Eläketurvakeskus – Finnish Centre for Pensions

Tiesitkö, että eläkkeesi nousee 0,4 % jokaiselta kuukaudelta, jolla siirrät eläkkeelle jäämistä alimman eläkeikäsi yli.💡 Kun jatkat työelämässä pidempään ja siirryt myöhemmin eläkkeelle, eläkkeesi kasvaa kahdella tavalla: 👉 saat lykkäyskorotusta 👉 saat uutta eläkettä työssäolosta. Ja näiden lisäksi tietenkin myös palkkaa.✌️ Lykkäyskorotus lasketaan koko työurasi aikaisesta eläkekertymästä siihen kuukauteen saakka, jona jäät vanhuuseläkkeelle. Se kasvattaa myös kaikkea alimman eläkeikäsi jälkeen ansaittua eläkettä. Lykkäyskorotusta ei kuitenkaan kerry eläkkeen rinnalla työskentelystä. Lue tarkemmin: https://lnkd.in/dy-J8H_m Lykkäyskorotuksen esimerkkilaskelmana viestinnän asiantuntijalle: ▪️ Mediaanipalkka 3 900 euroa/kk ▪️ Eläke alimmassa vanhuuseläkeiässä: 2 300 euroa/kk ▪️ Lykättynä 1 vuosi: 2 491 euroa/kk ▪️ Lykättynä 3 vuotta: 2 904 euroa/kk

Työelämä tuo parhaimmillaan mukanaan osallisuutta, onnistumisia ja oman osaamisen jakamista. Kun jatkat työtäsi alimman eläkeiän jälkeen, saat työeläkkeeseesi myös lykkäyskorotusta. Lykkäyskorotus voi mahdollistaa monia uusia unelmia – sitten kun oman eläkkeesi aika koittaa. 👉 Lue tarkemmin: https://lnkd.in/dy-J8H_m

Työeläkepäivä lähestyy! Katso avausosio striimattuna ti 26.11. klo 12–13.15: https://lnkd.in/dMXXqqbK Työeläkepäivän avaa Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kautto ajankohtaiskatsauksellaan. Pohjoismaisia eläkejärjestelmiä vertailee avausosuudessa emeritusprofessori Olli Kangas. Tapahtuman juontavat Alma Onali ja Jari Hanska.

🗨️ "Työnantajan suhtautumisella on iso merkitys työssä jatkamiselle. Kyselytutkimuksemme mukaan työnantajan kannustus, johtamistapojen parantaminen tai ikääntyneiden työntekijöiden arvostaminen olisivat todennäköisesti saaneet vastaajista lähes joka kolmannen jatkamaan töissä pidempään", kertoo ekonomistimme Sanna Tenhunen. Eläketurvakeskuksen tutkimus keskittyy eläketurvan kantaviin teemoihin: työurat ja niiden kehitys, eläkkeelle siirtyminen, eläkeläisten toimeentulo sekä eläkejärjestelmän taloudellinen kestävyys. 👉 Lue tarkemmin verkkosivultamme: https://lnkd.in/dn6rU55i

Haemme arkistoharjoittelijaa! Arkistoharjoittelijan tehtävänä on järjestää paperiaineistomme. Työhön kuuluu aineiston seulonta ja luettelointi, aineiston kuvailu, kotelointi sekä tuhoaminen. Tehtävä on osa ETK:ssa meneillään olevaa laajaa Tiedonhallinnan hanketta. Työtä tehdään ETK:n tiloissa läsnätyönä. Tehtävään perehdytetään ja tukea on tarjolla koko harjoittelun keston ajan. Arkistoharjoittelija sijoittuu ETK:ssa hallinto-osastolle, Toiminnan tuen yksikköön, jossa tarjolla on mukavat työkaverit sekä rento ja mutkaton työilmapiiri. 💙 Olemme tasa-arvoinen ja osallistava työyhteisö, jossa työntekijöiden mielipiteitä arvostetaan. Työhyvinvointiasi tukevat joustava työaika sekä työsuhde-edut, kuten hyvä työterveyshuolto sekä lounas-, työmatka-, liikunta- ja kulttuurietu. Harjoittelun kesto on vähintään 3kk ja enintään 6kk. Työ alkaa 13.1.2025 tai sopimuksen mukaan. Harjoittelijan palkka on n. 2000 €/kk. Lue lisää ja hae paikkaa viimeistään 5.12.2024: https://lnkd.in/daGmQkq8

Suomessa työeläke karttuu koko palkan mukaan. Työeläkkeen taso suhteessa aiempaan palkkaan on suhteellisen korkea. Suomessa ei juuri ole lisäeläkkeitä. Alakohtaiset tai työnantajakohtaiset lisäeläkkeet ovat harvinaisia toisin kuin monessa muussa maassa.🌍 Erityisasiantuntijamme Niko Väänänen tuntee muiden maiden eläkejärjestelmiä. Voit lukea Suomen eläketurvasta Nikon ja erityisasiantuntija Suvi Ritolan toimittamasta Eläketietokirjasta.📚 👀Eläketietokirjan E-kirja on luettavissa Julkari-palvelusta: https://lnkd.in/dpHpXNAT #eläke #työeläke

Työeläkejärjestelmän lainsäädäntöön on jälleen odotettavissa isompia ja pienempiä muutoksia. Karoliina Kiuru avaa blogikirjoituksessaan niistä keskeisimpiä: https://lnkd.in/dxnMeBwN

Osittaisen vanhuuseläkkeen ikäraja on nyt 61 vuotta, mutta se nousee pian 62 vuoteen – ja siitäkin asteittain ylöspäin. Osittainen vanhuuseläke jatkuu siihen saakka, kunnes vanhuuseläke alkaa. 👉 Osittaisen vanhuuseläkkeen ottamista on hyvä harkita tarkkaan, sillä pienennys jää eläkkeeseen koko loppuelämäksi. 👉 Oman eläkkeen määrä kannattaa selvittää omasta työeläkelaitoksesta ja tarkistaa sen jälkeen verottajalta eläkkeen ja ansiotyön verotus. 👉 Osittaista vanhuuseläkettä hakiessa valitaan, ottaako kertyneestä eläkkeestään maksuun 25 vai 50 prosenttia. Esimerkkilaskelman 61-vuotias henkilö ottaa osittaisena vanhuuseläkkeenä 50 % kertyneestä eläkkeestään joulukuussa 2024.🙋 ▪️ Hänen eläkekarttumansa on 1600 €/kk ▪️ Työssään hän saa 3000 euron kuukausipalkkaa, ja hän jatkaa työssä samalla palkalla osittaisen vanhuuseläkkeen rinnalla. Laskelmassa on arvio osittaisen vanhuuseläkkeen suuruudesta ➡ joulukuussa (646 €/kk)🎄 ➡ tammikuussa indeksivaikutuksen jälkeen (655 €/kk).☃️ Lisäksi laskelmassa on kaksi arviota hänen vanhuuseläkkeensä suuruudesta, kun hän 65-vuotiaana voi aikaisintaan jäädä vanhuuseläkkeelle: ➡ vanhuuseläke osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen (1820 €/kk) ➡ vanhuuseläke, jos ei ota osittaista vanhuuseläkettä (2014 €/kk). Laskurilla voit arvioida osittaista vanhuuseläkettäsi: https://lnkd.in/e4UR5Vz

Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen (OVE) ikäraja on nyt 61 vuotta, mutta se nousee pian 62 vuoteen – ja siitäkin asteittain ylöspäin. Osittainen vanhuuseläke voi alkaa aikaisintaan:  👉 61-vuotiaana, jos olet syntynyt 1963 tai aiemmin. 👉 62-vuotiaana, jos olet syntynyt vuonna 1964. Vuonna 1964 ja sen jälkeen syntyneillä osittaisen vanhuuseläkkeen alaikäraja on kolme vuotta ennen omaa vanhuuseläkkeen alaikärajaa. Vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneillä vanhuuseläkkeen ja osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen ikärajat on sidottu elinajanodotteeseen. Ikärajat nousevat arviolta noin 1–2 kuukautta jokaista ikäluokkaa kohden. Vuonna 1965 syntyneiden alaikärajat täsmentyvät vuoden 2026 syksyllä. Lue tarkemmin uutisesta: https://lnkd.in/dzPVeCMb

Tilastokeskuksen 24.10.2024 julkaisema väestöennuste oli osin odotettu, osin yllätyksellinen. Ennustelaskelma näyttää väestökehityksestä aikaisemmasta poikkeavaa tulevaisuuskuvaa ja on siksi käynnistänyt keskustelun ennusteen uskottavuudesta, kirjoittaa toimitusjohtajamme Mikko Kautto blogissa. 🔸 Mikko ehdottaa, että Tilastokeskus jatkaa ennusteiden tekijätahona, mutta ennusteen valmistelun ja oletusten valitsemisen tueksi perustetaan asiantuntijaryhmä. 🔸 Lisäksi hän ehdottaa, että valittujen perusoletusten ja niistä johdetun peruslaskelman lisäksi tuotettaisiin vaihtoehtoisilla oletuksilla herkkyyslaskelmat, joilla eri väestötekijöiden epävarmuus kvantifioituisi. 👀 Lue koko kirjoitus: https://lnkd.in/dR-pdFJe