Aivokapina 🧠⚡

Luukku 13 🎅 - Ajatusten tukahduttaminen – Älä edes ajattele sitä!❌ On perjantai ja 13. päivä. Yritä olla tietoisesti ajattelematta koko asiaa – ja huomaat kenties, että se pyörii mielessäsi entistä tiukemmin? 🐵 Ilmiö tunnetaan ajatusten tukahduttamisena (thought suppression), ja se on ihmismielen paradoksi: mitä enemmän yritämme välttää tiettyä ajatusta, sitä sitkeämmin se palaa mieleemme. 🌟 Miksi näin tapahtuu? Kun yritämme tukahduttaa ajatuksen, mielemme tekee kahta asiaa yhtä aikaa: ▫️ Tarkkailee aktiivisesti ajatusta: ”En saa ajatella tätä.” ▫️ Etsii vaihtoehtoja: ”Ajattele jotain muuta.” Tämä kaksijakoinen ajatteluprosessi kuluttaa voimavarojamme, ja lopulta sivuutettavaksi tarkoitettu ajatus tunkee mieleen entistä vahvempana. Ilmiötä kutsutaan myös ironiseksi prosessoinniksi. 🌟 Miten voit käsitellä tukahdutettuja ajatuksia? 🧠⚡️ ▫️ Hyväksy ajatukset 😌 Anna ajatusten tulla ja mennä ilman arvostelua. Ajatukset eivät ole vaarallisia itsessään. ▫️ Harjoita tietoista läsnäoloa 🧘♂️ Mindfulness-harjoitukset voivat auttaa suhtautumaan ajatuksiin neutraalisti. ▫️ Kirjoita ne ylös 📝 Ajatusten kirjaaminen voi vähentää niiden henkistä kuormitusta. ▫️ Keskustele tai puhu 🗣️ Puhuminen luotettavan henkilön kanssa voi auttaa purkamaan mieltä. 🌟 Vastapöllöt 🦉 ▫️ Milloin olet viimeksi yrittänyt olla ajattelematta jotain tuloksetta? Mitä ajattelit? ▫️ Voisiko ajatuksen hyväksyminen olla toimivampi ratkaisu kuin sen torjuminen? ▫️ Miten voisit harjoitella lempeämpää suhtautumista omiin ajatuksiisi? #aivokapina #ajattelu #hyvinvointi

Luukku 12 🎄- Sometuska – miten tunteet vääristävät tulkintoja ja ratkaisujamme? 🙊🙉🙈 LinkedIn (voi) herättää vahvoja tunteita – sekä positiivisia että negatiivisia. Joskus nämä tunteet voivat kuitenkin johtaa ajattelun vinoutumiseen ja tehdä päätöksenteosta epärationaalista. Tässä joitakin yleisiä ajatusharhoja ja -vinoumia, jotka voivat vaikuttaa näkemyksiimme tästä (somesfäärin positiivisimmasta) alustasta (toim.huom.): ▫️ Yleistys “LinkedIn on vain epäaito ja egosentrinen.” ➡️ Tämä väite yleistää yksittäiset kokemukset koskemaan koko alustaa ja sen käyttäjiä, vaikka todellisuus on monimuotoisempi. ▫️ Emotionaalinen päättely 🎭 Negatiiviset tunteet johtavat ajatukseen, että alusta itsessään on ongelma, vaikka tunteet voivat johtua esimerkiksi omasta tavasta käyttää alustaa tai vuorovaikutuksesta. ▫️ Mustavalkoinen ajattelu ⬛️⬜️ Esimerkiksi näkemys, että LinkedIn joko tuo “enemmän negatiivisia kuin positiivisia tunteita,” jättää huomiotta sen, että kokemukset voivat olla tasapainoisia ja muuttua käytön myötä. ▫️ Väärä kausaalisuus 🔀 “Xyz aiheuttaa negatiivisia tunteita.” Tunteet saatetaan yhdistää alustaan, vaikka ne voivat johtua myös henkilökohtaisista odotuksista tai käytännöistä. ▫️ Subjektiivinen yleistys Omien kokemusten perusteella saatetaan ajatella, että kaikkien muidenkin kokemus LinkedInistä on samanlainen. 🌟 Vastapöllöt 🦉 ▫️ Mitä näistä tuntemuksista tunnistat omalta kohdaltasi? ▫️ Millä perusteella teet päätöksiä sosiaalisen median käytöstäsi? ▫️ Ovatko kokemuksesi yhdestä alustasta aina objektiivisesti totta (vai voiko niissä olla kyse omista tulkinnoistasi)? ▫️ Miten voisit kokeilla muuttaa käyttötapaasi ja tarkastella, muuttaako se tunnekokemustasi? #aivokapina #ajattelu #hyvinvointi #viestintä #some

Luukku 10 - 🎄Selektiivinen huomio – et näe sitä, mitä et etsi Oletko koskaan miettinyt, miksi jotkin asiat jäävät täysin huomaamatta, vaikka ne tapahtuvat aivan silmiesi edessä? Tämä ilmiö johtuu selektiivisestä huomiosta – aivojemme tavasta keskittyä siihen, mitä pidämme tärkeänä, ja suodattaa pois “turhalta” vaikuttava tieto. Suodattamiseen liittyvät psykologiset mekanismit voivat johtaa siihen, että emme huomaa poikkeamia (tai edes uusia mahdollisuuksia), varsinkaan jos emme aktiivisesti etsi niitä. 🌟 Mitä tämä tarkoittaa arjessa? 🧠⚡️ ▫️ Vakiintuneet rutiinit sokeuttavat: Toistuvat tavat ja ajatusmallit estävät näkemästä uusia mahdollisuuksia tai ohjaavat huomiosi kaventuneesti. ▫️ Ennakkoluulot ohjaavat huomiota: Havaitsemme herkemmin sen, mikä vahvistaa jo olemassa olevia uskomuksiamme. (stereotypisointi ja vahvistusharha) ▫️ Tarkoituksellinen tarkkailu avaa silmät: Kun tiedämme, mitä etsimme, huomiomme ohjautuu tarkoituksellisesti – mutta mitä jää silloin huomaamatta? Jotain jää aina suodatuksessa pois. 🌟 Vastapöllöt 🦉 ▫️ Milloin olet huomannut jälkikäteen ohittaneesi jotain tärkeää huomiokykyjesi rajallisuuden vuoksi? ▫️ Mitä uusia mahdollisuuksia voisit löytää, jos katsoisit tuttuja asioita uudesta näkökulmasta? ▫️ Huomasitko edes, että luukku 9 uupui Aivokapina 🧠⚡ joulukalenterista? ▫️ Mitä muuta et huomannut tekstistä ensilukemalla? #aivokapina #ajattelu #oppiminen #johtaminen #viestintä #markkinointi

Luukku 8 🎁 - Leikki kuuluu kenties kaikille? 🧠⚡️

Luukku 7 🎁 Peak-End -sääntö – Miten muistamme kokemukset? Eilen vietettiin itsenäisyyspäivää ja siitä jäävät muistot eivät ole kovin tarkkoja kuvauksia sen kokemuksista - ja juhlahumun muistot perustuvat kahteen merkittävään hetkeen: kokemuksen huippukohtaan ja sen loppuun. Tätä ilmiötä kutsutaan Peak-End -säännöksi, jonka yhteydessä puhutaan myös keston sivuuttamisesta (duration neglect). Toisin sanoen kokemuksen pituus vaikuttaa vain vähän siihen, miten muistamme sen myöhemmin. Mikäli olit Linnan juhlissa eilen vieraana, tämä voi näyttäytyä siinä kun muistelet hetkeä, kun olit kättelemässä presidenttiparia ja muuten mietit illan kulkua. 🌟 Miten Peak-End-sääntö näkyy? 💡 ▫️ Työelämässä: Projektin onnistuminen muistetaan sen huippuhetken (esim. merkittävä onnistuminen) ja päätöksen perusteella, ei siis projektin todellisen keston tai jatkuvien ponnistelujen mukaan. ▫️ Palvelukokemuksissa: Asiakaskokemus muotoutuu ratkaisevasti parhaan palveluhetken ja viimeisen kohtaamisen perusteella, kun muut kokemuksen osat taasen hämärtyvät mielessä. ▫️ Henkilökohtaisessa elämässä: Matkamuistoja hallitsevat parhaat elämykset ja matkan päätös, kun taas pitkät odotukset tai tylsät hetket unohtuvat helposti. Vaikka siellä terminaalissa tovi voikin vierähtää… 🌟 Miten ilmiötä voi hyödyntää? 🧠⚡️ Esimerkiksi kokemusten muotoilussa kannattaa panostaa erityisesti niihin hetkiin, jotka jäävät mieleen: parhaisiin hetkiin ja loppuun. Näin voidaan jättää positiivisempi muistijälki, vaikka koko kokemus ei olisi ollut täydellinen. 🌟 Vastapöllöt 🦉 ▫️ Miten Peak-End-sääntö näkyy sinun päätöksissä? ▫️ Kuinka voisit muotoilla kokemuksia työssäsi tai arjessasi paremmin? ▫️ Mitkä hetket viime viikon kokemuksista jäivät sinulle vahvimmin mieleen – ja miksi? #oppiminen #aivokapina #markkinointi #johtaminen #viestintä

Luukku 6 🇫🇮: Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille! Suomen itsenäisyyspäivää vietetään nähdäkseni niin muistona rohkeudesta kuin kyvystä päättää omasta tulevaisuudesta kansakuntana. Mutta entä yksilön tasolla? Yhdistetään teemaan itsenäinen ajattelu: Mitä itsenäinen ajattelu tarkoittaa, ja miksi se on tärkeää erityisesti tänä päivänä? 🦉 Mielestäni itseohjautuva, itsenäinen ajattelu ei tarkoita yksin ajattelemista tai vastavirtaan kulkemista joka tilanteessa - vaan se on: ▫️ Kykyä kyseenalaistaa myös oletuksia ja perinteitä. ▫️ Taitoa punnita asioita monipuolisesti ilman, että sokeasti noudatetaan ulkopuolelta tulevia ohjeita. ▫️ Rohkeutta muodostaa omia mielipiteitä ja olla avoin niiden tarkistamiselle, kun uutta tietoa saadaan. Aina on muistettava, että itsenäisessä ajattelussa ei ole kyse vain vapaudesta, vaan myös vastuusta. Kun ei nojata pelkästään auktoriteetteihin, on osattava kantaa vastuu päätöksistään – niin omista virheistä kuin onnistumisista. Ei ole itsestäänselvää, että voimme olla itsenäisiä ajattelijoita! Tai varsinkaan, että meillä on sananvapaus ilmaista ajatuksiamme. 🦁 🌟 Miten itsenäistä ajattelua voi kehittää? 🧠⚡️ ▫️ Harjoita kriittistä ajattelua: Etsitään aktiivisesti eri näkökulmia ja arvioidaan niiden vahvuuksia ja heikkouksia. ▫️ Tunnista vinoumat: Huomataan, milloin ajattelu nojaa liikaa tunteisiin, tuttuuteen tai ryhmäpaineeseen. ▫️ Luo tilaa reflektoinnille: Itsenäinen ajattelu vaatii aikaa ajatusten kypsyttelyyn ja niiden haastamiseen. ▫️ Opi epämukavuudesta: Epävarmuus on polku uuden oppimiseen ja itsenäisempään ajatteluun. Nyt itsenäisyyspäivänä on myös hyvä hetki pohtia, miten itsenäisesti ajattelua on käytetty omassa elämässä; Olemmeko uskaltaneet kyseenalaistaa? Olemmeko antaneet arvoa myös toisten näkökulmille? 🌟 Vastapöllöt 🦉 ▫️ Oletko miettinyt sitä, kuinka vapaa olet ajattelemaan? ▫️ Missä tilanteissa olet tuntenut olevasi aidosti itsenäinen ajattelussasi? ▫️ Miten itsenäinen ajattelu voi rakentaa parempaa yhteiskuntaa? ▫️ Voiko itsenäinen ajattelu joskus johtaa umpikujaan – jos, niin miksi? #ajattelu #kriittinenajattelu #aivokapina #suomi #johtaminen #oppiminen

Ajattelun ajattelua ja verkostoitumista! 👏

Luukku 4 🎁 - Ylitulkinta – kun mieli täydentää aukot liiankin tehokkaasti 🧠🔍 Ylitulkinta on kognitiivinen vinouma, jossa annetaan liikaa merkitystä yksittäisille vihjeille, olettamuksille tai tilanteille. Mielemme pyrkii luonnostaan luomaan yhteyksiä ja selityksiä ympärillä olevista tapahtumista. Tämä on toisinaan hyödyllistä eri tilanteissa, mutta ylitulkinnan myötä voidaan päätyä virheellisiin johtopäätöksiin, jotka ohjaavat ajattelua ja päätöksentekoa väärään suuntaan. 🌟 Miksi ylitulkintaa tapahtuu? 🤔 ▫️ Kontekstin puute: Kun tietoa on vähän, mieli täyttää aukot omilla oletuksillaan. ▫️ Emootiot: Pelko, stressi tai innostus voi saada näkemään uhkia tai mahdollisuuksia, joita ei oikeasti ole. ▫️ Vahvistusvinouma: Etsitään ja huomataan vain sitä, mikä vahvistaa jo olemassa olevia uskomuksia. 🌟 Esimerkkejä ylitulkinnasta: ▫️ Sosiaalisessa mediassa pieni huomio tai tykkäys koetaan suurena kannanottona. ▫️ Arkipäiväiset sattumukset nähdään “kohtalon merkkeinä” tai vahvistuksena omille uskomuksille. ▫️ Työpalaverissa kollegan ilmeet ja eleet tulkitaan kritiikiksi, vaikka hän vain keskittyy. 🌟 Miten ylitulkinnan vinoumaa voi hallita? 🧠⚡️ ▫️ Pysähdy: Ennen kuin tulkitset, kysy itseltäsi: “Onko tämä fakta vai oma olettamukseni?” ▫️ Hae lisää tietoa: Onko olemassa muuta tietoa, joka voisi selittää tilanteen eri tavalla? ▫️ Anna tilaa epävarmuudelle: Hyväksy, että kaikkea ei tarvitse heti ymmärtää tai selittää. Ylitulkinta voi luoda ja tuoda ongelmia, joita ei ole, tai vahvistaa epävarmoja oletuksia. Pysy siis avoimena ja kysy: mitä oikeastaan tiedän tai tiedetään? 🌟 Vastapöllöt 🦉 ▫️ Milloin olet viimeksi huomannut ylitulkinneesi jonkin tilanteen? ▫️ Miten voit erottaa faktat omista tulkinnoistasi? ▫️ Mitä työkaluja voisit käyttää ylitulkinnan vähentämiseksi? #aivokapina #ajattelu #hyvinvointi #johtaminen #oppiminen

Luukku 3: Tarinankerronta – miksi henkilöt voittavat yritysbrändit viestinnässä? ✨ Tarinat yhdistävät; Ne tekevät meistä inhimillisiä, samaistuttavia ja aidosti kiinnostavia. Me ihmiset olemme tarinaeläimiä, ja vuosituhansien ajan tarinat ovat pitäneet heimositeitämme kasassa. Silloin kun henkilöt jakavat kokemuksiaan, tunteitaan ja ajatuksiaan, syntyy suhde, jota pelkkä brändin viestintä harvoin kykenee rakentamaan. Mutta miksi tarinankerronta toimii erityisesti henkilötileillä ja voittaa helposti brändit? Tarinankerronnan voima piilee siinä, miten se resonoi kognitiivisten mekanismien sekä vinoumien kanssa. 🌟 Muutama vaikutusmekanismi 🧠 ▫️ Samaistumisharha: Henkilökohtaiset tarinat saavat meidät ajattelemaan: Minulle voisi käydä samoin! Tämä luo heti vahvemman siteen kuin geneerinen brändiviesti. ▫️ Emootiovetoisuus: Henkilökohtaiset kertomukset herättävät tunteita – iloa, surua, jännitystä – jotka tekevät viestistä muistettavan. Brändiviestit jäävät usein etäisiksi, sillä ne eivät käsittele yksilöllisiä kokemuksia. ▫️ Sädekehävaikutus: Kun pidämme ihmisestä, tarinat hänen kauttaan tekevät brändistäkin houkuttelevamman. ▫️ Aitousilluusio: Henkilöprofiilit koetaan rehellisemmiksi ja vähemmän laskelmoiduiksi kuin brändit, mikä tekee viestinnästä uskottavampaa. Aivokapinakin on brändi, jonka takaa postailen. Harvoin joukkoon mahtuu henkilökohtaisia huomioita. Samaan aikaan tiedostan, että olen tämän brändin henki ja sielu, jota voisi enemmänkin hyödyntää osana ajattelun ajattelusta kertoessa; jollei muuten, niin malliesimerkein omasta kaivoapinoinnista. 🙊 🌟 Vastapöllöt 🦉 ▫️ Millainen tarina on saanut sinut kiinnostumaan brändistä tai palvelusta? ▫️ Huomaatko kuinka henkilökohtaiset tarinat jäävät paremmin mieleen? ▫️ Miten voisit hyödyntää tarinankerrontaa omassa viestinnässäsi? ▫️ Mikä tekee tarinasta aidon ja samaistuttavan? #aivokapina #markkinointi #viestintä #ajattelu #brändi

Aivokapinan joulukalenteri 🎄 Luukku 2: Mainonnan illuusio - oletko todella tehnyt itse päätöksesi? 🛒 Aivokapinan joulukalenteri jatkuu, markkinointiin ja kulutuskäyttäytymiseen liittyvillä vinoumilla… kaivoapinana kohti joulun lahjalistoja! 🐵 Kuluttajanarkkinointihan toimii usein kuin silmänkääntötemppu: huomio kiinnitetään tiettyihin yksityiskohtiin, kun todellinen vaikutusmekanismi piilotetaan. Ja se ei ole sattumaa – mainonnassa hyödynnetään säännöllisesti psykologisia mekanismeja. Mutta kuinka usein pysähdyt kysymään: miksi valitsin juuri tämän tuotteen? 🌟 Miten markkinointi voi ohjata kulutuspäätöksiämme? ▫️ Ylioptimismin vinouma: Mainokset lupaavat meille ihanteellisia tuloksia – täydellisen ihon, huolettoman elämän, unelmien loman. Olemme taipuvaisia uskomaan, että juuri meille asiat onnistuvat näin hyvin. ▫️ Kontrasti-ilmiö: Kun kalliimpi vaihtoehto asetetaan halvemman viereen, jälkimmäinen alkaa näyttää edulliselta – vaikka se olisikin normaalihintainen. ▫️ Hyötyharha: Tuote esitetään ratkaisuna ongelmaan, jota et ehkä tiennyt sinulla edes olevan. Näin luodaan tunne tarpeesta. ▫️ Tunteisiin vetoaminen: Ilo, nostalgia tai vaikka huumori luovat positiivisen mielikuvan, joka yhdistyy brändiin. Tämä tunne voi voittaa rationaalisen ajattelun. 🌟 Miten illuusiot voi murtaa? 🧠⚡️ ▫️ Pysähdy ja kysy: Miten tämä mainos haluaa minun tuntevan tai ajattelevan? ▫️ Vertaile vaihtoehtoja ilman kiirettä ▫️ Poista mainosten luoma konteksti ▫️ Arvioi tuotteita oman tarpeesi, ei lupauksien, kautta Mainonnan voimaa ei voi täysin paeta – mutta sitä voi ymmärtää ja kohdata tietoisesti. Todelliset päätökset alkavat siitä, kun tiedostat oman mielesi oikopolut. 🌟Vastapöllöt 🦉 ▫️ Mikä mainos on saanut sinut viimeksi tuntemaan jotain voimakasta? ▫️ Milloin olet huomannut ostaneesi jotain pelkän tunteen perusteella? ▫️ Miten voisit olla tietoisempi päätöksenteostasi seuraavan kerran? #ajattelu #aivokapina #markkinointi #ostaminen #joulu