(1)

Neuvoston asetusta (EY) N:o 377/2004 (2) on muutettu huomattavilta osin. Koska siihen on määrä tehdä uusia muutoksia, mainittu asetus olisi selkeyden vuoksi uudelleenlaadittava.

(2)

Erilaisista ryhmistä koostuvat muuttovirrat lisääntyivät jyrkästi vuosina 2015 ja 2016, mikä kohdisti painetta maahanmuutto-, turvapaikka- ja rajavalvontajärjestelmiin. Tämä on muodostanut haasteen unionille ja jäsenvaltioille ja osoittanut, että unionin muuttoliikepolitiikkaa on lujitettava koordinoitujen ja vaikuttavien Euroopan tason toimien varmistamiseksi.

(3)

Unionin muuttoliikepolitiikan tavoitteena on korvata sääntöjenvastaiset ja hallitsemattomat muuttovirrat turvallisilla ja hallituilla maahantuloväylillä ottamalla käyttöön kokonaisvaltainen toimintatapa, jolla pyritään varmistamaan kaikissa vaiheissa muuttovirtojen tehokas hallinta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen V osaston 2 luvun mukaisesti.

(4)

Ihmisoikeuksien kunnioittaminen on unionin perusperiaate. Unioni on sitoutunut suojelemaan kaikkien muuttajien ihmisoikeuksia ja perusvapauksia heidän muuttaja-asemastaan riippumatta noudattaen kaikilta osin kansainvälistä oikeutta. Maahanmuuttoalan yhteyshenkilöiden olisi tätä asetusta soveltaessaan, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä koskevissa tapauksissa, kunnioitettava asiaankuuluvassa kansainvälisessä ja unionin oikeudessa, mukaan lukien Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 ja 6 artikla, vahvistettuja perusoikeuksia sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjaa.

(5)

Jotta varmistetaan unionin maahanmuuttopolitiikkojen tuloksellinen täytäntöönpano kaikilta osin, olisi jatkettava johdonmukaista vuoropuhelua ja yhteistyötä niiden kolmansien maiden kanssa, jotka ovat muuttajien ja kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden keskeisiä lähtö- ja kauttakulkumaita. Tällaisen yhteistyön olisi Euroopan muuttoliikeagendassa vahvistetun kokonaisvaltaisen lähestymistavan mukaisesti mahdollistettava maahanmuuton, mukaan lukien lähtöjen ja palauttamisten, parempi hallinta, tuettava valmiuksia kerätä ja jakaa tietoja, myös tietoja hakijoiden mahdollisuudesta saada kansainvälistä suojelua sekä tapauksen ja mahdollisuuksien mukaan tietoja uudelleenkotouttamisesta, sekä estettävä ja torjuttava laitonta maahanmuuttoa, muuttajien salakuljetusta ja ihmiskauppaa.

(6)

Suojeluvälineisiin kuuluvat maahanmuuttoa ja liikkuvuutta koskevaan kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan sisältyvät toimenpiteet. Myös työvoiman muuttoliike, opiskelijaviisumit ja perheenyhdistäminen olisi sisällytettävä laillisen muuttoliikkeen strategioihin ja väyliin unionin ja kolmansien maiden välillä rajoittamatta jäsenvaltioiden kansallisia toimivaltoja.

(7)

Koska näyttöön perustuvaa päätöksentekoa ja operatiivisia toimia tukevien analyysien ja tiedon kysyntä kasvaa jatkuvasti, maahanmuuttoalan yhteyshenkilöiden on varmistettava, että heidän näkemyksensä ja tietonsa edistävät kaikin tavoin kattavan tilannekuvan saamista kolmansista maista.

(8)

Muuttovirtojen koostumusta koskeviin tietoihin olisi mahdollisuuksien ja tapauksen mukaan sisällytettävä tietoja muuttajien ilmoitetusta iästä, sukupuolijakaumasta ja perheestä sekä ilman huoltajaa matkustavista alaikäisistä.

(9)

Nykyisten Euroopan muuttoliikeyhteyshenkilöiden lähettäminen keskeisiin kolmansiin lähtö- ja kauttakulkumaihin, mihin kehotettiin valtion- ja hallitusten päämiesten 23 päivänä huhtikuuta 2015 järjestetyn ylimääräisen kokouksen päätelmissä, oli ensimmäinen vaihe pyrittäessä lisäämään yhteyksiä kolmansiin maihin muuttoliikkeeseen liittyvissä kysymyksissä ja tehostamaan yhteistyötä jäsenvaltioiden lähettämien maahanmuuttoalan yhteyshenkilöiden kanssa. Tämän kokemuksen pohjalta on aiheellista varautua siihen, että komissio lähettää maahanmuuttoalan yhteyshenkilöitä kolmansiin maihin pidemmäksi aikaa tukemaan muuttoliikettä koskevien unionin toimien kehittämistä ja toteuttamista sekä niiden vaikutusten maksimoimista.

(10)

Tämän asetuksen tavoitteena on varmistaa jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten, tapauksen mukaan myös lainvalvontaviranomaisten, sekä komission ja unionin virastojen kolmansiin maihin lähettämien yhteyshenkilöiden verkoston toiminnan parempi koordinointi ja optimoida sen hyödyntäminen. Tarkoituksena on toteuttaa tehokkaampia toimia seuraavilla unionin painopisteisiin kuuluvilla aloilla: laittoman muuttoliikkeen ja siihen liittyvän rajat ylittävän rikollisuuden, kuten muuttajien salakuljetuksen ja ihmiskaupan, ehkäisy ja torjunta, ihmisarvoisen ja tuloksekkaan palauttamis-, takaisinotto- ja uudelleenkotouttamistoiminnan helpottaminen, unionin ulkorajojen yhdennetyn valvonnan edistäminen sekä laillisen maahanmuuton hallinnan tukeminen, myös jäsenvaltioiden ja unionin toteuttamien kansainvälisen suojelun toimenpiteiden, uudelleensijoittamistoimenpiteiden ja lähtöä edeltävien kotouttamistoimenpiteiden alalla. Toimintaa koordinoitaessa olisi noudatettava kaikilta osin nykyistä komentoketjua ja raportointisuhteita maahanmuuttoalan yhteyshenkilöiden ja lähettävien viranomaisten välillä sekä maahanmuuttoalan yhteyshenkilöiden kesken.

(11)

Tämä asetus pohjautuu asetukseen (EY) N:o 377/2004, ja sillä pyritään varmistamaan maahanmuuttoalan yhteyshenkilöiden tehokkaampi panos maahanmuuttoalan eurooppalaisen yhteyshenkilöverkoston toimintaan ensisijaisesti ottamalla käyttöön mekanismi, jonka avulla jäsenvaltiot, komissio ja unionin virastot voivat koordinoida kolmansiin maihin lähetettyjen yhteyshenkilöidensä tehtäviä ja asemaa nykyistä järjestelmällisemmin.

(12)

Koska muuttoliikkeeseen liittyviä kysymyksiä käsitteleviä yhteyshenkilöitä lähettävät eri toimivaltaiset viranomaiset ja heidän toimeksiantonsa ja tehtävänsä voivat olla päällekkäisiä, olisi toteutettava toimia samassa kolmannessa maassa tai samalla alueella toimivien yhteyshenkilöiden keskinäisen yhteistyön parantamiseksi. Jos komissio tai unionin virastot lähettävät maahanmuuttoalan yhteyshenkilöitä unionin diplomaattiedustustoihin kolmannessa maassa, näiden yhteyshenkilöiden olisi avustettava ja tuettava maahanmuuttoalan yhteyshenkilöverkostoa kyseisessä kolmannessa maassa. Verkostoja voidaan tarvittaessa laajentaa siten, että niihin kuuluu myös muiden kuin jäsenvaltioiden lähettämiä yhteyshenkilöitä.

(13)

On olennaisen tärkeää perustaa vankka mekanismi varmistamaan toiminnan parempi koordinointi ja parempi yhteistyö kaikkien maahanmuuttoasioita tehtäviensä osana hoitavien yhteyshenkilöiden välillä, jotta minimoidaan tietokatkokset ja päällekkäinen työ ja maksimoidaan operatiiviset valmiudet ja vaikuttavuus. Johtokunnan olisi annettava ohjeistusta unionin poliittisten painopisteiden mukaisesti, ottaen huomioon unionin ulkosuhteet, ja sille olisi annettava tarvittavat valtuudet erityisesti hyväksyä maahanmuuttoalan yhteyshenkilöverkostojen toimintaa koskevat kaksivuotiset työohjelmat, sopia maahanmuuttoalan yhteyshenkilöille räätälöidyistä tilapäisistä toimista, joissa käsitellään kaksivuotisen työohjelman ulkopuolisia painopisteitä ja esiin nousevia tarpeita, ja kohdentaa resursseja sovittuihin toimiin sekä olla vastuuvelvollinen niiden toteuttamisesta. Johtokunnan tai maahanmuuttoalan yhteyshenkilöverkostojen avustajien tehtävät eivät saisi vaikuttaa lähettävien viranomaisten toimivaltaan päättää lähettämiensä maahanmuuttoalan yhteyshenkilöiden tehtävistä. Johtokunnan olisi tehtäviään hoitaessaan otettava huomioon maahanmuuttoalan yhteyshenkilöverkostojen erilaisuus sekä asianomaisten kolmansien maiden suhteiden kannalta keskeisimpien jäsenvaltioiden näkemykset.

(14)

Johtokunnan olisi laadittava luettelo kolmansiin maihin lähetetyistä maahanmuuttoalan yhteyshenkilöistä ja saatettava se säännöllisesti ajan tasalle. Luettelon olisi sisällettävä tiedot, jotka liittyvät eri verkostojen sijaintiin, koostumukseen ja toimintaan, mukaan lukien lähetettyjen maahanmuuttoalan yhteyshenkilöiden yhteystiedot ja lyhyt maininta heidän tehtävistään.

(15)

Olisi edistettävä yhteyshenkilöiden yhteistä lähettämistä, jotta voidaan parantaa operatiivista yhteistyötä ja tiedonvaihtoa jäsenvaltioiden välillä sekä vastata johtokunnan kartoittamiin unionin tason tarpeisiin. Yhteistä lähettämistä, johon osallistuu vähintään kaksi jäsenvaltiota, olisi tuettava unionin varoilla siten, että kannustetaan tähän toimintaan osallistumiseen ja luodaan lisäarvoa kaikille jäsenvaltioille.

(16)

Olisi annettava erityissäännöksiä laajemmista unionin toimista, joilla kehitetään maahanmuuttoalan yhteyshenkilöiden valmiuksia. Tällaiseen valmiuksien kehittämiseen olisi kuuluttava yhteisten opetussuunnitelmien ja lähettämistä edeltävien kurssien kehittäminen, perusoikeudet mukaan lukien, yhteistyössä asiaankuuluvien unionin virastojen kanssa, ja maahanmuuttoalan yhteyshenkilöverkostojen operatiivisten valmiuksien lujittaminen. Tällaisten yhteisten opetussuunnitelmien olisi oltava vapaaehtoisia ja täydennettävä lähettävien viranomaisten vahvistamia kansallisia opetussuunnitelmia.

(17)

Maahanmuuttoalan yhteyshenkilöverkostojen olisi vältettävä päällekkäistä työtä unionin virastojen ja unionin muiden välineiden tai rakenteiden, esimerkiksi paikallisten Schengen-yhteistyöryhmien tekemän työn, kanssa ja tuotava lisäarvoa niiden nykyiseen toimintaan maahanmuuttoalaa koskevien tietojen keräämisessä ja vaihtamisessa, erityisesti keskittymällä operatiivisiin näkökohtiin. Näiden verkostojen olisi toimittava välittäjinä ja tarjottava tietoa kolmansista maista, jotta voidaan tukea unionin virastoja niiden toimissa ja tehtävissä, erityisesti silloin, kun unionin virastot eivät ole vielä luoneet yhteistyösuhteita kolmansiin maihin. Maahanmuuttoalan yhteyshenkilöverkostojen ja asiaankuuluvien unionin virastojen välistä yhteistyötä olisi tiivistettävä tätä tarkoitusta varten. Maahanmuuttoalan yhteyshenkilöiden olisi syytä pitää jatkuvasti mielessä, että heidän toimintansa saattaa vaikuttaa paikallisten ja alueellisten maahanmuuttoalan yhteyshenkilöverkostojen toimintaan tai maineeseen. Heidän olisi otettava tämä huomioon tehtäviään hoitaessaan.

(18)

Jäsenvaltion viranomaisten olisi varmistettava, että kolmansissa maissa olevat maahanmuuttoalan yhteyshenkilöt todellakin saavat tarvittaessa ja unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti haltuunsa toiseen jäsenvaltioon lähetettyjen yhteyshenkilöiden hankkimat tiedot ja unionin virastojen strategiset ja operatiiviset analyysituotteet, jotka koskevat laitonta maahanmuuttoa, ihmisarvoista ja tuloksekasta palauttamista ja uudelleenkotouttamista, rajat ylittävää rikollisuutta tai kansainvälistä suojelua ja uudelleensijoittamista, ja että maahanmuuttoalan yhteyshenkilöiden keräämät tiedot toimitetaan asiaankuuluville unionin virastoille, erityisesti Euroopan raja- ja merivartiovirastolle, Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirastolle (Europol) ja Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirastolle (EASO) näihin sovellettavan oikeudellisen kehyksen puitteissa.

(19)

Maahanmuuttoalan yhteyshenkilöverkostojen keräämien tietojen mahdollisimman tehokkaan käytön varmistamiseksi tällaisten tietojen olisi oltava saatavilla suojatulla verkkopohjaisella tiedonvaihtoalustalla sovellettavan tietosuojalainsäädännön mukaisesti.

(20)

Maahanmuuttoalan yhteyshenkilöiden keräämillä tiedoilla olisi tuettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/1624 (3) tarkoitettua teknistä ja operatiivista Euroopan yhdennettyä rajaturvallisuutta sekä edistettävä kansallisten rajavalvontajärjestelmien kehittämistä ja ylläpitoa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1052/2013 (4) mukaisesti.

(21)

Olisi oltava mahdollista kohdentaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 515/2014 (5) nojalla käytettävissä olevia varoja maahanmuuttoalan eurooppalaisen yhteyshenkilöverkoston toimien tukemiseen sekä maahanmuuttoalan yhteyshenkilöiden yhteiseen lähettämiseen jäsenvaltioista.

(22)

Kaikessa jäsenvaltioiden tämän asetuksen puitteissa toteuttamassa henkilötietojen käsittelyssä, myös henkilötietojen siirrossa, olisi noudatettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2016/679 (6). Komission ja unionin virastojen olisi sovellettava henkilötietoja käsitellessään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2018/1725 (7).

(23)

Tämän asetuksen puitteissa tapahtuvan henkilötietojen käsittelyn tarkoituksena olisi oltava kolmansien maiden kansalaisten palauttamisen avustaminen ja kansainvälisen suojelun tarpeessa olevien henkilöiden uudelleensijoittamisen helpottaminen sekä lailliseen muuttoliikkeeseen liittyvään maahantuloon sekä laittoman maahanmuuton, muuttajien salakuljetuksen ja ihmiskaupan ehkäisemiseen ja torjumiseen liittyvien unionin ja kansallisten toimenpiteiden toteuttaminen. Sen vuoksi tarvitaan oikeudellinen kehys, jossa tunnustetaan maahanmuuttoalan yhteyshenkilöiden rooli tässä yhteydessä.

(24)

Maahanmuuttoalan yhteyshenkilöiden on käsiteltävä henkilötietoja palauttamismenettelyjen asianmukaisen täytäntöönpanon, palauttamispäätösten onnistuneen täytäntöönpanon ja tapauksen ja mahdollisuuksien mukaan uudelleenkotouttamisen helpottamiseksi. Unionin ulkopuolisiin palauttamisen kohdemaihin ei useinkaan sovelleta asetuksen (EU) 2016/679 45 artiklan nojalla annettuja tietosuojan riittävyyttä koskevia komission päätöksiä, ne eivät useinkaan ole tehneet tai aio tehdä takaisinottoa koskevaa sopimusta unionin kanssa eivätkä muutoin tarjoa asianmukaisia suojatoimia, joita tarkoitetaan asetuksen (EU) 2016/679 46 artiklassa. Huolimatta unionin laajoista pyrkimyksistä tehdä yhteistyötä laittomasti oleskelevien, paluuvelvoitteen alaisten kolmansien maiden kansalaisten tärkeimpien lähtömaiden kanssa, ei ole aina mahdollista varmistaa, että tällaiset kolmannet maat täyttävät järjestelmällisesti kansainvälisen oikeuden mukaisen velvoitteensa ottaa takaisin omat kansalaisensa. Näin ollen unionin tai jäsenvaltioiden tekemät tai parhaillaan neuvottelemat takaisinottosopimukset, joissa määrätään henkilötietojen siirtoa kolmansiin maihin koskevista asianmukaisista suojatoimista asetuksen (EU) 2016/679 46 artiklan nojalla, kattavat vain rajallisen määrän tällaisia kolmansia maita. Mikäli tällaisia sopimuksia ei ole olemassa, maahanmuuttoalan yhteyshenkilöiden olisi siirrettävä henkilötiedot unionin palauttamisoperaatioiden toteuttamiseksi niiden edellytysten mukaisesti, joista säädetään asetuksen (EU) 2016/679 49 artiklassa.

(25)

Poikkeuksena tietosuojan riittävyyttä koskevan päätöksen tai asianmukaisten suojatoimien vaatimuksesta henkilötietojen siirto kolmansien maiden viranomaisille tämän asetuksen nojalla olisi sallittava unionin palauttamispolitiikan täytäntöönpanemiseksi. Näin ollen tätä asetusta sovellettaessa yhteyshenkilöiden olisi oltava mahdollista käyttää asetuksen (EU) 2016/679 49 artiklan 1 kohdan d alakohdassa säädettyä poikkeusta, edellyttäen että noudatetaan kyseisessä artiklassa säädettyjä edellytyksiä, jotka koskevat sellaisten kolmansien maiden kansalaisten ihmisarvoista ja tuloksekasta palauttamista, jotka eivät täytä tai eivät enää täytä jäsenvaltioihin maahantulon, maassa oleskelun tai asumisen edellytyksiä, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/115/EY (8) mukaisesti.

(26)

Maahanmuuttoalan yhteyshenkilöiden olisi voitava käsitellä kyseisten henkilöiden etujen mukaisesti sellaisten henkilöiden henkilötietoja, jotka ovat kansainvälisen suojelun tarpeessa ja uudelleensijoittamisen kohteena tai jotka haluavat muuttaa laillisesti unioniin, jotta voidaan vahvistaa heidän henkilöllisyytensä ja kansalaisuutensa. Maahanmuuttoalan yhteyshenkilöt toimivat ympäristössä, jossa he todennäköisesti saavat merkittävää tietoa muuttajien salakuljetusta ja ihmiskauppaa harjoittavien rikollisjärjestöjen toiminnasta. Tämän vuoksi heidän olisi voitava jakaa tehtäviensä hoitamisen yhteydessä käsittelemiään henkilötietoja lainvalvontaviranomaisten kanssa ja maahanmuuttoalan yhteyshenkilöverkostojen sisällä, jos kyseiset henkilötiedot ovat tarpeen joko laittoman maahanmuuton ehkäisemiseksi tai torjumiseksi tai muuttajien salakuljetuksen tai ihmiskaupan ennalta estämistä, tutkimista ja paljastamista ja niitä koskevia syytetoimia varten.

(27)

Tämän asetuksen tavoitteena on saada mahdollisimman suuri hyöty jäsenvaltioiden, komission ja unionin virastojen kolmansiin maihin lähettämien maahanmuuttoalan yhteyshenkilöiden verkoston toiminnasta. Näin pyritään toteuttamaan tuloksellisemmin unionin painopisteitä kunnioittaen samalla jäsenvaltioiden kansallista toimivaltaa. Tällaisiin unionin painopisteisiin kuuluu muuttoliikkeen paremman hallinnan varmistaminen, jotta sääntöjenvastaiset muuttovirrat voidaan korvata turvallisilla ja hallituilla maahantuloväylillä ottaen käyttöön kokonaisvaltainen toimintatapa, jossa käsitellään muuttoliikkeen kaikkia näkökohtia, myös ehkäisemään ja torjumaan muuttajien salakuljetusta ja ihmiskauppaa sekä laitonta maahanmuuttoa. Unionin painopisteisiin kuuluvat myös ihmisarvoisen ja tuloksekkaan palauttamisen, takaisinoton ja uudelleenkotouttamisen edistäminen, unionin ulkorajojen yhdennetyn valvonnan parantaminen ja laillisen maahanmuuton hallinnan ja kansainvälisen suojelun järjestelmien tukeminen. Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, vaan se voidaan toiminnan suuren laajuuden ja unionin laajuisten vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(28)

Islannin ja Norjan osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin neuvoston sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välisessä sopimuksessa viimeksi mainittujen osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen (9) ja jotka kuuluvat neuvoston päätöksen 1999/437/EY (10) 1 artiklan A ja E kohdassa tarkoitettuun alaan.

(29)

Sveitsin osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisessä sopimuksessa Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen (11) ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan A ja E kohdassa, luettuna yhdessä neuvoston päätöksen 2008/149/YOS (12) 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan.

(30)

Liechtensteinin osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välisessä pöytäkirjassa Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen (13) ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan A ja E kohdassa, luettuna yhdessä neuvoston päätöksen 2011/350/EU (14) 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan.

(31)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan. Koska tällä asetuksella kehitetään Schengenin säännöstöä, Tanska päättää mainitun pöytäkirjan 4 artiklan mukaisesti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun neuvosto on hyväksynyt tämän asetuksen, saattaako se asetuksen osaksi kansallista lainsäädäntöään.

(32)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, osaksi Euroopan unionia sisällytetystä Schengenin säännöstöstä tehdyssä pöytäkirjassa N:o 19 olevan 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti Yhdistynyt kuningaskunta ilmoitti neuvostolle 1 päivänä lokakuuta 2018, ettei se halua osallistua tämän asetuksen hyväksymiseen. Komissio teki kyseisen pöytäkirjan 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti 31 päivänä tammikuuta 2019 ehdotuksen neuvoston päätökseksi koskien Yhdistyneen kuningaskunnan ilmoitusta, ettei se enää halua osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin, jotka sisältyvät asetukseen (EY) N:o 377/2004. Tämän perusteella neuvosto päätti 18 päivänä helmikuuta 2019 (15), että neuvoston päätöstä 2000/365/EY (16) ja neuvoston päätöksen 2004/926/EY (17) liitteessä I olevaa 6 kohtaa lakataan soveltamasta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan siltä osin kuin on kyse asetuksesta (EY) N:o 377/2004 ja sen mahdollisista myöhemmistä muutoksista tämän asetuksen voimaantulopäivästä alkaen.

(33)

Irlanti osallistuu tähän asetukseen pöytäkirjassa N:o 19 olevan 5 artiklan 1 kohdan sekä neuvoston päätöksen 2002/192/EY (18) 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(34)

Irlannin osallistuminen tähän asetukseen päätöksen 2002/192/EY 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti liittyy unionin velvoitteisiin toteuttaa toimia sellaisten Schengenin säännöstön määräysten kehittämiseksi, joilla torjutaan laittoman maahanmuuton järjestämistä, ja joihin Irlanti osallistuu.

(35)

Tämä asetus on vuoden 2003 liittymisasiakirjan 3 artiklan 1 kohdassa, vuoden 2005 liittymisasiakirjan 4 artiklan 1 kohdassa ja vuoden 2011 liittymisasiakirjan 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu Schengenin säännöstöön perustuva tai muuten siihen liittyvä säädös,