(1)

Komissio antoi vuonna 2013 täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 185/2013 (2) vähennyksistä Espanjalle vuodeksi 2013 ja sitä seuraaviksi vuosiksi myönnettyihin makrillin kalastuskiintiöihin ICES-alueella 8c, ICES-suuralueilla 9 ja 10 sekä unionin vesillä CECAF-alueella 34.1.1 sekä sardellin kalastuskiintiöihin ICES-suuralueella 8 vuoden 2009 makrillikiintiön liikakalastuksen vuoksi.

(2)

Täytäntöönpanoasetusta (EU) N:o 185/2013 muutettiin komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2020/1244 (3) Espanjalle vuosiksi 2020 ja 2023 myönnettyihin kalastuskiintiöihin tehtävien vähennysten osalta. Espanja oli pyytänyt, että vuonna 2019 kalastamatta jäänyttä 3 341 tonnin määrää käytettäisiin vähennyksiin vuonna 2019 ja pienentämään täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 185/2013 vuodeksi 2020 ja vuodeksi 2023 säädettyjä vähennyksiä. Asetuksen (EU) 2020/1244 liitteessä vahvistettuun kyseiseen vuoden 2019 makrillikiintiöön sovellettavaan vähennykseen olisi pitänyt lisätä kyseinen kalastamatta jäänyt 3 341 tonnin määrä. Koska tämä lisäys jäi tahattomasti tekemättä, vuoden 2019 vähennysten määrät olisi oikaistava. Espanja jätti kalastamatta 114 tonnia asianomaisesta makrillikiintiöstä vuonna 2020, eli sen kyseiseen kantaan kohdistama pyyntipaine oli vähäisempi kuin kyseiselle vuodelle jaettujen kalastusmahdollisuuksien enimmäismäärä. Espanja on pyytänyt, että kyseisiä kalastamattomia määriä käytettäisiin vähennyksiin vuonna 2020 ja pienentämään täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 185/2013 vuodeksi 2023 säädettyjä vähennyksiä. Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 185/2013 vahvistettuja vuosien 2020 ja 2023 vähennysten määriä olisi mukautettava.

(3)

Vuoden 2023 makrillikiintiöistä vähennettäviin määriin tehtävistä muutoksista huolimatta voidaan edelleen varmistaa, etteivät kyseisten lajien kalastusmahdollisuudet ylity, mikä on yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden mukaista.

(4)

Sen vuoksi täytäntöönpanoasetusta (EU) N:o 185/2013 olisi oikaistava ja muutettava.

(5)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat kalastus- ja vesiviljelyalan komitean lausunnon mukaiset,

(1)

Komission asetuksessa (EU) N:o 142/2011 (2) vahvistetaan ihmisten ja eläinten terveyttä koskevat säännöt johdettujen tuotteiden markkinoille saattamista ja vientiä varten.

(2)

Hyönteistuotantoalan nopea kehitys on johtanut siihen, että hyönteisten ulosteiden määrä on huomattava, ja koska yhdenmukaistettuja unionin sääntöjä ei ole, ne hävitetään eri tavoin kussakin jäsenvaltiossa. Jotta varmistetaan hyönteisten ulosteiden hyödyntäminen lannoitteina, on tarpeen vahvistaa unionin säännöt.

(3)

Asetusta (EU) N:o 142/2011 sovellettaessa ”frassi” olisi määriteltävä hyönteisten ulosteiden ja kuolleiden hyönteisten osien ja ruokkimiseen käytetyn alustan seokseksi. Hyönteisten toukat, joita yleisesti käytetään käsitellyn eläinvalkuaisen tuotantoon tai ihmisravinnoksi, elävät frassissa. Asetuksen (EU) N:o 142/2011 liitteeseen I olisi lisättävä ”frassin” määritelmä, jotta frassin käsittelyä ja markkinoille saattamista koskevat vaatimukset vastaisivat käsiteltyä lantaa koskevia vaatimuksia. Tämän vuoksi asetuksen (EU) N:o 142/2011 liitettä I olisi muutettava.

(4)

Muiden tuotantoeläinten kuin märehtijöiden yksittäisten ruhojen kerääminen hyvissä ajoin ei ole aina taloudellisesti kannattavaa etenkin, kun on kyse pientiloilta kerätyistä ruhoista. Sen vuoksi asetuksen (EU) N:o 142/2011 liitteessä IX olevassa V luvussa säädetään eristysmenetelmistä, joilla varmistetaan tiettyjen kuolleiden muiden tuotantoeläinten kuin märehtijöiden turvallinen varastointi keruuseen asti. Eristysmenetelmää ”Hydrolyysi ja sen jälkeen tapahtuva hävittäminen” käytetään tällä hetkellä ainoastaan sikaeläinten ruhoihin. On aiheellista laajentaa tämä eristysmenetelmä kattamaan myös siipikarjan ja tarhattujen jäniseläinten ruhot. Sen vuoksi asetuksen (EU) N:o 142/2011 liitteessä IX olevan V luvun 2 jakson B kohdan 2 kohtaa olisi muutettava.

(5)

Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’erosopimus’, ja erityisesti Irlantia/Pohjois-Irlantia koskevan pöytäkirjan 5 artiklan 4 kohdan, luettuna yhdessä kyseisen pöytäkirjan liitteen 2 kanssa, mukaisesti asetusta (EY) N:o 1069/2009 ja siihen perustuvia komission säädöksiä sovelletaan edelleen Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa Pohjois-Irlannin osalta erosopimuksessa määrätyn siirtymäkauden päättymisen jälkeen.

(6)

Koska erosopimuksessa määrätty siirtymäkausi päättyi 31 päivänä joulukuuta 2020, asetuksen (EU) N:o 142/2011 liitteessä IX olevan V luvun 2 jakson B kohdan 1 kohtaa olisi muutettava, jotta voidaan korvata viittaus Yhdistyneeseen kuningaskuntaan niiden jäsenvaltioiden luettelossa, joilla on lupa käyttää kyseistä eristysmenetelmää, viittauksella Yhdistyneeseen kuningaskuntaan Pohjois-Irlannin osalta. Lisäksi asetuksen (EU) N:o 142/2011 liitteessä IX olevan V luvun 2 jakson A kohdassa ja kyseisen asetuksen liitteessä XIV olevan II luvun 11 jakson taulukossa 3 olevat viittaukset Yhdistyneeseen kuningaskuntaan olisi poistettava.

(7)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ’EFSA’, julkaisi 8 päivänä lokakuuta 2015 tieteellisen lausunnon (3) siitä, millainen riski hyönteisten tuotantoon ja käyttöön elintarvikkeissa ja rehussa liittyy. EFSA arvioi useita hyönteislajeja ja katsoi, että silkkiäistoukkia saatettaisiin käyttää käsitellyn eläinvalkuaisen tuotannon lähteenä. Silkinviljelyllä on pitkät perinteet tietyillä unionin alueilla. Koska kotieläiminä pidettävät silkkiäistoukat syövät ainoastaan mulperin lehtiä (Morus alba ja Morus nigra), ei ole olemassa riskiä, että niiden ravinto kontaminoituisi eläinperäisellä rehulla, jota ei ole sallittu hyönteisten ruokinnassa. Niiden käsittely tuotantoeläinten rehun valmistukseen tarkoitetuksi käsitellyksi eläinvalkuaiseksi olisi tämän vuoksi sallittava sen jälkeen, kun silkki on korjattu. On aiheellista lisätä silkkiäistoukat (Bombyx mori) niiden sallittujen hyönteislajien luetteloon, jotka on tarkoitettu tuotantoeläinten rehun valmistukseen tarkoitetun käsitellyn eläinvalkuaisen tuotantoon. Sen vuoksi asetuksen (EU) N:o 142/2011 liitettä X olisi muutettava.

(8)

Asetuksen (EU) N:o 142/2011 liitteessä XI vahvistetaan lannan markkinoille saattamista koskevat vaatimukset. Kun kyseisen asetuksen liitteeseen I on lisätty ”frassin” määritelmä, käsitellyn frassin markkinoille saattamista koskevien vaatimusten olisi taattava käsitellyn frassin turvallinen kauppa. Sen vuoksi kyseisessä liitteessä vahvistettujen vaatimusten olisi katettava myös frassi. Sen vuoksi asetuksen (EU) N:o 142/2011 liitettä XI olisi muutettava.

(9)

Jäsenvaltioiden, jotka tällä hetkellä soveltavat frassin käsittelyyn kansallisia toimenpiteitä, olisi yhdenmukaistettava kansalliset toimenpiteensä asetuksen (EU) N:o 142/2011, sellaisena kuin se on muutettuna tällä asetuksella, liitteessä XI vahvistetun menetelmän kanssa. Tässä asetuksessa olisi säädettävä 12 kuukauden siirtymäkaudesta.

(10)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

(1)

Komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 (2) 15 artiklan 1 mukaan komissio voi kolmannen maan pyynnöstä hyväksyä kyseisen kolmannen maan ennen unioniin tuontia tekemät kaupan pitämisen vaatimusten mukaisuutta koskevat tarkastukset.

(2)

Koska Yhdistynyt kuningaskunta on eronnut unionista 1 päivänä helmikuuta 2020 ja Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä tehdyssä sopimuksessa, jäljempänä ’erosopimus’, määrätty siirtymäkausi päättyi 31 päivänä joulukuuta 2020, Yhdistynyt kuningaskunta on pyytänyt komissiota hyväksymään kaupan pitämisen erityisvaatimusten mukaisuutta koskevat tarkastukset, jotka Yhdistynyt kuningaskunta tekee ennen tuontia unioniin. Yhdistynyt kuningaskunta on sitoutunut noudattamaan hedelmien ja vihannesten kaupan pitämiselle asetettuja vaatimuksia siirtymäkauden päätyttyä ja ilmoittanut täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 15 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetut virallisen viranomaisen ja tarkastusviranomaiset.

(3)

Tämän vuoksi komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2020/2102 (3) hyväksyttiin Yhdistyneen kuningaskunnan tekemät hedelmien ja vihannesten kaupan pitämisen vaatimusten mukaisuutta koskevat tarkastukset, yksilöitiin viranomainen, jonka vastuulla kyseiset tarkastukset tehdään, sekä tarkastuslaitokset, jotka vastaavat kyseisistä tarkastuksista Isossa-Britanniassa, ja lisättiin Yhdistynyt kuningaskunta ja sitä koskeva alaviite täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 liitteessä IV olevaan luetteloon.

(4)

Vaikka erosopimuksen 6 artiklan 3 kohdan ja 7 artiklan 1 kohdan sekä kyseisen sopimuksen Irlantia/Pohjois-Irlantia koskevan pöytäkirjan 5 artiklan 4 kohdan ja 13 artiklan 1 kohdan, luettuna yhdessä mainitun pöytäkirjan liitteen 2 kanssa, mukaisesti täytäntöönpanoasetusta (EU) N:o 543/2011 sovelletaan Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa Pohjois-Irlannin osalta, mainitun pöytäkirjan 7 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa määrätään, että kun on kyse toisen jäsenvaltion viranomaisten tai toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneen elimen antamien tai toteuttamien teknisten määräysten, arviointien, rekisteröintien, todistusten, hyväksyntöjen ja lupien tunnustamisesta, mainitun pöytäkirjan nojalla sovellettavaksi tulevissa unionin oikeuden säännöksissä olevia viittauksia jäsenvaltioihin ei pidetä viittauksina Yhdistyneeseen kuningaskuntaan Pohjois-Irlannin osalta, kun nämä tekniset määräykset, arvioinnit, rekisteröinnit, todistukset, hyväksynnät ja luvat ovat Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten tai Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sijoittautuneiden elinten antamia tai toteuttamia. Sen vuoksi olisi katsottava, että tarkastuslaitoksen Pohjois-Irlannin osalta tekemät kaupan pitämisen vaatimustenmukaisuutta koskevat tarkastukset ovat kolmannen maan tekemiä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mainitun pöytäkirjan 7 artiklan 3 kohdan neljännen alakohdan soveltamista.

(5)

Tämän vuoksi komission olisi myös yksilöitävä tarkastuslaitos, joka vastaa kyseisistä tarkastuksista Pohjois-Irlannin osalta ja jonka Yhdistynyt kuningaskunta on ilmoittanut 9 päivänä huhtikuuta 2020, ja selkeytettävä täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 liitteessä IV olevaa Yhdistynyttä kuningaskuntaa koskevaa kohtaa.

(6)

Sen vuoksi täytäntöönpanoasetusta (EU) N:o 543/2011 olisi muutettava.

(7)

Selkeyden ja oikeusvarmuuden vuoksi täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/2102 olisi kumottava.

(8)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn komitean lausunnon mukaiset,

(1)

Direktiivissä 66/402/ETY vahvistetaan viljakasvien siementen tuotantoa ja kaupan pitämistä unionissa koskevat säännöt. Hybridivehnän siementen osalta ainoat kyseisessä direktiivissä säädetyt hybridisiementen tuotantomenetelmät ovat suora risteytys ja kemiallinen hybridisaatio.

(2)

Viime vuosina sytoplasminen hedesteriliteetti, jäljempänä ’CMS’, on kuitenkin hyväksytty maailmanlaajuisesti jalostustekniikaksi viljakasvien siemenlajikkeiden hybridien tuotannossa. Ohran osalta on jo voimassa CMS-tuotantotekniikkaa koskevia sääntöjä, sillä hybridisiementen tuotanto CMS-tekniikalla otettiin käyttöön useita vuosia sitten.

(3)

Ohra ja vehnä ovat luonteeltaan itsepölyttäviä, ja niitä tuotetaan seosviljelyssä. Kun otetaan huomioon ohran ja vehnän hybridien siementen tuotannon tekniset yhtäläisyydet ja hybridisiementen käyttäjien tarpeet, on aiheellista vahvistaa hybridivehnän siemenille ohrahybridien siemeniin sovellettavia edellytyksiä vastaavat edellytykset. Kokemukset osoittavat, että hybridivehnän, kuten Triticum aestivum subsp. aestivum, Triticum turgidum subsp. durum ja Triticum aestivum subsp. spelta, pellolla käytetty erityinen seosviljelyjärjestelmä sekä kukinnan aikaisiin sääoloihin liittyvät riskit edellyttävät lajikepuhtausvaatimuksen alentamista CMS-tekniikan käytön yhteydessä 85 prosenttiin, jotta siementuotanto olisi vakaata epäsuotuisammissakin sääoloissa. Siksi CMS-tekniikalla tuotetuille hybridivehnän siemenille on asianmukaista sallia alhaisempi lajikepuhtaus kuin muille siemenhybrideille.

(4)

Muista CMS-tekniikalla tuotetuista siemenistä saadut kokemukset osoittavat, että uuden tuotantojärjestelmän alussa on tärkeää testata voimassa olevia teknisiä vaatimuksia. Sen vuoksi lajikkeita koskevia vaatimuksia olisi sovellettava väliaikaisesti 31 päivään elokuuta 2029, jotta jalostajat voivat mukauttaa hybridivehnän tuotantoa seosjärjestelmässä. Tällainen lähestymistapa on tarpeen, jotta voidaan minimoida tuotantojärjestelmään mahdollisesti liittyvät riskit ja tarjota viljelijöille uudentyyppisiä vehnälajikkeita. Kyseisen määräajan pitäisi olla riittävä, jotta jalostajat ja varmentavat viranomaiset voivat saada tarvittavat tiedot vehnähybridisiementen tuotantoa koskevien teknisten vaatimusten soveltamiseksi ja tarkistaa kyseisiä vaatimuksia.

(5)

Jotta komissio ja jäsenvaltiot saisivat riittävästi tietoa CMS-tekniikan soveltamisesta ja jotta asianomaisia sääntöjä voitaisiin tarkistaa, asiasta vastaavan varmentavan viranomaisen olisi raportoitava vuosittain 28 päivään helmikuuta 2030 saakka komissiolle ja muille jäsenvaltioille edeltävän vuoden tulokset, jotka koskevat tuotettujen hybridisiementen laatua ja riittämättömien laatuparametrien takia hylättyjen siemenerien prosenttiosuutta.

(6)

Sen vuoksi direktiivin 66/402/ETY liitteitä I ja II olisi muutettava.

(7)

Tässä direktiivissä säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,