Wi-Fi-verkkojen optimoiminen Apple-laitteille
Wi-Fi-verkkojen nimeäminen
Organisaatiosta riippuen haluat ehkä luoda useita SSID:tä eri tarkoituksiin, esimerkiksi verkko alihankkijoille tai vieraille. Koska SSID:t lisäävät verkon hallintaliikennettä, kannattaa luoda vain tarvittava määrä, jolloin datan käyttöön jää riittävästi lähetysaikaa. Korkeintaan kolme SSID:tä on suositeltava määrä.
Muista nämä verkkotunnusten parhaat käytännöt:
Vältä liiallisten SSID:iden luomista: Kun suunnittelet verkkojen nimiä, harkitse yhden SSID:n käyttämistä kaikille ominaisuuksiltaan samankaltaisille laitteille. Kukin verkossa käyttöönotettu SSID lisää hallintaliikennettä ja vähentää datan käytettävissä olevaa lähetysaikaa. Parhaimman suorituskyvyn saavuttamiseksi suositellaan korkeintaan kolmea SSID:tä. Monissa WLAN-toteutuksissa saatavilla olevan roolipohjaisen pääsynhallintajärjestelmän avulla voidaan rajoittaa SSID:iden määrää ja samalla tarjota käyttäjille pääsy haluamiinsa verkkoihin.
Vältä ”kätkettyjen” SSID:iden käyttämistä: Kätketyt verkot ovat Wi-Fi-verkkoja, jotka eivät lähetä SSID:tään. Kätkettyjä verkkoja kutsutaan joskus virheellisesti suljetuiksi, koska SSID:tä ei näytetä majakassa. Ei-kätkettyjä verkkoja kutsutaan joskus yleislähetysverkoiksi, koska SSID-nimeä lähetetään majakassa. Koska käyttäjät liikkuvat paikasta toiseen Apple-laitteineen, kätketyt SSID:t aiheuttavat usein viiveitä verkkoon liittymiseen ja heikentävät roamingin suorituskykyä. Lisäksi SSID:n kätkemisestä ei ole turvallisuushyötyä, koska hyökkääjät saavat SSID:n selville muusta hallintaliikenteestä, kuten tiedustelupyynnöistä ja -vastauksista. Kätketyt SSID:t voivat jopa lisätä laitteen akunkäyttöä ajan mittaan ei-kätkettyihin SSID:ihin verrattuna ja lyhentää siten laitteen akun kestoa.
Riittävä Wi-Fi-kattavuus
Huomaa: Tässä materiaalissa keskitytään Wi-Fi-verkkoihin Pohjois-Amerikassa. Verkkosuunnittelun rajoitukset ja vaatimukset voivat olla eri maissa tai eri alueilla erilaisia.
Koulun tai toimiston pohjaratkaisu ja miten ihmiset toimivat tiloissa keskenään ovat verkon suunnittelun kannalta tärkeitä asioita. Pienessä yrityksessä käyttäjät voivat esimerkiksi liikkua tiloissa päivän aikana ja tavata neuvotteluhuoneissa ja toimistoissa. Tällaisessa tilanteessa verkkoyhteyttä käyttävät:
Vähän kaistanleveyttä vaativat toiminnot (kuten sähköpostin ja kalenterien tarkistaminen ja internetin selaaminen)
Paljon kaistanleveyttä vaativat toiminnot (esimerkiksi ääni- tai videopuhelutyökalut kuten FaceTime, WebEx tai Cisco Jabber)
Kun käyttäjät käyttävät paljon kaistanleveyttä vaativia toimintoja, Wi-Fin kattavuus on tärkein prioriteetti. Wi‑Fi-verkon suunnitelma tämäntyyppisessä ympäristössä voi sisältää pienen määrän yhteyspisteitä joka kerrokseen kattamaan toimistot, mutta kannattaa harkita myös lisäyhteyspisteitä niille alueille, joihin kokoontuu suuria määriä työntekijöitä, kuten neuvotteluhuoneisiin. Jotta kapasiteetti riittää paljon kaistanleveyttä vaativille toiminnoille, tulee varmistaa, että yhteyspisteet on sijoitettu oikein ja että niiden lähetysteho on oikein mitoitettu. Käytettävissä olevien kanavien määrä on myös tärkeä, joten ota huomioon Wi-Fi-verkkojen taajuusalueet. Vaihtoehtoja on kaksi:
5 GHz: Käytettävissä on aina ainakin kahdeksan ei-päällekkäistä kanavaa, mutta määrä vaihtelee toimittaja- ja maakohtaisesti. Koska mikroaaltouunit, langattomat puhelimet ja monet muut laitteet käyttävät samaa taajuutta kuin 2,4 GHz kaista, 5 GHz kaista sopii paljon paremmin Wi-Fi-käyttöön. Koska 5 GHz:n signaalit eivät läpäise seiniä ja muita esteitä yhtä hyvin kuin 2,4 GHz:n signaalit, kantama-alue on pienempi, joten 5 GHz:n verkot sopivat hyvin tiheälle laitemäärälle suljetussa tilassa, kuten luokassa tai neuvotteluhuoneessa.
2,4 GHz: Pohjois-Amerikassa on käytettävissä 11 kanavaa. Monet niistä ovat päällekkäisiä, mistä voi aiheutua häiriöitä. Samakanavaisia häiriöitä ja naapurikanavahäiriöitä voidaan välttää käyttämällä kanavia 1, 6 ja 11, joissa ei ole päällekkäisyyksiä.
Tärkeää: Langattoman verkon on katettava koko työtila tasaisesti. Jos käytössä on vanhempia laitteita, molempien Wi-Fi-kaistojen (802.11b/g/n/ax 2,4 GHz ja 802.11a/n/ac/ax 5 GHz) on oltava keskeisesti mukana ratkaisun suunnittelussa.
Verkkoja suunniteltaessa on tärkeää ymmärtää, miten Apple-laitteet etsivät parempaa yhteyttä:
Tutustu Apple-laitteiden liipaisukynnykseen: Liipaisukynnys on signaalitaso (desibelimilliwatteina), jossa asiakaslaite alkaa etsimään parempaa yhteyttä. Mac-tietokoneissa liipaisukynnys on –75 dBm, ja iPhone- ja iPad-laitteissa kynnys on –70 dBm. Esimerkiksi jos 5 GHz:n yhteyspisteet suunnitellaan ‑67 dBm:n päällekkäisyydellä, laitteet pysyvät yhteydessä nykyiseen BSSID:hen (basic service set identifier) odotettua pidempään. Kun kynnys on saavutettu, laite alkaa etsiä nykyiselle langattoman verkon tunnukselle (ESSID) roaming-kandidaatti-BSSID:itä.
Miten iPhone- ja iPad-laitteet näkevät yhteyspisteen rajat: Kannettavan tietokoneen antennit ovat paljon suurempia ja tehokkaampia kuin älypuhelimen tai tabletin, joten iPhone- ja iPad-laitteet näkevät odotetusta poikkeavia yhteyspisteen rajoja. Kannattaa aina mitata kohdelaitteella.
Riittävä Wi-Fi-kapasiteetti
Wi-Fi-verkon suunnittelussa on otettava huomioon Apple-laitteiden odotettavissa oleva käyttötapa.
Useimmat uudet yrityskäyttöön suunnitellut yhteyspisteet pystyvät käsittelemään jopa 50 Wi-Fi-asiakasta tai enemmän. Käyttökokemus olisi todennäköisesti kuitenkin epätyydyttävä, jos niin monta laitetta käyttäisi yhtä 802.11n-yhteyspistettä. Käyttäjäkohtainen käyttökokemus riippuu käytettävissä olevasta langattomasta kaistasta laitteen käyttämällä kanavalla ja samaa kaistaa käyttävien laitteiden määrästä. Kun useampi laite käyttää samaa kanavaa, verkon suhteellinen nopeus näille laitteille heikkenee.
Otetaan esimerkiksi koulu, jossa on 1100 oppilasta ja 30 opettajaa kaksikerroksisessa rakennuksessa. Jokaisen oppilaan käytössä on iPad, ja jokaisella opettajalla on MacBook Pro ja iPad. Jokaisessa luokkahuoneessa on noin 36 oppilasta, ja luokat ovat vierekkäin. Päivän mittaan oppilaat tekevät hakuja internetissä, katsovat opetusvideoita ja kopioivat tiedostoja lähiverkossa olevalta tiedostopalvelimelta.
Tällainen käyttötilanne edellyttää melko monimutkaista Wi-Fi-suunnittelua. Suuri määrä laitteita jokaisessa luokassa saattaa vaatia yhteyspisteen joka luokkaan. Yhteisten alueiden yhteyspisteiden määrän tulisi määräytyä kyseisten alueiden Wi-Fi-laitetiheyden mukaan.
Vinkki: Ennen asennusta on suoritettava työmaatarkastus sen määrittämiseksi, kuinka monta yhteyspistettä tarvitaan ja minne nämä yhteyspisteet on asennettava. Tarkastuksessa on määritettävä myös yhteyspisteradioiden oikeat tehoasetukset. Kun Wi-Fi-verkon asennus on valmis, Wi-Fi-ympäristön toimivuus on vahvistettava asennuksen jälkeisellä työmaatarkastuksella. Jos esimerkiksi suunnitellaan verkkoa suurelle määrälle rakennuksessa olevia ihmisiä, ratkaisun toimivuus tulisi varmistaa ihmisten ollessa paikalla rakennuksessa, koska ihmiskehot vaimentavat radiotaajuussignaaleja. Samoin jos luokkahuoneiden ovet ovat kiinni verkkoa käytettäessä, oven tulisi olla kiinni myös ratkaisun toimivuutta varmistettaessa.
Laitteistot ja monilähetys
Yhteyspisteiden ja muiden Wi-Fi-infrastruktuurin laitteistojen tulee olla kapasiteetiltaan ja käyttöönotetuilta ominaisuuksiltaan samanlaisia, jotta käyttäjät kokevat Wi-Fi-verkon yhtenäisenä. Esimerkiksi 802.11ac-verkko tulee määrittää yhdenmukaisesti kaikille yhteyspisteille sen sijaan, että joillekin saman verkkonimen yhteyspisteille määritetään 802.11n. Määritystä vaatimaton verkkoprotokolla Bonjour tarjoaa tukea palveluiden julkaisemiseen ja löytämiseen LAN- tai WAN-verkossa. Bonjour tulee olla käytössä verkossa aina, kun tarvitaan pääsyä Applen appeihin ja palveluihin, kuten Oppitunti, AirPlay ja AirPrint.