© Adobe Stock
Oikeudenmukaisuus ja solidaarisuus ovat Euroopan vihreän kehityksen ohjelman keskeisiä tavoitteita ja periaatteita kestävän kehityksen tavoitteiden ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin mukaisesti. Niihin liittyviä hankkeita ovat muun muassa:
- 55-valmiuspaketti, jolla pyritään saavuttamaan EU:n vuodelle 2030 asetetut ilmastotavoitteet
- REPowerEU-suunnitelma, jonka tavoitteena on vihreän siirtymän nopeuttaminen ja energiavarmuus
- vuoteen 2030 ulottuva yleinen unionin ympäristöalan toimintaohjelma, jolla edistetään hyvinvointia ja vaurautta terveellisessä ympäristössä
Oikeudenmukainen vihreä siirtymä: keskeiset toiminta-alueet
Ilmastoneutraaliuteen siirtymisen oikeudenmukaisuuden varmistaminen
Neuvoston 16.6.2022 antamassa suosituksessa oikeudenmukaisesta siirtymisestä ilmastoneutraaliuteen annetaan jäsenmaille kattavat ohjeet siitä, millaisin toimintapoliittisin paketein ne voivat varmistaa, ettei vihreässä siirtymässä jätetä ketään jälkeen.
Komission seurantatoimia ovat muun muassa:
- täytäntöönpanon seuranta
- yhteistyö sidosryhmien kanssa, esimerkiksi 16.–17.11.2022 järjestetyssä Euroopan työllisyyden ja sosiaalisten oikeuksien foorumissa, jonka teemana oli vihreän siirtymän sosiaalinen ulottuvuus
- tutkimukseen perustuvan näytön vahvistaminen esimerkiksi tehostamalla tiedonkeruuta ja tekemällä mielipidekyselyjä vihreän siirtymän oikeudenmukaisuutta koskevista käsityksistä ja sen todellisista paikallis- ja yritystason vaikutuksista
Seurantaprosessin keskeisiä viitekehyksiä ovat eurooppalainen ohjausjakso ja energiaunionin ja ilmastotoimien hallinto, ja sen tulokset julkaistaan vuosittain eurooppalaisen ohjausjakson maaraporteissa.
Vihreä siirtymä työllisyyden, osaamisen, sosiaalisten kysymysten ja tulonjaon näkökulmasta
Saadakseen näyttöä päätöksenteon tueksi komissio tekee tutkimusta ja analyysejä vihreän siirtymän työllisyyteen, osaamiseen, sosiaalisiin kysymyksiin ja tulonjakoon liittyvistä kysymyksistä samoin kuin muuttuvasta geopoliittisesta tilanteesta ja energian hintojen noususta.
Keskeisiä hankkeita ovat seuraavat työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston (EMPL) ja Yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) yhteiset projektit:
- Vihreän kehityksen ohjelman työllisyys- ja tulonjakovaikutusten arviointi- ja seurantahanke GD-AMEDI
- Geopoliittisten tapahtumien tulonjakovaikutusten ja niiden suorien ja välillisten sosioekonomisten vaikutusten arviointi sekä tulevaisuuden energianhintoja koskevien skenaarioiden sosioekonomiset stressitestit (AMEDI+)
Komissio tekee tutkimusta myös muista keskeisistä aiheista, kuten ilmastonmuutokseen sopeutumisesta, oikeudenmukaisesta selviytymiskyvystä ja liikenneköyhyydestä.
Vuoden 2022 strategisessa ennakointiraportissa korostetaan vihreän ja digitaalisen siirtymän välisiä kompromisseja ja synergioita, ja painotetaan entisestään dynaamista koherenssia, varautumista ja selviytymiskykyä.
Komissio julkaisi vuonna 2022 ehdotuspyynnön, jolla etsittiin oikeudenmukaista vihreää ja digitaalista siirtymää ruohonjuuritasolla edistäviä sosiaalisia innovaatioita. Siinä pyydettiin yhteisötalouden toimijoita, koulutuslaitoksia, paikallisviranomaisia, asiaan liittyviä yhteisöjä ja muita sidosryhmiä tekemään ehdotuksia siirtymää ruohonjuuritasolla edistävien innovatiivisten toimien suunnittelemiseksi, pilotoimiseksi ja testaamiseksi. Valitut hankkeet toteutetaan vuosina 2023–2024.
Oikeudenmukaisen siirtymän edistäminen kaikilla tasoilla
Komissio suunnittelee, toteuttaa ja valvoo oikeudenmukaisen siirtymän varmistamiseen tähtäävää politiikkaa ja siihen liittyviä toimia aktiivisesti yhdessä sidosryhmien kanssa:
- Euroopan työmarkkinaosapuolet
- Oikeudenmukaisen siirtymän foorumi
- Teollisuusfoorumi
- Kestävän rahoituksen foorumi
- Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antava ryhmä (EFRAG)
- Eurooppalainen oikeudenmukaisen siirtymän allianssi (European Alliance for a Just Transition)
- EU:n oikeudenmukaisen siirtymän yritysallianssi (EU Business Alliance for Just Transition)
- oikeudenmukaisen siirtymän keskukset ja muut tahot
Komissio edistää oikeudenmukaista siirtymää kansainvälisesti EU:n ulkoisen energiastrategian ja kestävän kehityksen tavoitteiden kautta. Se osallistuu kansainvälisiin tapahtumiin ja konferensseihin ja tekee yhteistyötä kansainvälisten sidosryhmien kanssa. Näitä ovat esimerkiksi:
- Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutoskonferenssit (ilmastosopimuksen osapuolten konferenssi COP)
- Puhtaan energian ministerikokousten (CEM) kokoukset ja aloitteet, mukaan lukien Kanadan ja Yhdysvaltojen kanssa yhteistyössä laadittu CEM-aloite Empowering people: Skills & inclusivity for just transitions
- Kansainvälinen työjärjestö (ILO), muun muassa EU:n ja ILOn ensimmäisen oikeudenmukaisen siirtymän paviljonki Sharm El-Sheikhin ilmastokokouksessa
- Kansainvälinen energiajärjestö (IEA), mukaan lukien äskettäin julkaistu raportti Skills Development and Inclusivity for Clean Energy Transitions.
- Maailman energianeuvosto ja sen pyrkimykset tuoda energiakysymykset ja niihin liittyvä päätöksenteko lähemmäksi ihmistä (Humanising Energy)
Oikeudenmukainen digitaalinen siirtymä: Keskeiset toiminnan osa-alueet:
Komissio analysoi ja tutkii digitaalisen siirtymän oikeudenmukaisuutta osana Euroopan digitaalista vuosikymmentä ja edistääkseen eurooppalaisia digitaalisia oikeuksia ja periaatteita. Komissio vie näitä kahta aloitetta eteenpäin yhteistyössä sidosryhmien kanssa ja pyrkii sillä tavoin kuromaan umpeen digitaalisia kuiluja ja saavuttamaan digitaalisia taitoja koskevat tavoitteensa.
Työn tulevaisuus
Komissio tekee tulevaisuuden työpaikkoja koskevaa yhteistyötä Yhteisen tutkimuskeskuksen kanssa (FutureJobs). Tutkimushankkeissa perehdytään työn tulevaisuuteen ja digitalisaation sosioekonomisiin vaikutuksiin (esimerkiksi kolmannen alustatyötä koskevan COLLEEM-kyselyn avulla) sekä palvelujen automatisaation ja algoritmijohtamisen työmarkkinavaikutuksiin. Komission on tarkoitus laajentaa projektia vihreän ja digitaalisen siirtymän välisten synergioiden arviointiin.
Komissio käynnistää osana eurooppalaista tutkimusaluetta uuden ERA4FutureWork-tutkimustoimen, jonka tavoitteena on tarjota sidosryhmille paikka, jossa vaihtaa tietoa työn tulevaisuuteen liittyvän tutkimuksen ja innovoinnin tarpeista, prioriteeteista ja rahoitusmahdollisuuksista. Komissio käynnistää jäsenmaiden ja tutkimusyhteisön kanssa vuoropuhelun siitä, mitkä ovat kriittisimmät uudet haasteet, joita EU:n yritykset ja työntekijät tällä hetkellä kohtaavat, ja miten oikeudenmukaista vihreää ja digitaalista siirtymää voitaisiin helpottaa tutkimuksen ja innovoinnin avulla.
Panostukset Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan
Työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto (EMPL) osallistuu uudessa tehtävässään tutkimusta tekevänä pääosastona myös 95,5 miljardin euron budjetilla toimivan tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti Eurooppa -puiteohjelman suunnitteluun, toteutukseen ja hallintoon. Pääosasto muun muassa:
- osallistuu Horisontti Eurooppa -puiteohjelman strategisten suunnitelmien laatimiseen
- toimii yhtenä Kulttuuri, luovuus ja osallisuutta edistävä yhteiskunta -klusterin (klusteri 2) puheenjohtajana ja kehittää sen työohjelmaa, muun muassa ehdottamalla uusia osaamista, sosiaalista suojelua, työvoiman liikkuvuutta, työoloja ja sosiaalisia oikeuksia koskevia tutkimusaiheita. Tällaisia ovat esimerkiksi:
- tuen tarjoaminen työelämän ja sosiaalisen suojelun muutosten keskellä
- eriarvoisuuskehityksen keskeiset taustatekijät
- uusien teknologioiden sisällyttäminen koulutukseen
- toimitusketjujen ja kaupan rakenteiden muutosten työllisyys- ja sosiaalisten vaikutusten seuranta
- osaamisfoorumin ja verkoston luominen vihreää siirtymää koskevien toimintapolitiikkojen sosiaalisten vaikutusten arviointia varten
- valtavirtaistaa työllisyys-, osaamis- ja sosiaalisia näkökohtia ja sisällyttää yhteiskuntatieteen ja humanististen tieteiden näkökulmaa ohjelman muiden klusterien ja osien työohjelmiin, erityisesti seuraaviin:
- klusteri 1: terveys
- klusteri 4: digitaalitalous ja ‑teknologia, teollisuus ja avaruusala
- klusteri 5: ilmasto, energia ja liikkuvuus
- Horisontti Eurooppa -puiteohjelman missiot ja kumppanuudet
- EIT:n osaamis- ja innovaatioyhteisöt
- yhteiskunnallisen tutkimuksen infrastruktuurit (ESS, ERIC-SHARE)
- tekee tutkimuksia ja laatii toimintapoliittisia katsauksia tutkimuksen ja innovoinnin roolista oikeudenmukaisessa vihreässä ja digitaalisessa siirtymässä, järjestää seminaareja yhdessä tutkijoiden kanssa ja edistää ja mahdollistaa yhteiskuntatieteellisen ja humanistisen tutkimuksen hyödyntämistä
- varmistaa, että palautteesta politiikaksi -periaate toteutuu ja että tutkimuksen ja innovoinnin tuloksia sovelletaan EU:n ja jäsenmaiden päätöksenteossa