Liettua

Yleistiedot
Pääkaupunki	Vilna
Valtiomuoto	Semipresidentialismi, parlamentaarinen tasavalta
Valuutta	Euro
Pinta-ala	65 300 km²
Väkiluku	2 860 002 (2023)
Kieli	liettua
Sähkö	220 V (50 Hz), europistotulppa, suko
Suuntanumero	+370
Hätänumerot	112, 02 (poliisi)
Verkkotunnus	.lt
Aikavyöhyke	UTC+2 (normaaliaika) UTC+3 (kesäaika)
Liikenne	oikeanpuoleinen
WWW-sivut	https://lietuva.lt, https://www.lietuva.lt/en/

Liettua sijaitsee Euroopassa. Sen rajanaapureita ovat Latvia, Valko-Venäjä, Puola ja Venäjä.

Alueet

Liettua jaetaan yleensä viiteen alueeseen: Luoteinen Zemaitija (alamaat) ja Koillinen Aukstaitija (ylämaat), Pikku-Liettua, joka rakentuu Klaipedan ympärille, Marijampolen ympärillä oleva Suvalkija sekä Kaakkois-Liettuan käsittävä Dzukija. Joniskisin alue Pohjois-Liettuassa liitetään joskus historialliseen Semigallian alueeseen, joka sijaitsee pääosin Latvian puolella.

Kaupungit

Vilna - pääkaupunki Valko-Venäjän rajan lähellä. Suuria nähtävyyksiä mm. Frank Zappan patsas sekä Gediminasin Linna.
Kaunas - toiseksi suurin, mutta liettualaisin, kaupunki. Tunnettu Zalgirisista ja mafiasta.
Siauliai - noin Turun kokoinen kaupunki, jonka läheisyydessä sijaitsee pyhiinvaelluskohde ristikukkula. Kaupunki rakennettu osittain suon päälle.
Klaipeda - tärkein satamakaupunki, Svyturys-oluen synnyinseutu. Historiallisesti osa Köningsbergin Preussilaista aluetta.
Panevezys - eräs niistä kaupungeista, jonka ohitse ajat matkalla etelään.
Jonava - pieni kaupunki, tunnettu kemianteollisuudestaan.
Alytus - eteläisessä Liettuassa sijaitseva kaupunki, josta mm. Alita-kuohuviinit ovat kotoisin.
Utena - tunnettu mm. Utenos-oluesta.
Druskininkai - kylpyläkaupunki maan lounaisnurkassa.
Visaginas - nuori ydinvoimalakaupunki, perustettu 1975. Erilainen nähtävyys!

Muut kohteet

Trakai, vanha pääkaupunki ja linna. Sijaitsee noin 30 km Vilnasta lounaaseen.
Kernave, vanha pääkaupunki, jossa nähtävänä linnavuorten kukkulat. Alueella järjestetään usein erilaisia kansanjuhlia.
Palanga, Liettuan Yyteri tai Sunny Beach. Todellinen turistirysä paikallisille, jonka nähtävyyksiin kuuluu meripihkamuseo ja pitkä hiekkaranta.

Ymmärrä

Lyhyt historia

Jos Liettuan lippu on värikäs, niin on myös maan historia. Maan alueella olleet heimot yhdistyivät pakon edessä, kun saksalainen ritarikunta ristiretkellään halusi tuoda uskonsa sekä valtansa maan ylle. Ritarikunta murskattiin Grunwaldin (liet. Zalgiris) taistelussa Puolassa Liettuan ja Puolan sotajoukkojen toimesta. Liettua käsitti parhaimmillaa alueen, joka ulottui Itämeren rannalta Mustalle merelle, kattaen nykyisen Liettuan, Valko-Venäjän ja Läntisen Ukrainan.

Voit usein kuulla maan olleen viimeinen pakanamaa Euroopassa. Tämä on tosin hyvin kyseenalaista, sillä vaikka Zemaitija olikin viimeisiä alueita, jolla luonnonuskonnot pysyivät valtauskontona 1400-luvulle asti, oli Valko-Venäjän alue ortodoksinen, ja siten Liettuan hovikin vahvasti ortodoksivaikutteiden alainen. Liettua oli aikoinaan hyvin suvaitsevainen maa, ja täällä asui monia vähemmistökansoja sekä uskontoja, mutta toinen maailmansota muutti tilanteen erityisesti juutalaisten osalta, ja nykyään asenteet vähemmistöjä kohtaan ovat nuivat. Erityisesti kansanmurhan kohteeksi joutuneiden juutalaisten jälkeläisten halu saada aikaisempi omaisuutensa takaisin aiheittaa pahennusta maassa, jolla ei ole lopulta aivan puhtaat paperit itse kansanmurhasta.

Liettua ja Puola yhdistivät voimansa idästä tulevaa uhkaa vastaan 1569 Lublinin unionissa. Tätä edelsi kuitenkin jo vuonna 1386 Jogailan solmima liitto, kun hän nai Puolan 13 vuotiaan kuningattaren. Tämä aloitti Puolan kulta-ajan, mutta Liettassa Jogailaa pidetään petturina.

Kun Itävalta, Preussi ja Venäjä jakoivat Puola-Liettuan, eli Rzeczpospolita Obojga Narodów'n, vuonna 1775, Liettuan alue päätyi osaksi Venäjää.

Merkittävät historialliset henkilöt

Mindaugas oli Liettuan ensimmäinen ja ainoa kuningas, joka kääntyi kristinuskoon ja pysäytti tataarien etenemisen kohti Itämerta.

Vytautas Magnus laajensi Liettuan alueen Mustalle merelle, ja hänen vallitessaan koko Valko-Venäjä sekä läntinen Ukraina olivat osa Liettuan monikulttuurista herttuakuntaa. Hän osallistui Grünwaldin taisteluun murskaten puolalaisten kanssa saksalaiset ja oli lähellä tulla myös Moskovan valtiaaksi - eteneminen tosin pysäytettiin, koska hänen veljenpoikansa hallitsi tuolloin Moskovaa. Hän myös lähti ristiretkelle Jogailan - Liettuan entisen ruhtinaan ja silloisen Puolan kuninkaan - kanssa mongoleja vastaan, mutta tämä ei kuitenkaan päättynyt hyvin.

Antanas Smetona oli Liettuan pitkäaikaisin presidentti, joka käytännössä diktaattorina johti Liettuaa 1920-luvulta itsenäisyyden loppuun. Hänen palatsinsa sijaitsee Kaunasissa.

Suomi ja Liettua

Suomella ja balteilla on ollut historian aikana monia yhteisiä nimittäjiä. Muinaisten aikojen yhteiselo oli todennäköisesti melko rauhanomaista, josta kertoo kielten yhteiset, lähinnä jokapäiväiseen elämään liittyvät sanat. Seuraava yhteiselon aika tapahtui Ruotsin vallan aikana, kun Ruotsin prinssi Juhana nai Kateriina Jagellonican, Puolan prinsessan. Vaikkei Ruotsin ja Puola-Liettuan liitto kestänytkään kauaa, toi tuleva kuningatar Turkuun omat vaikutteensa.

Seuraava yhteiselo sijoittuu tsaarinvallan aikoihin, jolloin Suomella meni useimmiten paljon paremmin kuin Liettualla. Merkittävin kulttuurien kohtaaminen oli lienee Suomen armeijan matka etelään sotimaan Liettuan kautta. Huonosti talveen varustautuneet sotilaat linnoittautuivat talveksi Liettuan alueelle, lähelle Ukmergea, jossa suuri osa armeijasta kuoli kylmyydestä johtuviin tauteihin. Heidät on haudattu kaupungin läheisyyteen.

Itsenäisyyden aikana, Baltian itärannalle suunniteltiin sotilasliittoa Suomen, Viron, Latvian, Liettuan ja Puolan kesken, mutta tämä yhteistyö kaatui Puolan ja Liettuan väliseen sotaan. Suomen maajoukkue kävi Liettuassa pelaamassa Euroopan mestaruudesta, mutta muuten yhteistyö ei ollut kovin laajaa.

Tule

Lentokoneella

Finnairilla on päivittäinen suora lento Helsingistä Vilnaan. Myös Air Balticilla on tarjolla lentoja Riian kautta Liettuan kaikille lentokentille.

Voidaan myös mainita, että Riika ei ole niin kovin kaukana Liettuasta, ja erityisesti, jos aiot suunnata Pohjois-Liettuaan, lentäminen Riian kentälle on järkevä ratkaisu.

Junalla

Suomesta ei ole suoria junayhteyksiä Liettuaan. Baltian maiden pääkaupunkien välillä ei ole toimivia junayhteyksiä. Pietarin kautta kiertämällä matka on mahdollinen. Aamulla Helsingistä Allegrolla Pietariin ja sieltä illalla Vitebskin asemalta lähtevään Pietari-Vilna-junaan. Yhteys toimii samoin myös toiseen suuntaan: Vilnan juna saapuu aamulla Vitebskin asemalle ja Sibelius lähtee iltapäivällä Suomen asemalta.

Autolla

Liettuaan voi tulla autolla Tallinnasta Via Balticaa pitkin. Riippuen määränpäästäsi, joudut Riian kehätiellä valitsemaan suuntaatko Siauliaihin vai Panevezysiin. Jos haluat ajaa Liettuan länsiosiin, suuntaa Siauliaihin. Reitin varrella näet Latvian puolella vielä Jelgavan kaupungin ja sen loisteliaan palatsin. Jos taasen haluat itä tai keski-Liettuaan, suuntaa Panevezysiin. Tämä reitti kulkee Bauskan kaupungin läpi, jossa voit nähdä paikallisen linnan.

Bussilla

Tallinnan linja-autoasemalta ja satamista yhteyksiä Liettuaan tarjoavat Eurolines ja Ecolines. Bussi liikennöi Tallinnasta Riian kautta Vilnaan ja siitä eteenpäin useisiin Euroopan suuriin kaupunkeihin. Hinnat ovat edullisia. Esimerkiksi Tallinna-Riika n. 30 euroa.

Laivalla

Klaipedasta on hyvät laivayhteydet Saksaan ja Ruotsiin.

Liiku

Autolla

Tieverkko Liettuassa on melko hyvä ja moottoritieverkosto on parempi kuin Suomessa, mutta tiepinnanlaatu voi olla vaihteleva. Tienrakennus- ja parannustyöt haittaavat liikennettä monissa paikoissa. Via Baltica -tie kulkee Liettuan halki Virosta Puolaan.

Liettuan liikennesääntöjen mukaan vihreän nuolen osoittamissa liikennevaloristeyksissä on mahdollista kääntyä oikealle punaisen valon palaessa edellyttäen, ettei vaaranna muuta liikennettä. Moottoriteillä u-käännös on mahdollinen. Autoilijat eivät noudata liikennesääntöjä yhtä tunnollisesti kuin Suomessa, joten erityisesti jalankulkijoiden on syytä olla tarkkana. Hevoskärryt, vapaana liikkuvat kotieläimet ja kauriseläimet saattavat aiheuttaa vaaratilanteita maanteillä ja moottoriteillä.

Promilleraja Liettuan liikenteessä on 0,4. Promillerajaa ollaan laskemassa 0,2:een

Bussilla

Liettuassa on helppo liikkua busseilla ja käytännössä kaikki vähänkin isommat paikat ovat saavutettavissa busseilla. Linja-autot kulkevat yleensä hitaammin kuin mihin suomalainen on tottunut, johtuen siitä, että jollei kyseessä ole Ekspresas, linja-auto pysähtyy jokaisella pysäkillä. Täten, esim. 40 km matka linja-autolla voi kestää tunnin. Linja-autot ovat pääosin vanhoja Pohjoismaista tuotuja autoja. Jokaisella kaupungilla on yleensä oma linja-autoyhtiö, ja parhaat ovat Kaunasin Kautra, Vilnan TOKS, sekä Kaunasin ja Vilnan välisiä vuoroja ajava pikkubussiyhtiö Transrevis. Eräs yhtiö jota kannattaa välttää on Siauliain vanhoilla busseilla ja heikossa taloudellisessa tilanteessa oleva Busturas, mutta jos matkaat Siauliaihin, vaihtoehtoa ei aina ole.

Pääosa Liettuan linja-autoreiteistä ja vuoroista on listattu osoitteessa Autobusubilietai.lt, josta voit myös varata liput tietyille reiteille. Huomioi kuitenkin, että maksujärjestelmä tukee toistaiseksi vain osaa liettualaisista pankeista, eikä luottokortti tällä hetkellä kelpaa.

Junalla

Liettuassa on periaatteessa kattava rautatieverkko, mutta liikenne on ikävä kyllä viime aikoina vähentynyt ja junat ovat toisinaan melko hitaita. Vilnan ja Klaipedan välillä kulkee päivittäin kolme hyvätasoista pikajunaa molempiin suuntiin. Niillä pääsee myös Siauliaihin. Kaunasiin pääsee sähkömoottorijunilla noin tunnin välein. Panevezysiin on yhteys vain Siauliain kautta, joten kannattaa valita suorempi ja nopeampi bussi.

Liettuan junaverkko on vanha, ja ainoastaan Kaunasin ja Vilnan välisellä yhteydellä juna on linja-autoa nopeampi ratkaisu. Kuten muuallakin Itä-Euroopassa, Liettuassa saat nauttia pitkistä ja rauhallisista junamatkoista vanhoissa junissa. Junamatkailu aidosti avartaa ja näet monta pientä maalaiskylää läheltä. Niin, ja sitä ravintolavaunua ei sitten ole, mutta osassa junia on kärrymyynti, kuten meillä Suomessakin.

Puhu

Liettuassa virallinen kieli on liettua. Isoimmissa kaupungeissa nuoremmat ihmiset puhuvat englantia, mutta pienimmissä kunnissa harvoin pärjää muualla kuin liettuan kielellä. Kuurin kynnäksellä pärjää hyvin myös saksan kielellä, sillä etenkin elokuussa siellä käy paljon saksalaisia turisteja. Vanhemmat ihmiset puhuvat myös venäjää tai puolaa (Etelä-Liettuassa) mutta nuoriso ei välttämättä osaa venäjää ollenkaan. Jos vastapuoli ei osaa englantia ja itse et osaa liettuaa, voit hyvin tämän jälkeen kokeilla venäjää. Vilnassa ja muissa kaupungeissa, joissa on suuri venäläisvähemmistö (esim. Klaipeda, venäjällä tulee kuitenkin hyvin toimeen. Kaunas on kuuluista liettualaisuudestaan. Erikoisuutena mainittakoon Visaginasin ydinvoimalakaupunki, jossa lähes kaikki puhuvat venäjää. Hauskana faktana kerrottakoon, että Liettuassa johtavassa asemassa olevan henkilön on puhuttava valtion virallista kieltä, mutta ydinvoimalan johtajaa tämä ei koske.

Muista että olet Liettuassa, et Venäjän etkä Neuvostoliiton alusmaassa - liettualaiset eivät halua kuulla kielensä olevan 'almost russian' koska a) se ei ole sitä eikä b) se ole sinne päinkään. Liettua ja latvia ovat viimeiset balttilaisen kieliperheen elävät kielet. Paikalliset ihmiset arvostavat suuresti pieniäkin yrityksiä puhua liettuaa.

Osta

Liettuan raha on litas (monikko litai). Valuutta on sidottu euroon, kurssin ollessa n. 3.4528 litaa euroon.

Hintataso

Ravintoloissa hintataso on jokseenkin sellainen, että se mikä Suomessa maksaa euron maksaa Liettuassa litin - eli erittäin halpaa. Kaupoissa hinnat eivät ole suhteellisesti yhtä edullisia, ja erityisesti merkkituotteista voit joutua maksamaan enemmän kuin Suomessa.

Torit

Liettuassa saa halpaa tavaraa toreilta. Saatavilla on kaikkea tuoreista vihanneksista aina niihin surullisenkuuluisiin Abibas verkkareihin. Kopiotuotteet eivät aina ole halpoja, ja laatukin voi olla mitä sattuu. Toreilta voit kuitenkin löytää edullisesti sukkia ja alusvaatteita, sekä keksit ja karkit.

Syö

Liettualainen ruoka sisältää runsaasti sianlihaa ja perunaa. Tattaria, punajuurta, smetanaa ja silakkaa käytetään myös monissa ruuissa. Ruoka on usein raskasta, sillä rasvassa ei säästellä. Yleisiä ruokia ovat Ceppeliinit, lihalla täytetyt perunamassapuikulat, kaalikääryleet, makkarat hapankaalin kanssa, pelmenit (täytettyä tuorepastaa) ja erilaiset rahkapohjaiset jälkiruuat. Perinteisiä juomia ovat kiisseli, olut ja gira (leivästä tehty kevyesti käynyt juoma, joka muistuttaa kotikaljaa). Ruuan hintataso ravintoloissa on suomalaisittain hyvin edullinen. Laskuun on tapana lisätä juomaraha, joka riippuu saamanne palvelun laadusta. Yleensä 3-10%.

Ruoka on edullista ja sitä on tarjolla hyvin pitkän menun verran joka ainoassa pubissa ja baarissa - ei siis ole mitään tarvetta lähteä erikseen 'ruokaravintolaan' syödäkseen - tämä siis, jos tulit Liettuaan vetämään pään täyteen ja kusemaan presidentin palatsille (viimeisin tästä kiinnijäänyt oli suomalainen). Baariruoka on tietenkin heikompilaatuista, etkä tule saamaan muuta kuin kaupan pakastealtaan Pangasius-filettä tai pitsaa.

Pikkunälkään saa joissakin kaupungeissa kadunvarrelta olevista kioskeista lihapiirakoita lämmitettynä muutamalla litalla. Pienemmissä paikossa, jotkut kaupat myyvät myös lämpimiä välipaloja. Hyvä tapa tutustua paikalliseen ruokakulttuuriin onkin mennä jossakin pienemmässä paikassa "valgykla"an eli ruokalaan. Tämä ehkä hyvin neuvosto-tyylinen ateriointi on edullista sekä sisältää myös ruokajuoman. Seuraa muita tai kysy myyjältä: Joissakin paikoissa toiminta on itsepalveluna, toisissa tilaat ruuan tiskiltä. Maksat siitä useimmiten 6-10 litaa.

Juo

Juomavedeksi suositellaan pullotettua vettä. Hanavettä voi juoda (ei ole vaarallista), mutta maku on hyvin vaihteleva ja yleensä ”metallinen” rautaputkiston takia. Pullovettä saa joka kaupasta, eikä sen hinta ole mitenkään korkea.

Maan erikoisuuksia juomina ovat Gira, hunajapohjainen midus -likööri (engl. mead) sekä Trejos devineros - yrttiliköörit. Olutta saa hyvin edullisesti sekä kaupasta että baarista. Limonadit baareissa ja ravintoloissa voivat olla jopa olutta kalliimpia.

Liettua ei ole viinimaa, ja baareissa viinivalikoima voi olla suppeampi kuin vodkavalikoima. Ravintoloissa on yleensä muutama erilainen viini valikoimissaan, tietenkin ravintolan tasosta riippuen.

Nuku

Majoituksen hinta riippuu hyvin paljon paikasta. Joniskisissa, pohjois-Liettuassa, voit saada hotellihuoneen 25 eurolla, kun taas Vilnassa hyvä huone voi olla jopa 100 euroa. Kaikilla hotelleilla ei ole kotisivuja, mutta internet auttaa reittisuunnittelussa.

Erityisesti Palangassa, nukkuminen "mummon" luona on tyypillistä. Kaupungin sisääntulotiellä on laumoittain iäkkäämpiä kaupunkilaisia, jotka tarjoavat majoitusta ylimääräisissä huoneissaan. Ehdottomasti kokemisen arvoista.

Jos haluat vuokrata asunnon, hinnat ovat yleensä alkaen 200 euroa kuukaudelta. Isoimmissa kaupungeissa on "pitkäaikaisturisteille" tai täällä työskenteleville asuntoja vuokraavia yrityksiä. Näissä saat hyvillä ehdoilla valmiiksi sisustetun ja siivoojan siivoaman asunnon. Alkaen. 300 euroa.

Jokaisen kaupungin hotellit löydät niiden omilta välilehdiltään. Muista kuitenkin, että tämä on vapaaehtoisten ylläpitämä palvelu, eikä sinun tule odottaa ajankohtaisia hintoja saati että kaikki mahdollisuudet olisivat listattuina.

Eräs mielenkiintoinen majoitusvaihtoehto on maaseutumajoitus tai oma mökki. Countryside.lt tarjoaa loistavan katalogin majoitusvaihtoehdoista, ja sieltä löydät lähes kaikki maaseutukohteet ja varausjärjestelmän.

Opiskele

Vilnassa sijaitsee eräs Euroopan vanhimmista yliopistoista, jossa myös opetetaan suomen kieltä.

Kaunasissa on maan suurin tekninen yliopisto, KTU, sekä lääketieteellinen yliopisto KMU, urheiluakademia LKKA, eläinlääketieteen akademia LVA, maatalousyliopisto LZUU sekä Vytautas Magnuksen monitieteellinen yliopisto, VDU.

Klaipedalla ja Siauliailla on myös omat yliopistonsa. Maasta löytyy myös useita alempia oppilaitoksia, jotka kulkevat nimellä kolegija (engl. college).

Kurssitarjonta riippuu hyvin paljon yliopistosta, ja joissakin on myös ohjelmia englanniksi. Huomioi kuitenkin, että Liettuan virallinen kieli on Liettua, ja laissa on säädetty, että liettualaisella opiskelijalla on oikeus opiskella liettuaksi Liettuassa. Täten, erityisesti kaikki kanditaatti-tason kurssit ovat liettuaksi, ja englanninkielisissä maisteriohjelmissa pääosa kursseista on englanniksi. Yliopiston säännöistä riippuen, kursseilla pitää olla tietty määrä ulkomaalaisia opiskelijoita, ennen kuin se pitää olla englanniksi (koskee englanninkielisiä kursseja), ja jollei tämä raja ylity, luennoitsija saa halutessaan luennoida liettuaksi. Koska yliopistojen palkkausta on laskettu viime vuonna noin 20% ja joissakin yliopistoissa englanninkielisistä kursseista luennoitsijoille maksettava lisä poistettiin, monet luennoitsijat valitsevat mieluiten heille itselleen helpoimman tien. Tällöin ulkomaiset opiskelijat voivat suorittaa kurssin joko esseitä kirjoittamalla tai henkilökohtaisiin tapaamisiin perustuen.

Arvosteluasteikko Liettuassa on yleisesti 1-10, jossa 5-10 vastaa hyväksyttyjä suorituksia. Paikalliset opiskelijat joutuvat yleensä pitämään keskiarvonsa hyvin korkealla taatakseen ilmaiset opinnot, ja vielä korkeammalla saadakseen stipendin. Opintotukea ei ole.

Työskentele

Liettuassa työntekoon tarvitset oleskeluluvan ja rekisteröidyn osoitteen. Maahanmuuttoviranomaiset eivät välttämättä osaa sanaakaan englantia, joten sinut tulee osata joko venäjää tai liettuaa. Muutenkin, työelämässä tulee harvoin toimeen ilman paikallisen kielen hallintaa.

Maan palkkataso ei ole syy lähteä Liettuaan töihin: Sairaanhoitajalle maksetaan noin 230-300 euroa kuukaudessa, Sihteeri voi saada satasen enemmän. Kovapalkkaisimpia ovat rakennustyöntekijät, autojen huoltajat, koodaajat sekä autonajajat - he voivat saada jopa 1600 euroa kuussa. Johtajien palkat ovat oma lukunsa, ja ovat hyvinkin jopa korkeampia kuin Suomessa.

Liettuassa työntekijä maksaa 21% ansioveroa, 6% sairasvakuutusmaksua, sekä työttömyysturvamaksua, joka on noin 3%. Verot vievät noin 30% palkasta, sen suuruudesta riippumatta. Minimipalkka on noin 220 euroa.

Pysy turvassa

Liettuassa matkustaminen on melko turvallista. Yleistä varovaisuutta on kuitenkin syytä noudattaa. Ryöstetyksi tulee varomaton turisti yleisesti julkisella paikalla. Riski ei riipu kaupungista, mutta vältettäviä alueita ovat yleensä asemien ympäristöt. Autovarkaudet ovat yleisiä. Autoja pysäköitäessä suositellaan käytettäväksi vartioituja pysäköintialueita ja leiriytyessä vartioituja leirintäalueita. Auton sisätiloihin ei tule jättää irtonaisia arvotavaroita ja kaikkia autossa olevia turvalaitteita on syytä käyttää. Huomioi kuitenkin, että kukaan ei tule huomioimaan auton huutavaa hälyytintä, ja ihmiset eivät mielellään puutu toisten asioihin.

Seksin ostaminen on aivan yhtä vaarallista kuin muuallakin itäeuroopassa. HIV sekä hepatiitit ovat yleisempiä kuin Suomessa, ja känsät kädessä ovat paljon turvallisempi vaihtoehto.

Samaa sukupuolta olevien välisiä lemmenosoituksia on syytä välttää kaikkialla Liettuassa. Liettuan parlamentti suunnittelee lakia, joka voisi kieltää kaikenlaisen homoseksuaalisen kanssakäymisen julkisilla paikoilla. Huolimatta Liettuan kansan negatiivisesta suhtautumisesta homoihin, ovat Liettuan gay-aktivistit uhmanneet kaikkia viranomaisten kieltoja, ja järjestäneet pride-kulkueen jo useana vuotena.

Liettuassa toimii eräs Euroopan merkittävimmistä järjestäytyneistä rikollisjärjestöistä, joka ruumiillistuu Kaunasiin ja Daktarasin perheeseen. Pääosa rikoksista tehdään ulkomailla (autovarkauksia, väärennettyä rahaa, ihmiskauppaa). Kaunasissa järjestäytynyt rikollisuus pyörittää ravintoloita sekä omistaa arvokiinteistöjä keskustassa. Mafiasta ei kuitenkaan ole haittaa tavalliselle kaduntallaajalle, mutta yrittäjä siitä saattaa kärsiä.

Pysy terveenä

Suomen kansalaiset ovat oikeutettuja saamaan sairaanhoitoa Liettuan yleisen sairaanhoidon piiriin kuuluvissa sairaaloissa esittämällä KELA:n myöntämän eurooppalaisen sairaanhoitokortin.

Kunnioita

Liettualaiset ovat katolisia. Muista, että kirkkoihin mennessä on hyvän tavan mukaista käyttää pitkähihaisia vaatteita, ottaa hattu pois päästä sekä käyttätyä hillitysti.

Neuvostoaika on jättänyt maahan jälkensä ja turistina sen huomaa helposti. Älä kuitenkaan ala vertailemaan paikalliselle kuinka paljon paremmin asiat muualla ovat, eikä sinun tehtäväsi ole informoida heitä neuvostoarkkitehtuurista.

Jos olet Vilnassa, ja yö venähtää hieman pitkäksi yökerhossa, älä luota luolamiehen vaistoihisi, ja virtsaa ensimmäisen vaalean talon porttikonkiin. Presidentin palatsin oven eteen virtsaamisesta saa 200 litin sakot, sekä pääset kaikkien maan uutiskanavien lähetykseen humalassa sopertamaan, että mitä tuli nyt taas tehtyä.

Ota yhteyttä

Ulkoministeriön matkailutiedote Liettuaan on tunnettu sanoistaan "Varkauksia ja ryöstöjä tapahtuu erityisesti Kaunasissa ja Panevezysissä." Tätä matkailutiedotetta ei liene ole päivitetty aidosti vuosikausiin, mutta saapa siitäkin jonkinlaisen kuvan 2000-luvun Liettuasta.

Tämä on käyttökelpoinen artikkeli. Sitä voisi käyttää, mutta se ei vedä vertoja matkaoppaalle. Sukella sisään ja auta tekemään siitä suositeltu!