(1)

Kansalaisten ja yritysten oikeussuojan tehokkaan saatavuuden varmistaminen ja oikeudellisen yhteistyön helpottaminen siviilioikeudellisissa, myös kauppaoikeudellisissa, ja rikosoikeudellisissa asioissa jäsenvaltioiden välillä ovat unionin vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen tärkeimpiä tavoitteita, jotka on vahvistettu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen kolmannen osan V osastossa.

(2)

Oikeussuojaa on joskus vaikea saada erinäisistä syistä, joita ovat esimerkiksi muodolliset ja kalliit oikeudelliset menettelyt, pitkät menettelyviiveet sekä tuomioistuinjärjestelmän käyttöön liittyvät korkeat kustannukset.

(3)

Näin ollen on tärkeää kehittää asianmukaisia kanavia sen varmistamiseksi, että oikeusjärjestelmät voivat tehdä tehokasta yhteistyötä digitaalisesti. Sen vuoksi on olennaisen tärkeää ottaa unionin tasolla käyttöön tietotekninen järjestelmä, joka mahdollistaa tapauskohtaisten tietojen nopean, suoran, yhteentoimivan, kestävän, luotettavan ja suojatun rajatylittävän sähköisen vaihdon, kunnioittaen kuitenkin aina oikeutta henkilötietojen suojaan. Tällaisen järjestelmän olisi parannettava oikeussuojan saatavuutta ja lisättävä avoimuutta, kun se antaa kansalaisille ja yrityksille mahdollisuuden vaihtaa asiakirjoja ja todisteita digitaalisessa muodossa oikeusviranomaisten tai muiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa silloin, kun siitä säädetään kansallisessa lainsäädännössä tai unionin oikeudessa. Kyseisen järjestelmän olisi lisättävä kansalaisten luottamusta unioniin ja jäsenvaltioiden oikeusviranomaisten ja muiden toimivaltaisten viranomaisten keskinäistä luottamusta.

(4)

Menettelyjen digitalisointia siviili- ja rikosoikeudellisissa asioissa olisi edistettävä, jotta voitaisiin vahvistaa oikeusvaltioperiaatetta ja perusoikeuksia koskevia takeita unionissa, erityisesti parantamalla oikeussuojan saatavuutta.

(5)

Tämä asetus koskee rajatylittävää sähköistä tietojenvaihtoa siviili- ja rikosoikeudellisissa asioissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön alalla. Siviili- ja rikosasioissa tehtävä oikeudellinen yhteistyö ja oikeusviranomaisten tai muiden toimivaltaisten viranomaisten vastaava toimivalta olisi ymmärrettävä unionin säädösten ja Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti.

(6)

Tapauskohtaisten tietojen rajatylittävää sähköistä vaihtoa varten on aiemmin kehitetty välineitä, jotka eivät ole korvanneet jäsenvaltioissa olemassa olevia taustajärjestelmiä tai edellyttäneet kalliiden muutosten tekemistä niihin. Tärkein tähän mennessä kehitetty tällainen väline on ”e-Justice Communication via Online Data Exchange” eli e-CODEX-järjestelmä.

(7)

e-CODEX-järjestelmä on erityisesti suunniteltu helpottamaan rajatylittävää sähköistä tietojenvaihtoa siviili- ja rikosoikeudellisissa asioissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön alalla. Siviili- ja rikosoikeudellisten menettelyjen digitalisaation lisääntyessä e-CODEX-järjestelmän tavoitteena on tehostaa toimivaltaisten viranomaisten välistä rajatylittävää viestintää ja parantaa kansalaisten ja yritysten oikeussuojan saatavuutta. e-CODEX-järjestelmää hallinnoi jäsenvaltioiden ja unionin ohjelmista rahoitusta saavien organisaatioiden yhteenliittymä, jäljempänä ’e-CODEX-järjestelmää hallinnoiva yksikkö’, siihen saakka kunnes e-CODEX-järjestelmä siirretään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2018/1726 (3) perustetun, vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan Euroopan unionin viraston (eu-LISA) haltuun.

(8)

e-CODEX-järjestelmä tarjoaa oikeusalalle yhteentoimivan ratkaisun toimivaltaisten kansallisten viranomaisten, kuten oikeuslaitoksen, tai muiden organisaatioiden tietojärjestelmien yhdistämiseksi. e-CODEX-järjestelmää olisi näin ollen pidettävä parhaana ratkaisuna kansallisten tietojärjestelmien väliselle yhteentoimivalle, suojatulle ja hajautetulle viestintäverkolle siviili- ja rikosoikeudellisissa asioissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön alalla.

(9)

Tätä asetusta sovellettaessa sähköinen tietojenvaihto kattaa kaiken e-CODEX-järjestelmän kautta sähköisessä muodossa siirrettävän sisällön, kuten tekstin tai ääni-, kuva- tai audiovisuaaliset tallenteet, jotka ovat joko jäsennellyssä tai jäsentämättömässä data-, tiedosto- tai metadatamuodossa.

(10)

Tässä asetuksessa ei säädetä e-CODEX-järjestelmän pakollisesta käytöstä. Mikään tässä asetuksessa säädetty ei myöskään saisi estää jäsenvaltioita kehittämästä ja ylläpitämästä pilottikäyttötapauksia.

(11)

e-CODEX-järjestelmä koostuu kahdesta ohjelmiston osasta: yhdyskäytävä muiden yhdyskäytävien kanssa tapahtuvaa viestien vaihtoa varten ja liitin, jossa on useita kansallisten tietoteknisten järjestelmien välisten viestien vaihtoon liittyviä toimintoja. Yhdyskäytävä perustuu tällä hetkellä komission ylläpitämään Verkkojen Eurooppa -välineen rakenneosaan, josta käytetään nimitystä ”eDelivery”, kun taas liittimen hallinnoinnista vastaa e-CODEX-järjestelmää hallinnoiva yksikkö. Liittimen toimintoja ovat esimerkiksi sähköisten allekirjoitusten todentaminen tietoturvakirjaston avulla ja vastaanottotodistukset. Lisäksi e-CODEX-järjestelmää hallinnoiva yksikkö on kehittänyt digitaalisia lomakkeita varten tietomalleja käytettäväksi sellaisissa tietyissä siviili- ja rikosoikeudellisissa menettelyissä, joissa yksikkö kokeili e-CODEX-järjestelmää.

(12)

Koska e-CODEX-järjestelmällä on suuri merkitys rajatylittävässä tietojenvaihdossa unionissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön alalla, e-CODEX-järjestelmä olisi perustettava sellaisen kestävän unionin oikeudellisen kehyksen avulla, jossa säädetään järjestelmän toimintaa ja kehittämistä koskevista säännöistä. Tällaisessa oikeudellisessa kehyksessä olisi varmistettava Euroopan unionin perusoikeuskirjassa määrättyjen perusoikeuksien suoja, erityisesti niiden, jotka on vahvistettu sen VI osastossa sekä etenkin oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja puolueettomaan tuomioistuimeen koskevassa 47 artiklassa. Se ei saisi millään tavoin heikentää kyseisten perusoikeuksien suojaamisen kannalta olennaisten prosessuaalisten oikeuksien suojaa. Oikeudellisessa kehyksessä olisi myös selkeästi määritettävä ja rajattava e-CODEX-järjestelmän komponentit sen teknisen kestävyyden ja turvallisuuden takaamiseksi. e-CODEX-järjestelmässä olisi vahvistettava e-CODEX-yhteyspisteen tietotekniset komponentit; e-CODEX-yhteyspisteen olisi koostuttava yhdyskäytävästä, joka mahdollistaa suojatun viestinnän muiden tunnistettujen yhdyskäytävien kanssa, ja liittimestä, joka tukee viestien vaihtoa. e-CODEX-järjestelmän olisi sisällettävä myös digitaalisia prosessistandardeja, jotka tukevat e-CODEX-yhteyspisteiden käyttöä sellaisissa oikeudellisissa menettelyissä, joista on säädetty siviili- ja rikosoikeudellisissa asioissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön alalla annetuissa unionin säädöksissä, ja mahdollistavat tietojenvaihdon e-CODEX-yhteyspisteiden välillä.

(13)

Kun otetaan huomioon, että semanttisen yhteentoimivuuden olisi yhtenä yhteentoimivuuden osatekijänä edistettävä tämän asetuksen tavoitteen saavuttamista eli kahden tai useamman osapuolen välisen vakiomuotoisen ja merkityksellisen vuorovaikutuksen käynnistämistä, olisi kiinnitettävä erityistä huomiota EU:n sähköisen oikeuden perussanastoon (”EU e-Justice Core Vocabulary”), joka on sellaisten uudelleenkäytettävien semanttisten termien ja määritelmien lähde, joita käytetään tietojen johdonmukaisuuden ja laadun varmistamiseen ajan mittaan ja eri käyttötapauksissa.

(14)

Koska e-CODEX-järjestelmän ja sen hallinnoinnin kestävyys on varmistettava pitkällä aikavälillä siten, että samalla kunnioitetaan oikeuslaitoksen riippumattomuuden periaatetta, olisi nimettävä asianmukainen yksikkö e-CODEX-järjestelmän hallinnointia varten. Kyseisen yksikön toteuttamassa e-CODEX-järjestelmän hallinnoinnissa olisi varmistettava oikeuslaitoksen riippumattomuus.

(15)

e-CODEX-järjestelmän hallinnointiin asianmukaisin yksikkö on virasto, sillä sen hallintorakenne mahdollistaisi jäsenvaltioiden osallistumisen e-CODEX-järjestelmän hallinnointiin siten, että jäsenvaltiot ovat mukana viraston hallintoneuvostossa, ohjelman hallintoneuvostossa ja neuvoa-antavassa ryhmässä. eu-LISAlla on asiaankuuluvaa kokemusta laaja-alaisten tietojärjestelmien hallinnoinnista. eu-LISAlle olisi sen vuoksi annettava tehtäväksi e-CODEX-järjestelmän hallinnointi. Lisäksi on tarpeen muuttaa eu-LISAn nykyistä hallintorakennetta mukauttamalla sen hallintoneuvoston tehtäviä ja perustamalla e-CODEX-järjestelmän neuvoa-antava ryhmä. Sen vuoksi asetus (EU) 2018/1726 olisi muutettava tämän mukaisesti. Lisäksi olisi perustettava erityinen e-CODEX-järjestelmän ohjelman hallintoneuvosto, ottaen huomioon sukupuolten tasapuolisen edustuksen. e-CODEX-järjestelmän ohjelman hallintoneuvoston olisi annettava eu-LISAn hallintoneuvostolle neuvoja toimien priorisoinnista, myös digitaalisten prosessistandardien, uusien ominaisuuksien ja uusien ohjelmistoversioiden kehittämisestä.

(16)

Asetuksen (EU) 2018/1726 19 artiklan mukaan eu-LISAn hallintoneuvoston tehtävänä on huolehtia muun muassa siitä, että kaikissa eu-LISAn päätöksissä ja toimissa, jotka vaikuttavat vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisiin tietojärjestelmiin, kunnioitetaan oikeuslaitoksen riippumattomuuden periaatetta. eu-LISAn hallintorakenne ja rahoitusjärjestelmä ovat kyseisen periaatteen noudattamisen lisätakeena. Lisäksi on tärkeää ottaa oikeusalan ammattilaiset, muut asiantuntijat ja asiaankuuluvat sidosryhmät mukaan e-CODEX-järjestelmän hallinnointiin e-CODEX-järjestelmän neuvoa-antavan ryhmän ja e-CODEX-järjestelmän ohjelman hallintoneuvoston kautta. Oikeusalan ammattilaisten, muiden asiantuntijoiden ja asiaankuuluvien sidosryhmien osallistumista koskevissa yksityiskohtaisissa järjestelyissä ja ehdoissa olisi annettava heille tosiasiallinen mahdollisuus osallistua ja tulla kuulluksi erityisesti varmistamalla, että heiltä saatu palaute otetaan asianmukaisesti huomioon.

(17)

Kun otetaan huomioon eu-LISAn ensisijaiset tehtävät eli rajanylitystietojärjestelmän (EES), Euroopan matkustustieto- ja -lupajärjestelmän (ETIAS), niiden jäsenvaltioiden tunnistamista koskevan keskitetyn järjestelmän, joilla on kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden tuomioita koskevia tietoja (ECRIS-TCN), tarkistetun Schengenin tietojärjestelmän (SIS), viisumitietojärjestelmän (VIS) ja Eurodacin kehittäminen ja hallinnointi sekä sen strateginen tehtävä luoda puitteet EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuudelle, eu-LISAn olisi otettava vastuu e-CODEX-järjestelmästä 1 päivän heinäkuuta 2023 ja 31 päivän joulukuuta 2023 välisenä aikana.

(18)

e-CODEX-yhteyshenkilöillä olisi oltava oikeus pyytää ja vastaanottaa tämän asetuksen mukaista teknistä tukea ja heidän olisi tuettava e-CODEX-järjestelmän toimintaa jäsenvaltioiden keskuudessa. eu-LISAn suorittamia toimia koskevissa palvelutasovaatimuksissa olisi käsiteltävä e-CODEX-yhteyshenkilöiden lukumäärää jäsenvaltioissa ja komissiossa suhteessa jäsenvaltioiden tai komission valtuuttamien e-CODEX-yhteyspisteiden määrään ja niiden soveltamien digitaalisten prosessistandardien määrään.

(19)

e-CODEX-järjestelmää voidaan käyttää rajatylittävissä siviili- ja rikosoikeudellisissa asioissa. e-CODEX-järjestelmää ja e-CODEX-järjestelmän komponentteja olisi voitava käyttää muihin, oikeudellisen yhteistyön soveltamisalan ulkopuolisiin tarkoituksiin kansallisen lainsäädännön tai unionin oikeuden nojalla, niin kauan kuin tällainen käyttö ei vaaranna e-CODEX-järjestelmän käyttöä. Tätä asetusta sovelletaan ainoastaan liitettyjen järjestelmien väliseen rajatylittävään tietojenvaihtoon valtuutettujen e-CODEX-yhteyspisteiden kautta vastaavien digitaalisten prosessistandardien mukaisesti.

(20)

eu-LISAn olisi oltava vastuussa e-CODEX-järjestelmän komponenteista, lukuun ottamatta yhdyskäytävän hallinnointia, koska komission eDelivery vastaa tällä hetkellä yhdyskäytävästä monialaisesti. eu-LISAn olisi otettava täysi vastuu liittimen hallinnoinnista ja digitaalisista prosessistandardeista e-CODEX -järjestelmää hallinnoivalta yksiköltä. Koska yhdyskäytävä ja liitin ovat e-CODEX-järjestelmän olennaisia komponentteja, eu-LISAn olisi varmistettava liittimen yhteensopivuus yhdyskäytävän viimeisimmän version kanssa. Tätä varten komission olisi otettava eu-LISA mukaan valmistelutyöhön, jota tehdään ennen e-CODEX-järjestelmää koskevan vastuun siirtymistä eu-LISAlle, sekä osaksi eDeliveryn asiaankuuluvaa hallinnointielintä tämän asetuksen voimaantulosta alkaen.

(21)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (4) mukaisesti. Tässä yhteydessä hyväksytyissä täytäntöönpanosäädöksissä olisi vahvistettava e-CODEX-järjestelmän komponenttien perustana olevat tekniset vähimmäiseritelmät ja -standardit, mukaan lukien turvallisuus sekä eheyden ja aitouden tarkistamismenetelmät; palvelutasoa koskevat vaatimukset eu-LISAn toteuttamille toimille sekä muut tarvittavat tekniset eritelmät kyseisiä toimia varten, mukaan lukien e-CODEX-yhteyshenkilöiden lukumäärä valtuutetuissa e-CODEX-yhteyspisteissä suhteessa valtuutettujen e-CODEX-yhteyspisteiden määrään ja niiden soveltamien digitaalisten prosessistandardien määrään; ja e-CODEX-järjestelmän luovutusta ja haltuunottoa koskevat erityisjärjestelyt. Täytäntöönpanosäädöksillä olisi myös voitava vahvistaa digitaaliset prosessistandardit, joilla tuetaan e-CODEX-järjestelmän käyttöä siviili- ja rikosoikeudellisissa asioissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön alalla toteutettavissa menettelyissä.

(22)

Liittimellä olisi voitava teknisesti tukea kaikentyyppisiä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 910/2014 (5) tarkoitettuja sähköisiä leimoja ja sähköisiä allekirjoituksia. Komission vahvistamien teknisten vähimmäiseritelmien ja -standardien olisi sisällettävä liitintä koskevat turvallisuudenhallintastandardit. Liittimen toimintaa koskevissa turvallisuusvaatimuksissa olisi otettava huomioon tietoturvaa koskevat standardit ja voimassa oleva unionin lainsäädäntö, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukset (EU) N:o 910/2014, (EU) 2016/679 (6) ja (EU) 2018/1725 (7) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/680 (8).

(23)

Olisi vahvistettava eu-LISAn erityiset vastuut, jotka liittyvät e-CODEX-järjestelmän hallinnointiin.

(24)

eu-LISAn tehtäviin olisi kuuluttava uusien ominaisuuksien lisääminen e-CODEX-järjestelmään, jos se on tarpeen. Yksi tällaisista uusista ominaisuuksista olisi oltava sellainen liittimen ominaisuus, jonka avulla voidaan hakea kunkin valtuutetun e-CODEX-yhteyspisteen kautta lähetettyjen ja vastaanotettujen teknisten viestien määrää koskevia asiaankuuluvia tilastotietoja.

(25)

Jäsenvaltioiden olisi voitava kansallisella tasolla valtuuttaa viranomaiset tai oikeushenkilöt, kuten yksityiset yritykset ja oikeusalan toimijoita edustavat järjestöt, ylläpitämään e-CODEX-yhteyspisteitä. Jäsenvaltioiden olisi ylläpidettävä luetteloa tällaisista valtuutetuista e-CODEX-yhteyspisteistä ja annettava ne eu-LISAlle tiedoksi niiden välisen vuorovaikutuksen mahdollistamiseksi asiaankuuluvien menettelyjen yhteydessä. Valtuutettuja e-CODEX-yhteyspisteitä kansallisella tasolla ylläpitävien yksiköiden on noudatettava asetuksessa (EU) 2016/679 vahvistettuja tietosuojavaatimuksia ja -periaatteita. Komission olisi voitava unionin tasolla valtuuttaa unionin toimielimet, elimet tai laitokset ylläpitämään e-CODEX-yhteyspisteitä. Komission olisi ylläpidettävä luetteloa tällaisista valtuutetuista e-CODEX-yhteyspisteistä ja annettava ne eu-LISAlle tiedoksi niiden välisen vuorovaikutuksen mahdollistamiseksi asiaankuuluvien menettelyjen yhteydessä. Valtuutettuja e-CODEX-yhteyspisteitä unionin tasolla ylläpitävien yksiköiden on noudatettava asetuksessa (EU) 2018/1725 vahvistettuja tietosuojavaatimuksia ja -periaatteita. Vaikka eu-LISAn olisi varmistettava e-CODEX-järjestelmän hallinnointi, e-CODEX-järjestelmän hajautettu luonne huomioon ottaen valtuutettujen e-CODEX-yhteyspisteiden perustamista ja toimintaa koskevan vastuun olisi oltava yksinomaan kyseisiä valtuutettuja e-CODEX-yhteyspisteitä ylläpitävillä yksiköillä. Valtuutettua e-CODEX-yhteyspistettä ylläpitävän yksikön olisi vastattava kyseisen valtuutetun e-CODEX-yhteyspisteen toiminnasta mahdollisesti aiheutuvista vahingoista sovellettavan lainsäädännön mukaisesti. Jäsenvaltioiden ja komission olisi todennettava, että valtuutettuja e-CODEX-yhteyspisteitä ylläpitävillä yksiköillä on tarvittavat tekniset laitteet ja henkilöresurssit, jotta voidaan taata, että e-CODEX-järjestelmä toimii asianmukaisesti ja luotettavasti. Jos kyseisillä yksiköillä ei ole tarvittavia teknisiä laitteita ja henkilöresursseja, niiden valtuutettujen e-CODEX-yhteyspisteiden valtuutus olisi peruutettava.

(26)

Jäsenvaltioiden olisi valvottava vastuullaan olevia valtuutettuja e-CODEX-yhteyspisteitä erityisesti silloin, kun niitä ylläpitävät yksiköt, jotka eivät ole viranomaisia. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että käytössä on riittävät tietoturvatoimenpiteet.

(27)

Jäsenvaltioiden olisi tiedotettava suurelle yleisölle e-CODEX-järjestelmästä laajamittaisten viestintäkanavien, kuten verkkosivustojen ja sosiaalisen median alustojen, kautta.

(28)

Kukin jäsenvaltio voi päättää, mitä digitaalisia prosessistandardeja kullakin sen valtuuttamalla e-CODEX-yhteyspisteellä on oikeus soveltaa, mutta jokaisen jäsenvaltion olisi kuitenkin varmistettava, että niiden alueella sovelletaan kaikkia tämän asetuksen nojalla täytäntöönpanosäädöksillä hyväksyttyjä digitaalisia prosessistandardeja.

(29)

Olisi otettava käyttöön mekanismi, jolla seurataan sellaisten välineiden vaikutusta, jotka mahdollistavat rajatylittävän sähköisen tietojenvaihdon siviili- ja rikosoikeudellisissa asioissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön alalla unionissa. Valtuutettuja e-CODEX-yhteyspisteitä ylläpitävien yksiköiden olisi sen vuoksi voitava järjestelmällisesti kerätä ja ylläpitää kattavia tietoja e-CODEX-järjestelmän käytöstä. Tämän pitäisi paitsi helpottaa jäsenvaltioiden työtä asiaankuuluvien tietojen keräämisessä ja varmistaa keskinäinen vastuuvelvollisuus ja avoimuus mutta myös helpottaa merkittävästi siviili- ja rikosoikeudellisissa asioissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön alalla annettujen unionin säädösten jälkivalvontaa komissiossa. Kerättyjen tietojen olisi oltava ainoastaan yhdistelmätietoja, eivätkä ne saisi olla henkilötietoja.

(30)

Jos eu-LISA antaa e-CODEX-järjestelmään liittyvää teknistä tukea e-CODEX-yhteyshenkilöille, sen olisi toimittava keskitettynä yhteyspisteenä, myös yhdyskäytävään liittyvissä tarkoituksissa.

(31)

Tehtäviään hoitaessaan eu-LISAn olisi pidettävä yllä korkeaa turvallisuustasoa. Toteuttaessaan ohjelmistojen teknistä kehittämistä tai kehittäessään versiopäivityksiä eu-LISAn olisi sovellettava sisäänrakennetun turvallisuuden sekä sisäänrakennetun ja oletusarvoisen tietosuojan periaatteita asetuksen (EU) 2018/1725 mukaisesti. Valtuutettua e-CODEX-yhteyspistettä ylläpitävän yksikön olisi oltava vastuussa valtuutetun e-CODEX-yhteyspisteensä kautta siirrettyjen tietojen turvallisuudesta ja suojasta.

(32)

Euroopan unionin edun vuoksi vaihdettujen turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamisesta tehdyn neuvostossa kokoontuneiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välisen sopimuksen (9) 2 artiklassa määriteltyjä turvallisuusluokiteltuja tietoja ei pitäisi siirtää e-CODEX-järjestelmän kautta, elleivät kyseisessä sopimuksessa, muissa unionin säädöksissä ja kansallisessa lainsäädännössä vahvistetut asiaa koskevat edellytykset täyty.

(33)

Jotta eu-LISA voisi valmistautua asianmukaisesti e-CODEX-järjestelmän haltuunottoa varten, e-CODEX-järjestelmää hallinnoivan yksikön olisi toimitettava 31 päivään joulukuuta 2022 mennessä luovutusta koskeva asiakirja, jossa tarkennetaan e-CODEX-järjestelmän siirron yksityiskohtaiset järjestelyt, mukaan lukien luovutusprosessin ja kyseisen prosessin loppuunsaattamisen onnistumista koskevat kriteerit, komission tämän asetuksen nojalla hyväksymien täytäntöönpanosäädösten mukaisesti. Luovutusta koskevan asiakirjan olisi katettava e-CODEX-järjestelmän komponentit, mukaan lukien yhdyskäytävä, liitin ja digitaaliset prosessistandardit, sekä asiaankuuluvat tukevat ohjelmistotuotteet, dokumentaatio ja muut resurssit. Komission olisi seurattava luovutus- ja haltuunottoprosessia sen varmistamiseksi, että se tapahtuu tämän asetuksen nojalla annettujen täytäntöönpanosäädösten ja luovutusta koskevan asiakirjan mukaisesti. Haltuunoton olisi tapahduttava vasta sitten, kun komissio on ilmoittanut, että prosessi on saatettu onnistuneesti päätökseen kuultuaan e-CODEX-järjestelmää hallinnoivaa yksikköä ja eu-LISAa. Sen jälkeen, kun luovutusta koskeva asiakirja on toimitettu, ja siihen saakka, kunnes e-CODEX-järjestelmä on onnistuneesti luovutettu eu-LISAlle, e-CODEX-järjestelmää hallinnoiva yksikkö ei saisi tehdä e-CODEX-järjestelmään muutoksia tai toimittaa uusia ohjelmistoversioita muussa tarkoituksessa kuin e-CODEX-järjestelmän korjaavan ylläpidon suorittamiseksi.

(34)

Osana e-CODEX-järjestelmän luovutusta eu-LISAlle olisi varmistettava, että kaikki e-CODEX-järjestelmään ja sitä tukeviin asiaankuuluviin ohjelmistotuotteisiin, dokumentaatioon ja muihin resursseihin liittyvät immateriaalioikeudet tai käyttöoikeudet siirretään eu-LISAlle, jotta se voi huolehtia tämän asetuksen mukaisista vastuistaan. Sopimusperusteinen siirto ei kuitenkaan ole tarpeen e-CODEX-järjestelmän keskeisimpien ohjelmistokomponenttien siirrossa, koska kyseessä ovat avoimen lähdekoodin ohjelmistokomponentit, joka kuuluvat Euroopan unionin yleisen lisenssin piiriin.

(35)

Jotta komissio voisi arvioida e-CODEX-järjestelmää säännöllisesti, eu-LISAn olisi raportoitava komissiolle kahden vuoden välein e-CODEX-järjestelmän teknisestä kehityksestä ja teknisestä toiminnasta. Kyseiseen raporttiin tarvittavien tietojen keräämisen helpottamiseksi jäsenvaltioiden olisi toimitettava eu-LISAlle asiaankuuluvat tiedot alueellaan käytössä olevia liitettyjä järjestelmiä varten tarkoitetuista valtuutetuista e-CODEX-yhteyspisteistä ja komission olisi toimitettava asiaankuuluvat tiedot unionin toimielinten, elinten ja laitosten ylläpitämistä yhteyspisteistä.

(36)

e-CODEX-järjestelmän neuvoa-antavan ryhmän olisi tarjottava eu-LISAlle e-CODEX-järjestelmään liittyvää tarvittavaa asiantuntemusta erityisesti edistämällä kokemusten ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa. e-CODEX-järjestelmän neuvoa-antavan ryhmän olisi voitava osallistua uusien digitaalisten prosessistandardien kehittämiseen, mukaan lukien jäsenvaltioiden aloitteesta käynnistetyt digitaaliset prosessistandardit.

(37)

e-CODEX-järjestelmän ohjelman hallintoneuvoston jäsenten ja heidän varajäsentensä toimikausi olisi voitava uusia. Olisi otettava asianmukaisesti huomioon, että eri jäsenvaltiot ovat edustettuina e-CODEX-järjestelmän ohjelman hallintoneuvostossa, ja edistettävä tätä mahdollisuuksien mukaan, jotta varmistetaan kaikkien jäsenvaltioiden edustus e-CODEX-järjestelmän ohjelman hallintoneuvostossa ajan mittaan.

(38)

e-CODEX-järjestelmän ohjelman hallintoneuvoston olisi tehtäviään hoitaessaan varmistettava, että kaikki eu-LISAn e-CODEX-järjestelmän osalta toteuttamat joko tekniset toimenpiteet, kuten infrastruktuuria, tiedonhallintaa ja tietojen eriyttämistä koskevat toimenpiteet, tai organisatoriset toimenpiteet, kuten avainhenkilöstöä ja muita henkilöresursseja koskevat toimenpiteet, ovat oikeuslaitoksen riippumattomuutta koskevan periaatteen mukaisia.

(39)

Jotta Euroopan parlamentti ja neuvosto voisivat arvioida e-CODEX-järjestelmän siirron onnistumista sekä sitä, miten hyvin e-CODEX-järjestelmä yleisesti toimii, komission olisi laadittava säännöllisesti yleisarviointeja e-CODEX-järjestelmästä. Komission olisi laadittava ensimmäinen tällainen arviointi kolmen vuoden kuluttua siitä, kun eu-LISA on ottanut vastuun e-CODEX-järjestelmästä, ja sen jälkeen neljän vuoden välein.

(40)

eu-LISAlle olisi annettava riittävät resurssit sen varmistamiseksi, että se pystyy hoitamaan tässä asetuksessa vahvistetut uudet tehtävänsä asianmukaisesti. Tämän asetuksen mukaisesti e-CODEX-järjestelmän toimintaan osoitettuja varoja ei pitäisi käyttää muihin tarkoituksiin.

(41)

Tässä asetuksessa säädettyjen tehtävien suorittamisesta aiheutuneiden kustannusten osalta minkään tässä asetuksessa ei pitäisi estää jäsenvaltioita hakemasta unionin rahoitusohjelmista rahoitusta e-CODEX-järjestelmän täytäntöönpanoon kansallisella tasolla.

(42)

Kansallisen lainsäädännön sallimissa rajoissa mikään tässä asetuksessa ei estä tietojen, erityisesti tässä asetuksessa säädettyjen ilmoitusten, automatisoitua toimittamista eu-LISAlle.

(43)

Tämä asetus ei tarjoa mitään erityistä oikeusperustaa henkilötietojen käsittelylle. Kaiken tämän asetuksen nojalla suoritetun henkilötietojen käsittelyn olisi tapahduttava sovellettavien tietosuojasääntöjen mukaisesti. Jäsenvaltioiden alueelle tämän asetuksen mukaisesti perustettuja valtuutettuja e-CODEX-yhteyspisteitä ylläpitävien yksiköiden suorittamaan henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan asetusta (EU) 2016/679 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivejä 2002/58/EY (10) ja (EU) 2016/680.

(44)

Unionin toimielinten, elinten ja laitosten tämän asetuksen nojalla suorittamaan henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan asetusta (EU) 2018/1725.

(45)

Kansainvälisten järjestöjen ja niiden alaisten elinten, joihin sovelletaan kansainvälistä julkisoikeutta, tai muiden asiaankuuluvien yhteisöjen tai elinten, jotka on perustettu kahden tai useamman maan välisellä sopimuksella tai tällaisen sopimuksen perusteella, olisi voitava osallistua e-CODEX-järjestelmään asiaankuuluvina sidosryhminä sen jälkeen, kun sen operatiivinen hallinnointi on annettu eu-LISAn tehtäväksi. Tätä varten ja e-CODEX-järjestelmän tehokkaan, standardoidun ja turvallisen toiminnan varmistamiseksi eu-LISAn olisi voitava sopia työjärjestelyistä kyseisten järjestöjen, elinten ja yhteisöjen kanssa asetuksen (EU) 2018/1726 mukaisesti.

(46)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, joita ovat e-CODEX-järjestelmän perustaminen unionin tasolla ja järjestelmän hallinnoinnin antaminen eu-LISAn tehtäväksi, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(47)

Komission olisi selvitettävä, olisiko kolmansien maiden osallistuminen e-CODEX-järjestelmään mahdollista toteuttaa, ja tarvittaessa esitettävä lainsäädäntöehdotus, jolla mahdollistetaan tällainen osallistuminen ja jossa vahvistetaan tätä koskevat säännöt ja käytännöt.

(48)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan.

(49)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevien 1 ja 2 artiklan sekä 4 a artiklan 1 kohdan mukaisesti Irlanti ei osallistu tämän direktiivin hyväksymiseen, direktiivi ei sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mainitun pöytäkirjan 4 artiklan soveltamista.

(50)

eu-LISAn päätoimipaikka sijaitsee Tallinnassa Virossa. e-CODEX-järjestelmän erityisluonteen ja erityispiirteiden vuoksi katsottiin asianmukaiseksi kehittää järjestelmä ja hoitaa sen operatiivinen hallinnointi Tallinnassa Virossa.

(51)

Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu asetuksen (EU) 2018/1725 42 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja hän on antanut lausunnon 26 päivänä tammikuuta 2021,

(1)

Komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/945 (2) portugalinkielisessä toisinnossa on 17 artiklan 4 kohdassa, 40 artiklan 1 kohdan d alakohdassa ja liitteessä olevan 8 osan moduulissa B olevan 3 kohdan 2 ja 5 alakohdassa virheitä, jotka muuttavat säännösten merkitystä.

(2)

Sen vuoksi delegoidun asetuksen (EU) 2019/945 portugalinkielinen toisinto olisi oikaistava. Oikaisu ei vaikuta muihin kielitoisintoihin.

(3)

Kun otetaan huomioon se, että kaikilla lentotoiminnan harjoittajilla on oltava samat tasapuoliset toimintaedellytykset, sekä sisämarkkinoiden eheyttä koskeva ensisijainen etu ja oikeusvarmuuden tarve, tätä asetusta olisi sovellettava 9 päivästä elokuuta 2020,

(1)

Afrikkalainen sikarutto on kotieläiminä pidettävien ja luonnonvaraisten sikaeläinten tarttuva virustauti, joka voi merkittävästi vaikuttaa tällaisiin eläinkantoihin ja sikatilojen kannattavuuteen häiritsemällä kyseisten eläinten ja niistä saatavien tuotteiden lähetysten siirtoja unionissa ja niiden vientiä kolmansiin maihin.

(2)

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/605 (2) hyväksyttiin asetuksen (EU) 2016/429 puitteissa, ja siinä säädetään afrikkalaista sikaruttoa koskevista erityisistä taudintorjuntatoimenpiteistä, joita kyseisen asetuksen liitteessä I lueteltujen jäsenvaltioiden, jäljempänä ’asianomaiset jäsenvaltiot’, on sovellettava rajoitetun ajan mainitussa liitteessä luetelluilla rajoitusvyöhykkeillä I, II ja III.

(3)

Alueet, jotka luetellaan rajoitusvyöhykkeinä I, II ja III täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/605 liitteessä I, perustuvat afrikkalaisen sikaruton epidemiologiseen tilanteeseen unionissa. Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/605 liitettä I on viimeksi muutettu komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2022/743 (3) kyseisen taudin epidemiologisen tilanteen muututtua Puolassa.

(4)

Kun täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/605 liitteessä I vahvistettuihin rajoitusvyöhykkeisiin I, II ja III tehdään muutoksia, niiden olisi perustuttava afrikkalaisen sikaruton epidemiologiseen tilanteeseen taudin esiintymisalueilla ja afrikkalaisen sikaruton yleiseen epidemiologiseen tilanteeseen asianomaisessa jäsenvaltiossa, taudin leviämisriskin tasoon ja tieteellisesti perusteltuihin periaatteisiin ja perusteisiin, joiden nojalla afrikkalaisesta sikarutosta johtuva vyöhykejako määritellään maantieteellisesti, sekä jäsenvaltioiden kanssa pysyvässä kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomiteassa sovittuihin ja komission verkkosivustolla julkisesti saatavilla oleviin unionin suuntaviivoihin (4). Muutoksissa olisi otettava huomioon myös kansainväliset normit, kuten Maailman eläintautijärjestön maaeläinten terveyttä koskeva säännöstö (5) ja asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten esittämät vyöhykejakoa koskevat perustelut.

(5)

Uusia afrikkalaisen sikaruton taudinpurkauksia on ilmennyt luonnonvaraisissa sikaeläimissä Saksassa ja pidettävissä sikaeläimissä Slovakiassa.

(6)

Huhti- ja toukokuussa 2022 Saksassa havaittiin useita afrikkalaisen sikaruton taudinpurkauksia luonnonvaraisissa sikaeläimissä Mecklenburg-Vorpommernin osavaltiossa alueella, joka mainitaan tällä hetkellä rajoitusvyöhykkeenä II täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/605 liitteessä I ja joka sijaitsee lähellä tällä hetkellä Saksan osavaltiossa Brandenburgissa rajoitusvyöhykkeenä I lueteltua aluetta. Nämä afrikkalaisen sikaruton uudet taudinpurkaukset luonnonvaraisissa sikaeläimissä merkitsevät riskitason nousua, joka olisi otettava huomioon mainitussa liitteessä. Näin ollen kyseinen Brandenburgin osavaltion alue, joka mainitaan tällä hetkellä rajoitusvyöhykkeenä I kyseisessä liitteessä ja joka sijaitsee lähellä rajoitusvyöhykkeenä II mainittua Mecklenburg-Vorpommernin osavaltion aluetta, jolla nämä afrikkalaisen sikaruton äskettäiset taudinpurkaukset ilmenivät, olisi nyt lueteltava kyseisessä liitteessä rajoitusvyöhykkeenä II eikä rajoitusvyöhykkeenä I, ja rajoitusvyöhykkeen I nykyiset rajat olisi lisäksi määriteltävä uudelleen näiden viimeaikaisten taudinpurkausten huomioon ottamiseksi.

(7)

Myös Slovakiassa Medzilaborcen piirikunnassa havaittiin toukokuussa 2022 afrikkalaisen sikaruton taudinpurkaus pidettävissä sikaeläimissä alueella, joka mainitaan tällä hetkellä rajoitusvyöhykkeenä II täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/605 liitteessä I. Tämä uusi afrikkalaisen sikaruton taudinpurkaus pidettävissä sikaeläimissä merkitsee riskitason nousua, joka olisi otettava huomioon mainitussa liitteessä. Näin ollen kyseinen Slovakian alue, joka mainitaan tällä hetkellä rajoitusvyöhykkeenä II kyseisessä liitteessä, olisi nyt lueteltava kyseisessä liitteessä rajoitusvyöhykkeenä III eikä rajoitusvyöhykkeenä II, ja rajoitusvyöhykkeen II nykyiset rajat olisi lisäksi määriteltävä uudelleen tämän viimeaikaisen taudinpurkauksen huomioon ottamiseksi.

(8)

Kyseisten äskettäisten luonnonvaraisissa sikaeläimissä Saksassa ja pidettävissä sikaeläimissä Slovakiassa esiintyneiden afrikkalaisen sikaruton taudinpurkausten seurauksena ja ottaen huomioon afrikkalaisen sikaruton nykyinen epidemiologinen tilanne unionissa kyseisten jäsenvaltioiden vyöhykejakoa on arvioitu uudelleen ja päivitetty. Myös käytössä olevia riskinhallintatoimenpiteitä on arvioitu uudelleen ja päivitetty. Nämä muutokset olisi otettava huomioon täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/605 liitteessä I.

(9)

Jotta voidaan ottaa huomioon afrikkalaisen sikaruton viimeaikainen epidemiologinen kehitys unionissa ja torjua ennakoivasti taudin leviämiseen liittyviä riskejä, olisi määritettävä riittävän suuret uudet rajoitusvyöhykkeet Saksan ja Slovakian osalta ja sisällytettävä ne täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/605 liitteeseen I rajoitusvyöhykkeinä I, II ja III. Koska afrikkalaisen sikaruton tilanne unionissa vaihtelee koko ajan, näiden uusien rajoitusvyöhykkeiden määrittämisessä olisi otettava huomioon tilanne ympäröivillä alueilla.

(10)

Koska epidemiologinen tilanne unionissa on afrikkalaisen sikaruton leviämisen kannalta kriittinen, on tärkeää, että täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/605 liitteeseen I tällä asetuksella tehtävät muutokset tulevat voimaan mahdollisimman pian.

(11)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,