessa yhteiskunnassa koulutus ja elinikäinen oppiminen ovat sosiaalisen yhteenkuuluvuuden perusta. Lisäksi se pyysi sisällyttämään sukupuolten tasapuolista edustusta koskevan näkökulman kaikkiin digitaalisiin aloitteisiin, ja painotti tarvetta torjua sukupuolten välistä kuilua tieto- ja viestintätekniikan alalla, sillä se on keskeisessä asemassa Euroopan pitkän aikavälin kasvun ja vaurauden kannalta.

(44)

Ohjelmassa tuetut kehittyneet digitaaliteknologiat, kuten suurteholaskenta, kyberturvallisuus ja tekoäly, ovat nyt riittävän kypsiä, jotta ne voivat siirtyä tutkimusvaiheesta eteenpäin ja jotta niitä voidaan ottaa käyttöön, panna täytäntöön ja laajentaa unionin tasolla. Samoin kuin näiden teknologioiden käyttöönotto myös pitkälle viedyn digitaalisen osaamisen ulottuvuus edellyttää unionin toimia. Pitkälle vietyyn digitaaliseen osaamiseen, myös tietosuojavalmiuksiin, liittyviä koulutusmahdollisuuksia on tarpeen laajentaa, lisätä ja asettaa saataville kaikkialla unionissa. Tämän tekemättä jättäminen voisi vaikeuttaa kehittyneiden digitaaliteknologioiden sujuvaa käyttöönottoa ja heikentää unionin talouden yleistä kilpailukykyä. Ohjelmassa tuetut toimet täydentävät Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksilla perustettavista Euroopan sosiaalirahasto plussasta, Euroopan aluekehitysrahastosta ja Erasmus+-ohjelmasta tuettuja toimia. Kyseisten toimien kohteena on unionin sekä yksityisen sektorin että julkisen sektorin työvoima, erityisesti tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset ja muut niihin liittyvien alojen ammattilaiset sekä opiskelijat, harjoittelijat ja kouluttajat. Termillä ”työvoima” tarkoitetaan taloudellisesti aktiivista väestöä, ja siihen kuuluu sekä ammatissa toimivia työntekijöitä ja itsenäisiä ammatinharjoittajia että työttömiä henkilöitä.

(45)

Julkishallintojen ja julkisten palvelujen uudenaikaistaminen digitaalisin keinoin on olennaisen tärkeää, jotta yritysten, myös pk-yritysten, ja kansalaisten hallinnollista rasitetta voidaan yleisesti ottaen keventää tekemällä viranomaisasioinnista nopeampaa, helpompaa ja edullisempaa ja parantamalla kansalaisille ja yrityksille tarjottavien palvelujen tehokkuutta, avoimuutta ja laatua sekä samalla lisätä julkisen rahoituksen vaikuttavuutta. Koska useilla yleistä etua koskevilla palveluilla on jo unionin ulottuvuus, niiden toteuttamiselle ja käyttöönotolle unionin tasolla annettavalla tuella olisi varmistettava, että kansalaiset ja yritykset hyötyvät mahdollisuudesta saada korkealaatuisia digitaalisia palveluja, jotka ovat mahdollisuuksien mukaan monikielisiä, kaikkialla unionissa. Lisäksi unionin tällä alalla myöntämän tuen odotetaan kannustavan julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäyttöön.

(46)

Digitalisaatio voi helpottaa ja parantaa esteettömyyttä kaikkien kannalta, myös iäkkäiden, liikuntaesteisten tai vammaisten henkilöiden sekä syrjäisillä alueilla tai maaseutualueilla asuvien henkilöiden kannalta.

(47)

Terveydenhuollon, liikkuvuuden, oikeuden, maan- tai ympäristönseurannan, turvallisuuden, hiilidioksidipäästöjen vähentämisen, energia-infrastruktuurin, koulutuksen ja kulttuurin kaltaisten yleistä etua koskevien alojen digitalisaatio edellyttää digitaalipalvelujen infrastruktuurien jatkamista ja laajentamista; nämä infrastruktuurit mahdollistavat turvatun rajatylittävän tiedonsiirron ja edistävät kansallista kehitystä. Kyseisten digitaalipalvelujen infrastruktuurien välisellä koordinoinnilla tämän asetuksen mukaisesti saavutettaisiin parhaiten niiden synergioiden hyödyntämisen mahdollisuudet.

(48)

Tarvittavien digitaalisten teknologioiden käyttöönotto, erityisesti niiden, jotka kuuluvat erityistavoitteiden ”Suurteholaskenta”, ”Tekoäly” ja ”Kyberturvallisuus ja luottamus” piiriin, on keskeistä digitalisaation etujen hyödyntämiseksi, ja sitä voitaisiin täydentää muilla huippu- ja tulevaisuuden teknologioilla, kuten hajautetun tilikirjan teknologioilla (esim. lohkoketju).

(49)

Digitalisaation olisi annettava kansalaisille mahdollisuus saada pääsy henkilötietoihinsa sekä käyttää ja hallita niitä turvallisesti yli rajojen omasta sijainnistaan tai tietojen sijainnista riippumatta.

(50)

Jäsenvaltioiden ja maiden, jotka ovat Euroopan vapaakauppaliiton jäseniä, sähköisen hallinnon toimintalinjoista ja koordinoinnista vastaavat ministerit totesivat sähköisestä hallinnosta 6 päivänä lokakuuta 2017 annetussa Tallinnan julkilausumassa, että digitalisaation edistyminen muuttaa niiden yhteiskuntia ja talouksia perustavanlaatuisella tavalla ja haastaa aiemmin laadittujen politiikkojen toimivuuden monilla aloilla samoin kuin julkishallinnon roolin ja tehtävän yleensä ja että niiden velvollisuus on ennakoida ja hallita näitä haasteita kansalaisten ja yritysten tarpeiden ja odotusten täyttämiseksi.

(51)

Eurooppalaisten julkishallintojen nykyaikaistaminen on yksi digitaalisten sisämarkkinoiden onnistuneen toteutuksen ensisijaisista tavoitteista. Digitaalisten sisämarkkinoiden strategian väliarvioinnissa korostettiin tarvetta vahvistaa julkishallintojen muutosta ja varmistaa, että kansalaiset saavat julkisia palveluja helposti, luotettavalla tavalla ja saumattomasti.

(52)

Komission vuonna 2017 julkaisema vuotuinen kasvuselvitys osoittaa, että eurooppalaisten julkishallintojen laadulla on suora vaikutus taloudelliseen toimintaympäristöön, ja se on siten olennaisen tärkeää tuottavuuden, kilpailukyvyn, taloudellisen yhteistyön, kestävän kasvun, työllisyyden sekä laadukkaiden työpaikkojen edistämisen kannalta. Erityisesti tehokkaat ja läpinäkyvät julkishallinnot ja toimivat oikeusjärjestelmät ovat tarpeen, jotta voidaan tukea talouskasvua ja tarjota kansalaisille ja yrityksille laadukkaita palveluja.

(53)

Euroopan julkisten palvelujen yhteentoimivuus koskee kaikkia hallinnon tasoja: unionin tasoa sekä kansallista, alueellista ja paikallista tasoa. Sen lisäksi, että yhteentoimivuus poistaa sisämarkkinoiden toiminnan esteitä, se helpottaa rajatylittävää yhteistyötä, eurooppalaisten normien edistämistä ja politiikkojen onnistunutta täytäntöönpanoa sekä tarjoaa suuria mahdollisuuksia välttää rajatylittävät sähköiset esteet ja turvaa siten osaltaan uusien yhteisten julkisten palvelujen syntymisen ja tällaisten kehitteillä olevien palvelujen vakiintumisen unionin tasolla. Euroopan julkisten palvelujen sirpaloitumisen estämiseksi ja perusvapauksien ja toimivan vastavuoroisen tunnustamisen tukemiseksi unionissa olisi edistettävä yhteentoimivuuteen sovellettavaa kokonaisvaltaista toimialojen ja maiden rajat ylittävää lähestymistapaa tavalla, joka on mahdollisimman toimiva ja jossa otetaan mahdollisimman hyvin huomioon loppukäyttäjien tarpeet. Tällainen lähestymistapa tarkoittaa, että yhteentoimivuus olisi ymmärrettävä laajasti siten, että se ulottuu teknisistä ja oikeudellisista kerroksista kattamaan alan politiikan osatekijät. Toimien ulottuvuus ylittäisi siten ratkaisujen tavanomaisen elinkaaren ja sisältäisi kaikki toiminnan osatekijät, jotka tukisivat jatkuvan yhteentoimivuuden välttämättömiä puite-edellytyksiä yleensä. Ohjelmalla olisi myös helpotettava erilaisten kansallisten aloitteiden vuorovaikutusta, mikä johtaa digitaaliyhteiskunnan kehittymiseen.

(54)

Ohjelmassa olisi kannustettava avoimen lähdekoodin ratkaisuihin, jotta uudelleenkäyttö olisi mahdollista ja jotta lisättäisiin luottamusta ja varmistettaisiin avoimuus. Tällaisella lähestymistavalla on jatkossa myönteinen vaikutus rahoitettujen hankkeiden kestävyyteen.

(55)

Yhteentoimivuuspuitteiden ja kehitettyjen ratkaisujen yhteentoimivuuden toteuttamista koskeviin erityistoimiin osoitettavien määrärahojen odotetaan olevan 194 miljoonaa euroa.

(56)

Euroopan parlamentti korosti Euroopan teollisuuden digitalisoinnista antamassaan päätöslauselmassa Euroopan teollisuuden digitalisoinnin riittävän julkisen ja yksityisen rahoituksen vapauttamisen merkitystä.

(57)

Komissio hyväksyi 19 päivänä huhtikuuta 2016 Euroopan teollisuuden digitalisointia koskevan aloitteen, jolla pyritään varmistamaan, että kaikki yritykset Euroopassa toimialastaan, sijainnistaan ja koostaan riippumatta pääsevät hyötymään digitaalisista innovaatioista. Tämä on erityisen tärkeää kulttuurialan ja luovien alojen pk-yrityksille.

(58)

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea suhtautui myönteisesti Euroopan teollisuuden digitalisointia koskevaan komission tiedonantoon ja katsoi, että yhdessä muiden siihen liittyvien asiakirjojen kanssa se on ensimmäinen vaihe laajassa eurooppalaisessa työohjelmassa, joka on pantava täytäntöön kaikkien asianomaisten julkisen ja yksityisen sektorin osapuolten tiiviissä keskinäisessä yhteistyössä.

(59)

Tavoitteiden saavuttaminen voi edellyttää täydentävien teknologioiden tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämistä verkkojen ja laskennan alalla, kuten todetaan Euroopan teollisuuden digitalisointia koskevassa komission tiedonannossa, jonka mukaan maailmanluokan verkko- ja pilvipalveluinfrastruktuurin käytettävyys on teollisuuden digitalisoinnin olennainen osatekijä.

(60)

Asetuksessa (EU) 2016/679 vahvistetaan yksi ainoa kattava säännöstö, jota sovelletaan suoraan jäsenvaltioiden oikeusjärjestyksissä, ja taataan näin henkilötietojen vapaa liikkuvuus jäsenvaltioiden välillä sekä vahvistetaan todellisten digitaalisten sisämarkkinoiden kahta välttämätöntä osatekijää eli yksityishenkilöiden luottamusta ja turvallisuutta. Kun ohjelmassa toteutettaviin toimiin sisältyy henkilötietojen käsittelyä, niissä kaikissa olisi edistettävä mainitun asetuksen sujuvaa täytäntöönpanoa esimerkiksi tekoälyn ja hajautetun tilikirjan teknologioiden (esim. lohkoketju) alalla. Kyseisillä toimilla olisi autettava kehittämään digitaaliteknologioita, jotka ovat sisäänrakennettua ja oletusarvoista tietosuojaa koskevien velvoitteiden mukaisia.

(61)

Ohjelma olisi toteutettava tavalla, jossa noudatetaan täysimääräisesti teollis- ja tekijänoikeuksien suojelua ja valvontaa koskevaa unionin ja kansainvälistä kehystä. Teollis- ja tekijänoikeuksien tehokas suojelu on yksi keskeinen tekijä innovoinnissa, ja se on siten välttämätöntä, jotta ohjelma voidaan toteuttaa tehokkaasti.

(62)

Kolmannet maat, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, voivat osallistua unionin ohjelmiin Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa (20) vahvistetun yhteistyön puitteissa; ETA-sopimuksessa määrätään ohjelmien toteuttamisesta kyseisen sopimuksen mukaisesti hyväksytyn päätöksen perusteella. Kolmannet maat voivat osallistua myös muiden oikeudellisten välineiden perusteella. Kyseisissä välineissä olisi voitava säätää osittaisesta assosioitumisesta eli assosioitumisesta rajalliseen määrään ohjelman erityistavoitteita. Tähän asetukseen olisi lisättävä erityinen säännös, jossa edellytetään, että kolmannet maat myöntävät toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, OLAFille ja tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat oikeudet ja valtuudet, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti.

(63)

Elinten, joille on annettu tehtäväksi ohjelman toteuttaminen, olisi noudatettava tietojen käsittelyä koskevia unionin toimielimiin sovellettavia määräyksiä ja kansallista oikeutta, erityisesti kun on kyse arkaluonteisista turvallisuusluokittelemattomista ja EU:n turvallisuusluokitelluista tiedoista. Erityistavoitteen ”Kyberturvallisuus ja luottamus” osalta turvallisuussyyt saattavat edellyttää, että kolmansien maiden määräysvallassa olevat oikeussubjektit suljetaan ohjelman mukaisten ehdotus- ja tarjouspyyntöjen ulkopuolelle. Tällaiset ulkopuolelle sulkemiset saattavat poikkeustapauksissa olla tarpeen myös erityistavoitteiden ”Suurteholaskenta” ja ”Tekoäly” osalta. Tällaisiin ulkopuolelle sulkemisiin johtavien turvallisuussyiden olisi oltava oikeasuhteisia ja asianmukaisesti perusteltuja ottaen huomioon kyseisten yhteisöjen mukaan ottamisesta aiheutuvat riskit.

(64)

Kun otetaan huomioon ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen (21) täytäntöönpanoon ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyvien unionin sitoumusten mukaisesti, ohjelman tarkoituksena on osaltaan edistää ilmastotoimien valtavirtaistamista ja sen yleisen tavoitteen saavuttamista, jonka mukaan 30 prosenttia unionin talousarviomenoista kohdennetaan ilmastotavoitteiden tukemiseen ja talousarviosta osoitetaan luonnon monimuotoisuutta koskeviin menoihin 7,5 prosenttia vuonna 2024 ja 10 prosenttia vuosina 2026 ja 2027 ottaen huomioon ilmastotavoitteiden ja luonnon monimuotoisuutta koskevien tavoitteiden väliset päällekkäisyydet. Ohjelman valmistelun ja toteutuksen aikana olisi yksilöitävä asiaankuuluvia toimia ja arvioitava niitä uudelleen asiaa koskevissa arviointi- ja uudelleentarkasteluprosesseissa.

(65)

Koska ohjelma on uusi, liitteessä on hyödyllistä esittää tekninen kuvaus ohjelman toimien soveltamisalasta. Komission olisi otettava huomioon tällaiseen liitteeseen sisältyvä kyseinen tekninen kuvaus, kun se valmistelee työohjelmia, ja samalla työohjelmien olisi oltava johdonmukaisia tässä asetuksessa vahvistettujen erityistavoitteiden kanssa.

(66)

Työohjelmat olisi periaatteessa hyväksyttävä monivuotisina työohjelmina tyypillisesti joka toinen vuosi tai, jos se on ohjelman toteuttamiseen liittyvien tarpeiden vuoksi perusteltua, vuotuisina työohjelmina. Ohjelmasta myönnettävän unionin rahoituksen muodot ja toteutustavat olisi valittava sen perusteella, miten niillä voidaan saavuttaa toimien erityistavoitteet ja saada tuloksia, ottaen erityisesti huomioon tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasite ja odotettavissa oleva vaatimusten noudattamatta jättämisen riski. Kyseisessä valinnassa olisi tarkasteltava kertakorvausten, kiinteämääräisen rahoituksen ja yksikkökustannusten käyttöä sekä varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua rahoitusta, joka ei perustu kustannuksiin.

(67)

Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tämän asetuksen liitettä I teknologian muutosten ja markkinoiden kehityksen huomioon ottamiseksi siinä vahvistettujen toimien osalta tämän asetuksen tavoitteiden kanssa johdonmukaisesti ja muutetaan sen liitettä II mitattavissa olevien indikaattorien osalta tarpeen mukaan sekä täydennetään tätä asetusta seuranta- ja arviointikehyksen perustamista koskevilla säännöksillä. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(68)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa alustavat ja muut Eurooppalaiset digitaali-innovointikeskittymät muodostavien yhteisöjen valitsemiseksi ja työohjelmien hyväksymiseksi erityistavoitteita 2, 4 ja 5 varten sekä erityistavoitteita 1 ja 3 koskevia mahdollisia muita suoraan hallinnoituja toimia varten, jotta ohjelman tavoitteet saavutetaan unionin ja jäsenvaltioiden prioriteettien mukaisesti ja samalla varmistetaan unionin ja jäsenvaltioiden yhteisen toiminnan johdonmukaisuus, avoimuus ja jatkuvuus. Tätä täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (22) mukaisesti. Välillisesti hallinnoituja toimia koskevat työohjelmat hyväksytään elinten, joille on annettu tehtäväksi ohjelman toteuttaminen, hallintoneuvostojen sääntöjen mukaisesti.

(69)

Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, jäljempänä ’perusoikeuskirja’, tunnustettuja periaatteita, erityisesti niitä, jotka koskevat henkilötietojen suojaa, sananvapautta ja tiedonvälityksen vapautta, elinkeinovapautta, syrjinnän kieltoa, oikeutta saada terveydenhoitoa, kuluttajansuojaa sekä oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja puolueettomaan tuomioistuimeen. Jäsenvaltioiden olisi sovellettava tätä asetusta näitä oikeuksia ja periaatteita kunnioittaen.

(70)

Tähän asetukseen sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston SEUT 322 artiklan nojalla hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä. Kyseisissä varainhoitoasetukseen sisältyvissä säännöissä vahvistetaan varsinkin menettely, joka koskee Unionin talousarvion laatimista ja toteuttamista käyttäen avustuksia, palkintoja, hankintoja ja välillistä hallinnointia, sekä säädetään taloushallinnon toimijoiden vastuiden valvonnasta. SEUT 322 artiklan nojalla hyväksyttäviin sääntöihin sisältyy myös yleinen ehdollisuusjärjestelmä unionin talousarvion suojaamiseksi.

(71)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita eli tukea ja nopeuttaa Euroopan talouden, teollisuuden ja yhteiskunnan digitalisaatiota ja saattaa sen hyödyt kansalaisten, julkishallintojen ja yritysten ulottuville kaikkialla unionissa sekä parantaa Euroopan kilpailukykyä globaalissa digitaalitaloudessa ja samalla edistää digitaalisen kuilun kaventamista koko unionissa ja vahvistaa unionin strategista riippumattomuutta, vaan ne voidaan kyseisten tavoitteiden laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(72)

Jotta varmistetaan jatkuvuus tuen tarjonnassa asiaankuuluvalla politiikan alalla ja jotta toteutus voidaan käynnistää vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen alusta, tämän asetuksen olisi tultava voimaan kiireellisesti ja sitä olisi sovellettava taannehtivasti 1 päivästä tammikuuta 2021.

(73)

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2015/2240 (23) olisi sen vuoksi kumottava,