Euroopan talous- ja sosiaalikomitea
NAT/737
Kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisen arviointiin
paremmin sopivat indikaattorit – kansalaisyhteiskunnan panos
LAUSUNTO
”Maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö” erityisjaosto
Kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisen arviointiin paremmin sopivat indikaattorit – kansalaisyhteiskunnan panos
(oma-aloitteinen lausunto)
Esittelijä: Brenda King (UK–I)
Toinen esittelijä: Thierry Libaert (FR–III)
|
Hallintovirkamies
|
Raul MURIEL CARRASCO
|
|
Asiakirjan päivämäärä
|
10/09/2018
|
|
Komitean täysistunnon päätös
|
15/02/2018
|
|
|
|
|
Oikeusperusta
|
työjärjestyksen 29 artiklan 2 kohta
|
|
|
oma-aloitteinen lausunto
|
|
Vastaava erityisjaosto
|
”maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö”
|
|
Hyväksyminen erityisjaostossa
|
05/09/2018
|
|
Hyväksyminen täysistunnossa
|
|
|
Täysistunnon nro
|
|
|
Äänestystulos
(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)
|
…/…/…
|
1.Päätelmät ja suositukset
1.1EU:n toimielimet hyväksyivät YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030:n vuonna 2015, ja siitä asti ETSK on pyytänyt komissiota laatimaan EU:lle yleisen kestävän kehityksen strategian, joka sisältää konkreettiset tavoitteet, päämäärät ja toimet 17 kestävän kehityksen tavoitteen toteuttamiseksi. Siitä huolimatta, että EU:lla oli johtava rooli Agenda 2030 -toimintaohjelman hyväksymisessä ja että kestävän kehityksen tavoitteet heijastavat EU:n perusarvoja, joita ovat entistä suuremman sosiaalisen, poliittisen, taloudellisen ja ympäristöä koskevan sopusoinnun edistäminen, Euroopan komissio ei ole kehittänyt yleistä strategiaa. Vuoden 2018 loppuun mennessä julkaistava pohdinta-asiakirja ”Kohti kestävää Eurooppaa vuoteen 2030” tarjoaa mahdollisuuden korostaa yleisen eurooppalaisen strategian hyväksymisen merkitystä.
1.2Eurooppalaisen kestävän kehityksen strategian puuttuminen on riski Agenda 2030:n johdonmukaisen toimenpanon kannalta EU:ssa ja kansallisella tasolla. Kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseen tähtäävissä lähestymistavoissa voi esiintyä poikkeavuuksia, sillä useat jäsenvaltiot ovat jo valmistelemassa kansallisia kestävän kehityksen strategioitaan, eikä eurooppalaista strategista kehystä tai täytäntöönpanoa koskevia yhteisiä suuntaviivoja ole olemassa.
1.3ETSK suhtautuu myönteisesti Eurostatin ensimmäiseen vuotuiseen kestävän kehityksen tavoitteiden seurantakertomukseen vuodelta 2017
, joka perustuu 100 indikaattoriin ja jossa käytetään tiukkoja tietoperusteita. ETSK on kuitenkin havainnut Eurostatin nykyisissä indikaattoreissa puutteita, jotka tulisi ottaa huomioon Eurostatin tulevissa vuotuisissa kestävän kehityksen tavoitteiden seurantakertomuksissa.
1.4ETSK toivoo indikaattoreita, jotka antavat perustan toimintapolitiikkojen suunnittelulle ja muotoilemiselle. Nykyisillä indikaattoreilla ei pystytä mittamaan sitä, kuinka kaukana ollaan tavoitteiden saavuttamisesta, tai laatimaan asianmukaista edistymiskertomusta. Kestävän kehityksen tavoitteiden suhteen on määriteltävä erityiset EU:n poliittiset tavoitteet, ja niiden saavuttamista on pystyttävä seuraamaan indikaattoreiden avulla. Niin kauan kuin erityisiä EU:n poliittisia tavoitteita ei ole asetettu, EU voisi arvioida kansallisia tuloksia parhaaseen ja keskimääräiseen tulokseen verraten.
1.5ETSK näkee myös tiettyjä teknisiä rajoituksia, jotka on korjattava sen varmistamiseksi, että käytössä on parhaat indikaattorit. Esimerkiksi monialaisten indikaattoreiden käyttö ei riitä takaamaan tietoa tavoitteiden välisistä synergioista ja ristiriidoista. Myöskään heijastusvaikutuksia kumppanimaiden kestävään kehitykseen ja toimintalinjojen johdonmukaisuuden seurantaa tärkeiden ulko- ja sisäpoliittisten tavoitteiden välillä ei ole otettu täysimääräisesti huomioon.
1.6Eurostatin ja kansallisten tilastolaitosten on varmistettava, että ne soveltavat johdonmukaista indikaattorikehystä. Käytössä tulisi olla kattava ja integroitu indikaattorijärjestelmä sen takaamiseksi, että kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanon seurantatoimet Euroopan ja jäsenvaltioiden tasolla ovat luotettavia.
1.7Eurostatilla ja kansallisilla tilastolaitoksilla on rajalliset taloudelliset ja henkilöresurssit uuden tiedon keräämiseksi, minkä vuoksi uusien ja paremmin kohdennettujen indikaattoreiden tuottaminen ei ole aina mahdollista. ETSK kehottaa varmistamaan asianmukaiset resurssit tämän merkittävän rajoitteen poistamiseksi.
1.8ETSK:n mielestä kansalaisyhteiskunnan on osallistuttava merkittävällä tavalla indikaattoreiden määrittelemiseen ja sen arviointiin, miten EU edistyy tavoitteiden toteutumisessa. Kestävän kehityksen tavoitteiden monialaisuus edellyttää usean sidosryhmän yhdennettyä yhteistyötä.
1.9ETSK suosittelee, että indikaattoreita täydennetään laadullisia näkökohtia käsittelevällä varjoraportilla, joka laaditaan tiiviissä yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa, jotta kaikki sidosryhmät kokisivat kestävän kehityksen tavoitteet enemmän omaksi asiakseen. Laadulliset tiedot saattavat tuoda esille suuntauksia, joita ei havaittaisi pelkästään määrällisten indikaattoritietojen avulla. ETSK ehdottaa ottavansa toimekseen koordinoida täydentävän laaturaportin valmistelua. Lisäksi ETSK ehdottaa, että Euroopan komissio järjestää yhdessä komitean kanssa kestävän kehityksen tavoitteita käsittelevän eurooppalaisen huippukokouksen, jossa kaikki keskeiset sidosryhmät arvioivat yhdessä tilannetta.
1.10Johdonmukainen strateginen kehys edellyttää myös, että muiden EU-indikaattoreiden (esimerkiksi sosiaali-indikaattoreiden tulostauluun sisältyvien indikaattoreiden ja eurooppalaisten biologisen monimuotoisuuden indikaattoreiden) on oltava yhteensopivia Agenda 2030:n kehyksen kanssa. Yleisen strategian tulisi tarjota tällaisen yleiskuvan kestävän kehityksen tavoitteiden, EU:n politiikkojen ja eri indikaattorijoukkojen yhteyksistä.
1.11ETSK kehottaa mukauttamaan EU:n nykyistä hallintojärjestelmää palvelemaan Agenda 2030:n täytäntöönpanoa. EU:n yleinen kestävän kehityksen strategia, joka noudattaisi täysin Agenda 2030:a, takaisi kestävän kehityksen tavoitteiden sisällyttämisen osaksi EU:n kaikkia toimintapolitiikkoja ja tarjoaisi kehyksen kestävän kehityksen tavoitteiden EU:n ja kansallisen tason täytäntöönpanon koordinoinnille ja seurannalle. Esimerkiksi EU:n ohjausjaksokoneiston tulisi seurata kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoa ja osallistua siihen. Lisäksi EU:n toimintapolitiikkojen laatimista ja arviointia (esimerkiksi paremman sääntelyn agenda) olisi mukautettava siten, että kestävän kehityksen tavoitteet sisällytetään täysimääräisesti poliittiseen sykliin. Kaikille lainsäädäntöä ja politiikkoja koskeville ehdotuksille tulisi tehdä kestävyysperiaatetesti, jolla arvioidaan odotetut vaikutukset kestävän kehityksen tavoitteisiin ja jonka perusteella päätetään ehdotuksen asianmukaisuudesta.
1.12ETSK suosittelee, että yksi komission varapuheenjohtajista vastaisi kestävän kehityksen tavoitteiden sisällyttämisestä kaikkiin EU:n politiikkoihin ja että hänelle annettaisiin tätä varten käyttöön oma työryhmä ja budjetti ja luotaisiin yhteistyörakenne kaikkien komissaarien ja komission yksiköiden kanssa. Lisäksi Euroopan komission puheenjohtajan olisi esiteltävä saavutettua edistymistä ja määriteltävä tarvittavat lisätoimet kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöön panemiseksi unionin tilasta pitämässään vuotuisessa puheessa.
1.13ETSK kehottaa myös sopimaan EU:n talousarviosta, jossa keskeiseksi tavoitteeksi asetetaan kestävä kehitys. ETSK muistuttaa, että lopullinen vuosien 2021–2027 monivuotinen rahoituskehys osoittaa sen, voiko EU saavuttaa Agenda 2030 -toimintaohjelmaa koskevat sitoumuksensa. Komission toukokuussa 2018 antaman ehdotuksen suunta on oikea, mutta siinä hukataan viime kädessä tilaisuus tehdä Agenda 2030:stä Euroopan unionin toimintasuunnitelman painopiste.
2.EU:n strategian puuttuminen
2.1EU:n tulisi sitoutua entistä vahvemmin johtavaan rooliinsa kestävän kehityksen varmistamisessa ja edistämisessä. YK:n Agenda 2030 on itse asiassa täysin yhdenmukainen Euroopan unionin perustavoitteen kanssa, joka on entistä suuremman sosiaalisen, poliittisen, taloudellisen ja ympäristöä koskevan sopusoinnun edistäminen Euroopan sisällä ja ympäri maailman. Vaikka EU ja sen jäsenvaltiot ovat allekirjoittaneet globaalin Agendan, Eurooppa on kuitenkin jäänyt jälkeen. Tähän mennessä EU ja osa jäsenvaltioista ei ole vielä pannut täytäntöön kestävän kehityksen strategiaa tavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi.
2.2Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklassa todetaan kestävän kehityksen osalta seuraavaa: ”Unioni – – kansainvälisissä suhteissaan – – edistää osaltaan – – maapallon kestävää kehitystä – –.” Vaikka EU:n eri toimintapolitiikoissa, kuten teollisuus-, liikenne- ja energiapolitiikoissa, on joitakin kestävyysperiaatteisiin liittyviä kasvavia osa-alueita, kunnianhimo ja rahoitus ovat edelleen puutteellisia. Kaiken kaikkiaan ETSK pitää valitettavana ilmeistä strategian ja toimintalinjojen johdonmukaisuuden puuttumista sekä puutteellista integrointia yleiseen EU:n politiikan koordinointiin.
2.3ETSK on ainoa EU:n tason toimielin, joka on asettanut kestävän kehityksen keskeiseksi painopistealueeksi. Euroopan parlamentilla ei ole käytössään rakennetta kestävän kehityksen käsittelemiseksi, vaikka eräät poliittiset ryhmät sisällyttävät Agenda 2030:n toukokuun 2019 Euroopan parlamentin vaalien poliittisiin painopisteisiinsä. Euroopan komissio on perustanut sidosryhmäfoorumin kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoa varten, mikä on askel oikeaan suuntaan, mutta ei ole selvää, jatkuuko foorumin toiminta nykyisen komission jälkeen. Lisäksi ETSK on ajanut kunnianhimoisempaa ja laajempaa kansalaisyhteiskunnan foorumia kuin lopulta toteutettu foorumi.
2.4Jäsenvaltiotasolla on eroja kestävän kehityksen tavoitteita koskevan suunnittelun ja toteutuksen suhteen. Osa jäsenvaltioista on jo hyväksynyt kattavat kansalliset kestävän kehityksen strategiat, ja joissakin tapauksissa alue- ja paikallisviranomaiset ja asianomaiset sidosryhmät toteuttavat myös kestävän kehityksen tavoitteita koskevia aloitteita tietoisuuden lisäämiseksi. Eurooppalaisen kehyksen puuttumisen vuoksi on olemassa riski kansallisten lähestymistapojen epäjohdonmukaisuudesta. ETSK kehottaa sisällyttämään kestävän kehityksen kansallisiin toimintapolitiikkoihin ja ottamaan järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan täysimääräisesti mukaan suunnitteluun ja täytäntöönpanoon EU:n yleisen strategian mukaisesti.
3.Tulevaisuudennäkymät
3.1Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ilmoitti 13. syyskuuta 2017, että vuoden 2018 talvena julkaistaan pohdinta-asiakirja ”Kohti kestävää Eurooppaa vuoteen 2030 mennessä” YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden ja Pariisin ilmastonmuutossopimuksen jatkotoimista. Komissio ottaa valmisteluvaiheessa huomioon kestävän kehityksen tavoitteiden sidosryhmäfoorumin jäsenten näkemykset. Foorumin jäsenet esittävät ehdotuksia EU:n hallinnon parantamiseksi kestävän kehityksen tavoitteiden kannalta (esimerkiksi yleisen strategian hyväksyminen) sekä poliittisia suosituksia ja ehdotuksia siitä, miten EU:n välineistöä olisi kehitettävä politiikkojen koordinoinnin, seurannan ja tilivelvollisuuden osalta.
3.2Kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon kuuluu taloudellisia, sosiaalisia, poliittisia ja ympäristöön liittyviä päämääriä, jotka edellyttävät perustavaa laatua olevia muutoksia Euroopan yhteiskunnissa ja EU:n toimielimissä.
3.3Ennen vuonna 2019 järjestettäviä Euroopan parlamentin vaaleja Euroopan tulevaisuudesta käytävillä keskusteluilla on ratkaisevan tärkeä merkitys kestävää kehitystä koskevan tietoisuuden lisäämiselle kansalaisten keskuudessa. Euroopan poliittisten puolueiden on ilmaistava avoimesti kantansa ja käsiteltävä kestävää kehitystä vaaliohjelmissaan.
3.4Lisäksi ETSK katsoo, että vuoden 2019 Euroopan parlamentin vaalien jälkeisen Euroopan komission ja uuden Euroopan parlamentin olisi otettava painopisteekseen parantaa kestävän kehityksen tavoitteiden sisällyttämistä kaikkiin EU:n politiikkoihin. ETSK kehottaa painokkaasti Euroopan parlamenttia vahvistamaan valmiuksiaan seurata ja valvoa kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisessa tapahtuvaa edistymistä ja ottamaan vastuun tavoitteista. Komission osalta suositellaan kestävän kehityksen tavoitteista vastaavan varapuheenjohtajan johtoaseman vahvistamista sekä pääosastojen toimialojen uudelleenorganisointia sen selventämiseksi, kuka on vastuussa mistäkin kestävän kehityksen tavoitteesta.
3.5Lopullinen päätös vuosien 2021–2027 monivuotisesta rahoituskehyksestä osoittaa sen, voiko EU saavuttaa Agenda 2030 -toimintaohjelmaa koskevat sitoumuksensa. Monivuotinen rahoituskehys on ratkaisevan tärkeässä asemassa kestävän kehityksen tavoitteiden huomioon ottamisen varmistamisessa. Euroopan komission toukokuussa 2018 julkaiseman ehdotuksen suunta on oikea, mutta siinä hukataan mahdollisuus tehdä Agenda 2030 -toimintaohjelmasta Euroopan unionin toimintasuunnitelman painopiste. Ehdotetun ilmastotoimien valtavirtaistamistavoitteen rajoitetun vahvistamisen lisäksi uudessa monivuotisessa rahoituskehyksessä olisi osoitettava asiaankuuluvat taloudelliset resurssit kestävää kehitystä varten sekä varmistettava, ettei mikään rahoituspäätös heikennä kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoa. Kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanijoille, kuten jäsenvaltioille, paikallisviranomaisille, yrityksille ja valtiovallasta riippumattomille organisaatioille, on tarjottava rahoitusta innovatiivisiin ja mittakaavaltaan laajentamiskelpoisiin hankkeisiin.
3.6EU on keskellä suurta poliittista ja institutionaalista kriisiä, ja sillä on edessään haasteita, kuten sosiaalinen eriarvoisuuden kasvu, ympäristöongelmat sekä kansalaisten luottamuksen mureneminen valtiovaltaan ja EU:ta kohtaan.
Tilanteen ratkaisemiseksi EU:n on luotava uusi narratiivi, jonka avulla voidaan tarjota konkreettisia ratkaisuja yhteiskuntiemme nykyisiin haasteisiin. Euroopan tulevaisuudesta käytävien keskusteluiden tulisi vaikuttaa tähän uuteen narratiiviin, ja siinä tulisi ottaa huomioon Agenda 2030 ja Euroopan kuudes skenaario
, jotta EU:sta tulisi kestävyyttä edistävä voima. Euroopan valtioiden päämiehiltä vaaditaan suurempaa johtajuutta; heidän on nostettava kestävän kehityksen tavoitteet keskeiseksi osaksi poliittista keskustelua ja Eurooppaa koskevaa visiotaan.
3.7Agenda 2030 pohjautuu Euroopan keskeisiin arvoihin, eli demokratiaan ja osallistumiseen, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen, yhteisvastuullisuuteen ja kestävyyteen sekä oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen Euroopassa ja muualla maailmassa. Uuden kestävää kehitystä koskevan narratiivin tulisi antaa kansalaisille käsityksen siitä, miten julkishallinto ja järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta aikovat vastata kansalaisten toiveisiin taloudellisesta ja sosiaalisesta sekä ympäristön hyvinvoinnista.
4.Indikaattorit
4.1ETSK katsoo, että EU:n kestävän kehityksen tavoitteita koskeviin indikaattoreihin sovellettavan tarkastelutavan on ulotuttava pelkkää arvioimista pidemmälle edistämällä toimintapolitiikkojen laatimista ja muotoilemista sen sijaan, että ne olisivat vain pelkkiä raportoinnin välineitä. Indikaattoreiden tulisi auttaa EU:n poliittisia päätöksentekijöitä määrittelemään tulevia toimintapolitiikkoja ja suunnittelemaan parempia tapoja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Indikaattoreiden on myös autettava poliittisia päätöksentekijöitä tunnistamaan poikkeavuuksia edistymisessä kohti tavoitteiden saavuttamista ja toteuttamaan ajoissa tarvittavia politiikan muutoksia, jotta tavoitteet voidaan saavuttaa vuoteen 2030 mennessä.
4.2ETSK:n mielestä Eurostatin vuonna 2017 julkaisema EU:n kestävän kehityksen tavoitteita koskeva seurantakertomus on hyvä alku, mutta parantamisen varaa on. Sitä on kehitettävä parantamalla indikaattoreita. Nykyinen menetelmä arvioida edistystä (eli prosentin muutos parempaan) ilman EU:n määrällisiä tavoitteita on mahdollisesti harhaanjohtava, sillä – toisin kuin muut raportit – se ei anna tietoa siitä, kuinka kaukana kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisesta ollaan. Esimerkiksi, vaikka Eurostat päättelee, että Euroopassa ollaan edistymässä merkittävästi kestävän kehityksen tavoitteen 12 suhteen, muut lähteet, kuten OECD, tulevat toisiin tuloksiin. Seurantakertomuksessa on tehtävä paremmin selväksi toimintaohjelman yhtenäinen luonne, sillä toimien on vahvistettava jokaista tavoitetta heikentämättä yhtäkään niistä. Vaikka monialaisten indikaattoreiden käyttö onkin arvokasta, se ei riitä takaamaan tietoa tavoitteiden välisistä synergioista ja ristiriidoista. Lisäksi kertomuksessa on arvioitava heijastusvaikutukset kumppanimaiden kestävään kehitykseen ja seurattava toimintalinjojen johdonmukaisuutta tärkeiden ulko- ja sisäpoliittisten tavoitteiden välillä. Indikaattoreiden avulla olisi myös voitava vertailla Euroopan maita ja tunnistaa eroja jäsenvaltioiden täytäntöönpanossa. Niitä tulisi ajantasaistaa säännöllisesti, jotta ne perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan tieteelliseen osaamiseen, tietämykseen ja dataan.
4.3Jotta käytössä olisi johdonmukainen indikaattorijoukko, joka tarjoaa selkeän kuvan kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanosta EU:n tasolla, on ratkaisevan tärkeää luoda kokonaisvaltainen indikaattorijärjestelmä, joka kattaa eurooppalaisen ja kansallisen tason. EU-tasolla nykyisin eri politiikan aloilla käytetyt indikaattorit on ensin harmonisoitava EU:n kestävän kehityksen tavoitteita koskevien indikaattoreiden kanssa tai ainakin kytkettävä niihin. Esimerkiksi merkitykselliset indikaattorit, kuten sosiaali-indikaattoreiden tulostaulu ja eurooppalaisten biologisen monimuotoisuuden indikaattorit on kytkettävä EU:n kestävän kehityksen tavoitteita koskeviin indikaattoreihin, ja niiden suhde on määriteltävä selkeästi. Toiseksi kansallisissa kestävän kehityksen strategioissa tulisi käyttää samoja tai ainakin vastaavia indikaattoreita kuin EU:n kestävän kehityksen tavoitteita koskevat indikaattorit. Muussa tapauksessa on olemassa suuri riski siitä, että jäsenvaltioiden lähestymistavat eivät ole keskenään johdonmukaisia. Kolmanneksi EU:n on varmistettava kattava raportointiprosessi YK:n kestävän kehityksen korkean tason poliittiselle foorumille. Euroopan komission tulisi pystyä tarjoamaan selkeän kuvan kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanosta EU-tasolla ja kaikissa jäsenvaltioissa.
4.4ETSK katsoo, että indikaattoreiden määrittelemisprosessiin liittyvät tietyt rajoitukset on ratkaistava. Eurostatilla ja kansallisilla tilastolaitoksilla on rajalliset taloudelliset ja henkilöresurssit uuden tiedon keräämiseksi, minkä vuoksi uusien ja paremmin kohdennettujen indikaattoreiden tuottaminen ei ole aina mahdollista. Euroopan tilastohallinnoinnin neuvoa-antavan lautakunnan vuonna 2017 Euroopan parlamentille antaman vuosikertomuksen mukaan EU:n tilastojärjestelmän kustannukset ovat 0,02 prosenttia BKT:stä. Budjettileikkausten yhteydessä tehtyjen henkilöstöresurssien leikkausten jälkeen henkilöstömäärä ei ole palannut talouskriisiä edeltäneelle tasolle. Indikaattoreiden parantamiseksi etusijalle on asetettava kestävyysindikaattoreiden kehittäminen, ja Eurostatille ja kansallisille tilastolaitoksille on osoitettava asianmukaiset määrärahat kestävyysindikaattoreita varten kestävän kehityksen tavoitteen 17 mukaisesti. Tämä mahdollistaisi sellaisten uusien indikaattoreiden lisäämisen, jotka voisivat edellyttää lisätietojen keräämistä.
4.5ETSK on havainnut Eurostatin nykyisissä indikaattoreissa puutteita, jotka on korjattava. Ihanteellista olisi, jos tämä tehtäisiin siihen mennessä, kun Eurostat julkaisee vuoden 2018 seurantakertomuksen kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisen edistymisestä. Parannettavaa on seuraavilla aloilla:
-objektiivisempi visuaalinen tapa esitellä kokonaistulokset, jotta voidaan välttää virheellinen käsitys, jonka mukaan Euroopassa olisi enimmäkseen edistytty kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa, mikä on vastoin muissa laadullisissa tai temaattisissa tutkimuksissa saatuja tuloksia sekä kansalaisten käsitystä asiasta
-lisähuomion kiinnittäminen Euroopan unionin nykyisen kehitysmallin heijastusvaikutuksiin, esimerkiksi tukeutumalla Eurostatin olemassa olevaan jalanjälkityöhön, sekä unionin kumppanimailleen kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa antamaan tukeen
-innovatiivisempi toimintatapa kestävän kehityksen tavoitteiden toimintaohjelman jakamattomuuden käsittämiseksi; tämän toimintatavan ei tulisi perustua yksinomaan monialaisiin indikaattoreihin, joiden avulla yksin ei voida osoittaa kestävyyden eri ulottuvuuksien välistä epätasapainoa ja ristiriitaisuutta ja asianmukaisen kehyksen puuttumista toimintalinjojen johdonmukaisuuden arvioimiseksi
-lisää tietoa yritysten, paikallisviranomaisten ja valtiovallasta riippumattomien organisaatioiden saavuttamista tuloksista
-lisää tietoa jäsenvaltioiden saavuttamista tuloksista kestävän kehityksen tavoitteiden osalta, sillä keskiarvot antavat epätäydellisen kuvan; jäsenvaltiotason tietojen tarjoaminen on myös tärkeää, koska jäsenvaltioilla on yksinomainen toimivalta eräiden kestävän kehityksen tavoitteiden suhteen
-parempia tilivelvollisuusindikaattoreita kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisesta tavoitteiden 16 ja 17 mukaisesti, esimerkiksi koskien kansalaisyhteiskunnalle varattua tilaa Euroopassa ja innovatiivisia kumppanuuksia
-vahvempi menetelmä kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisen edistymisen mittaamiseksi, kun eurooppalaista tavoitetta ei ole olemassa, esimerkiksi vertailemalla keskimääräisiä tuloksia EU:n jäsenvaltioiden parhaiden suoriutujien tai muista kansainvälisistä sitoumuksista tai olemassa olevasta tutkimuksesta johdettujen vastaavien tavoitteiden kanssa.
4.6Vaikka pitkäaikaiset sarjat ovat hyödyllisiä, indikaattorit olisi tarkistettava, ja niitä olisi parannettava uusien haasteiden määrittelemisen ja tieteellisen tietämyksen kehittymisen sekä uusien tietojen pohjalta. Eurostatin pyrkimykset ottaa mukaan uusia indikaattoreita vuonna 2018 ovat askel oikeaan suuntaan, mutta on ratkaisevan tärkeää esittää selkeästi prosessit ja aikataulut, jotka koskevat suunnitteilla olevien indikaattoreiden sisällyttämistä. Esimerkiksi Euroopan asunnottomuustoimijoiden kattojärjestö FEANTSAn ehdottamalle indikaattorille ”Asunnottomuuden laajuus EU:ssa”, joka tällä hetkellä on suunnitteilla, tulisi esittää toimintasuunnitelma ja aikataulu.
4.7Järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan asemaa suhteessa Eurostatin vuosikertomukseen on vahvistettava. Eurostatin olisi kuultava enemmän kansalaisyhteiskuntaa indikaattoreiden määrittelemisessä sekä indikaattoreiden edistymistä koskevassa arvioinnissa. Yleisesti ottaen kansalaisyhteiskuntaa on kuultava tarpeeksi varhaisessa vaiheessa prosessia, jotta sen suositukset voidaan ottaa huomioon, ja Eurostatin on selitettävä, miksi kansalaisyhteiskunnan suositukset on otettu tai miksi niitä ei ole otettu huomioon.
4.8Sillä, mitä seurataan ja mitä ei seurata, ja erityisesti indikaattoreiden muotoilulla ja valinnalla on huomattavaa poliittista merkitystä.
Tämän vuoksi Eurostatin vuosikertomuksen valmistelumenettelyissä olisi annettava kansalaisyhteiskunnalle mahdollisuus antaa panoksensa indikaattoreiden laadulliseen tulkintaan. Tähän tulisi liittää säännöllinen eurobarometriseuranta, jolla arvioidaan kansalaisten käsityksiä saavutetusta edistyksestä.
4.9ETSK ymmärtää, että kansalaisyhteiskunnalla on rajalliset tilastolliset valmiudet esittää uusia indikaattoreita, jotka voivat täyttää Eurostatin tilastollista luotettavuutta koskevat vaatimukset. Kansalaisyhteiskunta pystyy kuitenkin määrittelemään hyödyllisiä indikaattoreita, jotka käyttävät muita lähteitä Eurostatin tietojen lisäksi. Esimerkki tästä ovat Sustainable Development Solutions Network ‑verkoston parhaillaan kehittämät indikaattorit. ETSK katsoo kuitenkin, että kansalaisyhteiskunnan organisaatioita on tuettava valmiuksien kehittämistä koskevilla toimenpiteillä, jotta varmistetaan, että ne kykenevät osallistumaan paremmin vuoropuheluun Eurostatin kanssa.
4.10Kestävään kehitykseen perustuvan vahvan uuden narratiivin varmistamiseksi ETSK kehottaa parantamaan Euroopan komission ja Eurostatin tapaa viestiä kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisen edistymisestä. Eurostatin kertomus ei ole täysin lukijaystävällinen, eikä siitä ole tiedotettu laajasti, minkä vuoksi on tutkittava uusia tapoja lisätä tietoisuutta kertomuksesta erikoistumattoman yleisön ja kansalaisten keskuudessa. Myös muita tutkimus- ja viestintätuotteita tulisi harkita osana kunnianhimoista valistusstrategiaa. Esimerkiksi kansalaisyhteiskunnan seurantaa koskevan osuuden lisääminen kestävän kehityksen tavoitteita koskevalle Eurostatin verkkosivulle mahdollistaisi vuorovaikutteisen yhteisvastuun tavoitteiden seurannassa.
4.11ETSK myöntää, että Eurostatin vuosikertomus ei sisällä eikä voikaan sisältää laadullista tietoa. Tämän puutteen korjaamiseksi (sekä kansalaisyhteiskunnan osallistumisen parantamiseksi) ETSK ehdottaa, että kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanon seurantaa täydennetään erillisellä laadullisia näkökohtia käsittelevällä varjoraportilla, joka laaditaan tiiviissä yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan sidosryhmien kanssa. Varjoraportissa tulisi keskittyä a) Eurostatin kertomuksen pohdintaan ja analysointiin, b) Eurostatin kertomuksen täydentämiseen järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan toimittamilla laadullisilla tiedoilla, c) esittämään järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan tulkinta edistymisestä kohti kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoa. ETSK laatii parhaillaan tutkimusta kansalaisyhteiskunnan osallistumisesta kestävän kehityksen tavoitteiden seurantaan (ja se on tarkoitus saada valmiiksi marraskuuhun 2018 mennessä). Tutkimuksessa keskitytään erityisesti tarkastelemaan ja ehdottamaan metodologista lähestymistapaa tälle Eurostatin vuosikertomusta täydentävälle raportille.
4.12Tilivelvollisuus on keskeisessä asemassa kestävän kehityksen tavoitteiden toimintaohjelmassa. Kestävän kehityksen tavoitteita koskevaa kunnianhimoista strategiaa on täydennettävä vahvalla tilivelvollisuuden kehyksellä, jossa järjestäytyneellä kansalaisyhteiskunnalla on keskeinen tehtävä. Tämä edellyttää kansalaisten tietoisuuden lisäämistä koko unionin alueella sekä mielipidekyselyjen ja muiden kansalaispalautemekanismien käyttöä. Tähän liittyen Euroopan komission tulisi (yhteistyössä ETSK:n kanssa) järjestää kestävän kehityksen tavoitteita käsittelevän huippukokouksen, jossa tehtäisiin vuotuinen tilannearviointi jäsenvaltioiden, Euroopan parlamentin, kansalaisyhteiskunnan, yritysten ja alue- ja paikallisviranomaisten kanssa ja sitouduttaisiin osallistavaan ja säännölliseen vuoropuheluun sidosryhmien kanssa. Lisäksi olisi edistettävä hyvien käytäntöjen vaihtamista kansalaisyhteiskunnan osallistamisesta kestävän kehityksen tavoitteiden arviointiin. ETSK:lla voisi olla keskeinen rooli kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden tukemisessa, kun ne vaihtavat tällaisia kokemuksia, luovat synergiaa, lisäävät tietämystä ja tietoisuutta sekä edistävät yhteistyötä.
5.Kestävän kehityksen tavoitteiden sisällyttäminen osaksi EU:n hallintotapaa
5.1EU:n nykyistä hallintojärjestelmää tulisi mukauttaa niin, että se palvelee Agenda 2030:n täytäntöönpanoa. Tämän saavuttamiseksi kaikkien EU:n toimielinten tulisi ryhtyä toimiin kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen tähtäävän työn koordinoimiseksi.
5.2Euroopan komission varapuheenjohtajan johtoasemasta huolimatta on selvää, että sitoutuminen asiaan on vähäistä monissa komission yksiköissä, mikä hidastaa edistymistä. Sama pätee Euroopan parlamenttiin, jonka on luotava valiokuntiinsa uskottava prosessi kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanosta käytävää keskustelua varten. Lisäksi Eurooppa-neuvostoon perustetun tervetulleen kestävän kehityksen tavoitteiden työryhmän on varmistettava kestävän kehityksen tavoitteiden asianmukainen sisällyttäminen osaksi kaikkia Eurooppa-neuvostossa käsiteltäviä asioita, kuten YMP:n tulevaisuutta, koheesiopolitiikkaa, liikennepolitiikkaa, ulkosuhteita ja seuraavaa monivuotista rahoituskehystä 2021–2027.
5.3Tulevalla EU:n yleisellä kestävän kehityksen strategialla tulisi olla keskeinen rooli kestävän kehityksen tavoitteiden sisällyttämisessä osaksi EU:n kaikkia toimintapolitiikkoja, ja sen tulisi tarjota kehys kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyvälle EU:n koordinoinnille ja seurannalle sekä kansalliselle täytäntöönpanolle. Kuten edellä on mainittu, strategiassa olisi määriteltävä tavoitteet, keinot niiden saavuttamiseksi ja yhtenäiset indikaattorit edistymisen seuraamiseksi. ETSK on yhtä mieltä neuvoston kanssa tarpeesta kehittää ”viiteindikaattorikehys”
.
5.4Kuten edellä on mainittu, tähän viiteindikaattorikehykseen tulisi sisällyttää kaikki asianomaiset eurooppalaiset indikaattorit, joita nykyisin käytetään eri politiikan aloilla, ja sen tulisi määrittää olemassa olevien indikaattoreiden ja kestävän kehityksen tavoitteita koskevien indikaattoreiden väliset kytkökset. Euroopan komission tulisi esimerkiksi varmistaa sosiaali-indikaattoreiden tulostaulun ja EU:n kestävän kehityksen tavoitteita koskevien indikaattoreiden täysimääräinen yhteensopivuus ja johdonmukaisuus. Tällä hetkellä sosiaali-indikaattoreiden tulostaulun 12 indikaattorista kahdeksan on sisällytetty kokonaan tai osittain EU:n kestävän kehityksen tavoitteiden kokonaisuuteen.
5.5Kestävän kehityksen tavoitteiden koordinointi ja seuranta olisi sisällytettävä osaksi talouspolitiikan eurooppalaista ohjausjaksoa, kuten ETSK on toistuvasti vaatinut (esimerkiksi asiakokonaisuuksiin NAT/693, NAT/700, SC/047 ja SC/050 kuuluvat ETSK:n lausunnot). Tähän tulisi sisältyä valvontaprosessi, jossa seurataan kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanostrategioiden asianmukaisuutta jäsenvaltioiden tasolla. Jäsenvaltioiden viranomaisille tulisi toimittaa yhteiset suuntaviivat ja niiden noudattamista tulisi seurata, jotta kaikki pyrkimykset ovat yhdensuuntaisia. Lisäksi tulisi edistää parhaiden käytänteiden vaihtoa jäsenvaltioiden välillä. Talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson soveltamisalaa tulisi laajentaa täysimääräisesti perinteisen taloudellisen ulottuvuuden ulkopuolelle, ja sosiaali- ja ympäristöulottuvuudet olisi sisällytettävä kaikilta osin yhtä tärkeinä tulevaan yleiseen kestävän kehityksen strategiaan. Maakohtaisten suositusten tulisi siis vastata kestävän kehityksen tavoitteita sekä eurooppalaista ohjausjaksoa koskevan prosessin puitteissa maakohtaisissa raporteissa toteutettua analyysia.
5.6Äskettäin luodun rakenneuudistusten tukiohjelman tavoitteena on auttaa jäsenvaltioita panemaan täytäntöön institutionaalisia, rakenteellisia ja hallinnollisia uudistuksia. Rakenneuudistusten tukiohjelmalla odotetaan olevan tulevina vuosina merkittävä rooli. Kuten ETSK on jo korostanut
ja kuten Falkenbergin raportissa painotetaan
, rakenneuudistusten tukiohjelmassa olisi varmistettava, että kaikki tuetut uudistukset ovat sopusoinnussa Agenda 2030 -toimintaohjelman ja kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa.
5.7Jotta voidaan varmistaa, että kestävän kehityksen tavoitteet sisällytetään kaikkiin EU:n politiikkoihin, paremman sääntelyn agendaa on mukautettava asianmukaisesti, jotta taataan kattava ja kokonaisvaltainen lähestymistapa kestävän kehityksen tavoitteisiin nähden. ETSK katsoo, että kestävän kehityksen tavoitteita koskeviin periaatteisiin olisi viitattava nimenomaisesti paremman sääntelyn suuntaviivoissa ja välineistössä. Lisäksi paremman sääntelyn menetelmät olisi tarkistettava sen varmistamiseksi, että niiden avulla kyetään arvioimaan pitkän aikavälin tavoitteita ja mittaamaan, kuinka kaukana kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisesta ollaan. Enemmän huomiota olisi kiinnitettävä myös toimintalinjojen johdonmukaisuuteen kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanon työvälineenä käyttämällä esimerkiksi OECD:n laatimaa kehystä kestävää kehitystä tukevaa politiikkajohdonmukaisuutta varten.
5.8Ehdottaessaan uusia lainsäädännöllisiä tai poliittisia aloitteita Euroopan komission olisi ilmoitettava selvästi, mitkä kestävän kehityksen tavoitteet ovat kyseessä, ja suoritettava kestävyystesti, jossa arvioidaan odotetut vaikutukset kestävän kehityksen tavoitteisiin (osana vaikutustenarviointiprosessia, jolla pyritään arvioimaan ehdotusten taloudellista, sosiaalista ja ympäristöön liittyvää ulottuvuutta). Lisäksi olisi määritettävä kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanon keskeisimmät ongelmat, jotka ehdotetulla politiikalla pyritään ratkaisemaan. Myös nykyisten EU:n toimintapolitiikkojen seurantaa ja arviointia olisi mukautettava, jotta voidaan mitata kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisessa tapahtunutta edistymistä ja suosittaa politiikan muuttamista suuntaan, jolla on suurempi vaikutus kestävän kehityksen tavoitteiden edistämisen kannalta.
5.9Kestävän kehityksen näkökulma olisi sisällytettävä myös sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevaan komission ohjelmaan (REFIT). REFIT-ohjelman avulla olisi varmistettava, että EU:n lainsäädännön yksinkertaistaminen ja ajan tasalle saattaminen on aina johdonmukaista ja edistää osaltaan kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoa.
Bryssel 5. syyskuu 2018
Maurizio Reale
”Maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö” ‑erityisjaoston puheenjohtaja
_____________