Helsinki on ollut alusta jo vuodesta 1550
Työhuoneeni ikkunasta näkyy kauppatori. Uskon, että Helsingissä on ollut jonkinlainen tori heti kaupungin perustamisesta asti. Tori mahdollistaa myyjien ja ostajien kohtaamisen. Olisi tehotonta, jos tuotteet joutuisi myymään tai ostamaan kymmenistä eri paikoista.
Kaupungin rooli on tarjota tilat torikojuille ja siivota tori markkinoiden jälkeen. Staran autot pesevät torin markkinahumun jälkeen.
Torin lailla kaupungin rakennukset ja julkiset tilat, esimerkiksi puistot ja nuorisotilat toimivat alustoina erilaisille tapahtumille.
Helsingin kaupunkistrategiassa sanotaan:
Helsinki on paitsi palveluorganisaatio myös alusta ja maailman edistyksellisin julkisen sektorin ekosysteemi.
Voiko Kaupunki olla alustantarjoaja myös digitaalisessa maailmassa, jossa ei ole fyysisen maailman rajoja?
Voiko Kaupunki toimia alustatalouden avittajana?
Alustatalous tarkoittaa liiketoiminnan organisoimismallia, joka mahdollistaa palveluiden tehokkaan skaalautumisen. Alustatalouden ydinajatuksia on:
- Mahdollistaa suora interaktio eri toimijoiden välille. Sen sijaan, että yritys pyrkii omistamaan koko arvoketjun, valtaa annetaan arvoketjusta myös 3. osapuolille
- Verkostovaikutuksen ansiosta jonkun osapuolen saama arvo kasvaa, kun toisen osapuolen määrä kasvaa. Esimerkiksi Facebook on sitä arvokkaampi sinulle, mitä enemmän ystäväsi sitä käyttävät. Tästä seuraa, että Facebookista tulee entistä huokuttelevampi myös mainostajille. Maailman viisi arvokkainta yritystä – Apple, Amazon, Google, Microsoft ja Facebook – ovat kaikki digitaalisia alustoja, jotka ovat hyötyneet positiivisesta verkostovaikutuksesta. Verkostovaikutus toimii myös toisin päin.
- Digitaalinen alusta mahdollistaa käytännössä rajattoman globaalin skaalautumisen. Digitaalisia resursseja on yleensä helppo muokata ja kopioida ja rajakustannus niiden luomiseksi on lähellä nollaa.
Menestyvä digitaalinen alusta ei synny sattumalta. Olen pohtinut minkä roolin Kaupunki voi ottaa alustataloudessa:
- Omistaja (Owner) – haluaako Helsinki olla alustan omistaja, kuten Facebook tai Google?
- Toimittaja (Supplier) – tarjoaako Helsinki erilaisia kyvykkyyksiä, kuten Facebook Connect?
- Tuottaja (Producer) – mitä olemassa olevia alustoja Helsingin tulisi hyödyntää tuottajan roolissa? Esimerkiksi MyHelsinki-minisovellus toimii Tencentin somepalvelu WeChatin sisällä. Eli Helsinki hyödyntää olemassa olevaa alustaa, jolle se tuottaa uuden palvelun
Tyypillinen alustatalous rakentuu digitaalisten ohjelmistojen varaan. Kaupungilla on paljon myös fyysisiä resursseja ja alustoja. Kuinka näitä voisi yhdistää tehokkaammin digitaalisiin alustoihin?
Mitä ajattelet kaupungin roolista alustataloudessa? Lähetä ajatuksesi minulle mikko.rusama@hel.fi. Katso myös blogini: cdofromhel.fi #cdofromhel
CEO at Business Executive Education Research Oy
4yHelsingin rooli riippunee alustan käyttötapauksesta. Tekstissä oli esimerkki tuottajan roolista WeChatin yhteydessä. Toinen esimerkki voisi olla alustan omistajuudesta: Kaupallista ja kaupungin vanhuksille ja vammaisille toimittamaa kotihoitoa voisi täydentää vapaaehtoisten toimittamat palvelut (kauppa ja muu asiointi, sosiaalinen kanssakäyminen, kotiaskareet, ym,.). Kaupungin omistama alusta saattaisi osapuolet yhteen, organisoisi työtä, valvoisi työn laatua/tekijöiden mainetta, limittäisi työtä kotipalveluyritysten kanssa, pitäisi huolta laskutusperusteista (jos tässä liikuteltaisiin rahaa), ….. Tämä alusta helpottaisi samalla yksinäisten vapaaehtoisten ja samoin yksinäisten avun tarvitsijoiden kohtaanto-ongelmaa.
Leading Customer Partnerships at VTT. Igniting new business and driving tested solutions to fruitful markets. Research, Development & Innovation, Design Governance, Go-to-Market, Commercialisation.
6yJouni, jatkan luomalla ainakin yhden uuden kysymyksen: Onko kaupungin tehtävä tuottaa alusta itselleen ja mikä voi olla sen kaupallinen arvo? Ainakin tekniseen ylläpitoon ja kehittämiseen tarvittava varallisuus pitäisi saada markkinoilta, sillä muuten kasvatetaan vain kuluja. Kaupunki voi olla toimittaja tilanteessa, jossa suurelle osalle kaupunkilaisia voidaan tuottaa asumista ja työntekoa helpottava palvelu. Kaupunki voi oikein hyvin olla tuottaja ja sen hyötynä on suuri määrä erilaisia kaupunkilaisia helpottavia palveluita. Tällä mallilla kaupungin omat kulut eivät kasva, koska palvelut tuottaa Mikon mainitsemat 3. osapuolet.
Chief Growth Officer | Sales & Marketing, Profit & Loss, International Business, Strategy, Top Line Growth
6yKerrassaan hyvää ja inspiroivaa pohdintaa. En sano, että minulla olisi kaikkiin kysymysmerkkiin päättyviin lauseisiin valmis vastaus tässä ja nyt. Lisähaasteen tuo mielestäni vielä Helsingin kansallinen merkitys pääkaupunkina. Sen tulee voida ottaa roolia omien rajojensa ulkopuolella ja kyetä palvelemaan laajemminkin kuin omien asukkaidensa osalta.