Liettuan kieli
| Liettua | |
|---|---|
 |
|
| Oma nimi | lietuvių |
| Tiedot | |
| Alue |
 Liettua Venäjä Latvia Puola |
| Virallinen kieli |
Liettua Euroopan unioni Puola (vähemmistökieli) |
| Puhujia | 3,15 miljoonaa[1] |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | latinalainen |
| Kielenhuolto | Valstybinė lietuvių kalbos komisija[2] |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | indoeurooppalaiset kielet |
| Kieliryhmä |
baltoslaavilaiset kielet – balttilaiset kielet – itäbalttilaiset kielet[3] |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | lt |
| ISO 639-2 | lit |
| ISO 639-3 | lit |
Liettua (omakielinen nimi: lietuvių kalba) on balttilainen kieli, ja se kuuluu indoeurooppalaiseen kielikuntaan.[1] Sen sukukieliä ovat latvia ja sammunut muinaispreussi.[4]
Liettuassa kielen puhujia on noin 3 miljoonaa (80 % väestöstä), Liettuan ulkopuolella noin miljoona (merkittäviä vähemmistöjä mm. Norjassa, Saksassa, Yhdysvalloissa ja Venäjällä).[5] Se on Liettuan virallinen kieli.[6] Puolassa liettualla on virallinen vähemmistökielen asema.[7] Lisäksi se on yksi Euroopan unionin virallisista kielistä.[8]
Kielessä on kaksi päämurretta, yläliettualainen murre (aukštaičių tarmė) ja alaliettualainen murre (žemaičių tarmė).[4] Murre-ero saattaa vaikeuttaa keskinäistä ymmärtämistä.
Fonologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Konsonantit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Bilabiaali | Dentaali | Palatoalveolaari | Palataali | Velaari | |
|---|---|---|---|---|---|
| Nasaali | m | n | |||
| Klusiili | p | b | t | d | k | g | ||
| Affrikaatta | ts | dz | tʃ | dʒ | |||
| Frikatiivi | f | s | z | ʃ | ʒ | x | ɣ | |
| Lateraali | l | ||||
| Tremulantti | r | ||||
| Approksimantti | ʋ | j |
Kaikki konsonantit lukuun ottamatta [j] voivat esiintyä myös palatalisoituneina.
Lähde:[9]
Vokaalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Etinen | Keskinen | Takainen | |
|---|---|---|---|
| Suppea | iː | uː | |
| Lähes suppea | ɪ | ʊ | |
| Puolisuppea | eː | oː | |
| Puoliavoin | ɛ | (ɔ) | |
| Avoin | æː | a | ɑː |
Lähde:[9]
Ortografia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Liettuaa kirjoitetaan latinalaisin aakkosin, eräitä erikoismerkkejä käyttäen.[10] Aakkosia on 32 kappaletta:[8]
| A | Ą | B | C | Č | D | E | Ę | Ė | F | G | H | I | Į | Y | J | K | L | M | N | O | P | R | S | Š | T | U | Ų | Ū | V | Z | Ž |
| a | ą | b | c | č | d | e | ę | ė | f | g | h | i | į | y | j | k | l | m | n | o | p | r | s | š | t | u | ų | ū | v | z | ž |
Vanhin painettu liettuankielinen kirja on katekismuksen käännös vuodelta 1547.[11] Raamattu käännettiin kokonaisuudessaan liettuaksi vuonna 1735.[12]
Kielioppi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Liettua on inflektoiva kieli, eli verbien ja nominien taivutusmuodot ovat tärkeitä ilmausten muodostamisessa. Nominien sijamuotoja on 7, sukuja kaksi, lukuja kaksi (mutta murteissa esiintyy myös duaali eli kaksikko). Verbeillä on neljä yksinkertaista aikamuotoa sekä niitä vastaavat yhdistetyt aikamuodot ja neljä tapaluokkaa; lisäksi verbien nominaalitaivutus on hyvin rikas. Liettua on SVO-kieli kuten suomi: lauseenjäsenten tavanomainen järjestys on subjekti–predikaatti–objekti.[13]
Liettuassa ääntämyksessä ja kieliopissa on paljon arkaaisia piirteitä, toisin sanoen kielessä on säilynyt indoeurooppalaisen kantakielen ominaisuuksia, jotka muista kielistä ovat hävinneet.[6] Se onkin kaikkein vanhakantaisin kaikista nykyään puhutuista indoeurooppalaisista kielistä. Tämän tähden sillä on poikkeuksellisen merkittävä sija indoeurooppalaisessa vertailevassa kielentutkimuksessa.
Liettuan kielessä ja suomen kielessä on yhteisiä lainasanoja, kuten: aikštė (aukio), kirvis (kirves), kalakutiėna (kalkkuna), žirnis (herne), laivas (laiva), sirgti (särkeä, tuntea kipua, olla sairas), abejoti (epäillä)..
Liettuan kielessä Suomi maana kirjoitetaan Suomija, suomen kieli suomių kalba ja suomalainen suomis. -škai- pääte vastaa kysymykseen millä kielellä.
Kielinäyte
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]»Visi žmonės gimsta laisvi ir lygūs savo orumu ir teisėmis. Jiems suteiktas protas ir sąžinė ir jie turi elgtis vienas kito atžvilgiu kaip broliai.»
Suomeksi:
»Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.»
(YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1. artikla) [14]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Lithuanian - A language of Lithuania Ethnologue. Viitattu 5.10.2010. (englanniksi)
- ↑ vlkk.lt Valstybinė lietuvių kalbos komisija. Arkistoitu 20.4.2021. Viitattu 3.3.2012.
- ↑ Eberhard, David M., Gary F. Simons, and Charles D. Fennig (toim.): Indo-European Ethnologue: Languages of the World. 2024. Dallas, Texas: SIL International. Viitattu 24.2.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Glottolog 4.6 - Lithuanian glottolog.org. Viitattu 18.6.2022.
- ↑ Lithuanian language, alphabet and pronunciation omniglot.com. Viitattu 18.6.2022.
- ↑ a b Lithuanian language 2022. Encyclopædia Britannica. Viitattu 18.6.2022. (englanniksi)
- ↑ Which Languages Are Spoken in Poland? WorldAtlas. 18.7.2018. Viitattu 18.6.2022. (englanti)
- ↑ a b Languages 2022. European Union. Viitattu 18.6.2022. (englanniksi)
- ↑ a b Lithuanian 2022. Languages Gulper. Viitattu 18.6.2022. (englanniksi)
- ↑ ScriptSource - Lithuanian written with Latin script scriptsource.org. Viitattu 18.6.2022.
- ↑ 7 facts about the Lithuanian language 2022. Eurotradus. Viitattu 18.6.2022. (englanti)
- ↑ Lithuanian in Lithuania 2022. Joshua Project. Viitattu 18.6.2022. (englanniksi)
- ↑ Lithuanian Language - Structure, Writing & Alphabet - MustGo 2022. MustGo. Viitattu 18.6.2022. (englanti)
- ↑ Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun toimisto
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
