MIELI Suomen Mielenterveys ry – MIELI Mental Health Finland

Tarvitsetko vahvistusta lapsen tai nuoren mielen hyvinvoinnin tukemiseen? 💚Nuori mieli -koulutus on tarkoitettu sinulle aikuinen, joka kohtaat 7–18-vuotiaita lapsia ja nuoria omassa lähipiirissäsi, työssä tai harrastuksen kautta. 💚Koulutus antaa keinoja ja varmuutta lapsen tai nuoren tukemiseen ja tarvittaessa avun hakemiseen. Saat myös tukea omasta jaksamisestasi huolehtimiseen. Tule Nuori mieli -koulutukseen. Katso alkavat koulutukset: mieli.fi/nuorimieli Koulutukset toteutetaan lähi- ja monimuotokoulutuksena, joiden kesto on kokonaisuudessaan 12–14 tuntia. Ne eivät sovellu akuutissa kriisitilanteessa oleville. #nuorimieli #mieli

Pohjoismaiden suurin opetus- ja kasvatusalan tapahtuma Educa järjestetään jälleen Helsingin Messukeskuksessa 24.1.-25.1. Messuperjantain puheenaiheena ovat ilmastotunteet. Yhä nuoremmat kantavat huolta ilmastonmuutoksesta, ympäristökatastrofeista ja epävakaasta maailmantilanteesta. Tietoa on paljon tarjolla, mutta miten tiedon herättämien ajatusten, huolen ja ahdistuksen kanssa voi elää? Miten ilmastotunteita ja tulevaisuuden epävarmuuksia voi käsitellä? Puheenvuoron aiheesta pitävät ilmastolääkäri Hanna Rintala ja Ympäristö ja tulevaisuus mielessä -hankkeen asiantuntija Taneli Saari Tulevaisuuden luokkahuone -lavalle perjantaina 24.1. klo 15.30–16.00. Tule ja tutustu Ilmastotunteet-peliin ja muihin MIELI ry:n materiaaleihin ja toimintaan osastolle 6n101. Nähdään Educassa! #ilmastotunteet #mieli #ilmastoahdistus #educa2025 Lue lisää puheenvuorosta: https://lnkd.in/dCbibMvu

Hallituksen alkoholipolitiikka on riski mielenterveydelle. Alkoholin saatavuuden lisääminen todennäköisesti pahentaa mielenterveyden ongelmia. Myydyn alkoholin määrä on yhteydessä muun muassa psykiatrisen sairaalahoidon tarpeeseen. Mitä suurempi tilastoitu alkoholin myynti alueella on, sitä enemmän käytetään psykiatrian sairaalapaikkoja. “Vastuullisella alkoholipolitiikalla ja alkoholin saatavuutta rajoittamalla vahvistamme myös tulevien sukupolvien mielenterveyttä Suomessa”, psykiatrian dosentti ja MIELI ry:n johtava asiantuntija Kristian Wahlbeck sanoo. Wahlbeckin mukaan alkoholipolitiikan tulee olla ensisijaisesti terveys- ja hyvinvointipolitiikkaa eikä elinkeinopolitiikkaa. “Alkoholipolitiikassa tulee nykyistä paremmin tunnistaa alkoholin mielenterveysvaikutuksia ja kokonaisvaikutuksia ihmisiin ja yhteiskuntaan”, Wahlbeck sanoo. MIELI ry on laatinut politiikkasuositukset, joilla voidaan vähentää alkoholin haittoja mielenterveydelle: 1️⃣ Mielenterveysvaikutusten arviointi otetaan osaksi alkoholipoliittista päätöksentekoa 2️⃣ Alkoholipolitiikan painopiste siirretään kohti ehkäisevää työtä 3️⃣ Alkoholipolitiikan lähtökohdaksi otetaan terveyshaittojen vähentäminen 4️⃣ Alkoholipolitiikassa painotetaan lasten oikeutta mielenterveyttä tukevaan kasvuympäristöön 5️⃣ Nuoria suojataan alkoholinkäytön mielenterveyshaitoilta 6️⃣ Alkoholipolitiikka nähdään osana väkivallan ja itsemurhien ehkäisyä 7️⃣ Alkoholipolitiikalla puututaan myös rahapeliongelmiin 8️⃣ Alkoholin aiheuttamien mielenterveyden häiriöiden hoidon saatavuutta parannetaan 🔗 Voit tutustua Kristian Wahlbeckin kokoamaan "Alkoholi ja mielenterveys" -asiantuntijaraporttiin ja politiikkasuosituksiimme verkkosivuillamme: https://lnkd.in/dZHSCP8s

Tuore E2 Tutkimuksen kysely kertoo, että suomalaiset tuntevat kansalaisjärjestöt ja ymmärtävät niiden arvon, kirjoittaa MIELI ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi blogikirjoituksessaan. Suurin osa kyselyyn vastanneista kokee järjestöjen pystyvän auttamaan ketterästi yllättävissä kriiseissä sekä tarjoamaan apua asioissa, joihin julkiset tai yksityiset palvelut eivät ylety. Kansalaisjärjestöjen katsottiin myös olevan keskeinen osa toimivaa demokratiaa. 💬 "Kun järjestöjen rahoitusta leikataan, valinnat pitäisi tehdä harkiten ja tietoon perustuen. Nyt vaarana on, että kiireellä tehdyt päätökset tulevat kalliiksi." 🔗 Lue blogikirjoitus: https://lnkd.in/dTAC7kN2

Itsemyötätunto, 100 prosentin suorituksesta hellittäminen ja tahdin hidastaminen ovat kaikki perustyökaluja työhyvinvoinnin lisäämiseen ja stressin alentamiseen. 😌 Erityisesti itselle asetetut kovat vaatimukset voivat kostautua ja johtaa tyytymättömyyden ja epäonnistumisen tunteisiin. Liiallinen vaativuus itseä kohtaan aiheuttaa esimerkiksi kiireen tuntua, perfektionismia, kilpailullisuutta, huijarisyndroomaa ja esiintymispelkoa. ”Kyllä tämä tästä sujuu”, on hyvä neuvo sekä itselle että työyhteisössä viljeltäväksi. 💚 MIELI ry:n Mieli työssä -koulutus Itä-Suomen yliopistossa oli syksyn aikana odotettu hengähdyshetki ja hyvä muistutus siitä, miten omaa työhyvinvointia voi vaativassa ja itsenäisessä asiantuntijatyössä lisätä. Yliopisto on tyypillisesti työpaikka, jossa on työhönsä intohimoisesti suhtautuvia ihmisiä. "Työ- ja vapaa-aika voivat herkästi sekoittua keskenään. Siksi on erityisen tärkeää pysähtyä näiden teemojen ääreen", kertoo Anne Kauppinen Itä-Suomen yliopistosta. Jokaisen työyhteisön jäsenen on hyvä oppia, miten kuormittavista tilanteista voi palautua.

Hei opettaja 👋 Ilmoita koulusi mukaan päivätyökeräykseen lasten ja nuorten mielenterveyden hyväksi! 💚 Lasten ja nuorten mielenterveyden tukeminen on ajankohtaisempaa kuin koskaan. Järjestämällä päivätyökeräyksen eli taksvärkin MIELI ry:n lasten ja nuorten mielenterveystyölle, koulut ja oppilaitokset ovat mukana tukemassa ja vahvistamassa jokaisen lapsen ja nuoren mielenterveyttä. Päivätyökeräysten avulla tuemme nuoria elämän kriiseissä ja ehkäisemme mielenterveyden ongelmia sekä itsemurhia. Tuellanne voidaan vähentää nuorten yksinäisyyttä, koulukiusaamista ja syrjäytymistä sekä vahvistaa lasten ja nuorten mielenterveystaitoja aina varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Lapsena ja nuorena opitut mielenterveystaidot suojaavat mieltä läpi elämän sekä auttavat kohtaamaan vastoinkäymisiä ja kriisejä. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan sivuillamme: mieli.fi/paivatyokerays 💚

Suomalaisten mielestä hallitus tekee virheen leikatessaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitusta. Tämä ilmenee sosiaali- ja terveysjärjestöjen E2 Tutkimuksella teettämästä Kansalaisjärjestöjen rooli yhteiskunnassa -tutkimusraportista. Suomalaisten mielestä sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat merkittävä osa hyvinvointiyhteiskuntaa ja hallitus tekee virheen leikatessaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitusta. ❕ 90 % arvostaa sote-järjestöjen työtä. ❕ 86 % uskoo, että hallituksen päätökset leikata sote-järjestöjen rahoitusta heikentävät järjestöjen tarjoamia palveluita. ❕ 78 % suomalaisista katsoo, että hallitus tekee virheen, jos se leikkaa sote-järjestöjen rahoitusta. ❕ 73 %:n mielestä ilman kansalaisjärjestöjä heikoimmassa asemassa olevien ääni ei kuuluisi yhteiskunnassa. ❕ 74 % on sitä mieltä, että järjestöt pystyvät vapaaehtois- ja talkootyön ansiosta auttamaan kustannustehokkaasti. ”Sosiaali- ja terveysjärjestöjen julkisella rahoituksella on suomalaisten enemmistön tuki ja sitä on syytä jatkaa. Samalla on tarpeen tukea järjestöjen omaa varainhankintaa. Hallituksen kaavailema lahjoitusten verovähennysoikeus on laajennettava koskemaan kaikille sosiaali- ja terveysjärjestöille annettavia lahjoituksia”, toteaa Soste ry:n pääsihteeri Vertti Kiukas. Lue lisää tutkimuksesta 👉 https://lnkd.in/dajENKcD --- Tutkimus pohjautuu marraskuussa 2024 kerättyyn edustavaan kansalaiskyselyyn, johon vastasi 1020 suomalaista. Sen ovat yhteistyössä teettäneet A-klinikkasäätiö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT, Ensi- ja turvakotien liitto ry, Invalidiliitto ry, Kuuloliitto ry, MIELI Suomen Mielenterveys ry, Näkövammaisten liitto ry, Pelastakaa Lapset ry, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry sekä Suomen Punainen Risti. Kyselyaineisto kerättiin Norstatin internetpaneelissa (11.–17.11.2024). Aineisto edustaa tilastollisesti Manner-Suomen aikuisväestöä (18 vuotta täyttäneet). Aineisto on painotettu sukupuolen, iän ja asuinpaikan mukaan.

Sekasin-chatissä on otettu tammikuussa käyttöön tekoäly ihmisavun rinnalle. Kyseessä on yksi Euroopan ensimmäisistä puhtaasti mielenterveystyöhön rakennetuista generatiivista tekoälyä hyödyntävistä chatbot-ratkaisuista. Mielenterveystyön ammattilaisten kouluttama chatbot tarjoaa nuorille keinoja pahan olon lievittämiseen sekä tietoa mielen hyvinvoinnista. Nuoret voivat käydä läpi ajatuksiaan botin kanssa omaa vuoroa odotellessaan tai kysyä siltä neuvoa silloin, kun Sekasin-chat on kiinni. Vuonna 2024 aikana pahasta olosta, ahdistuksesta ja itsetuhoisuudesta sekä muista aiheista puhuttiin yli 39 000 kertaa. 💬"Nuorten mielenterveyskriisi näkyy monilla eri tasoilla. Tarvitsemme resursseja ja investointeja nuorten mielenterveyteen mutta myös uusia avauksia ja innovaatioita", sanoo MIELI ry:n lasten ja nuorten mielenterveystyön johtaja Satu Raappana.

Miten säilyttää palautuminen, kun arki alkaa taas? Niin kutsutut “palautumisansat” ovat hyvä keino pitää yllä jatkuvaa palautumista. Ne ovat itsesi kanssa sovittuja taukoja työpäivään, turvattuja hetkiä omille voimavaroille ja palautumiselle. Erityisen palauttavaa on, jos työstä pystyy välillä irrottautumaan mukavien työkavereiden seurassa. Palautumisen hetket voivat olla vaikka sovittuja lounas- tai kahvitaukoja työkaverin kanssa. Ne toimivat myös etänä. Kun koemme olevamme palautuneita töissä ja töistä, olemme valmiita jatkamaan työtehtävien parissa. Hyvä palautuminen näkyy työssä onnistumisena. Se vahvistaa voimavarojamme. 💡 Millaisia palautumiskeinoja sinä käytät, jotta jaksat paremmin töissä?

Miten jutella nuoren kanssa liikkumisesta? Osalla nuorista on negatiivisia liikuntakokemuksia tai uskomuksia itsestään liikkujana. Kokemukset ovat voivat olla esimerkiksi ryhmästä ulos jäämistä, nolouden tai kömpelyyden tunnetta tai sitä, että on joutunut tekemään itselle jotain ihan liian vaikeaa. Uskomukset itsestään liikkujana saattavat kulkea mukana aikuisikään asti. Ne saattavat myös liittyä siihen, millainen liikunta on tarpeeksi. Mielenterveyttä tukeva liikkuminen ei kuitenkaan tarkoita välttämättä hikeä ja kipua. 1️⃣ Tue nuorta haastamaan uskomuksiaan. Nuorta voi tukea ymmärtämään, että omia uskomuksiaan voi lähteä haastamaan lempeästi sekä löytää itselleen luontevia ja mielenterveyttä tukevia tapoja liikkua. 2️⃣ Avaa keskustelu kysymyksillä. Millaisia muistoja nuorella on liikkumisesta? Mitä muistot herättävät hänessä? Mitä nuori ajattelee itsestään liikkujana? 3️⃣ Tunnistakaa arjen liikkumisen hetket. Liikkumista on helpointa lisätä arjessa niihin hetkiin, joissa sitä jo hieman on: koulumatkaan, kotitöihin, lemmikin ulkoiluttamiseen, kaverin kanssa tapaamiseen. Tunnistakaa niitä yhdessä nuoren omasta arjesta. 4️⃣ Keksikää yhdessä uusia liikkumisideoita. Voisiko nuori kulkea koulumatkansa eri reittiä? Tai jäädä aikaisemmalla pysäkillä pois ja kävellä loppumatkan? Onko koulurepun kantaminen päivän voimatreeni? Mitä jos nuori kyykkää samalla, kun kerää pyykit lattialta koriin? 💡 Nuorisotyö liikuttajana -hankkeessa MIELI ry kehittää yhdessä Helsingin kaupungin nuorisopalveluiden kanssa menetelmiä matalan kynnyksen liikkumiseen nuorille.