Natural Resources Institute Finland / Luonnonvarakeskus

Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus boreaalisissa metsissä – mahdollisuudet ja haasteet -webinaari 11.12. klo 13–15. Jatkuvapeitteinen metsäkasvatus tulee todennäköisesti yleistymään tulevaisuudessa Pohjoismaissa. Missä ja milloin kannattaa soveltaa jatkuvapeitteistä ja missä taas perinteisempää metsänkasvatusta? Pohjoismainen tutkimustieto jatkuvapeitteisestä metsänkasvatuksesta on nyt koottu yksiin kansiin – tervetuloa webinaariin kuulemaan jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen mahdollisuuksista ja haasteista uusimman tutkimustiedon valossa! Ilmoittaudu webinaariin: https://lnkd.in/d6rycyTA #metsätalous #metsätiede #jatkuvakasvatus 

Oletko kiinnostunut elintarvikkeiden ympäristöjalanjälkien laskennasta? Tarvitseeko yrityksesi ohjeistuksen, kuinka lasketaan ruokatuotteen ympäristövaikutukset alkutuotannosta lautaselle saakka?         Luken LCAFoodPrint-hankkeessa on laadittu kansallinen ohjeistus, joka tarjoaa työkalut elintarvikkeiden ympäristöjalanjälkien luotettavaan laskentaan ja raportointiin.         Torstaina 12.12.2024 järjestettävässä julkaisutilaisuudessa esittelemme Ruoka-LCA-laskentaohjeistuksen, ja keskustelemme myös sen vaikutuksista ja merkityksestä elintarvikealalle.         Ilmoittaudu mukaan joko paikanpäälle Tiedekulmaan tai seuraamaan livestriimiä: https://lnkd.in/d4Jfa3Bv        #RuokaLCA #LCAFoodPrint #Ruoka #Ympäristövaikutukset #Elintarvikeala Maa- ja metsätalousministeriö/Jord- och skogsbruksministeriet/Ministry of Agriculture and Forestry  

Hyvä ruoka tehdään laadukkaista raaka-ainesta. Käynnistämme Lukessa yhdessä elintarvikealan toimijoiden ja Boreal Kasvinjalostus Oy:n kanssa Fabuloats-hankkeen, jonka tavoitteena on tuottaa elintarviketeollisuuden tarpeiden mukaisia kaura- ja härkäpapulajikkeita. Kasvipohjaisten elintarvikkeiden tuotekehitys lähtee raaka-aineista, ja tällä hetkellä esimerkiksi kauratuotteissa käytetään monen lajikkeen seoksia. Eri kasvilajikkeet ovat ominaisuuksiltaan erilaisia ja niiden osuudetkin tuotannossa vaihtelevat, jolloin raaka-aineen laatu on epätasaista ja sen käyttäytyminen teollisissa prosesseissa vaikeasti ennakoitavaa. “Käytämme nykyään kasviraaka-ainetta paljon monipuolisemmin kuin aikaisemmin, jolloin sen laadulle on uudenlaisia vaatimuksia. Yksi ja sama lajike ei taivu erilaisiin kasvipohjaisiin tuotteisiin, ja on eri asia tehdä esimerkiksi kasvipohjaisia jogurtteja, kaurapuuroa tai vaikka nyhtökauraa”, hankekoordinaattori Sirja Viitala Lukesta kertoo.   Elintarviketeollisuuden tarpeisiin räätälöidyt lajikkeet voivat tuoda suomalaisille yrityksille merkittävää kilpailuetua sekä lisätä liiketoiminta- ja vientimahdollisuuksia. Kehitämme hankkeessa uusia teknologioita, kuten genomitietoa hyödyntävää genomivalintaa ja geenieditointia. Teemme uusiin prosesseihin ja tuoteideoihin tähtäävää tutkimusta yhdessä kasvinjalostajien ja elintarvikeketjun toimijoiden kanssa. ”Tässä hankkeessa toteutuu hienosti eri toimijoiden yhteistyö, jossa vaativalle vientimarkkinalle tähdätään voimat ja osaaminen yhdistämällä. Näimme tutkimuksen, elintarvikealan toimijoiden ja valtion välisen yhteistyön kriittisenä jo Ruokatoivo-julkaisussamme selvittäessämme viennin kasvumahdollisuuksia”, toteaa johtaja Anu Kaukovirta Lukesta.     Tutkimus on osa Valion Food 2.0 Veturi -kokonaisuutta ja sitä rahoittavat Business Finland, elintarvikealan yritykset ja Luonnonvarakeskus. Boreal Plant Breeding Ltd., Valio, Fazer, Viking Malt, Raisio, Vaasan Oy, MTK ry – Central Union of Agricultural Producers and Forest Owners Lue lisää alkavasta hankkeesta: https://lnkd.in/e_FUJRQV

Moni ilmastotoimi turvaa myös metsäluonnon monimuotoisuutta.    EU:n ennallistamisasetuksessa määritellään kahdeksan metsiä koskevaa biodiversiteetti-indikaattoria, joista seitsemässä tulee saavuttaa kasvava kehitys.    Suomi tavoittelee hiilineutraalisuutta vuoteen 2035 mennessä. Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmassa (MISU) on määritelty keinot, joilla vähennetään maankäyttösektorin ilmastopäästöjä sekä vahvistetaan hiilinieluja ja -varastoja.    MISU:n toimenpiteillä, kuten metsäkadon ehkäisyllä, jatkuvapeitteisellä metsänkasvatuksella ja metsän kiertoajan pidentämisellä, voidaan lisätä metsäluonnon monimuotoisuutta ja parantaa luontotyyppien tilaa. Vaikutukset riippuvat kuitenkin toimenpiteiden toteutustavasta, tarkasteltavasta ajanjaksosta ja alueellisesta laajuudesta.    Ennallistamisasetuksen tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan myös muita toimenpiteitä. Useita indikaattoreita voitaisiin saada kasvuun esimerkiksi suosimalla sekametsiä niille soveltuvilla kasvupaikoilla, rajoittamalla herkkien alueiden metsien käyttöä ja käsittelyä sekä aluetason suunnittelulla.    Lue lisää: https://lnkd.in/dyn_s4Yb     Selvitimme MISU:n toimenpiteiden vaikutusta ennallistamisasetuksen indikaattoreihin maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa hankkeessa. Hanke kuului Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuuteen.    #HiilestäKiinni #ennallistamisasetus #ilmasto #MISU2035 #hiilineutraali2035 

Metsien terveyden tutkimusprofessorina Eeva Vainio toivoo pääsevänsä yhteistyössä muiden tutkijoiden kanssa edistämään tieteellisesti korkealaatuista tutkimusta, jonka pohjalta voidaan kehittää uusia menetelmiä metsäpuiden terveyden turvaamiseen.    Ilmastonmuutoksen myötä sienitautien aiheuttamien tuhojen ja yhteisvaikutusten ennustetaan lisääntyvän. Merkittävimpiä metsäpuitamme vaivaavat krooniset taudit ja niiden torjuntakeinot tulevat olemaan merkittävässä roolissa.    ”Lisäksi tarvitaan uusia havainnointimenetelmiä ja torjuntatapoja ilmastonmuutoksen myötä yleistyvien metsäpuiden tautien sekä tulokas- ja vieraslajien varalta,” Vainio pohtii tulevaisuuden tutkimustarpeita.    Lue lisää Vainion ajatuksia 1.11. alkaneesta professuuristaan: https://lnkd.in/d-_m2RN4     #metsä #metsätuhot #ilmastonmuutos 

Paljon onnea! Tasavallan presidentti Alexander Stubb on myöntänyt kansainvälistymispalkinnon Forest Joensuu -verkostolle. Verkosto toimii alueen metsäbiotalouden tutkimus-, koulutus-, kehitys- ja innovaatiotoimijoiden yhteenliittymänä. Luke on yhdessä Itä-Suomen yliopiston kanssa keskeinen Forest Joensuu -verkoston toimija. Johtava tutkijamme, Lauri Sikanen, oli vastaanottamassa palkintoa. #metsäbiotalous #tutkimus #kanada #japani #yhteistyö

Natural resources are part of our daily life and well-being, as well as of livelihoods, economy and culture. They also play an increasingly important role in international politics.    Katriina Soini's new professorship focuses on the sustainable governance of natural resources. She argues that the green transition has resulted in an increasing number of different and competing pressures and views on their use.    ”In particular, I focus on the governance processes, such as the perceptions and practices of different actors, landowners, decision-makers and citizens, in order to find wise and just decisions for the use of natural resources,” Soini says.    Read more about Soini´s thoughts: https://lnkd.in/eXyszSBb     #GreenTransition #NaturalResources #sustainability 

Haluatko tarkkaa tietoa tuotantosi ympäristövaikutuksista?  Kehitimme yhteistyössä Biocoden kanssa digitaalisen palvelun, jonka avulla voi laskea esimerkiksi peltoviljelyn sekä broilerin- ja sianlihantuotannon ympäristövaikutuksia. Luke LCA powered by Biocode -palvelu tarjoaa tietoa mm. ilmasto-, monimuotoisuus- ja vesiniukkuusvaikutuksista. Palvelu on rakennettu Biocoden digitaaliselle alustalle, mikä mahdollistaa skaalattavuuden ja tiedon jatkuvan hyödyntämisen liiketoiminnan kehittämisessä. Tulokset ovat saatavilla palvelusta reaaliajassa. Me vastaamme palvelun laskentamalleista ja tieteellisistä perusteista. Lue lisää: https://lnkd.in/drgd_btQ #elinkaariarviointi #LCA #ympäristö #vastuullisuus #peltoviljely #elintarviketuotanto

Golfliitto halusi tietää, mitä nykytutkimus kertoo golfkenttien luonnon monimuotoisuudesta ja kuinka sitä voisi kentillä lisätä. Niinpä kokosimme aiheen tutkimustiedon yhteen pakettiin. Kävi ilmi, että golfkentillä on potentiaalia luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseen ja edistämiseen, ja ne voivat jopa auttaa suojelemaan harvinaisia ja uhanalaisia lajeja.      Esimerkiksi metsien ja viheriöiden välialueilla on mahdollista antaa kasvutilaa kukkiville puille, jotka ovat tärkeitä pölyttäjille. Lahopuuta lisäämällä voidaan tarjota elinympäristöjä lahopuulla eläville kovakuoriaisille ja kääville. Kimalaiset ja pistiäiset puolestaan viihtyvät golfkenttien hiekkadyyneillä ja lintulajit levähtävät vesialueilla.      Golfkentille olisi tärkeää jättää mahdollisimman suuria luontaista kasvillisuutta sisältäviä alueita, kuten metsää, puita ja niittyjä sekä vesikasvillisuutta. Tämä mahdollistaa monipuolisen lajiston esiintymisen golfkentän alueella. Golfliitto aikoo käyttää kirjallisuuskatsaukseen koottua tietoa kenttiensä monimuotoisuuden kehittämiseen ja tiedon lisäämiseen kentillä ja niiden lähialueilla.      Lue lisää kirjallisuuskatsauksesta ja yhteistyöstämme Golfliiton kanssa: https://lnkd.in/eqXW-cxx   Suomen Golfliitto – Finnish Golf Union    #golf #monimuotoisuus #luonto #tutkimus #urheilu

One day to go! We’re excited for the TONIC Summit tomorrow.     If you’re looking to invest in food innovations or finding a research partner for product development, come to talk to us at the summit.    We’ll be there with our food industry innovations, start-ups and research projects looking for partners.       Check out some of our innovations and current research projects from the carousel!      If any of the projects caught your attention or if you have a completely new idea you wish to discuss, come meet our team: Janne Saarikko Lotta Heikkilä Pauli Saarenketo John Kettle Sari Mäkinen Harri Vehviläinen Riina Muilu-Mäkelä Titta Kotilainen Jenni Tienaho Hilla Fred   See you there tomorrow!    #innovations #startups #sustainability #foodindustry