31991L0368

NEUVOSTON DIREKTIIVI,

annettu 20 päivänä kesäkuuta 1991,

koneita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun direktiivin 89/392/ETY muuttamisesta (91/368/ETY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 100 a artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen(1),

toimii yhdessä Euroopan parlamentin kanssa(2),

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(3)

sekä katsoo, että

koneiden on täytettävä sekä direktiivissä 89/392/ETY(4) säädetyt yleiset terveys- ja turvallisuusvaatimukset että erityisiin vaaroihin liittyvät terveys- ja turvallisuusvaatimukset, jos ne aiheuttavat erityisiä vaaroja joko liikkuvuutensa tai kuormiennostokykynsä tai molempien vuoksi,

on tarpeetonta järjestää tämäntyyppisille koneille muita varmentamismenettelyjä kuin direktiivissä 89/392/ETY alun perin säädetyt,

liikkuvuudesta ja kuormiennostosta aiheutuvia erityisiä vaaroja koskevien täydentävien olennaisten terveys- ja turvallisuusvaatimusten säätäminen voidaan toteuttaa muuttamalla direktiiviä 89/392/ETY siten, että nämä täydentävät säännökset sisällytetään siihen; tätä muutosta voidaan käyttää kaikkia koneita koskevien olennaisten terveys- ja turvallisuusvaatimusten eräiden puutteiden korjaamiseen,

on tarpeen säätää siirtymäkauden järjestelyistä, jotta voidaan saattaa markkinoille ja ottaa käyttöön sellaiset koneet, jotka on valmistettu 31 päivänä joulukuuta 1992 voimassa olevien kansallisten sääntöjen mukaisesti, ja

tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvat tietyt laitteet tai koneet, joista säädetään voimassa olevissa direktiiveissä; on suotavaa, että on vain yksi direktiivi, joka koskee kaikkia koneita; on sen tähden suotavaa, että asianomaiset nykyiset direktiivit kumotaan sinä päivänä, josta alkaen tätä direktiiviä sovelletaan,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Muutetaan direktiiviä 89/392/ETY seuraavasti:

1 Muutetaan 1 artiklaa seuraavasti:

a) Lisätään 2 kohtaan alakohta seuraavasti:

"`Koneella` tarkoitetaan myös sellaista vaihdettavaa, toisen koneen toimintaa muuttavaa laitetta, joka saatetaan markkinoille laitteena, jonka käyttäjä voi itse kiinnittää koneeseen tai erilaisiin koneryhmiin tai traktoriin, jos tämä laite ei ole varaosa tai työkalu.";

b) 3 kohdassa:

- poistetaan ensimmäinen luetelmakohta,

- korvataan toinen luetelmakohta seuraavasti:

"- nostolaitteet, jotka on suunniteltu ja rakennettu nostamaan tai siirtämään ihmisiä kuorman kanssa tai ilman kuormaa, lukuun ottamatta nostettavalla ohjaustilalla varustettuja trukkeja";

- lisätään kolmanteen luetelmakohtaan lause:

"jollei niitä käytetä kuormien nostoon tai laskuun;";

- lisätään luetelmakohdat seuraavasti:

"- kuljetusvälineet eli ajoneuvot ja niiden perävaunut, jotka on tarkoitettu yksinomaan henkilöliikenteeseen lentoteitse taikka maanteillä, rautateillä tai vesitse, sekä kuljetusvälineet, jos ne on suunniteltu tavaroiden kuljetukseen lentoteitse, yleisillä teillä, rautateillä tai vesitse. Kaivannaisteollisuudessa käytettävät ajoneuvot kuuluvat direktiivin soveltamisalaan;

- valtamerialukset ja liikkuvat avomeriyksiköt sekä näissä aluksissa ja yksiköissä oleva laitteisto;

- köysiradat, jotka on tarkoitettu yleiseen tai yksityiseen henkilöliikenteeseen;

- pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden tyyppihyväksyntää koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 4 päivänä maaliskuuta 1974 annetun direktiivin 74/150/ETY(1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 88/297/ETY(2), 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut maatalous- ja metsätraktorit;

- erityisesti sotilas- tai poliisikäyttöön suunnitellut ja rakennetut koneet.

(1) EYVL N:o L 84, 28.3.1974, s. 10

(2) EYVL N:o L 126, 20.5.1988, s. 52"

2 Korvataan 2 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä virkkeessä ilmaisu "... tämän direktiivin säännösten" ilmaisulla "... voimassa olevien yhteisön säännösten".

3 Lisätään 4 artiklan 2 kohtaan alakohta seuraavasti:

"Koneena pidetään 1 artiklan 2 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitettua vaihdettavaa laitetta, ja se on siten kaikissa tapauksissa varustettava EY-merkillä, ja sen mukana on oltava liitteessä II olevassa A kohdassa tarkoitettu EY-vaatimustenmukaisuusvakuutus."

4 Lisätään 8 artiklaan kohta seuraavasti:

"7 Edellä 6 kohdassa säädetyt velvoitteet eivät koske niitä, jotka asentavat koneeseen tai traktoriin 1 artiklassa tarkoitetun vaihdettavan laitteen, jos osat ovat yhteensopivia ja jos asennetun koneen jokainen osa on varustettu EY-merkillä ja sen mukana on EY-vaatimustenmukaisuusvakuutus."

5 Korvataan 13 artikla seuraavasti:

"13 artikla

1 Jäsenvaltioiden on ennen 1 päivää tammikuuta 1992 annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin, tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

Jäsenvaltioiden on sovellettava kyseisiä säädöksiä 1 päivästä tammikuuta 1993 alkaen lukuun ottamatta direktiiveissä 86/295/ETY(3), 86/296/ETY(4) ja 86/663/ETY(5) tarkoitettujen laitteiden osalta, joihin näitä säädöksiä on sovellettava 1 päivästä heinäkuuta 1995 alkaen.

2 Lisäksi jäsenvaltioiden on 31 päivään joulukuuta 1994 asti sallittava saattaa markkinoille ja ottaa käyttöön alueellaan 31 päivänä joulukuuta 1992 voimassa olevien kansallisten säännösten mukaisia koneita lukuun ottamatta direktiiveissä 86/295/ETY, 86/296/ETY ja 86/663/ETY tarkoitettuja koneita, joiden osalta tämä määräaika päättyy 31 päivänä joulukuuta 1995.

Direktiivit 86/295/ETY, 86/296/ETY ja 86/663/ETY eivät ole esteenä 1 kohdan soveltamiselle 1 päivästä heinäkuuta 1995 alkaen.

3 Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

4 Komissio tarkastelee ennen 1 päivää tammikuuta 1994 tähän direktiiviin liittyvän standardointityön etenemistä ja tekee tarvittaessa ehdotukset aiheellisiksi toimenpiteiksi.

(3) EYVL N:o L 186, 8.7.1986, s. 1

(4) EYVL N:o L 186, 8.7.1986, s. 10

(5) EYVL N:o L 384, 31.12.1986, s. 10."

6 Muutetaan liitettä I seuraavasti:

a) Lisätään 1.3.7 kohtaan kohta seuraavasti:

"On toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen estämiseksi, että työsuorituksessa liikkuvat osat lukkiutuvat vahingossa. Jos varotoimenpiteistä huolimatta lukkiutuminen on todennäköistä, valmistajan on erityisten turvalaitteiden tai työkalujen, ohjekirjan ja mahdollisesti koneeseen kiinnitetyn kyltin avulla huolehdittava siitä, että laite saadaan turvallisesti vapautetuksi.";

b) Lisätään kohta seuraavasti:

"1.6.5 Sisäosien puhdistus

Kone on suunniteltava ja rakennettava siten, että on mahdollista puhdistaa vaarallisia aineita tai valmisteita sisältäneet sisäosat tarvitsematta mennä koneen sisään; tarpeellinen tyhjennys on voitava suorittaa myös ulkopuolelta. Jos on täysin mahdotonta välttää menemistä koneen sisälle, valmistajan on koneen rakenteessa toteutettava toimenpiteet, jotta puhdistaminen voi tapahtua mahdollisimman vaarattomasti.";

c) Lisätään 1.7.0 kohtaan kohta seuraavasti:

"Jos ilman valvontaa olevan koneen toimintahäiriö saattaa vaarantaa alttiina olevien terveyden ja turvallisuuden, kone on varustettava niin, että se antaa sopivan ääni- tai valomerkin varoitukseksi.";

d) Lisätään 1.7.3 kohtaan kohdat seuraavasti:

"Jos koneen osaa täytyy käsitellä käytön aikana nostolaitteella, sen massa on merkittävä helposti luettavalla, pysyvällä ja yksiselitteisellä tavalla.

Samat tiedot on oltava 1 artiklan 2 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetuissa vaihdettavissa laitteissa.";

e) Lisätään 1.7.4 a kohtaan luetelmakohta seuraavasti:

"- tarvittaessa koneeseen kiinnitettävissä olevien työkalujen olennaiset ominaisuudet";

f) Korvataan 1.7.4 f alakohdan kolmas kohta seuraavasti:

"Jos ei sovelleta yhdenmukaistettuja standardeja, äänitaso on mitattava käyttäen koneelle sopivinta mittausmenetelmää.";

g) Lisätään tämän direktiivin liitteessä I oleva 3 5.7 kohta.

7 Lisätään liitteessä II olevaan B kohtaan toisen luetelmakohdan jälkeen luetelmakohdat seuraavasti:

"- tarvittaessa ilmoitetun laitoksen nimi ja osoite sekä EY-tyyppitarkastustodistuksen numero;

- tarvittaessa sen ilmoitetun laitoksen nimi ja osoite, jolle tiedosto on toimitettu 8 artiklan 2 kohdan c alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisesti;

- tarvittaessa sen ilmoitetun laitoksen nimi ja osoite, joka on tehnyt 8 artiklan 2 kohdan c alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitetun tarkastuksen;

- tarvittaessa viittaus yhdenmukaistettuihin standardeihin;"

8 Korvataan liitteessä IV oleva 12 kohta tämän direktiivin liitteessä II olevalla 12 15 kohdalla.

2 artikla

Kumotaan 31 päivästä joulukuuta 1994:

- vaijereiden, ketjujen ja koukkujen varmentamista ja merkitsemistä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 19 päivänä marraskuuta 1973 annetun neuvoston direktiivin 73/361/ETY (5), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 76/434/ETY(6), 2 ja 3 artikla;

- vaijereiden, ketjujen ja koukkujen varmentamista ja merkitsemistä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 19 päivänä marraskuuta 1973 annetun neuvoston direktiivin mukauttamisesta tekniikan kehitykseen 13 päivänä huhtikuuta 1976 annettu komission direktiivi 76/434/ETY.

Kumotaan 31 päivästä joulukuuta 1995:

- tiettyihin rakennuskoneisiin kaatumisen varalta asennettuja suojarakenteita (ROPS) koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 26 päivänä toukokuuta 1986 annettu neuvoston direktiivi 86/295/ETY(7);

- tiettyihin rakennuskoneisiin putoavien esineiden varalta asennettuja suojarakenteita (FOPS) koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 26 päivänä toukokuuta 1986 annettu neuvoston direktiivi 86/296/ETY(8);

- itseliikkuvia teollisuustrukkeja koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 22 päivänä joulukuuta 1986 annettu neuvoston direktiivi 86/663/ETY(9), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 89/240/ETY(10).

3 artikla

1 Jäsenvaltioiden on ennen 1 päivää tammikuuta 1992 annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin, tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

Niiden on sovellettava näitä säädöksiä 1 päivästä tammikuuta 1993 alkaen.

2 Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

4 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Luxemburgissa 20 päivänä kesäkuuta 1991.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

R. GOEBBELS

(1) EYVL N:o C 37, 17.2.1990, s. 5 ja

EYVL N:o C 268, 24.10.1990, s. 12

(2) EYVL N:o C 175, 16.7.1990, s. 119

ja EYVL N:o C 129, 20.5.1991

(3) EYVL N:o C 168, 10.7.1990, s. 15

(4) EYVL N:o L 183, 29.6.1989, s. 9

(5) EYVL N:o L 335, 5.12.1973, s. 51

(6) EYVL N:o L 122, 8.5.1976, s. 20

(7) EYVL N:o L 186, 8.7.1986, s. 1

(8) EYVL N:o L 186, 8.7.1986, s. 10

(9) EYVL N:o L 384, 31.12.1986, s. 12

(10) EYVL N:o L 100, 12.4.1989, s. 1

LIITE I

Lisätään 3 5.7 kohta direktiivin 89/392/ETY liitteeseen I:

"3 OLENNAISET TERVEYS- JA TURVALLISUUSVAATIMUKSET KONEEN LIIKKUMISESTA AIHEUTUVIEN ERITYISTEN VAAROJEN POISTAMISEKSI

Edellä 1 ja 2 kohdassa esitettyjen olennaisten terveys- ja turvallisuusvaatimusten lisäksi koneet, joihin liittyy liikkumisesta aiheutuvia vaaroja, on suunniteltava ja rakennettava siten, että ne täyttävät seuraavat vaatimukset.

Liikkumisesta aiheutuvia vaaroja liittyy aina sellaiseen työalueilla toimivaan koneeseen, joka on omalla käyttövoimalla liikkuva tai toisen koneen tai traktorin vetämä, työntämä tai kuljettama ja jonka toiminta vaatii joko liikkumista työskentelyn yhteydessä taikka jatkuvaa tai jaksottaista liikettä peräkkäisten kiinteiden työpisteiden välillä.

Liikkumisesta aiheutuvia vaaroja voi liittyä myös sellaisiin koneisiin, jotka toimivat paikallaan, mutta joissa on paikasta toiseen liikuttamista helpottavat varusteet (koneet, joihin on asennettu pyöriä, rullia, jalaksia jne. tai jotka on sijoitettu nosturin sillalle, kuljetusvaunulle jne.).

Valmistajan tai tämän yhteisöön sijoittautuneen edustajan on tehtävä tai teetettävä kullekin konetyypille asianmukaiset testit todentaakseen, etteivät puutarhajyrsimet aiheuta kohtuutonta vaaraa alttiina oleville.

3.1 Yleistä

3.1.1 Määritelmät

`Kuljettajalla` tarkoitetaan koneen liikkumisesta vastuussa olevaa käyttäjää. Kuljettaja voi kulkea koneen mukana, tai hän voi saattaen tai kaukosäätimellä ohjata konetta (johdinohjaus, radio-ohjaus jne.).

3.1.2 Valaistus

Jos valmistaja on tarkoittanut koneen käytettäväksi myös valaisemattomissa paikoissa, omalla käyttövoimalla liikkuva kone on varustettava kyseiseen työhön sopivalla valaistuksella sanotun kuitenkaan rajoittamatta muiden asiaa koskevien määräysten soveltamista (tieliikennelait, meriliikennelait jne.).

3.1.3 Koneen suunnittelu sen käsittelyn helpottamiseksi

Koneen tai sen osien käsittelyn aikana äkilliset liikkeet tai vakavuuden puutteesta johtuvat vaarat eivät saa olla mahdollisia, jos konetta tai sen osia käsitellään valmistajan ohjeiden mukaan.

3.2 Työskentelypaikat

3.2.1 Ohjaustila

Ohjaustila on suunniteltava asianmukaisesti ergonomisten periaatteiden mukaan. Ohjaustiloja voi olla useampia kuin yksi, ja sellaisissa tapauksissa jokainen ohjaustila on varustettava tarvittavilla hallintalaitteilla. Jos ohjaustiloja on enemmän kuin yksi, kone on suunniteltava siten, että yhden ohjaustilan käyttö estää muiden käytön paitsi hätäpysäytyksissä. Ohjaustilasta on oltava sellainen näkyvyys, että kuljettaja voi käyttää liikkuvaa konetta ja sen työkaluja niille tarkoitetuissa käyttöolosuhteissa täysin turvallisesti vaarantamatta itseään tai alttiina olevia. Tarvittaessa on käytettävä tarkoituksenmukaisia välineitä epätyydyttävästä suorasta näkyvyydestä aiheutuvien vaarojen poistamiseksi.

Kone on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät kuljettaja ja käyttäjät voi joutua ohjaustilasta tahattomasti kosketukseen pyörien tai telaketjujen kanssa.

Ohjaustila on suunniteltava ja rakennettava siten, että vältetään kaikki pakokaasuista tai hapen puutteesta aiheutuvat terveysvaarat.

Koneen kyydissä olevan kuljettajan ohjaustila on suunniteltava ja rakennettava siten, että se voidaan varustaa ohjaamolla, jos siihen on tilaa. Kun kone on varustettu ohjaamolla, siellä on oltava paikka koneen kuljettajan tai käyttäjän tarvitsemia ohjeita varten. Ohjaustila on varustettava sopivalla ohjaamolla, jos ympäristöolosuhteet aiheuttavat vaaran.

Kun kone on varustettu ohjaamolla, se on suunniteltava, rakennettava tai varustettava niin, että kuljettajalla on hyvät työolosuhteet ja että se suojaa kuljettajaa kaikilta mahdollisilta vaaroilta (esim. riittämätön lämmitys ja ilmanvaihto, riittämätön näkyvyys, liiallinen melu ja tärinä, putoavat esineet, esineiden tunkeutuminen ohjaamoon sekä kaatuminen jne.). Poistumistien on mahdollistettava nopea ulospääsy. Lisäksi koneessa on oltava hätäpoistumistie eri suuntaan kuin tavanomainen poistumistie.

Ohjaamoon ja sen varusteisiin käytettyjen raaka-aineiden on oltava vaikeasti syttyviä.

3.2.2 Istuin

Koneen kuljettajan istuimen on mahdollistettava kuljettajan vakaa asento, ja sen oltava asianmukaisesti suunniteltu ergonomisten periaatteiden mukaan.

Istuin on suunniteltava siten, että kuljettajaan siirtyvä tärinä vaimentuu alimmalle kohtuudella saavutettavalle tasolle. Istuinkiinnitysten on kestettävä kaikki kuormitukset, jotka voivat kohdistua niihin, erityisesti siinä tapauksessa, että kone kaatuu. Jos kuljettajan jalkojen alla ei ole lattiaa, kuljettajalle on oltava liukastumista estävät jalkatuet.

Jos kone määräysten mukaan on varustettava kaatumisen varalta asennetulla suojarakenteella (ROPS), istuin on varustettava turvavyöllä tai vastaavalla laitteella, joka pitää kuljettajan istuimellaan rajoittamatta ajamiseen tarvittavia liikkeitä tai jousituksesta aiheutuvia liikkeitä.

3.2.3 Muut paikat

Jos käyttöolosuhteet edellyttävät, että koneen mukana kulkee tilapäisesti tai säännöllisesti muita käyttäjiä kuin kuljettaja, tai jos heitä työskentelee koneella, heille on varattava asianmukaiset paikat, jotta heitä voidaan kuljettaa tai he voivat työskennellä ilman vaaraa, erityisesti ilman putoamisvaaraa.

Jos työskentelyolosuhteiden kannalta on mahdollista, nämä työskentelypaikat on varustettava istuimilla.

Jos ohjaustila on varustettava ohjaamolla, myös muut paikat on suojattava niitä vaaroja vastaan, joiden takia ohjaustila on täytynyt suojata.

3.3 Hallintajärjestelmä

3.3.1 Hallintalaitteet

Kuljettajan on voitava vaikuttaa kaikkiin koneen käyttöön tarvittaviin hallintalaitteisiin ohjaustilasta lukuun ottamatta toimintoja, joita voidaan toteuttaa turvallisesti ainoastaan ohjaustilan ulkopuolelle sijoitetuilla hallintalaitteilla. Tämä poikkeus koskee erityisesti muita työskentelypaikkoja kuin ohjaustilaa, joista muut käyttäjät kuin kuljettaja ovat vastuussa tai jos kuljettajan on lähdettävä ohjaustilasta suorittaakseen toimenpiteitä turvallisesti.

Mahdolliset polkimet on suunniteltava, rakennettava ja varustettava siten, että kuljettaja voi käyttää niitä turvallisesti ja että sekaantumisen vaara on mahdollisimman pieni; niissä on oltava luistamista estävä pinta, ja niiden on oltava helposti puhdistettavia.

Jos koneen hallintalaitteen käyttö voi aiheuttaa vaaraa, etenkin vaarallisia liikkeitä, hallintalaitteen lukuun ottamatta hallintalaitteita, joilla on useita esiasetettuja asemia, on palauduttava vapaa-asentoon heti, kun käyttäjä on irrottanut otteensa.

Pyörillä varustetun koneen ohjaus on suunniteltava ja rakennettava sellaiseksi, että se vähentää ohjaaviin pyöriin kohdistuvien iskujen aiheuttamien ohjauspyörän tai -vivun äkillisten liikkeiden voimaa.

Tasauspyörästön lukon kytkinlaitteet on suunniteltava ja järjestettävä siten, että tasauspyörästön vapauttaminen koneen liikkuessa on mahdollista.

Liikkuvaan koneeseen ei sovelleta 1.2.2 kohdan viimeistä virkettä.

3.3.2 Käynnistys ja liikkuminen

Päältä ajettavassa omalla käyttövoimalla liikkuvassa koneessa on oltava laite, joka estää asiaankuulumattomia käynnistämästä konetta.

Päältä ajettavan omalla käyttövoimalla liikkuvan koneen ajoliikkeet saavat olla mahdollisia ainoastaan kuljettajan käyttäessä hallintalaitteita.

Jos kone on varustettava työskentelyä varten laitteilla, jotka ylittävät sen tavallisen työskentelyalueen (kuten tuet, nostovarsi), kuljettajan on voitava helposti tarkistaa ennen koneen liikuttamista, että laitteet ovat oikealla paikalla ja liike voidaan tehdä turvallisesti.

Tämä koskee myös kaikkia muita osia, joiden on oltava tietyssä asennossa ja tarvittaessa lukittuina, jotta liike voidaan tehdä turvallisesti.

Jos teknisesti ja taloudellisesti on mahdollista, koneen liikkeen on oltava riippuvainen siitä, ovatko mainitut osat turvallisessa asennossa.

Kone ei saa lähteä liikkeelle moottoria käynnistettäessä.

3.3.3 Ajoliikkeet

Omalla käyttövoimalla liikkuvan koneen ja sen perävaunujen on täytettävä hidastus-, pysäytys-, jarrutus- ja paikallaanpysymisvaatimukset, jotta varmistetaan turvallisuus kaikissa valmistajan sallimissa ja tavanomaisissa käyttö-, lastaus-, nopeus-, maasto- ja kaltevuusolosuhteissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tieliikenteen säännösten soveltamista.

Kuljettajan on voitava hidastaa ajettavan koneen nopeutta ja pysäyttää kone siihen tarkoitettua varsinaista laitetta käyttäen. Jos turvallisuus sitä vaatii, järjestelmän vikaantuessa tai sen energian saannin häiriintyessä koneessa on oltava täysin itsenäinen ja helposti tavoitettava hätäjärjestelmä hidastusta ja pysäytystä varten.

Jos turvallisuus sitä vaatii, on oltava pysäköintijarru paikallaan seisovan koneen pitämiseksi liikkumattomana. Tämä laite voi olla yhdistyneenä johonkin toisessa kohdassa mainittuun laitteeseen, jos se on täysin mekaaninen.

Kauko-ohjattu kone on suunniteltava ja rakennettava siten, että se pysähtyy automaattisesti, jos kuljettaja menettää otteen hallintalaitteesta.

Ajoliikkeisiin ei sovelleta 1.2.4 kohtaa.

3.3.4 Kävellen ohjattavien koneiden liikkuminen

Kävellen ohjattavan, omalla käyttövoimalla liikkuvan koneen liike saa olla mahdollista ainoastaan, jos kuljettaja vaikuttaa jatkuvasti asianomaiseen hallintalaitteeseen. Kone ei saa lähteä liikkeelle varsinkaan moottoria käynnistettäessä.

Kävellen ohjattavan koneen hallintajärjestelmä on suunniteltava siten, että vähimmäistetään vaarat, jotka aiheutuvat koneen odottamattomasta liikkeestä kohti ajajaa, ja erityisesti

a) päälleajaminen

b) pyörivien terien aiheuttama vammautuminen.

Koneen liikkeen tavanomainen vauhti on mitoitettava ottaen huomioon myös kuljettajan kävelyvauhti.

Jos koneeseen voidaan kiinnittää pyörivä työkalu, työkalun liikettä ei saa voida käynnistää, kun peruutusvaihde on kytketty päälle, paitsi jos koneen liike aiheutuu työkalun liikkeestä. Jälkimmäisessä tapauksessa peruutusnopeuden on oltava sellainen, ettei se vaaranna kuljettajaa.

3.3.5 Ohjauspiirin vikaantuminen

Jos koneessa on tehostettu ohjaus, ei tehostetun ohjauksen energian syötön häiriö saa estää koneen ohjaamista sinä aikana, joka vaaditaan koneen pysäyttämiseen.

3.4 Mekaanisten vaarojen torjunta

3.4.1 Hallitsemattomista liikkeistä aiheutuvat vaarat

Kun koneen osa on pysäytetty, sen muusta kuin hallintalaitteisiin vaikuttamisesta aiheutuva liike pysäytysasennosta ei saa aiheuttaa vaaraa alttiina oleville.

Kone on suunniteltava, rakennettava ja tarvittaessa sijoitettava liikkuvalle alustalleen siten, että konetta siirrettäessä sen painopisteen hallitsemattomat heilahdukset eivät vaikuta sen vakavuuteen tai aiheuta liiallista rasitusta sen rakenteeseen.

3.4.2 Rikkoutumisvaara käytön aikana

Koneen suurella nopeudella pyörivät osat, jotka voivat varotoimista huolimatta rikkoontua tai hajota, on kiinnitettävä ja suojattava siten, että niiden rikkoontuessa osien sinkoutuminen estetään tai ainakin estetään niiden suuntautuminen ohjaus- tai työskentelypaikoille.

3.4.3 Kaatumisvaara

Jos päältä ajettavan omalla käyttövoimalla liikkuvan koneen kuljettajan ja mahdollisesti muiden käyttäjien paikka on itse koneessa ja on olemassa koneen kaatumisen vaara, kone on suunniteltava ja varustettava sellaisilla kiinnityspisteillä, että siihen voidaan asentaa suojarakenne kaatumisen varalta (ROPS).

Tämän rakenteen on oltava sellainen, että koneen kaatuessa se takaa kyydissä olevalle kuljettajalle ja tarvittaessa koneen mukana kulkeville käyttäjille riittävän turvatilan (DLV).

Valmistajan tai tämän yhteisöön sijoittautuneen edustajan on tehtävä tai teetettävä kullekin rakenteelle asianmukaiset testit todentaakseen, että rakenne täyttää toisessa kohdassa esitetyt vaatimukset.

Lisäksi sellaiset seuraavassa luetellut maansiirtokoneet, joiden teho on yli 15 kW, on varustettava kaatumisen varalta asennetulla suojarakenteella (ROPS):

- tela- tai pyöräkuormaajat;

- kaivurit;

- tela- tai pyörätraktorit;

- itsekuormaavat tai kuormattavat kaavinvaunut;

- tiehöylät;

- runko-ohjatut dumpperit.

3.4.4 Putoavista esineistä aiheutuvat vaarat

Jos päältä ajettavan koneen kuljettajan ja mahdollisesti muiden koneen käyttäjien paikka on itse koneessa ja putoavista esineistä saattaa aiheutua vaara ja jos koneen koon vuoksi on mahdollista, kone on suunniteltava siten ja varustettava sellaisilla kiinnityspisteillä, että siihen voidaan asentaa suojarakenne putoavien esineiden varalta (FOPS).

Tämän rakenteen on oltava sellainen, että esineiden tai aineiden pudotessa se takaa kyydissä oleville käyttäjille riittävän turvatilan (DLV).

Valmistajan tai tämän yhteisöön sijoittautuneen edustajan on tehtävä tai teetettävä kullekin rakenteelle asianmukaiset testit todentaakseen, että rakenne täyttää toisessa kohdassa esitetyt vaatimukset.

3.4.5 Kulkuteistä aiheutuvat vaarat

Kädensijat ja askelmat on suunniteltava, rakennettava ja sijoitettava siten, että käyttäjät käyttävät niitä vaistomaisesti eivätkä käytä hallintalaitteita tähän tarkoitukseen.

3.4.6 Hinauslaitteista aiheutuvat vaarat

Hinaava tai hinattava kone on varustettava sellaisilla hinaus- tai kytkentälaitteilla, jotka on suunniteltu, rakennettu ja asennettu varmistamaan helppo ja turvallinen kiinnitys ja irrotus sekä estämään vahingossa tapahtuva irrotus käytön aikana.

Jos vetoaisapaino sitä vaatii, koneessa on oltava tukijalka, jonka kantopinta on riittävä kuormalle ja maalle.

3.4.7 Omalla käyttövoimalla liikkuvien koneiden tai traktoreiden ja käytettävien koneiden välisestä voimansiirrosta aiheutuvat vaarat

Omalla käyttövoimalla toimivaa konetta (tai traktoria) ensimmäiseen käytettävän koneen kiinteään laakeriin yhdistävä voimansiirtoakseli on suojattava omalla käyttövoimalla toimivan koneen puolelta ja käytettävän koneen puolelta koko voimansiirtoakselin ja siihen liittyvien ulosottoakselien pituudelta.

Omalla käyttövoimalla toimivan koneen tai traktorin puolelta voiman ulosotto, johon voimansiirtoakseli on liitetty, on suojattava joko omalla käyttövoimalla toimivaan koneeseen (tai traktoriin) kiinnitetyllä suojuksella tai vastaavan suojan tarjoavalla muulla laitteella.

Hinattavan koneen puolelta voiman ulosottoakseli on suojattava koneeseen kiinnitetyllä suojakotelolla.

Vääntömomentin rajoittimet tai vauhtipyörät saa kiinnittää nivelvoimansiirtoihin ainoastaan käyttävän koneen puoleiseen päähän. Nivelvoimansiirtoakseli on merkittävä sen mukaisesti.

Hinattava kone, jonka toiminta vaatii voimansiirtoakselin yhdistämään sen omalla käyttövoimalla toimivaan koneeseen tai traktoriin, on varustettava sellaisella voimansiirtoakselin kiinnitysjärjestelmällä, ettei koneen ollessa kytkemättä voimansiirtoakseli ja sen suojus vahingoitu osuessaan maahan tai koneeseen.

Suojuksen ulko-osat on suunniteltava, rakennettava ja asennettava siten, etteivät ne voi pyöriä voimansiirtoakselin mukana. Suojuksen on peitettävä voimansiirtoakseli sisempään niveleen asti, jos kyseessä on yksinkertainen nivel, ja vähintään ulomman nivelen tai nivelten keskustaan asti, jos kyseessä on laajakulmanivel.

Jos valmistaja varaa kulkutien työskentelypaikoille läheltä voimansiirtonivelakselia, valmistajan on varmistettava, että kuudennessa kohdassa mainittuja akselinsuojuksia ei voi käyttää askelmina, ellei niitä ole suunniteltu ja rakennettu siihen tarkoitukseen.

3.4.8 Voimansiirtojärjestelmän liikkuvista osista aiheutuvat vaarat

Poiketen siitä, mitä 1.3.8. A kohdassa määrätään, polttomoottorin moottoritilan liikkuviin osiin pääsyn estävien irrotettavien suojusten ei tarvitse olla lukittavia, jos ne voidaan aukaista ainoastaan joko työkalulla tai avaimella taikka hallintalaitteella, joka sijaitsee ohjaustilassa, ja ohjaustila on suljetussa ohjaamossa, johon pääsy ulkopuolisilta on estetty lukolla.

3.5 Muiden vaarojen torjunta

3.5.1 Akuista aiheutuvat vaarat

Akkukotelon rakenteen ja sijoituksen on oltava sellainen sekä akun asennuksen sellainen, että vältetään mahdollisimman tarkkaan elektrolyytin valuminen käyttäjän päälle koneen kaatuessa tai höyryjen kerääntyminen paikoille, joissa on käyttöhenkilöstöä.

Kone on suunniteltava ja rakennettava siten, että akku voidaan kytkeä irti helposti tavoitettavalla tähän tarkoitukseen tarkoitetulla laitteella.

3.5.2 Tulipalovaara

Sen mukaan, mitä vaaroja valmistaja on ennakoinut konetta käytettäessä syntyvän, kone on varustettava, jos se mittojen puolesta on mahdollista:

- joko helposti tavoitettavaan paikkaan sijoitetulla palosammuttimella

- tai kiinteällä palonsammutusjärjestelmällä.

3.5.3 Pöly-, kaasu- tai muista päästöistä aiheutuvat vaarat

Jos otsikossa mainittuja vaaroja ilmenee, 1.5.13 kohdassa esitetyt keruulaitteet voidaan korvata muilla keinoin, esimerkiksi sumutteella sitomalla.

Liitteessä olevan 1.5.13 kohdan toinen ja kolmas kohta ei koske koneita, joiden päätoiminta on tuotteiden ruiskuttaminen.

3.6 Opasteet ja ohjeet

3.6.1 Ohjekilvet ja varoitusmerkit

Koneessa on oltava käyttöä, säätöä ja huoltoa koskevat merkinnät tai ohjetaulut kaikissa tarpeellisissa paikoissa, jotta alttiina olevien terveys ja turvallisuus varmistetaan. Ne on valittava, suunniteltava ja rakennettava helposti havaittaviksi ja pysyviksi.

Päältä ohjattavissa koneissa on oltava seuraavat laitteet:

- äänimerkinantolaite alttiina olevien varoittamiseksi,

- ilmoitettujen käyttöolosuhteiden mukainen valomerkinantojärjestelmä, esimerkiksi jarruvalot, peruutusvalot ja pyörivät varoitusvalot. Jälkimmäinen vaatimus ei koske konetta, joka on tarkoitettu ainoastaan maanalaiseen työhön ja jossa ei ole sähkövoimaa,

sanotun kuitenkaan rajoittamatta yleisillä teillä liikkumista koskevien vaatimusten noudattamista.

Kauko-ohjattu kone, joka tavanomaisissa käyttöolosuhteissa aiheuttaa henkilöille iskujen tai puristumisen vaaran, on varustettava tarkoituksenmukaisilla, koneen liikkeistä ilmoittavilla välineillä tai välineillä, jotka suojaavat alttiina olevia näiltä vaaroilta. Sama koskee konetta, jonka käyttöön liittyy jatkuva edestakainen liike ja jossa kuljettajalla ei ole suoraa näkyvyyttä koneen taakse.

Kone on rakennettava siten, ettei kaikkia varoitus- ja merkinantolaitteita voida vahingossa tehdä toimimattomiksi. Jos turvallisuuden vuoksi on olennaista, nämä laitteet on varustettava niiden oikean toiminnan tarkistusmahdollisuudella ja niiden vikaantumisen on oltava käyttäjän selkeästi havaittavissa.

Jos koneen tai sen työkalujen liike on erityisen vaarallista, kone on varustettava kilvillä, jotka varoittavat lähestymästä konetta, kun se on toiminnassa; kilpien on oltava luettavissa riittävältä etäisyydeltä koneen läheisyydessä oleskelemaan joutuvien turvallisuuden varmistamiseksi.

3.6.2 Merkinnät

Täydennetään 1.7.3 kohdassa asetettuja vähimmäisvaatimuksia seuraavasti:

- nimellisteho ilmaistuna kilowatteina (kW);

- tavallisimman kokoonpanon massa ilmaistuna kiloina (kg) ja tarvittaessa:

- suurin sallittu valmistajan ilmoittama kiinnityskoukun vetokuormitus newtoneina (N);

- suurin sallittu valmistajan ilmoittama pystysuora kuormitus kiinnityskoukussa newtoneina (N).

3.6.3 Ohjekirja

Ohjekirjassa on 1.7.4 kohdassa asetettujen vähimmäisvaatimusten lisäksi oltava seuraavat tiedot:

a) Koneen aiheuttamasta tärinästä ilmoitetaan joko todellinen arvo tai vastaavan koneen mittaustuloksista laskettu arvo seuraavasti:

- käsiin kohdistuvan kiihtyvyyden painotettu tehollisarvo, jos se ylittää 2,5 m/s²; jos kiihtyvyys ei ylitä 2,5 m/s², tämä on mainittava;

- kehoon (jalat tai lantio) kohdistuvan kiihtyvyyden painotettu tehollisarvo, jos se ylittää 0,5 m/s²; jos kiihtyvyys ei ylitä 0,5 m/s², tämä tulee mainita.

Jos ei sovelleta yhdenmukaistettuja standardeja, tärinä on mitattava käyttäen kyseiselle koneelle sopivinta mittausmenetelmää.

Valmistajan on ilmoitettava, missä käyttöolosuhteissa mittaukset on suoritettu ja mitä menetelmiä mittauksissa on käytetty.

b) Jos koneella on useita käyttömahdollisuuksia sen mukaan, mitä varusteita käytetään, sellaisen peruskoneen valmistajien, johon vaihdettavat varusteet voidaan liittää, ja näiden varusteiden valmistajien on annettava tarpeelliset tiedot, jotta varusteiden turvallinen kiinnitys ja käyttö olisivat mahdollisia.

4 OLENNAISET TERVEYS- JA TURVALLISUUSVAATIMUKSET NOSTAMISESTA AIHEUTUVIEN ERITYISTEN VAAROJEN POISTAMISEKSI

Edellä 1, 2 ja 3 kohdassa esitettyjen olennaisten terveys- ja turvallisuusvaatimusten lisäksi koneet, joihin liittyy nostotoiminnoista aiheutuvia vaaroja - pääasiassa kuorman putoamisesta ja yhteentörmäyksestä aiheutuvia vaaroja tai nostotoiminnosta aiheutuvia kaatumisvaaroja - on suunniteltava ja rakennettava siten, että ne täyttävät seuraavat vaatimukset.

Nostamisen aiheuttamia vaaroja liittyy erityisesti sellaiseen koneeseen, joka on suunniteltu siirtämään ja samanaikaisesti nostamaan yksikkökuormaa. Kuormana voi olla esineitä, raaka-aineita tai tavaroita.

4.1 Yleistä

4.1.1 Määritelmiä

a) nostoapuvälineet:

`nostoapuvälineillä` tarkoitetaan komponentteja tai laitteita, joita ei ole pysyvästi kiinnitetty koneeseen ja jotka on sijoitettu koneen ja kuorman väliin tai jotka on kiinnitetty kuormaan, jotta siihen voidaan tarttua;

b) irtain nostoapuväline:

`irtaimilla nostoapuvälineillä` tarkoitetaan välineitä, jotka auttavat muodostamaan tai käyttämään raksia, kuten silmukkaruuvi, sakkeri, nostorenkaat, rengaspultti jne.;

c) ohjattu taakka:

`ohjatulla taakalla` tarkoitetaan kuormaa, jonka kokonaisliike tapahtuu kiinteiden pisteiden määrittämien jäykkien tai joustavien ohjaimien mukaan;

d) käyttökerroin:

`käyttökertoimella` tarkoitetaan aritmeettista suhdetta valmistajan takaaman suurimman kuorman, jonka apuväline tai kone pystyy kantamaan, ja suurimman sallitun laitteeseen, apuvälineeseen tai koneeseen merkityn työkuorman välillä;

e) testikerroin:

`testikertoimella` tarkoitetaan staattisessa tai dynaamisessa testissä laitteen komponentille, apuvälineelle tai koneelle kohdistetun kuorman aritmeettista suhdetta laitteen komponenttiin, apuvälineeseen tai koneeseen merkittyyn suurimpaan työkuormaan;

f) staattinen testi:

`staattisella testillä` tarkoitetaan testiä, jonka aikana kone tai nostoapuväline ensin tarkastetaan ja sitten koestetaan maksimityökuormalla, kerrottuna sopivalla staattisella testikertoimella, ja sitten kone tarkastetaan uudelleen, kun kuormitus on poistettu, ja tällöin varmistetaan, ettei vauriota ole syntynyt;

g) dynaaminen testi:

`dynaamisella testillä` tarkoitetaan testiä, jonka aikana konetta käytetään kaikilla sen mahdollisilla kokoonpanoilla maksimityökuormalla ottaen huomioon koneen dynaaminen käyttäytyminen sen varmistamiseksi, että kone ja turvalaitteet toimivat kunnolla.

4.1.2 Mekaanisten vaarojen torjunta

4.1.2.1 Vakavuuden puutteesta aiheutuvat vaarat

Nostolaitteet on suunniteltava ja rakennettava siten, että 1.3.1 kohdassa vaadittu vakavuus säilytetään laitetta käytettäessä ja laitteen ollessa pois käytöstä mukaan lukien kuljetuksen, asennuksen ja purkamisen kaikki vaiheet ennakoitavien komponenttivaurioiden aikana ja ohjekirjan mukaisesti tehtyjen testien aikana.

Tämän vuoksi valmistajan tai tämän yhteisöön sijoittautuneen edustajan on käytettävä sopivia varmennuskeinoja; erityisesti moottorikäyttöisille trukeille, joiden nostokyky on yli 1,8 m, valmistajan tai tämän yhteisöön sijoittautuneen edustajan on tehtävä tai teetettävä jokaisen trukkityypin osalta tasovakavuustesti tai vastaava testi.

4.1.2.2 Kiskot ja radat

Koneet on varustettava laitteilla, jotka vaikuttavat kiskoihin tai ratoihin ja estävät raiteilta suistumisen.

Jos suistuminen kuitenkin tapahtuu näistä laitteista huolimatta tai jos raide tai liikkuva komponentti rikkoutuu, nostolaite on varustettava laitteilla, jotka estävät laitteen, komponentin tai kuorman putoamisen tai koneen kaatumisen.

4.1.2.3 Mekaaninen lujuus

Koneiden, nostoapuvälineiden ja irrotettavien komponenttien on kestettävä niihin käytön aikana kohdistuvat kuormitukset ja mahdollisesti myös, kun niitä ei käytetä, valmistajan ilmoittamissa asennus- ja käyttöolosuhteissa ja asiaankuuluvissa kokoonpanoissa ottaen tarvittaessa huomioon ilmastolliset tekijät ja henkilöiden aiheuttamat voimat. Tämän vaatimuksen on täytyttävä myös kuljetuksen, kokoonpanon ja purkamisen aikana.

Kone ja nostoapuvälineet on suunniteltava ja rakennettava siten, että estetään väsymisestä tai kulumisesta aiheutuva vaurio ottaen huomioon niiden käyttötarkoitus.

Käytetyt materiaalit on valittava valmistajan tarkoittaman käyttöympäristön mukaan ottaen erityisesti huomioon korroosio, kuluminen, iskut, kylmähauraus ja vanheneminen.

Nostolaitteet ja -apuvälineet on suunniteltava ja rakennettava kestämään staattisten kokeiden ylikuorma ilman pysyvää vauriota tai näkyvää vikaa. Laskelmassa on otettava huomioon staattisen testikertoimen arvot, jotka on valittu, jotta voidaan varmistaa riittävä turvallisuustaso; yleensä voidaan kertoimille käyttää seuraavia arvoja:

a) käsikäyttöiset nostolaitteet ja nostoapuvälineet: 1,5;

b) muut nostolaitteet: 1,25.

Kone on suunniteltava ja rakennettava siten, että se läpäisee vahingoittumatta dynaamiset testit, jotka tehdään käyttäen maksimikuormaa kerrottuna dynaamisella testikertoimella. Tämä dynaaminen testikerroin valitaan siten, että taataan riittävä turvallisuustaso; yleensä kerroin on 1,1.

Dynaamiset testit on tehtävä sellaiselle koneelle, joka on valmis otettavaksi käyttöön tavanomaisissa käyttöolosuhteissa. Yleensä testit tehdään valmistajan ilmoittamalla nimellisnopeudella. Jos koneen hallintajärjestelmä sallii useita samanaikaisia liikkeitä (esimerkiksi pyöriminen ja kuorman siirto), testit on tehtävä epäedullisimmissa olosuhteissa, toisin sanoen yleensä yhdistämällä kyseiset liikkeet.

4.1.2.4 Köysipyörät, telat, ketjut tai köydet

Köysipyörien, telojen ja pyörien on oltava halkaisijaltaan niihin asennettavien köysien tai ketjujen kokoon sopivia.

Telat ja pyörät on suunniteltava, rakennettava ja asennettava siten, että niissä olevat köydet ja ketjut voivat kelautua putoamatta niiltä.

Suoraan kuorman nostamiseen tai tukemiseen käytettävissä köysissä ei saa olla pleissauksia muualla kuin päätteissä (punonnat sallitaan kuitenkin sellaisissa laitteissa, jotka on suunniteltu säännöllisesti muutettaviksi käyttötarpeiden mukaan). Täydellisten köysien ja niiden päätteiden yhdistelmillä kerroin valitaan siten, että varmistetaan riittävä turvallisuustaso, yleensä kerroin on 5.

Nostoketjujen työkerroin valitaan siten, että taataan riittävä turvallisuustaso, yleensä kerroin on 4.

Valmistajan tai tämän yhteisöön sijoittautuneen edustajan on tehtävä tai teetettävä jokaiselle suoraan kuorman nostamiseen käytettävälle köysi- tai ketjutyypille sekä köysipäätteille asianmukaiset testit todentaakseen, että riittävä työkerroin on saavutettu.

4.1.2.5 Irtaimet nostoapuvälineet

Nostoapuvälineet on mitoitettava väsymisen ja vanhenemisen suhteen ottaen huomioon työjaksojen lukumäärä oletetun ja määritellyn käyttöiän aikana määritellyn sovellutuksen käyttöolosuhteissa.

Lisäksi:

a) teräsköysien ja köysipäätteiden yhdistelmien varmuuskerroin valitaan siten, että saavutetaan riittävä turvallisuustaso. Tämä käyttövarmuuskerroin on yleensä 5. Köysissä ei saa olla pleissejä tai silmukoita muualla kuin päätteissä;

b) kun käytetään hitsatuista lenkeistä valmistettuja ketjuja, lenkkien on oltava lyhyttä lenkkityyppiä. Kaikkien ketjutyyppien käyttövarmuuskerroin valitaan siten, että varmistetaan riittävä turvallisuustaso: tämä kerroin on yleensä 4;

c) tekstiiliköysien tai -raksien käyttövarmuuskerroin riippuu materiaalista, valmistusmenetelmistä, mitoista ja käytöstä. Tämä kerroin valitaan siten, että varmistetaan riittävä turvallisuustaso, yleensä kerroin on 7, jos käytetyt materiaalit ovat erittäin hyvälaatuisia ja jos käytetty valmistusmenetelmä on sopiva käyttötarkoitukseen. Jos näin ei ole, kerroin asetetaan yleensä korkeammaksi, jotta varmistetaan vastaava turvallisuustaso;

Tekstiiliköysissä ja -rakseissa ei saa olla solmuja, liitoksia tai pleissauksia lukuun ottamatta raksin päätettä, ellei kyseessä ole päätön nostovyö;

d) kaikkien niiden metalliosien käyttövarmuuskerroin, jotka muodostavat raksin tai joita käytetään sen kanssa, valitaan siten, että varmistetaan riittävä turvallisuustaso: tämä kerroin on yleensä 4;

e) monihaaraisten raksien nostokyky määritellään ottaen huomioon heikoimman haaran turvallisuuskerroin, haarojen lukumäärä ja muuntokerroin, joka riippuu ripustuksen nostokulmista;

f) valmistajan tai tämän yhteisöön sijoittautuneen edustajan on tehtävä tai teetettävä jokaiselle a, b, c ja d kohdassa tarkoitetulle komponenttityypille asianmukaiset testit todentaakseen, että riittävä käyttövarmuuskerroin on saavutettu.

4.1.2.6 Liikkeiden hallinta

Liikkeiden hallintalaitteiden on toimittava siten, että kone, johon ne on asennettu, pysyy turvallisessa tilassa:

a) Kone on suunniteltava siten tai varustettava sellaisilla laitteilla, että koneen osien liikkeiden amplitudi pysyy määritellyissä rajoissa. Tällaisten laitteiden toimintaa on, jos mahdollista, edellettävä varoitus;

b) Jos useita kiinteitä tai kiskoilla kulkevia koneita voidaan ohjata samanaikaisesti samassa tilassa ja tästä aiheutuu törmäysvaara, koneet on suunniteltava ja rakennettava siten, että yhdistetään järjestelmät niin, että vältetään tämä vaara;

c) Nostolaitteiden mekanismit on suunniteltava ja rakennettava siten, että kuormat eivät voi valua vaarallisesti tai pudota vapaasti ja odottamattomasti edes energiansyötön osittaisen tai täydellisen katkoksen sattuessa tai kun käyttäjä lopettaa koneen käytön;

d) Tavanomaisissa käyttöolosuhteissa ei saa olla mahdollista laskea kuormaa pelkästään kitkajarrun varassa, paitsi niissä koneissa, joiden toiminta vaatii niiden toimimisen tällä tavoin;

e) Tartuntalaitteet on suunniteltava ja rakennettava siten, että kuormien tahaton irtoaminen tartuntalaitteesta vältetään.

4.1.2.7 Kuormien käsittely

Koneen ohjaustila on sijoitettava siten, että varmistetaan paras mahdollinen näkyvyys osien liikeratoihin, jotta vältetään mahdolliset törmäykset henkilöihin tai laitteisiin tai muihin koneisiin, jotka saattavat olla toiminnassa samaan aikaan ja saattavat aiheuttaa vaaran.

Kiinteät koneet, joilla on ohjatut taakat, on suunniteltava ja rakennettava siten, että estetään taakan tai vastapainon törmääminen alttiina olevaan.

4.1.2.8 Ukonilmasta aiheutuvat vaarat

Käytön aikana ukkossuojausta tarvitsevat koneet on varustettava järjestelmällä, joka johtaa sähkövaraukset maahan.

4.2 Muita kuin käsikäyttöisiä koneita koskevat erityiset vaatimukset

4.2.1 Hallintajärjestelmä

4.2.1.1 Ohjaustila

Myös ei-liikkuvia koneita koskevat 3.2.1 kohdassa asetetut vaatimukset.

4.2.1.2 Istuin

Myös ei-liikkuvia koneita koskevat 3.2.2 kohdan ensimmäisessä ja toisessa kohdassa sekä 3.2.3 kohdassa asetetut vaatimukset.

4.2.1.3 Hallintalaitteet

Nostolaitteen tai sen varusteiden liikkeitä ohjaavien laitteiden on palattava vapaa-asentoonsa heti, kun käyttäjä on irrottanut otteensa. Jos osittaisella tai täydellisellä liikkeellä ei ole kuorman törmäysvaaraa, mainitut laitteet voidaan korvata hallintalaitteilla, joilla saadaan aikaan automaattiset pysäytykset ennalta valituille tasoille käyttäjän pitämättä jatkuvasti kiinni hallintalaitteesta.

4.2.1.4 Kuormituksen valvonta

Koneet, joiden suurin sallittu hyötykuorma on vähintään 1 000 kg tai joiden kaatumismomentti on vähintään 40 000 Nm, on varustettava kuljettajaa varoittavilla laitteilla, jotka estävät kuorman vaaralliset liikkeet,

- kun nostolaitetta ylikuormitetaan

- joko ylitetyn enimmäiskuorman vuoksi tai

- ylitetyn kuorman aiheuttaman momentin vuoksi,

- kun kaatumisvaaraan johtavat nostetusta kuormasta aiheutuvat momentit ylittyvät.

4.2.2 Köysin ohjattu laite

Nosto-, lasku-, sekä nosto- ja laskuköydet on varustettava vastapainolla tai laitteella, joka tekee mahdolliseksi jatkuvan köyden jännityksen säädön.

4.2.3 Alttiina olevien riskit. Ohjaustilaan ja huoltokohtiin pääsy

Koneet, joissa on ohjattu taakka, ja koneet, joiden kuorman tuet liikkuvat selvästi määrätyllä reitillä, on varustettava laitteilla, jotka estävät alttiina olevien vaarantumisen.

4.2.4 Käyttötarkoitukseen soveltuvuus

Kun kone saatetaan markkinoille tai otetaan ensimmäistä kertaa käyttöön, valmistajan tai tämän yhteisöön sijoittautuneen edustajan on toteuttamalla tai teettämällä aiheelliset toimenpiteet varmistettava, että käyttövalmiit joko käsikäyttöiset tai voimakäyttöiset nostolaitteet ja koneet voivat toimia turvallisesti käyttötarkoituksensa mukaisesti. Näitä toimenpiteitä toteutettaessa on otettava huomioon koneen staattiset ja dynaamiset ominaisuudet.

Jos konetta ei voida koota valmistajan alueella tai tämän yhteisöön sijoittautuneen edustajan tiloissa, tarvittavat toimenpiteet on toteutettava käyttöpaikalla. Muuten toimenpiteet voidaan toteuttaa joko valmistajan tiloissa tai käyttöpaikalla.

4.3 Merkinnät

4.3.1 Ketjut ja köydet

Jokaisessa yksittäisessä nostoketjussa, nostoköydessä tai nostovyössä, joka ei ole kokoonpanon osa, on oltava merkintä tai, jos tämä ei ole mahdollista, laatta tai kiinteä rengas, jossa on oltava valmistajan tai tämän yhteisöön sijoittautuneen edustajan nimi ja osoite sekä vastaavan todistuksen numero.

Todistuksessa on oltava yhdenmukaistetuissa standardeissa vaaditut merkinnät tai, jos standardeja ei ole, ainakin seuraavat tiedot:

- valmistajan tai tämän yhteisöön sijoittautuneen edustajan nimi;

- tapauksen mukaan valmistajan tai tämän edustajan osoite yhteisössä;

- ketjun tai köyden kuvaus seuraavin tiedoin:

- nimelliskoko;

- rakenne;

- valmistusmateriaali;

- materiaaliin käytetty metallurginen erikoiskäsittely;

- mahdollisessa testauksessa käytetty standardi;

- ketjun tai köyden suurin sallittu nostokuorma. Erikseen määriteltyjä käyttötarkoituksia varten voidaan antaa erilaisia nostokuorman arvoja.

4.3.2 Nostoapuvälineet

Jokaisessa nostoapuvälineessä on oltava seuraavat tiedot:

- tiedot valmistajasta;

- tiedot raaka-aineesta (esimerkiksi kansainvälinen luokitus), jos tätä tietoa tarvitaan yhteensopivuutta varten;

- tiedot suurimmasta sallitusta nostokuormasta;

- EY-merkki.

Jos nostoapuväline koostuu sellaisista osista kuin teräsköydet tai köydet, joihin on mahdotonta tehdä merkintää, ensimmäisessä kohdassa mainitut tiedot on esitettävä apuvälineeseen pysyvästi kiinnitetyssä kilvessä tai vastaavassa.

Tietojen on oltava helposti luettavissa ja sijoitettuna paikkaan, josta ne eivät katoa työstön, kulumisen tai muun syyn takia ja jossa ne eivät vaaranna apuvälineen lujuutta.

4.3.3 Koneet

Jokaisessa koneessa on 1.7.3 kohdassa mainittujen vähimmäismerkintöjen lisäksi oltava helposti luettavalla ja pysyvällä tavalla tehdyt nimelliskuormaa koskevat merkinnät:

i) selvästi koodaamattomassa muodossa laitteessa itsessään koneesta, jossa vain yksi arvo on mahdollinen;

ii) jos nimelliskuorma riippuu koneen käyttötilanteesta, jokainen käyttöpaikka on varustettava kuormakilvellä, jossa on tiedot jokaisen koneen käyttötilanteen nimelliskuormista mieluiten kaavakuvan tai kuormitustaulukon muodossa.

Jos kone on varustettu sellaisella kuormauslaitteella, johon ihmiset voivat päästä ja johon liittyy putoamisvaara, kone on varustettava selvällä ja pysyvällä henkilönoston kieltävällä varoituksella. Tämän varoitusmerkinnän on oltava nähtävissä jokaisesta paikasta, josta kuormauslaitteeseen pääsy on mahdollista.

4.4 Ohjekirja

4.4.1 Nostoapuvälineet

Jokaisen nostoapuvälineen tai jokaisen kokonaisuutena myytävän nostoapuväline-erän mukana on oltava ohjekirja, jossa on ainakin seuraavat tiedot:

- tavanomaiset käyttöolosuhteet;

- käyttö-, kokoonpano- ja huolto-ohjeet;

- käyttörajoitukset (erityisesti niiden nostoapuvälineiden osalta, jotka eivät voi olla 4.1.2.6 e kohdan mukaiset).

4.4.2 Koneet

Ohjekirjassa on 1.7.4 kohdassa mainittujen lisäksi oltava seuraavat tiedot:

a) koneen tekniset tiedot ja erityisesti

- 4.3.3 ii kohdassa kuvattu kuormitustaulukko, jos tarpeen,

- tukiin tai ankkurointeihin kohdistuvat voimat ja ajoradan ominaisuudet,

- tarvittaessa vastapainon määrittely ja asennus;

b) ajo- ja huoltopäiväkirjan sisältö, jollei ajo- ja huoltopäiväkirjaa ole toimitettu laitteen mukana;

c) käyttöohje, erityisesti toimenpiteet silloin, kun käyttäjän suora näköyhteys kuormaan puuttuu;

d) tarpeelliset ohjeet koestusten tekemiseen ennen ensimmäistä käyttöönottoa niille koneille, joita ei koota valmistajan tiloissa käyttövalmiiksi.

5 YKSINOMAAN MAANALAISEEN TYÖHÖN TARKOITETTUJA KONEITA KOSKEVAT OLENNAISET TURVALLISUUS- JA TERVEYSVAATIMUKSET

Edellä 1, 2, 3 ja 4 kohdassa esitettyjen turvallisuus- ja terveysvaatimusten lisäksi koneet, jotka on tarkoitettu yksinomaan maanalaiseen työhön, on suunniteltava ja rakennettava siten, että ne täyttävät seuraavat vaatimukset.

5.1 Vakavuuden puutteesta aiheutuvat vaarat

Konekäyttöiset kattotuet on suunniteltava ja rakennettava siten, että ne säilyttävät tarkoitetun suuntansa liikkuessaan ja etteivät ne luista ennen tai samalla, kun ne tulevat kuorman alaiseksi, tai sen jälkeen, kun kuormitus on poistettu. Yksittäiset hydrauliset tuet on varustettava ankkurointipisteillä ylälevyä varten.

5.2 Liikkuminen

Konekäyttöisten kattotukien on sallittava alttiina olevien vapaa liikkuminen.

5.3 Valaistus

Ei noudateta 1.1.4 kohdan kolmannen alakohdan vaatimuksia.

5.4 Hallintalaitteet

Raiteita pitkin kulkevassa koneessa kiihdytykseen ja jarrutukseen käytettyjen hallintalaitteiden on toimittava käsikäyttöisesti. Pakkokäyttöinen hallintalaite voi kuitenkin olla jalkakäyttöinen.

Konekäyttöisten kattotukien hallintalaitteet on suunniteltava ja järjestettävä siten, että siirron aikana käyttäjät on suojattu suojakatoksella. Hallintalaitteet on suojattava vahingossa tapahtuvaa vapautumista vastaan.

5.5 Pysäytys

Itseliikkuvat raiteilla kulkevat maanalaiseen työhön käytettävät koneet on varustettava pakkokäyttöisellä hallintalaitteella, joka vaikuttaa koneen liikkumista säätelevään hallintajärjestelmään.

5.6 Palovaara

Koneen helposti syttyvien osien osalta 3.5.2 kohdan toinen luetelmakohta on pakollinen.

Maanalaiseen työhön tarkoitetun koneen jarrujärjestelmä on suunniteltava ja rakennettava siten, ettei se synnytä kipinöitä tai tulipaloja.

Lämpövoimamoottoreilla varustetut maanalaiseen työhön tarkoitetut koneet saa varustaa vain sellaisella polttomoottorilla, jossa käytetään polttoainetta, jolla on alhainen haihtumispaine ja joka ei mahdollista sähkölähteestä peräisin olevaa sytytystä.

5.7 Pöly-, kaasu- ja muista päästöistä aiheutuvat vaarat

Polttomoottoreiden pakokaasut eivät saa olla suunnattuja ylöspäin."

LIITE II

Lisätään direktiivin 89/392/ETY liitteeseen IV 12 15 kohta:

"12 Seuraavantyyppiset maanalaiseen työhön tarkoitetut koneet:

- kiskoilla kulkevat koneet, veturit ja jarruvaunut;

- hydrauliset konekäyttöiset kattotuet;

- polttomoottorit, jotka on tarkoitettu maan alla käytettäviin koneisiin.

13 Talousjätteen keräämiseen tarkoitetut käsinlastattavat autot, joissa on puristusmekanismi.

14 Liitteessä olevassa 3.4.7 kohdassa tarkoitetut irrotettavat nivelvoimansiirtoakselit ja niiden suojukset.

15 Autonnostimet."